SEKAROTUISTEN KOIRIEN TERVEYSKYSELYN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKAROTUISTEN KOIRIEN TERVEYSKYSELYN TULOKSET"

Transkriptio

1 SEKAROTUISTEN KOIRIEN TERVEYSKYSELYN TULOKSET Opinnäytetyö Keski-Phjanmaan ammattipist Kannuksen timipaikka Katja Upmal

2 Päivämäärä Julkaisun laji Opinnäytetyö Tekijä(t) Katja Upmal Nimeke Sekartuisten terveyskyselyn tulkset Tiivistelmä Keväällä 2015 julkaisemani sekartuisille kirille tarkitetun terveyskyselyn tulsten tilastintia, tarkastelua ja niihin liittyvää phdintaa. Avainsanat (Asiasanat) Sekartuiset, pinnäytetyö, terveys Ulkasu Opinnäytetyö Sivumäärä Kieli Sumi 43 + liitteet Muita tietja

3 Sisällysluettel 1. Jhdant Kyselyyn vastanneiden kirat Rdut Sukupuli Ikä Verrkkipuhdasrtuiset Kiran hankinta Syyt sekartuisen ttamiseen Myyntihinta Optimaalisin hinta vahinkpentueelle Optimaalisin hinta suunnitellulle pentueelle Vanhempien terveystutkimukset Lnkkaniveldysplasiatutkimukset Kyynärniveltutkimusten tulkset Selkätutkimustulkset Patellaluksaatitulkset Silmätutkimukset Muut terveystulkset Yhteiset terveystutkimukset Pentuekk Pentuaikaiset terveystarkastukset Sekartuisten terveystulkset Luustkuvaukset Lnkkaniveltutkimusten tulkset Verrkkiryhmän lnkkatulkset Kyynärniveltutkimusten tulkset Verrkkiryhmän kyynärtulkset Selkätutkimusten tulkset Verrkkiryhmän selkätulkset Muut luust-ngelmat Plvilumpin sijiltaanmen Silmätutkimukset Allergiat Autimmuunisairaudet... 37

4 5.6 Neurlgiset sairaudet Sydänsairaudet Kivesvikaisuus Napatyrä Työn phdinta Lähdeluettel LIITTEET... 44

5 5 1. Jhdant Maailmassa n arvilta 525 miljnaa kiraa (Cren 2012). Sumessa kiria n nin , ja niistä puhdasrtuisia n arveltu levan nin 80 %. Sekartuisia kiria käveleekin näin llen Sumessa nin (Sumen Kennelliitt 2015). Millaisia nämä Sumessa asuvat sekartuiset keskimäärin vat? Viime vusina Sumen sekartuisuuskulttuuri n nstanut päätään krstaen erityisesti ulksiitksen psitiivista vaikutusta kasvatustyössä. Sekartuisia kiria kasvattava Mirja-Liisa Väänänen tteaakin, että sekartuisuuskulttuurissa n kyse pystyvämpien työ-, kisa- ja harrastuskirien kasvattamisesta ja tavitteena n pitää kirjaa sekartuisten kirien sukutauluista ja ketulksista. Tarkituksena n karistaa sekartuisten kirien maine tavitteelliseen harrastukseen spimattmina, ja tuda niiden ptentiaali ilmi. Yksi tärkeimmistä minaisuuksista ktikiralla ja kilpailevalla kiralla n sen kaiken hyvinvinnin perusta - terveys. Käydessäni läpi spivia ehdtuksia pinnäytetyöni aiheeksi, palasin yhä uudestaan aiheeseen sekartuiset kirat. Ne vat kiehtneet ja mietityttäneet minua siitä asti, kun ensimmäistä kertaa eksyin vahingssa juttelemaan sekartuisten kirien kasvattajaksi tunnustautuvan ihmisen kanssa. Ottaessani ensimmäistä sekartuistani pulitista vutta sitten, minulle alki tdella valjeta, kuinka suuri vastakkainasettelu puhdasrtuisten ja sekartuisten kirien terveydestä kiraharrastajien keskuudessa n lutu. Opinnäytetyön aiheen päättämisen aikaan alin yhä useammin harmittelemaan sitä, kun sekartuisten kirien terveydestä ei varsinaista tieta löytynyt - ne, mitkä löytyivät, perustuivat suurimmaksi saksi mielipiteisiin ja vakuutusyhtiöiden julkaisemiin tilastihin. Niinpä päätin luda Gglen Drive-palveluun kyselyn sekartuisten kirien mistajille haravidakseni aluetta erilaisella tavalla. Tulksena sain terveyteen keskittyvään kyselyyni 2662 vastausta kahdessa kuukaudessa. Lähtökhtana li alittaa läpikäymään sekartuisten terveystulksia niiltä sin kun niitä löytyi - sekartuisten kirien tulksia ei saa puhdasrtuisten tulksien tavin Sumen

6 6 Kennelliitn ylläpitämään jalstustietkantajärjestelmään. Kyselyni lähtökhta li selvittää Sumessa asuvien sekartuisten kirien terveystilannetta, ja varvaisesti vertailla niitä puhdasrtuisten kirien vastaavaan. Vastausten suuren määrän tilastinti selkeäksi ja ymmärrettäväksi kknaisuudeksi li työn haastavin prsessi, kun sa vastauksista li kirjitettu rutsiksi ja sa kysymyksistä paljastui vaillinaisiksi. Tämän pinnäytetyön ideana n kta nämä vastaukset ymmärrettävään mutn ja lpulta esittää varvaista vertailua puhdasrtuisiin kiriin. Tavitteena li alusta alkaen saada uusi näkökulma keskusteluun siitä, vatk sekartuiset vai puhdasrtuiset kirat terveempiä, ei niinkään esittää suraa vastausta plttavaan kysymykseen. Kyselyssä sivuttiin myös muita kiranhankintaan liittyviä kysymyksiä, niiltä sin kun ne vat herättäneet erityistä keskustelua tai mielenkiinta, kuten kirien hintaa, syitä kirien hankinnalle ja vastaajien mielestä ptimaalisia hintja sekä vahinkpentueiden että suunnitellun kasvatuksen tulksille.

7 7 2. Kyselyyn vastanneiden kirat Aivan kyselyn alussa käytiin läpi kirien perustietja sukupulta, ikää ja kirissa esiintyneitä rtuja, jtta kknaiskuvan saaminen keskimääräisestä kyselyyn vastanneesta sekartuisesta mahdllistuisi. Tämän jälkeen siirryttiin kysymään kiran hankintaan liittyviä kysymyksiä, kuten pentuesisarten määrää, vanhempien terveystulksia, hintaa ja vastaajien mielestä sekartuisten kirien ideaalia hintaa. Ensimmäiseksi mainitun vastausnipun käyn läpi tässä tisessa luvussa. 2.1 Rdut 2357 kiran taustalla vaikuttaneet rdut tiedettiin ainakin sittain. Rdut n listattu FCI:n rturyhmien mukaiseen lukitukseen, ja niiltä sin kuin se n llut mahdllista, n jkainen epätarkka vastaus merkitty sille parhaiten spivan rturyhmän alle +- merkillä. Erillinen yhteenvet n tehty myös FCI-rtujen ulkpulelle kuuluvista rduista, jihin lukeutuvat viimeiset epäselvät rtumerkinnät. Tulksessa n epätarkkuutta siltä sin, että sassa vastauksia rtunimiä ei ilmitettu kvinkaan selkeästi. Kknaisuudessaan kirissa vaikutti nin 213 eri rtua. Yhdessä kirassa li keskimäärin nin 2,3 eri rtua, mikäli kiran rdut/sa rduista li tiedssa. 305 kiran salta rtuja ei tiedetty.

8 8 Taulukk 1. Kymmenen yleisintä sekartuisissa esiintyvää rtua ja niiden vertailu Sumen Kennelliitn 100 susituimman kirardun listaan vudesta Rtu Esiintymismäärä Rtu SKL:n 100 susituinta sekartuisissa kirartua listalla Saksanpaimenkira Labradrinnutaja Sumenpystykrva Karjalankarhukira Kultainennutaja Rttweiler Villakirat (kääpiö), 43. (keskik.), 65. (ty) Sumenajkira Brdercllie Harmaa nrjanhirvikira Lapinprkira Yleisimpien rtujen listassa krstui selkeästi phjismaisuus (lapinprkira, sumenajkira, -pystykrva, karjalankarhukira, harmaa nrjanhirvikira), sekä perinteiset käyttö- ja perhekirardut. Jkainen rduista (paitsi villakirien isvillakira-muunns) li myös Sumen Kennelliitn sadan susituimman kirardun listauksessa suhteellisen krkealla. Lista n kuitenkin vain arvi, sillä siihen n laskettu mukaan kaikki ne rdut, jtka li merkitty selkeästi kirien rduiksi. Sumenajkiraa li merkitty sumenajkirana 109 kertaa ja pelkkiä määrittelemättömiä ajkira-vastauksia li 103, jllin tdennäköisesti tdellisuudessa sumenajkirien määrä kasvaisi, mikäli ajkiravastaukset tarkentuisivat tarkittamaan jtakin tiettyä ajkirartua. Vidaan lettaa näin, sillä sumenajkiraa li sekartuisissa selkeästi eniten ja sumenajkira li vunna 2014 Sumen neljänneksi yleisin rtu (Sumen Kennelliitt 2015). Tätä ei kuitenkaan vitu ttaa humin varsinaisessa listauksessa. Myöskin cllieiden salta kymmenen yleisimmän kirardun jukkn listaaminen li haastavaa, sillä määrittelemättömiä cllieita li yhteensä 107 ja sen jälkeen pienempi määrä niitä, jiden

9 9 khdalla li eritelty pitkäkarvainen tai sileäkarvainen muunns. Clliet vat niin erilaisia suhteessa tisiinsa niin terveyden, ulknäön kuin lunneminaisuuksien suhteen (Leht 2015), että kin asiattmaksi yhdistää rdut kknaan saman yhteisnimittäjän alle. Villakirissa eravaisuudet ei kuitenkaan le niin suuria (Nurva 2015), jten villakirat n jäsennelty yhdeksi kknaisuudeksi kymmenen yleisimmän rdun khdalla. Kaavi 1. Rturyhmien jakautuminen suhteessa tisiinsa. Selkeästi yleisimmät rturyhmät livat FCI 1 ja FCI 5 ryhmät, jtka sisältävät lammasja karjakirat (paitsi sveitsinpaimenkirat) sekä pystykrvat ja alkukantaiset kirat. Humattavasti pienin rturyhmä li FCI 10 ryhmä, jhn lukeutuu vinttikirat. Alaskanhuskyjen, amerikanpitbullterriereiden sekä susien määrän takia FCIlukitukseen kuulumattmien kirien määrä li suuri sekartuisten taustissa. Kaikki rdut ja niiden eritellyt lukumäärät löytyvät liitteestä (LIITE 1). 2.2 Sukupuli Kirien sukupulijakauma li hyvin tasaväkinen, narttuja li 52 % kirista ja urksia 48 % kirista.

10 Ikä Kaavi 2. Sekartuisten kirien ikäjakauma. Ikäjakauma Kullut 6 % <8v 18 % >2,5v 29 % 2,5-8v 47 % Enemmistö kirista li kyselyn vastaamishetkellä 3-4-vutiaita, ja kk 3-8-vutiaiden kirien suus li 47 %. Melkein pulet kirista, jista kysely täytettiin, livat siis sillä hetkellä aikuisia. Keskimääräinen sekartuinen, jnka salta kysely täytettiin, li nin 3,4 vutta vanha. Pentujen, nurien kirien ja nurien aikuisten (0-2,5 vutta) suus li 29 % ja vanhempien kirien (8,5 vudesta eteenpäin) 18 %. Kulleiden kirien ikää ei erikseen merkitty kyselyyn, vaan vastaajat saivat halutessaan valita ikäkysymyksen khdalla vastauksen "Kira n kullut", jllaisista mudstuikin selkeästi vähemmistö - nin kuusi prsenttia kirista li kulleita.

11 11 3. Verrkkipuhdasrtuiset Käsittelylukujen jatkuessa tullaan sekartuisten tulksia vertaamaan puhdasrtuisten kirien tulksiin aina, kun se n mahdllista. Vertailuna käytetään jkaisen rturyhmän yleisintä rtua (mahdllisimman laajan vertailun mahdllistamiseksi). Puhdasrtuisten kirien tulksia tarkastellessa käytetään hyväksi Sumen Kennelliitn ylläpitämää jalstustietkantarekisteriä ja sen tilastja. Vertailua tehdessä tulee muistaa jalstustietkannassa levan humattavasti suurempi tanta puhdasrtuisista mitä sekartuisten tulksilla tässä kyselyssä n. Näihin kiriin viitataan jatkssa termillä verkkipuhdasrtuiset. FCI:hin kuulumattmien kirien ryhmää ei teta humin verrkkipuhdasrtuisten jukssa, sillä näillä ei le lemassa lutettavaa tietkantaa tulksineen. Taulukk 2. Verrkkiryhmänä käytetyt rdut. Rtu Esiintymismäärä sekartuisissa Rekisteröintimäärä v Saksanpaimenkira Rttweiler Jackrussellinterrieri Mäyräkirat Sumenpystykrva Sumenajkira Saksanseisjat Labradrinnutaja Villakirat Whippet yhteensä

12 12 4. Kiran hankinta Uuden kiran hankinta perheeseen n aina suuri tapahtuma, ja sitä suunnitellaankin yleensä hulellisesti ja hyvissä ajin etukäteen ennen kiran tula. Tuleva perheenjäsen vi rikastuttaa mistajansa elämää yli kymmenen vutta, ja siksi kiranhankintaan kannustetaankin paneutumaan hulellisesti. Niinpä pinnäytetyön neljäs luku n mistettu sekartuisten kirien hankintaan liittyviin kysymyksiin. Taulukk 3. Sekartuisten alkuperä. Alkuperä Kpl Vahinkpentue 47.6 % Rescue 18.7 % Suunniteltu pennutus 17.2 % Kira n ma kasvattini 2.7 % Muu/En tiedä 9.7 % Hieman alle pulet kirista livat vahinkpentueita. 4.1 Syyt sekartuisen ttamiseen Kyselyssä kysyttiin, miksi vastaaja li päätynyt kiraa ttaessaan sekartuiseen. Vastaaja kykeni halutessaan valita useamman kuin yhden khdan, ja yksi vastaaja likin valinnut keskimäärin 1,28 vastausta. Enemmistö vastaajista li päätynyt hankkimaan sekartuisen kiran itselleen uskessaan sekartuisten kirien levan terveempiä kuin puhdasrtuisten vastaavien. Seuraavaksi suurin enemmistö vastaajista li halunnut antaa kdin rescuekiralle, jllaiseksi luetellaan ulkmailta erilaisten avustusjärjestöjen kautta tulevat entiset katu/kulkukirat tai kirat, jtka n tutu tarhalle mistajien niistä luvuttua. Hyvin yleisiä livat myös ne tilanteet, jissa sekartuisen kiran ttanut li päätynyt tuttavan kautta ttamaan kiran talnsa seurattuaan aikansa ainakin tisen pentueen vanhemman kiran elämää. Halvempi hinta, rtukirjn laajuus ja tietynlainen käyttötarkitus livat myös yleisimpiä syitä sekartuisen hankinnalle. Sattumalla ja

13 13 sekartuisten kirien ainutlaatuisista lunne- ja ulknäköminaisuuksista pitävillä li myöskin suuri merkitys kiranttajien valinnassa. Taulukk 4. Vastaajien syyt sekartuisten hankintaan. Syy sekartuisen hankintaan Lkm Sekartuiset vat terveempiä 699 Halusin antaa kdin rescuekiralle 491 Tunsin kiran sukulaisen henkilökhtaisesti 461 Halvemman hinnan takia 455 En löytänyt mieleistäni rtua 271 Halusin tietynlaiseen tarkitukseen jalstetun/kasvatetun kiran ja kin, että saisin sen kyseisestä yhdistelmästä/sekartuisesta 253 Kira tuli kdinvaihtajana 226 Halusin npeasti kiran 173 Tunnesyistä 122 Sattuma 87 Pidän sekartuisista enemmän 60 Kira syntyi tutuilleni 27 Rduilla/rduttmuudella ei llut väliä minulle 18 Jalstuskäyttö 13 Kira li ma kasvattini 12 Kira tuli lahjana/jnkun muun hankkimana 12 Kuulin tutultani ktia etsivästä kirasta 9 Halusin yksilöllisen ulknäön kiralleni 8 Halusin kiralleni kaverin 5 Luulin ttavani rtukiran 3 Halusin haasteellisen kiran 2 Halusin helpn kiran Myyntihinta Sekartuiset livat maksaneet stajilleen keskimäärin 220,8 eura. Aikaisempien tulsten perusteella vi tehdä päätelmän, että 530 ilmaisen kiran jukkn sisältyy myös ne 71 kiraa (2,7 %), jtka kasvattajat livat jättäneet itselleen ktiin. 89 % kiransa hankkineista li tyytyväisiä kiran hintaan, ja vain viisi prsenttia vastaajista piti kiran hintaa liian alhaisena, kuuden prsentin pitäessä hintaa liian krkeana.

14 14 Katsellessa verrkkipuhdasrtuisten hintja Sumen Kennelliitn makira-palvelun pentuvälityslistilta, keskimääräinen saksanpaimenkiran hinta n 950 kymmenen pentueen tannalla. Kaikkien verrkkipuhdasrtuisten keskimääräisen hinnan laskeminen n mahdtnta jhtuen makira-palvelun pentuvälityksen vaihtelevuudesta. Kaavi 3. Sekartuisten myyntihinnat. SEKAROTUISISTA MAKSETTU HINTA Optimaalisin hinta vahinkpentueelle Kysyttäessä ptimaalisia hintja sekartuisille pennuille, kyselyssä erteltiin vahinkpentueet ja suunnitellut sekartupentueet tisistaan. Vahinkpentuetta ei määritelty erikseen kyselyssä, sillä nimensä mukaisesta vahinkpennut vivat lla aivan millaisia tahansa tutkituista tai tutkimattmista, samankaltaisista tai täysin erityyppisistä kirista syntyneitä pentuja. Vastaajat livat valinneet selkeästi alemman hintalukan vastauksia kyselyssä, ja vahinkpentueen pennun ptimaalinen hinta likin keskimäärin 233. Kaavi 4. Optimaalinen hinta vahinkpentueen sekartuiselle pennulle.

15 Optimaalisin hinta suunnitellulle pentueelle Kysyttäessä suunnitellun pentueen pennun ideaalia hintaa, kyselyyn määriteltiin pentueelle raamit suunnitelluksi pentueeksi tässä kysymyksessä sisällytettiin pentueet, jnka mlemmat vanhemmat lisivat tutkittu vapaiksi rtujensa tyypillisimmistä perinnöllisistä sairauksista, ja jiden suku lisi pitkälle tiedssa. Suunniteltuja pentueita n myös tutkimattmista vanhemmista, mutta pinnäytetyössä tarkituksena li luda selkeä er tutkimattmien vanhempien ja tutkittujen vanhempien pentueille. Suunnitellun sekartuisen pentueen kasvattaja saisi vastaajien mielestä pyytää pennustaan keskimäärin 367, eli hieman yli sata eura enemmän kuin vahinkpentueen pennusta.

16 16 Kaavi 5. Optimaalinen hinta suunnitellun pentueen sekartuiselle Vanhempien terveystutkimukset Kiran perimä n keskeisessä sassa sen kaikkia tulevia minaisuuksia niin lunnetta, ulknäköä kuin terveyttäkin silmälläpitäen. Kyselyssä kartitettiin, kuinka tärkeinä sekartuisten kirien mistajat pitivät kiriensa vanhempien terveystutkimuksia, ja millaisia terveystutkimuksia kirien vanhemmille li tehty tulksineen. Tähän khtaan n listattuna mlemmille vanhemmille tehdyt terveystutkimukset. Kyselyssä kysyttiin, lik kiran emää ja isää terveystutkittu etukäteen ennen pennun syntymää. Tarkentavia vastauksia läpikäydessä sittautui vaikeaksi tulkita vastauksia, sillä vastausvaihdissa li mahdllista valita useampi, ja mni likin valinnut sekä vastaukset En tiedä että Ei llut. Tarkemmassa läpikäymisessä mlemmat mainitut vastausvaihtehdt niputettiin yhdeksi, jten saatiin realistinen tuls siitä, kuinka mnen sekartuisen emää tai isää ei llut tutkittu llenkaan. Myöskin ne 14 vastausta, jssa vastaaja li unhtanut kirilla tehtyjen tutkimusten nimet, sisällytettiin tähän kategriaan, kska tutkimuksien tulksia ei näin llen pysty tulkitsemaan tai tutkimuksia summaamaan yhteen muuhunkaan kategriaan - sa näistä vi lla perusterveystarkastuksia, tai lla lematta. Myöskin perusterveystarkastusvastaukset sisällytettiin tutkimattmiin kiriin, kska vi lettaa eläinlääkärin tekevän rutiinina

17 17 terveystarkastuksen liki jkaiselle rkttamalleen kiralle (ja kska perusterveystarkastusten tulksien tulkinta ei kuulu tähän pinnäytetyöhön), jätettiin ne kaikki vastaukset humitta. Taulukk 5. Sekartuisten vanhempien tutkimukset. Vanhempi Tutkittuja kpl Tutkimusta keskimäärin Emä 210 2,7 Isä 167 2,8 210 sekartuisen kiran emää li tutkittu jidenkin terveystutkimusten tiimilta ja yhdelle nartulle li tehty keskimäärin 2,7 tutkimusta. 167 kiran isä li käynyt läpi terveystutkimuksia, ja yksi kira li käynyt läpi keskimäärin 2,8 tutkimusta. Luvut pikkeavat jnkun verran, mutta etenkin tutkittujen isien pienempi määrä selittyi j vastauksissa. Mni mainitsi, että kiran isä li tuntematn, tai ei llut paikalla kiraa haettaessa, jllin siitä kysyminen jäi vähemmälle. Taulukk 6. Vanhempien terveystutkimusten määrät. Tutkimus Emät (kpl) Isät (kpl) Lnkkaniveldysplasia Selän kuvaus Patellaluksaati Kyynärnivelen kasvuhäiriöt Silmätutkimukset Sydän 6 3 Degeneratiivinen myelpatia 5 5 Allergiakkeet 2 MyDgDna-passi 1 Pikkuaivjen rappeuma 1 Yhteensä Yhdestä isästä tiedettiin ainastaan, että se li lpetettu kipujen takia.

18 Lnkkaniveldysplasiatutkimukset Taulukk 7. Vanhempien lnkkatulkset. EMÄT ISÄT Lnkkatuls Lkm % Lkm % Terveet , ,6 Lievät muutkset 9 7,4 8 7,6 Merkittävät muutkset 6 4,9 4 3,8 Yhteensä Terveisiin lnkkatulksiin n laskettu mukaan A-B-tulkset, sekä vastaukset kaikki k, hyvät tulkset ja muut vastaavat. C-tulkset n merkitty lieviin muutksiin ja D- E-tulkset merkittäviin muutksiin. Yhdessä vastauksessa kerrttiin vain sanallisesti, että kiralla li tdettu nivelrikka tisessa lnkassa (emä), ja se n laitettu lieviin muutksiin tarkemman tiedn puuttuessa. Lnkkatuls määräytyy hunmman lnkan mukaan, kuten Sumen Kennelliitn jalstustietkantajärjestelmässä, jllin tulksia n helpmpi verrata. Näin llen B/Ctuls n merkitty lieviin muutksiin hunmman, eli C-lnkan perusteella. 46 emän lnkkatulksia ei llut erikseen määritelty siihen tarkitetussa khdassa, jten vain 122 kiran emän lnkkatuls tiedettiin (168 tutkitusta). Kirien isien lnkkaniveltutkimusten tulksia tarkastellessa paljastui, että yksi kira li leikattu, ja tisella li tdettu lnkkaniveldysplasia, jka periytyi eteenpäin jälkeläiselleen. Nämä kirat n lisätty khtaan merkittäviä muutksia, vaikka niiden lnkkaniveldysplasiatulsta ei lekaan eritelty tarkemmin. Lnkkatutkittuja isiä li 142 kpl ja näistä 105 kiran tulkset li merkitty.

19 Kyynärniveltutkimusten tulkset Taulukk 8. Kirien vanhempien kyynärniveltutkimusten tulkset. EMÄT ISÄT Kyynärniveltuls Lkm % Lkm % Terveet 72 93, ,1 Aste 1 5 6,5 5 6,9 Yhteensä Tutkitusta 118 emäkirasta 77 kiran tulkset ilmitettiin. Suurimmalle salle kirista ilmitettiin jk terveet tai 0/0 tulksen kyynärnivelet. Viiden kiran kyynärnivelissä li ensimmäisen asteen muutksia. 101 kiran isää li tutkittu kyynärnivelien salta, mutta tulksia li eriteltynä 72 kirasta. Näistä nin seitsemällä prsentilla li ensimmäisen tyypin muutksia kyynärnivelissään, lpuissa muutksia ei llut löydetty Selkätutkimustulkset Taulukk 9. Kirien vanhempien selkätulkset. EMÄT ISÄT Selkätuls Lkm % Lkm % Puhdas % 38 90,5 8 lannenikamaa 2 4,8 Kalkkeutumia 2 4,8 Yhteensä Vaikka selkä li kuvattu yli kahdeksaltakymmeneltä emältä, vain 42:n kiran khdalla selän tuls li eritelty siihen tarkitetussa khdassa. Jkaisella näistä kirista li kuitenkin llut puhdas selkä. Tulkseen puhdas n laskettu kaikki Terve selkä, Priimaa, SP0, LTV0 tyyppiset vastaukset, jtka antavat lettaa kaiken lleen kunnssa.

20 20 69 isän selkätutkimuksista 42 tulsta li tiedssa. Suurimmalla salla kirista ei emien tavin llut muutksia selästään, mutta kahdella kiralla li 8 lannenikamaa (LTV4) ja kahdella lisäksi määrittelemättömän vakavia kalkkeutumia Patellaluksaatitulkset Taulukk 10. Kirien vanhempien plvitutkimusten tulkset. EMÄT ISÄT Patellaluksaatituls Lkm % Lkm % Terveet 35 94, ,4 Aste 1 1 2,7 1 2,7 Aste 2 1 2,7 Yhteensä Patellaluksaatin eli plvilumpin sijiltaanmenn varalta li tutkittu 56 emää, jista 37 tulkset mainittiin vastauksissa. Yhdellä kiralla li 1-asteen patellaluksaati, ja yhdellä asteen tutkitusta isästä 38 kiran tulkset li merkitty tarkemmin. Yhdellä kiralla li ensimmäisen asteen muutksia plvissaan, muutin kirien isät livat plvitulksiltaan puhtaita Silmätutkimukset 128 kiran emän silmätutkimuksista 89 kiran tulkset li merkitty vastauksiin. Näistä kaikki muut livat terveitä paitsi yksi, jlla li tdettu tisessa silmässä sisäänpäin kasvaneita ripsiä. 106 isän silmätutkimuksista 70:n tuls li merkitty tarkemmin, ja kaikkien näiden silmätutkimukset livat puhtaita ilman muutksia.

21 21 Taulukk 11. Vanhempien silmätutkimukset. EMÄT ISÄT Silmätutkimustulkset Lkm % Lkm % Terveet 88 98, Muutksia 1 1,1 Yhteensä Muut terveystulkset Taulukk 12. Vanhempien sydänkuuntelutulkset. EMÄT ISÄT Sydämen kuuntelutuls Lkm % Lkm % OK 5 83, Sivuääni 1 16,7 Yhteensä 6 3 Taulukk 13. Vanhempien DM-testitulkset. EMÄT ISÄT Degeneratiivinen myelpatia Lkm % Lkm % DM N/N (terve) 7 87, DM A/N (kantaja) 1 12,5 yhteensä 8 6 Osa degeneratiivisen myelpatian suhteen terveistä emäkirista li tdettu terveiksi plveutumisen kautta, näin llen tulksia (8 kpl) n enemmän kuin tutkittuja (5 kpl). Tämän lisäksi lput emien terveystulksista näyttivät tältä: - Klmella kiralla li tdettu allergiita. - Yhdellä kiralla li tdettu Legg Perthes. - Yhdellä kiralla li traumaperäinen epilepsia. - Yksi kira li kantaja ataksialle eli pikkuaivjen rappeumalle. - Yhdelle kiralle li teetetty MyDgDNA-passi, ja se li vapaa kaikista testatuista sairauksista.

22 22 - Yksi kira li testattu vapaaksi plyneurpatiasta. Vastaavat isien yksittäiset sairaudet. - Yhdellä kiralla n tdettu lymfaödeema. - Yhdellä kiralla li tdettu kilpirauhasen vajaatiminta. - Yksi kirista n myös tutkittu ataksian salta terveeksi. - Yhdellä kiralla n tdettu esinfiilinen mysiitti Yhteiset terveystutkimukset Vastauksista tilastitiin myös tiet siitä, kuinka mnen kiran mlemmat vanhemmat livat käyneet läpi edes jitain samja terveystutkimuksia. Yhteensä 127 kiran vanhemmilla li yhteisiä terveystutkimuksia. Yleisin yhteinen terveystutkimus li lnkkatutkimus, jka li tehty 106 parilta. Pelkät lnkkatulkset yhteisinä tutkimuksina li 18 kiran vanhemmilla. Yhdellä parilla li keskimäärin 2,7 yhteistä terveystutkimusta. Taulukk 14. Kirien vanhemmille tehdyt yhteiset terveystutkimukset. Tutkimus Lkm (paria) Lnkkaniveldysplasiatutkimus 106 Kyynärnivelen kasvuhäiriötutkimus 70 Patellaluksaatitutkimus 34 Silmätutkimus 76 Selkätutkimus 49 Degeneratiivinen myelpatia -tutkimus 4 Sydänkuuntelu 2 Yhteensä 342

23 Pentuekk Kaavi 6. Pentuekktaulukk PENTUEKOKO > sekartuisen kiran sisarusten määrä tiedettiin. Laskettaessa keskiarv frekvenssien avulla, sekartuisten kirien keskimääräinen pentumäärä yhdessä pentueessa li 6,2 (Hum. Yli 11 pennun pentueet jäsenneltiin maksi ryhmäkseen). 817 kiran mistajat eivät tienneet kiriensa sisarusten määrää, minkä vidaan lettaa levan suraa seurausta kdinvaihtajien ja rescuekirien suuresta määrästä. Kiran pentuekkn vaikuttaa merkittävästi vanhempien kk, hedelmöityksen tapa (lunnllinen astuminen tai keinsiemennys jk pakaste- tai turespermalla) sekä emän ikä. Kun nrjalaisessa tutkimuksessa humiitiin sekä elävänä että kulleina syntyneiden pentujen määrä pentueessa 224 eri rdussa, saatiin Nrjan kennelliitn kirille keskimääräiseksi pentumääräksi 5,4 pentua per pentue. Tämä luku vaihteli suuresti kirien eri minaisuuksien mukaan, laskien kääpiökirilla 3,4 pentuun per pentue ja nusten jättikkisilla kirilla aina 7,1 pentuun per pentue. (Brge ym. 2010) Sumen jalstustietkannassa n pääsy ainastaan elävinä syntyneiden pentujen määriin, ja verrkkipuhdasrtuiset vunna 2014 synnyttivät yhteenlaskettuina keskimäärin 4,5 pentua per pentue. Näin llen sekartuiset lisivat keskimäärin

24 24 hedelmällisempiä pentuekknsa niin sumalaisiin kuin nrjalaisiinkin puhdasrtuisiin verrattaessa. Kaavi 7. Verrkkipuhdasrtuisten pentuekk vunna 2014 jalstustietkantajärjestelmän perusteella PUHDASROTUISTEN PENTUEKOKO VUONNA ,7 5,8 4 4,3 4 5,7 6,9 6,4 3,3 5,5 4.5 Pentuaikaiset terveystarkastukset Taulukk 15. Kirien pentuaikaiset terveystarkastukset. Terveystarkastus Lkm % Kyllä ,6 Ei ,9 En tiedä 167 7,5 Yhteensä 2226 Kun pistetaan aikuisina vastaajille tulleiden kirien määrä (436 kiraa), paljastuu että 63,6 % pentuna uuteen ktiin muuttaneista kirista li läpikäynyt eläinlääkärin perusterveystarkastuksen.

25 25 5. Sekartuisten terveystulkset Vastaajilta kysyttiin 27 kysymystä liittyen sekartuistensa terveyteen. Nämä liittyivät luustkuvauksiin, silmä- ja plvitutkimuksiin, allergiihin, autimmuuneihin ja neurlgisiin sairauksiin sekä sydämeen Tämän lisäksi kysyttiin myös synnynnäisistä hammaspuutksista, napatyrästä ja kivesten laskeutumisesta. Tässä sissa käydään läpi terveystulsten vastauksia. 5.1 Luustkuvaukset Kirista ehdttmasti suurin sa (85,7 %) ei llut käynyt luustkuvauksissa. 14,3 % eli 380 kiraa li tutkittu. Keskimäärin yhdelle kiralle li tehty 1,4 eri tutkimusta jk lnkkien, kyynärnivelten tai selän salta. Taulukk 16. Sekartuisten luustkuvausten jakautuminen. Tutkimus Kpl % Lnkkakuvaus ,4 Kyynärkuvaus ,7 Selkäkuvaus ,9 yhteensä 550 Sekartuiselle, jlle li tehty jkin luustkuvaus, li suurimmalla tdennäköisyydellä kuvattu lnkat lnkkaniveldysplasian varalta. Lnkkatutkimus li tehty 44,4 % kuvatuista kirista, kyynär- ja selkäkuvaukset nin 30 prsentille.

26 26 Taulukk 17. Syyt sekartuisten luustkuvaamiselle. Syy kuvauttamiselle kpl % Oma mielenkiint ,5 Oireilu ,6 Harrastus/työkäyttö 95 17,7 Epäily (esim. sukurasite) 41 7,6 Tapaturma/muu sairastutkimus 33 6,1 Jalstuskäytön takia 11 2 Kasvattajan susitus 10 1,9 Edellinen kti kuvautti 3 0,6 Yhteensä 538 Kska sekartuisten kirien kuvaaminen n merkittävästi harvinaisempaa kuin puhdasrtuisten kirien, kyselyssä pyrittiin selvittämään myös kiran ikä tutkittaessa sekä syy tutkimiseen. Vastaajat saivat valita useamman, ja yksi vastaaja likin valinnut keskimäärin 1,47 vastausta. Suurimmat syyt sekartuisen kuvauttamiseen livat ma mielenkiint sekä kiran ireilu. Seuraavaksi yleisin syy li kiran työ- tai harrastuskäyttö sekä epäily. Jnkun verran kiria li tutkittu tapaturman tai muun sairastutkimuksen yhteydessä. Sekartuiset livat keskimäärin 3,81 vuden ikäisiä luusttutkimusten aikana. 31,8 % kirista tutkittiin 1,5-2,5 vuden iän välissä., mikä li suurin yksittäinen ikälukka Lnkkaniveltutkimusten tulkset Taulukk 18. Kirien lnkkatulkset. Lnkkatuls Kpl % Terve ,7 Lievät muutkset 18 7,9 Merkittävät muutkset 49 21,4 Yhteensä

27 27 Sekartuisten kirien lnkista saatiin tieta 229 kiran salta, kun lnkkien salta tutkittuja kiria li 244. Näistä suurin sa li terveitä. Osa vastaajista ei kuitenkaan muistanut tai llut varma kiransa tulksista, jten 15 vastausta karsiutui pis varsinaisesti tulsten tarkastelusta. Kuten aikaisemmissa lnkkatulsanalyyseissä, n myös sekartuisten itsensä varsinaiset lnkkatutkimukset määritelty terveisiin, lieviin muutksiin ja merkittäviin muutksiin hunmman lnkan mukaan, kennelliitn määritelmien mukaisesti, jtta vertailu puhdasrtuisiin lisi mahdllisimman realistinen. Eläinlääkäri anti lausunnn 237 kiralle, ja Sumen kennellitt seitsemälle. Lisäksi klmella kiralla mainittiin Legg Perthes Verrkkiryhmän lnkkatulkset Taulukk 19. Puhdasrtuisen verrkkiryhmän lnkkatulkset vudelta Lnkkatuls Kpl % Terve ,3 Lievät muutkset Merkittävät muutkset 266 9,7 Yhteensä Verrattaessa verrkkipuhdasrtuisten lausuntihin, tulkset n tettu jalstustietkannasta, jkaisen rdun vunna 2014 lausutuista tulksista. Verrkkirtujen tanta li kiraa eli se li humattavasti suurempi kuin sekartuisten (229 kiraa). Tästä hulimatta kahden ryhmän väliset tulkset livat terveiden (A ja B lausunnt) salta hyvin tasaväkiset. Puhdasrtuisilla kirilla li lieviä muutksia enemmän kuin sekartuisilla, jilla taas li merkittäviä muutksia humattavasti enemmän kuin puhdasrtuisille

28 28 Kaavi 8. Sekartuisten ja puhdasrtuisen lnkkatulksien vastakkainasettelu. 72,3 % 9,7 % 70,7 % 18% 7,9 % 21,4 % Terve Lievät muutkset Merkittävät muutkset Sekartuiset Puhdasrtuiset Kyynärniveltutkimusten tulkset Taulukk 20. Kirien kyynärniveltulkset. Tuls kpl % Terve ,4 Lievää nivelrikka 29 18,4 Khtalaista nivelrikka 9 5,7 Vimakasta nivelrikka 4 2,5 Yhteensä 158 Kysyttäessä kirien kyynärniveltutkimuksia jaettiin vastaukset jälleen miin ryhmiinsä Sumen Kennelliitn antamien hjeistuksien mukaan. 0-tulksen eli terveen saaneet kirat luetaan terveisiin, 1-tulksen saaneet lieviin muutksiin, kakkstulksen saaneet khtalaisiin ja klmstulksen saaneet vimakkaisiin muutksiin aina hunmman kyynärnivelen perusteella. Jkaista jattelua esiintyi sekartuisilla kirilla, jista tervettä humattavasti enemmän kuin muita, ja kaikista vähiten vimakasta nivelrikka, jta esiintyi vain 2,5 % tutkituista kirista. Yhteensä 158 kiraa li tutkittu kyynärnivelien kasvuhäiriöiden varalta, ja jkaisen tuls tiedettiin.

29 29 95,9 % kirista li saaneet lausuntnsa eläinlääkäriltä, neljä kappaletta Sumen Kennelliitlta ja kaksi jstain muualta Verrkkiryhmän kyynärtulkset Taulukk 21. Verrkkiryhmän kyynärtulkset. Tuls kpl % Terve ,6 Lievää nivelrikka 212 9,4 Khtalaista nivelrikka 54 2,4 Vimakasta nivelrikka 58 2,6 Yhteensä kiraa sisältäneen verrkkipuhdasrtuisryhmän tulkset eivät ernneet merkittävästi sekartuisten tulksista. Prsentuaalisesti terveitä kiria li enemmän puhdasrtuisissa, mutta vimakasta nivelrikka li yhtä suurella määrällä. Kaavi 9. Kyynärniveltutkimusten tulsvertailu. 85,6 % 73,4 % 9,4 % 2,4 % 2,6 % Terve 18,4 % 5,7 % 2,5 % Lievää Khtalaista Vimakasta nivelrikka nivelrikka nivelrikka Sekartuiset Puhdasrtuiset

30 Selkätutkimusten tulkset Taulukk 22. Selkätulkset. Tuls Kpl % Terve ,6 Spndylsimuutkset 26 17,6 Kalkkeuma 4 2,7 Traumaperäinen muuts 3 2,0 Välimutinen lanneristinikama 2 1,4 Selkäydinkanavan ahtauma 2 1,4 Lievä rakennemuuts 2 1,4 Kulumaa 1 0,7 Yksi ylimääräinen lannenikama 1 0,7 Yksi vin lannenikama 1 0,7 LVT1 1 0,7 LVT3 1 0,7 LTV4 1 0,7 Lumbsakralistensi 1 0,7 Yhteensä 148 Lisäksi yhdellä kiralla li tdettu välilevyn pullistuma. Sekartuisten kirien selät livat pääsin terveitä. 97,6 % kirista li saanut selkälausunnt eläinlääkäriltä, yksi kappale Sumen Kennelliitsta ja klme vastaajaa livat valinneet vastausvaihdn Muu Verrkkiryhmän selkätulkset Taulukk 23. Puhdasrtuisten selkätulkset. Tuls Kpl % Terve (SP0) ,1 SP1 12 3,2 SP2 8 2,2 SP3 2 0,5 Yhteensä 372 Verratessa puhdasrtuisten ja sekartuisten selkiä, ei vida tehdä kattavaa tilastintia tiedn puuttumisen takia. Jalstustietkantajärjestelmä tarjaa selän salta ainastaan

31 31 spndylsitilastn, jten verratessa puhtaiden ja sekartuisten kirien selkätulksia, n katsttua ainastaan mlempien kirien spndylsimuutksia. Kska sekartuisilla ei llut merkintöjä spndylsin vakavuudesta, n kaikki spndylsin asteet SP1-SP4 yhdistetty muutkset -khdaksi. Kaavi 10. Selkätulsten vertailu. 94,1 % 79,8 % 5,9 % 20,2 % Terve Muutksia Sekartuiset Puhdasrtuiset Sekartuisilla kirilla li 14,3 % enemmän spndylsimuutksia selässään kuin puhdasrtuisilla kirilla. Puhtaiden ja sekartuisten tanta li humattavasti tasaväkisempi kuin aikaisemmissa vertailuissa puhtaita selkätulksellisia kiria li 372 ja sekartuisia vastaavia 129 (kun tetaan humin ainastaan spndylsimuutkset ja terveet kirat) Muut luust-ngelmat

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 LISÄÄNTYMISONGELMAT LISÄÄNTYMÄSSÄ? Merja Dahlblm ELT, lisääntymistieteen ja pieneläinsairauksien erikiseläinlääkäri, Dipl.E CAR Lajin

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Hyvä Schipperken omistaja!

Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperke Kerho ry:n 18.11.2012 1(6) Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperkekerho ry suorittaa kartoitusta rodun yleisestä terveystilanteesta. Saadaksemme mahdollisimman kattavan ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010 ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO Hyvä itälaikaväki! Kesän aikana toteutetun kasvattajille suunnatun terveyskyselyn tarkoituksena oli selvittää itäsiperianlaikojen

Lisätiedot

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994 RUOKASUOLA- JA RASVAPTOSUUS OULULASTEN KOULUJEN YM. VASTAAVEN LATOSKETTÖiDEN LAATKKORUOASSA 1994 kaupunki Ympäristövirast Raprtti 2 /1994. - Oulun Oulu 1 RUOKASUOlA- JA RASVAPTOSUUS OULUlASTEN KOULUJEN

Lisätiedot

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin Hum! Liite III Muutksia valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen tiettyihin khtiin Kyseessä levat valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen khdat vat lausuntpyyntömenettelyn tulksia. Jäsenvaltin timivaltaiset

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

KEHÄ 2 Boris Chapiro, Ranska 93 rottweiler 46 10:00 pennut 4, urokset 22, nartut 20 leonberginkoira 47 12:30 pennut 1, urokset 24, nartut 22

KEHÄ 2 Boris Chapiro, Ranska 93 rottweiler 46 10:00 pennut 4, urokset 22, nartut 20 leonberginkoira 47 12:30 pennut 1, urokset 24, nartut 22 LAUANTAI KEHÄ 1 Tino Pehar, Kroatia 89 chow chow 36 10:00 pennut 1, urokset 19, nartut 16 volpino italiano 6 cirneco dell'etna 15 12:30 thai ridgeback 1 siperianhusky 14 alaskanmalamuutti 17 KEHÄ 2 Boris

Lisätiedot

HEINOLA URHEILUPUISTO - Urheilukatu 2

HEINOLA URHEILUPUISTO - Urheilukatu 2 KAIKKIEN ROTUJEN KOIRANÄYTTELY 23.8.2015 HEINOLA URHEILUPUISTO - Urheilukatu 2 Tervetuloa näyttelyymme! Oheisena näyttelyn ohjeellinen aikataulu ja koirasi näyttelynumero, joka oikeuttaa koiran ja yhden

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013 Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi 1 (5) LUUNTIHEYSMITTAUS Hakusanat/synnyymit: fysilgia, steprsi, luukat, DEXA, DXA, luuntiheys, murtuma, lnkkamurtuma, T-scre, Z-scre, murtumariski, seulnta, D-vitamiini. 1. YLEISTÄ Osteprsi eli luukat

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

PubMed pikaopas. 1. Yksinkertainen haku, haku vapain sanoin

PubMed pikaopas. 1. Yksinkertainen haku, haku vapain sanoin PubMed pikapas 1. Yksinkertainen haku 2. Rajaukset 3. Advanced Search 4. Haku MeSH-termein 5. Hakutulksen käsittely, tulstus ja lajittelu 6. Tietyn viitteen etsiminen 1. Yksinkertainen haku, haku vapain

Lisätiedot

1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot:

1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot: Skotlanninterrierikerhon terveyskysely 2015 1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot: 2. PAINO Koiran paino (kg): 3. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

SUVI KARELIA LAUANTAI - KANSALLINEN NÄYTTELY SATURDAY - ALL BREED DOG SHOW

SUVI KARELIA LAUANTAI - KANSALLINEN NÄYTTELY SATURDAY - ALL BREED DOG SHOW SUVI KARELIA 2008 17.5.2008 LAUANTAI - KANSALLINEN NÄYTTELY SATURDAY - ALL BREED DOG SHOW 18.5.2008 SUNNUNTAI - KANSAINVÄLINEN NÄYTTELY SUNDAY - INTERNATIONAL DOG SHOW www.showlink.fi/suvikarelia08 Tervetuloa

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Twist on iisalmelaisten 7- ja 8-luokalta pääsevien oma kesätyö. Twist-hakuaika on Twistin järjestää Iisalmen kaupungin nuorisopalvelut

Twist on iisalmelaisten 7- ja 8-luokalta pääsevien oma kesätyö. Twist-hakuaika on Twistin järjestää Iisalmen kaupungin nuorisopalvelut Twist n iisalmelaisten 7- ja 8-lukalta pääsevien ma kesätyö. Twist-hakuaika n 27.2. - 31.3. Twistin järjestää Iisalmen kaupungin nurispalvelut . Twist-paikkja n kesällä 2017 yhteensä 100. Ryhmiä n yhteensä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan ke 5.6.014 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET: 1. Keaika n tuntia (kl 1:00 14:00). Kkeesta saa pistua aikaisintaan kl 1:30..

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

LAUSU NTOPYYNTO PARAS-LAIN VELVOITTEI DE N JATKAMISESTA

LAUSU NTOPYYNTO PARAS-LAIN VELVOITTEI DE N JATKAMISESTA LAUSU NTOPYYNTO PARAS-LAIN VELVOITTEI DE N JATKAMISESTA Ssiaali- ja terveysministerid n valmistellut esityksen laiksi Paras-lain velvitteiden jatkamisesta. Kunta-ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti 1(5) Aika Keskiviikkna 30.3.2016 kl 17 Paikka Seurakuntasali, Pulanka Läsnä Seppänen Hannes puheenjhtaja Mater Riina-Maria taluspäällikkö, sihteeri Milanen Erkki varapuheenjhtaja Herukka Terttu Juntunen

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Palkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996

Palkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996 Kansantaludellinen aikakauskirja - 93. vsk. - 1/1997 Palkkatas ja kknaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Sumessa 1963-1996 MKA LNDEN VTT, vs. prfessri Helsingin ylipist, kansantalustieteen laits 1 Jhdant

Lisätiedot

KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ

KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ www.ylikraka.fi KUULEMINEN KURINPITOMENETTELYSSÄ Urheilujuridiikan päivä 5.11.2015 asianajaja Antti Linna Esityksen aiheet Vastapulen kuulemisen periaate Sääntely Oikea ja riittävä kuuleminen Case H vs.

Lisätiedot

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa; VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET

LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET Tekijän nimi LuK -tutkielma Ympäristötiede Kupin ylipist, ympäristötieteen laits Helmikuu 2007 2 Kupin ylipist ympäristötieteen laits LuK -tutkielma KUOPION YLIOPISTO, Lunnntieteiden

Lisätiedot

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(5) Raija Tumi 2. ppitunti JAKO 1 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak 1 762 N/- Q54 AK5 853 KQJ3 QJ1094 J982 N K3 J8 W E 10964 A1096 S 52 AK A1076

Lisätiedot

- ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET

- ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET RATTJUOPUMUKSEN ALKOHOLMAARTYKSET SUOMESSA - ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET P,]T.]R T]RKSSON Alkhlihumala heikentää ajtaita j a aiheuttaa nnettmuuksia. Humala-asteen nustessa riskit kasvavat. Aikaisemmin

Lisätiedot

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA ULKOASIAINMINISTERIÖ 10.1.2014 1(5) OHJE KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA Kaksikäyttötutteiden vientivalvntaan liittyvät ilmitukset ja hakemukset jätetään sähköisiä lmakkeita

Lisätiedot

Biologian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1

Biologian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1 Bilgian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1 Mitkä tekijät vaikuttavat kasviplanktnin määrään Sumen järvissä? A) Aiheen käsittelyn vaatimat määritelmät: 6 p Kasviplanktnin määritelmä: levät ja sinibakteerit,

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

ROTUKOODIT A C B D E

ROTUKOODIT A C B D E ROTUKOODIT A 186 affenpinseri 228 afgaaninvinttikoira 247 aidi 7 airedalenterrieri 255 akita 243 alaskanmalamuutti 96 alentejonkoira 254 alpenländische dachsbracke 344 amerikanakita 167 amerikancockerspanieli

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta Meikäläiset Me Itse ry:n jäsentiedte 2. 2015 Kuvaaja Laura Vesa Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Me Itse ry Liike itsenäisen elämän pulesta Raha-autmaattiyhdistys tukee timintaamme Sisältö Vaikuttaminen

Lisätiedot

Tuloste: Omistajien yhteystietoja

Tuloste: Omistajien yhteystietoja Määrittely (kierrs 1) 1(5) KIOStp/mä-prjekti Versi 0.1 Tulste: Omistajien yhteystietja 1 Yleiskuvaus Tute, jlla luetellaan annettujen kiinteistöjen tai määräaljen mistajien nimet ja sitteet. Tutteen saa

Lisätiedot

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee.

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee. 5.7.2013 Medtrnic-viite: FA586 Hyvä Paradigm-insuliinipumpun käyttäjä Tällä kirjeellä ilmitamme, että Medtrnic MiniMed pistaa vapaaehtisesti markkinilta Paradigminsuliinipumpuissamme käytettävien MMT-326A-mallin

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

Kenguru 2011 Student (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2011 Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kengurulikan pituus: Irrta tämä vastauslmake tehtävämnisteesta. Merkitse tehtävän numern alle valitsemasi vastausvaihteht. Jätä ruutu tyhjäksi, js et halua vastata

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Kevätrasti 2012. Toimittajan alkusanat

Kevätrasti 2012. Toimittajan alkusanat Kevätrasti 2012 Nurten Juklan jukkue vudelta 2010: Suvi Riihuhta, Vili Srmunen, Lauri Hyttinen, Henry Varis, Rpe Srmunen, Inkeri Hyttinen ja Saija Seppä. Kuva: Esa Hnknen. Timittajan alkusanat Luet parhaillaan

Lisätiedot

Verkko-oppimisympäristö

Verkko-oppimisympäristö Pyyntö 1 (5) Tietpyyntö Verkk-ppimisympäristö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi Pyyntö 2 (5) 1 Tausta Kyseessä ei le tarjuspyyntö, hankintailmitus tai ennakkilmitus, vaan palveluja

Lisätiedot

Toivon, että tulen pärjäämään Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2015

Toivon, että tulen pärjäämään Raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2015 Tivn, että tulen pärjäämään Raprtti uusien piskelijiden kyselystä 2015 Minna Savlainen, Annina Lindberg, Glria Sal, Katja Kaulimäki, Pasi Aklahti ja Leena Tuuttila 2016 Sisältö 1 Jhdannksi... 3 2 Kyselyn

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot