Mitä maissinjyvälle tapahtuu lämmitettäessä?
|
|
- Pekka Jarmo Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Mitä maissinjyvälle tapahtuu lämmitettäessä? Luonnontieteet - Kemia luokka Kehittäjä: Seppo Koppinen, Sonkajärven koulu (2011) Opiskelukokonaisuuden sisältö Opiskelukokonaisuudessa yhdistyvät kotoa tuttu popkornin valmistus ja luonnontieteellinen tutkimusprosessi. Opiskelu ei vaadi aiempaa luonnontieteellistä tietoa, joten sitä voidaan käyttää useilla eri luokkatasoilla. Tavallisesti popkorn valmistetaan voin tai öljyn kanssa. Tässä työssä tarkistetaan tarvitaanko rasvaa todella popkornin valmistukseen. Oppilaat harjaantuvat luonnontieteellisen tutkimuksen teossa. Opiskelukokonaisuuden yleiskuvauksessa, opettajan oppaassa, oppilaan ohjeessa ja liitteissä olevia kuvia voi käyttää opetuskäytössä. Kuvat ovat flickr-kuvapalvelusta, MGF. Project funded within the EC FP7 Programme: SiS Grant Agreement No.: Supporting and coordinating actions on innovative methods in science education: teacher training on inquiry based teaching methods on a large scale in Europe 1/9
2 Oppiaine: Kemia Luokka-aste: luokka Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004, 7.9): Oppilas oppii: tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä Keskeisiä sisältöjä: hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina Työskentelytavat: Opiskelukokonaisuudessa on ryhmätyöskentelyä, kokeellista tutkimusta ja tiedohakua. Ehdotus ajankäyttöön: 4 oppituntia, missä yksi oppitunti on kestoltaan 45 minuuttia. Työskentelyn tavoitteet: Opiskelukokonaisuuden aikana oppilaan tulisi ymmärtää popkornin valmistusprosessi. Oppilaan tulisi muotoilla tutkimuskysymys, suunnitella koe ja tehdä johtopäätökset. Liitteet 1. Oppilaan ohje Sisältää tarkemmat tiedot tehtävistä ja ohjeet tehtävien suorittamiseen. 2. Opettajan ohje Ohjeita tehtävänasetteluun. Seuraavat materiaalit ovat muokattu Parsel-opetusmateriaalista Popcorn a fat free snack (Relly Shore), joka on laadittu osana EU:n kuudennen puiteohjelman rahoittamaa PARSEL projektia (SAS6-CT PARSEL). Lisätietoja alla olevasta osoitteesta: 2/9
3 Profiles-opiskelumateriaalia - Opettajan opas Mitä maissinjyvälle tapahtuu lämmitettäessä? Luonnontieteet - Kemia luokka Kehittäjät: Seppo Koppinen, Sonkajärven koulu (2011) Opiskelukokonaisuuden sisältö Opiskelukokonaisuudessa oppilaat tekevät luonnontieteellisen tutkimuksen. Työ kehittää oppilaan luonnontieteellistä lukutaitoa ja luonnontieteellisen tutkimuksen kaikkien vaiheiden tekotaitoa. Popkornin valmistuksen yhteydessä voidaan pohtia myös laajemmin terveellisestä ravinnosta. 3/9
4 Skenaario Oppilaat lukevat ohjeestaan tekstin, jossa ongelma esitellään. Mielekkyyttä tehtävän aloittamiseen saa esimerkiksi videolla, missä näkyy popkornin muodostuminen. (youtube: High speed video of popcorn kernel popping at 5,400 fps) Työskentely vaiheittain Työssä tarvittavat tarvikkeet ja aineet: sähkölevy tai kaasupoltin, keitinlasi, lasikansi, lusikallinen ruokaöljyä, kourallinen popkornia. Oppilaat työskentelevät 2-3 oppilaan pienryhmissä. Työn päätavoitteena on, että oppilas oppii tutkimuksen teon seuraavia eri vaiheita: suunnittelu ja tutkimuskysymysten sekä hypoteesin laatiminen, havainnointi, työn eri vaiheiden kirjaaminen, tulosten esittäminen, johtopäätösten esittäminen ja niistä keskustelu. Alussa popkornin valmistukseen ja siitä keskusteluun käytetään yksi oppitunti. Toisella oppitunnilla keskitytään tutkimuskysymysten laatimiseen. Kolmannella oppitunnilla laaditaan tutkimussuunnitelma ja keskustellaan eri vaihtoehdoista. Neljännellä oppitunnilla oppilaat esittävät tulokset ja ne kootaan. Viides oppitunti on varattu päätöksentekoon siitä, voidaanko popcorn valmistaa ilman rasvaa. Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä Miten maissin jyvien massa muuttuu valmistuksessa? Kuinka öljyn korvaaminen jollain muulla nesteellä vaikuttaa turvonneiden jyvien määrään? Miten se, että maissinjyvät tulevat eri valmistajilta vaikuttaa räjähtäneiden jyvien määrään? Miten ympäristön lämpötila vaikuttaa siihen, miten korkealle maissin jyvät hyppäävät? Miten nesteen määrä vaikuttaa jyvien räjähtämiseen? Miten rasva vaikuttaa valmistukseen tai lopputulokseen? Miten jyvien kuivaus vaikuttaa valmistukseen? Miten jyvien rikkominen ennen valmistusta vaikuttaa lopputulokseen/ valmistusaikaan? Miten jyvien liottaminen vaikuttaa lopputulokseen/valmistusaikaan? Miten lämmitystapa vaikuttaa popkornin laatuun? 4/9
5 Taustatieto opettajalle Historiaa Sanan jyvä alkuperä on muinaisen Egyptin pyramidien ajalta, mutta se tarkoitti eri asioita eri paikoissa. Englannissa esimerkiksi jyvä/corn tarkoitti vehnää luvun alussa popcornilla oli tärkeä rooli Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen elämässä. Popcornia syötiin ja siitä valmistettiin kaulakoruja sekä perinteisiä pään peittäviä ornamentteja, minkä lisäksi se oli jumalten aseman symboli. Vuonna 1890 popcornista tuli suosittua, ja seuraavan vuosisadan puolivälissä popcornin kulutus kasvoi kolminkertaiseksi Toisen maailmansodan sokerisäännöstelyn vuoksi. Popcornin valmistuksen virstanpylväitä Eräs popcornin valmistuksen vanhimpia menetelmiä on lämmittää hiekkaa jonkinlaisessa uunissa ja asettaa maissinjyvät kuuman hiekan päälle. Ensimmäisen kannettavan popcorn-koneen puolestaan kehitti vuonna 1893 amerikkalainen Charles Carters. Toisen maailmansodan aikana radioaktiivista säteilyä tutkinut tiedemies Percy Spencer yritti eristää radioaktiivisia säteitä hyödynnettäväksi sotaa varten, ja teki sattumalta läpimurron mikroaaltouuniteknologian kehityksessä. Popcorn oli useissa hänen kokeissaan tärkeä tekijä luvulla tehtiin ensimmäistä kertaa mikroaaltouunissa valmistettavaa popcornia. Tavallisesta sokerimaissista poiketen popcornissa käytettäviä maissinjyviä saadaan kuivaamalla yhä tähkässä olevia jyviä n. 16 kosteusprosenttiin, jonka jälkeen jyvät kerätään ja niitä kuivataan vielä noin 13,5 kosteusprosenttiin. On olemassa yli 700 erilaista popcorn-lajiketta. Mitä tapahtuu ja miksi? Jyvän ulkokuori koostuu pääasiassa tärkkelyksestä ja vedestä. Kun jyvää lämmitetään, vesi höyrystyy ja jyvän sisäinen paine kasvaa. Lämpötilan noustessa yli 170 C ulkokuori ei enää kykene säilyttämään muotoaan suuren paineen (n. 9bar) alla, ja vesihöyry vapautuu tutun poksahduksen saattelemana. Kuumuudessa valkoiseksi muuttunut tärkkelys kääntyy jyvän sisältä sen ulkopuolelle, ja vapautuvan vesihöyryn vuoksi siitä tulee muodoltaan ilmavaa ja toisesta päästään hieman levenevää. 5/9
6 Mikäli jyvän ulkokuoressa on halkeama tai se on muutoin viallinen, vesihöyry pääsee kuumennuksen aikana vapautumaan tasaisesti eikä poksahdukseen tarvittavaa painetta pääse kertymään. Lisätietoa popcornista ja popcornin historiasta sekä yksityiskohtaisempi kuvaus popcornin valmistamisen prosessista löytyy englanniksi osoitteesta Popcornin ravintoarvo Ilman rasvaa valmistettu popcorn on vähäkalorista, sokeritonta ja vähärasvaista, eikä siinä ole lainkaan sodiumia. Tämä tekee popcornista houkuttelevan naposteluvaihtoehdon. Todellinen rasva-, sokeri- ja sodiumpitoisuus riippuu kuitenkin hyvin voimakkaasti valmistustavasta. Energiaa popcorn sisältää 380Kcal sataa grammaa kohti, ja yksi kupillinen popcornia painaa noin 8 grammaa. Sadassa grammassa on 4 grammaa rasvaa, 12 grammaa proteiinia ja 2,7 milligrammaa rautaa. Popcornin kuitupitoisuus on myös luontaisesti korkea. Työskentelyn arviointi V= välttävä, H= hyvä, E= erinomainen Oppilas osaa: tehdä tutkimuskysymyksiä suunnitella tutkimuksen toteuttaa tutkimuksen tehdä havaintoja tehdä johtopäätöksiä tehdä perustellun esityksen annettuun ongelmaan työskennellä ryhmässä esittää tutkimuksensa tulokset Pari 1 Pari 2 6/9
7 Profiles-opiskelumateriaalia - Oppilaan ohje Mitä maissinjyvälle tapahtuu lämmitettäessä? Luonnontieteet - Kemia luokka Ryhmäläisten nimet: Työskentelyn lähtökohdat Opiskelun aikana sen lisäksi, että opit valmistamaan popkornia, opit myös tekemään luonnontieteellistä tutkimusta. Opit laatimaan tutkimuskysymyksiä, tekemään kokeita ja havaintoja sekä johtopäätöksiä ja raportoimaan niistä. Opit myös tietojesi avulla tekemään perustellun ehdotuksen annettuun ongelmaan. Opit myös pohtimaan terveellisiä ruokailutottumuksia. 7/9
8 Mitä maissinjyville tapahtuu lämmitettäessä? Ystäväsi ovat päättäneet katsoa yhdessä elokuvan ja haluavat syödä siinä ohessa popkornia. He huomaavat, ettei heillä ole voita, rypsiöljyä tai mitään muutakaan rasvaa. Maissin jyviä sentään löytyy. Hetken pohdittuaan he soittavat sinulle ja kysyvät neuvoa. Voivatko he valmistaa popkornia ilman rasvaa? Selvitä asia tutkimalla popkornin valmistusta, jotta voit opastaa heitä. Työskentely Varmista, että: seuraat mahdollisimman tarkasti ohjeita suorittaessasi koetta teet niin paljon havaintoja kuin mahdollista havaintosi tulevat kirjatuksi ylös selkeästi ja jäsennellysti kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat kokeen eri työtehtäviin käytät asianmukaista ja tarkkaa tieteellistä kieltä koko prosessin ajan Tutkimuksen laatiminen Muotoile 5 erilaista kysymystä, jotka syntyivät tekemistäsi havainnoista. Valitse yksi näistä kysymyksistä tutkimuksesi kohteeksi. Muotoile tämä kysymys tutkimuskysymykseksi, jolla pohditaan kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Muotoile hypoteesi (olettamus) joka nousee kysymyksestäsi esiin. Anna perustelut tekemällesi hypoteesille, perustuen oikeaan ja relevanttiin tieteelliseen tietoon. Suunnittele koe, jolla voit tarkistaa hypoteesisi oikeellisuuden. Tee tutkimussuunnitelma eli kirjaa ylös kokeesi kaikki vaiheet yksityiskohtaisesti. Luetteloi suunnitelmaasi välineet ja aineet, joita tarvitset kokeessasi. Keskustele opettajasi kanssa ja tee muutoksia, mikäli se on tarpeen. 8/9
9 Tutkimuksen toteutus Pyydä opettajalta hyväksyntä suunnittelemallesi kokeelle. Esitä opettajalle tekemäsi tutkimussuunnitelma Pyydä opettajalta työssä tarvitsemasi välineet. Opettajan hyväksyttyä suunnitelmasi ja saatuasi tarvikkeet, tee koe ja kirjaa tarkasti ylös tulokset. Laita öljy ja popkorni keittoastiaan. Peitä astia. Kuumenna astiaa. Tarkkaile ja kirjaa ylös kaikki havaintosi käyttäen kaikkia aistejasi. Päätöksenteko Mitä neuvoisit nyt ystävillesi? Voivatko he valmistaa popkornia ilman rasvaa? He haluavat kuulla myös perustelusi. Analysoi tuloksia ja tee niistä johtopäätöksiä. Vertaile hypoteesiasi ja kokeesta tekemiäsi johtopäätöksiä ja tee kirjallinen yhteenveto työstä ryhmäkeskustelua varten. Kokeellisen työskentelyn ja johtopäätöksen esittely Jaa kokeesi tulokset toisten ryhmien kanssa. Esitä havainnot ja tulokset järjestelmällisesti (taulukkona, diagrammina, kuvaajana, jne.) Mieti tutkimuksen eri vaiheita - Oliko työssä rajoituksia? Mikä oli työn tarkkuus? Mieti mahdollisia muutoksia tutkimusprosessiin. Nousiko työn aikana esiin lisäkysymyksiä? Minkälaisia? Valmistaudu esittämään yhteenveto kokeesta koko luokalle. Viimeistele vielä työselostuksesi: varmista, että se on hyvin järjestetty, siisti ja luettava. Mieti voitko hyödyntää toisten ryhmien tuloksia omassa työssäsi? 9/9
Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi?
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi? Luonnontieteet - Kemia 7.9. luokka Kehittäjä: Esko Väyrynen, Kontiolahden koulu (2011) http://www.uef.fi/profiles
LisätiedotMaidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Maidoista parhain Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka Kehittäjät: Noora Hurskainen, Annika Permikangas, Mari Timonen, Kari Sormunen ja (2012) Soveltavan
LisätiedotMiten generaattori toimii?
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Miten generaattori toimii? Luonnontieteet - Fysiikka - 7.-9. luokka Kehittäjä: Antti Lehtonen, Kirkkoharjun koulu (2011) http://www.uef.fi/profiles Opiskelukokonaisuuden
LisätiedotVoiko rautasiltaan luottaa?
Profiles-opiskelumateriaalia Yleiskuvaus Voiko rautasiltaan luottaa? Luonnontieteet - Kemia 7. -9. luokka Kehittäjä: Maarit Maksimainen, Sammon koulu (2013) http://www.uef.fi/profiles Opiskelukokonaisuuden
LisätiedotKuivauksen monet mahdollisuudet
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Kuivauksen monet mahdollisuudet Luonnontieteet Fysiikka ja kemia 5.-6. luokka Kehittäjät: Jani Tanninen, Sara Karvonen, Emilia Kääntä, Kari Sormunen ja Ilpo Jäppinen
LisätiedotLuonnontieteellistä toimintaa
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Luonnontieteellistä toimintaa Luonnontieteet - Fysiikka ja kemia - 7.-9. luokka (2012) Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen Yliopisto
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotVesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa
Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotTÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA ***
Ilmiö: Muuttuvat perhemallit. Kirja: Kolu Siri, Kesän jälkeen kaikki on toisin. Otava 2016. Lyhyt kuvaus kirjasta: Kesän jälkeen kaikki on toisin -teoksen päähenkilö Peetu on 17- vuotias transnuori, joka
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotVesimolekyylien kiehtova maailma
Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin
LisätiedotTutkimuksellisia töitä biologian opetukseen
Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35
LisätiedotVesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla
Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten
LisätiedotOppilaan ohjeet ja blogit Oppilaan ohje ja blogi 2
Oppilaan ohjeet ja blogit Oppilaan ohje ja blogi 2 Miksi olen lihava? Antin tapaus istock.com/silviajansen Työskentelyn lähtökohdat Tutustukaa Anttiin lukemalla Antin blogikirjoitus Miksi olen lihava?
LisätiedotIdeoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä
Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotKemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori
Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa
LisätiedotKemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotTeoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn
PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi
LisätiedotTUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät
TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja
LisätiedotTavoitteet ja sisällöt, 7. luokka
FYSIIKKA Keskeiset sisältöalueet kuten luonnontieteellinen tutkimus, fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä, fysiikka yhteiskunnassa ja fysiikka maailmankuvan rakentajana esiintyvät joka vuosiluokalla.
LisätiedotYksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville
Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen
LisätiedotLapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotFYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol
FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol Tavoitteet koskevat kaikkia luokka-asteita. Keskeiset sisältöalueet kuten luonnontieteellinen tutkimus, fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä, fysiikka yhteiskunnassa
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA
sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI
LisätiedotHeilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma
Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita
LisätiedotKemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9
Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1
LisätiedotADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA
ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan
LisätiedotTUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO
TUTKIMUKSELLISUUS Kemian opetuksen päivät Oulussa 13.4.2012 LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO MITÄ TUTKIMUKSELLINEN (= INQUIRY) TARKOITTAA?.
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kuntakohtainen (2016) TAVOITTEET JA TAIDOT, MITEN NE KOHTAAVAT OPS 2014 TEHTÄVÄ: Minkä tason tavoite? merkitys, arvot ja asenteet tutkimisen taidot tiedot
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotRUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?
RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotOHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:
OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotTyöskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9
Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Tämän yhteenvedon pohjana on Vasa övningsskolan opettajien laatima ruotsinkielinen aineisto työskentelyn arvioinnin perusteista; lähtökohtana opetussuunnitelman
LisätiedotKaksinkertainen mahtis
Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin
LisätiedotLaboratoriotyöselostuksen laatiminen
CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotKOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: n 1h. MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu. Mihin kananmunan valkuaisen käyttäminen
LisätiedotTyön toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine
LisätiedotFysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6
Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja
LisätiedotTervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.
Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Koulutuksen ohjelma klo 10.00 Teemme yhdessä 12.00 Lounas 13.00 Kokemuksia luokkapiiristä ja juttutuokiosta
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ
Lisätiedotosaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /
Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes
LisätiedotYksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com
Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen
LisätiedotHiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu alakoululaisille sopivalle tasolle. Työ ei ole liian vaikea ymmärtää esikoululaiselle, muttei liian helppo
LisätiedotPehmopapereiden matematiikkaa
Koostanut Iida Hirn ja Elina Viro Opettajalle Pehmopapereiden matematiikkaa Kohderyhmä: 9.luokka Esitiedot: Pinta-ala, tilavuus, tilastomatematiikka, Excel, verranto, koordinaatisto Taustalla oleva matematiikka:
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
LisätiedotPOM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä
POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa
LisätiedotTOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015
TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden
LisätiedotPROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen
PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU
2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotTutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.
JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,
LisätiedotOppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus
Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min Tavoitteet Tietotavoitteet - hahmottaa Suomen väestörakenteen isot muutokset ennen ja tulevaisuudessa - ymmärtää väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset - ymmärtää maan
LisätiedotKäsityön jaksosuunnitelma
Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN & TS Anna Tausta & Annukka De Meulder syksy 2015 1 Jakso yleisesti Jakso toteutetaan 5. luokkalaisten kanssa, jotka ovat keväällä lähdössä leirikouluun. Käsityöjakson
LisätiedotKotitehtävän tarkastus
Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka
LisätiedotRAUTATIE EI OLE LEIKKIPAIKKA
Tuntisuunnitelma 6 RAUTATIE EI OLE LEIKKIPAIKKA RAUTATIE EI OLE LEIKKIPAIKKA Taso: Peruskoulun vuosiluokat 4-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotTeknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio
Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen
LisätiedotA13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.
A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotJUUSTON VALMISTUS ENTSYYMIEN AVULLA
1 / 5 JUUSTON VALMISTUS ENTSYYMIEN AVULLA TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on havainnollistaa olosuhteiden vaikutusta entsyymien toimintaan, sekä perehtyä mikrobien avulla tuotettuihin entsyymeihin, joita
LisätiedotKeski-Suomen fysiikkakilpailu
Keski-Suomen fysiikkakilpailu 28.1.2016 Kilpailussa on kolme kirjallista tehtävää ja yksi kokeellinen tehtävä. Kokeellisen tehtävän ohjeistus on laatikossa mittausvälineiden kanssa. Jokainen tehtävä tulee
LisätiedotKiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22
KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22
LisätiedotLataa Terveydeksi 2 - Paula ym. Reinikkala. Lataa
Lataa Terveydeksi 2 - Paula ym. Reinikkala Lataa Kirjailija: Paula ym. Reinikkala ISBN: 9789510325001 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.67 Mb Terveydeksi-sarjan tehtävävihkot syventävät oppikirjojen aihealueita.
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotTavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.
RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
Lisätiedot15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia
15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa
LisätiedotKandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari
Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotPOM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma
POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu
LisätiedotYritysyhteistyömalli kurssilla Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa
Yritysyhteistyömalli kurssilla Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa 8.5.2014 Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Else Peltonen, Veli-Matti Ylönen, Henna Harmoinen Tiivistelmä
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen
LisätiedotMusiikkivideon viestit
Musiikkivideon viestit - mediakasvatusmateriaali yläkouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille Otsikko / Etusivu Nuorten Akatemia Note www.nuortenakatemia.fi/note Musiikkivideon
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotKokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista
LUMAT 1(1), 2013 Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista Pirjo Häkkinen Keski-Suomen LUMA-keskus / Kemian laitos, Jyväskylän yliopisto pirjo.h.h.hakkinen@jyu.fi
LisätiedotTuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ
Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää:
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotYTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan
YTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus 2017 - Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan Hämeen ammatti-instituutti, Mustiala Maatilatalouden osaamisala Lehtori Kirsi Lähde Osaamistavoitteet (OPS 2014)
LisätiedotMenu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta
Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta
LisätiedotEMÄKOSKEN KOULU. lv
EMÄKOSKEN KOULU lv. 2019 2020 Valinnaisaineet 7. luokka Valintojen kuvaukset: VIESTINTÄ (zviv) Voit opiskella koulussamme viestintää. Jos sinut on valittu viestintäluokalle soveltuvuuskokeen perusteella,
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotKASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli
KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen
Lisätiedot