VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2008

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v Tilikaudelta Hyväksytty Vasson yhtiökokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT Palvelurakenteiden kehittäminen Paras -hankkeen rinnalla Sosiaalialan kehittämishankkeesta sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan Kehittämisyksiköiden tukeminen ja suunnittelu OSAAMISKESKUSYHTEISTYÖ ALUEELLISEN YHTEISTYÖN VAHVISTAMINEN SOSIAALIALAN KEHITTÄMISESSÄ ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN TUTKIMUS- JA OPETUSYHTEISTYÖ SUBSTANSSIKEHITTÄMINEN JA KEHITTÄMISTYÖRYHMÄT Sisältöalueiden kehittäminen Lastensuojelu Monikulttuurisuustyö Päihdetyö Sosiaalityö Vammaistyö Vanhustyö Varhaiskasvatus Tietohallinto Muu työryhmätyöskentely Täydennyskoulutusyhteistyö Projektiverkosto TIEDOTTAMINEN JA JULKAISUTOIMINTA RESURSSIT HANKKEET Lastensuojeluosaamisen kehittäminen Varsinais-Suomen kunnissa hanke Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen päihdepalvelujen kehittämistyö hanke VASSON ORGANISAATIO JA HALLINTO Oy Vasso Ab:n hallitus Oy Vasso Ab:n osakkaat Henkilöstö ja toimitilat SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSNEUVOTTELUKUNTA... 33

3 3 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaa vuonna 2008 leimasivat monenlaiset toimintaympäristön muutokset ja tulevien muutosten ennakointi. Samalla, kun useat jo käynnissä olleet kehittämisprosessit jatkuivat, aloitettiin kehittämistoimintaa uudenlaisissa rakenteissa. Kuntaliitokset ja palvelurakenteiden uudistaminen vaativat kuntien henkilöstön resursseja niin paljon, että aikaa maakunnalliselle yhteistyölle ei tahtonut riittää. Taloudellinen alamäki vaikuttaa myös väistämättä siihen, miten resursseja kehittämistoiminnalle ohjataan. Toivottavasti kuitenkin muistetaan, että lyhytnäköiset ratkaisut voivat pitkällä aikavälillä osoittautua hyvin kalliiksi, jos väestön hyvinvoinnista ei huolehdita laman aikana. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat ottaneet kantaa isoihin valtakunnallisiin rakenneuudistuksiin. Keväällä arvioitiin sosiaalialan osaamiskeskusten hallinnollisten rakenteiden erilaisia vaihtoehtoja ja syksyllä laadittiin lausuntoa terveydenhuoltolakityöryhmän esitykseen. Samalla piti ennakoida tulossa olevaa lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, hallinnosta ja kehittämisestä. Tulevien rakenteiden hahmottelu ja ennakointi toi tietynlaista epätietoisuutta pitkän tähtäimen suunnitteluun. Vasson hallituksen ja henkilöstön yhteisen strategiatyökin osalta todettiin, että voimme tehdä vain lyhyen tähtäimen suunnitelmia. Samaan aikaan hyvin konkreettinen palvelujen kehittämistyö oli kuitenkin entistä intensiivisempää. Lastensuojelun kehittämisyksikkö aloitti vuoden alussa toimintansa seitsemän työntekijän voimin. Lastensuojelussa saavutettiin sisällöllisesti ja alueellisesti hyvin merkittävää uudistustyötä aiempien pienempien hankkeiden jatkona. Kehittämisyksikön toiminta aloitettiin siinä odotuksessa, että rahoitus jatkuu hankekauden jälkeen. Vuoden mittaan kuitenkin selvisi, että kehittämisyksiköt eivät syksyn 2009 jälkeen tule saamaan valtionrahoitusta. Useiden vuosien kehittämistoiminnan tuloksena on kuitenkin vakiintumassa maakunnallinen sijaishuollon yksikkö kuntien rahoituksella. Näin vakiintuu yksi keskeinen kuntien yhteinen sosiaalihuollon erityispalvelu. Päihdetyön kehittämiseen saatiin kaivattua resurssia, kun sosiaalialan osaamiskeskuksille ohjattiin tähän valtionavustusta. Päihdetyön kehittämiselle onkin suuri tarve, kun osaamista tarvitaan lähes kaikissa palveluissa. Päihdepalvelujen kehittämishankkeessa lähdettiinkin rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta liikkeelle tarkastelemaan, miten päihdetyön suunnitelmia on kunnissa laadittu ja palveluja järjestetty. Puolentoista vuoden hankkeella ei vielä tule valmista, joten jatkokehittämisen suunnittelu on välttämätöntä. Vanhus- ja vammaistyöhön suunnattu lisäresurssi tuotti uudenlaista näkökulmaa ja useita kehittämissuunnitelmia, joita voidaan jatkossa viedä eteenpäin. Ikäihmisten palvelujen kehittämiselle tulee kunnissa todennäköisesti olemaan seuraavina vuosina yhä suureneva kiinnostus. Kehittämistarpeita koottiin kuntien yhteistyönä jo vuoden 2008 aikana. Täydennyskoulutusyhteistyön kehittäminen on Vassossa ollut monen vuoden prosessi, jossa on ollut mukana täydennyskoulutuskeskusten, kuntien ja kehittämishankkeiden edustajia. Vuonna 2008 saatiin tämän työn tuloksena käyttöön toimintamalli, joka helpottaa koulutustarpeiden esilletuloa ja koulutusten suunnittelua. Kasteen Länsi-Suomen aluejohtoryhmän toiminta haki vuoden aikana muotoaan, ja yhteisen laajan kehittämishankkeen valmistelu toi ryhmän toimintaan konkretiaa sekä yhteistä tahtoa ja tekemistä. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman, Kasteen, puitteissa toteutuva dialogi yhtäältä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ja toisaalta kahden maakunnan välillä on selvästi tuonut lisäarvoa kehittämistyöhön, joskin kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen on myös huomattavasti aiempaa haastavampaa.

4 4 Kasteen puitteissa saatiin heti ensimmäisellä hakukierroksella rahoitus lasten, nuorten ja perheiden palvelujen Remontti kehittämishankkeelle, jossa korostuu ennaltaehkäisy ja moniammatillisuus. Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteistä kehittämishanketta hallinnoi Turun kaupunki. Monenlaisten muutosten keskellä sosiaalialan osaamiskeskusten joustava ja verkostomainen toimintatapa on osoittanut jälleen toimivuutensa. Kun kehittämisen tapa vaihtui uuden hallitusohjelman myötä, osaamiskeskusten toimintaa suunnattiin nopeasti uusiutuvia kehittämisrakenteita vastaaviksi. Pienin resurssein on pyritty laajentamaan verkostoja myös terveydenhuollon suuntaan, josta nyt haetaan uusia kehittämiskumppaneita. On kuitenkin todettava, että kehittämisen tapojen liian usein tapahtuva muuttuminen rasittaa pitkäjänteistä kehittämistyötä. Kehittämisen sisällöllinen ja alueellinen laajeneminen asettaa myös osaamiskeskusten vaatimattomat taloudelliset voimavarat entistä suuremmalle koetukselle. Tämä suoraan vuoden 2008 toimintasuunnitelman pohjalle kirjoitettu toimintakertomus osoittaa, että Vasson toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin valtaosin, joskin tavoitteita on myös pitänyt vuoden aikana tarkistaa. Toimintaympäristön ja rakenteiden muutos näkyy erityisesti niissä kohdin, joissa suunnitelmia on jouduttu muuttamaan. Kiitos Vasson henkilöstölle, hallitukselle ja yhteistyökumppaneille arvokkaasta työpanoksesta sosiaalialan hyväksi vuoden 2008 aikana! Merja Anis toimitusjohtaja

5 5 2. VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ Vasson visiona on vuonna 2010 olla varsinaissuomalainen sosiaalialan kansainvälisesti toimiva hyvinvoinnin edistäjä, jolla on vakiintunut ja tunnustettu asema käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyön kehittäjänä. Vasson toiminta-ajatuksena on olla varsinaissuomalainen sosiaalialan osaamisen vahva edistäjä ja sosiaalisten näkökulmien esillä pitäjä laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä - luomalla ja ylläpitämällä asiantuntijafoorumeita - ennakoimalla sosiaalialan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistarpeita - välittämällä ja tuottamalla sosiaalialalla tarvittavaa tietoa - osallistumalla palvelurakenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen Vasso toteuttaa osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustehtäviä, jotka ovat: - sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen - perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen - sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys - sosiaalialan tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämistoiminnan toteutuminen. - toimintastrategian viimeistely Vassolle vastaamaan käynnissä olevaa kehittämistyön ja rakenteiden muutosta sekä kunta- ja palvelurakenteissa tapahtuvia uudistuksia - Vasson hallitus ja henkilökunta arvioivat ja viimeistelevät Vasson vision ja strategian ottaen huomioon lähitulevaisuudessa mahdollisesti tulevat muutokset Vastuuhenkilö: Merja Anis Vasson hallitus ja henkilöstö järjestivät kaksi strategiaseminaaria 4.2. ja Strategiatyön konsultointi hankittiin Paavo Viirkorpi Oy:ltä. Strategisena painopisteenä korostui tiedonhallinnan ja tietojohtamisen tukeminen. Välineenä on osaamisen kehittäminen ja toimintatapana verkostoyhteistyö. Sisältöalueena korostui edelleen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen sekä yleisemmällä tasolla palvelurakenteiden kehittäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Strategia päätettiin määritellä varsin konkreettisina toiminnan painotuksina vuosi kerrallaan, sillä valtakunnalliset ja alueelliset kehittämisrakenteet tullaan tulevina vuosina määrittelemään uudistuvassa lainsäädännössä. Sosiaalialan osaamiskeskusten hallinnolliseen asemaan pyydettiin kannanottoa keväällä Vasson hallitus esitti kokouksessaan kannanoton, jonka mukaan sosiaalialan osaamiskeskusten nykyisenlainen kuntalähtöinen ja verkosto-ohjattu toimintamalli tulisi jatkossa säilyttää yhdistettynä toiminnan turvaaviin riittäviin taloudellisiin resursseihin. Muiden sosiaalialan osaamiskeskusten kannanotot ja osaamiskeskusten yhteinen kannanotto olivat samansuuntaisia.

6 6 3. VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT 3.1. Palvelurakenteiden kehittäminen Paras -hankkeen rinnalla sosiaalialan tiedontuotannon vahvistaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteiden kehittämisen tueksi tarjotaan kunnille ja seutukunnille suunnitteluapua sosiaalipalvelujen kehittämistä ja järjestämistä varten tiedottamalla Vasson toiminnasta, hankkeissa kerääntyneistä kokemuksista ja tiedosta sekä Vasson henkilöstön mahdollisuuksista osallistua suunnitteluprosesseihin välitetään kehittämishankkeiden, kokeilujen ja tutkimusten tuottamaa kokemusta ja tietoa hyvistä toimintatavoista, palvelurakenteista ja palvelujen järjestämistavoista kuntien kehittämistyön ja päätöksenteon tueksi kootaan tietoa palvelujen järjestämiseen, toimivuuteen ja kehittämistarpeisiin liittyvistä asioista mm. ohjattuina harjoittelijatöinä Vastuuhenkilö: Merja Anis Vasson henkilöstö osallistui palvelurakenteiden ja prosessien kehittämistyöhön perustyön puitteissa ja hankkeissa tapahtuvan kehittämistyön muodossa mm. seuraavasti: Salon seudulla ohjattiin sosiaalityön palveluprosessien määrittelytyötä. Päihdepalveluissa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa kartoitettiin olemassa olevia ja suunniteltuja palvelurakennemalleja sekä ohjattiin kuntia laatusuositusten mukaisten palveluiden järjestämiseksi. Lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnassa palvelurakenteiden kehittäminen on tapahtunut toimintatapoihin liittyvänä konsultaationa sekä verkostomaisen moniammatillisen työskentelytavan kehittämisenä. Kaste ohjelman puitteissa osallistuttiin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelurakenteen suunnitteluun Remontti hankkeen valmistelun, koordinoinnin ja suunnittelun muodossa. Harjoittelijatyönä toteutettiin mm. aikuissosiaalityön kehittämistarveselvitys.

7 Sosiaalialan kehittämishankkeesta sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan sosiaalipalveluiden kehittämistarpeiden näkyvyyden ja sosiaalialan asiantuntijuuden vahvistuminen alueellisen johtoryhmän toiminnassa ja alueellisen kehittämissuunnitelman sisällöissä edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toteuttamista osallistumalla alueellisen johtoryhmän toimintaan, tuottamalla ohjelman toteuttamisen pohjaksi tarvittavaa tietoa sosiaalipalveluiden tilanteesta ja kehittämistarpeista sekä osallistumalla alueellisen kehittämissuunnitelman laatimiseen osallistutaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman puitteissa muodostettaviin työryhmiin tai alajaoksiin sosiaalialan asiantuntijaroolissa Vastuuhenkilö: Merja Anis Toimitusjohtaja on Kaste-ohjelman Länsi-Suomen aluejohtoryhmän jäsen. Aluejohtoryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Toimitusjohtaja osallistui Kaste-ohjelman alueellisen kehittämissuunnitelman laadintaan. Vassossa koottiin alueellista tietoa kehittämistoiminnasta, kehittämistarpeista ja hyvinvointi-indikaattoreista suunnitelman pohjaksi. Toimitusjohtaja koordinoi aluejohtoryhmän toimeksiannosta Varsinais-Suomen ja Satakunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden Remontti hankkeen suunnittelua. Toimitusjohtaja osallistui noin 20:een kokoukseen, joissa eri toimijoiden kanssa suunniteltiin palveluiden uudistamisen kehittämishanketta. Hankesuunnitelman pohjaksi koottiin tietoa aiemmasta kehittämistoiminnasta, ja suuri osa hankesuunnitelman viimeistelytyöstä tehtiin Vassossa.

8 Kehittämisyksiköiden tukeminen ja suunnittelu toimintansa aloittaneiden sosiaalialan kehittämisyksiköiden vakiintuminen ja uusien kehittämisyksikkösuunnitelmien aikaansaaminen Varsinais-Suomessa käynnistetään ja tuetaan uusien sosiaalialan kehittämisyksiköiden suunnittelua eri substanssialoilla: päihdetyö, vammaistyö, vanhustyö ja varhaiskasvatus ohjataan ja tuetaan käynnissä olevia kehittämisyksikkö hankkeita, erityisesti Vassoon sijoittuvaa lastensuojelun kehittämisyksikköä osallistumalla johto- ja ohjausryhmien toimintaan ja toiminnan arviointiin sekä tukemalla kehittämisyksiköiden verkostoitumista keskenään ja muiden toiminnan kannalta keskeisten tahojen kanssa Vastuuhenkilöt: Merja Anis, Pirjo Rinne, Maija-Liisa Rantanen, Minna Kuusela Syksyllä 2008 varmistui, että sosiaalialan kehittämisyksiköille ei sosiaalialan kehittämishankkeen rahoitusten päätyttyä enää ohjata valtionavustusta. Uusien kehittämisyksiköiden suunnittelua ei näin ollen jatkettu. Vasson yhteydessä toimivan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa toimittiin tiiviissä yhteistyössä. Yhteistyöstä laadittiin sopimus yksikön hallinnoijakunnan Raision ja Vasson kesken. Toimitusjohtaja osallistui kehittämisyksikön johtoryhmän toimintaan. Hankkeen käynnistymistä ja toimintaa tuettiin mm. järjestämällä hankkeelle toimitilat, luomalla hankkeen www-sivut Vasson nettisivujen yhteyteen sekä tarjoamalla verkostoitumiseen ja toiminnan sisältöihin liittyvää tukea. Vassossa aiemmin toimineiden lastensuojeluhankkeiden työntekijät muodostivat hankkeen alkuvaiheen tukiryhmän. Turun seudun seudullisten työllistymispalveluiden ja niihin liittyvän aikuissosiaalityön kehittämisyksikön (TASK) toimintaa tuettiin osallistumalla hankkeen tutkimustyörukkaseen ja jatkorahoitusmahdollisuuksien kartoitukseen. Kehittämisyksikön toiminta loppui vuoden 2008 lopulla valtionavustuksen ja kuntarahoituksen päätyttyä.

9 9 4. OSAAMISKESKUSYHTEISTYÖ valtakunnallisesti merkittävien kehittämistoimintojen edistäminen sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyöllä kansainväliseen ja erityisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuminen osaamiskeskusten yhteistyöllä osaamiskeskusyhteistyöstä saatavan vertaistuen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Vasson työssä toimitusjohtaja osallistuu osaamiskeskusjohtajien yhteistyöryhmän toimintaan suunnittelijat osallistuvat valtakunnallisten, substanssikohtaisten työryhmien toimintaan osallistutaan konsultaatiotoiminnan kehittämiseen ym. tiedon välittämiseen sosiaaliportin kautta tehtävällä yhteistyöllä osallistutaan valtakunnallisiin kehittämisyksikköverkoston tapaamisiin osallistutaan osaamiskeskusten ja STM:n yhteiseen sosiaalialan käytännön opetuksen kehittämistyöhön toteutetaan päihdepalvelujen kehittämishanke Länsi-Suomen läänin alueen sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyöllä osallistutaan valtakunnallisille osaamiskeskuspäiville syksyllä 2008 osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin tapahtumiin ja seminaareihin Vastuuhenkilöt: koko henkilöstö Toimitusjohtaja osallistui sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien yhteistyöryhmän kuukausittain pidettyihin kokouksiin. Kokousten yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuuksia myös mm. peruspalveluministerin, Kuntaliiton sekä monien muiden yhteistyötahojen kanssa. Vuoden aikana käsiteltyjä teemoja olivat mm. sosiaalialan osaamiskeskusten organisoituminen osana uudistuvia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteita ja rooli Kaste- ja Paras hankkeiden etenemisessä sekä lausunnon laatiminen terveydenhuoltolakityöryhmän esitykseen. Vasson suunnittelijat ja hanketyöntekijät osallistuivat valtakunnallisiin substanssi- ja kehittämisyksikköverkostojen kokouksiin: lastensuojelu, varhaiskasvatus, päihdetyö, vammaistyö ja vanhustyö. Sosiaalialan käytännön opetuksen kehittämishankkeen raporttia kirjoitettiin osaamiskeskusten ja STM:n yhteistyönä ja sen viimeistely jäi seuraavalle vuodelle. Vasso hallinnoi Länsi-Suomen läänin sosiaalialan osaamiskeskusten (Oy Vasso Ab, Pikassos Oy, Koske, SONetBOTNIA, Ab Det Finlandssvenska Kompetenscentret) päihdepalvelujen kehittämishanketta. Hanke toteutetaan osaamiskeskusten yhteistyönä. Toimitusjohtaja ja kaksi suunnittelijaa osallistuivat valtakunnallisille sosiaalialan osaamiskeskuspäiville Vaasassa elokuussa Osaamiskeskuspäivillä oli teemana mm. Pohjoismainen yhteistyö ja päivien työryhmille oli tuotettu ajankohtaista sosiaalialan tietoa ja materiaalia Pohjoismaista.

10 10 5. ALUEELLISEN YHTEISTYÖN VAHVISTAMINEN SOSIAA- LIALAN KEHITTÄMISESSÄ kuntien välisen sekä kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien välisen yhteistyön vahvistuminen palvelujen suunnittelussa, järjestämisessä, laadunhallinnassa ja kilpailuttamisessa sosiaali- ja terveystoimen yhteisten suunnitteluprosessien vahvistuminen palvelujen kehittämisessä kartoitetaan seutujen ja alueiden sosiaalipalveluiden kehittämistarpeet sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman alueellista suunnitelmaa varten ottamalla huomioon paitsi kuntien itse tuottamat palvelut, myös järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien toiminta kartoitetaan mahdollisuudet rahoituksen hakemiseksi kuntien yhteiselle kehittämishankkeelle, jolla edistetään palvelujen laatuun ja kilpailuttamiseen liittyvää osaamista kunnissa vahvistetaan Vasson yhteistyötä ja viestintää kuntien johto- ja päätöksentekotahojen kanssa, jotta tieto sosiaalialan kehittämistarpeista välittyisi entistä laajemmalle ja saavuttaisi päätöksenteon tason osallistutaan Varsinais-Suomen liiton, Länsi-Suomen lääninhallituksen Turun toimipisteen, TE -keskuksen ja muiden mahdollisten tahojen kanssa maakuntaohjelman seurantaan sekä hyvinvointipalvelujen kehittämistyön taloudellisten ja hallinnollisten edellytysten luomiseen Vastuuhenkilöt: koko henkilöstö Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman, Kasteen, alueellista kehittämistoiminnan suunnitelmaa varten koottiin tietoa Varsinais-Suomen alueen kehittämistoiminnasta ja kehittämistarpeista. Suunnitelmaa laadittiin yhteistyössä aluejohtoryhmän jäsenten kanssa. Vassossa laaditun Varsinais-Suomen kuntien palvelujen laadunhallintaa ja arviointia koskevan selvityksen mukaan arviointimenetelmiä ja laatustandardien käyttöä olisi syytä yhdenmukaistaa, jotta kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten tuottamien palvelujen välinen vertailu olisi mahdollista. Laadunhallintaa ja arviointia koskevan yhteistyön nähtiin toteutuvan parhaiten Kastehankkeiden kautta, joissa ovat mukana julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat. Vakka-Suomeen ja Loimaalle koottiin ja välitettiin hankintaprosessiin liittyvää tietoa. Tarvittava hankintakoulutus ja tiedottaminen päätettiin kytkeä osaksi valtakunnallista kehittämistyötä, jota koordinoi valtionvarainministeriön alainen KuntaIT. Kuntien johtohenkilöille ja päätöksentekijöille tiedotettiin palvelujen kehittämiseen liittyvistä laatusuosituksista ja kansallisista kehittämisohjelmista järjestämällä kuntiin tapaamisia sekä tiedotusja keskustelutilaisuuksia sekä hankkeiden että perustyön puitteissa. Maakuntaohjelman seurantaan ja uuden ohjelman laadintaan liittyen käytiin keskusteluja Varsinais- Suomen liiton kanssa.

11 11 Syksyllä 2008 käynnistyi Tekesin toimesta Varsinais-Suomen Hyvinvointiklusteri -hanke. Vassolla on edustus hankkeen ohjausryhmässä. Hyvinvointiklusterin tavoitteena on edistää yhteistoiminnan kehittymistä, jolla luodaan edellytykset palvelujen asiakaslähtöiselle ja kustannustehokkaalle toteuttamiselle ja jossa huomioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän hyvinvointitavoitteet, yritystoimintaan liittyvät kaupalliset tavoitteet sekä oppilaitoksiin liittyvät opetus- ja tutkimustavoitteet. 6. ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN sosiaalialan asiantuntijapalvelujen saatavuuden ja käytäntöjen kehittyminen alueellisesti ja valtakunnallisesti Toimintatavat ja vastuuhenkilöt: tiedotetaan ja opastetaan sosiaalipalveluiden henkilöstöä alueella toimivien ja valtakunnallisten asiantuntijapalveluiden käyttöön ja mahdollisuuksiin liittyvistä asioista; vastuuhenkilöt: koko henkilöstö Vasson tietokantaan ilmoittautuneiden asiantuntijoiden verkostoitumista ja asiantuntijapalvelujen käytäntöjä kehitetään järjestämällä yhteinen kokoontuminen ja koulutustilaisuus; vastuuhenkilöt: Niko Lankinen ja Pirjo Rinne osallistutaan sosiaaliportin konsultaatiotoimintaan mm. maahanmuuttaja-asiakastyön konsultaation toteuttamisessa; vastuuhenkilöt: Merja Anis edistetään lastensuojeluosaamisen kehittämishankkeessa toteutetun konsultaatio- ja työparitoiminnan vakiintumista lastensuojelun kehittämisyksikössä; vastuuhenkilöt: Merja Anis, Ritva Alkio tuetaan konsultaatiotoiminnan käynnistymistä lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeessa; vastuuhenkilöt: Merja Anis, lastensuojelun kehittämisyksikön henkilöstö Käytettävissä olevista asiantuntijapalveluista tiedotettiin sähköpostitse, Vasson www-sivuilla sekä eri tilaisuuksien ja tapaamisten yhteydessä. Asiantuntijarekisteri muokattiin helpommin käytettävään muotoon Vasson www-sivuille. Verkkokonsultointi ja konsultoinnin pelisäännöt seminaari järjestettiin tammikuussa. Asiantuntijarekisteriin ilmoittautuneiden työryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Tapaamisissa keskusteltiin asiantuntijoiden ja Vasson eri sisältöalueilla toimivien kehittämistyöryhmien suhteesta ja nostettiin esiin uusia mahdollisia yhteistyömuotoja, kuten asiantuntijavierailuja työryhmissä sekä esittelyjä ja tietoiskuja asiantuntijoiden kuntien strategisten tavoitteiden saavuttamista tukevista palveluista ja tuotteista. Verkostojen kehittämisen kannalta tärkeimmäksi tavoitteeksi tunnistettiin avoin ja keskusteleva yhteistyö sekä eri toimijoiden välisen kehittämisyhteistyön käynnistäminen. Yhteistyörakennetta luodaan myös Hyvinvointiklusteri hankkeessa, joka käynnistyi syksyllä 2008 (ks. kpl 7). Sosiaaliportin ( verkkokonsultaatiota toteutettiin osallistumalla maahanmuuttaja-asiakastyön konsulttiryhmän toimintaan. Lastensuojelun kehittämisyksikkö koordinoi Sosiaaliportin lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmää valtakunnallisesti. Lastensuojelun konsultaatio toteutui paitsi verkkokonsultaationa, myös puhelinkonsultaationa ja asiakastyössä tapahtuvana konsultaationa lastensuojelun kehittämishankkeissa.

12 12 7. TUTKIMUS- JA OPETUSYHTEISTYÖ sosiaalialan tutkimustoiminnan kehittyminen enemmän käytännön kehittämistarpeita vastaavaksi tutkimustiedon välittyminen käytännön toimijoille opinnäyte- ja harjoitteluyhteistyön kytkeminen sosiaalialan käytännön kehittämistyöhön suunnitellaan ja käynnistetään lastensuojelun kehittämisyksikössä toteutettavaa koulutusja tutkimusyhteistyötä osallistutaan valtakunnalliseen sosiaalialan tutkimuksen ja opetuksen kehittämistyöhön suunnitellaan oppilaitosten ja kuntien kanssa opinnäytetöitä ja tiedotetaan käytettävissä olevasta tutkimusmateriaalista ja opinnäytetöiden aiheista oppilaitoksille ja opiskelijoille tarjotaan harjoittelupaikkoja sosiaalialan opiskelijoille ja toimitaan harjoittelun ohjaajina Vastuuhenkilöt: Merja Anis, Pirjo Rinne, Niko Lankinen, Maija-Liisa Rantanen, Minna Kuusela Lastensuojelun kehittämisyksikön tutkimusyhteistyö rakentui Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen kanssa toteutuvan yhteisen suunnittelun kautta sekä Kaste-ohjelman puitteissa suunnitellun Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen Remontti hankkeen valmisteluyhteistyönä. Keväällä 2008 yhteistyössä järjestetty seminaari toimi samalla kehittämisyksikön aloitusseminaarina. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat käsittelivät sosiaalialan tutkimusohjelmaan tarvittavia teemoja kokouksissaan. Toimitusjohtaja osallistui lisäksi Sosiaalityön valtakunnallisille tutkimuspäiville helmikuussa sekä Sosiaalialan koulutuksen arviointiseminaariin maaliskuussa. Opinnäytteisiin ja harjoitteluun liittyvä yhteistyö on toteutunut sekä Vasson perustyössä että hankkeissa. Vassossa toimi kolme sosiaalialan harjoittelijaa: yksi sosiaalipolitiikan opiskelija ja kaksi sosionomiopiskelijaa. Lisäksi useille sosiaalialan opiskelijoille välitettiin Vassossa koottua tietoa palveluista ja kehittämishankkeista. Kauppakorkeakoulun opiskelija laati hyvinvointialan pro gradu työnä kyselyn Varsinais-Suomen kuntien sosiaalialan henkilöstölle tarkoituksena saada tietoa Vassoon kohdistuvista odotuksista ja näkemyksistä. Työ valmistuu vuonna Lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnan puitteissa käynnistettiin useita opinnäytetöitä. Syyskuussa järjestettiin yhteistyöneuvottelu Turun yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan oppiaineiden kanssa yhteisistä teemoista. Tapaamisia sovittiin järjestettävän vuosittain. Turun ammattikorkeakoulun kanssa jatkuivat useat kehittämishankkeisiin liittyvät yhteistyöprosessit, kuten vanhustyön palvelupolut, hyvinvointiklusteri sekä lastensuojelun kehittämistyö. Varhaiskasvatuksen alalta järjestettiin tiivistetyn tiedon päivä, jossa esiteltiin opinnäytetöitä ja tutkimuksia. Kansainvälistä vammaistyön tutkimus- ja kehittämishanketta valmisteltiin yhteistyössä Turun yliopiston kasvatustieteen oppiaineen kanssa. Oppilaitosten edustajat osallistuivat Vasson kehittämistyöryhmiin ja niissä tapahtuvaan erilaisten tapahtumien, koulutusten ja kehittämistoimintojen suunnitteluun.

13 13 8. SUBSTANSSIKEHITTÄMINEN JA KEHITTÄMISTYÖRYHMÄT vanhus-, vammais- ja päihdetyön kehittämisen vahvistuminen lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnan käynnistyminen suunnitelman mukaisesti substanssikohtaisten kehittäjätyöryhmien toiminnan jäsentyminen entistä suunnitelmallisemmaksi kohdennetaan resursseja vanhus-, vammais- ja päihdetyön kehittämiseen lastensuojelun kehittämistä tuetaan edistämällä kehittämisyksikön toiminnan käynnistymistä ja toteuttamista kehittäjätyöryhmien toiminnasta tiedotetaan Vasson tiedotteessa ja julkaisemalla kokousmuistiot Vasson nettisivuilla työryhmien edustajat kutsutaan koolle yhteiseen tilaisuuteen miettimään yhteisiä tapoja työryhmätyöskentelyn tavoitteelliseksi kehittämiseksi jokainen työryhmä laatii toimintavuodelle oman suunnitelmansa ja arvioi toiminnan toteutumista kehittäjätyöryhmien toimintaa suunnataan uuden kansallisen kehittämisohjelman tavoitteita tukevaksi alueelliset olosuhteet ja kehittämistarpeet huomioiden arvioidaan uusien kehittäjätyöryhmien tarve ja käynnistetään tarvittaessa uudet työryhmät resurssien puitteissa Vastuuhenkilöt: koko henkilöstö Vanhus- ja vammaistyön kehittämistä resursoitiin määräaikaisen suunnittelijan työpanoksella asti (katso kpleet ja ). Päihdepalvelujen kehittämishanke alkoi tammikuussa valtionavustuksen ja Vasson omarahoituksen turvin (katso kpl 11 Hankkeet) Lastensuojelun kehittäminen toteutui kehittämishankkeissa (katso kpl 11 Hankkeet). Kehittämistyöryhmien toimintaa jäsennettiin suunnitelmallisemmaksi aloittamalla tavoite-resurssitulos määrittelyt kaikissa työryhmissä. Kehittämistyöryhmien toiminnan sisällöissä korostui Kasteohjelman mukainen kehittämistoiminnan suunnittelu. Kehittämistyöryhmien toimintaa esiteltiin Vasson tiedotteissa ja muistiot julkaistiin www-sivuilla. Aikuissosiaalityön kehittämistyöryhmän tarvetta ja mahdollisuuksia kartoitettiin syksyllä harjoittelijatyönä toteutetulla kyselyllä ja sen jälkeen järjestetyllä kehittämisiltapäivällä. Tämä toteutettiin yhteistyössä Turun seudun seudullisen työllistämispalvelujen ja siihen liittyvän aikuissosiaalityön kehittämisyksikön TASK hankkeen kanssa. Uutta työryhmää ei toistaiseksi käynnistetty sekä Vasson että kuntien aikuissosiaalityössä toimivien resurssivajeen vuoksi.

14 Sisältöalueiden kehittäminen Lastensuojelu lastensuojelun kehittämistyön jatkuvuus turvataan Varsinais-Suomessa lastensuojeluosaaminen vahvistuu ja lastensuojelun asiakkaat saavat entistä laadukkaampaa palvelua tuetaan Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkötoiminnan käynnistymistä ja käytännön toteuttamista välittämällä ja tarjoamalla asiantuntijapalveluja, osallistumalla johto- ja ohjausryhmän toimintaan, vahvistamalla tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä toteuttamalla hankkeen arviointia ohjattuna harjoittelijatyönä pienten kuntien lastensuojeluosaamisen kehittämishankkeessa kehitetään lastensuojeluosaamista konsultaatio- ja työparityöskentelyn kautta sekä erikseen suunniteltavalla kehittämistyöllä, kuten työryhmätyö, koulutukset, tiedottaminen jne.; asiakastapaamisiin kehitellään palautejärjestelmä, minkä avulla pyritään oppimaan käytännön asiakastilanteista ja lisäämään osaamista; hankkeessa jatketaan opintopiirien toimintaa tuetaan kehittämishankkeiden tulosten ja toiminnan vakiinnuttamista lastensuojelun kehittämisyksikköön tiedotetaan lastensuojeluun liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista Vastuuhenkilöt: Merja Anis, Ritva Alkio, Outi Linnossuo Lastensuojelun kehittämisyksikkö käynnistyi Vasson yhteydessä Raision hallinnoimana vuoden alussa. Hankkeessa on seitsemän työntekijää. Lemun kunnan hallinnoima Lastensuojeluosaamisen kehittämishanke päättyi kesällä 2008 ja sen toiminta nivoutui osaksi kehittämisyksikköä. Kehittämistyö toteutui tiiviissä yhteistyössä Vasson kanssa. Toimitusjohtaja kuuluu kehittämisyksikön johtoryhmään. Kehittämisyksikön arviointikysely suunniteltiin harjoittelutyönä, ja arviointi toteutetaan vuonna Lastensuojeluhankkeiden tiedotus oli monipuolista ja toteutui www-sivujen, sähköpostien ja tiedotteiden muodossa sekä eri tilaisuuksien yhteydessä. Katso kpl 11 Hankkeet

15 Monikulttuurisuustyö monikulttuurinen osaaminen hyvinvointipalveluissa vahvistuu Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen toimintaohjelman toimenpide-ehdotuksia ryhdytään toteuttamaan verkostoyhteistyössä maahanmuuttajatyön kehittämistyöryhmässä suunnitellaan ja käynnistetään kuntien välistä yhteistyötä maahanmuuttajapalvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä; ensisijassa keskitytään Turun seudun kuntien välisen yhteistyön vahvistamiseen siten, että kutsutaan työryhmään seudun kuntien edustajia edistetään maahanmuuttopoliittisen toimintaohjelman toteuttamista mm. osallistumalla rahoituksen hakemiseen, tiedottamiseen ja yhteistyökäytäntöjen kehittämiseen osallistutaan valtakunnalliseen yhteistyöhön STM:n ja muiden osaamiskeskusten kanssa ja suunnitellaan valtakunnallista yhteistyötä edellyttäviä toimenpiteitä Vastuuhenkilö: Merja Anis Maahanmuuttajatyön kehittämisryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Mukaan kutsuttiin lisää Turun seudun kuntien edustajia. Uusia jäseniä tuli mukaan ja kuntaliitosten jälkeen vuonna 2009 työryhmä täydentyy edelleen. Kaikki kunnat eivät vastanneet kutsuun. Työryhmässä käsiteltiin mm. maahanmuuttajien asemaa ja erityiskysymyksiä eri palveluissa, suunnitteilla olevia ja käynnistyviä kehittämishankkeita sekä täydennyskoulutustarpeita. Vassossa laadittiin maahanmuuttopoliittisen toimintaohjelman mukainen monikulttuurisen perhetyön kehittämishankesuunnitelma tammikuussa 2008 ja siihen haettiin rahoitusta ESR -haussa. Kielteisen rahoituspäätöksen perusteluna oli, että hankkeella ei ole suoria työllisyysvaikutuksia. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden Remontti hanke, joka sai rahoituksen syksyllä, sisältää monikulttuurisen perhetyön kehittämisteeman. Maahanmuuttajatyön konsultaatiota toteutettiin valtakunnallisella yhteistyöllä (katso kpl 6). Monikulttuurisuus teemaan liittyvää koulutusyhteistyötä toteutettiin täydennyskoulutuskeskusten sekä valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Harjoittelijatyönä tehtiin yhteenveto kunniaväkivallan ehkäisyyn liittyvistä toimintamalleista. Aineistona käytettiin Suomessa, Ruotsissa ja Englannissa tuotettua materiaalia ja kirjallisuutta.

16 Päihdetyö päihdetyön osaaminen Varsinais-Suomessa vahvistuu päihdepalvelujen kehittämistarpeet Varsinais-Suomessa kartoitetaan päihdepalvelujen ja päihdetyön kehittäminen kuntien kesken sekä kuntien, järjestöjen sekä tutkimus- ja oppilaitosten kesken vahvistuu Varsinais-Suomen päihdepalvelujen kehittämisyksikölle laaditaan toimintasuunnitelma yhteistyössä verkostokumppaneiden kanssa jatketaan asiakastyön henkilöstölle ja opiskelijoille suunnattua seminaarisarjaa, jonka tarkoituksena on mm. levittää tietoa uusista työtavoista, yhteistyömalleista sekä maakunnassa toimivista hankkeista otetaan kantaa päihdepalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa sekä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen että pysyvien kehittämisyksikköjen perustamiseen liittyen jatketaan yhteistyötä Stakesin kanssa päihdepalvelujen kehittämisessä vahvistetaan päihdepalvelujen suunnittelua ja kehittämistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa yhdessä kuntatoimijoiden kanssa kartoitetaan päihdepalvelujen keskeisiä kehittämistarpeita Varsinais-Suomen alueella selvitetään päihdepalvelujen kehittämisyksikön perustamisen edellytyksiä, suunnitellaan yksikön toimintarakennetta Varsinais-Suomessa ja laaditaan kehittämisyksikkösuunnitelma yhdessä muiden päihdetyön toimijoiden kanssa vahvistetaan päihdetyön kehittämistyöryhmän toimintaa ja verkostoitumista tuetaan kuntien ja seutujen päihdepalvelujen kehittämishankkeiden toteuttamista ja täydennyskoulutuksen suunnittelua koordinoidaan täydennyskoulutuksen tarpeiden kartoitusta ja suunnittelua Vastuuhenkilö: Minna Kuusela Suunnitelman mukainen päihdepalvelujen kehittämistoiminta toteutui Vasson päihdepalveluiden kehittämishankkeessa, johon Länsi-Suomen läänin sosiaalialan osaamiskeskukset yhteisellä hakemuksella saivat valtionavustuksen vuosille Hankkeeseen palkattiin päätoiminen erikoissuunnittelija tammikuussa Päihdetyön kehittämisryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja toimi samalla päihdepalvelujen kehittämishankkeen ohjausryhmänä. Katso kpl 11 Hankkeet

17 Sosiaalityö sosiaalityön toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistaminen toimitaan yhteistyössä muiden osaamiskeskusten ja STM:n kanssa jatkokehittämisessä liittyen vuonna 2006 toteutettuun Käytännön opetus hankkeeseen, jossa mallinnettiin käytännön opetusta yliopiston moniammatillisen klinikan, ammattikorkeakoulun sosionomiopetuksen ja Turun työvoiman palvelukeskuksen kesken tuetaan lastensuojelun sosiaalityön kehittämistä lastensuojelun kehittämisyksikössä osallistutaan monikulttuurisen sosiaalityön koulutus- ja konsultaatiotoimintaan valtakunnallisesti koordinoidaan täydennyskoulutuksen tarpeiden kartoitusta ja suunnittelua tiedotetaan sosiaalityön ajankohtaisesta tutkimuksesta toimitaan kumppanina alueellisissa sosiaalityön kehittämishankkeissa, esim. Sosiaalityön kehittäminen ja seudullinen tuottaminen Salon seudulla osallistutaan sosiaalityön vahvistamiseen valtakunnallisella yhteistyöllä Vastuuhenkilöt: Merja Anis, Niko Lankinen, Ritva Alkio, Outi Linnossuo, Tiina Ylä-Herranen, Laura Tulensalo, Sirpa Vainio, Johanna Öhman Käytännön opetus hankkeen yhteistä raporttia työstettiin STM:n ja sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyönä. Raportin viimeistelee Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Lastensuojelun sosiaalityön kehittäminen toteutui monipuolisesti lastensuojelun kehittämishankkeissa. Hankkeessa koottiin mm. lastensuojelun johtavien sosiaalityöntekijöiden verkosto, joka jatkaa toimintaa hankkeen päätyttyä. (Katso kpl 11 Hankkeet) Monikulttuurisen sosiaalityön koulutus ja konsultaatio on toteutunut yhteistyönä täydennyskoulutuskeskusten ja järjestöjen kanssa (Katso kpl 6 ja ) Koulutustarpeita on kartoitettu täydennyskoulutusyhteistyön muodossa (Katso kpl ) Salon seudulla osallistuttiin sosiaalityön asiakasprosesseihin liittyvään kehittämistyöhön. Asiakasprosessien dokumentointia kehitettiin uusimpien suositusten pohjalta, ja tätä kautta yhtenäistettiin sosiaalityön prosesseihin liittyvän tiedon kirjaamis- ja arviointikäytäntöjä. Prosessit dokumentoitiin henkilöstön tehtävärakenteen tarkastelun mahdollistamiseksi. Tiedottaminen toteutui kehittämistyöryhmien kautta, eri tilaisuuksien yhteydessä sekä sähköisenä tiedotuksena. Käytännön työn tarpeisiin välitettiin tutkimustietoa. Syksyllä toteutettiin aikuissosiaalityön kehittämistarvekartoitus harjoittelijatyönä ja joulukuussa järjestettiin aiheesta kehittämisiltapäivä, johon osallistui eri kuntien aikuissosiaalityössä toimivia.

18 Vammaistyö vammaispalveluiden kehittämistarpeet on kartoitettu Varsinais-Suomessa vammaispalveluiden kehittämisen jatkosuunnitelma on laadittu esimerkiksi vammaispalveluiden kehittämisyksikkö suunnitelman muodossa vammaispalveluiden kehittäjätyöryhmän kokoonpanoa on laajennettu ja toimintaa kehitetty suunnitelmallisesti vahvistetaan vammaispalveluissa työskentelevien verkostoitumista laajentamalla vammaispalveluiden kehittämistyöryhmän osallistujapohjaa kartoitetaan vammaispalveluiden kehittämisyksikön perustamisen mahdollisuudet, sisällölliset painopisteet ja toimintarakenne tuetaan kuntia vammaispalveluiden palvelurakenteiden suunnittelussa uudistuvissa kuntarakenteissa koordinoidaan täydennyskoulutuksen tarpeiden kartoitusta ja suunnittelua arvioidaan ja suunnataan kehittämistyöryhmän toimintaa uusia kehittämistarpeita vastaavasti Vastuuhenkilö: Pirjo Rinne, alkaen Merja Anis Vammaistyön kehittämistyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työryhmän osallistujapohjaa laajennettiin niin, että mukana on enemmän järjestöjen ja terveydenhuollon edustajia sosiaalityön lisäksi. Työryhmässä käsiteltiin mm. Suomessa meneillään olevaa vammaistyön kehittämistoimintaa, esteettömyyskysymyksiä sekä Kaste ohjelmaa. Määräaikaisen suunnittelijan työpanoksella saatiin uusia teemoja vammaistyön kehittämiseen. Kehittämisyksikkösuunnitelmista luovuttiin valtionrahoituksen loppumisen vahvistuttua kesällä Vammaispalveluiden resurssikeskuksen perustamista varten laadittiin suunnitelma Itsenäisen selviytymisen keskuksen toimintamalliksi (ISKE hanke). Toimintamallin kehittämistä esitettiin osaksi uutta maakuntaohjelmaa ja esteettömyysteemaa. Syrjäytymisuhan alla olevien vammaisten kansalaisten hyvinvointia edistävää tutkimus- ja kehittämishanketta valmisteltiin yhteistyössä Turun yliopiston kasvatustieteen oppiaineen kanssa. Hankkeessa oli tarkoitus vahvistaa Suomen ja Viron tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla. Turun yliopisto haki hankkeelle ERS -rahoitusta, mutta hanke ei edennyt rahoituskäsittelyssä. Suunnitelman sisältöjä hyödynnetään jatkotyöskentelyssä. Kuntien vammaispalveluiden kehittämistarpeita kartoitettiin ja rakenteiden suunnitteluun tarjottiin ja annettiin konsultaatioapua erityisesti kuntaliitosalueilla. Koulutustarpeita kartoitettiin täydennyskoulutusyhteistyön puitteissa (Katso kpl ) Loppuvuodesta kehittämistyöryhmä linjasi kehittämisen painopisteen henkilökohtaisen avun teemaan ja uudistuvan lainsäädännön mukaiseen kehittämistoimintaan. Lisäksi arvioitiin vammaispalveluiden kehittämismahdollisuuksia Kaste-ohjelman puitteissa. Marras-joulukuussa Vasson sosionomiharjoittelija laati kartoituksen henkilökohtaisen avun kehittämishankkeista.

19 Vanhustyö vanhustyön kehittäjätyöryhmän toiminta on vakiintunut ja tavoitteet täsmentyneet vanhuspalveluiden kehittämisen tilanne ja keskeisimmät kehittämistarpeet Varsinais- Suomessa on kartoitettu vanhuspalveluiden kehittämisyksikön tarkoituksenmukainen aluepohja, sisällölliset painopisteet ja aluepohja on suunniteltu osaaminen vanhuspalveluissa on lisääntynyt järjestetyn täydennyskoulutuksen tuloksena vanhustyön kehittämistyöryhmän kokoonpanoa laajennetaan ja toimintaa täsmennetään työryhmä kartoittaa vanhuspalveluiden tärkeimmät kehittämishaasteet ja hankkeissa luodut uudet toimintakäytännöt koordinoidaan täydennyskoulutuksen tarpeiden kartoitusta ja suunnittelua kartoitetaan vanhuspalveluiden kehittämisyksikön perustamisen mahdollisuudet, sisällölliset painopisteet ja toimintarakenne Vastuuhenkilö: Pirjo Rinne, alkaen Niko Lankinen Vanhustyön kehittämistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Yhteisiksi kehittämishaasteiksi tunnistettiin henkilöstön saatavuus ja koulutus, vanhustyön laadun kehittämiseen liittyvät kysymykset, ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työotteen käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä hoito- ja liikunta-alan kanssa, vanhusten itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista tukevien hyvien käytäntöjen kartoittaminen ja käyttöönotto, eri hoivamuotojen kustannusten näkyviksi tekeminen sekä laatusuosituksessa mainitut johtamisen ja tehtävärakenteen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet. Vanhustyön kehittämistyöryhmä osallistui täydennyskoulutuskyselyä koskevan teemarungon valmistelutyöhön. Kyselylomake saatiin valmiiksi syksyllä Kysely toteutetaan sovitun mallin mukaisesti alkuvuodesta Kehittämisyksikön suunnittelusta luovuttiin, kun tieto valtionavustusten loppumisesta varmistui. Terveyden edistämisen ohjelmaan laadittiin hankesuunnitelma (Liiku kotosalla), jonka tavoitteena oli kehittää kotihoidon henkilöstön ja omaishoitajien toimintatapoja ikääntyvän omaa aktiivisuutta ja itsemääräämisoikeutta edistävään suuntaan. Hanke ei saanut rahoitusta. Kehittämistyöryhmä valmisteli kuntien tarpeiden pohjalta alustavan hankesuunnitelman Kasteohjelmaa varten. IKI -hankesuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet tähtäävät Ikäihmisten palvelujen rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen. Aluejohtoryhmä linjasi vanhustyön kehittämishankkeen valmistelun vuodelle 2009.

20 Varhaiskasvatus vakiinnutetaan ja vahvistetaan varhaiskasvatuksessa opetuksen, tutkimuksen ja käytännön työn verkostotoimintaa ja pyritään samaan aikaan hyötyjä yhteistoiminnasta osaamisen, varsinkin erityisosaaminen, vahvistumiseen ja asiakkaiden saamaan palveluun koordinoidaan ja vahvistetaan varhaiskasvatuksen kehittäjätyöryhmän toimintaa kootaan koulutustarpeita ja järjestetään varhaiskasvatuksen ajankohtaista koulutusta yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa suunnitellaan varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön toimintarakennetta, sisällöllisiä painopisteitä ja aluepohjaa Vastuuhenkilö: Maija-Liisa Rantanen Varhaiskasvatuksen maakunnallinen kehittämisryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kehittämisryhmä käsitteli edellisen vuoden tapaan kannanottoja varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamistyöhön. Kehittämisryhmä osallistui myös Remontti hankkeen suunnitteluun varhaiskasvatuksen näkökulmasta sekä kokosi koulutustarvekyselyitä varten taustamateriaalia. Ruotsinkielisen henkilöstön toiveiden mukaisesti järjestettiin tammikuussa koulutustilaisuus: Professionalism och den pedagogiska verksamhetens grunder i förskolan. Koulutukseen osallistui myös alueen suomenkielisen varhaiskasvatuksen edustajia. Toukokuussa järjestettiin kuntaorganisaatioseminaari, jossa tutkimuksen ja käytännön varhaiskasvatuksen kentän alustajat toivat esiin eri näkökulmia liittyen varhaiskasvatuksen hallinnonalapäätöksentekoon. Toukokuussa Vasson varhaiskasvatuksen asiantuntija osallistui yhteistyössä Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa sosiaali- ja terveysministeriön laatiman Päivähoidon turvallisuussuunnittelu oppaan kommentointiin ja maastouttamiskoulutukseen. Yhteistyötä Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa jatkettiin marraskuussa, jolloin työkokouksen aiheena oli yksityisen päivähoidon valvonta. Seminaariin osallistui varsinaissuomalaisten lisäksi edustajia myös Satakunnasta. Marras- joulukuussa saatiin käynnistettyä yhteistyö Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun sekä Yrkeshögskolan Novian kanssa tilaisuuksilla, joissa esiteltiin yliopisto-opiskelijoiden pro gradu tutkielmia sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden projektitutkielmia. Lisäksi varhaiskasvatuksen asiantuntija osallistui yhteistyöhankkeisiin sekä valtakunnallisen varhaiskasvatuksen verkoston yhteistyökokouksiin

21 Tietohallinto lisätään Varsinais-Suomen kuntien henkilöstön ymmärrystä tietohallinnon merkityksestä kaikkia sosiaalialan substanssialueita läpäisevänä välttämättömänä kehittämisen osaalueena vahvistetaan kuntien sitoutumista IT -neuvottelukunnan työskentelyyn; neuvottelukunta luo edellytyksiä kuntien väliselle tietohallintoyhteistyölle vahvistetaan Vasson asemaa kuntien sosiaalialan tietohallinnon kehittäjänä ja koordinoijana lisätään neuvottelukunnan tietoisuutta sekä seudullisista että valtakunnallisista tietohallinnon kehittämishankkeista koordinoidaan ja suunnitellaan Varsinais-Suomen IT neuvottelukunnan toimintaa nimetään neuvottelukunnan puheenjohtajaksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä hyvin tunteva tietohallinnon ammattilainen tehdään kunnille esityksiä yhteistyössä toteutettavista tietohallinnon kehittämishankkeista Vastuuhenkilö: Niko Lankinen Teknologian ja tiedonhallinnan osaamisen kehittämistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Työryhmässä käytiin läpi laajasti sosiaalialan tietojärjestelmien kehittämistyötä ohjaavia suosituksia. Syksyllä 2008 työryhmä arvioi käynnistyvän Kaste-ohjelman seurauksena toimintaansa uudelleen. Toinen syy uudelleen arvioimiseen oli, ettei kuntia saatu sitoutumaan kehittämisyhteistyöhön. Tapaamisissa käytiin läpi Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman Kasteen sisältöä ja keskusteltiin teknologian ja tiedonhallinnan merkityksestä ohjelmasta rahoitettavien laajojen kehittämishankkeiden näkökulmasta. Työryhmä päätyi siihen, että sen asiantuntemusta tulee hyödyntää ensisijaisesti Kaste-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin. Työryhmä toimii asiantuntijatahona, joka tuottaa ja välittää tietoa Kaste-hankeorganisaatioiden keskeisille toimijoille edistäen hankkeiden tavoitteiden saavuttamista tukevien teknologioiden käyttöönottoa. Työryhmä otti kantaa varhaiskasvatuksen, vanhustyön ja lastensuojelun täydennyskoulutuskyselyjen sisältöön. Kyselyihin lisättiin atk-taitoja koskevat osiot. Työryhmän kokoonpanoa tarkistettiin ja päädyttiin siihen, että työryhmän ytimen muodostavat suurimpien kaupunkien tietohallintopäälliköt ja oppilaitosten edustajat. Kaste-hankkeista kutsutaan mukaan projektipäälliköt ja tarpeen mukaan ohjausryhmän edustajia.

22 Muu työryhmätyöskentely Täydennyskoulutusyhteistyö edistetään kuntien työntekijöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä määräajoin tarvitsemaansa täydennyskoulutukseen ja tätä kautta pitää yllä sekä kehittää omaa osaamistaan edistetään kustannustehokasta tapaa vastata täydennyskoulutusvelvoitteen kunnille asettamiin vaatimuksiin täydennyskoulutusta koskevan pitkän aikavälin suunnitelman ansiosta kunnat voivat nykyistä paremmin varautua henkilöstön poissaolosta aiheutuviin järjestelyihin varmistetaan, että verkostossa mukana olevien toimijoiden yhteistyö on sujuvaa ja kitkatonta, eikä alueella käytetä resursseja samansisältöisten koulutuskokonaisuuksien valmisteluun edistetään koulutuksen suunnitelmallisuutta ja koulutustarpeiden ennakointia yhteisesti sovittujen toimintakäytäntöjen ja koulutustarpeiden kartoitusvälineiden avulla edistetään kouluttajien välistä sekä kouluttajien ja kuntien välistä yhteistyötä tehostetaan koulutuksista tiedottamista Vasson ylläpitämän sähköisen koulutuskalenterin avulla Vasso koordinoi täydennyskoulutustyöryhmän toimintaa; työryhmässä sovitaan yhteisistä täydennyskoulutuskäytännöistä ja tiedotetaan niistä kunnille Vasson substanssikohtaiset kehittäjätyöryhmät kokoavat ja määrittelevät vuosittain keskeiset täydennyskoulutustarpeet koulutusta järjestetään kuntien yhteistyönä suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä, eikä satunnaisesti silloin tällöin vuonna 2008 toteutuvat vanhuspalveluiden, varhaiskasvatuksen sekä päihde- ja mielenterveystyön koulutukset ylläpidetään Vasson sähköistä koulutuskalenteria ja tiedotetaan siitä yhteistyökumppaneille Vastuuhenkilö: Niko Lankinen Täydennyskoulutustyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Työryhmätyöskentelyyn osallistui täydennyskouluttajia, käynnissä olevien kehittämishankkeiden projektipäälliköitä ja alueella toimivien kehittämisyksikköjen edustajia. Työryhmä sai valmiiksi kuntia koskevan täydennyskoulutusvelvoitteen pohjalta toimintamallin, joka ohjaa täydennyskoulutuksen suunnittelua ja järjestämistä Vasson, kuntien ja täydennyskoulutusta järjestävien tahojen välillä. Työryhmässä sovittiin, että kunnissa työskentelevän sosiaalialan henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään suunnitelmallisesti yhteisesti sovitun prosessin mukaisesti. Koulutustarvekartoitukset tehdään vuosittain tammimaaliskuussa. Kartoituksista vastaa Vasso sähköisinä kyselyinä. Vasson sähköinen koulutuskalenteri toimii järjestettävien koulutusten tiedotuskanavana. Yhteisen suunnittelutyön tuloksena Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjesti helmikuussa päihde- ja mielenterveystyön koulutuksen sekä verkostotyön huippuseminaarin. Vuoden loppuun mennessä kyselylomakkeet täydennyskoulutustarvekartoituksia varten saatiin valmiiksi lastensuojelusta (raportti), vanhustyöstä (raportti) ja varhaiskasvatuksesta (raportti). Aikuissosiaalityöstä saatiin valmiiksi karkea teemarunko. Muiden sisältöalueiden osalta kyselylomakkeiden työstäminen jatkuu.

23 Projektiverkosto edistetään sosiaalialan hankkeiden verkostoitumista, vertaistukea, hankeosaamista ja hyvien käytäntöjen leviämistä Vasso koordinoi projektiverkoston toimintaa projektiverkostosta tiedotetaan uusille alkaville hankkeille välitetään tietoa projektityötä koskevista koulutustarpeista sekä projektityöhön liittyvistä ja substanssikohtaisista koulutuskokonaisuuksista suunnitellaan ja järjestetään projektiosaamiseen ja hankkeiden arviointiin liittyvää yhteistyötä tiedotetaan olemassa olevista hankerekistereistä ja edistetään niiden käyttöä puretaan päätösvaiheessa olevien hankkeiden tuloksia ja tätä kautta levitetään hyviä käytäntöjä Projektiverkoston toiminta päätettiin nivoa kehittämistyöryhmiin ja täydennyskoulutusyhteistyöhön niin, että hanketoimijat voivat osallistua omaa substanssialaansa ja täydennyskoulutusta koskevaan työryhmätoimintaan. 9. TIEDOTTAMINEN JA JULKAISUTOIMINTA tiedotetaan Vasson toiminnasta entistä suunnitelmallisemmin ja laajemmin tarjotaan julkaisukanava sosiaalialan kehittämishankkeiden raporteille, ajankohtaisille selvitysraporteille ja sosiaalialan käytännön työn kannalta hyödyllisille opinnäytetöille tarjotaan tiedotuskanava sosiaalialan koulutuksia ja tapahtumia varten laaditaan Vasson tiedotussuunnitelma tarkistetaan ja täydennetään yhteystieto- ja osoitelistat välitetään muiden yhteistyöorganisaatioiden tapahtuma- ja koulutustietoja hyödyntämällä Vasson nettisivujen uutta koulutus- ja tapahtumakalenteria kehitetään Vasson kotisivuja jatketaan julkaisutoimintaa; Vasson sarjassa julkaistaan selvitys- ja hankeraportteja, opinnäytetöitä ym. palvelujen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä julkaisuja Vastuuhenkilöt: koko henkilöstö Tiedotussuunnitelma laadittiin sekä yhteystieto- ja osoitelistoja päivitettiin vuoden aikana. Vasson www-sivut, koulutus- ja tapahtumakalenteri, kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Vasso - tiedote sekä sähköpostitiedotus olivat pääasialliset tiedotuskanavat. Useiden tapahtumien ja seminaarien yhteydessä laadittiin lehdistötiedotteet. Sosiaalialan, erityisesti lastensuojelun, kysymykset olivat useita kertoja esillä mediassa. Vasson julkaisusarjassa ilmestyi vuoden aikana kaksi julkaisua.