Hallitse -Älä Hajota WWW-sivuston tuotekehitys nuorten aikuisten alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallitse -Älä Hajota WWW-sivuston tuotekehitys nuorten aikuisten alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi"

Transkriptio

1 Jenni Liuska & Piia Rasimus Hallitse -Älä Hajota WWW-sivuston tuotekehitys nuorten aikuisten alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Liuska Jenni, Rasimus Piia Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma Nimeke Hallitse - Älä Hajota WWW-sivuston tuotekehitys nuorten aikuisten alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi. Tiivistelmä Opinnäytetyö on WWW-sivuston tuotekehitysprosessi, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä nuorten aikuisten alaselkäkipuja ja niiden uusiutumista. Opinnäytetyön aihevalinta muodostui oman kiinnostuksemme kautta, ja yhteistyökumppaninamme on Suomen Selkäliitto Ry, jonka kotisivuille sivusto menee. WWW-sivuston digitaalisen viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen saimme mainostoimisto Avalonin toiseksi yhteistyökumppaniksi. Alaselkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelinongelma, joka aiheuttaa yksilölle laadukkaiden elinvuosien menetystä ja yhteiskunnalle suuria kustannuksia. 68 % nuorista vuotiaista on kokenut alaselkäkipua joskus. Alaselkäkipujen ennaltaehkäisystä on vähän luotettavaa tutkimustietoa. Lupaavia menetelmiä alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi ovat keskivartalon hallintaa parantavat harjoitteet sekä fyysisesti aktiivinen elämäntapa. Jämsän ja Mannisen (2000) tuotekehitysprosessikuvaus on toiminut opinnäytetyömme tuotekehityksen pohjana. Idea- ja luonnosteluvaiheessa hankimme teoriatietoa ja rajasimme opinnäytetyön aihetta. Kehittelyvaiheessa teimme WWW-sivuston tarkan sisällön, ja viimeistelyvaiheessa WWWsivusto arvioitiin ja esitestattiin kohderyhmällä, minkä pohjalta tehtiin tarvittavat muutokset. Opinnäytetyömme kirjallinen työ koostuu teoriaosasta ja tuotekehitysosasta. Teoriaosa sisältää tietoa alaselkäkipujen ennaltaehkäisystä ja keskivartalon hallinnan sekä fyysisen aktiivisuuden merkityksestä alaselälle. Tuotekehitysosiossa kuvataan WWW-sivuston kehitysvaiheet. Toivomme, että opinnäytetyöstä on hyötyä terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä nuorille aikuisille, jotka kaipaavat tietoa, kuinka ennaltaehkäistä alaselkäkipuja ja niiden uusiutumista. Asiasanat (avainsanat) alaselkä, kipu, ennaltaehkäisy, harjoittelu, tuotekehitysprosessi Sivumäärä Kieli URN 56 s.+ liitt. 14 s. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Reunanen Merja Löppönen Helka Opinnäytetyön toimeksiantaja Suomen Selkäliitto Ry

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Jenni Liuska, Piia Rasimus Degree programme and option Degree programme in physiotherapy Name of the bachelor's thesis Hallitse- Älä Hajota the product development process of a new WWW- page for prevention of the low back pain among young adults. Abstract This bachelor's thesis is a product development process with the goal to create a WWW-page. Its purpose is to prevent young adult's low back pain and further occurrences. The subject of this thesis formed through our own interest in the subject. Finland s Back Association is our co-operation partner and it will receive the product. Advertising agency Avalon is our other co-operation partner who is responsible of the digital communication and implementation. According to studies, low back pain is the most common musculoskeletal problem, which causes the lost of good quality living years for the individual and big expenditures for the society. 68% of young people between years have suffered from low back pain at some point of their life. There isn t very much reliable research information about prevention of low back pain. Core satbilization exercises and also a physically active lifestyle are promising methods to prevent low back pain. The product development process of Jämsä & Manninen (2000) has been a foundation for our thesis. In the idea and planning phases we collected information and limited the subject of the thesis. In the development phase we created the exact content and in the finishing phase the wwwpage was evaluated and pre-tested by a target group and with the help of this evaluation we made the necessary changes. The literature of the bachelor s thesis consists of a theory part and development process part. The theory section covers the prevention of low back pain, core stabilization and the meaning of physically active lifestyle. The section about the development process introduces the phases of the product development process. We hope that our bachelor's thesis is useful to students and professionals who work in healthcare and young adults who need information how to prevent low back pain and its further occurrences. Subject headings, (keywords) low back, pain, prevention, training, product development process Pages Language URN 56 p. + app. 14 p. finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Reunanen Merja Löppönen Helka Bachelor s thesis assigned by Finland s Back Association

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarkoitus Tuotekehityksen aloitus ALASELKÄKIPU ENNALTAEHKÄISY Fyysinen aktiivisuus Keskivartalon hallinta Muut ennaltaehkäisymenetelmät KESKIVARTALON HALLINTAAN OSALLISTUVIEN RAKENTEIDEN ANATOMIA JA TOIMINTA Intersegmentaalinen kontrolli Liike- ja asentokontrolli Neuraalinen kontrolli Passiiviset tukirakenteet Aktiiviset tukirakenteet HALLITSE - ÄLÄ HAJOTA. WWW- SIVUSTON TOTEUTUS WWW-sivuston rakenne WWW-sivuston sisältö Keskivartalon harjoitteet Ylemmän ja alemman kineettisen ketjun harjoitteet WWW-sivuston viimeistely POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule) aiheuttavat suuria kustannuksia sekä laadukkaiden elinvuosien menetystä. Yli miljoonalla suomalaisella on pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus, ja toinen miljoona kärsii tilapäisistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Elämänlaadun heikkenemisen lisäksi tule-sairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle suuria kustannuksia sairauspäivien ja työkyvyttömyyden takia. Maksettavista sairauspäivärahoista 43 % maksetaan tule-sairauksien takia. Tule-sairauksien kustannuksista kalleimmat menot tulevat työkyvyttömyydestä, ja näiden seurauksena osuus eläkemenoista on 30 % aiheuttaen Suomessa kahden miljardin työpanoksen menetyksen vuosittain (Heliövaara 2007,3 ;Vuori 2007, 4.) Väestötutkimuksen mukaan 47 % asiakkaista tulee fysioterapeutin vastaanotolle selkä- ja iskiaskivun takia. Fysioterapiassa käytetään noin 8 miljoonaa euroa vuodessa selkäkivun hoitoon. (Pohjolainen ym. 2005, 254.) Selkäkipu paranee useimmiten noin kuudessa viikossa. 88 % selkäkipuisista tulee oireettomiksi kuuden viikon jälkeen, 98 % 24 viikossa ja 99 % 52 viikossa. Akuutti selkäkipu uusiutuu 60 %:lla potilaista seuraavan kahden vuoden aikana ensimmäisestä kipujaksosta. Noin 80 % kaikista selkäkivuista johtuu pehmytkudosongelmista. (Hertling 2006, 844.) 1.1 Opinnäytetyön tarkoitus Opinnäytetyömme tavoitteena on ennaltaehkäistä alaselkäkipujen ilmaantumista sekä mahdollista uusiutumista nuorilla aikuisilla kehittämällä WWW-sivusto, joka sisältää tietoa keskivartalon hallinnan merkityksestä alaselän terveydelle sekä keskivartalonhallintaa parantavia harjoitteita. Tarkoituksena on, että tuote on kohderyhmäämme motivoiva sekä sisällöllisesti että visuaalisesti ja että siinä käy ilmi aiheen merkityksellisyys. Tavoittaaksemme kohderyhmän mielenkiinnon halusimme tiedon olevan laadukasta ja ymmärrettävää. Tuotteen tulee olla kohderyhmälle käytettävyydeltään sopiva ja harjoitusliikkeiden helposti toteutettavissa.

6 2 Ennaltaehkäisemällä alaselkäkipuja voidaan myös vaikuttaa niiden seurauksiin, kuten sairaslomien pituuteen sekä kivun kroonistumiseen. Pidimme aihetta tärkeänä, sillä selkäkivut heikentävät yksilön elämänlaatua, kuormittavat terveyspalveluja sekä aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Selkäkivut ovat fysioterapeuteille suuri haaste nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Fysioterapian työnkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevä työ, mutta usein ongelmiin päästään vaikuttamaan vasta niiden ilmaannuttua. Ennaltaehkäisy ongelmiin olisi mielestämme paras ja halvin ratkaisu. Kohderyhmäksi valitsimme nuoret aikuiset, iältään vuotiaat osittain yhteistyökumppanimme toivomuksesta ja myös oman mielenkiintomme takia. Myös Terveys kansanterveysohjelma ohjasi meitä kohderyhmän valinnassa, sillä ohjelman yksi tavoite oli työikäisten työkykyyn vaikuttaminen (Terveys 2015, 2001, 15). Kansanterveyslaitos toteaa, että nuorten aikuisten terveyden edistämisen tärkeyttä ei tule jättää huomioimatta (Koskinen ym. 2005, 149), sillä he ovat osa tulevaisuuden työvoimaa ja osaajia. Varhaisessa työiässä sairastumiset ovat harvinaisia ja niiden ilmaantuvuus pieni. Siksi tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn edistämisen kautta vähentää myöhemmän sairastumisen vaaraa ja pienentää elämäntapoihin ja elinoloihin liittyviä terveysuhkia. (Aromaa ym. 2003, ) Kansanterveyslaitoksen Nuorten aikuisten terveys, Terveys tutkimuksessa tutkittiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ilmaantuvuutta. Yleisimmin tuki- ja liikuntaelimistöstä nuoret aikuiset, iältään vuotiaat, ilmoittivat alaselän oireilevan. 23 % nuorista oli kokenut selkäkipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana, eikä eroja sukupuolten välillä todettu. 68 % oli kokenut alaselkäoireita joskus. 13 % nuorista kertoo lääkärin todenneen heillä jonkin pitkäaikaisen selkäsairauden. (Riihimäki ym. 2005, ) Kansanterveyslaitoksen Nuorten aikuisten terveys-tutkimuksen yhteenvetona todetaan monilla nuorilla aikuisilla olevan merkittäviä terveysongelmia, vaikka ikääntymisen liittyviä sairauksia ei vielä olekaan. Tutkimuksella korostetaan myös nuorten terveyteen vaikuttamisen tärkeyttä tässä iässä, jolloin tulevaan terveyteen vaikutetaan terveyden kannalta keskeisten ympäristöjen ja käyttäytymisen vakiintuessa. (Koskinen ym. 2005, 149.)

7 3 1.2 Tuotekehityksen aloitus Opinnäytetyömme toteutuksessa noudatamme tuotekehitysprosessin vaiheita, jotka ovat sosiaali- ja terveysalalla Jämsän ja Mannisen mukaan (2000, 28) ongelman ja kehittämistarpeen tunnistaminen, ideointi, tuotteen luonnostelu sekä tuotteen kehittely ja viimeistely. Sosiaali- ja terveysalan tuote on tarkoitettu terveyden, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseksi. Lisäksi ne noudattavat alan eettisiä ohjeita sekä edesauttavat saavuttamaan sosiaali- ja terveysalan kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita.(jämsä & Manninen 2000, ) Tuotteen suunnittelu alkaa kehittämistarpeiden tunnistamisesta (Opiskelumateriaali 2007). Aiheemme lähti hahmottumaan omien kiinnostustemme kautta, koska alaselkäkivut ovat todella yleinen ongelma, jota tulemme kohtaamaan ammatissamme. Otimme yhteyttä Suomen Selkäliittoon talvella 2007 ja sovimme tapaamisen Selkäliiton edustajan kanssa maaliskuussa 2007, jolloin aloitimme tuotteen tarkemman ideoinnin. Selkäliiton edustaja esitti toiveita ja ehdotuksia mahdollisista aiheista ja tuotostavoista mutta antoi meille vapaat kädet tuotteen tekemiseen. Ideana oli mm. videon tekeminen selkäkivun ennaltaehkäisystä korkeakouluopiskelijoille. Mielessämme oli silloin, että haluaisimme tehdä selän harjoitusohjelman, jonka avulla voitaisiin ennaltaehkäistä alaselkäkipuja. Ideavaiheessa pyritään löytämään erilaisia ratkaisuja ajankohtaisiin paikallisiin ja organisaatiokohtaisiin ongelmiin. Ratkaisuja ongelmiin voi löytää käyttämällä mm. erilaisia työtapoja, kuten luovan toiminnan ja ongelmanratkaisun menetelmiä. Kehittäjät itse arvioivat ideoitaan ja sen lisäksi myös toimeksiantaja, rahoittaja ja muut hankkeen toimeenpanoon osallistuvat antavat oman arvionsa. (Jämsä & Manninen 2000, ) Ideavaiheessa rajasimme aihetta ja etsimme tietoa ennaltaehkäisymenetelmien vaikuttavuudesta kokoamalla kirjallisuuskatsausta aiheesta. Kirjallisuuskatsauksessa keskeisenä lähteenä alaselkäkipujen ennaltaehkäisystrategioiden vaikuttavuudesta toimi Euroopan komission työryhmän julkaisema raportti (Burton ym. 2004), joka oli laaja kirjallisuus-

8 4 katsaus olemassa olevista menetelmistä ja niiden tehosta. Tässä suosituksessa alaselkäkipujen ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan uusiutuvuuden ja oireiden pahenemisen ennaltaehkäisyä. Tutkimusten luotettavuus oli raportissa tarkoin arvioitu monien alan asiantuntijoiden toimesta ja luokiteltu neliasteisen arviointijärjestelmän mukaisesti. Kirjallisuuskatsauksemme ajoittui syksylle 2007, ja vaikuttavimmiksi ennaltaehkäisykeinoiksi nousivat keskivartalon hallintaa parantavat harjoitteet sekä fyysinen aktiivisuus. Pidimme yhteyttä Selkäliiton yhteistyöhenkilöömme, joka kehotti meitä rajaamaan tuotetta omien kiinnostuksiemme mukaan. Hyödynsimme myös opettajiemme ohjausta. Rajasimme kohderyhmäksi vuotiaat varhaisessa työiässä olevat nuoret aikuiset. Päätös tuotteesta ja sen sisällöstä käynnisti luonnosteluvaiheen. Tuotteen asiasisällön tuottaminen, selvittäminen ja rajaaminen edellyttävät usein sosiaali- ja terveysalalla viimeisimpien hoitokäytäntöjen tuntemista ja uusimpien lääketieteellisten tutkimusten hyödyntämistä. (Jämsä & Manninen 2000, ) Pohdimme tuotteen muotoa ja mahdollisuuksia yhteistyötahomme käyttää tuotetta. Päädyimme valitsemaan sähköisen muodon, sillä koimme sen olevan parhaiten käytettävissä esimerkiksi verkkojulkaisuna internetissä. Tuotteemme toteutukseen saimme toiseksi yhteistyökumppaniksi media-alalla työskentelevän henkilön, jolla on alan asiantuntemus digitaalisen viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta. Kirjallisuuskatsaukseen perustuen päätimme tuotteen sisällön koostuvan keskivartalon hallintaa parantavista harjoitteista sekä informaatiosta fyysisen aktiivisuuden merkityksestä alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä. Luonnosteluvaiheessa laajensimme kirjallisuuskatsausta, joka ohjasi meitä rajaamaan lisää tuotteen asiasisältöä. Kirjoitimme kirjallisuuskatsaukseen perustuen opinnäytetyömme teoriaosuuden, joka koostuu alaselkäkivun syntyteoriasta ja ennaltaehkäisyn vaikuttavuudesta sekä keskivartalon hallintaan osallistuvien rakenteiden anatomiasta ja toiminnasta. 2 ALASELKÄKIPU

9 5 Tuki- ja liikuntaelinoireista yleisin on alaselkäkipu. Sen esiintyvyys on lisääntynyt hieman 20 vuoden aikana. Alaselkäkivut ovat teollistuneiden maiden ongelma. Yli 80 prosenttia teollistuneiden maiden väestöstä on joskus kokenut alaselkäkipua. Alaselkäkivulla on runsas uusiutumistaipumus. Joka toisella ihmisellä oire uusiutuu, ja joka neljännelle se aiheuttaa toistuvia työpoissaoloja. Useimmiten selkäkipua ovat kokeneet vuotiaat viimeksi kuluneen kuukauden aikana, yli 30-vuotiaista joka kolmas. Selkäkipu lapsilla ja nuorilla on luultua yleisempää vuotiaista joka viidennellä on ollut selkäkipua vähintään kerran viikossa. 15 prosenttia vuotiaista on kokenut viimeksi kuluneen kuukauden aikana alaselkäkipua. (Talvitie ym. 2006, 308.) Alaselkäkivusta puhuttaessa voidaan käyttää myös termejä lanne-ristiselän kiputila, lumbalgia sekä sakrolumbalgia. Alaselkäkipu esiintyy rintakehän alaosan ja alemman pakarapoimun välisellä alueella. Syinä ovat selän rakenteen ja toiminnan muutokset, selkärankaa tukevien lihasten heikkoudet tai kireydet. Myös lantion asennon tai alaraajojen rakenteen tai toiminnan poikkeama voi olla alaselkäkivun syy. (Talvitie ym. 2006, 308.) Suuri osuus selkäkivuista johtuu välilevy- tai fasettinivelongelmista, spondylolisteesistä (nikamasiirtymä), spinaalistenoosista (lannerangan ydinkanavan tai hermojuurikanavan ahtautuma) tai alaselän instabiliteetista. Joskus alaselkäkivun syynä voi olla reuma, kasvain, tulehdus, aineenvaihdunnallinen sairaus, verenkierrollinen sairaus tai taustalla voi olla sisäelimiin liittyvä tauti. Vain harvoin syynä on pelkästään lihaksiin liittyvä kipuoireisto. Usein lihaksiin liittyvän kivun perimmäinen syy on segmentaalinen (kahden nikaman muodostama toiminnallinen yksikkö) ärsytys, ääreishermoston häiriö tai yleinen lihastoiminnan tasapainohäiriö. (Kouri 2005, 96.) Kipu voidaan jaotella sen keston mukaan tai sen luonteen mukaan. Keston mukaan se jaotellaan akuuttiin, subakuuttiin tai krooniseen kipuun. Akuutti kipu on kestoltaan alle kuusi viikkoa, subakuutti kipu kuudesta kahdenteentoista viikkoon. Kroonisesta kivusta puhutaan, kun kipu on kestänyt yli 12 viikkoa. (Käypä hoito 2001.) Kipu aiheutuu nosiseptoreiden eli kipua aistivien hermopäätteiden ärtymisestä. Tätä tapahtumaa provosoi esimerkiksi mekaanisessa kivussa pitkään kestänyt huono asento, huono ryhti tai pitkäaikainen segmentaalinen toimintahäiriö. Voidaan puhua

10 asentoperäisestä kivusta, kun aiheuttajana on huono istuma-asento ja ryhti, epäergonomiset liikemallit tai liikunnan puute. (Kouri 2005, 74.) 6 Selkäkivun riskitekijöitä tunnetaan huonosti (Talvitie ym. 2006, 309). Raskasta ruumiillista työtä, joka koostuu toistuvista kumarteluista ja nostamisista sekä staattisista työasennoista ja tärinöistä, pidetään yhtenä suurena riskitekijänä (Talvitie ym. 2006, 309). Lisäksi istumatyön on todettu olevan riskitekijä ja riskin kasvavan, jos istumatyöhön liittyy kumarassa asennossa istumista (Hertling 2006, 844). Esimerkiksi autoilijoilla välilevyrappeuman riskin on tutkittu olevan kolminkertainen (Hertling 2006, 844). Myös fyysisesti passiivinen elämäntapa on yksi riskitekijöistä; psykososiaalisten tekijöiden osuus saattaa aiheuttaa kivun kroonistumista (Talvitie ym. 2006, 309). Biomekaniikka tutkii tieteenä kudoksiin kohdistuvia mekaanisia kuormitustekijöitä. Mekaanisista kudoksiin kohdistuvista kuormitustekijöistä saadaan käsitys kuvaamalla liikettä ja laskemalla voimia mekaanisesti yksinkertaisella mallilla. (Koistinen 2005, 15.) Kuormitus Kudosvaurio Kipu Motorisen kontrollin muutos Pitkittyminen Rakenteelliset muutokset KUVA 1 Biomekaaninen malli (Suni 2005) Koska selkäkipu on monisyinen ongelma, nähdään biomekaaninen syntytapa yhtenä tärkeimpänä tekijänä (Suni 2005, 142). Biomekaanisten tutkimusten tulokset ja niiden sovellukset lanneselän kuormittumisesta ja vammamekanismeista ovat selkävammojen ehkäisyssä ja hoidossa tulleet viime vuosina enemmän esille (Suni 2005, 142). Biome-

11 7 kaanisen mallin mukaan haitallinen kuormitus aiheuttaa kudosvaurioita ja vaurioista seuraa kipua muuttaen aluksi motorista kontrollia (Kaskinen 2006). Haitallisen kuormituksen ja kivun pitkittyessä seurauksena ovat rakenteelliset muutokset tuki- ja liikuntaelimistössä (Kaskinen 2006). Selkärangalla on biomekaaninen kompensaatio- ominaisuus: se pystyy mukautumaan erilaisiin olosuhteisiin. Jos rangassa kuitenkin on useita sen kuormitusta lisääviä rakenteellisia, toiminnallisia ja kuormituksen määrää lisääviä tekijöitä, voi biomekaaninen kompensaatioreservi käydä vähiin. (Koistinen 2005, 155.) Pitkällä ajanjaksolla kudosvaurio aiheuttaa muutoksia selkärankaan ja sen nivelrakenteisiin. Kuorman ollessa kudoksen voimaa suurempi on kudosvaurion riski olemassa. Kudosvaurio johtuu vartaloon kohdistuvista suurista voimista, kuten traumasta, rankaan kohdistuvasta kuormasta tai virheellisestä nosto- tai työskentelyasennosta. Nivelvaurio ja kipu ovat seurausta kudoshäiriöstä, josta aiheutuu muutoksia lihastoiminnassa, lihaksen koossa sekä motorisessa kontrollissa. (Richardson 2005, 105.) Richardson (2005, 106) kirjoittaa kuormitusta kantavien ja kantamattomien lihasten yhteistoiminnan häiriön vaikutuksesta vaurion synnyssä sekä painovoimaa vastustavien lihasten kuormittamattomuuden vaikutuksesta alaselkäkivussa. Richardson (2005, ) jakaa lihakset kuormitusta kantaviin ja ei-kuormitusta kantaviin lihaksiin sekä näiden lisäksi paikallisiin lihaksiin (taulukko 1). Ei-kuormitusta kantavat lihakset ovat globaaleja moninivelisiä lihaksia, jotka sijaitsevat pinnallisemmin ja aikaansaavat liikettä. Ne toimivat pääsääntöisesti avoimen ketjun liikkeissä. Yksiniveliset lihakset toimivat taas suljetun ketjun liikkeissä. Ne ovat globaaleja, syvemmällä sijaitsevia, mediaalisia lihaksia, jotka toimivat raskaissa, niveleen kompressiota aiheuttavissa toimissa stabiloiden ja suojaten niveltä. Yksiniveliset lihakset toimivat yhdessä paikallisten lihasten kanssa vastustaen painovoimaa. Yhdessä kuormitusta kantavat ja kantamattomat lihakset tuottavat niveljäykkyyttä ja suojausta, jotta kuorma voidaan ottaa vastaan turvallisesti. Häiriö näiden lihasten tasapainoisessa yhteistoiminnassa voi vaikuttaa nivelten rasittumiseen ja lopulta johtaa nivelrakenteiden vaurioon ja kipuun. Jos hermojärjestelmä ei saa painovoimaa ja kuormaa koskevaa sensorista informaatiota luurangon kuormittamattomuuden seurauksena, joh-

12 8 taa tämä häiriöihin paikallisissa ja yksinivelisissä lihaksissa, joiden päätehtävänä on suojata niveliä vaurioitumiselta. Lisäksi kuormitusta kantavan järjestelmän inaktiivisuus kasvaa ja sen toiminta muuttuu liikkeen aikana faasisemmaksi, mikä muuttaa merkittävästi nivelen kuormittumismalleja. Pitkällä aikavälillä tämä tapahtuma lisää nivelvaurion kehittymisen riskiä. Kuormittamattomuus voi aiheuttaa myös lisääntynyttä reflektorista lihasaktiviteettia ei-kuormitusta kantavissa, moninivelisissä lihaksissa, jonka seurauksena ne yliaktivoituvat ja lihaspituus lyhenee. (Richardson, ) TAULUKKO 1. Globaalit ja paikalliset lihakset (Richardson ym. 2005) Globaalit EI-kuormitusta kantavat lihakset Hamstring- lihakset - m. biceps - m. semitendinosus - m. semimembranosus Abdominaaliset lihakset: - m. rectus abdominis - m. obliquus internus abdominis - m. obliquus externus Globaalit kuormitusta kan-paikalliset lihakset tavat lihakset m. iliacus m. transversus abdominis m. gluteus maximus Alaselän lihakset: - mm. multifidi - m. longissimus thoracis, pars lumborum - m. iliocostalis lumborum, pars lumborum abdominis m. psoas m. gluteus medius Intersegmentaaliset lihakset: - mm. intertransversarii - m. interspinales m. rectus femoris lumbar m. erector spinae m. quadratus lumborumin mediaaliset säikeet m. tensor fasciae latae m. adductor brevis m. psoas major thoracic m. erector spinae - m. adductor magnus - m. adductor longus m. quadratus lumborum m. latissimus dorsi Monet elämäntapatekijät voivat johtaa luurangon kuormittamattomuuteen aiheuttaen tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuten alaselkäkipua. Elämäntapatekijät voidaan jaotella kolmeen ryhmään, joita ovat kuormittamattomat pysty- ja istuma-asennot, kuormittamattomat harjoitteet ja olosuhteet sekä alentuneet painovoiman kuormituksesta kertovat ärsykkeet. (Richardson 2005, 111.)

13 9 Esimerkkinä kuormittamattomasta pysty- ja istuma-asennosta voidaan mainita yleinen lisääntynyt fleksiosuuntainen staattinen asento ja työskentelyasento, jossa yksilö antaa periksi painovoimalle nojaten passiivisiin rakenteisiin aiheuttaen nivelrakenteiden vaurioita ja kipua painovoiman aiheuttaessa voimakasta kuormitusta. Vartalon ja lonkan ojentajat inaktivoituvat ja ajan myötä vartalon koukistajat tulevat dominoivimmiksi. Fleksioasennon lisääntyessä ojentajalihasten kuormitus alenee ja ihminen tukeutuu enemmän passiivisiin rakenteisiin, mikä johtaa motorisen kontrollin häiriöihin. Yksiniveliset lihakset pitenevät ja niiden pituus-jännityssuhde muuttuu, mikä vaikuttaa niiden kykyyn kontraktoitua ja tukea lumbopelvistä stabiliteettia. Myös pystyasennon muutokset, esimerkiksi notkoselkä, aiheuttaa passiivisiin rakenteisiin tukeutumista, jonka seurauksena moninivelisten lihasten (uloimmainen vino vatsalihas, takareiden koukistajalihakset) aktivaatio lisääntyy pystyasennon säilyttämiseksi ja yksiniveliset lihakset (sisin vino vatsalihas, pinnallinen lumbaarinen multifidus, thorakaalinen erector spinae) tulevat inaktiivisemmiksi. (Richardson 2005, ) Kuormittamattomat harjoitteet, kuten toistuvia liikkeitä sisältävät harjoitteet ja työtehtävät, aiheuttavat kuormitusta kantavien lihasten käytön vähenemisen, sillä kuormitusta kantavat lihakset toimivat hitaissa ja staattisissa liikkeissä. Pitkäaikainen vuodelepo, pitkittynyt istuminen sekä paikallaan pysyminen aiheuttavat myös kuormittamattomuutta ja näin heikentävät lihassuojausta. (Richardson 2005, ) 3 ENNALTAEHKÄISY Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia lisätä ja hallita omaa terveyttään (Virjo 2005, 249). Terveyden edistäminen käsittää kaikki toimet, joilla edistetään terveyttä, tuetaan toimintakykyä ja ennaltaehkäistään sairauksia (Aromaa ym. 2003, ). Tähän ei kuulu varsinaisten sairauksien hoito eikä vajaakuntoisten kuntouttaminen (Aromaa ym. 2003, ).

14 10 The U.S. Preventative Services Task Forces jaottelee kirjassa Guide to Clinical Preventive Services (2007) ennaltaehkäisyn koostuvan kolmesta eri tasosta. Primaaripreventiossa pyritään vaikuttamaan tietyn terveysongelman ilmaantuvuuteen ja näin välttämään ongelman syntyä. Sekundaaripreventiossa tunnistetaan ja hoidetaan oireettomia henkilöitä, joille on jo kehittynyt riski sairastua tai ei ole vielä kliinisesti diagnosoitavissa olevaa terveysongelmaa. Tertiaaripreventiossa pyritään säilyttämään jo sairastuneen henkilön toimintakyky ja minimoimaan sairauden negatiiviset vaikutukset sekä pyritään estämään komplikaatioiden ilmaantumista. (Fitzgerald 2007.) Työssämme emme noudata yllä olevaa jaottelua, sillä pyrimme ennaltaehkäisemään alaselkäkipujen sekä niiden uusiutumista ja pahenemista. Näin ollen on mielestämme vaikea osoittaa minkä tason ennaltaehkäisystä puhumme, sillä siinä on sekä primaaripreventiivisiä että sekundaaripreventiivisiä piirteitä. Selkäkivun ennaltaehkäisystä on hyvin rajoittuneesti vankkaa ja luotettavaa tietoa, mutta alaselkäkipujen seuraamusten ennaltaehkäisystä on kuitenkin todisteita. Ainakin aikuisilla lupaavin ennaltaehkäisystrategia näyttää olevan fyysinen aktiivisuus ja harjoittelu sekä sopiva biopsykososiaalinen (kuntoutujan huomioiminen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena) opetus. Kuitenkaan mikään yksittäinen strategia ei ole tehokas alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä johtuen alaselkäkipujen moninaisesta luonteesta. (Burton ym.2004, 2.) Selkäkipujen ennaltaehkäisystrategioiden kehittämistä tulisi jatkaa ja niiden tehokkuutta tutkia, koska on ilmiselvää, että ennaltaehkäisy kannattaa ennen ongelmien ilmaantumista (George ym ) 3.1 Fyysinen aktiivisuus Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan luurankolihasten supistumisen aiheuttamaa mitä tahansa vartalon liikettä, joka lisää energian kokonaiskulutusta yli perustason (Haapanen-Niemi 2000, 20.) Selkävaivojen ennaltaehkäisy tulisi aloittaa jo lapsuudessa motivoimalla lapset ja nuoret liikkumaan sekä kiinnittämään huomioita selälle edunmukaisille toimintamalleille. Fyy-

15 11 sisesti passiivinen elämäntapa edesauttaa vatsa-, selkä- ja alaraajojen ojentajalihasten voiman ja kestävyyden alenemista, jonka vuoksi vartalon hallinta voi heikentyä. (Talvitie ym. 2006, 311.) Huonolla hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnolla on todettu olevan yhteys huonontuneeseen selän toimintakykyyn (Suni 2006). Yksi epäilty vaaratekijä selkäsairauksien kehittymiseen on vähäinen vapaa- ajan liikunta (Suni 2005, 141). Selvää altiste-vasteriippuvuutta näiden välille ei ole kuitenkaan voitu osoittaa (Suni 2005, 141). UKK-instituutin terveysliikuntasuosituksena käytetään liikuntapiirakka-mallia (kuva 2.) Sen ajatuksena on kiteyttää terveysliikunta suositus yksinkertaisen ympyrämallin avulla. (Fogelholm ym. 2004, ) KUVA 2 UKK-instituutin liikuntapiirakka Liikuntapiirakkaa voidaan käyttää alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä apuvälineenä, sillä fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä elimistön rakenteiden ja toimintojen kunnossa pysymiselle. Vähimmäismäärä fyysistä aktiivisuutta ehkäisee liikkumattomuuden haitat ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen tuottaa tiettyyn määrään asti terveyshyötyjä. Liikunnan avulla edistetään terveyttä ja toimintakykyä (Työterveyslaitos 2006.) Fyysisen passiivisuuden aiheuttamia terveysriskejä voidaan suosituksen mukaan ehkäistä, jos perusliikuntaa toteutetaan 3-4 tuntia viikossa ja täsmäliikuntaa eli kestävyyttä

16 12 ja lihaskuntoa sekä liikehallintaa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa, 2-3 tuntia viikossa. Ihanteellinen tilanne on hyödyntää piirakan molemmat puolet. Liikunnan tavoitteet määräytyvät henkilön iän ja mielenkiinnon mukaan (Fogelholm ym. 2004, ) Molekyylitasolla tarkasteltuna tuki- ja liikuntaelimistön uusiutuminen tapahtuu vanhentuneiden rakenteiden hajotessa uusien rakenteiden synteesiin, joka edellyttää myös optimaalista kuormitusta tarvittavien rakenneaineiden ja perintötekijöiden lisäksi. Toisin sanoen liikkumattomuus aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistöön rakenteellisia ja toiminnallisia heikkouksia. Lihasten käyttämättömyys aiheuttaa verenkierron, solufysiologian ja molekyylisidosten heikkenemistä, aineenvaihduntatuotteiden kertymistä alueelle sekä monitahoisia vaikutuksia lihaksiston hermojärjestelmään ja laajemmin ajateltuna toimintakykyyn. (Heiskanen & Mälkiä 2002, 18.) EU:n komission työryhmän tekemässä suosituksessa todetaan, että liikunnalla voidaan vaikuttaa alaselkäkipujen ennaltaehkäisyyn ja uusiutumisen ehkäisyyn sekä nopeuttaa työhön paluuta. Työryhmä löysi neljä tutkimusta fyysisen harjoittelun vaikutuksesta alaselkäkipujen ennaltaehkäisyyn. Kaikissa tutkimuksissa fyysisellä harjoittelulla todettiin olevan positiivisia vaikutuksia alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä, kun mittareina toimivat kivun kesto, uusiutuvuus sekä kivun voimakkuus. Se, minkälaista harjoittelun tulisi sisällöllisesti olla, ei voitu osoittaa, sillä tutkimusten harjoitteiden luonne (spesifit harjoitteet, liikkuvuusharjoittelu, aerobinen harjoittelu, yleinen fyysinen aktiivisuus), tiheys ja kesto olivat erilaisia. Linton ym. (1996) vertasivat yksilöllisesti suunniteltua harjoitusohjelmaa yleiseen neuvoon pysyä aktiivisena, eikä ryhmien välillä tuloksissa ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Mannion ym. (1999) vertasivat aerobista harjoittelua, fysioterapiaa ja keskivartalon lihasten harjoittelua keskenään eivätkä löytäneet eroja näiden erilaisten interventioiden välillä. Tutkimusten perusteella työryhmä toteaa, että fyysisellä harjoittelulla voidaan vaikuttaa alaselkäkipuja ennaltaehkäisevästi. Sitä, mikä harjoitusmuoto on tehokkain, ei kuitenkaan voida osoittaa. Minkäänlaisella fyysisellä aktiivisuudella ei kuitenkaan todettu olevan negatiivisia vaikutuksia alaselkäkipuun. (Burton ym. 2004, )

17 13 Myös Lintonin ja Tulderin (2001) tekemä kirjallisuuskatsaus tukee fyysisen aktiivisuuden merkitystä alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä. Kirjallisuuskatsauksessa tutkittiin selkäkipujen ennaltaehkäisymenetelmien hyötyä. Tulosmuuttujina toimivat muutokset kivussa, vauriossa, toiminnanvajauksessa, työajassa, terveyspalvelujen käytössä sekä kustannuksissa. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 27 artikkelia, jotka olivat tutkimuksia harjoittelun, selkäkoulujen, ergonomiaohjauksen sekä selkätukien hyödystä selkäkipujen ennaltaehkäisyssä. Ainoastaan harjoittelulla näytti olevan positiivisia tuloksia selkäkipujen ennaltaehkäisyssä, ja vain sitä voitiin tutkimuksen perusteella suositella selkäkipujen ennaltaehkäisyyn. Lisää korkeatasoisia tutkimuksia kaivattiin ergonomiaohjauksen sekä riskitekijöiden muuttamisen vaikutuksesta. (Linton & Tulder, 2001.) 3.2 Keskivartalon hallinta Keskivartalon hallinnalla, alaselän stabiliteetilla, tarkoitetaan asennon dynaamista hallintaa staattisissa asennoissa sekä muissa vartalon liikkeissä (Hodges 2005, 14). Stabiliteetin muodostavat lihakset, jotka ylläpitävät toiminnallista stabiliteettia lannerangassa (Akuthota ym. 2004, 86). Stabiloivia harjoitteita käytetään paljon, niitä pidetään ennaltaehkäisevinä, kuntouttavina sekä suoritusta parantavina erilaisissa alaselän ja lihaksiston vammoissa (Akuthota ym. 2004, 86). Toimintaa ylläpitäviä stabiloivia lihaksia ydintukea voisi kuvailla laatikkona, jossa vatsalihakset ovat edessä, syvät selkälihakset ja pakaralihakset takana, pallea kattona, lantiopohja ja lantiorenkaan lihaksisto pohjana. Ydin on kineettisen ketjun keskus, joka stabiloi vartaloa ja selkärankaa sekä ilman raajojen liikettä että raajojen liikkuessa. Alaselkää ympäröivien lihasten oikea-aikainen aktivoituminen ja yhteistoiminta ovat tärkeitä stabiliteetin kannalta. Kaikkia ydinlihaksia tarvitaan optimaaliseen toimintaan ja stabiliteettiin. (Akuthota ym. 2004, S86.) George ym. (2007) kertovat artikkelissaan, joka käsittelee alaselän stabiloivien harjoitteiden vaikutusta alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä, että viimeisimpien tutkimusten valossa on alettu enemmän keskittymään keskivartalonlihasten vahvistamiseen selkäkipujen ennaltaehkäisyssä. Luotettavaa tutkimustietoa stabiloivien harjoitteiden tehosta alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä on tällä hetkellä niukasti, jotta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä sen tehokkuudesta. Harjoitteiden käyttöä voidaan kuitenkin perustella bio-

18 mekaanisin ja anatomisen perustein, sillä stabiloivat lihakset jakavat alaselän kuormitusta aktivoituen oikea-aikaisesti ennen liikettä. 14 Heikkous selkälihaksissa muuttaa ihmisten asento- ja toimintatapoja, mikä on usein välilevyille ja pikkunivelille epäedullisia. Tämä puolestaan aiheuttaa ennenaikaisia rappeumamuutoksia selässä sekä toiminnallisia häiriöitä, kuten kipuja, puutumista ja voimattomuutta (Heiskanen & Mälkiä 2002, 18.) Keskivartalon lihasten toiminnalla ja selkäkivulla on osoitettu olevan yhteys. Heikot vartalon lihakset ja huono kestävyys ovat riskitekijöitä selkäongelmien kehittymisessä (Hertling 2006, 844). Tutkimuksissa on osoitettu selkäkivusta kärsivillä ihmisillä olevan selän ja vatsan ojentajien heikkoutta ja yleisesti vartalon lihasten voiman keskiarvon olevan huonompi kuin ihmisillä, joilla ei esiinny selkäongelmia (Hertling 2006, 844). Esimerkiksi ihmisillä ensimmäisen alaselkäkipujakson jälkeen on todettu multifidus-lihasten surkastumista, joka ei parane ilman spesifiä keskivartalon lihasten harjoittamista (George 2007). Poikittaisen vatsalihaksen aktivoituminen on viivästynyt alaselkäkipuisilla ihmisillä, kun sen tavallisesti aktivoituu ennen raajojen liikettä (George ym. 2007). Erector spinae-lihaksen pääasiallinen tehtävä on aktivoitua nostoa vaativissa tehtävissä sekä stabiloida selkärankaa (George ym. 2007). Viisivuotisessa tutkimuksessa on vartalon ojentajalihasten voiman heikkouden (verrattuna vartalon koukistajalihaksiin) osoitettu olevan yhteydessä alaselkäkipuihin (George ym. 2007). EU:n komission työryhmän raportissa todetaan, että tutkimusten erilaisuudesta (harjoitteiden sisältö ja kesto) johtuen ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko spesifiharjoittelu tehokkaampaa alaselkäkivun ennaltaehkäisyssä kuin fyysinen aktiivisuus (Burton ym. 2004, 11.) Kuitenkin biomekaaninen näkökulma alaselkäkivun synnystä todistaa spesifin keskivartalon harjoittamisen hyödyn selkäkivun ennaltaehkäisyssä (Suni 2005, 142; Richardson 2005, 106.) Sekä oireettomilla että selkäkipua kokeneilla ihmisillä voi olla syvien paikallisten lihasten kontrollin heikkoutta, mistä johtuen heillä on huono segmentaalinen kontrolli jokapäiväisissä toiminnoissa. Tämä voi johtaa mikrotraumoihin kudoksissa, joka riittävän kauan jatkuneena aiheuttaa nosiseptoreiden (kipua aistivien hermopäätteiden) ärtymistä aiheuttaen selkäkipua. (Middleditch & Oliver 2005, 119.)

19 15 Hides ym. (2001) toteavat tutkimuksessaan, että spesifiharjoitusohjelma voi olla tehokkaampi selkäkivun uusiutumisen ehkäisyssä kuin perinteinen lääkehoito ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa. Vaikka akuutti selkäkipu paraneekin usein muutamassa viikossa, on sen uusiutumistaipumus korkea, mikä aiheuttaa suurimpia kustannuksia alaselkäkipujen hoidossa. Tutkimuksessa seurattiin kolme vuotta ensimmäisen akuutin selkäkipujakson jälkeisten potilaiden selkäkivun uusiutumista kahden eri ryhmän välillä. Toinen ryhmä, kontrolliryhmä, sai neuvontaa selkäkipujen hoitoon ja ehkäisyyn (lääkehoito, liikunta), ja toinen ryhmä suoritti spesifejä selän harjoituksia (mulfidus- ja transversus abdominis-lihakset). Vuoden jälkeen kipujaksosta selkävaivat olivat uusiutuneet kontrolliryhmällä 84 % ja harjoitusryhmällä vain 30 %. Kahden ja kolmen vuoden välillä kontrolliryhmällä uusiutuvuus oli 75 % ja harjoitusryhmällä 35 %. UKK- instituutin ja VR- yhtymä Oy:n tekemässä Kuntoveturi-tutkimuksessa ( ) tutkittiin selän liikehallintaa ja stabiliteettia kehittävän harjoittelun vaikutusta selkäkivun uusiutumisen ja pitkittymisen ehkäisyssä. Harjoitusohjelman tavoitteet olivat koko kehon liikehallinnan parantaminen sekä selän tukevuuden lisääminen. Harjoitteiden valinta perustui biomekaaniseen malliin selkäkivun synnystä. Ohjelma koostui neutraaliasennon hallinnan tärkeyden painottamisesta kokemuksellisen oppimisen kautta sekä lihaskuntoharjoitusohjelmasta. Tutkimukseen osallistui 106 työikäistä vuotiasta miestä, jotka olivat kokeneet selkäkipua viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Heidät jaettiin harjoitus- ja vertailuryhmiin. Tuloksena selkäkipu lievittyi harjoitusryhmässä 39 % enemmän kuin vertailuryhmässä. Harjoitteluryhmässä olleet kokivat työkykynsä säilyvän parempana verrattuna toimintaan osallistumattomiin ihmisiin. Tutkijat pitävätkin mahdollisena, että epäspesifin selkäkivun uusiutumista voidaan vähentää merkittävästi opettelemalla alaselän neutraaliasennon hallinta ja sen soveltaminen jokapäiväisessä elämässä. (Kaskinen 2006.) 3.3 Muut ennaltaehkäisymenetelmät Useat tutkimukset ovat ristiriidassa keskenään, kun puhutaan selkäkipujen seurausten ennaltaehkäisystä informaation ja koulutuksen keinoin. Biomekaaninen lähestyminen yksin ei ole suositeltava alaselkäkipujen ennaltaehkäisyn kannalta eikä selkäkoulujen vaikuttavuudesta ole löytynyt tutkimuksissa näyttöä. (Burton ym. 2004, 3-14.)

20 16 EU:n työryhmä ei kirjallisuuskatsauksen perusteella suosittele selkätuen käyttöä alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä ja näin tekee myös US Preventive Services Task Forces (2007). Työikäisillä selkätukien käyttäminen yhdistettynä muihin ennaltaehkäisymenetelmiin (selkäkoulut ym.) osoittautui hieman hyödylliseksi, mutta on kuitenkin vaikea osoittaa, mikä teho juuri selkätuella on ollut ennaltaehkäisyyn muiden menetelmien joukossa, joten tulokset ovat kiistanalaisia. (Burton ym. 2004, 14-15, ) Muita menetelmiä, joita on tutkittu alaselkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi, ovat tietyntyyppisten huonekalujen (patja, tuoli) käyttö, jalka-ja korotuspohjallisten käyttö, erilaiset alustat (lattia, matto) sekä manipulaatiohoidot ja ergonomiatoimet sekä monialaiset interventiot ja työn muunneltavuus sairasloman jälkeen. Osa menetelmistä ei osoittautunut hyödyllisiksi, ja osa kaipasi lisää näyttöä, jotta niitä voitaisiin suositella. Positiivisimmin alaselkäkipujen ennaltaehkäisyyn näistä toimista vaikuttivat ergonomiatoimet, jotka sisältävät myös koko työorganisaatioon ulottuvia toimia ja jotka ottavat kaikkia työntekijöitä mukaan vaikuttamaan olennaisiin riskitekijöihin, sekä monialaiset interventiot, jotka ottavat koko työorganisaation huomioon. (Burton ym. 2004, ) 4 KESKIVARTALON HALLINTAAN OSALLISTUVIEN RAKENTEIDEN ANATOMIA JA TOIMINTA Keskivartalon hallinta vaatii sekä aktiivista jäykkyyttä että passiivisten rakenteiden tukea sekä neuraalista kontrollia. Lihakset tuottavat aktiivisen jäykkyyden, ja luiset osat ja ligamentit muodostavat passiivisen tuen. Neuraalinen järjestelmä ohjaa aktiivisten ja passiivisten rakenteiden toimintaa. (Akuthota ym. 2004, 86.) Koistinen (2005) esittelee tuki- ja liikuntaelimistön nivelen stabiliteetin ja dynaamisen kontrollin lannerangan osalta kaksitasoisesti liike- ja kehosegmenttitasolla (kuva 3). Kehosegmentin stabiliteettiin vaikuttavat intersegmentaalinen stabiliteetti, thorakolumbaalisen faskian stabiloivaan vaikutukseen osallistuvien lihasten yhteistoiminta, vatsasisäisen paineen säätelyyn osallistuvien lihasten toiminta, kehosegmenttien yhtenäinen

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita.

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. 1 2 Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. Selkärangan riittävä tukevuus on edellytys (1) voimansiirrolle raajojen (ylä- ja alaraajat) ja vartalon välillä

Lisätiedot

BM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus).

BM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus). 1 2 C = compression = puristava kuormitus, jonka suuntautuu välilevyyn kohtisuoraan Aiheutuu pääosin vartalonlihasten jännityksestä ja ylävartalon painosta (+ ulkoisesta kuormasta). Selkärangan heikko

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö. Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,

Lisätiedot

Systemaattinen tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus

Systemaattinen tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus 1 Lannerangan instabiliteetti ja terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuus instabiliteettiin Systemaattinen tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus Aleksi Sarkkinen Harri Saloranta Opinnäytetyö Elokuu 2010 Fysioterapian

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

ALASELÄN EPÄSPESIFIT KROONISET KIPUTILAT

ALASELÄN EPÄSPESIFIT KROONISET KIPUTILAT ALASELÄN EPÄSPESIFIT KROONISET KIPUTILAT Ohjeita itsenäiseen toiminnalliseen harjoitteluun Janina Heino Julia Linkomäki Opinnäytetyö Elokuu 2012 Fysioterapian koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN NISKA-HARTIASEUDUN JA ALASELÄN VAIVAT

YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN NISKA-HARTIASEUDUN JA ALASELÄN VAIVAT YLÄASTEIKÄISTEN NUORTEN NISKA-HARTIASEUDUN JA ALASELÄN VAIVAT opas ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Anne Konttila & Marjaana Kylmämaa Tervehdys! Nuorten niska-hartiaseudun ja alaselän vaivat ovat yleistyneet

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund MITEN TUPAKOINTI VAIKUTTAA SELKÄSI HYVINVOINTIIN Tupakointi on yksi selkäsairauksien riskitekijöistä. Tutkimusten mukaan siihen on useita eri syitä. Tupakointi vähentää

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan. 1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIAN TAVOITTEET Motivoida nuorta tunnolliseksi korsetinkäyttäjäksi Hyvä lihastasapaino ja lihashallinta (lantio,

Lisätiedot

Sivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset

Lisätiedot

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio

Perusteet Lantion dorsaalipuolen palpaatio Dorsaalipuolen pehmytkudosten palpaatio X Sisällys Sisällys 1 Perusteet... 3 1.1 Käytännön anatomia 2 -kirjan käyttöalueet... 3 1.2 Palpaation edellytykset... 4 1.2.1 Anatominen taustatieto... 4 1.2.2 Paikallistaminen... 4 1.2.3 Löydöksen varmentaminen...

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

SELKÄ KUNTOON PIENIN ASKELIN - opas syvien vartalolihasten harjoittamiseen

SELKÄ KUNTOON PIENIN ASKELIN - opas syvien vartalolihasten harjoittamiseen SELKÄ KUNTOON PIENIN ASKELIN - opas syvien vartalolihasten harjoittamiseen Opinnäytetyö Eveliina Hiltunen Heini Karhu Sanna-Mari Tyrväinen Fysioterapian koulutusohjelma 2 SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala,

Lisätiedot

NUORTEN KILPAUIMAREIDEN ALASELKÄVAIVAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY

NUORTEN KILPAUIMAREIDEN ALASELKÄVAIVAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY OPINNÄYTETYÖ Jaakko Hyvärinen Petteri Laakko 2013 NUORTEN KILPAUIMAREIDEN ALASELKÄVAIVAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Manuaali. Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 2-3/2012

Manuaali. Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 2-3/2012 Manuaali Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 2-3/2012 2-3 12 www.omt.org Sisältö Manuaali Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma. Maija Mourujärvi ASENNONHALLINNAN VAIKUTUS SELKÄKIPUUN

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma. Maija Mourujärvi ASENNONHALLINNAN VAIKUTUS SELKÄKIPUUN POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma Maija Mourujärvi ASENNONHALLINNAN VAIKUTUS SELKÄKIPUUN Opinnäytetyö Tammikuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2012 Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Selkäsairauksien esiintyvyys

Selkäsairauksien esiintyvyys Selkäsairauksien esiintyvyys Lähes jokaisella suomalaisella on jossakin elämänsä vaiheessa ollut selkäkipuja. Selkävaivat ovat pääosin ohimeneviä ja niissä on hyvä ennuste. (toipuminen on todennäköistä)

Lisätiedot

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista.

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista. MAGIC BACK SUPPORT MAGIC BACK SUPPORT ( MBS ) koti kiropraktikko on erittäin tehokas ja monipuolinen selkärangan hoitoon suunniteltu apuväline. MBS kulkee mukanasi matkoilla, harjoituskentällä, kesämökillä,

Lisätiedot

Keskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina

Keskeisiä biomekaniikan tekijöitä ylävartalon (mm. kaularanka, olkanivel) kuormituksen suhteen on ymmärtää voiman momenttina 1 2 Pidettäessä yllä kehon erilaisia asentoja sekä liikkuessa tai yksittäistä liikettä tehdessä tavoitteena on kuormittaa koko kehoa tai sen osia mahdollisimman fysiologisesti. Tällöin nivel ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa

3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa -Teoria 1- Toiminnallisuuden 358 koodi 3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa Toiminnallinen harjoittelu korostaa liikkeen harjoittelua useammassa tasossa ja suunnassa. Nämä tasot ovat sagitaalitaso, frontaalitaso

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti

Lisätiedot

Lihasten koordinoidun toiminnan kautta kuormitus jakautuu symmetrisesti kaularangan ja hartiarenkaan tukirakenteille.

Lihasten koordinoidun toiminnan kautta kuormitus jakautuu symmetrisesti kaularangan ja hartiarenkaan tukirakenteille. 1 2 Kaulan ja niskan alueen liikkuvuus on tärkeää monien aistien (näkö-, kuulo- ja hajuaistin) toiminnan kannalta. Rangan liikkuvuuden lisäksi lihaksilta edellytetään hyvinkin täsmällisten ja tarkkojen

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT.

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT. TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT Uusi näkemys: MyoFaskiaalisella harjoittelulla kehität suorituskykyä niin normaaliarkeen

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Helsingin Jalkapalloklubin naispelaajien keskivartalon hallinta Tulokset ja kokemukset 29 viikon harjoittelusta

Helsingin Jalkapalloklubin naispelaajien keskivartalon hallinta Tulokset ja kokemukset 29 viikon harjoittelusta Helsingin Jalkapalloklubin naispelaajien keskivartalon hallinta Tulokset ja kokemukset 29 viikon harjoittelusta Fysioterapian koulutusohjelma, fysioterapeutti Opinnäytetyö 27.11.2006 Tarja Kantokoski Outi

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Keskivartalon hallinnan harjoittelua toiminnallisen harjoittelun avulla

Keskivartalon hallinnan harjoittelua toiminnallisen harjoittelun avulla Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Fysioterapian koulutusohjelma Maija Pakarinen, Jasmin Zeus Keskivartalon hallinnan harjoittelua toiminnallisen harjoittelun avulla Opinnäytetyö

Lisätiedot

AKUUTTI, PAIKALLINEN ALASELKÄKIPU PARANEE HYVIN

AKUUTTI, PAIKALLINEN ALASELKÄKIPU PARANEE HYVIN AKUUTTI, PAIKALLINEN ALASELKÄKIPU PARANEE HYVIN Kotihoito-opas akuutin, epäspesifin alaselkäkivun hoitoon LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

SELKÄ JA NISKA KUNTOON KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas Herttuan kuntoutuskeskuksen työikäisille asiakkaille

SELKÄ JA NISKA KUNTOON KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas Herttuan kuntoutuskeskuksen työikäisille asiakkaille Johannes Hietala, Marko Huttu & Ville Peltoniemi SELKÄ JA NISKA KUNTOON KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas Herttuan kuntoutuskeskuksen työikäisille asiakkaille Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Maaliskuu

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

Lannerangan luudutusleikkauksen postoperatiivisen fysioterapian ohjausmateriaalin kehittäminen

Lannerangan luudutusleikkauksen postoperatiivisen fysioterapian ohjausmateriaalin kehittäminen Lannerangan luudutusleikkauksen postoperatiivisen fysioterapian ohjausmateriaalin kehittäminen Jorvin sairaalassa Lipasti, Minna & Polvinen, Marja-Leena 2009 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi

Lisätiedot

Marian Wright Edelman

Marian Wright Edelman Miettiessämme, miten saisimme aikaan jotain suurta, meidän ei pidä unohtaa niitä pieniä muutoksia, joita itse voimme tehdä päivittäin ja joista ajan mittaan kasvaa ennalta arvaamattomia isoja muutoksia.

Lisätiedot

MCKENZIE-MENETELMÄ ALASELKÄKIVUN FYSIOTERAPIASSA

MCKENZIE-MENETELMÄ ALASELKÄKIVUN FYSIOTERAPIASSA OPINNÄYTETYÖ Riikka Raappana ja Niina Virolainen 2012 MCKENZIE-MENETELMÄ ALASELKÄKIVUN FYSIOTERAPIASSA Fysioterapian koulutusohjelma ROVANIEMENAMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSJALIIKUNTAALA Fysioterapiankoulutusohjelma

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille Hyvinvointiohjelma yritysten ikääntymässä oleville työntekijöille (yli 50 v.) käsittää painotuksiltaan moniulotteisen kokonaisuuden

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

ISTUMA-ASENNON VAIKUTUS LANTIONPOHJAN LIHASTEN TOONISEEN AKTIVITEETTIIN TERVEILLÄ NUORILLA NAISILLA

ISTUMA-ASENNON VAIKUTUS LANTIONPOHJAN LIHASTEN TOONISEEN AKTIVITEETTIIN TERVEILLÄ NUORILLA NAISILLA ISTUMA-ASENNON VAIKUTUS LANTIONPOHJAN LIHASTEN TOONISEEN AKTIVITEETTIIN TERVEILLÄ NUORILLA NAISILLA Marianne Kyrklund pro gradu -tutkielma Ergonomia Kuopion yliopisto Biolääketieteen laitos Joulukuu 2007

Lisätiedot

ALASELKÄKIVUN EROTUSDIAGNOSTIIKKA JA FYSIOTERAPIA

ALASELKÄKIVUN EROTUSDIAGNOSTIIKKA JA FYSIOTERAPIA Joni Heiskanen, Vikke Moilanen & Sami Pienisaari ALASELKÄKIVUN EROTUSDIAGNOSTIIKKA JA FYSIOTERAPIA Opetusmateriaali fysioterapeuttiopiskelijoille ALASELKÄKIVUN EROTUSDIAGNOSTIIKKA JA FYSIOTERAPIA Opetusmateriaali

Lisätiedot

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Lapaluu Lapaluuhun kiinnittyy tai siitä lähtee yhteensä 17 lihasta Lapaluulla on paljon liikkumavaraa

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

TAITOLUISTELIJAN KESKIVARTALON LIHASTEN HALLINTA JA HARJOITTAMINEN

TAITOLUISTELIJAN KESKIVARTALON LIHASTEN HALLINTA JA HARJOITTAMINEN Eero Hyvärinen, Kalle Mäkinen, Jani Simola TAITOLUISTELIJAN KESKIVARTALON LIHASTEN HALLINTA JA HARJOITTAMINEN Opinnäytetyö Fysioterapian Koulutusohjelma Syksy 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat

Lisätiedot

Suvi Willman KESKIVARTALON HALLINNAN HARJOITTAMISEN VAIKUTUS RATSASTAJIEN KOKEMAAN ALASELKÄKIPUUN. Fysioterapian koulutusohjelma 2009

Suvi Willman KESKIVARTALON HALLINNAN HARJOITTAMISEN VAIKUTUS RATSASTAJIEN KOKEMAAN ALASELKÄKIPUUN. Fysioterapian koulutusohjelma 2009 Suvi Willman KESKIVARTALON HALLINNAN HARJOITTAMISEN VAIKUTUS RATSASTAJIEN KOKEMAAN ALASELKÄKIPUUN Fysioterapian koulutusohjelma 2009 KESKIVARTALON HALLINNAN HARJOITTAMISEN VAIKUTUS RATSAS- TAJIEN KOKEMAAN

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

www.kivuton.info Tämän kirjasen ovat toimittaneet

www.kivuton.info Tämän kirjasen ovat toimittaneet HOIDA selkääsi 1 Tämän kirjasen ovat toimittaneet Karl-August Lindgren Dosentti, ylilääkäri, fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutus ORTON Olavi Airaksinen Dosentti, ylilääkäri, fysiatrian

Lisätiedot

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä

Lisätiedot

Tämän kirjasen ovat toimittaneet

Tämän kirjasen ovat toimittaneet HOIDA selkääsi 1 Tämän kirjasen ovat toimittaneet Karl-August Lindgren Dosentti, ylilääkäri, fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutus ORTON Olavi Airaksinen Dosentti, ylilääkäri, fysiatrian

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

HARTIARENGAS. Oulu 25.5.2010 ft, OMT-erik. Henna Hakomäki & Ulla Pentinlehto

HARTIARENGAS. Oulu 25.5.2010 ft, OMT-erik. Henna Hakomäki & Ulla Pentinlehto HARTIARENGAS Missä ja millainen kipu? - erotusdiagnostiikka (c-ranka, th-ranka, glenohumeraali-, AC-nivel, neuraalikudos) Mikä provosoi kivun? Mikä helpottaa? Traumatausta? Thorax-alueen (hartiarenkaan)

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Keskivartalon tukilihasten aktivointi

Keskivartalon tukilihasten aktivointi Aktivoiva lämmittely, Keskivartalon tukilihasten aktivointi Keskivartalon tukilihasten aktivointi Kolmannen osan tavoitteena on saada keskivartalolihasten toiminta, tuki ja osallistuminen liikesuoritukseen

Lisätiedot