Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma"

Transkriptio

1 Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma Kyyjärven kunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan tehnyt aloitteen työhyvinvointisuunnitelman laadinnasta Kyyjärven kuntaan. Vuonna2013 on kunnan henkilökunnalla ollut paljon sairauspoissaoloja, mikä herättityösuojelutoimikunnan miettimään keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Myös kunnan luottamushenkilöt olivat ilmaisseet huolensa sairauspoissaoloistahenkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan käynnistää hyvinvointisuunnitelman laadinnan. Työsuojelupäällikkö on vastannut työhyvinvointisuunnitelman laadinnasta yhdessä työhyvinvointiryhmän kanssa. Ryhmässä on eri työyksiköiden edustajia seuraavasti: päivähoito, Heli Auranen koulu, Kaisa Tamminen ja Aune Lampila ruokahuolto, Hannele Hietikko siistijät, Päivi Rokala laitosmiehet, Janne Paananen kirjasto, Maarit Ohranen kunnanvirasto, työsuojelupäällikkö Maija-Liisa Immonen lisäksi työterveyshoitaja Tiina Saarinen Työhyvinvointi on olennainen osa tuloksellista henkilöjohtamista. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työelämän laatua parantavaa työnantajan ja koko henkilöstön välistä yhteistyötä ja hyödyttää molempia. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy ja työntekijän sekä organisaation tuloksellisuus kasvaa. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen ja työhyvinvointisuunnitelman pohjana on käytetty Työhyvinvoinnin portaat -toimintamallia, jonka perustana ovat ihmisten perustarpeet: psyko-fyysiset perustarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Hyvinvoinnin edellytyksenä on, että nämä tarpeet tyydyttyvät työssä ja elämässä. Myönteiset vaikutukset heijastuvat koko organisaatioon. Työhyvinvoinnin ydin on työssä. Työhyvinvointi liittyy perustehtävän suorittamiseen ja on jokapäiväistä toimintaa työssä ja työyhteisössä. Työpaikan hyvinvointijärjestelmän muodostaa työorganisaatio eli johto ja esimiehet yhdessä työntekijöiden kanssa. Työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto toimivat yhdessä ja erikseen tukena, asiantuntijoina, kehittäjinä ja herättelijöinä. Työhyvinvointisuunnitelma laaditaan työpaikan omista lähtökohdista. Perustana on työpaikalla tehty nykytilan arviointi. Laadinnassa käytetään hyödyksi aikaisemmin toteutettuja kyselyjä, selvityksiä, käytäntöjä ja niistä saatuja kokemuksia. Nykytilaa selvitetään 1

2 työntekijöille tehdyillä kyselyillä. Nykytilan analyysin pohjalta valitaan kehittämiskohteet. Työhyvinvoinnin kehittämiskohteita on käsitelty työyksiköissä, joten kaikilla työntekijöillä on ollut mahdollisuus osallistua työhyvinvointisuunnitelman laadintaan. Työhyvinvointiryhmä on koonnut kehittämiskohteita ja valmistellut keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteissa on laajempia, pitemmän aikavälin kehittämistavoitteita työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja säilyttämiseksi sekä vuosittain yksilöidympiä, konkreettisia tavoitteita ja keinoja hyvinvoinnin edistämiseen ja henkilöstön sitouttamiseen työhyvinvoinnin kehittämistyöhön. Työnantajalla on eri lakien tuomia velvoitteita. Työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, työsuojelun valvontalaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki, työsopimuslaki ja työeläkelaki velvoittavat työnantajaa huolehtimaan henkilöstön työkyvystä, työympäristöstä, osaamisesta, palkkauksesta ja hyvinvoinnista. Työntekijöillä on velvollisuus huolehtia omasta työkyvystään ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin edistäminen on työntekijöiden, työyhteisöjen ja koko organisaation yhteistyötä. 1.Työhyvinvoinnin edistämisen merkitys Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on parantaa jokaisen työntekijän omaa hyvinvointia ja jaksamista sekä koko työyhteisön työilmapiiriä ja jaksamista. Hyvinvoiva työntekijä on työpaikan tärkein voimavara. Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa organisaation kilpailukykyyn, tuloksellisuuteen ja maineeseen. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työelämässä, on tyytyväinen työhönsä, kehittää itseään ja on innovatiivinen ja tuottava. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan panostukset työhyvinvointiin tulevat 6-kertaisesti takaisin hyötyinä, joita ovat sairauspoissaolojen väheneminen, tehokkaan työajan kasvu, yksilöllisen tuottavuuden kasvu, tuottavuuden lisääntyminen, laadun paraneminen ja innovaatioiden lisääntyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on työnantajan, työntekijän ja yhteiskunnan yhteistyötä työssäkäyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia ei saavuteta työstä irrallisilla terveystempauksilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kokonaisvaltaista ja laaja-alaista. Toiminta kohdistuu esimerkiksi henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin tai johtamiseen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa tulee olla organisaation kaikilla tasoilla ja toiminnoissa. Johtamisen on oltava osallistavaa. Koko henkilöstön on oltava mukana toiminnassa. Hyvinvoinnin edistäminen on mukana kaikessa päätöksenteossa, on suunnitelmallista, on osa johtamisjärjestelmää, rakenteita ja prosesseja ja toiminta on ratkaisu- ja voimavarakeskeistä. Terveessä ja toimivassa työyhteisössä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat avoimesti, ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu. Työyhteisön muutoksen hallintavalmiudet ovat tehokkaita ja ongelmanratkaisutaidot rakentavia. Kehittämistyössä suuntaudutaan tulevaisuuteen ja etusijalla ovat ratkaisukeskeiset, ennaltaehkäisevät toimintatavat. Työsuojelun ja työterveyshuollon toiminta kuuluvat kiinteästi terveeseen työyhteisöön. Kukoistavassa työpaikassa työn järjestelyissä, johtamisessa ja työyhteisön toiminnassa sekä jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa on panostettu siihen, että henkilöstö voi riittävästi kokea työssään itsenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä saada pärjäämisen kokemuksia. Työntekijät tuntevat työnsä tavoitteet ja vastuut. He kokevat voivansa hyödyntää vahvuuksiaan ja osaamistaan omassa työssään ja voivat tehdä palkitsevaa yhteistyötä kannustavassa ja innostavassa työilmapiirissä. 2

3 2.Työhyvinvoinnin portaat malli työhyvinvoinnin kehittämisen välineenä Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. (lähde:työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä,ttl/eu Progress rahoitusohjelma) Työhyvinvoinnin portaat mallissa on kyse ihmisen perustarpeista suhteessa työhön ja näiden tarpeiden vaikutuksesta motivaatioon. Malli perustuu Abraham Maslowin tarvehierarkiaan. Hänen mukaansa ihmisen tavoite on omien kykyjen ja mahdollisuuksien toteuttaminen. Hänen motivaatioteoriansa mukaan ihmisen tarpeet muodostavat hierarkian, jossa ylimpänä tavoitteena ja eettisenä ihanteena on itsensä toteuttamisen motiivi, aidon inhimillisen toiminnan voimanlähde. Maslowin mukaan on ainakin viisi tavoitetta, joita voi kutsua perustarpeiksi. Ne ovat fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Lisäksi ihmisellä on tarve ylläpitää näiden tarpeiden taustalla olevia olosuhteita. Nämä perustavoitteet ovat toisistaan riippuvaisia hierarkisen olettamuksen mukaan. Jos tarve on melko hyvin tyydytetty, seuraavan tason tarve herää dominoimaan tietoista elämää. Vähemmän tärkeiden tarpeiden osuus minimoituu, unohtuu ja kielletään. Vallitseva tarve siis hallitsee ihmisen käyttäytymistä, koska jo tyydytetyt tarpeet eivät ole aktiivisia motivaatiotekijöitä. Malli on luotu vertailemalla ja hyödyntämällä jo olemassa olevia työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työhyvinvoinnin edistämisen malleja sekä määritelmiä yhdistäen niiden sisältöjä Maslowin tarvehierarkian mukaisesti. Jokaiselle portaalle on koottu työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä niin organisaation kuin yksilönkin näkökulmasta sekä kyseessä olevaan aihealueeseen liittyviä mittareita tai arviointimenetelmiä. Tarkoitus on, että mallin avulla voidaan kehittää sekä yksilön omaa että työyhteisön ja organisaation työhyvinvointia porras portaalta. Portaat on nimetty uudelleen, paremmin työelämään sopivin käsittein: Terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. 3

4 Hyvä työ rakentuu porras portaalta. TERVEYS 4

5 Alimman tason tarve on terveys, johon kuuluvat terveelliset elämäntavat, kuten riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta, riittävä uni ja vapaa-aika, kohtuullisuus alkoholin käytössä ja savuttomuus sekä sairauksien ehkäisy ja hoito. Tähän perustarpeeseen voidaan verrata ihmisen terveyttä ja fyysistä kuntoa. Fyysinen hyvinvointi on työhyvinvoinnin perusta. Pysyäkseen terveenä ja voidakseen hyvin ihminen tarvitsee kuormitusta ja haasteita. Työntekijän kannalta sopiva työkuormitus edistää terveyttä ja työkykyä, työ on tekijänsä mittainen niin henkisesti kuin fyysisestikin. Työkuormitus on sopiva, kun työntekijä ehtii pääsääntöisesti palautua rasituksesta työpäivän aikana tai pian sen päätyttyä ja pystyy viettämään työpäivän jälkeen virikkeellistä vapaa-aikaa. Terve ihminen kestää lyhytaikaisesti voimakastakin kuormitusta, mutta pitkäaikainen tai liian voimakas kuormitus altistaa sairastumiselle. Säännöllisellä ja monipuolisella, omia mieltymyksiä vastaavalla liikunnalla on merkittävä vaikutus terveyteen ja työkykyyn. Fyysisen aktivisuuden lisäksi monipuoliset ruokailutottumukset ylläpitävät terveyttä ja ehkäisevät lihavuutta. Säännöllinen ruokailu edistää hyvinvointia, työtehoa ja vireyttä. Työpaikkaruokailu on tärkeää ravinnon sekä levon ja virkistyksen kannalta. Ihminen tarvitsee palautuakseen ja voidakseen hyvin riittävästi unta ja lepoa. Riittävä vireystaso on edellytyksenä aivojen normaalille toiminnalle sekä työ- ja toimintakyvylle. Päihteet eivät kuulu työelämään. Päihdeohjelman tavoitteena on lisätä tietoisuutta alkoholiasioista, alkoholin käytön riskeistä terveydelle ja työkyvylle. Työntekijöitä herätellään seuraamaan omaa alkoholinkäyttöään. Päihdeohjelmassa on ohjeet varhaiseen puuttumiseen ja päihdehaittojen käsittelylle työpaikoilla. Tupakoimattomuudella on terveyttä edistävä vaikutus. Monet kunnat ovat julistautuneet tupakoimattomiksi työpaikoiksi ja haluavat kannustaa työntekijöitä tupakoimattomuuteen. Työpaikan savuttomuus ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen on tärkeää hyvän terveyden ja työkyvyn ylläpidon kannalta. Jokainen työntekijä voi vaikuttaa omaan terveyteensä terveellisillä elämäntavoilla. Työterveyshoidolla on merkittävä asiantuntijarooli tällä portaalla. Terveyttä arvioidaan mm. kyselyillä, terveystarkastuksilla, fyysisen kunnon mittauksilla, kuormittumisen arvioinnilla ja työpaikkaselvityksillä. TURVALLISUUS Toisen tason tarpeet liittyvät turvallisuuteen. Ihminen tarvitsee niin fyysistä kuin henkistä turvallisuutta työssään. Fyysinen turvallisuus muodostuu työympäristön ja työvälineiden turvallisuudesta. Henkinen turvallisuus muodostuu turvallisesta työilmapiiristä, jossa ei kiusata ja jossa työntekijä tietää tehtävänsä. Tieto työn jatkuvuudesta ja toimeentulon mahdollistavasta palkasta luo turvallisuutta, pelko ja epävarmuus heikentävät työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. Hyvä uuden työntekijän tai työhön palaavan työntekijän perehdyttäminen lisää työntekijän työnhallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön.perehdyttäminen on perusta työhyvinvoinnille. Turvallisuuden tunnetta työssä lisää järjestelmällinen riskien hallinta, aktiivinen työsuojelu ja oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö. Työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työympäristöstä työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät kuten fysikaaliset, kemialliset tai biologiset altisteet. Työnantajan on poistettava nämä tekijät, jos mahdollista. Kaikkia vaara- ja 5

6 haittatekijöitä ei voida poistaa, jolloin työnantajan on arvioitava jäljelle jäävän haitan tai vaaran merkitys työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Tehdyn arvioinnin perusteella työnantajan on alennettava riskit sille tasolle, että työturvallisuuslain ja muiden säännösten edellyttämät vähimmäisvaatimukset täyttyvät ja työntekijän turvallisuus ja terveys vaarantuvat mahdollisimman vähän. Selviettäviä haitta- ja vaaratekijöitä voivat olla työmenetelmistä tai työolosuhteista aiheutuvat fyysisiä tapaturmia tai ammattitaudin tai muun työperäisen sairauden vaaroja. Kysymyksessä voi olla terveydelle vaaralliset tai vaaralliset kuormitustekijät, työstä riippuen esimerkiksi kohtuuttomat aikapaineet, liiallinen tietokuormitus, työpisteen ergonomiasta, väkivallan uhkasta tai yksin työskentelystä sekä työyhteisön huonon toimivuuden ongelmista, kiusaamisesta tai häirinnästä. Työnantajan tulee arvioida työn vaaroja ja niiden merkitystä terveydelle. Arviointia tulee tehdä säännöllisesti ja erityisesti olosuhteiden muuttuessa. Turvallisuutta arvioidaan tilastojen perusteella, riskien arvioinneilla ja auditoinneilla. Työsuojelutoiminta on keskeistä turvallisuuden edistämisessä. Työsuojelu on ennakoivaa, suunnitelmallista, jatkuvasti kehittyvää työterveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä työpaikalla. Työsuojeluasioita käsitellään ensisijaisesti yhteistoimintana esimiehen ja työntekijän kesken. Laajemmat, koko organisaatiota koskeat työsuojeluun liittyvät asiat käsitellään yhteistoimintamenettelyssä työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelulle on laadittu toimintaohjelma, joka sisältää työn vaarojen arviointia, ohjeistusta asiakasväkivaltaan ja yksintyöskentelyyn, päihdeohjelman ja muuta ohjeistusta. YHTEISÖLLISYYS Kolmannen tason tarpeet liittyvät yhteisöllisyyteen: läheisyyteen ja haluun kuulua johonkin yhteisöön kuten työyhteisöön. Tälle portaalle kuuluvat ihmissuhteet työssä ja työn ulkopuolella. Ihmissuhteet vaikuttavat sosiaaliseen hyvinvointiin, joka tukee ihmisen sitoutumista työhönsä ja työssä jaksamista. Liittymisen tarvetta tyydyttävät työpaikan yhteishenkeä tukevat toimet sekä henkilöstöstä huolehtiminen. Työyhteisön avoimmuus, luottamus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat keskeisiä. Lisäksi tarvitaan toimivat esimies-alaissuhteet, toimivat kokouskäytännöt, hyvä tiedonkulku ja mahdollisuus kehittää työtä ja työyhteisöä yhdessä. ARVOSTUS Neljännellä portaalla on arvostuksen tarve. Työyhteisön, työtovereiden ja esimiehen sekä ystävien ja läheisten osoittamaan arvostukseen vaikuttaa se, miten kukin itse arvostaa itseään ja työtään. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen yksilön ponnistelut ja työpanos otetaan huomioon ja jokaista kohdellaan arvostavasti. Yksilön kannalta on erityisen merkittävää sellaisten ihmisten osoittama arvostus, joita pitää tärkeänä: lähin esimies, työtoverit, asiakkaat, perheenjäsenet tai ammattialan auktoriteetit. Arvostus perustuu työelämässä pitkälti osaamiseen ja ammattitaitoon. Tarvitaan arvostusta, luottamusta ja vapautta, jotta voi käyttää tietojaan ja taitojaan. Arvostuksen pitää perustua todelliseen kykyyn ja osaamiseen, ei ulkoiselle tai muodolliselle statukselle. Osaaminen liittyy myös muiden tasojen tarpeisiin. Arvostus tuo turvallisuutta ja tukee sosiaalista hyvinvointia. Osaamisen perusteella ihminen valitaan työryhmiin ja työhön. Arvostuksen tarvetta tukevat hyvinvointia ja tuottavuutta edistävä missio, visio, strategia sekä eettisesti kestävät arvot, jotka näkyvät käytännön toiminnassa. Oikeudenmukainen palaute, palkka ja palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen ovat osa jokapäiväistä työtä. 6

7 OSAAMINEN Korkeimmalla tasolla on osaaminen: itsensä toteuttamisen ja kasvun tarpeet, joihin kuuluvat luovuus, vapaus, mielekäs työ, halu kehittää itseään, osaamistaan ja toimintaansa sekä halu saavuttaa päämääriä elämässään. Itsensä toteuttaminen on oman potentiaalin äärirajojen tavoittelua. Maslowin mukaan ihminen haluaa jatkuvasti kehittää älykkyyttään, haastaa ympäristöään ja tuottaa uutta tietoa. Kognitiivisiin tarpeisiin liittyvät ihmisen tahto oppia, tutkia, keksiä, löytää, luoda ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. Ihmisellä on kaipuu myös esteettisiin elämyksiin ja itsensä toteuttamiseen. Ihmisellä on halu päästä hyödyntämään ja käyttämään koko olemassa olevaa potentiaaliaan, halu tulla paremmaksi ja saavuttaa äärimmäiset unelmansa. Itsensä toteuttamisen tarpeen tyydyttymistä edistävät yksilön ja yhteisön oppimisen ja osaamisen tukeminen. Tavoitteena on itseään aktiivisesti kehittävä henkilöstö, joka ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen. Työn tulee mahdollistaa henkilöstön jatkuva kehittyminen ja sen tulee tarjota oppimiskokemuksia sekä onnistumisen aikaansaamisen tunnetta. Kehityskeskustelut ovat väline osaamisen kehittämisen suunnitteluun. 3.Työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä Kyyjärven kunnassa on toimiva työterveyshuolto. Työpaikkakäynnit ja työterveystarkastukset tehdään säännöllisesti. Kunta on laatinut henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vuonna Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Kunta panostaa terveyttä ja työkykyä ylläpitävään toimintaan antamalla työntekijöille mahdollisuuden käyttää 150 vuosittain liikuntaan ja kulttuuriin. Työntekijöillä on mahdollisuus käyttää liikuntasalia maksutta 1 krt viikossa. Lisäksi on järjestetty kuntotestauksia, kuntoliikuntatilaisuuksia ja virkistystilaisuuksia. Kunnan työsuojeluorganisaatioon kuuluville on järjestetty koulutusta ja työsuojelun toimintaohjelma on päivitetty lukien. Työsuojeluorganisaatiossa on tapahtunut täydellinen muutos vuonna 2014, koska työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut ovat vaihtuneet. Myös työterveyshuollon toimintasuunnitelma on päivitetty. Kunnassa on hyväksytty työhyvinvoinnin tukemiseksi ja esimiestyön helpottamiseksi työkykyä koskevissa asioissa varhaisen tuen malli, jota esimiehet ovat vaihtelevasti käyttäneet. Työpaikoilla on tehty riskien arviointia ja työntekijöille on järjestetty ensiapukoulutusta. Työterveystarkastuksissa ja kyselyissä esille tullutta tietoa Työterveyshuolto on toimintojensa yhteydessä tarpeen mukaan kartoittanut sekä työntekijäettä työyhteisötasolla mm. työkykyä työkykyindeksillä mitattuna ja työuupumusriskiä (BBI tai BBI-15-kyselyllä). Lisäksi yksiköissä on kartoitettu yleistä työtyytyväisyyttä sekä työntekijöiden elintapoihin ja terveyteen liittyviä tekijöitä (tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta sekä ravitsemustottumukset, unen ja levon määrä jne.) Tehdyistä kyselyistä on laadittu yhteenvedot ja annettu palautteet työyhteisölle. Viimeisimmissä yhteenvedoissa työhyvinvoinnin kannalta kehitettäviksi asioiksi on noussut mm. kehityskeskustelujen ja työpaikkapalaverien pitäminen säännöllisesti, työmäärän rajaaminen, ajan käytön opettelu, 7

8 tehtäväkuvien selkiyttäminen, sisäisen tiedottamisen käytännöistä sopiminen sekä omaan terveyteen ja terveellisiin elintapoihin panostaminen. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksiä on pyritty tekemään työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti eri työyksiköihin 3-5 vuoden välein. Työpaikkaselvityksissä on pyritty ottamaan laajasti kantaa sekä fyysiseen että henkiseen työympäristöön ja niissä mahdollisesti oleviin kuormitustekijöihin. Työpaikkaselvitykset on tehty yhteistyössä mm. työsuojeluorganisaation ja ympäristöterveydenhuollon kanssa. Työpaikkaselvityksiä on lisäksi tehty tarpeen mukaan myös ns. erillisselvityksinä esimerkiksi työpiste-ergonomian tarkistamiseksi ja ohjeiden sekä neuvojen antamiseksi. Työpaikkaselvityksissä on annettu työyksiköihin tarvittaessa suosituksia työn, työympäristön ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Viime vuosina eniten on suositeltu erilaisten sisäilmaan liittyvien toimenpiteiden tekemistä. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä on vaihdellut melko paljon vuosittain. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 1097 kalenteripäivää ja vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 464 kalenteripäivää, joista 5 päivää johtui työtapaturmasta. Poissaolopäiviä oli vuonna 2012 hiukan yli 12 päivää työntekijä ja vuonna 2013 vähän yli 20 pv. Vuoden 2014 osalta poissaolopäiviä on 8,6/työntekijä. Sairauspoissaolojen määrä on merkittävästi laskenut edellisestä vuodesta. Pienen työntekijämäärän vuoksi vuosittainen poissalojen vaihtelu voi olla suurta. Esimiehen on tärkeää seurata työyksikkönsä sairauspoissaolojen kertymistä, puuttua toistuviin lyhyisiin ja myös pitkään kestäviin sairauspoissaoloihin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Esimiehen tulee varhaisella puuttumisella tukea työntekijän työhön paluuta ja työkykyä. 8

9 9

10 Työntekijöistä 29 % ei ole ollut lainkaan sairaslomalla, 25 % on ollut lyhyillä, 1-3 päivän sairauslomalla. Työntekijöistä 16,1 %:lla on ollut sairauspoissaoloja yli 20 päivää vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt vuonna 2014 yhtään henkilöä. Työtapaturmia on kirjattu kaksi, joista sairauslomapäiviä on aiheutunut 5. Työhyvinvoinnin nykytilan kartoittaminen syksyllä 2014 Kyyjärven kunnan henkilöstölle tehtiin työhyvinvointikysely syys-marraskuussa. Kysely oli kaksiosainen. Ensimmäisessä kyselyssä selvitettiin terveyttä ja turvallisuutta, toisessa kyselyssä yhteisöllisyyttä, arvostusta ja osaamista. Työsuojelupäällikkö ja työterveyshoitaja laativat kyselylomakkeet Työhyvinvoinnin portaat malliin pohjalta. Työhyvinvointiryhmän jäsenet ovat vastanneet siitä, että yksiköiden henkilöstö vastaisi mahdollisimman kattavasti kyselyihin. Vastaaminen on tapahtunut nimettömästi. Työsuojelupäällikkö on tehnyt yhteenvedon kyselyistä. Tuloksia on käsitelty ensin yhteisesti työhyvinvointiryhmässä. Sen jälkeen hyvinvointia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä on ryhmäläisten johdolla mietitty työyksiköissä. Näin ovat työhyvinvoinnin kartoittamiseen ja kehittämistoimenpiteiden esittämiseen voineet osallistua kaikki kunnan työntekijät. Kehittämisehdotuksia on hyvinvointiryhmä käsitellyt kokouksessaan. Niistä laaditaan kehittämisohjelma, jossa on kehittämistavoitteita, toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamisen arviointia ja seurantaa. Vastausprosentit kyselyihin olivat melko hyviä. Terveyttä ja turvallisuutta koskevaan kyselyyn vastasi 70,4 % työntekijöistä. Kyselyyn yhteisöllisyydestä, arvostuksesta ja osaamisesta vastasi 65,5 % työntekijöistä. Kyselyiden tulosten käsittelyyn ja työhyvinvointia edistävien ja ehkäisevien asioiden sekä kehittämiskohteiden pohdintaan työyksiköissä osallistuivat lähes kaikki työntekijät. Kyselyiden keskeisiä tuloksia Terveyden ja turvallisuuden osalta työntekijät arvioivat sekä yksilötason että yhteisötason työhyvinvointia asteikolla 1-5 (1=toteutunut heikosti, 5=toteutunut täysin). Turvallisuuden osalta yksilötason keskiarvo oli 3,7 ja yhteisötason 3,2. Terveyden osalta keskiarvot olivat hyviä sekä yksilö- että yhteisötasolla, turvallisuuden osalta keskiarvot olivat vähän matalampia. Vastausten perusteella näyttää siltä, että työyksiköiden välillä on jonkin verran eroja eri osa-alueilla. Samoja asioita tuli sekä hyvin toimivina että kehitettävinä. Terveyttä haittaavia asioita yksilötasolla olivat työympäristöön, kiinteistöön, työnkuviin ja sairauksiin sekä yksilöllisiin tilanteisiin liittyvät asiat. Hyvinvointia edistivät perheeseen, parisuhteeseen, hyvään terveyteen, uneen ja lepoon liittyvät asiat. Yksilökohtaiseksi tavoitteeksi asetettiin painonhallinta, säännöllinen liikunta ja harrastukset. Työyhteisön hyvinvointia haittaavia tekijöitä olivat mm. kiinteistöön, välineistöön ja kunnan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiat. Yhteisen ajan puute ja kiire vaivasivat työyhteisöjä. Pieni yhteisö on haavoittuva. Henkilöstövoimavarat ovat niukat, jos joku työntekijöistä on poissa, ei hänen tilalleen aina saada sijaista. Myös työnkuvien epäselvyys 10

11 haittaa työyhteisön hyvinvointia. Työyhteisön voimavarana nähtiin esim. työpaikan hyvä ilmapiiri, ammattitaitoiset työntekijät ja työn vaihtelevuus. Työyhteisön päämääriksi nähtiin esim. tasapuolisuus ja avoimuus, varhainen puuttuminen ja jaksamisen tukeminen. Myös kiinteistön ja välineistön uusimista pidettiin tärkeänä. Yksilön hyvinvointiin liittyvistä asioista nousi esiin omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen. Liikunnan lisäämiseen toivottiin kannustusta. Painonhallintaan pohdittiin painonhallintaryhmien perustamista. Kunnan henkilöstön virkistystoimintaa olisi tärkeätä kehittää. Ajankäytön hallintaan pitäisi kiinnittää huomiota. Huomiota pitäisi kiinnittää myös siihen, miten oman tehtävän suorittaminen vaikuttaa työyhteisön muihin jäseniin. Kuormittavuutta pitäisi seurata tarkemmin; toisaalta yksilön pitäisi ottaa vastuu omasta jaksamisestaan. Yhteisöllisyyttä, arvostusta ja osaamista koskevassa kyselyssä ei eritelty yksilö- ja yhteisötasoa. Yhteisöllisyyden arviointien keskiarvo oli 3,44, arvostuksen 3,62 ja osaamisen 3,92. Kaikkien hyvinvoinnin portaiden arvioinnin keskiarvo oli 3,6. Toisen vaiheen kyselyssä yhteisöllisyyden keskiarvo 3,44 koko työyhteisössä jäi kaikkein matalimmaksi. Yhteisöllisyyden osalta koettiin toimivaksi yhteistyö työyhteisössä, erilaisuuden salliminen, toisiin luottaminen, oikeudenmukainen johtaminen, tuen/avun saaminen työkavereilta ja yhteiset pelisäännöt. Kehitettävää on kokouskäytännöissä, ongelmiin puuttumisessa, tiedonkulussa ja mielipiteen ilmaisuun kannustamisessa. Mahdollisuuksia keskustella työstä ja tuen saamista lähiesimieheltä kaivattiin lisää. Oikeudenmukaisessa johtamisessa ja työyhteisöjen pelisäännöissä koettiin kehittämistarvetta joissakin työyksiköissä. Arvostuksessa keskiarvo oli 3,62. Arvostuksen osalta toimivaa on: yhtäläiset arvot työnantajan kanssa, työyhteisön jäsenet arvostavat toisen työtä, työyhteisö onnistuu ongelmanratkaisussa, esimies arvostaa työntekijöitä ja työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan. Arvostuksen osalta kehitettävänä vastaajat kokivat esimerkiksi palautteen saamisen esimieheltä omasta työstä, perehdyttämisen, kehityskeskusteluiden käymisen, kannustamisen miettimään uusia työntekemisen tapoja, työntekijöistä huolehtimisen, hyvien käytöstapojen vaalimisen, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja hyvästä työsuorituksesta palkitsemisen. Osaaminen oli keskiarvoltaan suurin, 3,92. Erityisesti ammattitaitoisuus, innostuneisuus, luovuus ja mielikuvituksen käyttö omassa työssä saivat hyviä arvioita. Itsensä kehittämisen mahdollisuuksia pidettiin hyvinä, työtä pidetään mielekkäänä. Työntekijät kokivat, että he voivat oppia muilta työyhteisön jäseniltä. Työn laatuun vastaajat olivat tyytyväisiä. Kehittämistä vaativat hyvästä työsuorituksesta palkitseminen ja työyhteisön tietoisuuden lisääminen työlle asetetuista tavoitteista. Kaikki työntekijät eivät kokeneet työtehtäviään sopivan haastaviksi eivätkä kokeneet voivansa riittävästi vaikuttaa omaan työhönsä. Kaikilla työntekijöillä ei ollut tunnetta siitä, että he saisivat jotain arvokasta aikaan työssään. Osa työntekijöistä koki, ettei heillä ole työyhteisölle annettavaa. 4. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Työhyvinvointi syntyy työstä. Työllä on selkeä perustehtävä, jonka työntekijät tietävät ja jonka mukaisesti he toimivat. Perustehtävää käsitellään säännöllisesti. Työpaikoilla on perustehtävää tukevat toimintatavat ja ammatillisuus. Työntekijöillä on riittävä ammatitaito ja 11

12 osaaminen työn tekemiseen ja henkilöstö käyttäytyy ammattimaisesti. Työpaikalla vallitsee luottamus johdon ja työntekijöiden välillä sekä henkilöstön kesken. Kaikki työntekijät osallistuvat ja kantavat vastuuta työn, työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämisestä. He seuraavat ja arvioivat toimintaa esimiehen ohella. Työhyvinvoinnin edistämisessä pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä, jonka tavoitteena on aktiivinen työhyvinvoinnista välittäminen. Tavoitteena on vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn, työssä viihtymiseen, työyhteisön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen sekä ehkäistä sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä. Kyyjärven kunta edistää työntekijöiden työhyvinvointia panostamalla terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön, avoimeen, arvostavaan ja luottamukselliseen työilmapiiriin, työhyvinvoinnin huomioimiseen johtamisessa sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia työuran kaikissa vaiheissa huomioimalla työntekijöiden elämäntilanteet ja terveydentilan sekä niihin liittyvät voimavaratekijät. Tavoitteena on hyvä työ, joka on tuottavaa, tuloksellista ja työntekijöiden hyvinvointia tukevaa. Hyvinvoiva työntekijä pystyy irrottautumaan työstä ja viettää mielekästä vapaa-aikaa sekä hyvää, tasapainoista elämää. Työnantaja luo edellytykset työlle ja työhyvinvoinnille, mutta työntekijöillä itsellään on vastuuta omasta terveydetsä ja hyvinvoinnista. Kyyjärven kunnassa työhyvinvointi on olennainen osa johtamista. Se on päivittäistä toimintaa työyhteisöissä. Työhyvivoinnin edistäminen kuuluu jokaiselle työyhteisössä, vaikka se viime kädessä on ylimmän johdon vastuulla. Lähiesimies on merkittävä vaikuttaja työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisessä. Hyvän työn edellytyksiä luodaan kunnan organisaation eri tasoilla. Seuraavassa kuvassa on selkiytetty eri toimijoiden roolia työhyvinvoinnin edistämisessä. 12

13 13

14 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut Kunnanvaltuusto hyväksyy työhyvinvoinnin strategiset linjaukset mahdollistaa resurssit seuraa toteutumista henkilöstötilinpäätöksessä Kunnanhallitus, ylin johto hyväksyy työhyvinvointisuunnitelman vastaa työhyvinvointikulttuurin ja työturvallisuuden kehittämisestä kehittää johtamisjärjestel mää/esimiestoim intaa Keskijohto vastaa työhyvinvointisuun nitelman noudattamisesta työpaikoilla työpaikkojen työympäristön, työvälineiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä Lähiesimies vastaa työyhteisönsä työhyvinvoinnista jatyöturvallisuudesta ja yhteistoiminnasta kehittää yhteisön työtä ja esimiestyötään seuraa työyhteisönsä työhyvivointia huolehtii, että turvallisia työmenetelmiä ja henkilösuojaimia käytetään huolehtii perehdyttämisestä vastaa työturvallisuuslain noudattamisesta HYVÄ TYÖ Työntekijä noudattaa työyhteisön yhteisiä pelisääntöjä pitää huolta omasta työkyvystään ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan edistää omalta osaltaan hyvää työilmapiiriä huolehtii omasta ja työtoverin työturvallisuudesta ilmoittaa esimiehelle työhön liittyvistä puutteista Henkilöstöhallinto antaa toimintaohjeita valmistelee työhyvinvointiohjelma n ja seuraa sen toetutumista tekee työhyvinvointikyselyitä tuottaa työhyvivoinnin asiantuntijapalveluita Työsuojelu huolehtii työsuojelun yhteistoiminnasta seuraa työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä tuottaa työsuojelun asiantuntijapalveluita Työterveyshuolto toimii terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin asiantuntijana edistää henkilöstön työkykyä ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä 14

15 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEN KESKEISIÄ TAVOITTEITA Kyyjärven kunta edistää työntekijöiden työhyvinvointia kehittämällä kaikkia työhyvinvoinnin osatekijöitä pitemällä aikavälillä. Kyyjärven kunnan tavoitteena on edistää työhyvivointia huolehtimalla seuraavien tavoitteiden toteutumisesta: Terveyden ja tervellisten elämäntapojen edistäminen Työntekijöiden terveystarkastuksissa kiinnitetään huomiota terveellisiin elämäntapoihin Työyksiköissä/työyhteisöissä kannustetaan työntekijöitä tervellisiin elämäntapoihin Työntekijän terveys ja elämäntilanne huomioidaan työn järjestelyissä Työympäistö on terveellinen Työntekijöiden työkykyä ja kuormittumista seurataan säännöllisesti Työpaikat ovat savuttomia Työnantajalla on päihdeohjelma Varhaisen tuen malli on aktiivisessa käytössä Työnantaja ja työntekijät yhdessä edistävät työhyvivointia Terveyden edistämisen mittareita: sairauspoissaolojen määrä työkykyindeksi fyysisen kunnon mittaaminen tyky-toiminta ja tyky-rahan käyttäminen kuntoutukseen osallistuminen työajan seuranta työterveyshuollon kustannukset Turvallisuuden edistäminen Työnantaja tekee riskien ja vaarojen arviointia säännöllisesti Työpaikkakäyntejä on säännöllisesti 3 vuoden välein Työntekijät perehdytetään työhönsä Henkilöstöä koskeva ohjeistus on ajan tasalla Työsuhteet ovat mahdollisimman pysyviä Työpaikoilla on turvallisuuskansiot Turvallisuusasioita käydään työyksiköissä säännöllisesti läpi Työyhteisön ristiriitoihin puututaan ratkaisukeskeisesti Työnantajalla on tasa-arvosuunnitelma Työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi, puuttumiseen ohjeistus Tehtäväjako on työpaikoilla selvä Turvallisuuden edistämisen mittareita: läheltä piti tilanteet ja tapaturmat työpaikkakäynnit työn vaarojen selvitykset ja arvioinnit pysyvien työsuhteiden määrä 15

16 perehdyttämisen onnistuminen Yhteisöllisyyden edistäminen Työyhteisöiden toiminta on ammatillista Työpaikoilla on hyvä työilmapiiri Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työpaikalla yhteistoimintaan Työyksiköissä on hyvää esimiestyötä Työyksiköissä on hyvää alaistoimintaa Työyksiköissä on hyvää vuorovaikutusta Työyksiköiden kokouskäytännöt ovat toimivat ja niissä käsitellään olennaisia työhön, työtehtäviin ja työyhteisöön liittyviä asioita Hyvän käytöksen pelisäännöt on työyksiköissä laadittu ja kaikki sitoutuvat niihin Yhteisöllisyyden mittareita: työilmapiirikyselyt työtytyväisyysmittaukset säännölliset työpaikkakokoukset, vähintään 1 krt/kk Arvostuksen edistäminen Työpaikoilla annetaan rakentavaa palautetta Työpaikoilla arvostetaan toisten työtä ja yhteistä työtä, arvostus näkyy arjessa Työpaikoilla on strategista johtamista: keskustelua tavoitteista, tehtävistä, vastuista Työpaikoilla keskustellaan työkulttuurista ja arvoista Työntekijät voivat vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin Työpaikoilla käydään vuosittain suunnitellut kehityskeskustelut Työpaikoilla on toimivat palkitsemisjärjestelmät Arvostuksen mittareita: käydyt kehityskeskustelut kehityskeskusteluiden koettu hyödyllisyys työtyytyväisyysmittaukset Osaamisen edistäminen Työnantaja tekee säännöllisesti osaamiskartoituksia Työnantajalla on vuosittain päivitetty henkilöstön koulutussuunnitelma Työyksiköissä hyödynnetään yhteistoiminnallista oppimista Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden työntekijöille työnohjaukseen ja mentorointiin Työnantaja tukee henkilöstön elinikäistä oppimista Työntekijät huolehtivat oman ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä, omasta elinikäisestä oppimisesta Osaamisen mittareita: koulutuspäivien määrä työnohjaukseen osallistumisen määrä innovaatiot aloitteet 16

17 suoritetut tutkinnot Työhyvinvoinnin edistämisessä valitaan vuosittain työhyvinvoinnin osa-alueisiin liittyviä painopistealueita, joita vuosittain erityisesti kehitetään. Työsuojelupäällikkö yhdessä työhyvinvointiryhmän kanssa arvioi työhyvinvointisuunnitelman ja sen painopistealueiden toteutumista sekä esittää uusia painopistealueita. Suunnitelmaa käsitellään vuosittain työsuojelutoimikunnassa ja sen jälkeen kunnanhallituksessa. Työhyvinvoinnin edistämisen painopistealueet vuosina Vuosien kehittämiskohteiksi on valittu työntekijöille tehdyssä työhyvinvointikyselyssä ja työpaikoilla käydyissä työhyvinvoinnin kehittämiskeskusteluissa esille tulleita työhyvinvointia haittaavia asioita. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopiste on aluksi enemmän työhyvinvoinnin portaitten alemmilla tasoilla, erityisesti terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Ylempien tasojen kehittäminen painottuu myöhemmässä vaiheessa. Työpaikoilla on paljon työhyvinvointia edistäviä asioita, jotka antavat voimavaroja työhön. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on tärkeää, että työyksiköt etsivät omia vahvuuksiaan ja työhyvinvointia edistäviä asioita ja hyödyntävät niitä arjen toiminnassa. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Vastuut Työhyvinvoinnin edistäminen kunnan strategiassa, suunnitelmissa, päätöksenteossa sekä työpaikkojen arjessa Työhyvivointiasiat huomioidaan strategiassa ja toimintasuunnitelmissa Työhyvinvointiasiat säännöllisesti esillä työpaikkakokouksissa Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma tutuksi kaikille tahoille. Työyhteisöissä keskustellaan työhyvinvointiasioista: vahvistetaan toimivia asioita ja kehitetään työhyvinvointia vaikeuttavia asioita Luentotilaisuuksia työhyvinvointiin liittyvistä asioista Tietoiskut Koulutukset Työhyvinvointikyselyt Ylin johto/luottamushenkilöjohto Keskijohto Esimiehet Työntekijät Työsuojelu Työterveyshuolto Esimiesten / työsuojelun työhyvinvointikorttikoulutukset Esimiesten tuki työhyvinvoinnin edistämiseen Työhyvinvointiasiat tutuiksi, perhedyttäminen Työhyvinvointikorttikoulutukset ja muut koulutukset Esimiespalaveriessa aina työhyvinvointiteema esillä Perehdyttämistilaisuudet Osallistuminen koulutuksiin Kyselyt Ylin johto Keskijohto Työterveyshuolto Työsuojelu Terveyden edistäminen sairauspoissaolot Terveystietouden lisääminen Työterveystarkastuksissa huomio terveyteen ja tervellisiin Terveyskyselyt, työhyvinvointikyselyt Sairauspoissaolojen Esimiehet Työsuojelu Työterveyshuolto 17

18 alle 10 päivää/työntekijä elämäntapoihin Varhainen tuki ja puuttuminen, mallin aktiivinen käyttö Kuormittuvuuden seuraaminen seuranta kuntoutukset työterveysneuvottelut Tavoite Toimenpiteet Mittarit Vastuut Painonhallinta Ravitsemustietoutta / laihdutuskurssit Työyhteisössä tervelliset tarjottavat / välipalat Tervellisen ruuan kurssit Työpaikkaruokailu Kurssille osallistuneiden määrä Painoindeksi Työterveyshuolto Esimiehet työntekijät Säännöllisen liikunnan edistäminen Taukoliikunta Ohjattu työpaikkaliikunta Tyky-rahan käyttö liikuntaan Kampanjat ja kannustimet/palkitsemiset Yksilölliset kunto-ohjelmat Kyselyt Tyky-rahan käyttö Kampanjat/osallistujat askelmittarit Ylin johto Esimiehet Työntekijät Liikunnanohjaaja Työterveyshuolto Terveellinen sisäilma Riskien ja vaarojen arvioinnin päivitys Sisäilma-asioihin puuttuminen Selkeän toimintavan luominen sisäilma-asioihin puuttumiseen Tarvittavat mittaukset, tutkimukset Työpaikkaselvitykset Tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekeminen Oirekyselyt Kartoitukset Työpaikkakävelyt Ohjeistus Ylin ja keskijohto Esimiehet Työsuojelu Työterveyshuolto Yksintyöskentelyn turvallisuus Ohjeistuksen laadinta yksintyöskentelyyn Ohjeistukseen perhedyttäminen ja ohjeistuksen noudattaminen Koettu turvallisuus Työsuojelu Esimiehet Työntekijät Perehdyttäminen Perehdyttämiskansion kokoaminen, tarkistuslistat Perehdyttämisen vastuuhenkilöt työyksiköissä nimetty Esimiesten perehdyttäminen myös Perehdyttämisen seuranta Kyselyt Työsuojelu Esimiehet Ylin johto Toimivat kokouskäytännöt (säännölliset, väh. kerran kuukaudessa työyksikkökokoukset) Työnteon/työntekijöiden tarpeista lähtevä kokoustaminen Erilaisia kokouksia Osallistujien osallistaminen ja aktiivinenosallistuminen kokousiin valmistautuminen etukäteen Muistiot kokouksista Työhön liittyvien asioiden Kokousten määrä kokousten kokeminen mielekkäinä Esimies Työntekijät 18

19 käsittelyä kokouksissa Sähköisen kalenterin käyttö kokouskutsuissa Tiedonkulun parantaminen, sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, riittävän tiedon saaminen Kunnan sisäisen työntekijöiden tiedostuskanavan järjestäminen Työyksiköissä keskustellaan, mitä tietoa tarvitaan, miten välitetään Monipuolinen viestintä Asioiden dokumentointi Tiedonkulussa tärkeä rooli tiedon lähettäjällä ja vastaanottajalla Viestintä on vuorovaikutteista, avointa, ennakoivaa,osallistava, motivoivaa Kyselyt Työtyytyväisyyskyselyt Esimiehet Työntekijät Säännölliset Kehityskeskustelut (1 krt/vuosi) Jokaisessa työyksikössä käydään valmistellut kehityskeskustelut Koulutusta kehityskeskusteluista esimiehille Perustehtävästä keskusteleminen Työhyvinvointi osana kehityskeskustelua Käydyt keskustelut Keskusteluiden kokeminen hyödyllisinä Koulutukset Esimiehet Työntekijät Kannustavan palkitsemisjärjestelmän kehittäminen Työn vaativuuden arvioinnin kehittäminen Työsuorituksen arviointi Aloitteista palkitseminen Motivointipalkkiot/tulospalkkiot (ryhmille) Kehittymisen ja kouluttautumisen tukeminen Huomionosoitukset merkkipäivinä Huomionosoitukset palveluajasta Muut palkitsemiset Välitön kiitos palkitsee Kehityskeskustelut Koettu kannustava palkitseminen Ylin johto Keskijohto Esimiehet Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen ja totetumisen arviointi Työhyvinvointisuunnitelmaa ja työhyvinvoinnin edistämistä käsitellään johtoryhmässä, jossa on esimiehet säännöllisesti kutsuttuina paikalla. Joka palaverissa on yhtenä käsiteltävänä aiheena työhyvinvointi. Esimiehillä on ensisijainen vastuu suunnitelman toteutumisesta yhteistyössä työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja työhyvinvointiryhmän kanssa. Esimiehille järjestetään tarvittavaa koulutusta työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikoilla, kuten työhyvinvointikorttikoulutusta ja tarvittaessa muuta koulutusta. Esimiehet tukevat 19

20 toistensa työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Myös työntekijöille annetaan työhyvinvointiin liittyvää koulutusta ja ohjausta. Työyhteisöissä keskustellaan työhyvinvoinnista säännöllisesti, tuodaan esille työhyvinvointia edistäviä, voimaannuttavia asioita työyhteisössä sekä etsitään keinoja työhyvinvoinnin esteiden poistamiseen. Työhyvinvointia edistävät esimiehet ja työntekijät yhdessä. Kunnan johtoryhmässä työhyvinvointisuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti, samoin työsuojelutoimikunnassa. Esimiehet raportoivat suunnitelman toteutumisesta johtoryhmälle. Kunnan luottamushenkilöt seuraavat työhyvivnvoinnin toteutumista talouden seurannan yhteydessä neljännesvuosittain. Työntekijöille tehdään vuosittain työilmapiiri- ja työtyytyväisyyskyselyt. Työhyvinvoinnin kehittymistä arvioidaan laajemmin henkilöstötilinpäätöksessä. Työhyvinvointiryhmä yhdessä työsuojelupäällikön kanssa arvioi suunnitelman toetumista vuosittain ja valitsee arvioinnin perusteella kehittämisen painopistealueet seuraaville vuosille. Työhyvinvoinnin mittareita kehitetään koko ajan. Kunnan henkilöstölle tiedotetaan hyvinvointiohjelman toteutumisesta. 20

Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma

Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma Kyyjärven kunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan 10.4.2014 tehnyt aloitteen työhyvinvointisuunnitelman laadinnasta Kyyjärven kuntaan. Vuonna2013 on kunnan

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 käsitelty henkilöstötoimikunnassa 7.12.2015 ympäristöjohtajan pöytäkirjapäätös, x.x.2015 1 Sisältö YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työhyvinvointi Helsingin yliopistossa ilmapiirikyselyjen valossa Yliopistojen työsuojelupäivät

Työhyvinvointi Helsingin yliopistossa ilmapiirikyselyjen valossa Yliopistojen työsuojelupäivät Työhyvinvointi Helsingin yliopistossa ilmapiirikyselyjen valossa Yliopistojen työsuojelupäivät 9. 10. 9. 2010 Henkilöstö- ja lakiasiat Eeva-Liisa Putkinen, hallinnollinen ylilääkäri Terhi Somerkallio,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus Työhyvinvointikysely 2015 Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus 20.6.2016 Työhyvinvointikyselyn 2016 toteutus Työhyvinvointikysely toteutettiin 1.-30.4.2016 sähköisenä kyselynä (Webropol). Henkilökohtainen

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot