IKÄÄNTYNEET TULEVAISUUDEN HAASTEENA NÄKÖKULMIA ULLAVAN VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYNEET TULEVAISUUDEN HAASTEENA NÄKÖKULMIA ULLAVAN VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMISEEN"

Transkriptio

1 Sirpa Björkbacka, Miia Itäsalmi, Milla Siirilä, Petra-Kaisa Toikko & Paula Ylikangas IKÄÄNTYNEET TULEVAISUUDEN HAASTEENA NÄKÖKULMIA ULLAVAN VANHUSTENHUOLLON KEHITTÄMISEEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2006

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Työn tekijät: Björkbacka Sirpa, Itäsalmi Miia, Siirilä Milla, Toikko Petra-Kaisa, Ylikangas Paula Työn nimi: Ikääntyneet tulevaisuuden haasteena - Näkökulmia Ullavan vanhustenhuollon kehittämiseen Työn ohjaaja: THM, KTL, Kehittämispäällikkö Marja-Liisa Hiironen Työn tarkastaja: Yliopettaja, THL, KM, YTM Eva-Maija Murtomäki Sivumäärä liitettä Opinnäytetyö on laadittu Ullavan kunnalle vanhustyön kehittämisen avuksi. Työn lähtökohtana on ikääntyvien määrän lisääntyminen tulevaisuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiseksi vuotiaat ullavalaiset, vanhustenhuollon parissa työskentelevät hoitotyöntekijät sekä Ullavan kunnanvaltuusto ja -hallitus kokevat kunnan vanhustenhuollon ja palvelut ja kuinka he haluaisivat kehittää niitä tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimuksissa kartoitettiin vuotiaiden näkemystä omaishoitajuudesta sekä hoitotyöntekijöiden työssäjaksamista. Opinnäytetyö koostuu kolmesta tutkimuksesta. Tutkimukset ovat luonteeltaan kvantitatiivisia sekä kvalitatiivisia. Tutkimukset toteutettiin puolistrukturoitujen kyselylomakkeiden avulla maaliskuussa Kyselylomakkeet poikkesivat toisistaan eri ryhmien välillä, mutta osaksi kysymykset olivat samoja. Vastauksia saimme vuotiailta 30, hoitotyöntekijöiltä 16 ja kunnan valtuustolta ja -hallitukselta 9. Aineisto analysoitiin manuaalisesti sekä sisällönanalyysiä käyttäen. Keskeisinä asioina tuloksista nousi esiin, että pääsääntöisesti kaikissa ryhmissä oltiin melko tyytyväisiä Ullavan vanhustenhuollon tarjoamiin palveluihin. Kotihoito nähtiin toimivana alueena. Epäkohtina nähtiin hoitopaikkojen sekä hoitohenkilökunnan vähyys ja dementiapotilaiden oman yksikön puute. Tärkeimpänä tulevaisuuden kehittämishaasteena nähtiinkin hoitotyöntekijöiden lisääminen sekä hoitopaikkojen uudelleen organisointi. Omaishoitajana olisi valmis toimimaan noin puolet vuotiaista. Hoitajien näkemys omasta työssäjaksamisestaan oli parempi kuin mitä kunnanvaltuusto ja -hallitus arvioivat. Avainsanat: Ikääntynyt, vanhustenhuolto, laatu, strategia, työssäjaksaminen

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA POLYTECHNIC Health Care Education Program The Public Health Nurses Education ABSTRACT Authors: Björkbacka Sirpa, Itäsalmi Miia, Siirilä Milla, Toikko Petra-Kaisa, Ylikangas Paula Name of Final Thesis: Elderly People as a Challenge in the Future. Viewpoints to Geriatric Services at Ullava. Supervisor: MMSc, Licentiate in Economic Sciences, Development Manager Marja-Liisa Hiironen Incpector: Licentiate in Nursing Science, MA, M. Soc. Sc, Principal Lecturer Eva-Maija Murtomäki Number of pages: This thesis was established for the community of Ullava to help them to develop the geriatric services at their commune. Starting point for this study was expanding amount of elderly people in the future. The main purpose of this research was to clarify how do year old people in Ullava and nurses who work at commune geriatric service and members of local council and local government experience geriatric services at Ullava and how they would like to develop them. Beside these things, meaning of this thesis was also to research how year old inhabitants of the commune feel about caring for their close relatives and nurses` welfare on their work. There are three different pieces of research in this survey. They are both quantitative and qualitative. Questionnaires were half-structured. Researches were realized on March Some of the questions were same on every three questionnaire but mostly they were different. We got 30 answers from year old inhabitants of Ullava, 16 answers from nurses and nine answers from local council and local government. Answers were analysed manually and by using content analysis. The main thing coming out from the results was that all groups were mainly quite satisfied with Ullava`s geriatric services. Home care was seen as a well working service. Disadvantages were small quantity of nurses and lack of a special institute for dementia patients. Most important challenges on the future were having more nurses on geriatric nursing and re-organizing of institutions. About half of the commune`s year old people would be ready to take care of their close relatives. In this research nurses assessed their welfare at work to be a little bit better than local council and local government assessed it. Keywords: Elderly people, geriatric service, quality, strategy, nurses` welfare at work

4 3 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme taustalla on tutkimuksiin perustuva tieto siitä, että Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa. Lähtökohtanamme on myös tieto, että korkeat ikäluokat kasvavat sekä määrällisesti että suhteessa muuhun väestöön. Samalla koko väestön keskiikä nousee tulevina vuosina. Ikärakenteen muutokset tulevat vaikuttamaan ajan myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittymiseen. (Perälä 1997, 18.) Tulevaisuudessa ikääntyneet tulevat olemaan enenevässä määrin myös terveydenhoitajan asiakkaina. Pyrimme opinnäytetyömme kautta hankkimaan tietoa vanhustenhuollon järjestämisestä ja kehittämisestä niin, että osaisimme tulevina terveydenhoitajina paremmin auttaa ikääntyneitä. Toimeksianto tämän opinnäytetyön tekemiseen tuli Ullavan kunnalta. Aihe tuntui ajankohtaiselta ja mielenkiintoiselta. Tarkoituksena oli selvittää kuinka ullavalaiset haluaisivat kehittää vanhustenhuoltoa. Teimme kyselyn vuotiaille ullavalaisille, jotka ovat lähestymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana vanhusikää. Selvitimme heiltä, mikä on tällä hetkellä vanhustenhuollossa hyvin ja mitä asioita he haluaisivat kehittää tulevaisuudessa. Toisena kohderyhmänä oli Ullavan palvelutalo Onnelassa, palvelukeskus Hopijakummussa sekä kotihoidon puolella työskentelevät hoitotyöntekijät. Selvitimme millaisena hoitotyöntekijät näkevät Ullavan vanhustenhuollon. Kolmanneksi ryhmäksi valitsimme Ullavan kunnanvaltuuston ja -hallituksen, jotta saisimme tietää, millaisia näkemyksiä heillä on kuntansa vanhustenhuollosta. Lopuksi vertasimme kyselyiden tuloksia. Jaoimme tutkimuksen kolmeen eri osa-alueeseen ja muodostimme kolme eri tutkimusryhmää vuotiaiden tutkimusryhmään keskittyivät Sirpa ja Milla. Hoitohenkilökunnan näkemyksiä ikääntyneiden hoitotyöstä selvittivät Kaisa ja Paula. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen näkemyksiä selvitti Miia. Tutkimuksen teoriaosan jaoimme myös osa-alueisiin. Miia on kirjoittanut kappaleen 2. Sirpa on kirjoittanut kappaleen 3. Milla on kirjoittanut kappaleen 3.4 sekä aiemmat tutkimukset, jotka on

5 4 sisällytetty muihin teoriaosiin. Kaisa on kirjoittanut kappaleet 4 ja 5 sekä osion dementiasta. Paula on kirjoittanut kappaleen 6. Muut osiot olemme tehneet yhdessä. Ikääntyneiden hoitotyö tulee olemaan suurin hoitotyön alue, johtuen väestön ikärakenteen muutoksista. Jo tällä hetkellä suurin puute hoitotyöntekijöistä on nimenomaan vanhustenhuollossa. Vanhustenhoito on Suomessa pitkään ollut laitoshoitoa luvulla yli 65-vuotiaista lähes 8 % on ollut pysyvästi laitoshoidossa. Vanhustenhuollon tavoitteena ovatkin avohoidon ja kotihoidon kehittäminen (Suomen geriatrit 2006). Lisääntynyt vanhusten määrä sekä jatkuva hoitopaikkojen puute hoitolaitoksissa on johtanut geriatrian, vanhuspsykiatrian ja gerontologisen hoitotyön tarpeen lisääntymiseen (Turun yliopisto 2006).

6 5 2 KUNNAN TEHTÄVÄT VANHUSTENHUOLLOSSA Vanhustenhuollon palvelujen järjestämisvastuu on lailla määritelty kuntien tehtäväksi (Länsi- Suomen lääninhallitus, 2006). Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan pääosin kunnan verovaroin. Kunnallisessa terveydenhuollossa perustason palvelut tuotetaan terveyskeskuksessa ja vaativammat palvelut erikoissairaanhoidon kuntayhtymän eli sairaanhoitopiirin sairaalassa. Harvinaisten ja erityisosaamista vaativien sairauksien hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin. Suomessa on viisi Yliopistollista sairaalaa. (Harjula, Lundström, Kirvelä, Majoinen & Myllytaus 2004, 27.) Vanhustenhuollolla tarkoitetaan toimenpiteitä ja palveluita iäkkään väestön tarpeiden tyydyttämiseksi. Vanhustenhuollon pyrkimyksenä on pitää yllä ja parantaa ikääntyneiden itsenäisen elämänhallintansa edellytyksiä. Palvelujen tarkoituksena on tukea ikääntyneiden arkielämän sujumista ja varmistaa ikääntyneiden tarpeellinen hoito ja huolenpito. Vanhustenhuolto toteutetaan pääosin avohoitona, asumispalveluina, laitoshoitona tai omaishoidon tuen avulla. Ikäihmisten hoidon ja palvelujen tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään. Vanhustenhuollon palveluita järjestettäessä asiakkaalle on laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. ( Länsi- Suomen lääninhallitus, 2006.) 2.1 Vanhustenhuoltoa ohjaavat lait Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valtakunnallinen ohjaus tapahtuu keskeisiltä osiltaan lainsäädännön kautta. Maamme hallituksen sosiaali- terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma sisältää sosiaali- ja terveydenhuollolle asetetut lyhyen aikavälin tavoitteet, sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, suositukset ja ohjeet. (Kari & Pakaslahti 2003, 146.)

7 6 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tavallisesti yleislakien nojalla. Vanhustenhuoltoa ohjaavia erillisiä säädöksiä Suomessa ei ole, vaan palvelut järjestetään osana yleisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta on erillinen laki. (Kari & Pakaslahti 2003, 144, 151.) Kuntien toimintaa aluetasolla valvoo lääninhallitus (Länsi-Suomen lääninhallitus, 2006). Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta se ei säätele yksityiskohtaisesti toiminnan sisältöä, laajuutta tai tuottamistapaa. Järjestämistavasta riippumatta lakisääteiset palvelut tulee aina turvata. Vastuu palveluiden rahoituksesta on kunnalla. Kunnan luottamushenkilöillä ja päättäjillä on suuri vastuu palvelujen tason ja laadun vastaavuudesta kunnan asukkaiden tarpeisiin. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1992.) Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: hoitamalla toiminnan itse; sopimuksin yhdessä muiden kuntien kanssa; olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; hankkimalla palveluita valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka antamalla palvelujen käyttäjällä palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1992). Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnalle velvollisuus huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Suurin osa vanhusten saamista palveluista on järjestetty sosiaalihuoltolain asumis-, toimeentulo-, koti-, ja vanhainkotipalveluina tai perhehoitona sekä kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain mukaisina terveyden- ja sairaanhoidon palveluina. Vanhustenhuoltoa on saatavana myös yksityisen palveluntuottajan palveluna, niiden ostajana on kunta, vanhus tai hänen omaisensa. (Kari & Pakaslahti 2003, 151, 155.)

8 7 2.2 Kunnallinen päätöksenteko Kunnallisen päätöksenteon pääperiaatteita Suomessa on avoimuus ja julkisuus. Kuntalaisilla on oikeus tehdä aloitteita kunnan asioista. Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnalla on velvollisuus tiedottaa kuntalaisilleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. (Suomen kuntaliitto 2006.) Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuutetut ja varavaltuutetut valitaan joka neljäs vuosi toimitettavissa kunnallisvaaleissa. Valtuutetut toimivat kunnan luottamustoimessa. Valtuustoehdokkaaksi ryhtyminen edellyttää kirjallista suostumusta toimen vastaanottamiseen. Valtuusto ja kunnanhallitus ovat pakollisia toimielimiä jokaisessa kunnassa. (Harjula ym. 2004, 58.) Valtuutettuja valitaan kunnan asukasluvun mukaan. Ullavassa valtuutettuja on 17, koska asukasluku on alle 2000 henkeä. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Valtuusto tekee päätökset kaikissa laissa mainituissa, kunnan kannalta tärkeissä asioissa. (Kuntalaki 1995.) Kunnanhallitus Kunnanhallituksen asema kunnan organisaatiossa on keskeinen. Kunnanvaltuusto nimittää kunnanhallituksen. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnon ja taloudenhoidon käytännön sujumisesta. Kunnanhallituksen suhdetta valtuustoon määrittää valtuustoasioiden valmistelupakko, sillä päävastuu valtuustoasioiden valmistelusta on kunnanhallituksella.

9 8 Valtuuston kokouksen jälkeen hallitus valvoo valtuuston päätösten laillisuutta ja huolehtii päätöksen täytäntöönpanosta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa.(kuntalaki 1995.) Kunnanhallituksen vastuu on siis käytännön läheisempää kuin valtuuston. Hallituksella on keskeinen rooli ennen ja jälkeen valtuuston kokouksen. (Harjula ym. 2004, ) Sosiaalilautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta on sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaa päätöksentekoa valmisteleva ja toteuttava poliittisin perustein kunnanvaltuustossa valittu elin. Lautakunnan nimi voi vaihdella, joissain kunnissa käytetään perusturvalautakunta- nimeä. Lautakunnassa on yleensä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin asioihin erityisesti paneutuvia poliittisia päättäjiä. (Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet 2004, 79.) Sosiaalilautakunta on lakisääteinen ja sen toimintaa kunnassa valvoo kunnanhallitus (Sääski, Vornanen, & Asikainen 1998, 165). Lautakunnan on toimittava siten, että sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon kunnan eri toiminnoissa ja muiden palvelujen järjestämisessä. Sosiaalilautakunnan on tuettava kunnan asukkaita omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. (Sosiaalihuoltoasetus 1983.) 2.3 Ullavan vanhustenhuollon esittely Ullavan kunnan esittely Ullavan kunta sijaitsee keskellä Keski-Pohjanmaata. Se on pieni maalaiskunta, josta Kälviälle, Kannukseen, Toholammille ja Kaustiselle on matkaa noin 30 km, Kokkolaan 50 km. Ullavalaisista 37 % saa toimeentulonsa maataloudesta. Puolet väestöstä saa toimeentulonsa palveluista, kaupasta, rakennustoiminnasta ja liikenteestä. Teollisia työpaikkoja Ullavassa on

10 9 vähän. (Ullavan kunta 2006.) Kunnassa on erittäin aktiivinen eläkeläisjärjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa ikääntyville kuntalaisilleen. Ullavassa oli asukkaita 995 henkilöä. Miehiä heistä oli 523 ja naisia 472 henkeä. 20 prosenttia Ullavalaisista on 0-14-vuotiaita, 61 % on vuotiaita ja 19 prosenttia yli 65- vuotiaita. Ullavalaisten keski-ikä oli 39,3, se on viisi prosenttiyksikköä matalampi kuin kokomaan keski-ikä. (Keski-Pohjanmaan tilastoja 2006.) Ullava kuuluu Kokkolanseudun kansanterveystyön kuntayhtymään. Ullavan erikoissairaanhoito kuuluu Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Keskussairaala ja terveyskeskuksen vuodeosasto sijaitsevat Kokkolassa. Yliopistotasoinen sairaanhoito tapahtuu pääsääntöisesti Oulussa. (Ullavan kunta 2006.) Ullavan sosiaali- ja terveyspalvelut ikääntyneille Lähiterveyspalveluja ikääntyneille tarjoaa Ullavan terveysasema, josta saa lääkärin, terveydenhoitajan, hammaslääkärin ja kotisairaanhoitajan palvelut. Lääkärin- ja kotisairaanhoidonpalvelut ovat maksullisia kaikille vanhuksille. Lääkärin vastaanotto on terveysasemalla kolme kertaa viikossa. Hammaslääkärinpalvelut on saatavilla noin kaksi kertaa viikossa. Laboratoriopalveluita on saatavilla kerran viikossa. (Ullavan kunta 2006.) Kotipalvelun henkilökuntaan kuuluu neljä kodinhoitajaa, joista yksi on puolipäiväinen. Kodinhoitajan palveluita tarjotaan asiakkaiden tarpeen mukaan. Hoitajat työskentelevät pääsääntöisesti asiakkaiden kodeissa. Asiakkaiden siivouspalvelu kuuluu kodinhoitajille. Pelkkää siivousta tarvitsevat vanhukset ostavat palvelunsa yksityiseltä. (Keski-Rahkonen 2006.) Näiden lisäksi kunnassa on vanhustenhuollon palveluja tarjoava palvelukeskus Hopijakumpu ja vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämä palvelutalo Onnela.

11 Palvelukeskus Hopijakumpu Ullavan kunnalla on vanhusten asumispalveluyksikkö Hopijakumpu. Se tarjoaa kodinomaista asumista ympärivuorokauden. Hopijakummussa on hoitopaikkoja 17 asukkaalle. Välillä asiakkaita on kuitenkin enemmän, jopa kaksikymmentä intervalliasiakkaiden vuoksi (Keski- Rahkonen 2006). Palvelukeskuksen tavoitteena on hoitaa ikääntyneet ja muut ympärivuorokauden tapahtuvaa asumispalvelua tarvitsevat ullavalaiset omassa kunnassa. Tavoitteena on myös vähentää pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta esim. terveyskeskuksessa. Hopijakumpu tarjoaa myös ns. intervallihoitoa kotona asuville vanhuksille, näin omaiset saavat mahdollisuuden levähtää. Palvelukeskuksessa on yöpäivystys, mikä tarkoittaa, että yksi hoitaja valvoo yöllä asukkaiden vointia. (Ullavan kunta 2006.) Hopijakummun asukkailla on hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä kaikilla asukkailla on hoidosta vastaava omahoitaja. Palvelukeskuksessa on seitsemän vakituista hoitajaa ja osastonhoitaja. Kaksi hoitotyöntekijää on koulutukseltaan sairaanhoitajia, muut ovat alemman ammattitutkinnon saaneita hoitajia (Keski-Rahkonen 2006). Hopijakumpu toimii koko kunnan vanhustenhuollon keskuksena, sieltä järjestetään myös mm. seuraavia tukipalveluita; ateria-, turvapuhelin-, sauna- ja vaatehuoltopalvelut. Kuukausittain järjestetään kotona asuville ikäihmisille ns. toimintapäivä, jolloin heillä on käytettävissä mm. jalkahoitajan ja kampaajan palvelut sekä monipuolista ohjelmaa. (Ullavan kunta 2006.) Ullavan vanhustenkotiyhdistys ry Ullavan vanhustenkotiyhdistyksen toiminnan tavoitteena on edistää vanhusväestön asumista ja hyvinvointia mahdollisimman pitkään omassa kodissaan tai palvelutalo Onnelan asiakkaana. Toteuttaakseen tavoitteen yhdistys ylläpitää asuntojen vuokraustoimintaa. Palvelutalo Onnela on Ullavan vanhustenkotiyhdistyksen omistama. Yhdistys tarjoaa vanhuksille kuusi vuokraasuntoa Onnelan pihapiirissä. Palvelutalossa on yhdeksän asuntoa, joista yksi on intervalliasunto. Onnelan henkilökuntaan kuuluu neljä hoitajaa. (Ullavan vanhustenkotiyhdistys ry 2006.)

12 11 Onnelan toiminnan on mahdollistanut Ullavan kunnan myöntämä toiminta-avustus sekä hyvä yhteistyö kunnan kodinhoitajien kanssa, jotka ovat tehneet vastaavan hoitajan vapaapäivät. Onnela toimii yhteistyössä kotisairaanhoidon ja kunnan Palvelukeskus Hopijakummun kanssa. Öisin Onnelan päivystyshälytykset menevät Hopijakumpuun, missä henkilökunta on paikalla ympärivuorokauden. Sieltä tieto avuntarpeesta välitetään Onnelan päivystävälle hoitajalle. Muita vanhustenhuollon yhteistyökumppaneita ovat mm. Ullavan seurakunnat, eläkeläisjärjestö ja kansalaisopisto. (Ullavan vanhustenkotiyhdistys ry 2006.)

13 12 3 IKÄÄNTYNEET VANHUSTENHUOLLOSSA Suomessa vanhuusiän katsotaan alkavan 65 ikävuodesta, jolloin ihminen tulee eläkeikään ja joutuu tilastollisesti ja sosiaalipoliittisesti luokitelluksi vanhusväestöön ja vanhuspolitiikan kohteeksi. 65 ikävuoden rajaa perustellaan sillä, että yleinen eläkeikäraja ajoittuu juuri tämän ikävuoden alkuun. (Pohjolainen & Jylhä 1990.) Vanhuuden määritteleminen ei ole yksiselitteinen asia. Kun kysymys on iän määrittelemistä, on hyvä ottaa huomioon neljä eri iän määritelmää. Puhuttaessa fysiologisesta iästä tarkoitetaan vanhenemisprosessia. Kun kysymys on henkilön iästä vuosina, puhutaan kronologisesta vanhenemisesta. Kognitiivinen ikä on henkilön oma kokemus iästään ja sosiaalisella iällä tarkoitetaan muiden arviota henkilön iästä käyttäytymisen ja ulkonäön perusteella. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, 229.) Vanha, vanhus ja vanheneminen, ikääntynyt ja ikääntyminen ovat käsitteitä, joita käytetään yleisesti, mutta joiden sisältö vaihtelee tilanteesta ja sosiaalisesta yhteydestä toiseen. Ikääntyvät ja ikääntyneet ovat elämäntilanteiltaan, ominaisuuksiltaan, taustoiltaan ja tuntemuksiltaan heterogeeninen eli epäyhtenäinen väestöryhmä. Esimerkiksi eläkeläisnimitystä voidaan käyttää joukosta, jolla voi olla ikäeroa yli 40 vuotta ja elämäntilanteensakin voivat olla hyvin erilaiset. Nykyään onkin alettu puhua kolmannesta iästä, joka on ikä eläkkeelle jäämisen jälkeen ennen neljättä ikää, jolloin ollaan jo toisista riippuvaisempia ja huonokuntoisempia vanhuksia. Ikääntyneet jaetaankin joskus kahteen ryhmään: senioreihin, jotka ovat pääosin terveitä ja melko aktiivisia, sekä vanhuksiin, jotka ovat palveluja ja tukea tarvitsevia, yleensä yli 80-vuotiaita. (Nurmi, 2006.) Tässä työssä pääsääntöisesti käytetään käsitteitä ikääntyneet ja ikääntyvät kuvaamaan yli 60-vuotiaita, koska niiden käsitteiden alle sopivat hyvin monenlaiset ja monen ikäiset, sekä kotona asuvat parempikuntoiset että sairaammat laitoshoitoa tarvitsevat ikääntyneet. Terveydenhuollon parantuessa ja iän pidentyessä vanhuus tosiasiallisesti alkaa yhä korkeammissa ikävuosissa. Ihmiset hoitavat itseään kuntoillen ja ulkoillen sekä pitävät huolta

14 13 monipuolisesta ravinnosta. Useimmat ihmiset ikääntyvät terveinä ja virkeinä. Nykyään ikääntyminen yhä useammin koetaan myönteiseksi elämänvaiheeksi. Edessä on omaa aikaa ja haastavia asioita. Varsinaisesta vanhuudesta voidaankin puhua vasta kun ihmisen jokapäiväinen elämä ja toiminta heikkenee ikääntymisen takia ja hän tarvitsee toisen ihmisen apua. (Porio & Porio 1995.) 3.1 Hyvän vanhustenhuollon palvelutoiminnan ja hoidon lähtökohdat Tässä tutkimuksessa palveluilla tarkoitetaan vanhustenhuoltoon kuuluvia ikääntyville tarkoitettuja palveluita, jotka voivat olla osa yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Suomen perustuslain säädökset perusoikeuksista ja ihmisoikeuksista luovat pohjan ikääntyneiden hoidon ja palvelujen toteuttamiselle ja kehittämiselle. Vanhuspolitiikaksi tai ikääntymispolitiikaksi kutsutaan niitä toimenpiteitä ja tavoitteita, jotka tähtäävät ikääntyvien hyvinvoinnin turvaamiseen ja edistämiseen. Sen tavoitteita ovat mm. ikääntyvien korkean hyvinvoinnin ja elämisenlaadun turvaaminen, itsemääräämisen ja riippumattomuuden takaaminen sekä edellytysten luominen sosiaalisen aktiivisuuden säilymiselle. Vanhuspolitiikan keinoja sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella ovat eläke-, asunto- ja muu yleinen hyvinvointipolitiikka. (Vaarama, Luomahaara, Peiponen, & Voutilainen. 2002, 3.) Asiakaslähtöisessä hoidossa ja palvelussa asiakas on kaiken lähtökohtana. Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen varmistavat asiakaslähtöistä toimintaa ja sen kehittämistä. Hyvä palvelu edellyttää myös tietoa siitä, mitä asiakkaat pitävät hyvänä ja tavoiteltavana. (Voutilainen, Vaarama, Backman, Paasivaara, Eloniemi-Sulava & Finne-Soveri, 2002, ) Vanhustenhuollon palvelujen tulee rakentua asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiselle. Ikääntyneet poikkeavat muista sosiaalipalvelujen asiakasryhmistä siinä, että palvelun tavoitteet eivät välttämättä tähtää kauaksi tulevaisuuteen. Elämän painopisteet ovat siirtyneet enemmän menneeseen. (Perheentupa, A-V ) Hyvän hoidon ja palvelun perustana on ikäihmisten yksilöllisten elämän historioiden tunteminen. Jokaisella on elämänhistorian muokkaamat odotukset ja voimavarat suhteessa hoitoon ja palveluun. (Voutilainen ym. 2002, 21.)

15 14 Ikääntyneet tarvitsevat usein monipuolista ja eri tahoilta tulevaa palvelua ja hoitoa. Saumattomuus näiden eri tahojen osalta on asiakkaan parhaaksi. Se edellyttää työntekijöiden moni ammatillista ja käytännönläheistä yhteistyötä hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Tiedonkulun tulisi olla myös saumatonta. Tämä muodostuu kuitenkin usein ongelmaksi kun on kyse eri organisaatioiden antamasta palvelusta ja hoidosta. (Voutilainen ym. 2002, s 53.) Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelma on tiivistelmä asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja palveluista, joita hän tarvitsee. Se koostuu asiakkaan kuntoutuksen ja palvelujen tarpeista, hänen kanssaan yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä suunnitelluista toimista tai tilanteen ratkaisemiseksi valituista keinoista tai palveluista. Hyvään suunnitelman toteutukseen tulisi aina kuulua asiakkaan tilanteen seuranta, kokemusten kirjaaminen ja toiminnan vaikutusten jatkuva kirjallinen arviointi. Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma ei ole eduksi vain asiakkaalle vaan toimii työntekijälle työvälineenä. Kaikilla asiakkaan hoitoon, avustamiseen ja palveluiden tuottamiseen osallistuvilla henkilöillä on tiedossaan samat tavoitteet. Työntekijöiden tai palveluja tuottavan yhteisön vaihtuessa päivitetty hoito- ja palvelusuunnitelma takaa palvelujen ja hoidon jatkuvuuden. Se on myös osa uuden henkilön tai opiskelijan perehdytystä asiakkaan tilanteeseen. Suunnitelma ehkäisee työntekijöiden päällekkäistä työtä sekä väärinymmärryksiä. Toimivalla hoito- ja palvelusuunnitelmalla varmistetaan palvelujen jatkuvuutta ja joustavuutta asiakkaan näkökulmasta, sillä palvelujen ja hoidon tai hoivan antajina voi olla useat eri palvelun tuottajat, työyhteisöt, tiimit ja työntekijät. (Päivärinta & Haverinen, 2002,13 21.) 3.2 Vanhustenhuollon palvelujen tarpeen arviointi paikallisesti Kansallisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan joka kolmannella tai neljännellä kotona asuvalla yli 75-vuotiaalla on päivittäistä avuntarvetta. Yli 85-vuotiaista tämä koskee joka toista henkilöä. Seuraavilla indikaattoreilla voidaan arvioida palvelujen tarvetta paikallisesti: väestön ikärakenne ja sen muutokset vuosina (erityisesti huomioitava ikäryhmien

16 ja yli 85-vuotiaiden muutokset), elinajan odote ja sen kehitys, muuttoliikkeen vaikutus alueella, ikääntyvien asumisolot, asuinympäristö ja taloudellinen tilanne, yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn ja terveydentilan kehitys (erityisesti dementiaa sairastavien esiintyvyys) sekä ikääntyvien sosiaaliset verkostot, ystävät ja sukulaiset mahdollisina avun antajina. (Vaarama ym ) Elinajan odote, ikärakenne ja muuttoliike Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Elinajan odote vuonna 2002 oli ennakkotietojen mukaan miehillä 72,3 ja naisilla 81,5 vuotta. Näiden lukujen arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 79,5:een ja 84,6:een. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 46). Ikääntymisen alkuvaiheessa palvelutarpeet ovat lähinnä avohoidon palveluita, mutta tarve kasvaa iän karttuessa. Säännöllisten kotihoidon palvelujen tarpeen oletetaan alkavan keskimäärin 76- vuoden iässä ja laitoshoidon 82- vuoden iässä. Vuonna % väestöstä oli 65- vuotta täyttäneitä, kun heitä vuonna 2030 oletetaan olevan 26 % väestöstä. 65- vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan siis 74 % vuoden 2002 lukuun nähden. Vastaavasti 75- vuotta täyttäneitä vuonna 2002 oli 7 %, mutta 2030 luvun oletetaan olevan 14 %. 85- vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan kasvavan 1,6 %:sta 3,2 %:iin. On myös syytä laittaa merkille, että vuonna 2030 suuret ikäluokat eivät ole vielä ylittäneet 85 ikävuoden rajaa. On huomioitava, että nämä ovat valtakunnalliset odotukset ja alueittain vanhusosuuden tietyssä ikäryhmässä voidaan olettaa nousevan huomattavasti enemmänkin tai vastaavasti huomattavasti vähemmän kun ottaa alueen ikäjakaumaa huomioon (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 43). Väestömme ikärakenteessa tapahtuu suuria muutoksia suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja vanhetessa. Tämä myötä voidaan olettaa palvelujen tarpeen kasvavan, mutta on myös huomioitava se, että vanhusten ennustetaan olevan terveempiä kuin ikääntyneet tänä päivänä. Palvelujen tarve ei ole siis täysin suorassa yhteydessä ikääntyvien määrään. Koulutus- ja vaatimustason nousu väestössä lisää kuitenkin odotuksia palvelujärjestelmille. Iäkkäät ihmiset eivät myöskään jakaudu tasaisesti koko maahamme vaan alueiden välillä on eroja. Maaseutukuntien ikärakenne on yleensä vanhusvoittoisampaa. Luonnollisten väestön kasvun

17 16 alueellisten erojen lisäksi tähän vaikuttaa vahvasti myös muuttoliike, joka suuntautuu maalta kaupunkeihin nuorten ja työssä käyvien osalta. Tämä jättää muuttotappio alueiden väestörakenteen vinoutuneeksi, mikä aiheuttaa hankaluuksia kunnalle järjestää ja ylläpitää riittävää palvelurakennetta. Myös veropohja heikkenee.(lemponen 2001, 9.) Asuminen ja asuinympäristö Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille tärkeimpänä tavoitteena ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä on kotona asuminen mahdollisimman pitkään (Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta- ja tavoiteohjelma vuosille ). Kotona asumisen mahdollistamiseksi ikääntyvien asuntojen täytyy olla varustukseltaan ja kunnoltaan hyviä. Yleisten käsitysten mukaan esimerkiksi asunnon kynnyksettömyys ja portaattomuus olisi edellytys helpolle liikkumiselle apuvälineiden kanssa ja ilmankin. Kerrostaloissa tulee olla hissi. Asunnoissa pitäisi olla myös hyvät peseytymis- ja saunatilat, sisävessa, vesijohto ja lämminvesi, viemäri ja keskuslämmitys. (Lemponen 2001, 20.) Keskimäärin suomalaiset asuvat hyvin varustetuissa asunnoissa, mutta kuitenkin osa asuu hyvin vaatimattomasti. Vuonna vuotta täyttäneiden asuntokunnista 8,1 % asui puutteellisesti (peseytymistilat ja/tai keskus- tai sähkölämmitys puuttui) ja erittäin puutteellisesti 10,2 % (vesijohto, viemäri, lämmin vesi tai WC puuttui). (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 50.) Yksi tärkeä palvelutarpeen osoitin on yksinasuvat ikääntyneet. Muutokset toimintakyvyssä saattavat aiheuttaa kotihoidon tarvetta, koska kotona ei ole ketään joka auttaisi. Vuonna 2000 lähes 60 % 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 49.) Omatoimisen selviytymisen ja palveluiden käytön esteenä voivat olla asuinympäristön ongelmat. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulisi huomioida se, että myös iäkkään olisi helppo liikkua kotinsa ulkopuolella ja hoitaa asioitaan (Vaarama ym, 9). Asunto- ja yhdyskuntasuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien asuntojen ja lähiympäristön suunnittelu sellaiseksi, että liikkumiskyvyn heikentyminen ei vaadi muuttoa pois omasta

18 17 kodista (ns. elinkaariasunnot). Kunnan päättäjien kokonaisvaltainen näkemys kunnan kehittämisestä ja hyvä asunto- ja yhdyskunta suunnittelu lisäävät ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia. (Voutilainen ym. 2002, 111.) Terveys ja toimintakyky sekä sosiaaliset verkostot Terveys ja toimintakyky kulkevat usein käsi kädessä. Toimintakyky on kykyä selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista. Se voi kuvata iän, terveyden ja olosuhteiden myötä tapahtuvaa toimintakyvyn osa-alueiden (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen) muutosta (Vaarama ym. 2001, 58.) Hyvä toimintakyky on myös tärkeä osa terveyttä. Terveys voidaan nähdä tasapainona yksilön toimintakyvyn, hänen tavoitteidensa ja ympäristön (fyysinen ja sosiaalinen) välillä. Kun toimintakyky ikääntyessä heikkenee, voidaan tasapainoa pyrkiä ylläpitämään eri tavoin, kuten estämällä toimintakyvyn heikkenemistä tai palauttamalla alentunutta toimintakykyä kuntoutuksen avulla, muuttamalla fyysistä ympäristöä vähemmän esteelliseksi ja toimintaan houkuttelevaksi tai lisääntyvän sosiaalisen tuen avuin. Tärkeää olisi huomioida ikääntyvän henkilön omien voimavarojen hyödyntäminen toimintakyvyn ja terveyden ylläpidossa. Kohoava koulutustaso ja taloudelliset edellytykset antavat tähän aikaisempaa parempia edellytyksiä. (Heikkinen & Marin, 2002, 29.) Vainikka (2003) on tutkinut pro gradu-tutkielmassaan iäkkäille suunnatun viriketoiminnan vaikuttavuutta. Tutkimukseen oli osallistunut palvelukodin virikeryhmiin osallistuneita vanhuksia, joita seurattiin vuosi. Viriketoiminta oli painottunut kädentaitoihin, sosiaalisuuteen, tuolijumppaan sekä yksilölliseen tietokoneenohjaukseen. Tutkimuksessa vastemuuttujana oli terveyteen liittyvä elämänlaatu. Viriketoimintaan osallistuneiden terveyteen liittyvää elämänlaatua verrattiin ikä- ja sukupuolivakioituun ryhmään, jolle ei kohdennettu viriketoimintaa. Tutkimuksessa ryhmien välillä terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ei tapahtunut muutosta vuoden seuranta-aikana. Ryhmät eivät myöskään eronneet toisistaan terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksen suhteen. Iäkkäiden viriketoiminta osoittautui terveyteen liittyvänä elämänlaatua tukevaksi. (Vainikka, 2004.)

19 18 Pitkäaikaissairauksien todennäköisyys ja määrä kasvaa ikääntymisen myötä. Todetut sairaudet, niihin liittyvät toimenpiteet tai koetut oireet ovat konkreettinen syy hakeutua palveluiden piiriin. Palveluiden piiriin hakeutumista voi lisätä tai vähentää myös muut henkilön yksilölliset tekijät. Yksinäisyyden, turvattomuuden tai alakuloisuuden tunne voivat lisätä omia sairauden tuntemuksia ja palvelutarpeiden kokemuksia. Hyvät kokemukset palvelujärjestelmästä auttavat hakeutumaan palvelujärjestelmän piiriin, kun sille on tarvetta, mutta huonot kokemukset voivat estää iäkästä henkilöä hakeutumasta palveluiden piiriin, vaikka olisi tarvetta. Iäkkäät ihmiset voivat myös ajatella muutokset terveydentilassa tai sairautensa oireet osaksi normaalia vanhenemista eivätkä välttämättä hakeudu silloin hoitoon. Myös vanhukseksi leimautumisen pelko voi olla syy miksi ei hakeuduta hoitoon ja esimerkiksi apuvälineiden hankinnasta saatetaan kieltäytyä. (Heikkinen ym.2002, 40.) Tärkeimmät henkilöt sosiaalisessa verkostossa ovat ikääntyneillä yleensä puoliso, lapset ja näiden jälkeläiset. He muodostavat perheyhteisön ja juuri näiden lähimpien henkilöiden huolenpito, hoito, tunnesiteet ja kunnioitus ovat vanhuuden voimavara ja turvallisuus. On havaittu sekä Pohjoismaissa, Länsi- ja Itä-Euroopassa että Yhdysvalloissa, että ikääntyneistä enemmistön suhteet lapsiin ovat läheisiä ja yhteydenpito tiivistä. Myös ystävät muodostavat tärkeän ryhmän. Naapureiden merkitys sekä sisarusten ja muiden sukulaisten merkitys on selvästi pienempi. (Lipponen 2004, ) Dementiaa sairastava vanhustenhuollon asiakkaana Eräs merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon haaste tulevaisuudessa on dementoituneiden määrän lisääntyminen. Tämä aiheuttaa vanhustenhuollolle sekä laadullisia että määrällisiä kehittämistarpeita. (Hurskainen 1993, 61.) Tällä hetkellä Suomessa on noin dementiapotilasta, joista lähes puolet on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Vuonna 2030 dementiapotilaiden määrän arvioidaan olevan noin (Eloniemi-Sulkava 2002, 66.) Dementian tyypillisimpiä oireita ovat muistin huonontuminen, orientaatio-ongelmat, vaikeudet erilaisissa arkipäivän toiminnoissa, afasia eli kielellinen häiriö, apraksia eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriö ja agnosia eli vaikeus tunnistaa tuttuja kasvoja ja esineitä sekä

20 19 hahmottaa niitä. Usein dementiaan kuuluu lisäksi ajan ja paikan tajun menettäminen ja syyseuraus suhteiden ymmärtämisen vaikeus. (Voutilainen ym, 2002, 26.) Laadukkaan hoidon kannalta on ensisijaisen tärkeää, että dementiapotilas voisi asua hyvin suunnitellussa, kiireettömässä ja rauhallisessa ympäristössä. Levoton, meluisa ja fyysisiltä ratkaisuiltaan sekava ympäristö voi olla dementiapotilaan näkökulmasta pelottava. (Voutilainen ym, 2002, 28.) Ympäristön hallitsemattomuus voi ahdistaa ja ärsyttää dementiapotilasta ja ilmetä käytösoireina. Helposti hahmotettavat ja selkeät tilat vähentävät dementiapotilaalle tyypillisiä kaaoksen kokemuksia. Tämä puolestaan vähentää valvonnan tarvetta, mikä helpottaa hoitotyötä. Dementiayksikön sisäänkäyntejä on valvottava siten, etteivät asukkaat pääse kodistaan niin kauas, etteivät löydä takaisin. Vapaan liikkumisen estäminen sekä erilaiset kiellot aiheuttavat helposti ärtyisyyttä ja levottomuutta. Lukittujen ovien käyttö on usein kuitenkin perusteltua asukkaiden turvallisuutta ajatellen. Emotionaalista turvallisuutta luo se, että ympäristö on asukkaalle tuttu ja hoitohenkilökunta lähellä. (Eloniemi-Sulkava ym. 2003, 9-14.) Dementiayksikössä yöhoitajan läsnäolo on välttämätöntä. Se on kuitenkin usein suuri kustannuskysymys etenkin pienissä yksiköissä. Kustannusten ja hoidon laadun kannalta olisikin järkevää, että dementiayksikön koko olisi noin asukasta. Sen kokoinen yksikkö on vielä riittävän pieni, jotta pystytään luomaan turvallinen ja kodikas ilmapiiri. Pienemmissä yksiköissä ongelmia aiheuttaa se, että usein aamu- ja iltavuoroissa työskentelee vain yksi hoitaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kun hoitaja on esim. suihkuttamassa asukasta, muut ovat yksin ilman hoitajaa. Tämä heikentää potilasturvallisuutta ja siten hoidon laatua. Myös hoitajien jaksamisen kannalta olisi tärkeää, että vuorossa olisi toinenkin hoitaja, jonka kanssa jakaa ajatuksia ja hankalia kokemuksia. (Eloniemi-Sulkava ym. 2003, 10.)

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot