Miten metsänkäsittelyä monipuolistetaan ulkoilijoiden näkökulmasta. Eki Karlsson Toiminnanjohtaja

Transkriptio

1 Miten metsänkäsittelyä monipuolistetaan ulkoilijoiden näkökulmasta Eki Karlsson Toiminnanjohtaja

2 Suomen Latu lyhyesti Esityslista Metsien virkistyskäytön asemointi ulkoilun ja liikunnan maailmassa Metsien virkistyskäytön taustatiedot Metsien virkistyskäyttötilastoissa Mitäliikuntapaikkoja suomalaiset haluavat kehitettävän Metsänkäsittely ulkoilijan näkökulmasta

3 Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin ulkoilujärjestö. Meitä reippaita ulkoilijoita - lapsia, nuoria, sinkkuja, perheitä, aikuisia, senioreita - on jo ja toimimme 225 jäsenyhdistyksessä Kuvio 1. Suomen Ladun paikallisyhdistysten jäsenet suhteutettuna paikalliseen väestöön. Suomen Ladulla on 30 vakituista työntekijää + 15 henkilötyövuotta osaaikaisia työntekijöitä Ulkoilukeskus - Suomen Latu Oittaa 3 Lapin keskusta - mm. Suomen Latu Kiilopää 3 Hiihtopalvelupistettä mm Suomen Latu Paloheinä

4 Suomen Latu ry Tavoitteenamme on saada suomalaiset liikkumaan entistä enemmän ja monipuolisemmin. Yli 20 tuettavaa lajia ja toimintamuotoa Madaltaa kynnystä liikkumiseen ja ulkoiluun Ajaa kuntoilijoiden ja ulkona liikkumisen etuja Mm. kuntien ulkoilumahdollisuuksien kartoitus Kehittää uusia liikkumisen muotoja esim. skike, geokätköily

5 Metsien virkistyskäytön asema liikunnan ja ulkoilun maailmassa Ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttöon hallinnossa sirpaloitunut eri hallinnonaloille OKM, STM, MMM, YM, TEM Seuraavaksi luonnon virkistyskäyttöäon avataan SLU:ssa työstetyn elämänkulkuun perustuvan strategian näkökulmasta (hieman sovellettuna)

6 Visio2020:n lähtökohtina ovat: Liikunta, ulkoilun ja urheilu yksilön elämänkulussa Liikunnallinen elämäntapa 100% Fyysisen aktiivisuuden volyymi Suomalaiset ulkoilevat, liikkuvat ja urheilevat kansainvälisesti verrattuna aktiivisesti. Kaikki eivät kuitenkaan liiku terveytensä kannalta riittävästi. Kokonaan liikkumattomien määrä on edelleen liian suuri. Alla on arvionvarainen kuvaus tästä tilanteesta. Passiiviset Omatoimisesti aktiiviset Seuroissa liikkuvat Huippu-urheilijat Harrastajan ikä 0 20v. 40v. 60v. 80v. 100v.

7 F yysinen aktiivisuus Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio % 50% Vapaalla kädellä piirrettynä liikunnan ja urheilun harrastaminen noudattaa suurin piirtein oheista käyrää: ulkoilun, liikkumisen ja urheilemisen määrä on suurimmillaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Sen jälkeen määrä vähenee aikuisiällä. Liikkumisen määrä kasvaa jonkin verran myöhemmällä iällä. Harrastajan ikä 10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v

8 Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio % 10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v Koko elämänkulun kattavia motiiveja Ilo Elämykset Nautinto Minäkuva Harrasteliikunta Kansalaistoiminta Mielekäs elämänsisältö Yhteisöllisyys Osallistuminen Terveys Oppiminen Viihde Hyötyliikunta Ikäkausipainotteisia motiiveja Kisailu Taidot Kilpaurheilu Laji Sitoutuminen Huipulle tähtäävä urheilu ja ammattiurheilu Lajikirjo + lajitaitojen syventäminen Liikunnallisesti aktiivisen elämän oppiminen Aikuisten ulkoilu, kunto-ja terveysliikunta Toimintakyvyn ylläpito Itsenäinen arjessa selviytyminen Ulkoilun, liikunnan ja urheilun harrastamiseen liittyy erilaisia motiiveja. Nämä motiivit voivat olla yhtä hyvin tietylle ikävaiheelle ominaisia tai ne voivat olla koko elämänkulun läpäiseviä. Liikunnan ja urheilun harrastamisen aloittamisessa ja sen jatkamisessa on ratkaisevaa näiden motiivien synnyttäminen ja tukeminen.

9 Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio % Motiiveilla täytyy olla mahdollisuus toteutua. Liikunnan ja urheilun harrastaminen toteutuu tietyissä rakenteissa, toisin sanoen tiettyjen organisaatioiden ja instituutioiden tukemana tai toteuttamana. Osa näistä tukee tai toteuttaa liikunnan ja urheilun harrastamista tietyssä ikävaiheessa, osa koko ihmisen elämänkulussa. 10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v PERHE Päiväkodit Kerhot Muut yhdistykset Nuorisojärjestöt KOULU Oppilaitokset KAUPALLINEN TARJONTA OMAEHTOINEN LIIKUNTA Työyhteisöt URHEILU- SEURAT Liikuntajärjestöt Urheiluopistot Kansan- ja työväenopistot Puolustusvoimat Kuntoliikuntaja ulkoilujärjestöt KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Tyky-toiminta ym. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Eläkeläisjärjestöt Kansanterveysjärjestöt Vanhainkodit

10 Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio % 10v 20v 30v 40v 50v Kevyen liikenteen väylät Rakenteiden ohella liikkumisen motiivien toteutumisessa keskeisessä roolissa ovat liikkumisen olosuhteet, siis erilaiset liikuntapaikat. Liikuntapaikkojen käytössä on elämänkulun mukaisia painotuksia. Koti/leikkiympäristö Erityisurheilualueet (Ampumaurheilupaikat, moottoriradat, golfkentät ) Lähiliikuntapaikat Ulkokentät (Urheilukentät, pallokentät, tekojäät ) Maastoliikuntapaikat ja metsät (Kuntopolut, retkeilyalueet, latureitit, laskettelukeskukset ) Sisäliikuntatilat (Liikuntasalit ja hallit, kuntosalit, jäähallit ) Vesiliikunta- ja virkistyspaikat (Uima-altaat, -hallit ja rannat, kylpylät ) Eläinurheilualueet

11 Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio % Ilo Kisailu Taidot PERHE Päiväkodit Kerhot 10v 20v 30v 40v 50v 60v 70v 80v 90v 100v Nautinto Elämykset Yhteisöllisyys Kansalaistoiminta Osallistuminen Harrasteliikunta Kilpaurheilu Oppiminen Terveys Hyötyliikunta Minäkuva Laji Sitoutuminen Aikuisten kunto-ja terveysliikunta Huipulle tähtääväja ammattiurheilu Lajikirjo + lajitaitojen syventäminen Liikunnallisesti aktiivisen elämän oppiminen KOULU URHEILUSEURAT Liikuntajärjestöt Urheiluopistot Oppilaitokset Kansan- ja työväenopistot Puolustusvoimat Viihde Mielekäs elämänsisältö OMAEHTOINEN LIIKUNTA KAUPALLINEN TARJONTA Työyhteisöt Ulkoilu ja kuntoliikuntajärjestöt Tyky-toiminta ym. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Toimintakyvyn ylläpito Koti/leikkiympäristö Kevyen liikenteen väylät Lähiliikuntapaikat Erityisurheilualueet Ulkokentät Sisäliikuntatilat Maastoliikuntapaikat ja metsät Eläinurheilualueet Vesiliikunta- ja virkistyspaikat Itsenäinen arjessa selviytyminen Liikunnan ja urheilun harrastamisen harrastamisen motiivit sekä näitä tukevat rakenteet ja olosuhteet muodostavat Visio 2020:n viitekehyksen yhdessä elämänkulkuja elämäntapa-ajattelun kanssa Eläkeläisjärjestöt Kansanterveysjärjestöt Vanhainkodit

12 Liikunta ja ulkoilupaikkojen käyttö Suomen Latu teki liikuntapaikkatutkimuksen yli 15-vuotiaille suomalaisille vuonna

13 Liikuntapaikkojen käyttö

14 Ulkoliikuntapaikkojen käyttöaste

15 Kolme tärkeintäliikuntapaikkaa, joita pitäisi kehittää tulevaisuudessa

16 Metla 2009: LVVI tutkimus

17 LVVI, Metla 2009,Kävely, patikointi v

18

19

20

21 METSÄNKÄSITTELY ULKOILIJAN NÄKÖKULMASTA Saavutettavuus Kulkukelpoisuus Virkistyskokemus Muut erityiskysymykset

22 SAAVUTETTAVUUS Saavutettavat metsät ensisijaisia virkistyskohteita mitä parempi saavutettavuus, sitä enemmän kävijöitä ja sitä enemmän kiinnitettävähuomiota metsien virkistyskäytön arvoille. Tiestö, julkiset kulkuyhteydet Metsätiet Metsien ja luonnon saavutettavuus olisi aivan toista ilman metsätieverkostoja. On siis tärkeää, ettäniilläsaa kulkea nykyisen lainsäädännön mukaisesti. (marjat, sienet, suunnistus, retkeily, metsästys ) Jäälle/veteen pääsyn turvaaminen esim sellaisissa paikoissa, joissa paljon mökkejä

23 KULKUKELPOISUUS Perusperiaatteena pitäisi olla, ettäolemassa olevat reitit säilyisivät metsänkäsittelyssäja ne otettaisiin jo metsänkäsittelysuunnitelmissa huomioon! Suurin osa ulkoilijoista liikkuu reiteilläja merkityilläreiteillä. Mitä enemmän infraa ja peruspalveluita sitä enemmän virkistyskäyttöä Reitit ja niihin liittyvät opasteet ja kartat, pitkokset, tulipaikat, wc:t Vuodenaika vaikuttaa kulkukelpoisuuteen Esimerkiksi hiihtolatu/patikkareitit Yliomistukselliset ja ylikunnalliset reitit ja polut tärkeitä

24 KULKUKELPOISUUS Taimikon raivaukset (taimet ja pienet puut jääristiin rastiin maahan korkeaksi vitikoksi), hakkuun jälkeiset oksakasat (ei yleensä paha kulkueste) ja maanmuokkaus. Virkistyskäytön kannalta esimerkiksi ojitusmätästetty alue on pitkään erittäin vaikeakulkuista. Tähän peilaten virkistyskäytön kannalta olisivat hyviämahdollisimman hienovaraiset maanmuokkausmenetelmät. Harvennukset ja taimikonperkaukset kaksipiippuinen juttu, toisaalta ne avaavat vitikkoa kulkukelpoisemmaksi, toisaalta puut jäävät kulkuesteeksi maahan. Bioenergian korjuu yleensähelpottaa kulkemista. Ajoittaiset rantaharvennukset tärkeitävesilläja jäälle menijöille

25 VIRKISTYSKOKEMUS MAISEMA: Maisemaa ei ole ilman ihmisen kokemusta Kesäulkoilijat kokevat suuret avohakkuut häiritsevinä. Hiihtäjät kokevat avohakkuut hienoina, koska maaperän on peittynyt lumella Ihmiset pitävät suurista puista, isoista kivistäja metsän peitteisyydestä. Säästöpuutkin miellyttävät ihmisten silmääenemmän ollessaan hajallaan ympäri aukkoa kuin yhtenärykelmänä, koska siitätulee tunne, ettäaukko on peitteisempi. Siellä, missäkäyttöon runsasta väestöpaineen tai alueen muun vetovoimaisuuden takia, olisi hyvä, jos metsiävoitaisiin käsitelläilman suuria avohakkuita esimerkiksi pienaukkohakkuilla tai mahdollisesti jatkuvalla kasvatuksella

26 VIRKISTYSKOKEMUS LÄHIMAISEMA: Pienipiirteisempi metsänhoito/pienialaisempi metsänkäsittely mahdollistaa lähimaiseman esiin tuomisen. Kalliojyrkänteet, purot, erityiset puut, isot kivet tai muut muodostelmat. Näillä merkitys erityisesti ulkoilureittien varsilla. KAUKOMAISEMA: Suuren mäen laelle kiipeäminen ilman kaukomaisemaa turhaa. Metsänkäsittelyssäpitäisi ottaa huomioon se, ettänäkymiäavataan vesistöihin, mäen laelta näkyviin kaukomaisemiin. Vesistöissä pienet puskat pitäisi ottaa pois jotta veden kimmellys näkyisi Toisaalta vesistöissäja reiteilläliikkuvien ei tulisi nähdähuolto, varasto yms maisemaa rikkovia rakenteita ja kohteita

27 Maanomistus ja virkistysarvot Monet maanomistajat haluaisivat painottaa metsänkäsittelyssään virkistysarvoja. Se, mitkäpiirteet metsässäkenenkin mielestäovat hyviäja tavoiteltavia, vaihtelevat (mustikanpoimija, metsästäjä, hiihtäjä, maisemien nautiskelija. Metsänomistajalla tulisi olla mahdollisuus käsitellä metsiään siten, että hän kokee ne itse viihtyisiksi, virkistysarvoiltaan hyviksi. Tällöin kyseeseen voi tulla esimerkiksi yksittäisten puiden tai puuryhmien poistoon perustuva, pienimuotoinen metsänhoito. On tärkeää, ettäeri alueille kohdistuu erilainen virkistyskysyntä. Ja metsien hoito sen mukaisesti

28 Kiitos Eki Karlsson Toiminnanjohtaja Suomen Latu ry