KESTÄVÄ KAUPUNKI Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu Helsinki, Finland contact@gemic.fi
|
|
- Maija Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESTÄVÄ KAUPUNKI
2 1. Kestävä kaupunkikulttuuri 3 Gemic teki vuodenvaihteessa Sitran toimeksiannosta tutkimuksen helsinkiläisten kaupunkiasumisen arjesta ja unelmista etnografisten menetelmien avulla. Tutkimuksessa seurattiin ihmisten arkea kotona ja lähiympäristössä sekä haastateltiin osallistujia asumiseen ja asuinpaikkoihin liittyvistä teemoista. Osallistujat pitivät myös päiväkirjaa asumiseen, lähiasumiseen ja sosiaaliseen elämään liittyvistä teemoista viikon ajan. Tutkimukseen valittiin neljä osallistujaa kolmesta eri elämäntilanteesta: 1) alle 25 vuotiaat, jotka aikovat muuttaa Helsingin kantakaupunkiin vuoden sisään (kantakaupungin ulkopuolella asuneet) 2) vuotiaat perheelliset (eteläinen Helsinki, Hakaniemi, Lauttasaari) 3) muutaman viime vuoden aikana eläkkeelle jääneet henkilöt (eteläinen Helsinki, Hakaniemi, Lauttasaari). Lisäksi tutkittiin kolmea eri luovaa pk-yritystä, jotka ovat muokanneet kaupungin katukuvaa ja ilmapiiriä. Alustavista tutkimustuloksista muodostettiin lopulta Sitran verkkosivuilla toteuteuttu kysely. Kyselyllä haluttiin arvioida löydösten pätevyyttä suhteessa laajempaan vastaajien joukkoon. Siihen vastasi 192 osallistujaa. Yhteensä tutkimus sisältää 204 ihmisen näkökulmia kaupunkiasumiseen.
3 5 1. Miksi ihmiset haluavat asua kaupungissa?
4 56 1. Miksi ihmiset haluavat asua kaupungissa? Suomalaisissa keskusteluissa kaupungista ja kestävyydestä korostetaan usein asumisen tiheyttä, jota pidetään tärkeänä merkkinä hyvästä kaupunkirakentamisesta. Keskusteluissa korostuu asiantuntijanäkökulma, jossa ihmisten kokemaa halua asua kaupungissa ja hyvää kaupunkiasumista (ei siis vain yleisesti asumista) ei nosteta tärkeäksi aiheeksi. Selvityksen mukaan on kuitenkin selkeää, että ihmiset kertovat kokevansa ideaalin kaupunkiasumisen ennen kaikkea urbaanina valintana, jossa muut kriteerit kuin asumistiheys (joka on joillekin vastaajille jopa ongelma) nousevat tärkeimmäksi perustaksi asua kaupungin keskustassa. Yksinkertaisesti sanottuna ihmiset haluavat asua urbaanilla kaupunkialueella, koska sen tilallinen pääoma on suurempi kuin esikaupungissa. Tilallinen pääoma tarkoittaa paikan monikäyttöisyyttä suuren tilallisen pääoman tuottavat visuaalinen virikkeellisyys ja miellyttävyys (erityisesti katutasolla), mahdollisuudet kulkea tilassa muuallakin kuin tarkasti osoitetuilla kulkuväylillä (mahdollistaen muun muassa talojen ja korttelien läpikäynnin), kytkeytymisen elävään katukuvaan ja helppokulkuisuuteen kaupungin sisällä, sekä mahdollisuuteen satunnaisiin kohtaamisiin ja erilaisiin kulttuurimuotoihin (kaupalliseen, paikalliseen, korkea-ja arkipäivän kulttuureihin). Korkea tilallinen pääoma tuo yhteen fyysisen tilan monikäyttöisyyden ja selkeän kytkeytymisen muihin alueisiin, elävän paikallisen kulttuurin ja visuaalisesti virikkeellisen ympäristön, jolla on oma historiallinen tarinansa. Kantakaupungista asunnon ostaneet eivät osta vain tehokkaasti suunniteltuja neliötä, vaan tilallista pääomaa. Vanha kiinteistönvälittäjien viisaus osoite, osoite ja osoite tiivistää hyvin tilallisen pääoman merkityksen.
5 1. Miksi ihmiset haluavat asua kaupungissa? 75 Unelma-asuinalueen henki syntyy Mistä unelma-asuinalueen henki koostuu? Ihmiset hakevat unelma asuinalueeltaan tilallista pääomaa!
6 1. Miksi ihmiset haluavat asua kaupungissa? 85 Ruokakauppa, posti, alueen kahvilat ja ravintolat, julkinen liikenne, koulu, päiväkoti ja leikkipaikat, harrastusmahdollisuudet (ulkoilu ja sisätilat), terveyskeskus, apteekki, kirjasto Mitä ovat lähipalvelut? Näitä tarvitsen päivittäisessä elämisessä. Muut palvelut voin hankkia kauempaakin. Perhe tarvitsee hoivaa ja ruumiin ja hengen ravintoa Kaupunki, joka ei järjestelmällisesti tarjoa palveluita kävelymatkan päässä, kasvaa joillakin muilla kuin asukkaiden ehdoilla ja kertoo siitä, että alueen elinkelpoisuudesta tulevaisuudessa ei ole takeita.
7 2. Mikä kaupungista esimerkiksi Helsingistä tekee kaupungin? 105 video Vastaajat korostivat Helsingissä meren läheisyyttä, kaupungin historiaa ja vanhojen kivitalojen kaunista arkkitehtuuria. Helsingissä on kaikki mitä urbaanilta kaupungilta vaaditaan. Siten se on asuinvalintana vastakohta pinnallisille ja luonnottomille kaupungeille. Pinnallisia ja luonnottomia kaupunkeja niistä tekee se, että ne voidaan ymmärtää vain yhdellä tavalla kotina. Oikeassa urbaanissa kaupungissa voi tehdä muutakin kuin nukkua Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu Helsinki, Finland contact@gemic.fi
8 11 5 PIIRROSTEHTÄVÄ: Piirrä tälle sivulle lähielinympäristösi ja merkitse siihen itsellesi merkittävät paikat. 2. Mikä kaupungista esimerkiksi Helsingistä tekee kaupungin? 2010 Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu Helsinki, Finland contact@gemic.fi
9 2. Mikä kaupungista esimerkiksi Helsingistä tekee kaupungin? 125 Merenrantojen vähäinen käyttö näkyy myös tutkimukseen vastanneiden vastauksissa. Vain 21 henkilöä (11%) vastasi, että merenrantojen yhteyteen ei haluta rakennettavan mitään enemmän. Helsingissä merenrantojen välittömään yhteyteen voisi rakentaa enemmän Ehdottomasti eniten ääniä saivat kahvilat ja ravintolat. Vastaajat kommentoivat myös merellisyyden huomioon ottamista (tai sen huomiotta jättämistä) monilla tavoilla mm. seuraavasti: Jos vertaa vaikka Tukholmaan, rannoille rakentamisemme ja rantojen ottaminen yleiseen, yhteiseen käyttöön on vielä hyvin karkeaa, viimeistelemätöntä. Pitkät näkymät merelle on unohdettu kaavoituksessa. Usein meri suljetaan näkyvistä talomuurilla, aukkoja ei osata jättää Meri otettaisiin lähtökohtaisesti paremmin huomioon jo asemakaavassa: kaikkien katujen tulisi päättyä mereen (vrt. San Fransisco tai Kirkkokatu Krunikassa). Helsinki olisi parempi, jos oksettavia torahampaita ei rakennettaisi merenrantaan. Kaupunkinäkymästä on tullut jo typerä mereltä katsottuna ilman Jätkäsaarta Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu Helsinki, Finland contact@gemic.fi
10 2. Mikä kaupungista esimerkiksi Helsingistä tekee kaupungin? 13 Toistuva toiveena esitettiin myös meren saavutettavuuden lisäämistä joko tarjottuna palveluna tai mahdollisuutena vuokrata City-veneitä City Carclubin tapaan. TO LAUTTASAARI Vancouver Monissa muissa merellisissä kaupungeissa meri onkin otettu julkiseksi kulkuväyläksi rantaviivaa pitkin liikkuu vesibusseja kytkien merenrannan paikat toisiinsa saavutettavalla tavalla. Vesibussispysäkeistä on näissä muissa kaupungeissa muodostunut mukavia kahvila- ja harrastealueita, joka on myös osaltaan lisännyt merenrannan saavutettavuutta. TO HAMBURG TO TALLINN TO KAUPPATORI TO CENTER Kööpenhamina TO ST. PETERSBURG
11 3. Mikä on kantakaupungin ja esikaupungin ero? 95 Tila Merkitys Sosiaalinen muoto Esikaupunki Suljettu yhteisö Oman yksityisen tilan ostaminen Hitaasti muodostuva identiteetti Perhe Kantakaupunki Avoin orgaanisesti kytketty yhteisö Tilan ostaminen kaupungista Selkeä, mutta jatkuvasti muotoutuva alueen identiteetti Perhe, ystävät ja sattumanvaraiset kohtaamiset
12 3. Mikä on kantakaupungin ja esikaupungin ero? 95 Onko Ruoholahti keskustaa? Historia Alue ja arkkitehtuuri Saavutettavuus ja kaupungin keskustan liikkumismuodot Alueen vetovoimatekijät Ruoholahti on mielestäni esikaupunkialuetta. Keskusta on Senaatintorin ja aseman ympäristö, kantakaupunki on sitten Krunika, Hakaniemi ja Töölö. Pidän keskustana Helsingin niemen aluetta, vanhaa kivikaupunkia (suunnilleen Kansallismuseo - Pitkäsilta - Uspenskin katedraali - Tähtitorni - Hietalahden halli). Sinne pitää mennä erikseen, se on keskustalähiö kantakaupungissa. Ruoholahti on liikenteellisesti syrjässä, kun sinne pääsee joukkoliikenteellä vain metrolla tai busseilla Kampista. Autoilijakin ohjataan ensisijaisesti ohitse. Ratikka 8 vie Ruoholahteen, mutta ei keskustasta eli Kaivokadu-Aleksin alueelta. "Keskusta" on yhtenäinen alue, jossa liikutaan katutasossa jalkaisin tai joukkoliikenteellä. Siirtyminen metroasemalle tai Kampin bussiasemalle on siirtymistä pois "keskustan" tilasta. Liikaa pelkkiä asuinrakennuksia suhteessa palveluihin. Talojen samankaltaisuus tekee alueesta lähiömäisen. Keskustaan tullaan, vaikka siellä ei asuttaisikaan - Ruoholahdessa ei tule käytyä. Hyvää Ruoholahdessa on sen tiheys.
13 3. Mikä on kantakaupungin ja esikaupungin ero? 95 Historia ja alueen tarina Aika ja alueen rytmit Sosiaaliset muodot Palvelut: arjen tarpeet ja hengen tarpeet Tilallinen pääoma Alueen luonnollinen ympäristö: mahdollisuudet ja esteet Alueen rakennettu ympäristö muotokielet, estetiikka, monikäyttöisyys, visuaalinen vaihtelevuus Liikkumismuodot Kytkeytyminen kantakaupunkiin: symbolinen ja konkreettinen
14 4. Miten uudet asuinalueet nähdään tällä hetkellä? 145 Uusien asuinaluiden nähdään toteuttavan hyvin yksitoikkoista ja yksinkertaista ideaa modernista tehokkuudesta ja toiminnallisuudesta (funktionaalisuudesta). Vaikka ihmiset arvostavat hyvin suunniteltuja asuinneliöitä omassa asunnossaan, he eivät arvosta asuinalueiden suunnittelua pelkästään tehokkuuden näkökulmasta. Modernin ajan tehokkuusajattelu sotii helposti tilallista pääomaa, eli erilaisten historiallisten kerrostuminen ja visuaalisen vaihtelevuuden sekä sosiaalisen sattumanvaraisuuden periaatteita vastaan. Siksi uudet kaupunginosat nähdään lähinnä nukkumalähiöinä, koska niiden suunnittelussa ei oteta huomioon kuin tehokkaiden neliöiden rakentaminen tilallisen pääoman kustannuksella. Lisäksi ihmisten käsitys kauniista arkkitehtuurista näyttää olevan ristiriidassa nykyisen arkkitehtuuriestetiikan (siten kuin se on rakennetussa ympäristössä toteutettu) ihanteiden kanssa. Klassinen moderni, München Moderni, Ruoholahti 2010 Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu Helsinki, Finland contact@gemic.fi
15 5. Urbaania vai esikaupunkia: miten Helsinkiä pitäisi lähitulevaisuudessa kehittää? 17 5 Suurin osa vastanneista ihmisistä kokee, että lähiympäristössä ei ole taloa joka erottautuisi muista edukseen. Kyllä -vastauksien sisällöt sen sijaan jakautuvat kolmeen ryhmään, jotka avaavat niitä tekijöitä, joita ihmiset edukseen erottautuvissa lähiympäristön taloissa arvostavat: 1. Alueen kokonaissuunnittelu Taloyhtiön talot muodostavat rauhallisen "sopen" vilkkaassa keskustassa, sisäpihasta on tehty viihtyisä puutarhamainen keidas Lähiympäristössäni on talo, joka erottautuu muista edukseen 2. Esteetiikka Se on esteettisesti kaunis. Talo on arkitehtuurisesti muista poikkeava (mm. vino katto), joten se on talon lisäksi myös maamerkki ja taideteos. Se on värikäs. Talo on kauniisti valaistu ja siinä on erilainen pintamateriaali. 3. Huollettu historia Ihastuttava vanha tehdasrakennus mainiolla paikalla, muutettu upeiksi loft-asunnoiksi. Lisäksi ympäristössä on kymmeniä edustavia vanhoja puutaloja, joista on huolehdittu hyvin. Vanha arvokkaan näköinen omakotitalo luo maisemaan tunnelmaa. Kyllä niitä on useitakin. Yleensä ne on rakennettu ennen vuotta Mutta mikään ei sinänsä estäisi ihmisläheistä rakentamista 2000-luvulla.
16 5. Urbaania vai esikaupunkia: miten Helsinkiä pitäisi lähitulevaisuudessa kehittää? 15 video Alueen esteetiikka on tärkeää ihmisille ja pienet asiat ratkaisevat onko alue kaunis vai ei.
17 3. Mitä ovat Helsingin tilallisen pääoman muodot? Kaupunki ja esteettisen historian taju 16
18 Low2No-korttelin henki: Historia ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 195 Low2No kortteliin saatuja ideoita mikä antaisi kortteliin henkevyyttä? 2010 Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu Helsinki, Finland contact@gemic.fi
19 Low2No-korttelin henki: Historia, estetiikka ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 20 Jätkäsaarella on tärkeä historia Helsingin kantakaupungin osana miten saada tämä historia näkyväksi korttelitasolla?
20 Low2No-korttelin henki: Historia, estetiikka ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 22 Tuulimyllyjä jne...
21 Low2No-korttelin henki: Historia, estetiikka ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 23 Level of energy selfsuffiency today 55% Welcome to the green zone!
22 Low2No-korttelin henki: Historia, estetiikka ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 24 L2N-alueen MANIFESTI Uskomme kestävään kehitykseen! 1. Tällä alueella pyrimme parhaamme mukaan liikkumaan julkisilla liikennevälineillä, polkupyörillä ja jalkaisin 2. Alueen mielenkiintoisuus saa sinut innostumaan ja tutustumaan alueeseen jalkaisin. 3. Täällä tapahtuu aina jotain. Kortteli on Helsingin uusi kestävän elämäntavan ja mielenkiintoisten tapahtumien keskus. 4. Uskomme kauneuteen. Siksi meillä on esteettinen koodisto. Emme halua yhtään rumaa mainosteippausta. 5. Esittelemme uutta kestävää kotimaista ruokakulttuuria, taidetta, tiedettä ja teknologiaa. Olemme ylpeitä saadassamme tarjota korttelissamme kodin kestävän kulttuurin tuottajille. 6. Olemme kansainvälisiä ja yhteydessä muihin ekokaupunkeihin maailmalla. Tämä tuntuu ja näkyy katukuvassa. 7. Asukkaillamme on mahdollisuus asunnonvaihtoon muiden ekokaupunkien asukkaiden kanssa. Näin voimme pienentää hiilijalanjälkeä myös lomaillessamme. 8. Uskomme parempaan maailmaan parempien valintojen myötä. Arvostamme käsityötaitoja ja kestävyyttä. Täältä löydät parhaan tarjonnan kestävien valintojen tekemiseen! 9. Allekirjoitamme omalla nimellämme kaiken minkä teemme, sillä teemme hyvin ja olemme siitä ylpeitä! 10. Olethan ystävällinen sekä naapureille että vieraille.
23 25 6. Mistä lähialueen henki syntyy?
24 26 6. Mistä lähialueen henki syntyy? Kaupungilla haaste on luoda asukkaille tunne mahdollisuudesta vaikuttaa ympäristöönsä. Vahva julkinen valta on osittain rikkonut tunteen mahdollisuudesta vaikuttaa lähiympäristöön. Tämä valta ulottuu jopa kodin piiriin. Sekä museovirasto että taloyhtiölaki rajoittavat merkittävästi ihmisten mahdollisuuksia muokata välitöntä ympäristöä. Tämä rajoittaa kykyä suoraan osallistumiseen ja muokkaa kaupunkia staattiseksi elämisen koneeksi. Voisimmeko edes kokeilla toisenlaisia malleja? Suomi lisää säännöstelyä Hundertwasserhaus Wienissä ikkunaperiaate toiminnassa
25 6. Mistä lähialueen henki syntyy? 27 Talotasolla talonmiehet ovat perinteisesti välittäneet sekä talon yhteisisistä asioista ja ihmisistä. Osassa vanhoista taloyhtiöistä talonmiehet vielä toimivat asukkaita yhteensitovana ja talon asioihin osallistavana instituutiona. Ei pelkästään talonmies, vaan kortteliyhteisö. Taloon muuttamiselle olisi ehtona illanistujaisiin osallistuminen, pelkät vanhanajan taloyhtiöiden asukasneuvostojen talkoot eivät riitä. Kortteliyhteisöön tutustuminen olisi ohjattua ja sitä tukisi suljettu keskustelufoorumi, jossa jokaisella olisi kuva, ammatti, kiinnostuksenaiheet ja mitä etsii. Kortteliyhteisö voisi jakaa "tuvan" jossa olisi superimuri (vesipesulla) painepesuri, isoimmat porat ja sahat, pelejä, kirjoja, urheiluvälineitä ja muita harrastetarvikkeita, yhteisöauto, kangaspuut, kattiloita värjäämistä varten. Paikallinen kansalaisopisto voisi hoitaa osan kursseistaan tuvassa, selä martat ja kirjaston satutunti. Osallistumalla kortteliyhteisön toiminnan pyörittämiseen saisi jotakin aineellisia (ei rahallisia) etuja. Meillä on hyvä kiinteistöfirma. Mutta lapsuudessani talkkari oli turva-aikuinen omien vanhempien lisäksi. Nyt kohtapuoliin tarvittaisiin luotettua talkkaria ikääntyvän väestön turvaksi. Tulevaisuuden talkkarit voisivat olla vähän kuin taksikuskit ovat nykyisin maaseudulla. Talonmies olisi hyvä arjen lisä huolehtimaan taloni asioista ja ihmisistä.
26 6. Mistä lähialueen henki syntyy? 29
27 28 8. Autoton vai autollinen kaupunki - väärin asetettu kysymys?
28 9. Elävä kaupunkikulttuuri - suuria hankkeita vai kestävää arkielämää? 30 Kaupunkikulttuuri on Pop Up-kulttuuria. Erilaiset rytmit ja satunnaiset tapahtumat ovat kaupungille ominaisia. Tapahtumiin osallistuminen luo tunnetta osallisuudesta hyvään kaupunkielämään. Useat vastaajamme tekivät viittauksia kaupungin tapahtumiin kuten Juhlaviikkoihin ja Art Goes Kapakkaan. Nämä rytmittävät elämää kaupungissa vuoden läpi. Mitä lähempänä kotia tapahtuma on, sitä suurempi merkitys sillä on vastaajille. Mitä tarkoittaisikaan kaupunkisuunnittelun näkökulmasta jos siirtäisimme korkeakulttuurista painopistettä paikallisiin tapahtumiin yhteenkuuluvuuden vahvistamisen nimissä?
29 9. Elävä kaupunkikulttuuri - suuria hankkeita vai kestävää arkielämää? 31 Tapahtumat ovat yhteistä kulttuurin luomista. Niihin osallistumisen avulla tilasta tulee merkityksellinen paikka. Tämä vahvistaa osallistujien yhteisöön kuuluvuuden tunnetta. Tapahtumat voivat olla joko vain naapuruston asukkaille tai kaikille avoimia tapahtumia, jotka tuottavat kaupunginosasta vierailukohteen muille kaupungin asukkaille. Tämä on myös voimaantumisen periaate. Paikallinen vastuu tapahtumien järjestämisestä luo kuuluvuuden ja omistajuuden tunnetta (Mulgan et al. 2008). Miten Low2No-kortteli voisi luoda kuuluvuuden tunnetta?
30 9. Elävä kaupunkikulttuuri - suuria hankkeita vai kestävää arkielämää? 32 Kaupunkikulttuuri on Pop Up-kulttuuria suuria julkisten toimijoiden järjestämiä tapahtumia tai omaehtoisia alueen elävöittiviä toimenpiteitä.
31 Low2No Järjestetyt tilat ja tilan luominen 33
32 Low2No Järjestetyt tilat ja tilan luominen 33
33 34 9. Järjestetyt tilat ja tilan luominen
34 9. Järjestetyt tilat ja tilan luominen 35
35 36 Kotona kaupungissa RAKENNETTU YMPÄRISTÖ SOSIAALISET RAKENTEET IDENTITEETTI & KULTTUURI INSTITUUTIOT Tapahtumat
36 Palveluiden kirjo eli palveluiden ekologia - miten luovat pk-yrittäjät näkevät kaupungin?
37 10. Palveluiden kirjo eli palveluiden ekologia - miten luovat pk-yrittäjät näkevät kaupungin? 38 Kaupunkikuvaa muokkaavat yrittäjät ovat riippuvaisia elävästä kaupunkikulttuurista, jossa ihmiset käyvät ulkona ja käyttävät palveluita. Sen vuoksi osa yrittäjistä pyrkii muokkamaan yhdessä muiden yrittäjien kanssa katukuvaa ja mielikuvaa koko alueesta, jotta alue houkuttelevee ihmisvirtoja (esim. cityshops.fi) kävelemään alueella lisäten liikkeiden ohitse virtavaa ostovoimaa. Siksi urbaanin katukuvan ja kaupunkikulttuurin luominen ja ylläpitäminen on elinehto monille yrittäjille tämän vuoksi he myös avoimesti kritisoivat ns. nukkumalähiöiden rakentamista kaupungin keskustaan. Myös kohtuuhintaiset tilat ja kokeilumahdollisuudet uusille kaupallisille ideoille koetaan tärkeiksi, ja tässä esimerkiksi subventoidut määräaikaiset tilat luovalle kaupalliselle toiminnalle, vapaampi tilankäyttö ja helpompi (byrokratian vähentäminen) saatavuus koetttiin erittäin tärkeiksi tekijöiksi elävän kaupunkipalveluiden ekologian luomiseksi.
38 KESTÄVÄ KAUPUNKI ja ihmislähtöinen toimenpideohjelma 43 IHMISTEN NÄKÖKULMA KAUPUNKIASUMISEEN Paikan henki 1. Kaupunki on tilallista pääomaa - ei vain asumistiheyttä 2. Mitä on Helsinki? Kaupunki ja meri 3. Mitä on Helsinki? Kaupunki ja esteettisen historian taju 4. Mitä on Helsinki? Kytkökset muihin kaupunkeihin 5. Low2No-korttelin henki: Historia ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi Kotona kaupungissa 6. Osaksi paikallisuutta: Poliittinen demokratia ja suora demokratia 7. Läpinäkyvä sosiaalisuus 8. Järjestetyt tapahtumat ja tapahtumien omaehtoinen luominen 9. Järjestetyt tilat ja tilan luominen 10. Low2No-korttelin tulo- ja lähtörituaalit: näkyvät kauttakulkupaikat LUOVIEN PK-YRITYSTEN NÄKÖKULMA KAUPUNKIIN 1. Kaupunki, ei lähiö 2. Huokuttelevia mahdollisuuksia pk-yrityksille 3. Aluebrändays ihmisvirtojen tukena taklaa vetovoiman ongelmat 4. Kivijalkojen kiertävät liiketilat elävä paikalliskulttuuri ja rytmit 5. Byrokratian haasteet Haaste kaupungille funktionaalisuudesta tilalliseen pääomaan
39 Gemic Oy KESTÄVÄ KAUPUNKI ja ihmislähtöinen toimenpideohjelma Loppu
2011 Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu 3-00150 Helsinki, Finland contact@gemic.fi
KESTÄVÄ KAUPUNKI ja ihmislähtöinen toimenpideohjelma 2 IHMISTEN NÄKÖKULMA KAUPUNKIASUMISEEN Paikan henki 1. Kaupunki on tilallista pääomaa - ei vain asumistiheyttä 2. Mitä on Helsinki? Kaupunki ja meri
LisätiedotLÖYDÄT. kaupunkikoteja meren. Saukonpaasi. lemminkainen.fi/saukonpaasi
LÖYDÄT LISÄÄ TIETOA SAUkonpaaden KOHTEISTA OSOITTEESTA LEINKAINEN.fi/SAUKONpaasi lemminkainen.fi/saukonpaasi kaupunkikoteja meren RANNALLA Saukonpaasi JÄTKÄSAARESSA Lemminkäinen Talo Oy / Pääkaupunkiseutu
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
Lisätiedotwww.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN
www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi
LisätiedotMUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
LisätiedotTERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE
23.1.2015 TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE Yleiskaavaluonnoksen Hetki kriitikkona -tapahtumissa kirjoitettujen lappujen sisältö Kantakaupunki ja eteläinen Helsinki Info- ja näyttelykeskus Laituri 19.1.2015
LisätiedotMiten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?
Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotTuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki
Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla
LisätiedotCOR GROUP OY CORONARIA OY OULUN RAKENNUSTEHO OY ARKK. TOIMISTO SEPPO VALJUS OY
Lipporanta Oulu, Health City Mikä Lipporanta on? - oululaiselle - yrityksille ja muille sidosryhmille Lipporanta hankkeen tavoitteet Lipporannan asumisen arvoja Hankeaikataulu Hanketiedot Hankekumppanit
LisätiedotOulu kyselyn tulokset
Oulu 2026 -kyselyn tulokset Oulu 2026 -kysely 18.9. 1.10.2017 Kyselyyn vastasi hiukan yli 2000 oululaista. Kyselyyn vastattiin kampanjasivulla osoitteessa oujees.oulu.com. Kiitos kaikille vastaajille!
LisätiedotTuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?
Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Maanmittauspäivät 2019 Tuukka Saarimaa Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE Ymmärretäänkö markkinoiden toimintaa? HS 25.3.2019
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotSeinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja
Seinäjoki 25.10.2018 Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoki oli Litorina- meren rannalla 2000 e.kr. Kaupungin keskustaa ja lakeusmaisemaa Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu
LisätiedotSILTASAARENKATU 10, HELSINKI. Kohta täällä on kaikki. Siltasaari 10 puhaltaa elämää Helsingin kantakaupungin uuteen ytimeen, Hakaniemeen.
Kohta täällä on kaikki. Siltasaari 10 puhaltaa elämää Helsingin kantakaupungin uuteen ytimeen, Hakaniemeen. 2 Kautta historian moni uusi ja ihmeellinen asia on nähnyt päivänvalon Hakaniemessä. Tarina jatkuu,
LisätiedotALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness
ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotPyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta
Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun
LisätiedotYhteisölliset asumisen ratkaisut
Yhteisölliset asumisen ratkaisut vahvistusta alueen ikäystävällisyyteen Kylä kaupungissa -seminaari 3.4.2017 Päivi Moisio WHO: Ikäystävällinen kaupunki Asuinympäristö, julkiset rakennukset Ikäystävällinen
LisätiedotIHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi
. IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu
LisätiedotHyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely
Hyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely 1. Ikä Vastaajien määrä: 481 15-19 2% 20-24 5% 25-34 22% 35-44 24% 45-54 20% 55-64 15% 65-74 10% 75+ 2% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 1. Ikä Vastaajien
LisätiedotLAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016
LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotApua, tukea ja toimintaa
Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan
LisätiedotVantaan keskustojen kehittäminen
Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015
LisätiedotORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016
ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa
LisätiedotKulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa
Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotKaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu
Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Luonnos Facebook-keskustelua varten 17.9.2018 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotLähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus
Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotOn siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.
On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi
LisätiedotMikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta
Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta - Hyvät liikenneyhteydet - Keskustaan 15 min, lentokentän suuntaan, Myyrmäkeen - Hyvät pyöräily-yhteydet
LisätiedotKOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.
KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen
LisätiedotNUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN
NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten
LisätiedotJärvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014
Järvenpään hyvinvointikampus Kuntalaiskysely 2014 Kehitysideoiden kerääminen kuntalaiskyselyllä hyvinvointikampushankkeen suunnittelua varten Kyselyaika 28.3. 15.4.2014 Paperilomake Järvenpään kaupunginkirjastossa
LisätiedotTulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015
Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa
LisätiedotTampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn mennessä
Tampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn 18.6.2017 mennessä Kerro näkemyksesi Tampereen nykytilasta ja siitä millaisen haluaisit Tampereen olevan tulevaisuudessa! Kyselyssä
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotIkäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot
Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot Al Ikäinstituutti - tekoja hyvän ikääntymisen puolesta yli 40 vuoden ajan Tutkimme,
LisätiedotRakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014
Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi
LisätiedotTesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo
Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotKiikalan pitäjäkyselyn tuloksia
Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotUusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6
Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.
LisätiedotOsallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )
Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue
LisätiedotBULEVARDI 21, HELSINKI
WWW.BULEVARDI21.FI Sekä rosoinen että kodinomainen JA RIPAUS INDUSTRIAL TWISTIÄ BLVRD21 on oiva esimerkki urbaanista arkkitehtuurista. Se on sopivan rouhea ilman liikaa kiillotettua pintaa. Se saa olon
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotKiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä
Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä
LisätiedotArkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka
Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotSuvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.
Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.35-11 Kohteena erityisesti asuinympäristön ja asumisen fyysiset puitteet ja
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
Lisätiedotnuottaniemen portti, ESPOO
AUNTO OY nuottaniemen portti, EOO Etuniementie 3, 02230 EOO 10.9.2013 ENNAKKOMARKKINOINTI KUVAA IARYTIÖ NUOTTANIEMEN UITO. TAITEILIJAN NÄKEMY. arasta mahdollista arkea loistavien yhteyksien, palveluiden
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotKIILA COMING SOON 2019 KIILAKORTTELI.FI
COMING SOON 2019 RUOHOLAHDENKATU 21, HELSINKI KORTTELI.FI KORTTELI, JOSSA ON VOIMAA KUIN PIENESSÄ KYLÄSSÄ. ON TYÖTÄ, YHTEISTYÖTÄ JA TULOSTA 01 Merellisen Ruoholahden, hektisen Baanan ja sykkivän Kampin
LisätiedotUuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä
Uuden Oulun identiteettiä etsimässä Prof. Helka-Liisa Hentilä 28.9.2011 Runko Paikan identiteetti Paikkaidentiteetti Kaupunkitilan fyysiset ominaispiirteet Kaupunkitila, toiminnot ja tilakäyttäytyminen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMillaisia asuntoja. metropoliin? PEKKA HELIN, YIT OYJ
Millaisia asuntoja metropoliin? PEKKA HELIN, YIT OYJ 6.2. 2018 Asumisen trendejä juuri nyt + - Asumisen ja liikkumisen helppous ja vaivattomuus Kiinnostus palveluiden käyttöön Ylimääräisen tavaran poistaminen
LisätiedotUuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle
7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee
LisätiedotOSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN
OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN PUHEENVUORON SISÄLTÖ Osallisuus ja demokratia käsitteinä Kirjaston rooli demokratian ja osallisuuden edistäjänä Osallisuuden merkitys kirjastopalvelujen
LisätiedotKysely Kaikukortin haltijoille
1 Kysely Kaikukortin haltijoille Hyvä Kaikukortin haltija! Kaikukortti-toimintaa on kokeiltu Lappeenrannassa nyt 1.6.2017 lähtien. Tämän kyselyn tavoitteena on saada tietoa siitä, miten käyttökelpoisena
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotTOIMINTA PEVA PASSI. nimi:
PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot
LisätiedotELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016
ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa
LisätiedotBULEVARDI 21, HELSINKI
BULEVARDI 21, HELSINKI WWW.BULEVARDI21.FI Sekä rosoinen että kodinomainen JA RIPAUS INDUSTRIAL TWISTIÄ BLVRD21 on oiva esimerkki urbaanista arkkitehtuurista. Se on sopivan rouhea ilman liikaa kiillotettua
LisätiedotKuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen
LisätiedotKillon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön
LisätiedotOhjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä
Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.
LisätiedotSURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.
SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp
LisätiedotMetropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander
Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit
LisätiedotJuvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto
Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.
LisätiedotHelsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä
Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen
LisätiedotKestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017
Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017 Anna Pätynen ja Jari Rantsi (8.12.2017) Kestävän kaupunkiliikkumisen edistäminen on osa ratkaisua, jolla vähennetään liikenteestä aiheutuvia
LisätiedotJokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä
Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä Uusi paikallisuus - hanke Uusi paikallisuus on Suomen Setlementtiliiton hanke Hanke alkoi 2011 ja jatkuu vuoteen
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
LisätiedotMikonkatu 17 KLUUVI / HELSINKI. sponda.fi
Mikonkatu 17 KLUUVI / HELSINKI Fennia-talo tarjoaa upeat puitteet yrityksellesi Fennia-talona tunnettu Mikonkatu 17 on upea, historiallinen arvokiinteistö loistavalla paikalla Helsingin ydinkeskustassa,
LisätiedotKoti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela
Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö
LisätiedotPaikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009
Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on
LisätiedotELÄVÄ TILA, JONKA HEHKU VETÄ Ä PUOLEENSA
2 PORKKALANKATU 3 Helsinki ELÄVÄ TILA, JONKA HEHKU VETÄ Ä PUOLEENSA Ruoholahden Roihu vie ajatukset paikkaan, jossa luova ajattelu ja teknologinen osaaminen synnyttävät uudenlaista energiaa ja innovaatiota.
LisätiedotIloa tuottava tila - Lahden pääkirjaston uudistaminen. Salla Palmi-Felin
Iloa tuottava tila - Lahden pääkirjaston uudistaminen Salla Palmi-Felin 27.4.2017 Kirjastotalo rakennettu 1990: tila ei vastannut nykyisiä tarpeita mm. sähköjen suhteen. Lisäksi tavaraa ja kalusteita kertynyt
LisätiedotKARHULAN TULEVAISUUS KYSELYTULOKSET
KARHULAN TULEVAISUUS KYSELYTULOKSET 8.1.2019 VASTAAJAJOUKKO Kysely auki 21.11.-19.12.2018 Vastaajia yhteensä 313 8,6 % Karhulasta 35,1 % 56,2 % Muualta Kotkasta Jostakin muualta (mm. Haminasta, Helsingistä)
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotKulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009
Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan
LisätiedotAsumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?
Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin
Lisätiedot