qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf"

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå LAATUKÄSIKIRJA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Tuusulan perusopetus ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz NAHKELAN KOULU xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu

2 Tuusulan perusopetuksen laatukäsikirja Sisältö Lukijalle... 3 LAATUKUVAUKSET Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetussuunnitelman laatiminen Toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus Luokan- ja aineenopettajien lisääntyvä yhteistyö yhtenäisessä perusopetuksessa Opetus ja opetusjärjestelyt Työparityöskentely Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus Työskentely avustajan kanssa Eriyttäminen Integroinnista inkluusioon Muut joustavat opetusjärjestelyt jen tilat ja varustelutaso Oppilasarviointi Oppilaan itsearviointi Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Jokapäiväinen arjen osallistaminen opiskelussa Oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Nuorisovaltuusto Kodin ja koulu yhteistyö Oppimisympäristön turvallisuus Fyysinen oppimisympäristö

3 Lukijalle Kädessäsi on Tuusulan perusopetuksen laatukäsikirja. Sen kirjoittamisesta on vastannut laatutyöryhmä, johon kuuluivat: luokanopettaja Kirsi Pässilä, erityisluokanopettaja Anu Piira, uskonnonopettaja ja apulaisrehtori Elsi Kiviniemi, äidinkielenopettaja ja apulaisrehtori Minna Järvi, erityisopetuksen koordinaattori Liisa Hasunen sekä pj. rehtori Mika Saatsi. Työryhmä työskenteli lukuvuoden Kiviniemi osallistui työskentelyyn tammikuuhun 2011 saakka ja Järvi tammikuusta lukuvuoden loppuun. jen laatuvastaavat sekä rehtorit osallistuivat työskentelyyn ja Tuusulan opetuspäällikkö Markus Torvinen koordinoi työskentelyä. Laatukäsikirja on kirjoitettu Opetusministeriön Perusopetuksen laatukriteereiden pohjalta tuusulalaisin painotuksin. Tavoitteena oli luoda konkreettinen kouluja ja koko opetustoimea palveleva vihkonen laadukkaan opetuksen turvaamiseksi. Kyseessä ei ole oppimisen käsikirja, vaan käsikirja opettajille ja laatukäsikirja kouluille. Oppimisen kysymyksiin tukea antaa paremmin opetussuunnitelma (TOPS), johon Tuusulassa on vielä erikseen lisätty Oppimaan oppimisen luku. Olemme huomioineet opetussuunnitelman muutokset ja muutoinkin pyrkineet katsomaan tulevaisuuteen perusopetuksen normien muutoksen hengessä. Sitä tarkoittaa käsikirjasta löytyvä 2020-luvun asenne. Jokaista laatukuvausta seuraa muutamia laadukkaan toiminnan tunnusmerkkejä. Ne ovat tarkoitetut mittareiksi kouluille ja koko opetustoimellemme. Laadusta puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että tarvitsemme mittareita, joilla voimme toisaalta osoittaa todeksi hyvää laatuamme ja toisaalta löytää kehittämiskohteita nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Opetuksen hyvä laatu on kaikkien oppilaiden, huoltajien ja koulujen henkilökunnan etu. Laatukäsikirja ei ole tarkoitettu vain opettajainhuoneen tai kanslian koristeeksi, vaan lukuvuoden koulutyötä tukevaksi dokumentiksi yhdessä uudistuvan työsuunnitelman ja lukuvuoden seurantaraportin kanssa. Samalla se palvelee opetustoimen strategiatyötä ja auttaa löytämään vahvuuksia ja kehittämiskohteita koko toimialalla. Laaturyhmän puolesta Tuusulan Kellokoskella Mika Saatsi rehtori 3

4 LAATUKUVAUKSET 1. Johtaminen Opetuksen järjestäjä ja koulu Opetuksen järjestäjä on määritellyt toiminta-ajatuksen, arvopohjan ja strategian niiden toteuttamiseksi Opetuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan opetustoimen ja koulun johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista Opetustoimea ja koulua koskevat strategiat ja suunnitelmat on laadittu. Johto ja henkilöstö on sitoutunut niiden toteuttamiseen ja niiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti Miten johtaja kehittää itseään johtajana n johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa ssa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä Opetuksen järjestäjällä on selkeät tavoitteet opetuksen järjestämisen kehittämiseksi n johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa Tuusulassa kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus, arvopohja ja lähitulevaisuuden tavoitteet on kirjattu opetussuunnitelmaan sekä vuosittain tarkasteltavaan strategiaan. Johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet niiden toteuttamiseen. Talousjohtaminen tapahtuu pääosin toimialatasolla, kouluilla ei ole paljon mahdollisuuksia vaikuttaa niille tuleviin resursseihin. n johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Toimintatavat ja toimintakulttuuri on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan. Hyvä johtaminen tunnistaa yhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogiikkaa. Tuusulassa tuetaan kokeilevaa ja innovatiivista opetuksen kehittämistä mm. projektein ja pilottihankkein. Ne ovat myös tärkeä rahoituskanava opetustoimelle. Hankkeiden kulusta ja tuloksista tiedotetaan koko henkilöstöä. Toimivat mallit otetaan käyttöön. Johto on ajan tasalla valtakunnan tasolla menossa olevassa kehittämisessä. Laadukkaan johtamisen tunnusmerkkejä ovat: hallinnossa riittävästi henkilökuntaa työn- ja vastuunjako on tiedossa ja perusteltua 4

5 rehtorin työ painottuu pedagogiseen ja henkilöstöjohtamiseen koulussa on kannustavat käytännöt oma-aloitteisuuteen ja oman työn jatkuvaan kehittämiseen avoin ja monipuolinen tiedottaminen koulussa sekä kasvatus- ja opetustoimessa, mm. intranetin tehokas käyttö tiedottamisessa pedagogisen keskustelemisen kulttuuri rehtoreiden vireä yhteistyö ja ideoiden jakaminen kunnan sisällä ja naapurikuntien välillä rehtorin ja vararehtorin välinen selkeä työnjako 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulussa johtaminen painottuu pedagogiseen johtajuuteen ja hyvään henkilöstöjohtamiseen. ssa on toimiva kehityskeskustelukäytäntö, johon henkilöstö on tyytyväinen. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Pedagoginen keskustelu on laadukasta ja monipuolista. Sille on myös varattu aikaa. Oman työn kehittämistä tuetaan kannustamalla henkilöstöä täydennyskoulutuksiin. 3. Kehittämiskohde: Rehtorin ja vararehtorin työjaon selkiyttäminen ja kehittäminen Tiedottamisen kehittäminen Toimintasuunnitelma: Rehtorin ja vararehtorin työnjaon selkiyttäminen ja kehittäminen otetaan koulumme kehittämishankkeeksi lukuvuodelle Rehtori ja vararehtori tekevät elokuussa 2012 suunnitelman työnjako- ja toimintasuunnitelman. Suunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuoden aikana, mikäli ongelmakohtia ilmenee. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Työnjako- ja toimintasuunnitelmaa arvioidaan keskusteluissa rehtorin ja vararehtorin välillä kuukausittain sekä koko henkilökunnan välillä lukukausittain. Työnjaon toimivuutta kysytään henkilöstöltä myös kehityskeskusteluissa. Vastuuhenkilöt: Rehtori Janne Mellin ja vararehtori Laura Torvinen 5

6 2. Henkilöstö Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla on varauduttu tuleviin henkilöstötarpeisiin Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevilla työsuhteilla Opetushenkilöstön työn tukena on tarjolla kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät ja vähintään STM:n antamien suositusten mukaiset palvelut Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä varten on toimiva seurantajärjestelmä (mm. kehityskeskustelut) Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on sujuvaa Opetushenkilökunnan osaamistason kehittymistä arvioidaan säännöllisesti Henkilöstön muodostavat perusopetuksen rehtorit, opettajat, lastentarhanopettajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologit, -kuraattorit, koulunkäyntiavustajat, nuorisotyöntekijät sekä muut opetuksen tukipalveluissa ja oppilashuoltopalveluissa työskentelevät henkilöt. Kaikki eivät kuulu kasvatus- ja sivistystoimen alaisuuteen. Kunnassa on erillinen henkilöstöstrategia, joka päivitetään joka neljäs vuosi. Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Ajoissa suoritettu rekrytointi antaa tilaisuuden mahdollisimman osaavan ja pätevän henkilökunnan palkkaamiseen. Riittävä tuntikehys, sopivat ryhmäkoot ja avustajaresurssi auttavat henkilöstöä jaksamaan. Kehityskeskustelu on tärkein väline henkilöstön osaamistason kehittymisen seurannassa ja arvioinnissa. Se on vuorovaikutustilanne, jossa työntekijä saa tukea ja kannustusta ammatilliseen kehittymiseen. Keskustelussa voidaan konkretisoida ja sopia koulutustoiveista pidemmällekin aikavälille. Perusopetuslain ja opetussuunnitelman muututtua järjestetään tarpeen mukaan esimerkiksi opetusmenetelmäkoulutusta. 6

7 Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelma kirjataan vuosittain tehtävään Henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen suunnitelmaan. Suunnitelma palautetaan Tuusulan tyky-ryhmälle maaliskuun loppuun mennessä. TYKYtoiminta tarjoaa myös yksilöllisiä mahdollisuuksia työkyvyn ylläpitoon. Laadun tunnusmerkkejä ovat: oma halu kehittyä yksilöllisiin ja alueellisiin tarpeisiin vastaava tyky-toiminta toimiva työterveyshuolto eri ammattiryhmien välisen yhteistyön vahvistaminen kehityskeskustelun merkityksellisyyden ymmärtäminen vertaisoppiminen, mentorointi ja konsultointi koulun, alueen, kunnan ja seutukunnan sisällä opetusta tukevat kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät, vähintään sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaiset palvelut mahdollisuus työnohjaukseen ja riittävään täydennyskoulutukseen koulutustarjonta on helposti löydettävissä 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulussa on motivoitunut, kehittymishaluinen henkilöstö. Kehityskeskustelut koetaan mielekkäiksi. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Nahkelan koulun työyhteisö kokee ilmapiirin avoimeksi ja kollegiaalisesti tukevaksi. Yhteistyötä Vaunukankaan henkilöstön kanssa kehitetään kollegiaalisen vertaistuen vahvistamiseksi ja mentoroinnin mahdollistamiseksi. 3. Kehittämiskohde: Eri ammattiryhmien välisen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen Tyky-toiminnan kehittäminen; työnohjausta työkyvyn ylläpitämiseksi tustarjonnan tiedottamisen kehittäminen Toimintasuunnitelma: Eivät ole koulun kehittämiskohteina lukuvuonna Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 7

8 3. Taloudelliset resurssit Opetuksen järjestäjä ja koulun johto Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen organisoinnin kannalta Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohta on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetus ja kasvatustyölle Kestävän kehityksen toteuttamista seurataan talouden kannalta systemaattisesti Tuusulan kunta takaa perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä. Taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa opetuksen tavoitteiden ja oppilaiden subjektiivisten oikeuksien toteutumiseen. Talousjohtaminen tapahtuu pääosin toimialatasolla. jen resurssit tulevat hallinnosta perustellusti, avoimesti ja riittävän ajoissa tulevan lukuvuoden suunnittelun kannalta. Taloussuunnittelussa kouluilla on tällä hetkellä vähän mahdollisuuksia vaikuttaa niille tuleviin resursseihin. Suunnitelmat tehdään pääosin hallinnossa. Resurssit määräytyvät yhteisesti tiedossa olevien mittareiden mukaisesti. Tulevaisuudessa kasvatus- ja opetustoiminnan laatu ja tuloksellisuus vaikuttavat saatavan resurssin määrään. Kestävän kehityksen toteutumisessa tarvitaan kaikkien toimialojen yhteistyötä. Laadukkaan taloudellisten resurssien käytön tunnusmerkkejä ovat: optimaalinen resurssien käyttö hyvinvointi- ym. kyselyt resurssien jakamisen tukena investoiminen tulevaisuuteen laaja kokonaiskuvan hallinta itseohjautuvuus koulujen taloudenpidossa kestävät ja laadukkaat hankinnat, 8

9 yhteiskäyttö ja materiaalipankit 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulun resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon erilaisissa hankinnoissa. Hankinnoista päätetään yhdessä resurssien puitteissa ja välineet on varastoitu kaikkien käyttöön keskitetysti. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? 3. Kehittämiskohde: Toimintasuunnitelma: Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 9

10 4. Arviointi Opetuksen järjestäjä ja koulu Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti Opetuksen järjestäjällä ja koululla on toimintansa tarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään opetuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa Opetuksen järjestäjän ja koulujen arviointiosaamista kehitetään suunnitelmallisesti Opetuksen järjestäjällä ja koululla on yhteisesti sovitut arvioinnin periaatteet Arviointi- ja kehittämistoimintaan osallistuvat myös oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstö sekä tarpeiden mukaan myös muu henkilöstö Tuusulan opetustoimessa on vuonna 2006 tehty ja edelleen voimassa oleva arviointisuunnitelma. Arviointisuunnitelman avulla saadaan tietoa siitä, miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Opetustoimen arvioinnissa ei riitä pelkkä tulosten arviointi, vaan huomiota on kiinnitettävä koko palveluprosessiin ja sen parantamiseen. Kehittämiskohteet ja vahvuudet löytyvät arvioinnin ja palautteen kautta. Tuusulan kunnalla on kunnanvaltuuston hyväksymä strategia, jonka perusteella kunnan palveluita toteutetaan ja kehitetään. Kunnan strategiset tavoitteet huomioidaan kasvatusja sivistystoimen strategiassa ja edelleen opetustoimessa. Opetustoimen strategiassa määritellään opetustoimen keskeiset tavoitteet sekä kehittämisen painopistealueet ja kohteet. Opetustoimen strategialla tulee olla yhteys päivittäiseen koulutyöhön. Henkilöstö osallistuu strategian päivittämiseen vuosittaisen toimintaympäristöanalyysin kautta. Taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää opetustoimen määrärahoista ja sitovista toiminnallisista tavoitteista. Koko opetustoimella on yhteisiä tavoitteita, jotka kirjataan taloussuunnitelmaan. Yhteisesti sovittujen tavoitteiden lisäksi koulut laativat myös koulukohtaisia tavoitteita, itsenäisesti omista lähtökohdistaan käsin. Nämä tavoitteet kirjataan lukuvuosittain koulukohtaiseen työ- ja kehittämissuunnitelmaan. 10

11 Laadukkaan arvioinnin tunnusmerkkejä ovat: plan-do-check-act! myös oppilaat, huoltajat ja sidosryhmät osallistuvat arviointiin tiedottaminen ja vertailu jatkuvan kehittämisen järjestelmä monipuolinen oppilasarviointi itsearviointi (oppilas, opettaja, koulu, opetustoimi) selkät tavoitteet, joita on helppo arvioida 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Oppilasarviointi on monipuolista ja siihen osallistuvat opettajan lisäksi lukuvuoden aikana myös oppilaat ja vanhemmat. Henkilöstö arvioi koulun eri osa-alueiden toimintaa useilla kyselyillä lukuvuoden aikana. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Nahkelan koulussa arviointi koetaan tärkeäksi osaksi toimintaa. Henkilöstö suhtautuu työhönsä kehittämismyönteisesti. 3. Kehittämiskohde: Arvioinnin järjestelmällisyys oppilasarviointia lukuun ottamatta on puutteellista Oppilasarviointia halutaan väliarvioinnin osalta kehittää Toimintasuunnitelma: Eivät ole koulun kehittämiskohteina lukuvuonna Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 11

12 5. Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetuksen järjestäjä Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resursoitua. Opetussuunnitelman kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon muut opetuksen järjestäjän lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset ja strategiset linjaukset. Kieliohjelman ja valinnaisten aineiden tarjonta turvataan tarvittaessa yhteistyötä laajentamalla. Opetussuunnitelman toimivuutta, toteuttamista ja toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti Opetushenkilöstö osallistuu opetussuunnitelman laadintaan sekä sen toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Opetushenkilöstön ammatillista opetussuunnitelman tekoa tuetaan eri keinoin. Opetussuunnitelman laatimisessa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään koulujen välistä yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti. Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit voivat osallistua soveltuvin osin opetussuunnitelman laadintaan sekä toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat voivat ikäkaudelleen sopivalla tavalla osallistua opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun, sen nojalla annetun opetuksen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat saavat yleistä tietoa opetussuunnitelmasta, tietoa sen opetustarjonnasta ja ohjausta valintoihinsa. Opetussuunnitelma on perustana koulun itsearvioinnille ja työn jatkuvalle kehittämiselle. 12

13 Opetussuunnitelman laatiminen Tuusulan opetussuunnitelma sisältää kolme tasoa: kunnallisen opetussuunnitelman, alueelliset painotukset sekä koulujen omat tarkennukset ja painotukset. Tuusulan perusopetuksen opetussuunnitelman (TOPS 05) laadintaan osallistui ops-työryhmän lisäksi lukuisia opettajia eri alue- ja eri oppiaineryhmissä sekä moniammatillinen edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta. Huoltajat kommentoivat opetussuunnitelman yleistä osaa prosessin aikana. Erillinen prosessikuvaus on liitteenä. Opetussuunnitelman päivitys perusopetuslain muutoksen (2010) mukaisesti tehtiin moniammatillisena hanketyönä keväällä Seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella ops-prosessi toteutetaan samalla tavalla. Huoltajille ja oppilaille varataan riittävän yksinkertaiset matalan kynnyksen tavat osallistua ops-työhön sekä kouluilla että verkossa laatukriteereiden mukaisesti. Toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelma on koulun työ- ja kehittämissuunnitelman, itsearvioinnin ja kehittämisen perusta. Opetussuunnitelmaa arvioidaan Tuusulassa lukuvuosittain koulujen seurantaraporteissa sekä kunnan että koulujen tasolla. Opettajat ja oppilaat punnitsevat päivittäisessä työssään opetussuunnitelman toimivuutta. Opetussuunnitelman pitäisi olla oppimisen suunnittelua ohjaava työväline myös oppilaalle. Kun opetussuunnitelma on helposti luettavissa, voivat myös huoltajat ja muut yhteistyökumppanit helpommin osallistua opetussuunnitelman toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Lukuvuoden alussa rehtorit ja opettajat laativat vuosittain koulun työ- ja kehittämissuunnitelman. Kehityskeskusteluissa voidaan myös arvioida opetussuunnitelman toimivuutta. t keräävät säännöllisesti palautetta oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyösektoreilta. Palautetta voidaan kerätä alueen koulujen yhteistyönä. Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus Oppilaalla on mahdollisuus valita yhdessä huoltajansa kanssa erilaisia oppikokonaisuuksia. t tiedottavat ajankohtaisista valintoihin liittyvistä asioista tiedottein ja koulujen kotisivuilla. Valintoja tehdään: - koulunkäynnin alkaessa katsomusaine - 2. luokalla musiikkiluokalle pyrkiminen - 3. luokalla A2-kieli - 4. luokalla käsityö - 6. luokalla lyhytkurssi 7. luokalle - 7. luokalla valinnaisaineet Luokan- ja aineenopettajien lisääntyvä yhteistyö yhtenäisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelma on laadittu yhtenäistä perusopetusta varten. Eri koulujen ja luokkaasteiden opetushenkilöstön tulisi sopia kasvatus- ja opetustyön yhteisistä 13

14 toimintalinjoista. Tällä hetkellä Tuusulassa toteutuva yhteistyö on vähäistä. Se keskittyy lähinnä esikoulun ja perusopetuksen nivelvaiheeseen sekä alakoulusta yläkouluun siirtymisen rakenteisiin. Yhteistyömalleissa voitaisiin tehdä rohkeampiakin kokeiluja esim. aihekokonaisuuksissa vaikka erilaisina teemapäivinä. Laadukkaan opetussuunnitelman tunnusmerkkejä ovat: opetussuunnitelma liitteineen on helposti luettavissa kunnan ja koulun kotisivuilla kaikki oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa kielen, kulttuuritaustan tai uskonnon suhteen normien puitteissa suunnitelmallinen arviointi valinnaisainetarjonta on hyvin tiedotettu ja vaihtoehdot löydettävissä myös kunnan ja koulun kotisivuilta toimivat rakenteet luokan- ja aineenopettajien monipuoliselle yhteistyölle 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulun opetussuunnitelma on luettavissa koulun kotisivuilla. n oppilailla on muihin kunnan kouluihin nähden tasavertainen mahdollisuus saada opetusta kieleen, kulttuuriin tai uskontoon nähden. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Oppimisen tuen muotoja kehitetään aktiivisesti. 3. Kehittämiskohde: Oman koulun opettajien erikoisosaamisen ja ammattitaidon hyödyntäminen Toimivien rakenteiden kehittäminen kahden koulun (Vaunukangas ja Nahkela) opettajien välillä Toimintasuunnitelma: Eivät ole koulun kehittämiskohteina lukuvuonna Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 14

15 6. Opetus ja opetusjärjestelyt Opetuksen järjestäjä Opetusryhmät muodostetaan siten, että voidaan toteuttaa opetus ja ohjaus opetussuunnitelman mukaan, saavuttaa opetukselle asetetut tavoitteet ja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. Opetuksen järjestäjä vahvistaa opetusryhmätavoitteet, esimerkiksi opetusryhmien enimmäiskoon välyksen tai opetustuntimäärä/oppilas/ vuosiviikkotunti määrän välyksen taikka aikuisten määrän oppilaita kohden Resursoitaessa koulujen opetustoimintaa (esim. päätettäessä opetustuntien määrästä) opetustoimintaan osoitetaan lisää määrärahoja sen mukaan, paljonko koulussa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, minkä kokoisia ja mistä luokka-asteista koostuvia yhdysluokkia koulussa on sekä onko koululta syytä edellyttää erityistä työturvallisuutta. Monikulttuurisen taustan omaavilla tai vastaavia tietoja tarvitsevilla oppilailla on mahdollisuus päästä valmistavaan opetukseen. Turvataan opetushenkilöstön mahdollisuuden osallistua pedagogista osaamista täydentävään suunnitelmalliseen koulutukseen tai muuhun tätä osaamista kehittävään toimintaan. Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti asianomaiselle tiedonalalle ominaisia, opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan. Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiä valittaessa ja arviointia kohdennettaessa. jen tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit tarjoavat edellytykset eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden, opetusryhmäkoon ja tavoitteiden mukaan. Huolehditaan opetusmateriaalien ja oppivälineiden asianmukaisesta hankkimisesta, käyttämisestä, korjaamisesta, säilyttämisestä ja huoltamisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä asiasta on opetussuunnitelmassa edellytetty. n opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta. ssa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle. 15

16 Tuusulan opetussuunnitelmassa on kuvattu kasvatus- ja opetustehtävän perusteet: opetuksen suunnittelu, toteuttaminen ja oppilaan arviointi. Lisäksi oppiaineosan aloittaa kappale Opettajuus, jossa kuvataan opettajan roolia ja oppimiskäsitystä. Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä. Suositeltava yleisopetusryhmien yläraja on Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa noudatetaan lakisääteisiä luokkakokoja. Ryhmien kokoa sekä opetuksen järjestämisen ja alueellisten tukipalveluiden resursseja määriteltäessä otetaan huomioon oppilaiden erityispiirteet, turvallisuus, kieli- ja kulttuuritausta sekä opetustilojen erityispiirteet esimerkiksi kotitaloudessa ja teknisissä töissä. Pienemmät ryhmät antavat myös paremman mahdollisuuden laadukkaalle yhteistyölle huoltajien kanssa, esimerkiksi kolmikantakeskusteluihin ja päivittäiseen yhteydenpitoon. Tuusulassa työskentelee ammattitaitoisia ja kelpoisia luokan-, aineen- ja erityisopettajia, joilla on mahdollisuus hakeutua koulutuksiin myös Tuusulan ulkopuolelle. Opettajilla on mahdollisuus kokoontua oppiaineryhmittäin tapaamisiin, joissa voidaan keskittyä esimerkiksi oppiaineen opetuksen erityiskysymyksiin. Kunnassa on vakiintunut käytäntö ja aikataulu siihen, miten vuosittain kouluille jaettava tuntiresurssi muodostuu. Tavoitteena on, että kouluilla on seuraavan vuoden tuntikehys tiedossa jo huhtikuun loppuun mennessä. Tarkemmat tuntiresurssien jakamisen perusteet ja aikataulut on kuvattu prosesseissa. Työparityöskentely Yhteistyön tekeminen ei vaadi erillistä resurssia, vaan suunnittelun ja panostamisen kautta se voi tuoda uutta näkökulmaa opetukseen ja auttaa työssä jaksamista. Suunnitelmallinen työote ja yhteinen koulutus ovat tärkeitä työparityöskentelyn tukipilareita. Työparityöskentelyä pidetään turhaan persoonakohtaisena valintana. Ammatilliseen työotteeseen tulee kuulua työskentely niin erilaisten oppilaiden kuin kollegoidenkin kanssa. Oman työn kehittämisen kannalta työn jakaminen kannattaa ja yksin tekemisestä irtautuminen on toivottavaa. Tilojen osalta kannattaa suosia rohkeita ja luovia ratkaisuja: seinät eivät ole este. Laadukasta työparityöskentelyä ovat: lukujärjestys, joka mahdollistaa yhteistyön yksittäiset projektit, teemapäivät tai laajemmat kokonaisuudet suunnittelupalaverit ja tiimivesot Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus Yhteisöllisyys on koulun positiivinen me-henki. Se näkyy (tai ei näy) koulun toimintakulttuurissa. Joka vuosi koulun oppilaat ja aikuiset kasvavat uudeksi yhteisöksi. Siihen tarvitaan vapaata ja pedagogista keskustelua sekä toimintaa kaikkien aikuisten ja oppilaiden kesken arjen rakenteissa. Tuusulan kouluilla yhteisöllisyyden rakentamisen tukena on oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaa sekä yhteistyötä Koti ja koulu - yhdistysten kanssa. Toimintamalleja kouluille tarjoavat myös mm. KiVa- koulu -hanke ja Lions Quest. 16

17 Yhteistoiminnallisuus on vuorovaikutuksellista työskentelyä yhdessä. Yhdessä kouluttautuminen on suositeltavaa uusien toimintatapojen oppimiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminta luovat turvallisuutta koulutyöhön ja edistävät henkistä hyvinvointia. Tuusulassa on paljon pieniä ja keskisuuria kouluja, joissa kaikki tuntevat toisensa. Isommissa kouluissa yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii enemmän tietoista työtä ja rakenteellisia ratkaisuja. n myönteiseen me-henkeen kannattaa satsata. Laadukasta yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta ovat: yhteinen ja sisäistetty toimintakulttuuri hyvin toimiva oppilaskunta tuki- ja kummioppilastoiminta päivän- ja viikonavaukset tervehtiminen vertaisoppiminen koulun ulkopuolinen toiminta ryhmäytymispäivät ja toimintapäivät vertaissovittelu välituntileikit (isommat leikittävät pienempiä) kummioppilastoiminta retket yhteiset produktiot, esim. musikaalit, talent tapahtumat rinnakkaisluokkien yhteiset luokkatoimikunnat Työskentely avustajan kanssa Avustajien ammattiryhmä on tullut pysyvästi kouluun ja he ovat tasavertaisia työtovereita niin opetustilanteissa kuin koulun muissakin rakenteissa. Avustajaresurssien jakamisessa pyritään pysyviin ja vakinaisiin ratkaisuihin. Osa avustajista työskentelee sekä koulussa että iltapäiväkerhon ohjaajana. Näissä tilanteissa tulee sopia mm. yhteistyöpalaverien ja sijaistamisten vaikutus ja järjestelyt. Työskentelyn avustajien kanssa tulee olla suunnitelmallista ja monipuolista. Suurin osa avustajista työskentelee erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa opettajan työparina. Suunnitelmallinen työote ja yhteinen koulutus ovat tärkeitä työparityöskentelyn tukipilareita. Laadukasta avustajien kanssa työskentelyä ovat: ammatillinen työote selkeät työroolit ja vastuualueet yhteiselle suunnittelulle varattu aika Eriyttäminen Opettajat eriyttävät opetuksen sisältöjä niin määrällisesti kuin laadullisesti. Arkipäivän työssä opettajat eriyttävät materiaalia, välineitä, tehtäviä sekä tuotoksia ja arviointia oppilaan taso ja kehitys huomioiden. Oppilaan työtä voidaan eriyttää myös syventävään ja soveltavaan suuntaan. Lisämateriaalit, vaihtoehtoiset tehtävät sekä erilaiset kotitehtävät voivat olla oppilaan valittavissa esim. oppilaan oppimistyylin mukaan. 17

18 Oppilaista voi muodostaa erilaisia ryhmiä esim. valmiuksien, oppimistyylien ja mieltymysten mukaisesti. Erityisen palkitsevaa ryhmittely on silloin, kun ohjaamassa on useampi aikuinen yhtä aikaa. Opettaja tai avustaja voi työskennellä yksittäisen oppilaan tai pienen ryhmän kanssa toisessa tilassa kuin muu ryhmä. Eriyttävinä tiloina voivat olla esim. eri luokkahuone, kirjasto, opiskelupiste käytävällä tai muu koulusta löytyvä sopiva tila. Laadukasta eriyttämistä ovat: suunnitelmallisuus oppimistyylien ja -valmiuksien huomioiminen oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö laaja-alaisen erityisopettajan tuki käytännön toteutukset mm. oppilasparit, monipuoliset koejärjestelyt, äänikirjat Integroinnista inkluusioon Integrointi tarkoittaa opetuksessa toimintaa, jossa joukosta aiemmin siirretty palautetaan takaisin. Perusopetuslain henki ohjaa koulujen kehitystä kuitenkin enemmän inkluusion suuntaan, jossa yhteen joukkoon kuuluminen on lähtökohta ja oppimisympäristöt (sekä psyykkinen, fyysinen että sosiaalinen) vastaavat oppilaiden tarpeita. Lukuaineiden kohdalla oppilaan taitotaso on paljolti määrittänyt integroinnin toteutumisen, heikkoa tai rajoittunutta taitotasoa on pidetty esteenä. Kun kaikkien oppilaiden omat oppimistavoitteet hyväksytään oppimista rikastuttavana, ei kukaan erotu joukosta integroituna tai tavallisena oppilaana. Erilaisten oppijoiden ryhmä on kaikille kasvattava. Joustavat opetusjärjestelyt mahdollistavat oppilaiden ryhmittelyn ja inkluusion toteutumisen oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Näin toimittaessa yleisen ja tehostetun tuen oppilas voi saada vahvaakin tukea opiskeluunsa. Laadukkaaseen inkluusioon saattelevat: 2020-luvun asenne yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhteistoiminnallisuus työjärjestys, joka edistää integraation toteutumista (esim. palkitus) vaihtelevat pienet opetusryhmät Muut joustavat opetusjärjestelyt Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa kaksi tai useampi opettaja työskentelee samassa opetustilassa yhteisten oppilaiden kanssa. Tarvittaessa toinen opettajista voi myös ottaa osan oppilaista toiseen tilaan työskentelemään. Samanaikaisopetuksen hyötyjä ovat mm. asiantuntija-avun saaminen, opetusvastuun jakautuminen kahden opettajan välille sekä opettajien kesken tapahtuva molemminpuolinen oppiminen. Myös oppilaat hyötyvät erilaisista opettajista. Oppimisvaikeuksien ja oppilaan yleinen havainnointi onnistuu hyvin oppilaan omassa oppimisympäristössä. Kiistämättömien etujensa takia samanaikaisopetuksen järjestäminen pitää jatkossa ottaa huomioon erityisopetuksen resursseja laskettaessa. Opettajien erityistaitoja tulee hyödyntää niin, että erityisosaaja jakaa osaamistaan laajemmin koko koulussaan tai jopa koko kunnan tasolla. Kyseessä voi olla kouluttaminen, lyhyen periodin vaihto perusopetuksessa, vaihtokauppa koko lukuvuodeksi tai oppiaineen tuntien kohdentaminen erityisosaajalle. 18

19 Tukiopetuksen antaminen ryhmälle, jossa on oppilaita eri rinnakkaisryhmistä tai eri luokka-asteilta, on järkevää resurssien käyttöä. Tukiopetusta voi antaa muukin aikuinen kuin oppilaan oma opettaja, esimerkiksi rinnakkaisluokan tai -ryhmän opettaja tai resurssiopettaja. Kynnys tuen järjestämiseen ja oppilaalla myös siihen osallistumiseen madaltuu, kun tukiopetuksille on varattu vakioajat koulun lukujärjestykseen. Oppilas voi saada tukea muutenkin kuin tukiopetuksena esimerkiksi läksykerhossa tai ylitöissä. Laadukkaita joustavia opetusjärjestelyjä ovat: monikanavainen opetus yhdessä opettaminen rinnakkaisopettaminen pysäkkiopettaminen läksykerho, ylityöt opettajavaihto koulujen kesken opetustilanteen järjestelyt mm. ohjeet pöytätasossa erityisosaamisen vaihtopäivät koulujen sisällä ja kesken jen tilat ja varustelutaso Tuusulan kouluverkko on laaja ja hajanainen, ja koulurakennukset ovat eri-ikäisiä. Joka kolmas vuosi tehtävässä kouluverkkoselvityksessä koko kunnan opetustilojen kuntoa, alueellista riittävyyttä sekä varustelutasoa arvioidaan ja suunnitellaan. jen tulee myös itse tarkastella koulutilojensa tarkoituksenmukaisuutta ja miettiä mahdollisimman monipuolista tilojen käyttöä turvallisuussäädösten puitteissa. Oppilasarviointi Opetussuunnitelman mukaan oppilasarvioinnilla on kolme tehtävää: 1) ohjata ja kannustaa opiskelua, 2) kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä 3) auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Opettajan antama jatkuva palaute on ehdottoman tärkeää. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Hyvän osaamisen kuvaukset nivelvaiheissa ovat kirjattuina Tuusulan opetussuunnitelman oppiaineosiossa kuhunkin oppiaineeseen. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Oppilaan ja huoltajan pitää saada etukäteen tietoa arvioinnin perusteista. Pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistuksen lisäksi mm. välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa. Oppilaan itsearviointi Oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntoa, myönteistä minäkuvaa oppijana sekä osallisuuden tunnetta. 19

20 Tuusulassa oppilaan itsearviointia toteutetaan oppituntien yhteydessä esim. keskusteluin ja tavoiteasetteluin. Näiden lisäksi käytössä on itsearviointikyselyjä väliarviointiin kuuluvana tai erillisinä kyselyinä. Laadukkaan opetuksen ja opetusjärjestelyiden tunnusmerkkejä ovat: oppiminen on keskiössä oppilasarvionti on oikeudenmukaista ja erityispiirteitä ymmärtävää koulun arviointikäytänteet ja -aikataulu ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa lukuvuoden alussa ja helposti tarkasteltavissa esimerkiksi koulun kotisivuilta. joustavat arviointimenetelmät, esim. suulliset kokeet ja oppimispäiväkirjat työskentelyn ja oppimisen taitoja arvioidaan suunnitelmallisesti käyttäytymistä arvioidaan opetussuunnitelmaan kirjattujen koulukohtaisten tavoitteiden mukaisesti suunnitelmallisesti lukuvuoden aikana toteutettavat itsearviointimenetelmät opetus järjestetään oppilaan kehitysvaihe ja edellytykset huomioiden oppilaan aito mahdollisuus osallisuuteen, palautteenantoon ja koulun toiminnan kehittämiseen ohjaava ote opetuksessa ja metataitojen kehittäminen 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Nahkelan koulussa oppiminen on keskiössä. Arviointi on monipuolista ja oikeudenmukaista. n arviointikäytänteet käydään läpi syksyllä vanhempainillassa ja niistä tiedotetaan etukäteen. ssa on käytössä opettajakohtaisesti erilaisia, monipuolisia arviointimenetelmiä ja kokemuksia niiden toimivuudesta jaetaan pedagogisissa keskusteluissa. Työskentelyn ja oppimisen taitoja arvioidaan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Opetusta eriytetään mahdollisimman paljon avustajaresurssien puitteissa. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Nahkelan koulussa avustaja on aktiivisesti mukana yhteissuunnittelussa. 3. Kehittämiskohde: Oppimisen tuen resursointi Kummiluokkatoiminnan kehittäminen Toimintasuunnitelma: Eivät ole koulun kehittämiskohteina lukuvuonna Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 20

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå LAATUKÄSIKIRJA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Tuusulan perusopetus ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetustoimen laatukäsikirja

Opetustoimen laatukäsikirja Opetustoimen laatukäsikirja Sisällysluettelo 1. Perusteet ja tavoitteet... 1 2. Fyysinen oppimisympäristö... 2 2.1. Ministeriön laatukriteerit... 2 2.2. Kankaanpään kaupungin opetustoimen laatukriteerit...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Askelmerkit hyvään kouluun

Askelmerkit hyvään kouluun Askelmerkit hyvään kouluun Kuva: Elli Jokitulppo Raahen peruskoulujen laatukäsikirja Op.ltk. 17.04.2013 47 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 1 2. OPETUSTYÖN LAATUTEKIJÄT 2 3. LAATUKORTIT 1-11 1. Johtaminen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja Iisalmen lyseo Strategia ja laatukäsikirja 2015-2020 Päivitetty 1.6.2016 Strategia ja laatukäsikirja 2015 2020, Iisalmen lyseo 1/6 Strategia Toiminta-ajatus, missio - koulun rooli yhteiskunnassa, koulun

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Turun perusopetus Tuija Vänni erityisopettaja OPS 2016 koordinaattori 1 Turun perusopetus lv. 2013-2014 Oppilaita n. 12 600 josta n. 10% tehostetun tuen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan perusopetuksen laatukriteerit

Nurmijärven kunnan perusopetuksen laatukriteerit Nurmijärven kunnan perusopetuksen laatukriteerit Perusopetus on kuntien lakisääteinen tehtävä, jonka tavoitteet määritellään ja jota säädellään perusopetuslaissa ja -asetuksessa. Perusopetus perustuu valtakunnallisiin

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit

Perusopetuksen laatukriteerit Perusopetuksen laatukriteerit Aleksanterin ja Gananderin koulujen laatukäsikirja 2013 Laatutiimi: Paula Haapakoski, Minna Niemi, Mona Rintala ja Maritta Salmela Gananderin koulu Aleksanterin koulu Sisällys

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 KOULU: Koivuhaan koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö 2. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot