Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma
|
|
- Jyrki Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma Kyyjärven kunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan tehnyt aloitteen työhyvinvointisuunnitelman laadinnasta Kyyjärven kuntaan. Vuonna2013 on kunnan henkilökunnalla ollut paljon sairauspoissaoloja, mikä herättityösuojelutoimikunnan miettimään keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Myös kunnan luottamushenkilöt olivat ilmaisseet huolensa sairauspoissaoloistahenkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan käynnistää hyvinvointisuunnitelman laadinnan. Työsuojelupäällikkö on vastannut työhyvinvointisuunnitelman laadinnasta yhdessä työhyvinvointiryhmän kanssa. Ryhmässä on eri työyksiköiden edustajia seuraavasti: päivähoito, Heli Auranen koulu, Kaisa Tamminen ja Aune Lampila ruokahuolto, Hannele Hietikko siistijät, Päivi Rokala laitosmiehet, Janne Paananen kirjasto, Maarit Ohranen kunnanvirasto, työsuojelupäällikkö Maija-Liisa Immonen lisäksi työterveyshoitaja Tiina Saarinen Työhyvinvointi on olennainen osa tuloksellista henkilöjohtamista. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työelämän laatua parantavaa työnantajan ja koko henkilöstön välistä yhteistyötä ja hyödyttää molempia. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy ja työntekijän sekä organisaation tuloksellisuus kasvaa. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen ja työhyvinvointisuunnitelman pohjana on käytetty Työhyvinvoinnin portaat -toimintamallia, jonka perustana ovat ihmisten perustarpeet: psyko-fyysiset perustarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Hyvinvoinnin edellytyksenä on, että nämä tarpeet tyydyttyvät työssä ja elämässä. Myönteiset vaikutukset heijastuvat koko organisaatioon. Työhyvinvoinnin ydin on työssä. Työhyvinvointi liittyy perustehtävän suorittamiseen ja on jokapäiväistä toimintaa työssä ja työyhteisössä. Työpaikan hyvinvointijärjestelmän muodostaa työorganisaatio eli johto ja esimiehet yhdessä työntekijöiden kanssa. Työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto toimivat yhdessä ja erikseen tukena, asiantuntijoina, kehittäjinä ja herättelijöinä. Työhyvinvointisuunnitelma laaditaan työpaikan omista lähtökohdista. Perustana on työpaikalla tehty nykytilan arviointi. Laadinnassa käytetään hyödyksi aikaisemmin toteutettuja kyselyjä, selvityksiä, käytäntöjä ja niistä saatuja kokemuksia. Nykytilaa selvitetään 1
2 työntekijöille tehdyillä kyselyillä. Nykytilan analyysin pohjalta valitaan kehittämiskohteet. Työhyvinvoinnin kehittämiskohteita on käsitelty työyksiköissä, joten kaikilla työntekijöillä on ollut mahdollisuus osallistua työhyvinvointisuunnitelman laadintaan. Työhyvinvointiryhmä on koonnut kehittämiskohteita ja valmistellut keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteissa on laajempia, pitemmän aikavälin kehittämistavoitteita työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja säilyttämiseksi sekä vuosittain yksilöidympiä, konkreettisia tavoitteita ja keinoja hyvinvoinnin edistämiseen ja henkilöstön sitouttamiseen työhyvinvoinnin kehittämistyöhön. Työnantajalla on eri lakien tuomia velvoitteita. Työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, työsuojelun valvontalaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki, työsopimuslaki ja työeläkelaki velvoittavat työnantajaa huolehtimaan henkilöstön työkyvystä, työympäristöstä, osaamisesta, palkkauksesta ja hyvinvoinnista. Työntekijöillä on velvollisuus huolehtia omasta työkyvystään ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin edistäminen on työntekijöiden, työyhteisöjen ja koko organisaation yhteistyötä. 1.Työhyvinvoinnin edistämisen merkitys Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on parantaa jokaisen työntekijän omaa hyvinvointia ja jaksamista sekä koko työyhteisön työilmapiiriä ja jaksamista. Hyvinvoiva työntekijä on työpaikan tärkein voimavara. Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa organisaation kilpailukykyyn, tuloksellisuuteen ja maineeseen. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työelämässä, on tyytyväinen työhönsä, kehittää itseään ja on innovatiivinen ja tuottava. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan panostukset työhyvinvointiin tulevat 6-kertaisesti takaisin hyötyinä, joita ovat sairauspoissaolojen väheneminen, tehokkaan työajan kasvu, yksilöllisen tuottavuuden kasvu, tuottavuuden lisääntyminen, laadun paraneminen ja innovaatioiden lisääntyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on työnantajan, työntekijän ja yhteiskunnan yhteistyötä työssäkäyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia ei saavuteta työstä irrallisilla terveystempauksilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kokonaisvaltaista ja laaja-alaista. Toiminta kohdistuu esimerkiksi henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin tai johtamiseen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa tulee olla organisaation kaikilla tasoilla ja toiminnoissa. Johtamisen on oltava osallistavaa. Koko henkilöstön on oltava mukana toiminnassa. Hyvinvoinnin edistäminen on mukana kaikessa päätöksenteossa, on suunnitelmallista, on osa johtamisjärjestelmää, rakenteita ja prosesseja ja toiminta on ratkaisu- ja voimavarakeskeistä. Terveessä ja toimivassa työyhteisössä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat avoimesti, ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu. Työyhteisön muutoksen hallintavalmiudet ovat tehokkaita ja ongelmanratkaisutaidot rakentavia. Kehittämistyössä suuntaudutaan tulevaisuuteen ja etusijalla ovat ratkaisukeskeiset, ennaltaehkäisevät toimintatavat. Työsuojelun ja työterveyshuollon toiminta kuuluvat kiinteästi terveeseen työyhteisöön. Kukoistavassa työpaikassa työn järjestelyissä, johtamisessa ja työyhteisön toiminnassa sekä jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa on panostettu siihen, että henkilöstö voi riittävästi kokea työssään itsenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä saada pärjäämisen kokemuksia. Työntekijät tuntevat työnsä tavoitteet ja vastuut. He kokevat voivansa hyödyntää vahvuuksiaan ja osaamistaan omassa työssään ja voivat tehdä palkitsevaa yhteistyötä kannustavassa ja innostavassa työilmapiirissä. 2
3 2.Työhyvinvoinnin portaat malli työhyvinvoinnin kehittämisen välineenä Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. (lähde:työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä,ttl/eu Progress rahoitusohjelma) Työhyvinvoinnin portaat mallissa on kyse ihmisen perustarpeista suhteessa työhön ja näiden tarpeiden vaikutuksesta motivaatioon. Malli perustuu Abraham Maslowin tarvehierarkiaan. Hänen mukaansa ihmisen tavoite on omien kykyjen ja mahdollisuuksien toteuttaminen. Hänen motivaatioteoriansa mukaan ihmisen tarpeet muodostavat hierarkian, jossa ylimpänä tavoitteena ja eettisenä ihanteena on itsensä toteuttamisen motiivi, aidon inhimillisen toiminnan voimanlähde. Maslowin mukaan on ainakin viisi tavoitetta, joita voi kutsua perustarpeiksi. Ne ovat fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Lisäksi ihmisellä on tarve ylläpitää näiden tarpeiden taustalla olevia olosuhteita. Nämä perustavoitteet ovat toisistaan riippuvaisia hierarkisen olettamuksen mukaan. Jos tarve on melko hyvin tyydytetty, seuraavan tason tarve herää dominoimaan tietoista elämää. Vähemmän tärkeiden tarpeiden osuus minimoituu, unohtuu ja kielletään. Vallitseva tarve siis hallitsee ihmisen käyttäytymistä, koska jo tyydytetyt tarpeet eivät ole aktiivisia motivaatiotekijöitä. Malli on luotu vertailemalla ja hyödyntämällä jo olemassa olevia työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työhyvinvoinnin edistämisen malleja sekä määritelmiä yhdistäen niiden sisältöjä Maslowin tarvehierarkian mukaisesti. Jokaiselle portaalle on koottu työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä niin organisaation kuin yksilönkin näkökulmasta sekä kyseessä olevaan aihealueeseen liittyviä mittareita tai arviointimenetelmiä. Tarkoitus on, että mallin avulla voidaan kehittää sekä yksilön omaa että työyhteisön ja organisaation työhyvinvointia porras portaalta. Portaat on nimetty uudelleen, paremmin työelämään sopivin käsittein: Terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. 3
4 Hyvä työ rakentuu porras portaalta. TERVEYS 4
5 Alimman tason tarve on terveys, johon kuuluvat terveelliset elämäntavat, kuten riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta, riittävä uni ja vapaa-aika, kohtuullisuus alkoholin käytössä ja savuttomuus sekä sairauksien ehkäisy ja hoito. Tähän perustarpeeseen voidaan verrata ihmisen terveyttä ja fyysistä kuntoa. Fyysinen hyvinvointi on työhyvinvoinnin perusta. Pysyäkseen terveenä ja voidakseen hyvin ihminen tarvitsee kuormitusta ja haasteita. Työntekijän kannalta sopiva työkuormitus edistää terveyttä ja työkykyä, työ on tekijänsä mittainen niin henkisesti kuin fyysisestikin. Työkuormitus on sopiva, kun työntekijä ehtii pääsääntöisesti palautua rasituksesta työpäivän aikana tai pian sen päätyttyä ja pystyy viettämään työpäivän jälkeen virikkeellistä vapaa-aikaa. Terve ihminen kestää lyhytaikaisesti voimakastakin kuormitusta, mutta pitkäaikainen tai liian voimakas kuormitus altistaa sairastumiselle. Säännöllisellä ja monipuolisella, omia mieltymyksiä vastaavalla liikunnalla on merkittävä vaikutus terveyteen ja työkykyyn. Fyysisen aktivisuuden lisäksi monipuoliset ruokailutottumukset ylläpitävät terveyttä ja ehkäisevät lihavuutta. Säännöllinen ruokailu edistää hyvinvointia, työtehoa ja vireyttä. Työpaikkaruokailu on tärkeää ravinnon sekä levon ja virkistyksen kannalta. Ihminen tarvitsee palautuakseen ja voidakseen hyvin riittävästi unta ja lepoa. Riittävä vireystaso on edellytyksenä aivojen normaalille toiminnalle sekä työ- ja toimintakyvylle. Päihteet eivät kuulu työelämään. Päihdeohjelman tavoitteena on lisätä tietoisuutta alkoholiasioista, alkoholin käytön riskeistä terveydelle ja työkyvylle. Työntekijöitä herätellään seuraamaan omaa alkoholinkäyttöään. Päihdeohjelmassa on ohjeet varhaiseen puuttumiseen ja päihdehaittojen käsittelylle työpaikoilla. Tupakoimattomuudella on terveyttä edistävä vaikutus. Monet kunnat ovat julistautuneet tupakoimattomiksi työpaikoiksi ja haluavat kannustaa työntekijöitä tupakoimattomuuteen. Työpaikan savuttomuus ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen on tärkeää hyvän terveyden ja työkyvyn ylläpidon kannalta. Jokainen työntekijä voi vaikuttaa omaan terveyteensä terveellisillä elämäntavoilla. Työterveyshoidolla on merkittävä asiantuntijarooli tällä portaalla. Terveyttä arvioidaan mm. kyselyillä, terveystarkastuksilla, fyysisen kunnon mittauksilla, kuormittumisen arvioinnilla ja työpaikkaselvityksillä. TURVALLISUUS Toisen tason tarpeet liittyvät turvallisuuteen. Ihminen tarvitsee niin fyysistä kuin henkistä turvallisuutta työssään. Fyysinen turvallisuus muodostuu työympäristön ja työvälineiden turvallisuudesta. Henkinen turvallisuus muodostuu turvallisesta työilmapiiristä, jossa ei kiusata ja jossa työntekijä tietää tehtävänsä. Tieto työn jatkuvuudesta ja toimeentulon mahdollistavasta palkasta luo turvallisuutta, pelko ja epävarmuus heikentävät työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. Hyvä uuden työntekijän tai työhön palaavan työntekijän perehdyttäminen lisää työntekijän työnhallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön.perehdyttäminen on perusta työhyvinvoinnille. Turvallisuuden tunnetta työssä lisää järjestelmällinen riskien hallinta, aktiivinen työsuojelu ja oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö. Työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työympäristöstä työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät kuten fysikaaliset, kemialliset tai biologiset altisteet. Työnantajan on poistettava nämä tekijät, jos mahdollista. Kaikkia vaara- ja 5
6 haittatekijöitä ei voida poistaa, jolloin työnantajan on arvioitava jäljelle jäävän haitan tai vaaran merkitys työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Tehdyn arvioinnin perusteella työnantajan on alennettava riskit sille tasolle, että työturvallisuuslain ja muiden säännösten edellyttämät vähimmäisvaatimukset täyttyvät ja työntekijän turvallisuus ja terveys vaarantuvat mahdollisimman vähän. Selviettäviä haitta- ja vaaratekijöitä voivat olla työmenetelmistä tai työolosuhteista aiheutuvat fyysisiä tapaturmia tai ammattitaudin tai muun työperäisen sairauden vaaroja. Kysymyksessä voi olla terveydelle vaaralliset tai vaaralliset kuormitustekijät, työstä riippuen esimerkiksi kohtuuttomat aikapaineet, liiallinen tietokuormitus, työpisteen ergonomiasta, väkivallan uhkasta tai yksin työskentelystä sekä työyhteisön huonon toimivuuden ongelmista, kiusaamisesta tai häirinnästä. Työnantajan tulee arvioida työn vaaroja ja niiden merkitystä terveydelle. Arviointia tulee tehdä säännöllisesti ja erityisesti olosuhteiden muuttuessa. Turvallisuutta arvioidaan tilastojen perusteella, riskien arvioinneilla ja auditoinneilla. Työsuojelutoiminta on keskeistä turvallisuuden edistämisessä. Työsuojelu on ennakoivaa, suunnitelmallista, jatkuvasti kehittyvää työterveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä työpaikalla. Työsuojeluasioita käsitellään ensisijaisesti yhteistoimintana esimiehen ja työntekijän kesken. Laajemmat, koko organisaatiota koskeat työsuojeluun liittyvät asiat käsitellään yhteistoimintamenettelyssä työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelulle on laadittu toimintaohjelma, joka sisältää työn vaarojen arviointia, ohjeistusta asiakasväkivaltaan ja yksintyöskentelyyn, päihdeohjelman ja muuta ohjeistusta. YHTEISÖLLISYYS Kolmannen tason tarpeet liittyvät yhteisöllisyyteen: läheisyyteen ja haluun kuulua johonkin yhteisöön kuten työyhteisöön. Tälle portaalle kuuluvat ihmissuhteet työssä ja työn ulkopuolella. Ihmissuhteet vaikuttavat sosiaaliseen hyvinvointiin, joka tukee ihmisen sitoutumista työhönsä ja työssä jaksamista. Liittymisen tarvetta tyydyttävät työpaikan yhteishenkeä tukevat toimet sekä henkilöstöstä huolehtiminen. Työyhteisön avoimmuus, luottamus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat keskeisiä. Lisäksi tarvitaan toimivat esimies-alaissuhteet, toimivat kokouskäytännöt, hyvä tiedonkulku ja mahdollisuus kehittää työtä ja työyhteisöä yhdessä. ARVOSTUS Neljännellä portaalla on arvostuksen tarve. Työyhteisön, työtovereiden ja esimiehen sekä ystävien ja läheisten osoittamaan arvostukseen vaikuttaa se, miten kukin itse arvostaa itseään ja työtään. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen yksilön ponnistelut ja työpanos otetaan huomioon ja jokaista kohdellaan arvostavasti. Yksilön kannalta on erityisen merkittävää sellaisten ihmisten osoittama arvostus, joita pitää tärkeänä: lähin esimies, työtoverit, asiakkaat, perheenjäsenet tai ammattialan auktoriteetit. Arvostus perustuu työelämässä pitkälti osaamiseen ja ammattitaitoon. Tarvitaan arvostusta, luottamusta ja vapautta, jotta voi käyttää tietojaan ja taitojaan. Arvostuksen pitää perustua todelliseen kykyyn ja osaamiseen, ei ulkoiselle tai muodolliselle statukselle. Osaaminen liittyy myös muiden tasojen tarpeisiin. Arvostus tuo turvallisuutta ja tukee sosiaalista hyvinvointia. Osaamisen perusteella ihminen valitaan työryhmiin ja työhön. Arvostuksen tarvetta tukevat hyvinvointia ja tuottavuutta edistävä missio, visio, strategia sekä eettisesti kestävät arvot, jotka näkyvät käytännön toiminnassa. Oikeudenmukainen palaute, palkka ja palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen ovat osa jokapäiväistä työtä. 6
7 OSAAMINEN Korkeimmalla tasolla on osaaminen: itsensä toteuttamisen ja kasvun tarpeet, joihin kuuluvat luovuus, vapaus, mielekäs työ, halu kehittää itseään, osaamistaan ja toimintaansa sekä halu saavuttaa päämääriä elämässään. Itsensä toteuttaminen on oman potentiaalin äärirajojen tavoittelua. Maslowin mukaan ihminen haluaa jatkuvasti kehittää älykkyyttään, haastaa ympäristöään ja tuottaa uutta tietoa. Kognitiivisiin tarpeisiin liittyvät ihmisen tahto oppia, tutkia, keksiä, löytää, luoda ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. Ihmisellä on kaipuu myös esteettisiin elämyksiin ja itsensä toteuttamiseen. Ihmisellä on halu päästä hyödyntämään ja käyttämään koko olemassa olevaa potentiaaliaan, halu tulla paremmaksi ja saavuttaa äärimmäiset unelmansa. Itsensä toteuttamisen tarpeen tyydyttymistä edistävät yksilön ja yhteisön oppimisen ja osaamisen tukeminen. Tavoitteena on itseään aktiivisesti kehittävä henkilöstö, joka ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen. Työn tulee mahdollistaa henkilöstön jatkuva kehittyminen ja sen tulee tarjota oppimiskokemuksia sekä onnistumisen aikaansaamisen tunnetta. Kehityskeskustelut ovat väline osaamisen kehittämisen suunnitteluun. 3.Työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä Kyyjärven kunnassa on toimiva työterveyshuolto. Työpaikkakäynnit ja työterveystarkastukset tehdään säännöllisesti. Kunta on laatinut henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vuonna Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Kunta panostaa terveyttä ja työkykyä ylläpitävään toimintaan antamalla työntekijöille mahdollisuuden käyttää 150 vuosittain liikuntaan ja kulttuuriin. Työntekijöillä on mahdollisuus käyttää liikuntasalia maksutta 1 krt viikossa. Lisäksi on järjestetty kuntotestauksia, kuntoliikuntatilaisuuksia ja virkistystilaisuuksia. Kunnan työsuojeluorganisaatioon kuuluville on järjestetty koulutusta ja työsuojelun toimintaohjelma on päivitetty lukien. Työsuojeluorganisaatiossa on tapahtunut täydellinen muutos vuonna 2014, koska työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut ovat vaihtuneet. Myös työterveyshuollon toimintasuunnitelma on päivitetty. Kunnassa on hyväksytty työhyvinvoinnin tukemiseksi ja esimiestyön helpottamiseksi työkykyä koskevissa asioissa varhaisen tuen malli, jota esimiehet ovat vaihtelevasti käyttäneet. Työpaikoilla on tehty riskien arviointia ja työntekijöille on järjestetty ensiapukoulutusta. Työterveystarkastuksissa ja kyselyissä esille tullutta tietoa Työterveyshuolto on toimintojensa yhteydessä tarpeen mukaan kartoittanut sekä työntekijäettä työyhteisötasolla mm. työkykyä työkykyindeksillä mitattuna ja työuupumusriskiä (BBI tai BBI-15-kyselyllä). Lisäksi yksiköissä on kartoitettu yleistä työtyytyväisyyttä sekä työntekijöiden elintapoihin ja terveyteen liittyviä tekijöitä (tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta sekä ravitsemustottumukset, unen ja levon määrä jne.) Tehdyistä kyselyistä on laadittu yhteenvedot ja annettu palautteet työyhteisölle. Viimeisimmissä yhteenvedoissa työhyvinvoinnin kannalta kehitettäviksi asioiksi on noussut mm. kehityskeskustelujen ja työpaikkapalaverien pitäminen säännöllisesti, työmäärän rajaaminen, ajan käytön opettelu, 7
8 tehtäväkuvien selkiyttäminen, sisäisen tiedottamisen käytännöistä sopiminen sekä omaan terveyteen ja terveellisiin elintapoihin panostaminen. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksiä on pyritty tekemään työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti eri työyksiköihin 3-5 vuoden välein. Työpaikkaselvityksissä on pyritty ottamaan laajasti kantaa sekä fyysiseen että henkiseen työympäristöön ja niissä mahdollisesti oleviin kuormitustekijöihin. Työpaikkaselvitykset on tehty yhteistyössä mm. työsuojeluorganisaation ja ympäristöterveydenhuollon kanssa. Työpaikkaselvityksiä on lisäksi tehty tarpeen mukaan myös ns. erillisselvityksinä esimerkiksi työpiste-ergonomian tarkistamiseksi ja ohjeiden sekä neuvojen antamiseksi. Työpaikkaselvityksissä on annettu työyksiköihin tarvittaessa suosituksia työn, työympäristön ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Viime vuosina eniten on suositeltu erilaisten sisäilmaan liittyvien toimenpiteiden tekemistä. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä on vaihdellut melko paljon vuosittain. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 1097 kalenteripäivää ja vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 464 kalenteripäivää, joista 5 päivää johtui työtapaturmasta. Poissaolopäiviä oli vuonna 2012 hiukan yli 12 päivää työntekijä ja vuonna 2013 vähän yli 20 pv. Vuoden 2014 osalta poissaolopäiviä on 8,6/työntekijä. Sairauspoissaolojen määrä on merkittävästi laskenut edellisestä vuodesta. Pienen työntekijämäärän vuoksi vuosittainen poissalojen vaihtelu voi olla suurta. Esimiehen on tärkeää seurata työyksikkönsä sairauspoissaolojen kertymistä, puuttua toistuviin lyhyisiin ja myös pitkään kestäviin sairauspoissaoloihin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Esimiehen tulee varhaisella puuttumisella tukea työntekijän työhön paluuta ja työkykyä. 8
9 9
10 Työntekijöistä 29 % ei ole ollut lainkaan sairaslomalla, 25 % on ollut lyhyillä, 1-3 päivän sairauslomalla. Työntekijöistä 16,1 %:lla on ollut sairauspoissaoloja yli 20 päivää vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt vuonna 2014 yhtään henkilöä. Työtapaturmia on kirjattu kaksi, joista sairauslomapäiviä on aiheutunut 5. Työhyvinvoinnin nykytilan kartoittaminen syksyllä 2014 Kyyjärven kunnan henkilöstölle tehtiin työhyvinvointikysely syys-marraskuussa. Kysely oli kaksiosainen. Ensimmäisessä kyselyssä selvitettiin terveyttä ja turvallisuutta, toisessa kyselyssä yhteisöllisyyttä, arvostusta ja osaamista. Työsuojelupäällikkö ja työterveyshoitaja laativat kyselylomakkeet Työhyvinvoinnin portaat malliin pohjalta. Työhyvinvointiryhmän jäsenet ovat vastanneet siitä, että yksiköiden henkilöstö vastaisi mahdollisimman kattavasti kyselyihin. Vastaaminen on tapahtunut nimettömästi. Työsuojelupäällikkö on tehnyt yhteenvedon kyselyistä. Tuloksia on käsitelty ensin yhteisesti työhyvinvointiryhmässä. Sen jälkeen hyvinvointia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä on ryhmäläisten johdolla mietitty työyksiköissä. Näin ovat työhyvinvoinnin kartoittamiseen ja kehittämistoimenpiteiden esittämiseen voineet osallistua kaikki kunnan työntekijät. Kehittämisehdotuksia on hyvinvointiryhmä käsitellyt kokouksessaan. Niistä laaditaan kehittämisohjelma, jossa on kehittämistavoitteita, toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamisen arviointia ja seurantaa. Vastausprosentit kyselyihin olivat melko hyviä. Terveyttä ja turvallisuutta koskevaan kyselyyn vastasi 70,4 % työntekijöistä. Kyselyyn yhteisöllisyydestä, arvostuksesta ja osaamisesta vastasi 65,5 % työntekijöistä. Kyselyiden tulosten käsittelyyn ja työhyvinvointia edistävien ja ehkäisevien asioiden sekä kehittämiskohteiden pohdintaan työyksiköissä osallistuivat lähes kaikki työntekijät. Kyselyiden keskeisiä tuloksia Terveyden ja turvallisuuden osalta työntekijät arvioivat sekä yksilötason että yhteisötason työhyvinvointia asteikolla 1-5 (1=toteutunut heikosti, 5=toteutunut täysin). Turvallisuuden osalta yksilötason keskiarvo oli 3,7 ja yhteisötason 3,2. Terveyden osalta keskiarvot olivat hyviä sekä yksilö- että yhteisötasolla, turvallisuuden osalta keskiarvot olivat vähän matalampia. Vastausten perusteella näyttää siltä, että työyksiköiden välillä on jonkin verran eroja eri osa-alueilla. Samoja asioita tuli sekä hyvin toimivina että kehitettävinä. Terveyttä haittaavia asioita yksilötasolla olivat työympäristöön, kiinteistöön, työnkuviin ja sairauksiin sekä yksilöllisiin tilanteisiin liittyvät asiat. Hyvinvointia edistivät perheeseen, parisuhteeseen, hyvään terveyteen, uneen ja lepoon liittyvät asiat. Yksilökohtaiseksi tavoitteeksi asetettiin painonhallinta, säännöllinen liikunta ja harrastukset. Työyhteisön hyvinvointia haittaavia tekijöitä olivat mm. kiinteistöön, välineistöön ja kunnan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiat. Yhteisen ajan puute ja kiire vaivasivat työyhteisöjä. Pieni yhteisö on haavoittuva. Henkilöstövoimavarat ovat niukat, jos joku työntekijöistä on poissa, ei hänen tilalleen aina saada sijaista. Myös työnkuvien epäselvyys 10
11 haittaa työyhteisön hyvinvointia. Työyhteisön voimavarana nähtiin esim. työpaikan hyvä ilmapiiri, ammattitaitoiset työntekijät ja työn vaihtelevuus. Työyhteisön päämääriksi nähtiin esim. tasapuolisuus ja avoimuus, varhainen puuttuminen ja jaksamisen tukeminen. Myös kiinteistön ja välineistön uusimista pidettiin tärkeänä. Yksilön hyvinvointiin liittyvistä asioista nousi esiin omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen. Liikunnan lisäämiseen toivottiin kannustusta. Painonhallintaan pohdittiin painonhallintaryhmien perustamista. Kunnan henkilöstön virkistystoimintaa olisi tärkeätä kehittää. Ajankäytön hallintaan pitäisi kiinnittää huomiota. Huomiota pitäisi kiinnittää myös siihen, miten oman tehtävän suorittaminen vaikuttaa työyhteisön muihin jäseniin. Kuormittavuutta pitäisi seurata tarkemmin; toisaalta yksilön pitäisi ottaa vastuu omasta jaksamisestaan. Yhteisöllisyyttä, arvostusta ja osaamista koskevassa kyselyssä ei eritelty yksilö- ja yhteisötasoa. Yhteisöllisyyden arviointien keskiarvo oli 3,44, arvostuksen 3,62 ja osaamisen 3,92. Kaikkien hyvinvoinnin portaiden arvioinnin keskiarvo oli 3,6. Toisen vaiheen kyselyssä yhteisöllisyyden keskiarvo 3,44 koko työyhteisössä jäi kaikkein matalimmaksi. Yhteisöllisyyden osalta koettiin toimivaksi yhteistyö työyhteisössä, erilaisuuden salliminen, toisiin luottaminen, oikeudenmukainen johtaminen, tuen/avun saaminen työkavereilta ja yhteiset pelisäännöt. Kehitettävää on kokouskäytännöissä, ongelmiin puuttumisessa, tiedonkulussa ja mielipiteen ilmaisuun kannustamisessa. Mahdollisuuksia keskustella työstä ja tuen saamista lähiesimieheltä kaivattiin lisää. Oikeudenmukaisessa johtamisessa ja työyhteisöjen pelisäännöissä koettiin kehittämistarvetta joissakin työyksiköissä. Arvostuksessa keskiarvo oli 3,62. Arvostuksen osalta toimivaa on: yhtäläiset arvot työnantajan kanssa, työyhteisön jäsenet arvostavat toisen työtä, työyhteisö onnistuu ongelmanratkaisussa, esimies arvostaa työntekijöitä ja työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan. Arvostuksen osalta kehitettävänä vastaajat kokivat esimerkiksi palautteen saamisen esimieheltä omasta työstä, perehdyttämisen, kehityskeskusteluiden käymisen, kannustamisen miettimään uusia työntekemisen tapoja, työntekijöistä huolehtimisen, hyvien käytöstapojen vaalimisen, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja hyvästä työsuorituksesta palkitsemisen. Osaaminen oli keskiarvoltaan suurin, 3,92. Erityisesti ammattitaitoisuus, innostuneisuus, luovuus ja mielikuvituksen käyttö omassa työssä saivat hyviä arvioita. Itsensä kehittämisen mahdollisuuksia pidettiin hyvinä, työtä pidetään mielekkäänä. Työntekijät kokivat, että he voivat oppia muilta työyhteisön jäseniltä. Työn laatuun vastaajat olivat tyytyväisiä. Kehittämistä vaativat hyvästä työsuorituksesta palkitseminen ja työyhteisön tietoisuuden lisääminen työlle asetetuista tavoitteista. Kaikki työntekijät eivät kokeneet työtehtäviään sopivan haastaviksi eivätkä kokeneet voivansa riittävästi vaikuttaa omaan työhönsä. Kaikilla työntekijöillä ei ollut tunnetta siitä, että he saisivat jotain arvokasta aikaan työssään. Osa työntekijöistä koki, ettei heillä ole työyhteisölle annettavaa. 4. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Työhyvinvointi syntyy työstä. Työllä on selkeä perustehtävä, jonka työntekijät tietävät ja jonka mukaisesti he toimivat. Perustehtävää käsitellään säännöllisesti. Työpaikoilla on perustehtävää tukevat toimintatavat ja ammatillisuus. Työntekijöillä on riittävä ammatitaito ja 11
12 osaaminen työn tekemiseen ja henkilöstö käyttäytyy ammattimaisesti. Työpaikalla vallitsee luottamus johdon ja työntekijöiden välillä sekä henkilöstön kesken. Kaikki työntekijät osallistuvat ja kantavat vastuuta työn, työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittämisestä. He seuraavat ja arvioivat toimintaa esimiehen ohella. Työhyvinvoinnin edistämisessä pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä, jonka tavoitteena on aktiivinen työhyvinvoinnista välittäminen. Tavoitteena on vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn, työssä viihtymiseen, työyhteisön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen sekä ehkäistä sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä. Kyyjärven kunta edistää työntekijöiden työhyvinvointia panostamalla terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön, avoimeen, arvostavaan ja luottamukselliseen työilmapiiriin, työhyvinvoinnin huomioimiseen johtamisessa sekä osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia työuran kaikissa vaiheissa huomioimalla työntekijöiden elämäntilanteet ja terveydentilan sekä niihin liittyvät voimavaratekijät. Tavoitteena on hyvä työ, joka on tuottavaa, tuloksellista ja työntekijöiden hyvinvointia tukevaa. Hyvinvoiva työntekijä pystyy irrottautumaan työstä ja viettää mielekästä vapaa-aikaa sekä hyvää, tasapainoista elämää. Työnantaja luo edellytykset työlle ja työhyvinvoinnille, mutta työntekijöillä itsellään on vastuuta omasta terveydetsä ja hyvinvoinnista. Kyyjärven kunnassa työhyvinvointi on olennainen osa johtamista. Se on päivittäistä toimintaa työyhteisöissä. Työhyvivoinnin edistäminen kuuluu jokaiselle työyhteisössä, vaikka se viime kädessä on ylimmän johdon vastuulla. Lähiesimies on merkittävä vaikuttaja työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisessä. Hyvän työn edellytyksiä luodaan kunnan organisaation eri tasoilla. Seuraavassa kuvassa on selkiytetty eri toimijoiden roolia työhyvinvoinnin edistämisessä. 12
13 13
14 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut Kunnanvaltuusto hyväksyy työhyvinvoinnin strategiset linjaukset mahdollistaa resurssit seuraa toteutumista henkilöstötilinpäätöksessä Kunnanhallitus, ylin johto hyväksyy työhyvinvointisuunnitelman vastaa työhyvinvointikulttuurin ja työturvallisuuden kehittämisestä kehittää johtamisjärjestel mää/esimiestoim intaa Keskijohto vastaa työhyvinvointisuun nitelman noudattamisesta työpaikoilla työpaikkojen työympäristön, työvälineiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä Lähiesimies vastaa työyhteisönsä työhyvinvoinnista jatyöturvallisuudesta ja yhteistoiminnasta kehittää yhteisön työtä ja esimiestyötään seuraa työyhteisönsä työhyvivointia huolehtii, että turvallisia työmenetelmiä ja henkilösuojaimia käytetään huolehtii perehdyttämisestä vastaa työturvallisuuslain noudattamisesta HYVÄ TYÖ Työntekijä noudattaa työyhteisön yhteisiä pelisääntöjä pitää huolta omasta työkyvystään ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan edistää omalta osaltaan hyvää työilmapiiriä huolehtii omasta ja työtoverin työturvallisuudesta ilmoittaa esimiehelle työhön liittyvistä puutteista Henkilöstöhallinto antaa toimintaohjeita valmistelee työhyvinvointiohjelma n ja seuraa sen toetutumista tekee työhyvinvointikyselyitä tuottaa työhyvivoinnin asiantuntijapalveluita Työsuojelu huolehtii työsuojelun yhteistoiminnasta seuraa työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä tuottaa työsuojelun asiantuntijapalveluita Työterveyshuolto toimii terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin asiantuntijana edistää henkilöstön työkykyä ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä 14
15 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEN KESKEISIÄ TAVOITTEITA Kyyjärven kunta edistää työntekijöiden työhyvinvointia kehittämällä kaikkia työhyvinvoinnin osatekijöitä pitemällä aikavälillä. Kyyjärven kunnan tavoitteena on edistää työhyvivointia huolehtimalla seuraavien tavoitteiden toteutumisesta: Terveyden ja tervellisten elämäntapojen edistäminen Työntekijöiden terveystarkastuksissa kiinnitetään huomiota terveellisiin elämäntapoihin Työyksiköissä/työyhteisöissä kannustetaan työntekijöitä tervellisiin elämäntapoihin Työntekijän terveys ja elämäntilanne huomioidaan työn järjestelyissä Työympäistö on terveellinen Työntekijöiden työkykyä ja kuormittumista seurataan säännöllisesti Työpaikat ovat savuttomia Työnantajalla on päihdeohjelma Varhaisen tuen malli on aktiivisessa käytössä Työnantaja ja työntekijät yhdessä edistävät työhyvivointia Terveyden edistämisen mittareita: sairauspoissaolojen määrä työkykyindeksi fyysisen kunnon mittaaminen tyky-toiminta ja tyky-rahan käyttäminen kuntoutukseen osallistuminen työajan seuranta työterveyshuollon kustannukset Turvallisuuden edistäminen Työnantaja tekee riskien ja vaarojen arviointia säännöllisesti Työpaikkakäyntejä on säännöllisesti 3 vuoden välein Työntekijät perehdytetään työhönsä Henkilöstöä koskeva ohjeistus on ajan tasalla Työsuhteet ovat mahdollisimman pysyviä Työpaikoilla on turvallisuuskansiot Turvallisuusasioita käydään työyksiköissä säännöllisesti läpi Työyhteisön ristiriitoihin puututaan ratkaisukeskeisesti Työnantajalla on tasa-arvosuunnitelma Työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi, puuttumiseen ohjeistus Tehtäväjako on työpaikoilla selvä Turvallisuuden edistämisen mittareita: läheltä piti tilanteet ja tapaturmat työpaikkakäynnit työn vaarojen selvitykset ja arvioinnit pysyvien työsuhteiden määrä 15
16 perehdyttämisen onnistuminen Yhteisöllisyyden edistäminen Työyhteisöiden toiminta on ammatillista Työpaikoilla on hyvä työilmapiiri Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työpaikalla yhteistoimintaan Työyksiköissä on hyvää esimiestyötä Työyksiköissä on hyvää alaistoimintaa Työyksiköissä on hyvää vuorovaikutusta Työyksiköiden kokouskäytännöt ovat toimivat ja niissä käsitellään olennaisia työhön, työtehtäviin ja työyhteisöön liittyviä asioita Hyvän käytöksen pelisäännöt on työyksiköissä laadittu ja kaikki sitoutuvat niihin Yhteisöllisyyden mittareita: työilmapiirikyselyt työtytyväisyysmittaukset säännölliset työpaikkakokoukset, vähintään 1 krt/kk Arvostuksen edistäminen Työpaikoilla annetaan rakentavaa palautetta Työpaikoilla arvostetaan toisten työtä ja yhteistä työtä, arvostus näkyy arjessa Työpaikoilla on strategista johtamista: keskustelua tavoitteista, tehtävistä, vastuista Työpaikoilla keskustellaan työkulttuurista ja arvoista Työntekijät voivat vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin Työpaikoilla käydään vuosittain suunnitellut kehityskeskustelut Työpaikoilla on toimivat palkitsemisjärjestelmät Arvostuksen mittareita: käydyt kehityskeskustelut kehityskeskusteluiden koettu hyödyllisyys työtyytyväisyysmittaukset Osaamisen edistäminen Työnantaja tekee säännöllisesti osaamiskartoituksia Työnantajalla on vuosittain päivitetty henkilöstön koulutussuunnitelma Työyksiköissä hyödynnetään yhteistoiminnallista oppimista Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden työntekijöille työnohjaukseen ja mentorointiin Työnantaja tukee henkilöstön elinikäistä oppimista Työntekijät huolehtivat oman ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä, omasta elinikäisestä oppimisesta Osaamisen mittareita: koulutuspäivien määrä työnohjaukseen osallistumisen määrä innovaatiot aloitteet 16
17 suoritetut tutkinnot Työhyvinvoinnin edistämisessä valitaan vuosittain työhyvinvoinnin osa-alueisiin liittyviä painopistealueita, joita vuosittain erityisesti kehitetään. Työsuojelupäällikkö yhdessä työhyvinvointiryhmän kanssa arvioi työhyvinvointisuunnitelman ja sen painopistealueiden toteutumista sekä esittää uusia painopistealueita. Suunnitelmaa käsitellään vuosittain työsuojelutoimikunnassa ja sen jälkeen kunnanhallituksessa. Työhyvinvoinnin edistämisen painopistealueet vuosina Vuosien kehittämiskohteiksi on valittu työntekijöille tehdyssä työhyvinvointikyselyssä ja työpaikoilla käydyissä työhyvinvoinnin kehittämiskeskusteluissa esille tulleita työhyvinvointia haittaavia asioita. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopiste on aluksi enemmän työhyvinvoinnin portaitten alemmilla tasoilla, erityisesti terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Ylempien tasojen kehittäminen painottuu myöhemmässä vaiheessa. Työpaikoilla on paljon työhyvinvointia edistäviä asioita, jotka antavat voimavaroja työhön. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on tärkeää, että työyksiköt etsivät omia vahvuuksiaan ja työhyvinvointia edistäviä asioita ja hyödyntävät niitä arjen toiminnassa. Tavoite Toimenpiteet Mittarit Vastuut Työhyvinvoinnin edistäminen kunnan strategiassa, suunnitelmissa, päätöksenteossa sekä työpaikkojen arjessa Työhyvivointiasiat huomioidaan strategiassa ja toimintasuunnitelmissa Työhyvinvointiasiat säännöllisesti esillä työpaikkakokouksissa Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma tutuksi kaikille tahoille. Työyhteisöissä keskustellaan työhyvinvointiasioista: vahvistetaan toimivia asioita ja kehitetään työhyvinvointia vaikeuttavia asioita Luentotilaisuuksia työhyvinvointiin liittyvistä asioista Tietoiskut Koulutukset Työhyvinvointikyselyt Ylin johto/luottamushenkilöjohto Keskijohto Esimiehet Työntekijät Työsuojelu Työterveyshuolto Esimiesten / työsuojelun työhyvinvointikorttikoulutukset Esimiesten tuki työhyvinvoinnin edistämiseen Työhyvinvointiasiat tutuiksi, perhedyttäminen Työhyvinvointikorttikoulutukset ja muut koulutukset Esimiespalaveriessa aina työhyvinvointiteema esillä Perehdyttämistilaisuudet Osallistuminen koulutuksiin Kyselyt Ylin johto Keskijohto Työterveyshuolto Työsuojelu Terveyden edistäminen sairauspoissaolot Terveystietouden lisääminen Työterveystarkastuksissa huomio terveyteen ja tervellisiin Terveyskyselyt, työhyvinvointikyselyt Sairauspoissaolojen Esimiehet Työsuojelu Työterveyshuolto 17
18 alle 10 päivää/työntekijä elämäntapoihin Varhainen tuki ja puuttuminen, mallin aktiivinen käyttö Kuormittuvuuden seuraaminen seuranta kuntoutukset työterveysneuvottelut Tavoite Toimenpiteet Mittarit Vastuut Painonhallinta Ravitsemustietoutta / laihdutuskurssit Työyhteisössä tervelliset tarjottavat / välipalat Tervellisen ruuan kurssit Työpaikkaruokailu Kurssille osallistuneiden määrä Painoindeksi Työterveyshuolto Esimiehet työntekijät Säännöllisen liikunnan edistäminen Taukoliikunta Ohjattu työpaikkaliikunta Tyky-rahan käyttö liikuntaan Kampanjat ja kannustimet/palkitsemiset Yksilölliset kunto-ohjelmat Kyselyt Tyky-rahan käyttö Kampanjat/osallistujat askelmittarit Ylin johto Esimiehet Työntekijät Liikunnanohjaaja Työterveyshuolto Terveellinen sisäilma Riskien ja vaarojen arvioinnin päivitys Sisäilma-asioihin puuttuminen Selkeän toimintavan luominen sisäilma-asioihin puuttumiseen Tarvittavat mittaukset, tutkimukset Työpaikkaselvitykset Tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekeminen Oirekyselyt Kartoitukset Työpaikkakävelyt Ohjeistus Ylin ja keskijohto Esimiehet Työsuojelu Työterveyshuolto Yksintyöskentelyn turvallisuus Ohjeistuksen laadinta yksintyöskentelyyn Ohjeistukseen perhedyttäminen ja ohjeistuksen noudattaminen Koettu turvallisuus Työsuojelu Esimiehet Työntekijät Perehdyttäminen Perehdyttämiskansion kokoaminen, tarkistuslistat Perehdyttämisen vastuuhenkilöt työyksiköissä nimetty Esimiesten perehdyttäminen myös Perehdyttämisen seuranta Kyselyt Työsuojelu Esimiehet Ylin johto Toimivat kokouskäytännöt (säännölliset, väh. kerran kuukaudessa työyksikkökokoukset) Työnteon/työntekijöiden tarpeista lähtevä kokoustaminen Erilaisia kokouksia Osallistujien osallistaminen ja aktiivinenosallistuminen kokousiin valmistautuminen etukäteen Muistiot kokouksista Työhön liittyvien asioiden Kokousten määrä kokousten kokeminen mielekkäinä Esimies Työntekijät 18
19 käsittelyä kokouksissa Sähköisen kalenterin käyttö kokouskutsuissa Tiedonkulun parantaminen, sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, riittävän tiedon saaminen Kunnan sisäisen työntekijöiden tiedostuskanavan järjestäminen Työyksiköissä keskustellaan, mitä tietoa tarvitaan, miten välitetään Monipuolinen viestintä Asioiden dokumentointi Tiedonkulussa tärkeä rooli tiedon lähettäjällä ja vastaanottajalla Viestintä on vuorovaikutteista, avointa, ennakoivaa,osallistava, motivoivaa Kyselyt Työtyytyväisyyskyselyt Esimiehet Työntekijät Säännölliset Kehityskeskustelut (1 krt/vuosi) Jokaisessa työyksikössä käydään valmistellut kehityskeskustelut Koulutusta kehityskeskusteluista esimiehille Perustehtävästä keskusteleminen Työhyvinvointi osana kehityskeskustelua Käydyt keskustelut Keskusteluiden kokeminen hyödyllisinä Koulutukset Esimiehet Työntekijät Kannustavan palkitsemisjärjestelmän kehittäminen Työn vaativuuden arvioinnin kehittäminen Työsuorituksen arviointi Aloitteista palkitseminen Motivointipalkkiot/tulospalkkiot (ryhmille) Kehittymisen ja kouluttautumisen tukeminen Huomionosoitukset merkkipäivinä Huomionosoitukset palveluajasta Muut palkitsemiset Välitön kiitos palkitsee Kehityskeskustelut Koettu kannustava palkitseminen Ylin johto Keskijohto Esimiehet Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen ja totetumisen arviointi Työhyvinvointisuunnitelmaa ja työhyvinvoinnin edistämistä käsitellään johtoryhmässä, jossa on esimiehet säännöllisesti kutsuttuina paikalla. Joka palaverissa on yhtenä käsiteltävänä aiheena työhyvinvointi. Esimiehillä on ensisijainen vastuu suunnitelman toteutumisesta yhteistyössä työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja työhyvinvointiryhmän kanssa. Esimiehille järjestetään tarvittavaa koulutusta työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikoilla, kuten työhyvinvointikorttikoulutusta ja tarvittaessa muuta koulutusta. Esimiehet tukevat 19
20 toistensa työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Myös työntekijöille annetaan työhyvinvointiin liittyvää koulutusta ja ohjausta. Työyhteisöissä keskustellaan työhyvinvoinnista säännöllisesti, tuodaan esille työhyvinvointia edistäviä, voimaannuttavia asioita työyhteisössä sekä etsitään keinoja työhyvinvoinnin esteiden poistamiseen. Työhyvinvointia edistävät esimiehet ja työntekijät yhdessä. Kunnan johtoryhmässä työhyvinvointisuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti, samoin työsuojelutoimikunnassa. Esimiehet raportoivat suunnitelman toteutumisesta johtoryhmälle. Kunnan luottamushenkilöt seuraavat työhyvivnvoinnin toteutumista talouden seurannan yhteydessä neljännesvuosittain. Työntekijöille tehdään vuosittain työilmapiiri- ja työtyytyväisyyskyselyt. Työhyvinvoinnin kehittymistä arvioidaan laajemmin henkilöstötilinpäätöksessä. Työhyvinvointiryhmä yhdessä työsuojelupäällikön kanssa arvioi suunnitelman toetumista vuosittain ja valitsee arvioinnin perusteella kehittämisen painopistealueet seuraaville vuosille. Työhyvinvoinnin mittareita kehitetään koko ajan. Kunnan henkilöstölle tiedotetaan hyvinvointiohjelman toteutumisesta. 20
Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma
Kyyjärven kunnan työhyvinvointisuunnitelma Kyyjärven kunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan 10.4.2014 tehnyt aloitteen työhyvinvointisuunnitelman laadinnasta Kyyjärven kuntaan. Vuonna2013 on kunnan
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotWiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin
Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu
TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotHUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!
HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotYhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYS TYÖPAIKALLA Työpaikka Työnantajan vastuu riskinarviointi työolojen seuranta
LisätiedotTYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA
Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotTyöhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTyöturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta
Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotHyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija
Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotIsojoen työsuojelun toimintaohjelma
Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotKunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen
Muistio 1 (6) Kunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen Kuntasektorin sopimusosapuolet perustivat sopimuskaudella 2007 2009 yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä perustellut
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotTavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotKannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020
Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen
LisätiedotTyösuojelutoiminta Eviran arjessa
Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotTyöhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista. Uudista ja uudistu 24.9.2009 Marjaana Suutarinen
Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista Uudista ja uudistu 24.9.2009 Marjaana Suutarinen Sisältö Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvoinnin Mallit Vastuutasot Suunnitelma Läsnäolo ja uudistuminen
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelutoiminta 14.2.2018 Kunnanhallitus pv.kk.vuosi Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus ja tavoitteet... 4 3. Työsuojelutehtävät ja vastuut... 4 4. Työsuojelun
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen
ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti
LisätiedotTyöhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä
Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä Titi Heikkilä Työhyvinvointipäällikkö Helsinki Suomi 100 johtamisseminaari 24.11.2017 Esityksen sisältö Lyhyt esittely Helsinki Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotHausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto
Liite nro 17 5.3.2019 Khall 29 Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto KYSELYN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hausjärven kunta toteuttaa kahden vuoden välein työhyvinvointikyselyn, jonka avulla
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotAloitustilaisuus
Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotYKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla
Työsuojeluviranomaisen havaintoja haasteista avustajien työsuojelussa ja työsuhteissa. Miten avustajien työsuojelua voisi edistää? Marja Tereska-Korhonen, tarkastaja Lounais-Suomen aluehallintoviraston
Lisätiedot