ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN JÄÄHDYTYSPIIRIN PUMPPAUSPROSESSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN JÄÄHDYTYSPIIRIN PUMPPAUSPROSESSISSA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN JÄÄHDYTYSPIIRIN PUMPPAUSPROSESSISSA Reducing energy consumption in a cooling circuit pumping process Työn tarkastaja: Professori, tekniikan tohtori Risto Soukka Työn ohjaaja: Projekti-insinööri, diplomi-insinööri Niina Aranto Lappeenrannassa Eero Taskinen

2 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO JOHDANTO KESKIPAKOPUMPUT Pumppauksen toimintapiste Pumppauksen teho ja hyötysuhde PUMPPUJEN TUOTON SÄÄTÄMINEN Kuristussäätö Pyörimisnopeussäätö TARKASTELTAVA KOHDE Välijäähdytyspiirin kuvaus ja tehtävä Tarkasteltavat pumput Järjestelmän koestukset TARKASTELTAVAN JÄRJESTELMÄN PUMPPAUSTEN TOIMNTAPISTEIDEN JA HYÖTYSUHTEIDEN SELVITTÄMINEN Laskentaesimerkki Laskennan tulokset Toimintapisteet Loviisa 1 pumput Loviisa 2 pumput Hyötysuhteet Loviisa 1 pumput Loviisa 2 pumput Yhteenveto hyötysuhteista TAAJUUSMUUTTAJAOHJAUKSEN ENERGIANSÄÄSTÖPOTENTIAALI TARKASTELUKOHTEESSA Pumppausten pysyvyyskäyrät Pysyvyyskäyrät Loviisa 1 pumpuille... 21

3 6.1.2 Pysyvyyskäyrät Loviisa 2 pumpuille Energiansäästöpotentiaali kohteessa Energiansäästöpotentiaalin laskentaesimerkki Energiansäästöpotentiaali Loviisa 1 pumpuille Energiansäästöpotentiaali Loviisa 2 pumpuille YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. TF10 prosessikaavio Liite 2. Koestustulokset Liite 3. Todelliset pumppausmäärät

4 3 SYMBOLILUETTELO E energiankulutus [MWh] g putoamiskiihtyvyys [m/s²] H nostokorkeus [m] n pyörimisnopeus [1/min] P teho [W] p paine [bar, Pa] q v tilavuusvirta [m³/s] t aika [h] hyötysuhde [-] tiheys [kg/m³] Alaindeksit id kok m p tod ideaalinen kokonais moottori pumppu todellinen

5 4 1 JOHDANTO Nesteiden pumppaamisella on merkittävä osuus prosessiteollisuuden ja voimalaitosten energiankulutuksesta. Joidenkin arvioiden mukaan koko teollisuuden energiankulutuksesta kuluu pumppauksiin yli 10 %. Virtauslaskentamallien kehittyminen on mahdollistanut pumppujen hyötysuhteen parantamisen ja pumppuvalmistajat ovat panostaneet tähän jo vuosia. Pumput ovat kuitenkin aina osa pumppaussysteemiä, jonka energiatehokkuuteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin pumpun hyötysuhde. Pumppusysteemin mitoituksessa määräävät tekijät ovat tarvittava tilavuusvirta ja nostokorkeus; pumpun koko määritellään siten, että se pystyy kattamaan tarvittavat tuottoarvot. Lisäksi pumppujen mitoituksessa varaudutaan usein mahdolliseen tuotantotarpeen kasvamiseen tulevaisuudessa, jonka seurauksena pumppu on kohteeseen nähden ylimitoitettu. Tarvittava tilavuusvirta pysyy kuitenkin harvoin vakiona ja pumpun tuottoa tulee säätää. Usein tilavuusvirran säätö on toteutettu kuristamalla virtausta, mikä ei ole välttämättä pumppaussysteemin energiatehokkuuden kannalta paras ratkaisu. (Kinnunen 1999, 21.) Tässä työssä tarkastellaan pyörimisnopeussäädön ja virtauksen kuristamisen eroja pumppauksen tilavuusvirran säätämisessä erityisesti energiatehokkuuden kannalta. Työn kokeellisessa osiossa tarkastellaan Loviisan ydinvoimalaitoksen puhtaan välijäähdytyspiirin pumppujen hyötysuhteita ja lasketaan mahdollinen energiansäästöpotentiaali, mikäli pumppujen säätäminen olisi toteutettu pyörimisnopeussäädöllä.

6 5 2 KESKIPAKOPUMPUT Keskipakopumput ovat ylivoimaisesti yleisin teollisuudessa ja voimalaitoksilla käytetty pumpputyyppi. Keskipakopumpussa sähkömoottorin antama mekaaninen energia muutetaan juoksupyörässä liike- ja paine-energiaksi. Tämän jälkeen liike-energia muutetaan edelleen paine-energiaksi johtolaitteessa. Kuvassa 1 on tyypillinen yksijuoksupyöräinen keskipakopumppu. (Varttinen 2004, 6.) Kuva 1. Keskipakopumppu. (Varttinen, 2004, 6.) Juoksupyörän pyöriessä keskipakovoima työntää pumpattavaa väliainetta säteittäisesti ulkokehälle päin, jolloin juoksupyörän keskiöön syntyy alipaine. Tämän seurauksena pumpun imupuolelta virtaa väliainetta juoksupyörälle ja siitä eteenpäin johtolaitteesta painepuolelle. (Larjola & Punnonen 2007a, 9.) Pumppujen tärkeimmät ominaisuudet ilmoitetaan ominaiskäyrien muodossa. Ominaiskäyristä käy ilmi pumpun kehittämä nostokorkeus tilavuusvirran funktiona. Ominaiskäyrät koskevat tiettyä pyörimisnopeutta ja juoksupyörän halkaisijaa. Ominaiskäyrissä oleva nostokorkeus tarkoittaa kokonaisnostokorkeutta, johon sisältyvät sekä imu- että painepuolen vaatimat nostokorkeudet, sekä eräitä pumpusta johtuvia nopeudenmuutostekijöitä. (Larjola & Punnonen 2007a, 13.)

7 6 2.1 Pumppauksen toimintapiste Pumppauksen toimintapiste on pisteessä, jossa pumpun ominaiskäyrä leikkaa putkiston ominaiskäyrän. Samaan koordinaatistoon, johon putkiston ja pumpun ominaiskäyrät on piirretty, piirretään yleensä myös pumpun hyötysuhteen käyrä. Joissain tapauksissa kuvaan voidaan piirtää myös pumpun tehon käyrä. Pumpun ominaiskäyrästöä voidaan käyttää apuna, kun tarkastellaan pumpun hyötysuhteita ja tehonkulutuksia eri toimintapisteissä. Kuvassa 2 on esitetty erään pumpun ja putkiston ominaiskäyrät sekä pumpun hyötysuhteen käyrä. Nostokorkeus [m] 35 Hyötysuhde [%] Hyötysuhde Pumppu Putkisto Tilavuusvirta [l/s] Kuva 2. Erään pumpun ja putkiston ominaiskäyrät, sekä pumpun hyötysuhdekäyrä. Kuvan 2 tapauksessa toimintapisteen tilavuusvirta on noin 107 l/s ja nostokorkeus noin 27 m. Lisäksi hyötysuhdekäyrältä nähdään, että pumpun hyötysuhde kyseisessä toimintapisteessä on noin 75 %.

8 7 2.2 Pumppauksen teho ja hyötysuhde Tehontarve pumpun akselilla lasketaan yhtälöstä 1. (Wirzenius 1978, 48.) q gh v P (1) p missä P teho, W q v q H p tilavuusvirta, m³/s tiheys, kg/m³ putoamiskiihtyvyys, m/s² nostokorkeus, m pumpun hyötysuhde. Pumpun tuottama nostokorkeus pystytään laskemaan yhtälöstä 2, jos paine pumpun imu- ja painepuolella tiedetään. p p2 H (2) g 1 missä p 1 painepuolen paine, Pa p 2 imupuolen paine, Pa. Tässä työssä ideaalisella pumppausteholla tarkoitetaan sitä tehoa, joka kuluisi tietyn tilavuusvirran ja nostokorkeuden tuottamiseen pumpun ja moottorin toimiessa ilman häviöitä. Ideaalisen pumppaustehon yhtälö eroaa yhtälöstä 1 siten, että pumpun hyötysuhdetta ei huomioida. Ideaalisen pumppaustehon laskentayhtälö: P id q gh (3) v

9 8 Pumppaukseen kuluva todellinen teho pystytään määrittelemään moottorin ottaman virran ja jännitteen avulla (yhtälö 4). Todelliseen tehoon sisältyy pumpussa ja moottorissa tapahtuvat häviöt. P tod 3 UI cos (4) missä U jännite, V I virta, A cos moottorin tehokerroin. Tässä tarkastelussa pumppauksen kokonaishyötysuhteella tarkoitetaan pumpun ja moottorin yhteistä hyötysuhdetta. Kokonaishyötysuhde voidaan laskea ideaalisen ja todellisen pumppaustehon osamääränä (yhtälö 5). P id kok p m (5) Ptod

10 9 3 PUMPPUJEN TUOTON SÄÄTÄMINEN Usein pumppauskohteen tilavuusvirtauksen tai paineen tarve vaihtelee ja pumppausta tulee säätää. Varsinkin voimalaitosten pumppauskohteille ovat ominaista hyvin suuret virtaaman tai paineen tarpeen vaihtelut. Säätötarve voi johtua myös siitä, että pumpun kapasiteetti on valittu maksimivirtauksen mukaan ja todellinen tarve on tämän alapuolella. Pumpun säätämistä voi tarkastella toimintapisteen sijainnin muuttamisena. Siten pumpun säätäminen tarkoittaa joko pumpun tai putkiston ominaiskäyrän muuttamista. Säätötapoja on useita, mutta yleisimmät niistä ovat pyörimisnopeussäätö, kuristussäätö ja säätäminen ohivirtausperiaatteella. Pumpun katkokäyttö, eli pumpun käyttäminen päällä/pois periaatteella on myös mahdollista esimerkiksi säiliön pinnansäädössä, jos pinnankorkeuden pitäminen vakiona ei ole tarkoituksenmukaista. Tämän menetelmän etuna on, että pumppua pystytään käyttämään koko ajan sen toimintapisteessä. Ohivirtaussäädöllä tarkoitetaan kytkentää, jossa osa pumpun tilavuusvirrasta ohjataan paineputkesta takaisin pumpun tulopuolelle. Säätötapana tämä on huomattavan epätaloudellinen keino. Seuraavissa kappaleissa esitellään tarkemmin pyörimisnopeussäätöä ja kuristussäätöä. (Leppä 1994, 38 39; Varttinen 2004, 12.) 3.1 Kuristussäätö Kuristussäädössä pumpun pyörimisnopeus pysyy vakiona ja virtausta säädetään kuristamalla sitä pumpun painepuolelta säätöventtiilillä. Ominaiskäyrästön kannalta tarkasteltuna kuristussäädössä pumpun ominaiskäyrä pysyy ennallaan, kun putkistokäyrä muuttuu jyrkemmäksi. Uudessa toimintapisteessä tilavuusvirta on pienempi, mutta venttiilistä johtuvan kertavastuksen ansiosta nostokorkeus kasvaa. Kuristussäätö on edullisuutensa ja yksinkertaisuutensa vuoksi perinteinen tapa hoitaa virtauksen säätäminen. Tapauksissa, joissa virtaus on jatkuvasti lähellä maksimia eli säätötarvetta ei ole merkittävästi, voi kuristussäätö olla taloudellisin säätötapa. Kuitenkin kohteissa, joissa virtausta joudutaan jatkuvasti säätämään laajalla alueella, hävitetään venttiilissä energiaa turhaan lämmöksi. (Varttinen 2004, 13.)

11 Pyörimisnopeussäätö Pyörimisnopeussäätö perustuu pumpun kierrosluvun muuttamiseen. Aiemmin kierroslukusäätöä on toteutettu nestekytkimillä ja variaattoreilla, mutta taajuusmuuttajien kehityksen ja hinnan alenemisen johdosta ne ovat nykyisin yleisin pyörimisnopeussäädön toteuttamistapa. Ominaiskäyrästön kannalta tarkasteltuna pyörimisnopeussäädössä putkiston ominaiskäyrä pysyy ennallaan ja pumppukäyrä muuttuu. Toimintapiste siirtyy uuden pyörimisnopeuden edellyttämälle ominaiskäyrälle affiniteettiparaabelia pitkin. Affiniteettiparaabeli kulkee origon kautta ja se voidaan esittää yhtälön 6 mukaisessa muodossa, kun alaindeksillä 0 merkitään tunnettuja arvoja. (Larjola & Punnonen 2007b, 8.) 2 qv 0 H H (6) qv0 Affiniteettisääntöjen mukaan tilavuusvirta, nostokorkeus ja pumpun teho ovat pyörimisnopeuden avulla laskettuna yhtälöiden 7, 8 ja 9 mukaiset. q q v n (7) v0 n 0 H H 0 n n 0 2 (8) P P 0 n n 0 3 (9) missä n pyörimisnopeus, 1/min. Affiniteettiparaabelista on esimerkki kuvassa 3. Kyseisessä esimerkissä on haluttu pyörimisnopeussäädöllä muuttaa tilavuusvirta alkuperäisestä toimintapisteestä 107 l/s arvoon 90 l/s. Uudessa toimintapisteessä nostokorkeus on 25 m ja tilavuusvirta 90 l/s. Uuden toimintapisteen hyötysuhde saadaan melko hyvällä tarkkuudella alkuperäisen pumppukäyrän ja

12 11 affiniteettiparaabelin leikkauskohdasta. Kuvan esimerkissä uusi hyötysuhde on noin 75 %. Hyötysuhteen muuttumista pyörimisnopeuden funktiona voidaan arvioida tarkemmin pumppuvalmistajien mittauksiin perustuvien simpukkakäyrien avulla. Pyörimisnopeuden pienissä muutoksissa hyötysuhde pysyy kuitenkin lähes vakiona. (Larjola & Punnonen 2007b, 9.) Nostokorkeus [m] 35 Hyötysuhde [%] Hyötysuhde Pumppu Putkisto Affiniteettiparaabeli Tilavuusvirta [l/s] Kuva 3. Erään pumpun ja putkiston ominaiskäyrät, hyötysuhdekäyrä ja affiniteettiparaabeli. Pyörimisnopeussäätö on usein taloudellinen säätötapa verrattuna kuristussäätöön, sillä pyörimisnopeussäädössä tuotetaan suoraan haluttu virtaus, eikä energiaa tarvitse hukata säätöventtiilissä. Etenkin kohteissa, joissa virtauksen säätötarve on suuri ja toimitaan kaukana alkuperäisestä toimintapisteestä, ovat pyörimisnopeussäädön edut ilmeiset. (Larjola & Punnonen 2007b, 9.)

13 12 4 TARKASTELTAVA KOHDE Työn kokeellisessa osiossa tarkastellaan Loviisa 1:n ja Loviisa 2:n puhtaan välijäähdytyspiirin pumppujen toimintaa. Tavoitteena on selvittää koestusten aikaiset pumppujen toimintapisteet ja hyötysuhteet sekä taajuusmuuttajaohjauksen energiansäästöpotentiaali kohteessa. Kappaleessa 5 käsitellään hyötysuhteita ja toimintapisteitä koestuksissa. Tarkastelun lähtötietoina on käytetty vuosien aikana tehdyissä koestuksissa kerättyjä tietoja (liite 2). Luvussa 6 käsitellään taajuusmuuttajaohjauksen energiansäästöpotentiaalia, jolloin lähtökohtana on prosessitietokoneelta kerätyt tiedot järjestelmän todellisesta virtaamasta (liite 3). Todellisen virtaaman tietojen avulla on muodostettu virtauksen pysyvyyskäyrät. 4.1 Välijäähdytyspiirin kuvaus ja tehtävä Puhdas välijäähdytyspiiri eli TF10-järjestelmä koostuu kahdesta itsenäisestä jäähdytyspiiristä TF11 ja TF13, sekä jäähdytyskierrosta TF50. Jäähdytyskierto TF50 on normaalitilanteessa kytkettynä joko TF11:sta tai TF13:sta. Jäähdytyspiirit TF11 ja TF13 ovat samanlaiset ja niiden tärkeimmät komponentit ovat kaksi kierrätyspumppua, lämmönsiirrin ja paisuntasäiliö. Normaalikäytössä molemmissa piireissä on toiminnassa ainoastaan toinen pumppu. Prosessikaavio TF10-järjestelmästä on liitteenä (liite 1). Järjestelmän putkisto on kirkasta haponkestävää terästä ja sitä on yhteensä useita kilometrejä. Putkiston halkaisija vaihtelee kymmenistä millimetreistä 500 millimetriin. Käytön aikana järjestelmän virtausta säädetään venttiileillä kuristamalla lämpökuorman muuttumisen mukaan. Järjestelmän virtausta käsitellään tarkemmin kappaleessa 6.1. (Fortum Power and Heat Oy 2006, 3-4.) Puhtaan välijäähdytyspiirin tehtävänä on normaalitilanteessa jäähdyttää ja tiivistää sellaisia primääripiirin apujärjestelmiin liittyviä lämmönsiirtimiä ja pumppuja, joiden prosessipaine on pienempi tai vain hieman suurempi kuin puhtaan välijäähdytyspiirin. Järjestelmä liittyy lähes kaikkiin primääripuolen järjestelmiin jäähdyttäen lämmönsiirtimiä tai toimittaen vettä pumppujen tiivistenesteeksi ja laakerien tai moottorien vesivaippajäähdytykseen. Primääripiirin suuren vuodon sattuessa välijäähdytyspiirin päätehtävänä on siirtää

14 13 primääripiiristä vapautuva lämpö sivumerivesipiiriin ja huolehtia lämmön siirtoon osallistuvien pumppujen jäähdytyksestä ja tiivistyksestä. (Fortum Power and Heat Oy 2006, 2.) 4.2 Tarkasteltavat pumput Puhtaan välijäähdytyspiirin pumput ovat Neuvostoliitossa valmistettuja kahtaalta imeviä keskipakopumppuja. Pumppujen juoksupyörän halkaisijat ovat 540 millimetriä. Kuvassa 4 on pumppujen ominaiskäyrät pyörimisnopeudella 960 kierrosta minuutissa. Kuva 4. Pumppujen ominaiskäyrät pyörimisnopeudella 960 kierrosta minuutissa. Kuvassa 4 tilavuusvirta luetaan kuvan alareunasta: ylempänä yksikössä l/s ja alempana yksikössä m 3 /h. Kuvaajan vasemmassa reunassa on pumppujen tuottama nostokorkeus. Pumppuja käytetään ABB:n valmistamilla nimellisteholtaan 160 kw:n sähkömoottoreilla. Kuvassa 5 on yksi pumpuista sähkömoottoreineen. Normaalitilanteessa pumppujen tuottama massavirta on noin 300 kg/s ja imu- ja painepuolen paine-ero noin 4 baria.

15 14 Kuva 5. Yksi pumpuista sähkömoottoreineen (10TF11D001). 4.3 Järjestelmän koestukset Järjestelmän koestuksesta on ohjelma, jonka mukaan järjestelmän toimintaa tarkkaillaan. Koestuksilla varmistetaan, että järjestelmän toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset myös primääripiirin suuren vuodon sattuessa. Kunnonvalvonnalla tarkkaillaan muun muassa, että lämmönsiirtimet pystyvät siirtämään riittävän lämpökuorman hätäjäähdytystilanteessa ja pumput pystyvät tuottamaan riittävän tilavuusvirran ja paine-eron. (Fortum Power and Heat Oy 2006, 6.) Tässä selvityksessä on käytetty hyväksi tietoja, jotka on kerätty neljän viikon välein suoritettavissa koestuksissa. Näissä koestuksissa pumpuilta kerättävät tiedot ovat virta, jännite, teho sekä imu- ja painepuolen paine. Lisäksi pumppujen mahdolliset vuodot ja värinät tarkastetaan silmämääräisesti. Koestukset on suoritettu vuosien välisenä aikana. Lisäksi tulosten tarkastelussa käytetään hyväksi vuonna 1993 tehtyjen koestusten tuloksia.

16 15 5 TARKASTELTAVAN JÄRJESTELMÄN PUMPPAUSTEN TOIMNTAPISTEIDEN JA HYÖTYSUHTEIDEN SELVITTÄMINEN Koestusten aikaisten pumppausten hyötysuhteiden ja toimintapisteiden selvittäminen on hyödyllinen keino tarkastella pumppujen toimintaa. Koestusten aikana pumput toimivat aina samassa tilassa, joten esimerkiksi laskenut hyötysuhde tai muuttunut toimintapiste voi olla merkki pumpun vaurioitumisesta. Laskennan perusteena olleet koestustulokset ovat liitteenä (liite 2). 5.1 Laskentaesimerkki Taulukossa 1 on eräässä koestuksessa mitattuja arvoja pumpulle 10TF11D001. Tässä kappaleessa on esimerkki laskennasta näillä arvoilla. Taulukko 1. Erään koestuksen tulokset pumpulle 10TF11D001. Mittausaika Käyntivirta [A] Pumpun tuotto [kg/s] Painepuolen paine [bar] Imupuolen paine [bar] Jännite [V] : ,78 2,5 391 Pumpattavan nesteen tiheyden arvona käytetään 1000 kg/m 3. Koska veden lämpötila ei prosessissa merkittävästi vaihtele, on tiheyden oletus riittävän tarkka, eikä siitä aiheudu merkittävää virhettä lopputuloksiin. Sijoittamalla taulukon 1 arvot yhtälöön 2, saadaan nostokorkeudeksi: H 5 Pa (6,78 2,5) bar 10 bar kg m , m s 43,6 m

17 16 Ideaalinen teho saadaan sijoittamalla pumpun tuotto ja laskettu nostokorkeus yhtälöön 3. P id 3 m kg m 0, ,81 43,6 m W 3 2 s m s Sijoittamalla mitattu virta ja jännite yhtälöön 4, saadaan laskettua todellinen teho. Cos:n arvona laskennassa käytetään 0,90. Vuonna 1993 toteutetuissa koestuksissa cos:n arvoksi on mitattu 0,91 0,92. Tarkastelun luotettavuuden kannalta merkittävää on, että tehokerroin ei vaihtele huomattavasti moottoreiden välillä. Täten oletuksen käyttäminen cos:n arvona ei selitä mahdollisia eroja pumppujen välillä. P tod A 391V 0, W Kokonaishyötysuhde saadaan sijoittamalla lasketut ideaalinen ja todellinen teho yhtälöön 5. kok W W 0, Laskennan tulokset Koestustulosten käsittely ja laskenta on toteutettu Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Tulokset ovat koestustulosten keskiarvoja ja virhemarginaalit tuloksille on saatu käyttämällä laskennassa 95 % luotettavuustasoa. Taulukossa 2 on tulokset Loviisa 1:n pumpuille ja taulukossa 3 on tulokset Loviisa 2:n pumpuille. Taulukko 2. Loviisa 1 pumppujen koestustulokset ja lasketut arvot. Pumppu Käyntivirta [A] Pumpun tuotto [kg/s] Nostokorkeus [m] Jännite [V] Pumppausteho [kw] (Todellinen) Pumppausteho [kw] (Ideaalinen) Pumppauksen kokonaishyötysuhde [-] 10TF11D ± 2,6 296 ± 2,7 43,0 ± 0,3 391 ± 1,3 187,9 ± 1,5 125,0 ± 1,0 0,67 ± 0,01 10TF12D ± 1,9 295 ± 3,5 42,1 ± 0,4 391 ± 1,4 180,1 ± 1,1 121,6 ± 1,4 0,67 ± 0,01 10TF13D ± 1,1 296 ± 3,9 41,8 ± 1,5 392 ± 1,6 171,7 ± 0,8 121,2 ± 1,1 0,70 ± 0,02 10TF14D ± 2,0 296 ± 3,5 41,4 ± 0,3 395 ± 1,8 187,0 ± 1,1 120,2 ± 0,9 0,64 ± 0,00

18 17 Taulukko 3. Loviisa 2 pumppujen koestustulokset ja lasketut arvot. Pumppu Käyntivirta [A] Pumpun tuotto [kg/s] [m] Jännite [V] Pumppausteho [kw] (Todellinen) Pumppausteho [kw] (Ideaalinen) Pumppauksen Nostokorkeus kokonaishyötysuhde [-] 20TF11D ± ± 7 41,3 ± 0,4 400 ± 1 175,2 ± 3,9 122,5 ± 1,9 0,70 ± 0,02 20TF12D ± ± 6 41,7 ± 0,4 400 ± 1 179,2 ± 2,3 124,6 ± 4,1 0,70 ± 0,01 20TF13D ± ± 6 41,6 ± 0,3 400 ± 1 187,0 ± 1,4 124,5 ± 1,7 0,67 ± 0,01 20TF14D ± ± 5 41,2 ± 0,2 400 ± 1 177,6 ± 1,5 123,3 ± 1,8 0,69 ± 0, Toimintapisteet Toimintapisteet on määritetty taulukoissa 2 ja 3 olevien tulosten perusteella. Kuvissa 6 ja 7 toimintapisteet on sijoitettuna pumppukäyrille, jolloin nähdään toimiiko pumppu hyvällä hyötysuhteella ja noudattaako pumpun tuotto alkuperäistä pumppukäyrää. Mikäli toimintapisteet eivät sijoitu pumppukäyrälle, voi olla syytä epäillä esimerkiksi pumpun toimintaa haittaavia vaurioita juoksupyörässä Loviisa 1 pumput Kuva 6. Loviisa 1 pumppujen toiminta-arvot sijoitettuna alkuperäiselle pumppukäyrälle.

19 18 Pumppujen 10TF11D001, 10TF12D001, 10TF13D001 ja 10TF14D001 tuottamat massavirrat ovat koestuksissa olleet keskimäärin 296 kg/s. Nostokorkeudet sijoittuvat välille metriä. Arvot sijoittuvat alkuperäiselle pumppukäyrälle melko hyvin, joten ei ole syytä olettaa, että pumpussa olisi merkittäviä hyötysuhteeseen vaikuttavia vaurioita (kuva 6) Loviisa 2 pumput Pumppujen 20TF11D001, 20TF12D001, 20TF13D001 ja 20TF14D001 tuottamat massavirrat ovat koestuksissa olleet noin kg/s. Pumppujen tuottamat nostokorkeudet ovat noin 41,5 metriä. Kuvassa 7 on sijoitettu Loviisa 2 pumppujen koestusten aikaiset toiminta-arvot alkuperäiselle pumppukäyrälle. Kuva 7. Loviisa 2 pumppujen toiminta-arvot sijoitettuna alkuperäiselle pumppukäyrälle. Myös Loviisa 2:n osalta mittaustulokset sijoittuvat melko hyvin alkuperäiselle pumppukäyrälle. Ero alkuperäiseen pumppukäyrään johtuu todennäköisesti vain normaalista kulumisesta eikä anna syytä olettaa, että pumpussa tai juoksupyörässä olisi merkittäviä hyötysuhteeseen vaikuttavia vaurioita.

20 Hyötysuhteet Myös pumppaustehojen ja kokonaishyötysuhteiden laskennassa on käytetty vuosien aikana tehtyjen koestusten tuloksia. Saatujen tulosten arvioinnissa on käytetty hyväksi myös vuonna 1993 tehtyjä koestuksia Loviisa 1:llä (taulukko 4). Kokonaishyötysuhteella tarkoitetaan tässä raportissa koko pumppausyksikön hyötysuhdetta, eli moottorin ja pumpun hyötysuhteiden tuloa Loviisa 1 pumput Eri pumppujen tuottamat massavirrat ja nostokorkeudet eivät eroa merkittävästi toisistaan, joten lähtökohta pumppujen hyötysuhteen tarkastelulle on hyvä (taulukko 2). Pumppausten kokonaishyötysuhteet vaihtelevat välillä %. Heikoin hyötysuhde, 64 %, on pumpulla 10TF14D001. Se toimii pumpun 10TF11D001 kanssa huomattavasti suuremmalla teholla kuin järjestelmän muut pumput. Eroa järjestelmän muihin pumppuihin on noin 11 kw. Ajanjaksolla ei pumppujen hyötysuhteessa tai pumppaustehossa ole havaittavissa trendiä hyötysuhteen laskemiseen tai tehon nousemiseen; teho ja hyötysuhde vaihtelevat tarkastelujaksolla satunnaisesti. Taulukossa 4 on samoille pumpuille tehdyn koestuksen tuloksia vuodelta Vanhojen koestustulosten vertailu uudempiin osoittaa, että pumppujen moottoreiden ottama virta on selvästi noussut, vaikka pumppujen tuotto ei ole kasvanut. Tämän seurauksena pumppausten kokonaishyötysuhde on nykyisin huonompi. Varsinkin pumpuissa 10TF11D001 ja 10TF14D001 tehon nousu on huomattava. Taulukko 4. Vuonna 1993 tehtyjen koestusten tuloksia. Pumppu Virta [A] Jännite [V] Massavirta [kg/s] Nostokorkeus [m] P [kw] (todellinen) P [kw] (ideaali) Kokonaishyötysuhde 10TF11D ,9 172,9 133,5 0,77 10TF12D ,6 171,4 131,4 0,77 10TF13D ,3 170,9 128,4 0,75 10TF14D ,1 168,7 126,0 0,75

21 Loviisa 2 pumput Loviisa 2 pumppujen tuottama tilavuusvirta on koestuksissa ollut noin 10 kg/s suurempi kuin Loviisa 1 pumppujen. Nostokorkeus on ollut yhtä suuri molempien laitoksien pumpuilla. Pumppujen ottamat tehot ovat olleet lähes samat molemmilla laitoksilla. Hyötysuhde on Loviisa 2:n pumpuilla ollut noin 70 % lukuun ottamatta pumppua 20TF13D001, jonka hyötysuhde on ollut 67 %. Kyseisen pumpun ottama teho on ollut noin 11 kw muita pumppuja suurempi, vaikka sen tuottoarvot eivät ole muita suuremmat Yhteenveto hyötysuhteista Kaikkien pumppuyksiköiden (pumppu ja moottori) kokonaishyötysuhteen keskiarvo on koestuksissa ollut 68 %. Parhaalla hyötysuhteella, eli noin 70 %, toimivat pumput 10TF13D001, 20TF11D001 ja 20TF12D001. Keskiarvon alapuolella erottuu selvästi ainoastaan 10TF14D001, jonka hyötysuhde on 64 %. Kyseisen pumpun ottama virta ja jännite ovat Loviisa 1 pumppujen keskiarvon yläpuolella. Samalla teholla, eli 187 kw, toimivat myös pumput 10TF11D001 ja 20TF13D001. Saatujen tulosten vertaaminen vuoden 1993 koestuksiin osoittaa, että kaikkien Loviisa 1 pumppujen tehonkulutus on noussut. Merkittävää nousu on ollut varsinkin pumpuissa 10TF11D001 ja 10TF14D001. Loviisa 2:lta ei ole saatavissa vastaavia vanhempia koestustietoja, joten saatujen tulosten vertaaminen vanhempiin tuloksiin ei Loviisa 2:n osalta onnistu. Koska järjestelmät ovat kuitenkin samanlaiset molemmilla laitoksilla, voi Loviisa 1:sta koskevia vanhoja tuloksia käyttää suuntaa-antavina. Vertailu osoittaa, että myös Loviisa 2 pumppujen tehonkulutus voisi olla pienempi.

22 21 6 TAAJUUSMUUTTAJAOHJAUKSEN ENERGIANSÄÄSTÖPOTENTIAALI TARKASTELUKOHTEESSA Taajuusmuuttajan käyttäminen voi olla energiatehokas säätötapa kohteessa, jossa pumppausmäärät vaihtelevat paljon. Tällaisessa kohteessa voidaan taajuusmuuttajalla säätämällä saada pumpun tuottoarvot helposti halutun suuruisiksi sekä pumppauksen toimintapiste pumppukäyrän alueelle, jossa pumpun hyötysuhde on hyvä. Lähtökohtana tarkastelulle on todellisen käytön aikaiset virtausmäärät, joiden avulla on muodostettu pumppausten pysyvyyskäyrät. Pysyvyyskäyriä tarkastellaan lähemmin kappaleessa 6.1. Kappaleessa 6.2 käsitellään pyörimisnopeussäädön energiansäästöä kohteessa. 6.1 Pumppausten pysyvyyskäyrät Pysyvyyskäyrältä nähdään erilaisten tilavuusvirtojen osuus käyttöajasta. Pysyvyyskäyrien tarkasteleminen voi tuoda lisätietoa siitä, mikä on järjestelmän todellinen virtaus normaalikäytön aikana. Niiden avulla voidaan saada selville muun muassa pumppujen mahdollinen ylimitoitus ja löytää energiatehokkain säätötapa pumppauskohteeseen. Pysyvyyskäyrien muodostamisessa käytetyt tiedot ovat peräisin prosessinvalvontajärjestelmästä, joka on rekisteröinyt järjestelmän virtausmäärän tunnin välein (liite 3) Pysyvyyskäyrät Loviisa 1 pumpuille Loviisa 1 järjestelmien pumppausmäärien tarkastelujakso on yhteensä 1773 tuntia. Loviisa 1:n järjestelmä TF11 käsittää pumput 10TF11D001 ja 10TF12D001. Tarkasteltavana aikajaksona tämän järjestelmän virtauksen maksimi oli 332 kg/s ja minimi oli 135 kg/s. Tarkasteluajanjaksolla järjestelmän pumppauksista 97 % on tapahtunut virtausalueella kg/s. Kyseinen virtausalue on lähellä tehtyjen koestusten virtausmääriä, joten TF11-järjestelmän pumput ovat tarkastelujaksolla toimineet todennäköisesti samalla hyötysuhteella kuin koestuksissa, eli kokonaishyötysuhde on ollut noin 70 %.

23 22 Loviisa 1:n järjestelmä TF13 käsittää pumput 10TF13D001 ja 10TF14D001. Tarkasteluaikana virtauksen maksimi oli 297 kg/s ja minimi 145 kg/s. Virtausten hajonta oli huomattavasti suurempi kuin TF11 järjestelmällä ja suurin osa pumppauksista tapahtui pienemmän virtaaman alueella. Kuvassa 8 on pumppausten pysyvyyskäyrä Loviisa 1:n TF13 järjestelmälle. 0,70 0,60 Aika [%] 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0, Virtaus [%] Kuva 8. Loviisa 1:n TF13 järjestelmän pumppausten pysyvyyskäyrä. Valtaosan pumppausajasta, eli noin 65 %, pumppausmäärät ovat olleet % maksimivirtauksesta, joka on massavirtana noin kg/s. Tällä virtausalueella pumput toimivat pumppukäyrän mukaan 70 % hyötysuhteella ja kokonaishyötysuhde jää melko alhaiseksi Pysyvyyskäyrät Loviisa 2 pumpuille Loviisa 2 järjestelmien pumppausmäärien tarkastelujakso on tuntia. Järjestelmä TF11 käsittää pumput 20TF11D001 ja 20TF12D001. Järjestelmän pumppausten pysyvyyskäyrä on kuvassa 9. Pumppauskäyrän huippu on noin 50 % maksimivirtauksen kohdalla. Ajallisesti 90 % pumppauksesta on tapahtunut virtausalueella % tarkastelujakson maksimivirtauksesta, joka on massavirtana noin kg/s. Tällä virtausalueella pumppujen hyötysuhde jää noin 80 %:in. Jos oletetaan, että moottorin hyötysuhde on sama kuin koestuksissa, pumppausten kokonaishyötysuhde on tarkasteluaikana ollut noin %.

24 23 Järjestelmä TF13 käsittää pumput 20TF13D001 ja 20TF14D001. Järjestelmän pumppausten pysyvyyskäyrä on kuvassa 10. Tarkasteluaikana järjestelmän maksimivirtaus on ollut 422 kg/s. Pumppauksesta 90 % sijoittuu virtausalueelle % maksimivirtauksesta, joka on massavirtana kg/s. Pysyvyyskäyrän muoto on kuitenkin hieman epätyypillinen, sillä virtausalueella kg/s kuvaajassa on notkahdus. Tarkasteluaikaan sijoittuu myös yksi lähes viiden vuorokauden jakso, jolloin virtaus on ollut 1 5 kg/s. Ajankohdasta päätellen ajanjakso sijoittuu laitoksen vuosihuoltoon eikä järjestelmä ole todennäköisesti ollut silloin käytössä. Tämä ajanjakso on jätetty pois taajuusmuuttajaohjauksen energiansäästöpotentiaalin tarkastelusta Aika [%] Virtaus [%] Kuva 9. Loviisa 2:n TF11-järjestelmän pumppausten pysyvyyskäyrä Aika [%] Virtaus [%] Kuva 10. Loviisa 2:n TF13-järjestelmän pumppausten pysyvyyskäyrä.

25 Energiansäästöpotentiaali kohteessa Pumppausten pysyvyyskäyrien tarkastelu osoittaa, että lähes kaikissa järjestelmissä virtausta joudutaan käytön aikana kuristamaan jatkuvasti, joten puhdas välijäähdytyspiiri tarjoaa hyvät edellytykset tarkastella pyörimisnopeussäädön energiansäästöpotentiaalia. Energiansäästöpotentiaalin laskeminen on toteutettu kappaleen esimerkin mukaisesti. Pyörimisnopeussäädön aikaisten toimintapisteiden määrittämisessä tarvittavat putkistokäyrät on muodostettu pumppujen käyttöönoton yhteydessä tehtyjen mittaustulosten avulla Energiansäästöpotentiaalin laskentaesimerkki Energiansäästöpotentiaalin laskennan perustana ovat todellisen käytön aikaiset virtausmäärät ja niiden perusteella muodostetut pysyvyyskäyrät. Ensin kulutus jaetaan pysyvyyskäyrän mukaisiin osiin ja lasketaan vuotuinen energiankulutus nykyisellä säätömenetelmällä (yhtälö 10). E Pt q gh v t (10) missä E energiankulutus, kwh t käyttöaika, h. Energiankulutus lasketaan yhtälön 10 mukaisesti jokaiselle kulutusalueelle erikseen ja lopuksi eri kulutusalueiden energiankulutus lasketaan yhteen. Esimerkiksi Loviisa 2:n järjestelmä TF11 toimii noin 50 % käyttöajasta virtausalueella 210 kg/s (kuva 9). Kuristussäädöllä toteutettuna hyötysuhde on tällä virtausalueella noin 82 %. Yhtälö 10:n mukaisesti laskettuna kuristussäädöllä toteutettuna vuotuinen energiankulutus tällä virtausalueella on: E m,210 s kg m ,81 43m 3 m s h 473MWh 0,

26 25 Pyörimisnopeussäädössä putkiston ominaiskäyrä pysyy ennallaan ja toimintapisteet löytyvät putkistokäyrän ja affiniteettiparaabelin leikkauskohdasta. Affiniteettiparaabeli muodostetaan kappaleessa 3.2 esitetyn teorian mukaisesti. Pyörimisnopeussäädöllä toteutettuna Loviisa 2 järjestelmän TF11 vuotuinen energiankulutus samalla virtausalueella on: E m,210 s kg m ,81 41m 3 m s h 446MWh 0, Pyörimisnopeussäädöstä aiheutuva energiansäästöpotentiaali Loviisa 2:n TF11 järjestelmälle saadaan edellisten tulosten erotuksena. Virtausalueella 210 kg/s säästöpotentiaali on: E säästö 473MWh 446 MWh 27 MWh Säästöpotentiaalit lasketaan vastaavasti erikseen jokaiselle virtausalueelle ja järjestelmälle Energiansäästöpotentiaali Loviisa 1 pumpuille Pysyvyyskäyrien tarkastelut (kappale 6.1.1) osoittavat, että Loviisa 1 järjestelmän TF11 pumppauksista 97 % tapahtuu virtausalueella, jossa virtausta ei kuristeta ja toimintapisteet ovat hyvällä hyötysuhdealueella. Taajuusmuuttajaohjauksen energiansäästöpotentiaalia ei siten ole järkevää tarkastella tälle järjestelmälle, sillä se olisi hyvin alhainen. Järjestelmän TF13 pysyvyyskäyrältä (kuva 8) nähdään, että pumppauksista 90 % tapahtuu virtausalueella kg/s. Kuristussäädöllä toteutettuna pumput toimivat tällä virtausalueella hyötysuhteella %. Pumppujen pyörimisnopeussäädöllä voitaisiin vähentää järjestelmän energiankulutusta, koska pumppausten toimintapisteet siirtyisivät hyvälle hyötysuhdealueelle ja moottorin ottama teho pienenisi pienemmän pyörimisnopeuden johdosta. Pumpun hyötysuhde olisi samalla virtausalueella noin 82 %. Kappaleessa olevan esimerkin mukaisesti laskettuna vuotuinen energiansäästöpotentiaali TF13 järjestelmälle on noin 82 MWh. Laskennassa on oletettu, että järjestelmän käyttöaika on 8760 tuntia vuodessa ja moottorin hyötysuhde pysyy muuttumattomana säätötavasta riippumatta.

27 Energiansäästöpotentiaali Loviisa 2 pumpuille Loviisa 2 järjestelmän TF11 pysyvyyskäyrä (kuva 9) osoittaa, että järjestelmän pumppaukset tapahtuvat pääosin virtausalueella kg/s, jolloin pumppujen hyötysuhde on välillä %. Pyörimisnopeussäädöllä toteutettuna samalla virtausalueella päästäisiin % hyötysuhteisiin. Laskemalla energiansäästöpotentiaali kappaleen mukaisella periaatteella, saadaan Loviisa 2:n TF11 järjestelmän säästöksi 32 MWh vuodessa. Loviisa 2 järjestelmän TF13 pumppaukset tapahtuvat pääosin pumppujen kannalta hyvän hyötysuhteen virtausalueella (kuva 10). Kuitenkin noin 10 % pumppauksista tapahtuu pumpun kannalta joko liian pienellä tai liian suurella virtauksella, jolloin myös hyötysuhde on huono. Pyörimisnopeussäädöllä näillä alueilla toimittaessa pumppujen ottama teho laskisi huomattavasti. Energiansäästöpotentiaali TF13 järjestelmälle on noin 10 MWh vuodessa. Laskennassa on oletettu, että sähkömoottorin hyötysuhde pysyy vakiona säätötavasta riippumatta. Tästä aiheutuu tuloksiin pientä virhettä, sillä todellisuudessa taajuusmuuttaja laskee moottorin hyötysuhdetta riippuen pyörimisnopeudesta ja moottorin kuormasta. Suurin merkitys taajuusmuuttajalla on hyötysuhteeseen pienillä pyörimisnopeuksilla.

28 27 7 YHTEENVETO Työssä esitellään ensin pumppausten säätämisen energiatehokkuuteen liittyvien näkökohtien teoriaa erityisesti kuristus- ja pyörimisnopeussäädön kannalta. Tämän jälkeen teorian soveltuvuutta käytäntöön tutkitaan työn kokeellisessa osiossa. Kokeellisen osion tulokset osoittavat, että pyörimisnopeussäädöllä pystytään vähentämään energiankulutusta tarkasteltavan jäähdytyspiirin pumppauksissa. Pumppausten hyötysuhdetarkastelu osoittaa, että pumppausten kokonaishyötysuhteet ovat koestuksissa olleet noin 70 %. Muista pumpuista erottuu selkeästi ainoastaan 10TF14D001, jonka hyötysuhde on 64 %. Hyötysuhdetarkastelun tulosten perusteella tämän pumpun lähempi tarkastelu olisi aiheellista, jotta häviöt saataisiin pienemmäksi. Energiansäästöpotentiaali puhtaassa välijäähdytyspiirissä perustuu siihen, että valtaosan käyttöajasta järjestelmien virtaustarve on pienempi kuin pumppujen mitoitusarvot. Tämän seurauksena pumppujen tuottoa joudutaan säätämään. Vaihtoehto pumppujen säätämiselle olisi pienempien pumppujen asentaminen kohteeseen. Primääripiirin suuren vuodon sattuessa järjestelmän tulee kuitenkin pystyä tuottamaan suuri virtaus, joten pumppuja ei voida vaihtaa pienempiin ja säätäminen jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Saatujen tulosten mukaan energiansäästöpotentiaali puhtaalle välijäähdytyspiirille on Loviisa 1:llä 82 MWh ja Loviisa 2:lla 42 MWh vuodessa. Laskennan lähtömateriaalia oli hyvin kattavasti pitkältä aikaväliltä, joten laskenta edustaa todellista tilannetta melko hyvin.

29 28 LÄHDELUETTELO Fortum Power and Heat Oy Reaktorivälijäähdytyspiiri, TF. 15 s. Kinnunen, Lauri Väärät mitoitukset riivaavat prosessipumppuja. Tekniikka & Talous, 1999, 39. vuosikerta, 33. numero. s 21. ISSN X Kuoppamäki, Risto Pumppausten taloudellisuuden parantaminen. Paperi ja puu Paper and Timber ISSN Saatavissa: Larjola, Jaakko; Punnonen, Pekka. 2007a. Pumput: perusteet, rakenteet. Luentomoniste: pumput puhaltimet ja kompressorit. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, energia- ja ympäristötekniikan osasto. 18 s. Larjola, Jaakko; Punnonen, Pekka. 2007b. Pumput: keskipakoispumput, säätö ja kytkentä virtapiirissä. Luentomoniste: pumput, puhaltimet ja kompressorit. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, energia- ja ympäristötekniikan osasto. 27 s. Leppä, Ilkka Pumppujen ja puhaltimien energiansäästö pyörimisnopeuden säädöllä. Energia-lehti, 1994, 10. vuosikerta, 9. numero. s 38. ISSN Varttinen, Sami Taajuusmuuttajat voimalaitosten pumppauksissa, erityisesti syöttöveden pyörimisnopeussäädön vaikutus ruiskutusvesijärjestelmiin. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Energiatekniikan osasto. Varkaus. 69 s. Wirzenius, Allan Keskipakopumput. 2. painos. Tampere: Tampereen kirjapaino Oy. 323 s.

30 Puhtaan välijäähdytyspiirin prosessikaavio Liite I

31 Liite II, 1 Laskennan perustana olleet koestustulokset Koestustulokset pumpulle 10TF11D001 10TF11D001 Käyntivirta [A ] Pumpun tuotto [kg/s] Painepuolen paine [bar] Imupuolen paine [bar] ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,7 2, ,8 2, ,7 2, ,8 2, ,7 2, ,7 2, ,78 2, ,7 2, ,7 2, ,8 2, ,8 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,8 2, ,6 2, ,8 2, ,8 2, ,7 2, ,6 2, ,8 2, ,7 2, ,8 2, ,6 2, ,7 2, ,8 2, ,7 2, ,8 2, ,8 2,5

32 Liite II, 2 Koestustulokset pumpulle 10TF12D001 10TF12D001 Käyntivirta [A ] Pumpun tuotto [kg/s] Painepuolen paine [bar] Imupuolen paine [bar] ,6 2, ,7 2, ,6 2, ,5 6,6 2, ,6 2, ,7 2, ,6 2, ,9 2, ,6 2, ,8 2, ,7 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,5 2, ,6 2, ,3 2, ,7 2, ,5 2, ,5 2, ,7 2, ,7 2, ,5 2, ,6 2, ,7 2, ,5 6,6 2, ,6 2, ,7 2, ,6 2, ,5 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2,5

33 Liite II, 3 Koestustulokset pumpulle 10TF13D001 10TF13D001 Käyntivirta [A ] Pumpun tuotto [kg/s] Painepuolen paine [bar] Imupuolen paine [bar] ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,64 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,7 2, ,8 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,6 2, ,7 2, ,6 2, ,6 2, ,65 2, ,7 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,3 2, ,3 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,8 2,5

34 Liite II, 4 Koestustulokset pumpulle 10TF14D001 10TF14D001 Käyntivirta [A ] Pumpun tuotto [kg/s] Painepuolen paine [bar] Imupuolen paine [bar] ,5 2, ,6 2, , ,6 2, ,5 2, ,5 2, ,6 2, ,7 2, ,5 2, ,6 2, ,5 2, ,5 2, ,5 2, ,6 2, ,5 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,5 2, ,5 2, ,5 2, ,6 2, ,4 2, ,5 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,5 2, ,5 2, ,5 2, ,4 2, ,5 2, ,6 2,5

35 Liite II, 5 Koestustulokset pumpulle 20TF11D001 20TF11D001 Käyntivirta [A ] Pumpun tuotto [kg/s] Painepuolen paine [bar] Imupuolen paine [bar] ,4 2, ,5 2, ,6 2, ,8 2, ,6 2, ,7 2, ,6 2, ,8 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,8 2, ,5 2, ,7 2, ,7 6,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,5 2, ,4 2, ,7 2, ,5 6,7 2, ,7 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,5 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,7 2,6

36 Liite II, 6 Koestustulokset pumpulle 20TF12D001 20TF12D001 Käyntivirta [A ] Pumpun tuotto [kg/s] Painepuolen paine [bar] Imupuolen paine [bar] ,6 2, ,8 2, ,3 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,5 2, ,5 2, ,75 2, ,7 2, ,8 2, ,7 2, ,6 2, ,6 2, ,75 2, , ,7 2, ,6 2, ,5 2, ,7 2, ,6 2, ,55 2, ,7 2, ,8 2, ,6 2, ,6 2, ,5 2, ,6 2, ,5 2, ,7 2, ,7 2,5

37 Liite II, 7 Koestustulokset pumpulle 20TF13D001 20TF13D001 Käyntivirta [A ] Pumpun tuotto [kg/s] Painepuolen paine [bar] Imupuolen paine [bar] ,6 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,8 2, ,62 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,5 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,8 2, ,8 2, ,7 2, ,6 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,65 2, ,7 2, ,7 2, ,7 2, ,6 2, ,8 2, ,7 2, ,7 2, ,5 2, , ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,7 2,6

38 Koestustulokset pumpulle 20TF14D001 20TF14D001 Käyntivirta [A ] Pumpun tuotto [kg/s] Painepuolen paine [bar] Imupuolen paine [bar] ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,5 2, ,6 2, ,6 2, ,59 2, ,5 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,7 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2, ,8 2, ,6 2, ,6 2, ,6 2,6 Liite II, 8

39 Todelliset pumppausmäärät Liite III,1 Lo1TF1 1 [KG/S] Lo1TF1 1 [KG/S] Lo1TF1 1 [KG/S] Lo1TF1 1 [KG/S] Lo1TF1 1 [KG/S] Lo1TF1 1 [KG/S] Lo1TF1 1 [KG/S] , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9

40 Liite III, 2 Lo1TF13 [KG/S] Lo1TF13 [KG/S] Lo1TF13 [KG/S] Lo1TF13 [KG/S] Lo1TF13 [KG/S] Lo1TF13 [KG/S] Lo1TF13 [KG/S] , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Energiatehokas pumppausjärjestelmä KOULUTUSMATERIAALI

Energiatehokas pumppausjärjestelmä KOULUTUSMATERIAALI Energiatehokas pumppausjärjestelmä KOULUTUSMATERIAALI Pumput Pumput voi jakaa kolmeen ryhmään: Turbopumput Keskipako-, puoliaksiaali- ja aksiaalipumput Syrjäytyspumput Mäntä- ja kiertopumput Muut pumput

Lisätiedot

(b) Määritä pumpun todellinen nostokorkeus, jos pumpun hyötysuhde on 65 %. 160 mm. 100 mm. 650 rpm. Kuva 1: Tehtävän asettelu.

(b) Määritä pumpun todellinen nostokorkeus, jos pumpun hyötysuhde on 65 %. 160 mm. 100 mm. 650 rpm. Kuva 1: Tehtävän asettelu. Tehtävä 1 Kuvan keskipakopumppu pumppaa vettä (ρ = 998 kg/m 3 ) tilavuusvirralla 180 l/s. Pumpun pesän korkeus on mm. Oletetaan, että sisäänvirtauksessa absoluuttisella nopeudella ei ole tangentiaalista

Lisätiedot

SELLUTEHTAAN RAAKAVESIPUMPPAAMON ENERGIATARKASTELU. Energy analysis of raw water pumping in pulp mill

SELLUTEHTAAN RAAKAVESIPUMPPAAMON ENERGIATARKASTELU. Energy analysis of raw water pumping in pulp mill LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari SELLUTEHTAAN RAAKAVESIPUMPPAAMON ENERGIATARKASTELU

Lisätiedot

Energiatehokas pumppausjärjestelmä. Koulutusmateriaali

Energiatehokas pumppausjärjestelmä. Koulutusmateriaali Energiatehokas pumppausjärjestelmä Koulutusmateriaali 1 Pumput Pumpulla tarkoitetaan mekaanista nesteiden siirtämiseen ja paineen nostoon tarkoitettua laitetta. Pumppausjärjestelmä koostuu paitsi pumpuista

Lisätiedot

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN HYÖTYSUHDE PUMPUN HYÖTYSUHTEEN LASKEMINEN

HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN HYÖTYSUHDE PUMPUN HYÖTYSUHTEEN LASKEMINEN HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN HYÖTYSUHDE PUMPUN HYÖTYSUHTEEN LASKEMINEN Pumpun toiminnan valvontaparametrit Pumpun suorituskyvyn ylläpitäminen on melko helppoa valvomalla vain kolmea parametria. Valvottavat

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS PUHTAAN VEDEN PUMPPAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018

ENERGIATEHOKAS PUHTAAN VEDEN PUMPPAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 ENERGIATEHOKAS PUHTAAN VEDEN PUMPPAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 ENERGIATEHOKAS PUHTAAN VEDEN PUMPPAUS Vesihuolto on maailmanlaajuinen toimiala ja jopa 2 3 % maailman sähkönkulutuksesta on

Lisätiedot

Teollisuuden pumppausjärjestelmät ja niiden. kehittämismahdollisuudet. Industrial pumping systems and development opportunities

Teollisuuden pumppausjärjestelmät ja niiden. kehittämismahdollisuudet. Industrial pumping systems and development opportunities Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Teollisuuden pumppausjärjestelmät ja niiden kehittämismahdollisuudet

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa DI Mika Kuronen 20.5.2015 Sisältö Pohjana samanniminen diplomityö, Aalto-yliopisto Tilaaja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, mukana myös VVY,

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

(c) Kuinka suuri suhteellinen virhe painehäviön laskennassa tehdään, jos virtaus oletetaan laminaariksi?

(c) Kuinka suuri suhteellinen virhe painehäviön laskennassa tehdään, jos virtaus oletetaan laminaariksi? Tehtävä 1 Vettä (10 astetta) virtaa suorassa valurautaisessa (cast iron) putkessa, jonka sisähalkaisija on 100 mm ja pituus 70 m. Tilavuusvirta on 15 litraa minuutissa. (a) Osoita, että virtaus on turbulenttia.

Lisätiedot

Keskipakopumpun suorituskyvyn mittaus

Keskipakopumpun suorituskyvyn mittaus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta LUT Energia Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A000 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Keskipakopumpun suorituskyvyn mittaus Performance

Lisätiedot

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin:

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: 1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on valmistettu ruostumattomasta

Lisätiedot

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SP Tuote No.: 12A01907

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SP Tuote No.: 12A01907 Positio Laske Kuvaus 1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on

Lisätiedot

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin:

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: 1 SP 17-7 Tuote No.: 12A197 Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa pysty- tai vaakasuuntaisesti. Kaikki teräskomponentit on valmistettu ruostumattomasta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JÄTEVEDEN PUMPPAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018

ENERGIATEHOKAS JÄTEVEDEN PUMPPAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018 ENERGIATEHOKAS JÄTEVEDEN PUMPPAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018 Energiatehokas jäteveden pumppaus Jätevesien johtaminen toteutetaan pitkälti painovoimaisesti. Viemäriverkostossa ja jätevedenpuhdistamoilla

Lisätiedot

kalvopumput - yleistä

kalvopumput - yleistä Pumppu Kalvopumput Hydra-Cell korkeapainepumput kalvopumput - yleistä Yleiskuvaus Hydra-Cell pumppujen toimintaperiaate Päätiivisteettömät Hydra-Cell pumput koostuvat: Nestepesästä - Etukansi putkiston

Lisätiedot

PERUSPERIAATTEET JA PUMPPUTYYPIT YLEISIMMÄT JUOKSUPYÖRÄTYYPIT

PERUSPERIAATTEET JA PUMPPUTYYPIT YLEISIMMÄT JUOKSUPYÖRÄTYYPIT PERUSPERIAATTEET JA PUMPPUTYYPIT YLEISIMMÄT JUOKSUPYÖRÄTYYPIT Mikä on juoksupyörä? Juoksupyörä on keskipakopumpun tärkein osa. Kun juoksupyörä pyörii, se tuottaa nesteen siirtämistä eli pumppaamista varten

Lisätiedot

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys:

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SLV..1.15.4.5D.C Yhtiön nimi: Tuote No.: 96597 Huom.! Tuotteen kuva voi poiketa todellisesta tuotteesta Normaalisti imevä yksijaksoinen keskipakopumppu soveltuu jäteveden, prosessiveden

Lisätiedot

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?

Lisätiedot

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys:

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SLV.1.1.55..5D.C Yhtiön nimi: Tuote No.: 959 Huom.! Tuotteen kuva voi poiketa todellisesta tuotteesta Normaalisti imevä yksijaksoinen keskipakopumppu soveltuu jäteveden, prosessiveden

Lisätiedot

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow.

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø8 8 Ø 14 2 6 15 Ø3 4 Ø128 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 12 14 3 m/h

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energiatekniikan osasto

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energiatekniikan osasto LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energiatekniikan osasto TAAJUUSMUUTTAJAT VOIMALAITOSTEN PUMPPAUKSISSA, ERITYISESTI SYÖTTÖVEDEN PYÖRIMISNOPEUSSÄÄDÖN VAIKUTUS RUISKUTUSVESIJÄRJESTELMIIN Diplomityön aihe

Lisätiedot

KÄYTTÖVESIPUMPUT, VAKIONOPEUS, 3x400V AP-, AKP- ja AEP- sarjat, kierteelliset G1/2 G1 ¼ LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. Head.

KÄYTTÖVESIPUMPUT, VAKIONOPEUS, 3x400V AP-, AKP- ja AEP- sarjat, kierteelliset G1/2 G1 ¼ LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ.  Head. LOREM IPSUM JE ZULT MAAR HZ m Head m/s m/s m/s m/s m/s Ø m Ø Ø Ø Ø l/s Flow kw Shaft power P Ø m/h Ø 9 Ø Ø kw 9 Total input power P Ø KÄYTTÖVESIPUMPUT, VAKIONOPEUS, xv AP-, AKP- ja AEP- sarjat, kierteelliset

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Teollisuuden ja yhdyskuntien energiatehokkuusselvitykset, auditoinnit

Teollisuuden ja yhdyskuntien energiatehokkuusselvitykset, auditoinnit Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta. LUT Energia Tutkimusraportti 6 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology. LUT Energy Research report 6 Niina Aranto Teollisuuden

Lisätiedot

Differentiaalilaskennan tehtäviä

Differentiaalilaskennan tehtäviä Differentiaalilaskennan tehtäviä DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona 2. Derivoimiskaavat 2.1

Lisätiedot

HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Hyötysuhteen heikkenemiseen vaikuttavat tekijät Pumpun hyötysuhde voi heiketä näistä syistä: Kavitaatio

Lisätiedot

Keskipakopumppujen akselitehokartoitus

Keskipakopumppujen akselitehokartoitus Visa Talli Keskipakopumppujen akselitehokartoitus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kemiantekniikka Opinnäytetyö 11.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Visa Talli Keskipakopumppujen

Lisätiedot

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R VARISCO itseimevät jätepumput ST-R Varisco ST-R -sarjan pumput ovat itseimeviä kierrätyspumppuja ja soveltuvat suuria kiintoaineita sisältävien lietteiden pumppaamiseen. Pumput asennetaan pumpattavan nesteen

Lisätiedot

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 26.5.2017 8:00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.

Lisätiedot

Kon Hydraulijärjestelmät

Kon Hydraulijärjestelmät Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Hydraulijärjestelmän häviöiden laskenta Oheisten kuvien (2 5) esittämissä järjestelmissä voiman F kuormittamalla sylinterillä tehdään edestakaisia liikkeitä, joiden välillä

Lisätiedot

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP LOREM IPSUM JE ZULT MAAR HZ m Head m/s m/s m/s m/s m/s Ø m Ø Ø Ø Ø l/s Flow kw Shaft power P Ø m/h Ø Ø Ø kw Total input power P VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT,

Lisätiedot

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D019772/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D019772/02. EUROOAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. maaliskuuta 2012 (22.03) (OR. en) 7975/12 ENER 109 ENV 226 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. maaliskuuta 2012 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

AKSIAALIPUHALTIMET LAUHDUTIN- JA HÖYRYSTINKÄYTTÖÖN

AKSIAALIPUHALTIMET LAUHDUTIN- JA HÖYRYSTINKÄYTTÖÖN ROSENBERG AKSIAALIPUHALTIMET LAUHDUTIN- JA HÖYRYSTINKÄYTTÖÖN Aksiaalipuhaltimet lauhdutin- ja höyrystinkäyttöön ovat tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi seuraavissa sovellutuksissa: - lauhduttimissa

Lisätiedot

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SP 2A-23. Tuote No.: 09001K23

Yhtiön nimi: Luotu: Puhelin: Päiväys: Positio Laske Kuvaus 1 SP 2A-23. Tuote No.: 09001K23 Positio Laske Kuvaus 1 SP 2A-23 Tuote No.: 91K23 Huom.! Tuotteen kuva voi poiketa todellisesta tuotteesta Porakaivoon asennettava uppopumppu soveltuu puhtaan veden pumppaukseen. Pumppu voidaan asentaa

Lisätiedot

KESKIPAKOPUMPPUJEN HYÖTYSUHDE- ALUEIDEN TARKASTELU

KESKIPAKOPUMPPUJEN HYÖTYSUHDE- ALUEIDEN TARKASTELU OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KESKIPAKOPUMPPUJEN HYÖTYSUHDE- ALUEIDEN TARKASTELU Yara Suomi Oy T EKIJÄ: Veli-Matti Tiilikainen EKK10SC SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. Head. 1m/s. 4m/s. 3m/s. 2m/s. 5m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. Shaft power P2 Ø144 Ø138 Ø133 Ø128.

LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ.  Head. 1m/s. 4m/s. 3m/s. 2m/s. 5m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. Shaft power P2 Ø144 Ø138 Ø133 Ø128. LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø138 8 Ø 14 2 6 15 Ø133 4 Ø8 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 14 3 m/h Ø138 9 8 Ø133 7 Ø8 6 5 4

Lisätiedot

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI Luento 5.3.2012 3. vaihe 1 3. Vaihe Sanallinen prosessikuvaus Taselaskenta Lopullinen virtauskaavio 2 Sanallinen prosessikuvaus Prosessikuvaus on kirjallinen kuvaus prosessin

Lisätiedot

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: -

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: - Positio Laske Kuvaus 1 MAGNA 32- Tuote No.: 98123 Huom.! Tuotteen kuva voi poiketa todellisesta tuotteesta Pumppu on roottoriholkilla varustettua tyyppiä eli pumppu ja moottori muodostavat integroidun

Lisätiedot

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.

Lisätiedot

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: -

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: - Positio Laske Kuvaus 1 MAGNA 25- Tuote No.: 9815 Huom.! Tuotteen kuva voi poiketa todellisesta tuotteesta Pumppu on roottoriholkilla varustettua tyyppiä eli pumppu ja moottori muodostavat integroidun kokonaisuuden

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe :00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe :00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, pe 16.2.2018 13:00-17:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin. Arvioinnin

Lisätiedot

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf 4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä

Lisätiedot

Energiansäästömoottoreiden uudet tuulet

Energiansäästömoottoreiden uudet tuulet M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Energiansäästömoottoreiden uudet tuulet Sami Kujala Mistä sähköä tulee? 25% ydinvoimaa 15% vesivoima 12% tuonti Tuulen

Lisätiedot

RX JA RX VORTEX TYHJENNYSPUMPUT LAADUKAS VAIHTOEHTO TYHJENNYSPUMPUKSI. Myynti:

RX JA RX VORTEX TYHJENNYSPUMPUT LAADUKAS VAIHTOEHTO TYHJENNYSPUMPUKSI. Myynti: RX JA RX VORTEX TYHJENNYSPUMPUT LAADUKAS VAIHTOEHTO TYHJENNYSPUMPUKSI - RX JA RX VORTEX SARJAN PUMPUT OVAT TUNNETTUJA KESTÄVYYDESTÄÄN - TUPLA-AKSELITIIVISTEET TUOVAT HUOLETTOMIA KÄYTTÖTUNTEJA - LAADUN

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314 VA K 0 LA 401 Helsinki Rukkila 12 Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1962 Koetusselostus 398 MAKO-VESIPUMPPU mallit

Lisätiedot

JÄTEVESIPUMPPAAMON JA REVERSION PUMPPUJEN TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TARKASTELU

JÄTEVESIPUMPPAAMON JA REVERSION PUMPPUJEN TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TARKASTELU Sami Myöhänen JÄTEVESIPUMPPAAMON JA REVERSION PUMPPUJEN TAAJUUSMUUTTAJAKÄYTÖN TARKASTELU Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.4.2013 Tekijä(t)

Lisätiedot

Konesalin jäähdytysjärjestelmän mallinnus, simulointi ja optimointi. To 4.6.2015 Merja Keski-Pere

Konesalin jäähdytysjärjestelmän mallinnus, simulointi ja optimointi. To 4.6.2015 Merja Keski-Pere Konesalin jäähdytysjärjestelmän mallinnus, simulointi ja optimointi To 4.6.2015 Merja Keski-Pere Konesaleista Digitalisaation lisääntyminen palvelinkapasiteettia lisää Eurooppaan arviolta jopa 60 uutta

Lisätiedot

Recair Oy 2006-09-11 Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto

Recair Oy 2006-09-11 Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto Recair Oy 2006-09-11 Seppo Kanninen/sisäisen koulutuksen tiedosto ILMASTOINTIKONEEN SFP-LUKU JA SEN LASKENTA 1. Mitä on SFP-luku? SFP ( Specific Fan Power ) = ominaissähköteho eli sähköverkosta otettu

Lisätiedot

Pumppaamon sijainti. Pietilä Sari 2010, kuvat: Grundfos, Lining, WSP Finland

Pumppaamon sijainti. Pietilä Sari 2010, kuvat: Grundfos, Lining, WSP Finland Pumppaamon sijainti Sijainnin suunnittelussa huomioitava: Viemäröinnin asettamat tekniset reunaehdot (esim. geodeettinen nostokorkeus, paineputken pituus) Maisemalliset näkökohdat Hajuhaitat Maaperän sopivuus

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

ENERGIAN SÄÄSTÖ JÄTEVEDENPUMPPAUKSESSA JA UUDET PUMPPAUSTAVAT ERILAISET PUMPPAAMOVAIHTOEHDOT

ENERGIAN SÄÄSTÖ JÄTEVEDENPUMPPAUKSESSA JA UUDET PUMPPAUSTAVAT ERILAISET PUMPPAAMOVAIHTOEHDOT ENERGIAN SÄÄSTÖ JÄTEVEDENPUMPPAUKSESSA JA UUDET PUMPPAUSTAVAT Ominaisenergian optimointi isoilla pumppaamoilla Jäteveden paineenkorotuspumppaamot, avoin tai suljettu ratkaisumalli Kombi vai 2-neuvoinen

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu. Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

VEDENJAKELU- JA VIEMÄRIVERKOSTON ENERGIATEHOKKUUS MALLINTAMALLA Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018

VEDENJAKELU- JA VIEMÄRIVERKOSTON ENERGIATEHOKKUUS MALLINTAMALLA Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018 VEDENJAKELU- JA VIEMÄRIVERKOSTON ENERGIATEHOKKUUS MALLINTAMALLA Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018 Vesihuoltoverkostoissa energiaa kuluu veden siirtämisen pumppauksiin. Energiantarpeeseen vaikuttaa

Lisätiedot

www.koja.fi HiFEK-huippuimurit Korkean hyötysuhteen huippuimuri

www.koja.fi HiFEK-huippuimurit Korkean hyötysuhteen huippuimuri www.koja.fi HiFEK-huippuimurit Korkean hyötysuhteen huippuimuri HiFEK EC Energiatehokas ja käyntiääneltään hiljainen toimisto-, liike-, julkis- ja asuinrakennusten poistopuhallin ILMAMÄÄRÄ JOPA 4,5 m³/s

Lisätiedot

Esim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).

Esim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p). 3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa

Lisätiedot

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää

Lisätiedot

Työ 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN

Työ 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

KAHDEN PUMPUN PAINEENKOROTUSASEMAT TAAJUUSMUUTTAJILLA. kw Total input power P1 (taajuusmuuttajat asemaan integroidussa ohjauskaapissa)

KAHDEN PUMPUN PAINEENKOROTUSASEMAT TAAJUUSMUUTTAJILLA. kw Total input power P1 (taajuusmuuttajat asemaan integroidussa ohjauskaapissa) LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s 3 Ø144 2 Ø8 Ø144 NPSH m 8 15 6 Ø3 4 Ø128 5 2 5 15 2 3 35 4 l/s Flow 2 4 6 8 12 14 m 3 /h kw 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Shaft

Lisätiedot

Energiatehokkaat pumput

Energiatehokkaat pumput Energiatehokkaat pumput Opas energiatehokkaiden pumppujen hankintaan ja pumppausjärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen PUMPUT HANKINNAT 1 ENERGIATEHOKKAAT HANKINNAT Lukijalle Tämä opas on osa Motivan

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

Camfil Farr esittelee uuden tavan vertailla ilmansuodattimia.

Camfil Farr esittelee uuden tavan vertailla ilmansuodattimia. Camfil Farr esittelee uuden tavan vertailla ilmansuodattimia. Teimme suodattimien valinnan helpoksi kuin ABC. Vastakehitetty Energy & Air Quality Rating -luokitusjärjestelmä auttaa vähentämään energiankulutusta.

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Lauhdepumput Suomen ydinvoimaloissa

Lauhdepumput Suomen ydinvoimaloissa Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Lauhdepumput Suomen ydinvoimaloissa Condensate pumps

Lisätiedot

JÄTEVESIPUMPPAAMOJEN ENERGIATEHOKKUUS. Energy efficiency of wastewater pumping stations

JÄTEVESIPUMPPAAMOJEN ENERGIATEHOKKUUS. Energy efficiency of wastewater pumping stations LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH60A4000 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari JÄTEVESIPUMPPAAMOJEN ENERGIATEHOKKUUS Energy

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

2 Pistejoukko koordinaatistossa

2 Pistejoukko koordinaatistossa Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS AKTIIVILIETEPROSESSI Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018

ENERGIATEHOKAS AKTIIVILIETEPROSESSI Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 ENERGIATEHOKAS AKTIIVILIETEPROSESSI Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 ENERGIATEHOKAS AKTIIVILIETEPROSESSI Suodatus Muu 6 % Aktiivilieteprosessin energiankulutusta voi tehostaa oikealla laitemitoituksella

Lisätiedot

POSITIO: KÄYTTÖKOHDE: LÄHETTÄJÄ: HYVÄKSYNYT: TILAUSNRO: ALPHA

POSITIO: KÄYTTÖKOHDE: LÄHETTÄJÄ: HYVÄKSYNYT: TILAUSNRO: ALPHA Projektitiedot PROJEKTI: POSITIO: KÄYTTÖKOHDE: LÄHETTÄJÄ: HYVÄKSYNYT: TILAUSNRO: EDUSTAJA: SUUNNITTELIJA: URAKOITSIJA: MÄÄRÄ: PÄIVÄYS: PÄIVÄYS: PÄIVÄYS: Grundfos ALPHA2 -pumput ovat korkean hyötysuhteen

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Automaatio- ja prosessitekniikka PUMPPAAMOIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Automaatio- ja prosessitekniikka PUMPPAAMOIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Automaatio- ja prosessitekniikka Jukka Mäkitalo PUMPPAAMOIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Opinnäytetyö 2013 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

14. Putkivirtausten ratkaiseminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

14. Putkivirtausten ratkaiseminen. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 14. Putkivirtausten ratkaiseminen KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Miten erilaisia putkistovirtausongelmia ratkaistaan? Motivointi: putkijärjestelmien mitoittaminen sekä painehäviöiden

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

CASE: TURUN SEUDUN PUHDISTAMO ENERGIATEHOKKAAMMAT MOOTTORIT

CASE: TURUN SEUDUN PUHDISTAMO ENERGIATEHOKKAAMMAT MOOTTORIT CASE: TURUN SEUDUN PUHDISTAMO ENERGIATEHOKKAAMMAT MOOTTORIT Energiatehokas vesihuoltolaitos 2/2018 1 Kestomagneettimoottorin edut Moottorit vaihtuivat energiatehokkaampiin Turun seudun puhdistamo Oy korvasi

Lisätiedot

VEDENPUMPPAUKSEN ENERGIATEHOKKUUS

VEDENPUMPPAUKSEN ENERGIATEHOKKUUS Pekka Kurunlahti VEDENPUMPPAUKSEN ENERGIATEHOKKUUS Esimerkkinä Stora Enson Oulun tehdas Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2013 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI

Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Energiatehokkaat moottorikäytöt KOULUTUSMATERIAALI Moottorit teollisuudessa Sähkömoottorit ovat teollisuuden suurin yksittäinen sähkön kuluttaja. Keskimäärin Suomen teollisuuden käyttämästä sähköstä 60-70

Lisätiedot

Saat enemmän vähemmällä

Saat enemmän vähemmällä TA-Compact-P Saat enemmän vähemmällä Sulku 2-tie säätöventtiili virtauksen maksimirajoitusventtiili 5 in 1 täydellinen mitattavuus TA-Compact-P Uusi päätelaitteisiin tarkoitettu paineen vakioiva 2-tie

Lisätiedot

Aalto-yliopisto. Rengasjohtokytkentään ja massavirtasäättöön kytketyn talon lämmönvaihtimen mittaus laboratoriossa

Aalto-yliopisto. Rengasjohtokytkentään ja massavirtasäättöön kytketyn talon lämmönvaihtimen mittaus laboratoriossa Rengasjohtokytkentään ja massavirtasäättöön kytketyn talon lämmönvaihtimen mittaus laboratoriossa Jon Iturralde, Pyry Jantunen, Maunu Kuosa, Tapio Mäkilä, Markku Lampinen, Risto Lahdelma Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: - Positio Laske Kuvaus 1 CR 3-12 A-A-A-E-HQQE. Tuote No.: 96516599

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: - Positio Laske Kuvaus 1 CR 3-12 A-A-A-E-HQQE. Tuote No.: 96516599 Positio Laske Kuvaus 1 CR 3-12 A-A-A-E-HQQE Tuote No.: 96516599 Vaaka-asenteinen, monijaksoinen keskipakopumppu, jossa imu- ja paineaukko ovat samalla tasolla (in-line). Voidaan asentaa vaakasuuntaiseen

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

TEKNINEN OHJE ASENNUS KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE

TEKNINEN OHJE ASENNUS KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE 1.9.213F 3.3.29 VALLOX SUUNNITTELUOHJE SÄHKÖKYTKENTÄKAAVIOT ASENNUS- JA MITTAKUVAT HUOLTO-OHJE Kaikki mallit ylöspäin puhaltavia Kaikkiin malleihin saatavana tehdasvalmisteinen kattoläpivienti ja alipainepelti

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit

Lisätiedot