TOISET. peruste 2/2011 vasemmistofoorumi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOISET. peruste 2/2011 vasemmistofoorumi"

Transkriptio

1 TOISET peruste 2/2011 vasemmistofoorumi

2 TOISET peruste 2/2011 vasemmistofoorumi

3 Peruste 2/2011 toim. Ruurik Holm, Johanna Perkiö ja Laura Tuominen Toimituskunta Reima Launonen, Riikka Taavetti ja Elina Turunen. Ulkoasu Anna Kalso Julkaisija Vasemmistofoorumi Hakapaino, Helsinki 2011 ISSN X Koneen säätiö on tukenut tämän julkaisun tuottamista. Liity Perusteen tilaajalistalle:

4 sisällysluettelo esipuhe timo miettinen Toisen ehdoilla - uusi vasemmistolainen universalismi chantal mouffe John Rawlsin pluralismin rajat virpi lehtinen Rakkaus, politiikka ja Julian Assange veikko eranti Valitse naapurisi! Nimby ja gentrifikaatio keskiluokan kontrollina jiri nieminen Vähemmistöksi tuleminen - vaihtoehto identiteettipolitiikalle? veronika honkasalo Feminismin ja monikulttuurisuuden kipeä suhde kate nash Kansalaisuuden ja ihmisoikeuksien välissä vesa puuronen Viholliskuvat Hitlerin, Stalinin ja Halla-ahon teksteissä essi thesslund ja vaula tuomaala Syrjässä solidaarisuudelta - seksityöntekijät Vasemmistonaisten poliittisessa ohjelmassa esa ylikoski Uskonnottomat toisina armeijassa ja koulussa kirjoittajat

5 olemme kaikki toisia Kevään 2011 eduskuntavaalit tekivät suhteemme toiseen ajankohtaiseksi useammallakin tavalla. Perussuomalaisten vaalivoitto näyttäytyi politiikan paluuna ja konsensus-suomessa siirryttiin takaisin poliittisten vastakkainasettelujen ja puolueiden välisen nokittelun aikakauteen. Yleinen suvaitsemattomuus on kuluneen vuoden aikana kokenut ennennäkemättömän renessanssin. Yhteiskunnallinen tyytymättömyys on kanavoitunut epäoikeudenmukaisten instituutioiden ja rakenteiden haastamisen sijasta erilaisten vähemmistöryhmien syyttelyksi. Paitsi yleiseen ilmapiiriin, vaalit vaikuttivat myös Vasemmistoliittoon. Puolueen päätyminen hallitukseen on jossain määrin voimistanut sen sisäisiä ristiriitoja. Vähintään yhtä tärkeää kuin puuttua vähemmistöryhmien kokemaan leimaamiseen ja syrjintään, on kyetä jännitteet ja erimielisyydet sallivaan aidosti demokraattiseen dialogiin oman ryhmän sisällä. Ihmiset ovat suvaitsemattomia: kysymys on lähinnä suvaitsemattomuuden kohteesta ja aste-eroista. Politiikka perustuu perinteisesti vastakkainasettelulle ja viholliskuvien luomiselle. Perussuomalaisten vihollisia ovat liberaalit punavihreät, homot ja maahanmuuttajat, oikeistolle pahin uhka on solidaarisuutta ja tasa-arvoa vaativa vasemmisto ja vasemmistolaiset hyökkäävät ahneita finanssikapitalisteja ja konservatiivisia perussuomalaisia vastaan. Nämä viholliskuvat eroavat siinä, kohdistuuko hyökkäys yhteiskunnallisen valtahierarkian ylä- vai alalaidalla oleviin ryhmiin. Retoriikan ilmentämä asenne on joka tapauksessa sama: vastapuolen argumentteja ei haluta kuunnella, eikä nähdä niissä mitään hyvää tai oikeaa. Samantyyppistä asennoitumista - joskin lievempänä - on usein nähtävissä akateemisesti suuntautuneen punavihreän vasemmiston ja perinteisen ay-vasemmiston välisissä debateissa. Perinteinen vasemmistolainen politiikka on perustunut universalismin ihanteelle: on pyritty tarjoamaan kaikille samanlaiset puitteet elämälle. On ollut kokoaikatyö, tiettyjen kategorioiden mukaan suunnattu sosiaaliturva ja kaikille tarjotut samanlaiset hyvinvointipalvelut. Hyvin- 4

6 vointivaltioprojekti on paitsi tuottanut tasa-arvoa, myös samalla yhtenäistänyt kansalaiset yhteen ylhäältä määriteltyyn muottiin ja estänyt toteuttamasta valmiiden kategorioiden ulkopuolella olevia elämäntapoja. Vasemmistoa on - osittain aiheellisestikin - syytetty siitä, että se ajaa tasaarvoa yksilönvapauksien kustannuksella. Toiseuden hyväksyminen, eli yksilölliset elämäntavat ja erot salliva politiikka, on uuden liberaalin vasemmiston poliittisen agendan kulmakiviä. Jokaisella olisi oltava oikeus muodostaa oma identiteettinsä ja elämäntapansa niissä rajoissa, kuin se ei loukkaa tai vahingoita muita. Toisten erilaisuuden hyväksyminen ja salliminen on ratkaiseva ehto inhimilliselle emansipaatiolle. Tämän ei pitäisi tarkoittaa ainoastaan olemassa olevan järjestelmän puitteissa myönnettyä tunnustusta erilaisille vähemmistöidentiteeteille, vaan myös yksilöistä itsestään lähtöisin olevien radikaalistikin erilaisten elämäntapojen sallimista. Perusteen Toiset -teemanumerossa käsitellään suhdettamme toisiin sekä poliittisten instituutioiden ja käytäntöjen, että arkipäivän asenteen kautta. Millainen olisi sellainen yhteiskunta, joka ei ohjaisi ihmisiä elämään ennalta asetettujen normien alaisuudessa, vaan päinvastoin pyrkisi erojen säilyttämiseen? Miten luoda aidosti demokraattinen ja dialoginen suhde yksilöiden ja ryhmien välille? Timo Miettinen kysyy, millaista on uusi vasemmistolainen universalismi, joka tietyn poliittisen viitekehyksen yleistämisen sijasta pyrkisi erojen säilyttämiseen. Miettinen hakee alkukristillisestä filosofiasta suuntaviivoja toisesta liikkeelle lähtevälle uudenlaiselle poliittiselle asenteelle ja yhteiselämän muodolle. Chantal Mouffe pohtii John Rawlsin pluralismiin liittyviä ongelmia. Rawlsin rationaalisuuteen ja moraaliin nojaava yhteiskuntamalli asettaa ihanteeksi länsimaisen liberalismin ja peittää poliittisen vastakkainasettelun mahdollisuuden. Mouffe tarjoaa tilalle paradoksit ja erimielisyydet hyväksyvää pluralismin lajia ja hajautettua moniarvoista maailmanjärjestystä. Virpi Lehtinen käsittelee demokratian ja rakkauden välistä kytköstä 5

7 Julian Assangen esimerkkitapauksen kautta. Lehtisen mukaan voimme omalla toiminnallamme toteuttaa demokratiaa tai totalitarismia niin yksityisen kuin julkisen elämän piirissä. Demokratian syntyminen edellyttää itsekriittistä ja dialogista asennetta suhteessa toiseen niin makuuhuoneessa kuin politiikassa. Veikko Eranti tarkastelee nimbyä ja gentrifikaatiota keskiluokan harjoittamina kontrollin keinoina, joilla asuinalueita pyritään siivoamaan epämiellyttävistä toisista. Esimerkkeinä tarkastellaan Helsingin eri kaupunginosissa tapahtuneita muutoksia. Antaako Helsinginkadun leipäjonoa puolustamaan syntynyt Kallio-liike aiheen odottaa, että erilaisten ryhmien rauhanomainen rinnakkaiselo samassa kaupunginosassa voisi sittenkin toteutua? Jiri Nieminen pohtii performatiivisen identiteettipolitiikan ongelmia käyttäen esimerkkinä pride-kulkuetta. Performatiivisella politiikalla omalle vähemmistöidentiteetille haetaan tunnustusta toiselta, kuvitellulta enemmistöltä. Tässä kuitenkin enemmistön ja vähemmistön vastakkainasettelu säilyy ja identiteetti jää riippuvaiseksi saadusta tunnustuksesta. Vaihtoehdoksi Nieminen esittää vähemmistöksi tulemista, jossa tunnustuksen hakemisen sijaan pyritään vahvistamaan yksilöllisiä eroja. Veronika Honkasalo tarkastelee feminismin ja monikulttuurisuuden monimutkaista suhdetta. Maahanmuuttajia leimaavan keskustelun lisääntyessä on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, miten ymmärrämme monikulttuurisuuden, suomalaisuuden tai tasa-arvon. Myös suomalaisen feminismin kentällä esiintyy maahanmuuttajanaisia toiseuttavaa kohtelua. Kate Nash tutkii kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön vaikutuksia kansalaisiin ja ei-kansalaisiin valtioiden sisällä. Vaikka kansalaisten ja ei-kansalaisten välinen vastakkainasettelu on jossain määrin liudentunut, uusien statusryhmien syntymisen myötä niihin liitetyt oikeudet ovat muuttuneet entistäkin epäselvemmiksi. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisääntymisen sijaan valtioiden mahdollisuudet ihmisoikeusloukkauksiin ovat joissain tilanteissa kasvaneet. Vesa Puuronen pohtii viholliskuvien samankaltaisuutta Hitlerin, Sta- 6

8 linin ja Halla-ahon teksteissä. Nämä viholliskuvat pohjautuvat kokonaisvaltaisen maailmanselityksen tarjoaviin ideologioihin, joissa historia nähdään hyvän ja pahan välisenä taisteluna. Maailman pelastamisessa tuholta ovat kaikki keinot oikeutettuja. Puuronen peräänkuuluttaa sokean aatteisiin uskon sijasta epäilyä kritiikin ja rauhanomaisen kehityksen ehtona. Essi Thesslund ja Vaula Tuomaala tarkastelevat seksityöntekijöiden asemaa Vasemmistonaisten poliittisessa ohjelmassa. Ohjelmassa on vallalla uhridiskurssi, joka pyrkii ylhäältäpäin suunnattuun auttamiseen. Se ei suo seksityöntekijöille osallisuutta keskusteluun oman tilanteensa asiantuntijoina eikä mahdollista heidän oikeuksiensa parantamista heidän omista lähtökohdistaan. Esa Ylikoski käsittelee uskonnottomien asemaa armeijassa ja kouluissa. Vaikka lainsäädäntö takaa yhdenvertaisen kohtelun, käytännössä uskonnottomia syrjitään vakaumuksensa perusteella. Ylikosken mukaan julkisen vallan ja julkisten palvelujen käytäntöihin olisi tuotava nykyistä enemmän katsomuksellisesti sitoutumatonta eettisluonteista ohjelmaa. Helsingissä Ruurik Holm Toiminnanjohtaja Vasemmistofoorumi Johanna Perkiö Tiedottaja Vasemmistofoorumi 7

9

10 toisen ehdoilla uusi vasemmistolainen universalismi timo miettinen Artikkelin lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan suhde toiseen muodostaa vasemmistolaisen asenteen erityispiirteen. Artikkeli käsittelee toiseuden rakentamisen tapoja länsimaisen poliittisen ajattelun historiassa ja pyrkii osoittamaan, millä tavoin meidän ja toisten välinen suhde on määrittänyt politiikan alueen rakentumista antiikin ja varhaismodernin ajan ajattelussa. Tarkastelun keskipisteessä on universalismin käsite, joka merkitsee yhtäältä vasemmistolaisen politiikan väistämätöntä lähtökohtaa tasa-arvon ideaalia toisaalta yhtä sen keskeisimmistä esteistä, inhimillisen monimuotoisuuden typistämistä yhden normin alaisuuteen. Artikkeli pyrkii pohtimaan, mitä olisi luonteeltaan sellainen vasemmistolainen universalismi, joka meidän ja toisten välisen eron kumoamisen sijaan pyrkisi tämän eron säilyttämiseen. Voiko kristillinen perinne auttaa meitä tässä pyrkimyksessä?

11 peruste 2/2011 toiset Usein esitetyn ajatuksen mukaan jako oikeistoon ja vasemmistoon on menettänyt merkityksensä. Poliittisen keskustelun ytimeen ovat nousseet kysymykset arvoista, elämäntavoista ja kulttuurieroista, eikä puolueiden jaottelu oikeisto vasemmisto-akselilla näytä enää mielekkäältä. Eurooppalais-länsimaalainen poliittinen kenttä on jakautumassa yhä vahvemmin ulottuvuuksilla liberaalit - konservatiivit ja nationalistit - kosmopoliitit. Moniarvoisessa yhteiskunnassa poliittiset liikkeet identifioivat itsensä erityiskysymysten, kuten feminismin tai ympäristönsuojelun kautta. Koko yhteiskuntaa halkova työn ja pääoman välinen ristiriita on hälventymässä ennen kaikkea siksi, että yhä useammalla on vähän molempia: kuten The Economist esitti vuoden 2009 keväällä, jo yli puolet maailman väestöstä kuuluu keskiluokkaan, joka käyttää vähintään kolmanneksen tuloistaan muuhun kuin asumiseen, elintarvikkeisiin ja muihin perustarpeisiin (Parker 2009). Keskiluokka ei kuitenkaan ole luokka, vaan kokoelma projekteja. Se ei esiinny poliittisessa keskustelussa vaatimuksia esittävänä itsetietoisena liikkeenä, vaan ainoastaan reaktiivisena voimana. Keskiluokka kasvattaa tai hillitsee kulutustaan, jättää asuntolainan ottamatta suhdannevaihtelujen pelossa tai kaipaa lisää turvallisuutta puistoihin syysiltojen hämärtyessä. Silti mikään puolue ei tule toimeen ilman keskiluokan oletetun tahdon mobilisointia. Ehkä vasemmiston ja oikeiston eroa onkin haettava puolueiden sijaan asenteista ja periaatteista? Italialainen Norberto Bobbio esittää kirjassaan Left and Right: The Significance of Political Distinction (1996), ettei vasemmiston ja oikeiston käsitteitä tulisi lukita tiettyyn historialliseen kehitysvaiheeseen; kyse on pikemminkin jatkuvasti muuttuvista ideoista, jotka rakentavat poliittista todellisuutta kussakin tilanteessa. Bobbio ei ole tyytyväinen siihen yleisesti hyväksyttyyn teesiin, että koko modernia politiikkaa luotaava oikeiston ja vasemmiston ideologinen ero olisi kadonnut kokonaan. Vaikka työn ja pääoman välinen vastakkainasettelu on loiventunut kasvavan keskiluokan myötä (joka edustaa sekä työtä että pääomaa), Bobbion mukaan on olemassa vähintään yksi periaatteellinen kysymys, joka vielä tekee mielekkääksi jaon oikeistolaiseen ja vasemmis- 10

12 toisen ehdoilla uusi vasemmistolainen universalismi tolaiseen politiikkaan. Tämä ero koskee suhdetta yhteiskunnalliseen tasaarvoon. Bobbion analyysi on seikkaperäinen ja hän paikantaa mielenkiintoisella tavalla molempien kantojen historiallisia taustoja. Perusero jäsentyy kuitenkin seuraavaan teesiin: negatiivisen vapauskäsityksen mukaisesta liberalismista kasvanut oikeistolainen maailmankuva hyväksyy epätasaarvon osana yhteiskunnan oikeudenmukaista järjestystä, sillä sen kieltäminen johtaisi väistämättä yksilöiden välisten erojen tasapäistämiseen ja lahjakkuuksien tukahduttamiseen. Näin epätasa-arvo koituu viime kädessä koko yhteisön eduksi. Kyse on vanhasta logiikasta: kun yhteinen kakku kasvaa, riittää siitä myös enemmän jaettavaa huonommin menestyneille. Vasemmistolainen asenne pitää sen sijaan sosiaalista yhdenvertaisuutta itsessään tavoiteltavana päämääränä, sillä se näkee vapauden kytkeytyvän olennaisesti yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Vasta sellainen yhteiskuntajärjestys, joka takaa jäsenilleen yhdenvertaiset olosuhteet huolimatta heidän sosiaalisesta asemastaan tai luonnollisista kyvyistään, mahdollistaa erilaisten identiteettien ja elämäntapojen harjoittamisen, erilaisten lahjakkuuksien näyttäytymisen. Näin Bobbion hahmottelema vasemmistolainen asenne tulee vahvistaneeksi Hegelin vanhan ajatuksen, jonka mukaan alistajien ja alistettujen maailmassa kukaan ei itse asiassa ole vapaa. Tämän artikkelin kantavana ajatuksena on, että mikäli Bobbion hahmottelemalle vasemmistolaiselle asenteelle voidaan antaa tänä päivänä jonkinlainen määritelmä, on sen lähdettävä liikkeelle toisesta. Tarkoitan tätä kahdessa suhteessa. Yhtäältä tällaisen asenteen on ymmärrettävä uudella tavalla ne rakenteelliset mekanismit, jotka jatkuvasti tuottavat toiseutta niin sosiaalisen kuin poliittisen alueella. Vasemmistolaisen asenteen tulisi suhtautua kriittisesti sellaisiin toiseuden rakentamisen muotoihin, jotka helppoon (populistiseen) psykologisointiin nojaten projisoivat sosiaalisten tai poliittisten konfliktien alkuperän tiettyyn ihmisryhmään oli kyse sitten maahanmuuttajista, ahneista pankkiireista tai paskaduuneja välttelevistä nuorista. Tämä ei tarkoita luopumista politiikan konfliktuaalisesta luonteesta, päinvastoin: monissa tapauksissa nämä 11

13 peruste 2/2011 toiset psykologiset ja antropologiset toiseuden tuottamisen tavat nimenomaan väistävät kysymyksen yhteiskunnallisen konfliktin mahdollisuudesta, sillä ne selittävät sosiaalisen tai poliittisen epätasa-arvon yksilöiden luonnollisilla ominaisuuksilla (eivätkä näitä tuottavien järjestelmien kautta). Toisaalta: mikäli otamme vakavasti Bobbion vaatimuksen tasa-arvosta vasemmistolaisen asenteen perustana, meidän tulisi aktiivisesti kehittää sellaisia poliittisten käytäntöjen ja instituutioiden muotoja, jotka ylittäisivät ajatuksen vihollisen tunnistamiselle perustuvasta poliittisesta identiteetistä. Vasemmistolaisen mielikuvituksen tulisi toisin sanoen pohtia sellaisia poliittisen yhteisöllisyyden muotoja, jotka toisen ulossulkemisen sijaan perustuisivat toisen jatkuvalle hyväksymiselle. Tätä tarkoitusta varten haluaisin nostaa esiin universalismin käsitteen. Universalismilla tarkoitetaan usein ajatusta, jonka mukaan niin tiedon kuin arvoarvostelmien kriteerien tulisi olla kaikille ihmisille yhteisiä; tästä johtuen poliittisen filosofian historiassa universalismilla tarkoitetaan kantaa, jonka mukaan inhimilliset moraali- ja oikeusperiaatteet ovat riippumattomia kulttuurisista tai historiallisista tekijöistä. Haluaisin pohtia, millaista olisi luonteeltaan sellainen vasemmistolainen universalismi, joka ei lähtisi liikkeelle ennalta asetetuista yleispätevistä normeista tai kriteereistä, vaan joka tunnustaisi lähtökohdakseen juuri inhimillisessä todellisuudessa ilmenevän subjektien moneuden. Millaista olisi toisin sanoen luonteeltaan sellainen universalismi, joka meidän ja toisten välisen eron kumoamisen sijaan pyrkisi tämän eron säilyttämiseen? Vaikka vasemmistolainen politiikka yhdistetään enää harvoin kristilliseen perinteeseen, haluaisin nostaa esiin Paavalin ajatuksen yhteisöstä, joka lain toteuttamisen sijaan lähtee liikkeelle inhimillisten subjektien välisten erojen säilyttämisestä. 12

14 toisen ehdoilla uusi vasemmistolainen universalismi 1. toiseus länsimaisen politiikan traditiossa Kuka, tai mikä, on toinen? Suomen kielen antama vastaus tähän kysymykseen on kaksijakoinen. Toinen merkitsee yhtäältä vierasta, joka erottautuu meistä itsestämme löydämme itsemme ainoastaan sitä rajaa vasten, jonka takana toiset sijaitsevat. Kuten Hegelistä lähtevä perinne on korostanut, identiteetissä ei ole kyse ainoastaan subjektille kuuluvista ominaisuuksista, vaan sarjasta eroja: suomalaisuus on mahdollista käsittää ainoastaan suhteessa ruotsalaisiin ja venäläisiin; puhe kantaväestöstä nousee vasta maahanmuuttajien, toisten, myötä. 1 Vaikka kulttuurin näkökulmasta toisen edustamaa vierautta pidetään usein uhkana, on toiseudessa kyse ennen kaikkea kulttuurisia identiteettejä tuottavasta ja ylläpitävästä kategoriasta. Otetaan esimerkiksi eurooppalaisuus: Vielä antiikin ja keskiajan aikana käsite Eurooppa merkitsi lähes yksinomaan maantieteellistä aluetta, joka määritettiin suhteessa muihin manneralueisiin kuten Aasiaan ja Afrikkaan; Aristoteles ei esimerkiksi pitänyt Kreikkaa lainkaan Euroopan osana. Ajatus eurooppalaisista yhteisen historian omaavana kulttuurisena yhteisönä nousi esiin vasta 1400-luvun puolivälissä ottomaanien uhatessa läntisen kristikunnan rajoja. De Unione Christianorum Contra Turcas (Kristikunnan liitto Turkkia vastaan) yksi varhaisimmista hahmotelmista eurooppalaiseksi valtioliitoksi, jonka Antonio Marini julkaisi vuonna 1464 Böömin kuninkaan Georg von Podiebradin ehdotuksesta, osoittaa hyvin, että yhteisten rauhanprojektien sijaan eurooppalaisuuden poliittinen historia on olennaisesti erottautumisen historiaa. Toisaalta suomen kielen toinen viittaa numeeriseen logiikkaan järjestykseen, joka luo hierarkian ensimmäisen ja toisen välille. Puhuessaan toisesta sukupuolesta Simone de Beauvoir ei tarkoita ainoastaan sitä, että miessukupuoli erottaisi itsensä naisista tiettyjen ominaisuuksien 1 Vaikka kysymys toisten subjektien erityislaadusta on ollut keskeinen jo antiikin filosofiasta lähtien, vasta Hegelistä lähtien kysymys toisten ihmisten olemassaolosta on luettu filosofian ydinkysymyksiin. Hegel oli ensimmäinen, joka piti toisten ihmisten olemassaoloa inhimillisen itsetietoisuuden ehtona: inhimillinen itsetietoisuus ei voi tyydyttyä ilman suhdetta toisiin ihmisiin, sillä vasta asettuminen toisen asemaan mahdollistaa etäisyydenoton omaan tietoisuuteeni. Ihminen ei etsi maailmasta ainoastaan ravintoa tai yksinkertaista aistinautintoa, vaan ennen kaikkea toisten antamaa tunnustusta. 13

15 peruste 2/2011 toiset perusteella. Nainen on toinen, sillä hänet nähdään aina kulttuurin ja sen instituutioiden näkökulmasta alempiarvoisena, heikompana, vaikeammin hallittavana ja niin edelleen. 2 Näin siis toiseus löydetään maailmasta aina poikkeamana ensimmäisten asettamasta normista: terveestä, rationaalisesta, heteroseksuaalisesta ja niin edelleen. Marxin keskeinen oivallus oli, ettei tällaisessa alistussuhteessa ole kyse ainoastaan yhden ihmisryhmän suorittamasta aktiivisesta sorrosta ja väkivallasta, vaan ensimmäisten ja toisten välinen ero on olemuksellisesti yhteiskunnallisten instituutioiden siis jonkin kolmannen tuottamaa ja ylläpitämää. Naisia eivät alista ainoastaan miehet, vaan patriarkaalinen perhemalli, joka sitoo naiset lastenhoitoon ja kotitöihin; työläisiä eivät sorra yksinomaan porvarit tai kapitalistit sinänsä, vaan kyse on yhteiskunnan tuotantosuhteiden ja ennen kaikkea työnjaon tuottamasta rakenteellisesta epätasa-arvosta. Foucault n ansioksi voidaan puolestaan lukea, että hän tunnisti ensimmäisten ehdolla toteutuvan normalisaation levittäytyvän kaikkialle moderneihin instituutioihin: kasvatukseen, terveydenhuoltoon (ja erityisesti psykiatriaan) ja teollisiin prosesseihin. Länsimainen poliittinen filosofia tunnistaa ainakin kaksi lähestymistapaa meidän ja toisten välisen eron hahmottamiseksi. Ensimmäinen näistä esiintyy modernin liberaalin yhteiskuntateorian hahmossa, joka erityisesti varhaisimmissa muodoissaan tulkitsi ihmisen suhteen toiseen perustavanlaatuisen konfliktin värittämäksi. Siinä missä vielä antiikin ajattelulle luonto (fysis) oli lähtökohtaisesti järjen hallitsema teleologinen prosessi, ja ihmisen luonnollisuus oli merkinnyt tälle ominaista pyrkimystä kohti hyvää elämää, moderni aika ei enää suostunut näkemään luonnossa itsessään päämääriä. Näin modernin poliittisen filosofian keskeinen kategoria, luonnontila, tulkittiin Hobbesin mukaisesti periaatteen bellum omnium contra omnes ( kaikkien sota kaikkia vastaan ) läpäisemäksi. Poliittisen suvereniteetin tehtäväksi jäi ennen kaikkea ihmisten suojelu toisten ihmisten mielivallalta. Liberalismi pyrki toki tekemään 2 Nainen on negatiivinen, ja niinpä hänet määritellään pelkästään rajoitusten kautta toisin kuin mies (Beauvoir 2009, 42). 14

16 toisen ehdoilla uusi vasemmistolainen universalismi tyhjäksi ne erot, joiden perusteella ihmiset jakautuvat säätyihin, luokkiin, kansallisuuksiin ja niin edelleen, ja liberaali poliittinen filosofia hyökkäsi kaikkia etuoikeuksia ja privilegioita vastaan ihmisen luonnollisten oikeuksien nimissä. 3 Silti liberalismin perimmäiseksi luonnonoikeudeksi jäi se vapaus, joka antiikin filosofiassa olisi tulkittu kaikkein epäluonnollisimmaksi asiaksi: ihmisen riippumattomuus muista ihmisistä. Toisen vaikutusvaltaisen tradition mukaan poliittiset instituutiot eivät synny meidän ja toisten välisen eron tyynnyttämisestä, vaan juuri sen avaamisesta: vasta tämän eron tunnistaminen avaa sen alueen, jossa neuvotteleminen yhteisöllisen elämän ehdoista tulee mahdolliseksi. Tämä ajattelutapa juontaa juurensa jo antiikin klassisen kauden poliittiseen ajatteluun, jolle usko ihmisten lähtökohtaisesta erilaisuudesta oli täysin kyseenalaistamaton. Kuten Aristoteles kirjoitti, samanlaisista ihmisistä ei synny valtiota (Pol. 1261a24). Klassisen kauden keskeisimpiä saavutuksia olikin ihmisten välisen konfliktin siirtäminen voimankäytöstä puheen alueelle. Kreikkalaista poliittista järjestelmää ( luvulla) kutsuttiin demokratiaksi, sillä kuten Perikles toteaa kuuluisassa hautajaispuheessaan se uskoi poliittisen vallan harvojen sijasta monelle (Thukydides, PL II.36). Varsinkin kuuluisien oraattoreiden puheissa kreikkalainen poliittinen järjestelmä heijasteli uskoa ihmisten universaaliin rationaalisuuteen: kun kyse on julkisen elämän asioista, jokainen (vapaa) henkilö on oikeutettu ilmaisemaan kantansa omasta tilanteestaan käsin. Tämä periaate heijastui kreikkalaisen demokratian kahdessa keskeisimmässä periaatteessa: lakia koskevassa yhdenvertaisuudessa (isonomia) sekä puheen vapaudessa (isēgoria sekä parrhēsia). Yhdessä ne muodostivat kreikkalaisen demokratian perusperiaatteen: eleuthereia käsite, joka usein käännetään vapaudeksi, mutta joka sananmukaisesti tarkoittaa mahdollisuutta elää omimman luonteensa mukaisesti. Negatiivisen vapauden sijaan kreikkalainen ajattelu korostikin positiivista vapautta. 3 Sinänsä ajatus luonnonoikeuksista ei ollut uusi jo Aristoteles ja erityisesti Tuomas Akvinolainen käsittelivät poliittisista järjestelmistä riippumattomien oikeuksien mahdollisuutta mutta 1600-luvun teoreetikoille oli ominaista, että he hylkäsivät ajatuksen lain jumalallisesta alkuperästä ja pyrkivät paikantamaan sen ihmisten väliseen (hypoteettiseen) yhteiskuntasopimukseen. 15

17 peruste 2/2011 toiset Ei ole tietysti syytä esittää idealisoitua kuvaa kreikkalaisesta poliittisesta järjestelmästä. Esimerkiksi Ateenaa on turha pitää liberaalina demokratiana kyseessä oli hyvin epätasapainoinen järjestelmä, joka sulki ulkopuolelleen kansalaisten enemmistön. Kreikkalaista kansanvaltaa ohjasivat lyhytnäköiset reaalipoliittiset intressit ja vallansyrjään päässeiden kansanryhmien yksityiset edut (Canfora 2006). Tästä syystä ei olekaan yllättävää, että useat klassisen kauden filosofit hylkäsivätkin demokratian epävarsinaisena poliittisen järjestyksen muotona, joka tulisi korvata aristokraattisella tai monarkkisella hallinnolla. 4 Vaikka uuden ajan poliittinen historia on ollut konfliktien värittämää, moderni liberalismin usko konfliktien raukeamiseen joko markkinatalouden tai kosmopoliittisen lainsäädännön keinoin kohtasi kenties pahimman haasteensa Carl Schmittin ajattelussa. Jo varhaisessa tuotannossaan Schmitt kritisoi oikeuspositivismin nimellä tunnettua suuntausta, jonka mukaan poliittinen järjestelmä voisi oikeuttaa itsensä yksinomaan tietyn luonnonoikeusperiaatteen tai sellaista tukevan normatiivisen viitekehyksen (kuten perustuslain) nojalla. Schmittin mukaan poliittinen järjestelmä, ja erityisesti sen normaalitila, on riippuvainen poliittisen suvereenin (hallitsijan) tahdosta, jonka todellinen voima tulee esiin poikkeustilanteissa, joissa laki asetetaan syrjään (Schmitt 1997/[1922]). Poliittisen alue sinänsä saa alkunsa ystävän ja vihollisen välisestä erottelusta, sillä ilman tätä erottelua poliittinen yhteisö ei voi muodostaa sellaista intensiivisen olemassaolon tapaa, joka saisi sen jäsenet uhrautumaan tämän yhteisön puolesta. Erilaiset sosiaaliset yhteisöt voivat toki olla olemassa myös 4 On kuitenkin syytä välttää Karl Popperin yksinkertaistavaa ja anakronistista tulkintaa kreikkalaisista filosofeista totalitarismin kannattajina (Popper 1962). Huolimatta kreikkalaiseen poliittiseen järjestelmään kohdistamastaan ennakkoluuloista, sekä Platon että Aristoteles ottivat vakavasti logoksen siis puheen ja keskustelun merkityksen järjellisen ja oikeudenmukaisen yhteisöelämän toteutumisen kannalta. Molemmat heistä ymmärsivät julkisen elämän elinvoimaisuuden riippuvan ihmisen oikeudesta ilmaista itseään vapaasti oikeudesta, jonka näennäisesti demokraattinen Ateena nimenomaan riisti poliksen jumalat hylänneeltä Sokrateelta. (Tästä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, miksi Aristoteles painotti viimeiseen asti uskonnon ja politiikan erottamista toisistaan, ks. Pol. VI 1322b20). Korruptoituneessa muodossaan juuri demokratia näyttäytyi Platonille ja Aristoteleelle universaalin logoksen vastustajana vastavoimana sellaiselle vapaalle keskustelulle, jonka päämääränä olisi ruokkia poliittiselle elämälle ominaista ideoiden synnyttämistä ja uudistamista. 16

18 toisen ehdoilla uusi vasemmistolainen universalismi ilman tällaista vihollista, mutta Schmittin mukaan poliittisia niistä tekee juuri yhteisen vihollisen tunnistaminen ja tämän vihollisen ulossulkeminen. Poliittinen yhtenäisyys saavutetaan siis vasta sen tapahtuman myötä, jossa yhteisö tunnistaa toisen vihollisensa ja sulkee tämän ulkopuolelleen (Schmitt 1987 [1927/32], 27). Tästä syystä Schmittille politiikan maailma on aina konfliktuaalinen ja monikeskeinen ilman vastakkainasettelua poliittiset käsitteet kuten valtio, yhteiskunta tai luokka menettävät merkityksensä Eräs Schmittin teorian keskeisiä oivalluksia oli, ettei toiseuden määrittelyä ohjaa varsinaisesti mikään rationaalinen prosessi, jonka historialliset lainalaisuudet voitaisiin selvittää (Schmitt 1987 [1927/32], 54). Toinen voi olla kuka tahansa ja ulossulkeminen voidaan toteuttaa millä tahansa kriteereillä: kulttuurisilla, etnisillä, historiallisilla tai jopa luonnollisilla. Eurooppalainen nationalismi, joka varsinkin 1800-luvulla kytkeytyi vahvasti antisemitismiin, on hyvä esimerkki toiseuden satunnaisesta luonteesta. Ranskan vallankumouksen jälkeinen antisemitismi piti lakiin ja traditioon sidottuja juutalaisia kykenemättöminä taisteluun uuden universaalin ihmisyyden puolesta; Saksassa juutalaisten ulossulkemisen taustalla oli juuri saksalaiselle nationalismille vieras kosmopoliittisuus. Jopa Saksan sisäisessä keskustelussa juutalaisten kauppiashenkisyyden katsottiin yhtäältä edustavan häikäilemätöntä ja laskelmoivaa rationaalisuutta, toisaalta juutalaiset esitettiin juuri rationaalisen itsekontrollin ulottumattomissa olevina, yliseksuaalisina olentoina. Vastaavasti Suomen kriittisessä maahanmuuttokeskustelussa on usein vaikea erottaa, ovatko maahanmuuttajat liian laiskoja vai turhankin ahkeria: olennaista on, että heidät nähdään poikkeuksena ensimmäisen asettamasta normista. Tässä kohtaamme nähdäkseni vasemmistolaisen politiikan ongelmallisen suhteen meidän ja toisten väliseen vastakkainasetteluun. Marxista lähtien vasemmistolaisen politiikan ytimeen on kuulunut ajatus poliittisen toiminnan artikuloimisesta toisen tunnistamisen kautta. Marxin ja Engelsin Kommunistisessa manifestissa esittämän tulkinnan mukaan yhteiskuntien historia ei ole mitään muuta kuin luokkataistelujen historiaa 17

19 peruste 2/2011 toiset (Marx 1978, 371), ja tästä syystä työväenluokan itsetietoisuus riippuu siitä, miten hyvin se pystyy tunnistamaan oman asemansa suhteessa kilpaileviin luokkiin (kapitalisteihin, porvaristoon) sekä luokkajakoa tukeviin ideologisiin järjestelmiin tieteisiin, taiteisiin, uskontoon. Ilman tällaisen konfliktin artikuloimista, perinteinen vasemmistolainen politiikka menettää merkityksensä: tästä syystä esimerkiksi agonistisen politiikkakäsityksen kannattaja Chantal Mouffe painottaa oikeutetusti, että demokraattisen konsensuksen sijaan politiikan alue tulisi pitää jatkuvasti avoinna konfliktin mahdollisuudelle (Mouffe 1993). Toisaalta: eikö vasemmiston vaatimus tasa-arvosta nimenomaan edellytä, että me pystyisimme ylittämään liberaalin perinteen ytimessä olevan ajatuksen ihmisten lähtökohtaisesta konfliktista, joka voidaan tyynnyttää ainoastaan markkinajärjestelyillä (jossa kaikkien sota kaikkia vastaan muuttuu jäsenten kilpailuksi ) tai suvereenin hallitsemalla lailla? Eikö vasemmistolainen asenne nimenomaan edellytä ajatusta sellaisesta yhteisöstä, joka perustuisi arvon lisääntymiselle yhteisen edun nimissä, mutta joka ei toteutuakseen edellyttäisi toisen ulossulkemista? Kuten Mika Ojakangas esittää kirjassaan Kenen tahansa politiikka, kenties vasemmistolaisen asenteen pitäisi pitää Schmittin ajatusta politiikan väistämättömästä konfliktuaalisuudesta ennen kaikkea haasteena, ei poliittisena todellisuutena. Poliittisen yhteisön perusta on tähän asti ollut ulossulkeminen, kirjoittaa Ojakangas. Nimenomaan tästä syystä, eikä suinkaan Schmittin teorian takia, on pyrittävä löytämään yhdessäolon muotoja perinteisen poliittisen tuolta puolen (Ojakangas 2002, 18). Vasemmisto tarvitsee siis poliittista kuvittelukykyä, joka ylittää liberaalin perinteen itsestään selvinä pitämät poliittisen järjestäytymisen muodot. Erityisesti se tarvitsee uusia ajatuksia sellaisista universaaleista käytännöistä, jotka eivät perustuisi ainoastaan tietyn partikulaarin kulttuurisen tai poliittisen viitekehyksen universalisoinnille, vaan jotka pystyisivät lähtemään liikkeelle inhimillisen kulttuurin väistämättömästä lähtökohdasta: subjektien moneudesta, toiseudesta. 18

20 toisen ehdoilla uusi vasemmistolainen universalismi 2. eurooppalainen universalismi: laki ja toinen Universalismin käsite näyttää ajautuneen kahden tulkinnan väliin. Yhtäältä pidämme sitä nykyisten demokraattisten järjestelmien sekä kansallisvaltioiden että ylikansallisten yksiköiden, ihmisoikeuksien sekä -arvojen keskeisenä periaatteena. Poliittisessa retoriikassa toistuu usein väite, jonka mukaan hyvinvointivaltio ei voi toteutua ilman universaalia sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa; globaali demokraattinen kulttuuri edellyttää puolestaan universaalien ihmisoikeuksien edistämistä. Hyvä esimerkki universalismin kiistämättömyydestä onkin YK:n vuonna 1993 julkaisema Wienin ihmisoikeusjulistus, jossa ihmisoikeuksien universaaliuden todetaan eksplisiittisesti olevan kaiken kyseenalaistuksen ulkopuolella (YK A/CONF 157/23). Toisaalta varsinkin viime vuosikymmenten mannermaisessa keskustelussa universalismi on joutunut varsin kovankin kritiikin kohteeksi jopa siihen asti, että harva tunnustautuu ehdoitta sen kannattajaksi. Universalismi on liitetty niin kolonialismiin, imperialismiin kuin totalitarismiinkin; erityisen yleiseksi on tullut nähdä universalismi valistuksen ajan tuotteena ja osana sen välineellistä ja Eurooppa-keskeistä rationaalisuuskäsitystä (Stamselberg 2009). Eräs teos, joka kerää nämä kaikki yhteen on Immanuel Wallersteinin European Universalism: The Rhetoric of Power, joka tarjoaa hajanaisen, mutta ajatuksia herättävän katsauksen universalismin historiaan 1400-luvun löytöretkistä tähän päivään. Wallerstein eräs merkittävimmistä nykyajan maailmanjärjestyksen analysoijista määrittelee universalismin eurooppalais-länsimaalaiselle perinteelle ominaiseksi retoriseksi välineeksi, jota eurooppalaiset johtajat ja intellektuellit ovat hyödyntäneet pyrkimyksissään edistää modernin maailmanjärjestyksen ja sen hallitsevien yhteiskuntaluokkien intressejä (Wallerstein 2006, xiv). Espanjalaisista konkistadoreista Bushin hallintoon universalismin retoriikka on Wallersteinin mukaan edesauttanut vieraiden kulttuurien tuhoamista, barbaaristen kansojen alistamista sekä meille vieraiden käytäntöjen ja tapojen hävittämistä. Yhdistymisen sijaan universalismia on siis käytetty ensi sijassa 19

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet

Tule sellaisena kuin olet Tule sellaisena kuin olet 4. Totuus? 28.9.2014 Aiemmin tässä sarjassa 7.9. Suvaitsevaisuus ja armo Jokainen tarvitsee armoa Suvaitsevaisuus on heppoinen korvike armolle Hyväksyntä tekee armosta näkyvän

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 5 Romanttinen konservatismi Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Romanttinen murros 1900-luvulla voimistunut ajatus, jonka mukaan pariutumisen lähtökohtana on rakkaus Suvun ja vanhempien

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

politiikka ei sovi filosofille haastattelussa paulin hountondji

politiikka ei sovi filosofille haastattelussa paulin hountondji 054 HAASTATTELU Peruste #1 2014 politiikka ei sovi filosofille haastattelussa paulin hountondji Beniniläisfilosofi ja entinen ministeri Paulin Hountondji varoittaa sotkemasta afrikkalaista filosofiaa eurooppalaisten

Lisätiedot