DEMENTOITUVIEN KUNTOUTTAVAN LYHYTAIKAISHOIDON TOIMINNAN KÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DEMENTOITUVIEN KUNTOUTTAVAN LYHYTAIKAISHOIDON TOIMINNAN KÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 DEMENTOITUVIEN KUNTOUTTAVAN LYHYTAIKAISHOIDON TOIMINNAN KÄSIKIRJA LyhDeKe-projekti

2 SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. KEHITTÄMISHANKKEESSA SAATUJA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 3. TYÖPROSESSIT 3.1 Asiakkaaksi tulo 3.2 Hoito- ja kuntoutussopimus 3.3 Toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kartoitus 3.4 Lyhytaikaisjaksolle tulo ja kotiutus 3.5 Hyvä perushoito Hygienia ja ihon hoito Ravitsemus Eritystoiminta Suun hoito Kivun hoito Toiminnallisten kuulo- ja näköhaittojen huomioiminen Mielialaongelmien tunnistaminen ja hoito Käytösoireiden hoito Kaltoin kohtelun tunnistaminen, ehkäisy ja siihen puuttuminen Uni Seksuaalisuus Päihteet Arvokkaan kuoleman tukeminen 3.6 Toimintakykyä edistävällä työotteella toteutettava arjen toiminta Peseytyminen, hampaiden pesu, parran ajo, hiusten laitto Pukeutuminen, riisuutuminen Vuoteen sijaus ja avaus Ruokailu Lääkkeiden otto Wc-toiminnot Liikkuminen Ulkoilu 3.7 Kuntoutus 3.8 Omaisen tukeminen 3.9 Kotikäynti 3.10 Yhteistyö 4. OMAHOITAJUUS 5. FYYSINEN HOITOYMPÄRISTÖ 6. KUNTOUTUMISTA TUKEVIA TYÖTAPOJA OHJEITA HENKILÖKUNNALLE 6.1 Vuorovaikutteinen toimintamalli 6.2 Kuntoutumista tukevan hoitotyön periaatteet 7. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI 7.1 Tiimityöskentely 7.2 Tyky-toiminta ja työhyvinvointi 8. VINKKEJÄ JA VOIMIA ARKEEN OMAISHOITAJIEN KURSSI 9. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI 10. LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Lyhytaikaisjaksolle tulohaastattelu lomake LIITE 2 Poukaman viikko-ohjelma LIITE 3 Kunto- ja virkistysohjelma lomake LIITE 4 Aktivointi- ja kuntoutusmalli 2

3 1. TAUSTAA Mikkelin seudun Dementiayhdistyksen koordinoimassa ja Raha-automaattiyhdistykseen rahoittamassa LyhDeKe- projektissa on laadittu dementoituvien kuntouttavan lyhytaikaishoidon toiminnan käsikirja. Käsikirjaa ovat olleet laatimassa; - Antti Auriola, omaishoitaja - Kari Kuusela, omaishoitaja - Seija Mustaparta-Tikkanen, Suomen Dementiayhdistys, Karpalokoti Pyhäsalmi - Päivi Hyvärinen-Meier, Alzheimer-keskusliitto, Leenankoti - Eija Immonen, dementianeuvoja, Mikkelin terveyskeskus - Sari Kärkkäinen, Mikkelin kaupungin vanhustenpalvelut / laitoshoito - Riitta Halonen, Mikkelin kaupungin fysioterapiapalvelut / kotihoito - Maija Vornanen, Mikkelin kaupungin vanhainkoti Pankaranta, pilottiyksikkö - Riitta Leskinen, Mikkelin kaupungin vanhainkoti Pankaranta, pilottiyksikkö - Jaana Karttunen, Graanin palvelutalo, Medone Oy - Anu Tuukkanen, Mikkelin hoivapalvelut Pelakuu Oy - Sari Ruotsalainen, Kuunsillan hoivapalvelut Oy, Pieksämäki - Elina Mikkelä, Ristiinan seudun vanhustentukiyhdistys - Jaana Sulanen, Mikkelin seudun Dementiayhdistys Toiminnan käsikirjan tavoitteena on yhtenäistää eri toimintakäytäntöjä ja turvata asiakkaan kannalta hyvä hoidon laatu sekä muuttaa toiminta tehtäväkeskeisyydestä yksilövastuiseen ja yhteisölliseen tapaan toimia. Toiminnan käsikirjan ohjeistus perustuu hyvään käytännön kokemukseen ja tutkittuun tietoon dementoituvien hyvästä hoidosta ja palvelusta. Käsikirjaan on määritelty dementoituvien kuntouttavan lyhytaikaishoidon laatukriteerit, jotka tulisi olla yhteneväiset eri palveluntarjoajilla. Käsikirja toimii myös perehdytysoppaana uusille työntekijöille ja sitä voivat hyödyntää myös omaishoitajat. Toiminnan laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisin välein 1-2 kertaa vuodessa toiminnan kehittämispalavereissa, joissa paikalla tulee olla koko henkilökunta ja johto. Käsikirjan toimintaohjeita tulee päivittää sitä mukaa kun muutostarvetta ilmenee. Toiminnan käsikirjassa annetut ohjeet ja suositukset eivät välttämättä sovellu sellaisenaan kaikkiin eri hoitoyksiköihin, joten niitä voi tarvittaessa soveltaa ja räätälöidä omaan yksikköön paremmin soveltuviksi ohjeiksi. 3

4 2. KEHITTÄMISHANKKEESSA SAATUJA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Parhaiten toiminta onnistuu pienessä muistisairaiden lyhytaikaishoitoon erikoistuneessa yksikössä johtuen sairauden erityispiirteistä. Asiakaspaikkoja voi olla 8-10, jolloin asiakasperheiden määrä voi vaihdella n välillä. Henkilöstöresurssien tulisi olla 0,6 0,8 hoitajaa / asiakas ja henkilöstö vahvuus yövuoroa lukuun ottamatta aina sama. Lyhytaikaishoito yksikön työryhmän tulisi olla moni ammatillinen, siihen tulisi kuulua myös lääkäri ja fysioterapeutti sekä mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän palveluita. Lisäksi jokaisella hoitajalla tulisi olla omahoitajuuden lisäksi jokin vahvuus / erityisosaamisalue, jonka hän hallitsee ja jota muut tiimin jäsenet voivat tarvittaessa konsultoida ja hyödyntää. Yksikössä hoitojaksojen ajankohdista sopiminen tulee olla yhdellä päivätyötä tekevällä vastuuhoitajalla, mutta niin, että kaikki tiimin jäsenet kuitenkin tietävät milloin kukakin tulee ja kotiutuu. Vastuuhoitajan tulisi tehdä aktiivisesti yhteistyötä kunnan SAS-hoitajan kanssa, mm. yhteisten palaverien muodossa. Jaksojen sopimisen kannalta on helpompaa jos yksikössä olisi vain yhden hengen huoneita. Jaksot tulisi myös sopia perheen kanssa mahdollisimman pitkälle aikavälille, mutta tarvittaessa tulisi olla jouston mahdollisuus. Aluksi jaksoja tulisi olla harvemmin ja perheen tilanteen mukaan lisätään ja / tai pidennetään hoitojaksoja, tyypillisin jaksotus on yksi viikko lyhytaikaishoidossa ja kolme viikkoa kotona, tarpeen vaatiessa jaksotus voi olla jopa 2 viikkoa hoidossa ja 2 kotona. Yhdelle päivälle ei kannata sopia liian monta tuloa ja kotiutusta. Sopiva määrä on 2-4 tuloa ja kotiutusta. Tärkeää olisi myös huomioida että samanaikaisesti jaksoilla ei ole useita asiakkaita, joilla on käytösoireiden vaihe sairaudessaan. Yhdellä hoitajalla voi olla n. 4-5 asiakasperhettä vastuullaan. Yhteydenpito puhelimitse perheeseen myös kotijakson aikana on tärkeää. Tarvittaessa omahoitaja tekee perheen luokse kotikäynnin, mikä pyritään sopimaan niin, että myös kotihoidon nimetty omahoitaja on paikalla, mikäli perhe on myös kotihoidon asiakas. Näin parannetaan yhteistyötä eri palvelun tarjoajien kesken ja vältytään mahdollisilta päällekkäisyyksiltä toiminnassa. Jaksojen aikana toteutetaan yhteistyössä perheen kanssa suunniteltua hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa, lisäksi annetaan kotihoito-ohjeita omaishoitajan tueksi. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan kirjataan myös omaishoitajan jaksamista tukevat toimet sekä hänellä oleva tukiverkosto. Lääkärin tulisi tietyin väliajoin tai tarvittaessa arvioida tiimin kanssa sairastuneiden kokonaistilanne mm. lääkityksen suhteen ja tiimillä tulisi olla mahdollisuus tarvittaessa auskultoida lääkäriä. Fysioterapeutin kanssa omahoitaja ja omaishoitaja sekä sairastunut laativat yhteistyössä henkilökohtaisen kunto-ohjelman, mikä sisältää tarvittaessa yksilöllistä fysioterapiaa ja kuntouttavaa ryhmätoimintaa, jota toteutetaan niin hoitojakson aikana kuin myös kotijakson aikana. Kaiken kaikkiaan lyhytaikaisyksikön tulisi ottaa päävastuu perheen kokonaistilanteesta, näin perheellä on yksi paikka josta se saa mahdollisimman paljon tukea ym. Lisäksi omaishoitajalle tarjotaan mahdollisuutta omaishoitajien ryhmätoimintaan osallistumisesta, mikä kuuluu osana lyhytaikaishoitoon. Toimintamalli sopii räätälöitynä erilaisiin ja eri sektorin lyhytaikaishoitoa antaviin yksiköihin. 4

5 3. TYÖPROSESSIT Tarkoittaa: työ koostuu erilaisista toiminnoista eli prosesseista, joissa eri työtehtävät liittyvät toisiinsa ja muodostavat toimintakokonaisuuksia, joita toteutetaan päivittäisessä työssä. Laatu on tuotteen / palvelun niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, joihin perustuu tuotteen / palvelun kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Lähtökohtana: henkilökunnan auki kirjoittamat eri työprosessit ja niiden pohjana oleva hyvä käytännön kokemus sekä näyttöön perustuva tutkittu tieto. Tavoitteena: toiminnan yhtenäistäminen ja toiminnan laadun parantaminen. Sisältö: eri työprosessit; Asiakkaaksi tulo Hoito- ja kuntoutussopimus Toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kartoitus Lyhytaikaisjaksolle tulo ja kotiutus Hyvä perushoito Päivittäiset arjen toiminnot ja toimintakykyä edistävä työote Kuntouttava toiminta Omaisen tukeminen Yhteistyö Kotikäynti Seuranta ja arviointi: - toimintaa arvioidaan jatkuvasti käytännön työssä - asiakastyytyväisyys kyselyillä vuosittain - kerran vuodessa pidettävässä koko henkilökunnan ja johdon yhteisessä toiminnan arviointi- ja kehittämispalaverissa, jossa yhtenä arviointikeinona käytetään Dementoituvien hyvän hoidon elementit kriteeristö kehittämisen tueksi hoitopaikoissa. Vastuuhenkilöt: - koko henkilökunta jatkuvan arvioinnin osalta - asiakastyytyväisyys kyselyn ja dementoituvien hyvän hoidon elementit kriteeristön osalta tiimivastaava ja johto yhdessä. vuorovaikutus perheen kanssa yksilöllinen kohtaaminen ja inhimillinen myötäeläminen kaikkien sitoutuminen yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja periaatteiden noudattamiseen omassa työssään 5

6 3.1. Asiakkaaksi tulo Asiakkuudella tarkoitetaan: lyhytaikaishoito yksikön asiakkaalla tarkoitetaan kotona asuvaa dementoituvaa sekä häntä siellä hoitavaa omaishoitajaa. Molemmat tulee nähdä kuntoutujina, vaikka ensisijainen asiakas onkin sairastunut. Lyhytaikaishoidon asiakas voi olla myös yksinasuva kotihoidon palveluita käyttävä dementoitunut. Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan: suunnitelmallista kotona asumista tukevaa laitoshoitoa, mikä voidaan järjestää jaksottais- tai intervallihoitona. Intervallihoidossa on määritelty säännöllinen rytmi kuntoutusjaksojen ja kotihoidon välillä. Jaksottaishoidossa kuntoutusjaksoista sovitaan erikseen tarpeen mukaan. Keskeinen osa kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa on hyvä yhteydenpito kodin, kotihoidon ja lyhytaikaishoitopaikan välillä sekä omaishoitajan tukeminen eri keinoin. Lähtökohtana: ovat asiakkaan elämänhistoria, perheen nykytilanne, molempien jäljellä oleva toimintakyky ja voimavarat. Kuntouttavan lyhytaikaishoitoyksikön yhteinen toimintaajatus ja arvot, joissa korostuvat dementoituvien ihmisten inhimilliset oikeudet, kokonaisvaltainen, toimintakykyä edistävä työtapa ja läheisten huomioon ottaminen ovat keskeisiä toimintaa ohjaavia tekijöitä. Tavoitteena: - kotihoidon jatkuminen mahdollisimman pitkään - perheelle turvallisuuden tunteen luominen - sairastuneen ja omaishoitajan elämänlaadun parantaminen - kokonaiskuvan saaminen perheen tilanteesta lyhytaikaishoidon tavoitteiden ja sisällön suunnittelua varten yhdessä perheen kanssa. Omahoitajan nimeäminen ( mietitään yhdessä hoitotiimissä) Valmistelut ennen ensimmäistä jaksoa: - selvitetään asiakkaan henkilötiedot, omaisten tiedot, tiedot sairauksista, lääkityksestä, hoitojaksoista muissa hoitopaikoissa, toimintakyvystä ja apuvälineistä - kotihoidon hoito- ja palvelusopimuksen tiedot, mikäli kotihoidon asiakas - laitetaan kutsukirje n. viikkoa ennen sovitun jakson alkua - otetaan yhteys 2-3 päivää ennen saapumista puhelimitse omaishoitajaan, sovitaan tuloaika ja pyydetään omaishoitajaa varaamaan aikaa n. tunnin alkuhaastattelua sekä hoito- ja kuntoutussopimuksen laatimista varten. Vastuuhenkilö: sairaanhoitaja / omahoitaja vastuuhoitajan nimeäminen tutustua huolella asiakkaan tietoihin ja arjen sujuvuuteen kotihoidossa kutsukirje ja puhelimitse yhteydenotto ennen jaksoa luotettavan ensivaikutelman ja aidon vuorovaikutussuhteen luominen perheen kanssa 6

7 3.2 Hoito- ja kuntoutussopimus Tarkoittaa: kirjallista kokonaiskuvausta asiakkaan / asukkaan hoidosta ja kuntoutuksesta. Lähtökohtana: laadukas hoito ja kuntoutus voi perustua vain huolellisesti tehtyyn kokonaistilanteen kartoitukseen, johon tuovat oman osaamisensa moni ammatillinen tiimi; sosiaalityön, hoitotyön, kuntoutuksen ja lääketieteellisen työn osaajat sekä muut hoitoon ja kuntoutukseen osallistujat. Hoito- ja kuntoutussopimus on työväline, minkä avulla turvataan yksilöllisyys ja jatkuvuus saumattomaksi kokonaisuudeksi. Hoito- ja kuntoutussopimukselle on juridinen perusta ja sitä säätelevät seuraavat lait ja asetukset; - laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki 812/2000) - laki potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki 785/1992) - laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) - henkilörekisterilaki (471/1987) ja sen muutokset 1011/1989, 387/1994, 630/1995 Tavoitteena: - hyvä asiakasturvallisuus - hyvä tiedonkulku - hyvä asiakastyytyväisyys - hyvä vaikuttavuus ja laadunvarmistus - oikeanlainen hoito ja kuntoutus - taloudellisuus - kokonaisvaltainen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu Sisältö: 1. selvitetään asiakkaan esitiedot; - nimi, syntymäaika, asuinpaikka, perhesuhteet ja sosiaalietuudet - lääketieteelliset diagnoosit, hoitotyön diagnoosi ja päätavoite - hoitoon ja kuntoutukseen tulon syy - omaishoitaja, omalääkäri, lyhytaikaishoidon omahoitaja, kotihoidon omahoitaja - lääkitys, apuvälineet, allergiat, yliherkkyydet, erityisruokavaliot 2. asiakkaan toimintakyvyn sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeen määrittely, jossa on otettava huomioon seuraavat tekijät; - kognitiiviset, psyykkiset, emotionaaliset, fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät 3. asiakkaan voimavarojen määrittely, omaiset ja muut tukiverkostot mukaan lukien 4. konkreettiset ja selkeät tavoitteet hoidolle ja kuntoutukselle asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi 5. hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien yhdessä sopimat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, unohtamatta omaisia ja muita asiakkaan tukihenkilöitä 6. yhteisesti sovitut mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan sovittuina ajankohtina. Seuranta ja arviointi: toteutetaan 6 kuukauden välein tai tarpeen vaatiessa yhteisymmärryksessä sopimuksen laatimiseen osallistuneiden kanssa, minkä jälkeen sopimus arvioidaan ja päivitetään sovitulla tavalla yhdessä. Sovitut muutokset kirjataan yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa heti kun niistä on sovittu. Vastuuhenkilö: omahoitaja että sopimuksessa näkyvät perheen ilmaisemat todelliset tarpeet konkreettiset tavoitteet, jotka kohtaavat arjen sopimuksen tavoitteista ja keinoista tiedon kulku kaikille osaston työntekijöille ja muille perheen kanssa toimiville tahoille, mm. kotihoidolle seurannan ja arvioinnin yhteydessä saatu palautetieto ohjaa sopimuksen ajantasaistamista ja suunnitelman toteutumista arjessa 7

8 3.3 Toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kartoitus Tarkoittaa: ihmisen kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista tavanomaisina pidettävissä tilanteissa. Terveydentila, ikä, mieliala ja ympäristö vaikuttavat toimintakykyyn. Toimintakyvyn osa-alueita ovat älyllinen, sosiaalinen, fyysinen ja emotionaalinen toimintakyky. Hoidon tarpeen arviointi perustuu ikääntyneen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin vastaamiseen. 1. Älylliseen toimintakykyyn kuuluu tiedon käsittely, muisti ja oppiminen, tavoitteellisuus, toiminnan ja ajattelun ohjanta sekä kielellinen toiminta. Vireys ja tarkkaavaisuus sekä tunne- ja motivaatiotila vaikuttavat älylliseen toimintakykyyn. 2. Sosiaalinen toimintakyky käsittää kyvyn orientoitua aikaan ja paikkaan, kyvyn toimia ja olla sosiaalisessa kanssakäymisessä toisten kanssa. 3. Fyysinen toimintakyky käsittää kyvyn liikkua ja suoriutua omin avuin päivittäisistä toiminnoista ja se voidaan sisällyttää sosiaaliseen toimintakykyyn. 4. Emotionaaliseen toimintakykyyn kuuluu kyky käsitellä sisäisiä ja ulkoa tulevia psyykkisiä ärsykkeitä. Emotionaaliseen toimintakykyyn vaikuttaa kyky tuntea mielihyvää, mielialan vaihtelu, mielenkiinnon suuntautuminen ja itsetunto. Lähtökohtana: hoitotyö lähtee siitä, että henkilö itse on ensisijainen terveytensä ja toimintakykynsä ylläpitäjä. Tällöin hän käyttää niitä toimintakykynsä alueita, mitkä mahdollistavat arjessa selviytymisen. Kun selviytymiseen tulee ongelmia, hän tarvitsee muiden apua. Tuen ja auttamisen lähtökohtana on se, että hoitajat tietävät sairastuneen voimavarat, toimintakyvyn vahvat ja heikot alueet. Tavoitteena: jäljellä olevien voimavarojen, terveydentilan sekä toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen. Sisältönä: 1. omaisen haastattelu 2. dementoituvan haastattelu 3. havainnointi arjessa 4. toimintakyvyn arviointimittareita; MMSE, ADL tai IADL,CDR -luokitus, GDS - mittarilla, TOIMIVA-testillä, RAVA- indeksi, RAI, FIM, Cornell. 5. terveydentilaa arvioidaan painon, verenpaineen, verensokerin, virtsan ja ihon seurannan avulla 6. tiedot toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kartoituksesta, suunnitelmista, arvioinnista ja seurannasta dokumentoidaan. Seuranta ja arviointi: toteutetaan 6 kuukauden väliajoin tai tilanteen muuttuessa yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa. Vastuuhenkilö: omahoitaja asiakkaalle merkityksellisen toimintakyvyn kuvaaminen toiminnan tason luokittelu esim. pukeutuminen; pukeutuu itsenäisesti, lopputulos siisti pukeutuu itsenäisesti, kerrospukeutumista pukeutuu itsenäisesti, lopputulos epäasiallinen oikein mitoitettu apu; sanallinen ohjaus riittävä sanallinen ohjaus ja vaatekappaleet esille sanallinen ohjaus ja vaatekappaleet ojentaen yksitellen sanallinen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen sanallinen ohjaus samalla avustaen puolesta pukeminen 8

9 3.4 Lyhytaikaisjaksolle tulo ja kotiutus Tavoitteena: - Perheelle turvallisuuden tunteen lisääminen sekä kiireettömän ja rauhallisen ilmapiirin luominen. - Saada kokonaiskuva tilanteesta lyhytaikaishoidon tavoitteiden ja sisällön suunnittelua varten yhdessä perheen kanssa. - Tavoitteellisen ja tarkoituksenmukaisen hoito- ja kuntoutussopimuksen laatiminen ja käytännön toteuttaminen. - Hoitohenkilökunnan ja perheen sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. - Hoidollisen ja kuntoutuksellisen yhteistyön lisääntyminen perheen ja hoitohenkilökunnan välillä. - Hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus. Valmistelut ennen tuloa: päivää ennen jakson alkua omahoitaja tai korvaava hoitaja soittaa omaishoitajalle. - Sopii tarkemmin jo aikaisemmin sovitulle jaksolle tulosta, saapumisajasta, mukaan tarvittavista henkilökohtaisista tavaroista. - Tutustutaan tarkemmin käytettävissä oleviin tietoihin perheen sen hetkisestä tilanteesta. Vastaanottaminen: - Aamulla työnjaossa sovitaan kuka ottaa asiakkaan vastaan mikäli nimetty omahoitaja ei ole paikalla. - Etukäteen on sovittu tarkempi tuloaika, jolloin omahoitaja tai korvaava hoitaja keskeyttää muun työn ja vastaanottaa ovella asiakkaan ja omaishoitajan heidän saapuessaan. - Toivottaa heidät tervetulleeksi, esittelee huoneen ja mahdollisen huonetoverin, käy läpi osaston päiväjärjestyksen ja muut yleiset asiat, kuten; ruokavaliot, suihkutukset, saunomiset, omaisten vierailut osastolla ja yhteiset tapahtumat ym. - Tämän jälkeen huoneessa aloitetaan asiakkaan ja omaishoitajan tulohaastattelu. Tulohaastattelut (lomake): - Tulohaastattelu tehdään tulohaastattelu lomaketta käyttäen, mikä täytetään kerran ja sen jälkeen siihen vain tehdään tarvittavat muutokset aina jaksojen alkaessa. Lomake toimii hoitajan muistilistana ja on apuna kun asiakkaan tulotilanne kirjataan käytössä olevaan tietojärjestelmään. Hoito- ja kuntoutussopimuksen laatiminen: - Yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa viimeistään toisen jakson alussa laaditaan hoito- ja kuntoutussopimus, jota seurataan ja arvioidaan aina jaksoille tullessa ja kotiutuessa sekä tehdään tarvittavat muutokset. - Lomakkeina käytetään esim. Efficassa elämisen toiminnot ja hoitosuunnitelma lomakkeita. - Hoito- ja kuntoutussopimuksen suunnitelmat perustuvat asiakkaalle ja perheelle jo aiemmin kotihoidon hoito- ja palvelusopimuksessa tehtyihin terveydentilan ja toimintakyvyn kartoituksiin ja selvityksiin sekä asiakkaan ja omaishoitajan toiveisiin ja tarpeisiin. Kunto- ja virkistysohjelman laatiminen ja näkyville laittaminen: - Edellä mainitun hoito- ja kuntoutussuunnitelman pohjalta laaditaan myös 9

10 yksilöllinen kunto- ja virkistysohjelma yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa. - Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien muuttuessa tehdään tarvittavat muutokset myös kunto- ja virkistysohjelmaan. - Ohjelma laitetaan asiakkaan vuoteen yläpuolelle seinään aina asiakkaan saapuessa. - Kotijaksoille annetaan tarvittavat kunto- ja virkistysohjelmaa tukevat ohjeet omaishoitajalle ja kotihoidolle. Kirjaaminen: - Kirjataan asiakas sisään, kertomus tiedot, tarkistetaan hoitosuunnitelma, katsotaan kotipalvelunsivut, lääkelista, yle-lehti sekä SAS-hoitajan kirjaamiset, dementiahoitajan kirjaamiset tarvittaessa ym. tarvittavat tiedot tietojärjestelmästä. KOTIUTUS: - Omahoitaja tai korvaava hoitaja kirjaa etukäteen viestivihkoon tarvittavat viestit kotihoidolle, mikäli viestivihko käytössä. - Omahoitaja tai korvaava hoitaja on tulotilanteessa sovittuna ajankohtana paikalla omaishoitajan saapuessa hakemaan omaistaan kotiin. - Asiakkaan huoneessa käydään yhdessä läpi jakson toteutuminen, arvioidaan jakson sujuminen suhteessa tavoitteisiin ja annetaan tarvittavat kotiohjeet sekä muistutetaan seuraavasta jo ennalta sovitusta jaksosta sekä sovitaan muista tarvittavista asioista. Kirjaaminen: - Kirjataan jakson toteutumisesta yhteenveto ja jatkosuunnitelmat sekä tarpeen vaatiessa mahdolliset viestit kotihoidolle tai muulle hoitotaholle. - Kirjaamisen tulee olla asiakkaan toimintakykyä kuvailevaa ja arvioivaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. - Lopuksi asiakas kirjataan ulos. Vastuuhenkilö: - Omahoitaja tai korvaava hoitaja. Seuranta ja arviointi: asiakastyytyväisyys kysely kerran vuodessa, vastuuhoitajan jatkuvana itsearviointina. aito kohtaaminen ja kuunteleminen varata aikaa keskusteluun asiakkaalle ja omaishoitajalle merkityksellisistä asioista selvittää asiakkaan taustaa, elämäntarinaa, merkityksellisiä asioita ja ihmisiä hänen elämässään, minäkuvaa, hyvinvointia ja jäljellä olevia voimavaroja hoito- ja kuntoutussopimuksen laatiminen ja päivittäminen yhdessä perheen kanssa kunto- ja virkistysohjelman laatiminen ja päivittäminen yhdessä perheen kanssa jakson loppuarvioinnin tekeminen yhdessä perheen kanssa sekä jatkosuunnitelmien laatiminen 10

11 3.5 Hyvä perushoito Tarkoittaa: ikäihmisen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin vastaamista. Perushoito on myös toimintakykyä edistävää hoitoa. Lähtökohtana: on, että ihminen tulee kuulluksi ja asianmukaisesti hoidetuksi ja että hänen ainutlaatuisuuttaan ja aikuisuuttaan kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Ammatillisen etiikan noudattaminen kaikissa tilanteissa. Tavoitteena: 1. tyytyväinen asiakas 2. tukea asiakkaan elämänlaatua kaikissa niissä eri toimintaympäristöissä, joissa hoitoa ja palveluja tarvitsevat ihmiset elävät. Elämänlaatu koostuu seuraavista asioista; - yleinen elämään tyytyväisyys - mielihyvän tunne ja onnellisuus - tarpeiden tyydyttäminen - edellisten yhdistelmät. Sisältö: 1. hygienia ja ihon hoito 2. ravitsemus 3. eritystoiminta 4. suun hoito 5. kivun hoito 6. toiminnallisten kuulo- ja näköhaittojen huomioiminen 7. mielialaongelmien tunnistaminen ja hoito 8. dementoituneiden käytösoireiden hoito 9. kaltoin kohtelun tunnistaminen, ehkäisy ja siihen puuttuminen 10. dementoituneet ja uni 11. dementoituneet ja seksuaalisuus 12. dementoituneet ja päihteet 13. arvokkaan kuoleman tukeminen Seuranta ja arviointi: päivittäin ja / tai säännöllisin väliajoin. Vastuuhenkilöt: kaikki osaston hoitotyöntekijät Hygienia ja ihon hoito hoitaa ihoa huolellisesti ja ehkäistä painehaavojen synty arvioida ihon kunto säännöllisesti (huom. Sairaanhoitajan käsikirja) tunnistaa painehaava riskit, ylläpitää hyvää ravitsemusta ja huolehtia säännöllisestä liikunnasta ja ulkoilusta käyttää painetta keventäviä apuvälineitä, patjoja ja istuintyynyjä sekä huolehtia asentohoidosta yhteistyö omaisten kanssa (ohjeistus kotiin) Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Aejmelaeus ym ja Iivanainen ym Eritystoiminta huolehtia nesteytyksestä ja ravitsemuksesta seurata vatsan toimintaa, virtsaamista ja rakon hallintaa 11

12 Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Aejmelaeus ym.2007 ja Iivanainen ym Ravitsemus taata ravinnon saanti yksilölliset mieltymykset huomioon ottaen tunnistaa aliravitsemusriskit ja varmistaa riittävän nesteen, valkuaisaineen, D- vitamiinin ja kalkin saanti (Merja Suominen; Ravitsemus osana ikääntyneen hyvää hoitoa -opas, Vanhustyön keskusliitto) järjestää ruokailutilanteet säännöllisesti, suoden myös mahdollisuuden joustavuuteen, jolloin yksilöllisiä tottumuksia kunnioitetaan suunnitella ruokailutilanteet kiireettömiksi ja viihtyisiksi niin koti- kuin laitoshoidossakin Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Aejmelaeus ym.2007, Iivanainen ym ja Ikääntyneen ravitsemus ja erityisruokavaliot. Opas ikääntyneitä hoitavalle henkilökunnalle Ravitsemusterapeuttinen yhdistyksen julkaisu Suunhoito varmistaa suun huolellinen ja säännöllinen hoito arvioida suun kunto säännöllisesti, huomioon ottaen erityisesti riskiryhmät, kuten esim. diabetes, tulehdussairaudet ym. tunnistaa suun kuntoa uhkaavat riskitekijät, kuten esim. lääkitys Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Iivanainen ym ja Ikäihmisen suun hoidon opas. Suomen hammaslääkäriliiton julkaisu Kivun hoito pyrkiä täyteen kivun hallintaan ja toimintakykyisyyteen parantaa kipua aiheuttava sairaus tai pyrkiä hidastamaan sairauden eteneminen tai lievittää kroonista sairautta valita lääkitys yksilöllisesti, aloittaa kivun lääkehoito matalin annoksin ja nostaa sitä asteittain, annostella lääkitys säännöllisesti sekä ottaa huomioon kivun lääkkeettömät hoitomenetelmät tarkistaa kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus säännöllisesti Lisätietoja: Voutilainen ym ja Kalso, E & Vainio, A Toiminnallisten kuulo- ja näköhaittojen huomioiminen löytää ja hoitaa kuulo- ja näköhaitat arvioida kuulo ja näkö säännöllisesti tunnistaa kuulo- ja näköhaitoista mahdollisesti seuraavat riskitekijät Lisätietoja: Voutilainen ym Mielialaongelmien tunnistaminen ja hoito tunnistaa masentuneen voimavarat elämän laadun parantamiseksi ja välittää uskoa voimavaroihin tunnistaa masennusalttiutta lisäävät tekijät ja -oireet rakentaa yksilöllinen hoitomalli ja tukea jaksamista vuorovaikutuksessa sekä pitää toivoa yllä sinnikkäästi ja maltillisesti etsiä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa jäljellä olevien voimavarojen mukaisia rooleja ja tehtäviä 12

13 Lisätietoja: Voutilainen ym ja Aejmelaeus ym Dementoituneiden haasteelliseen käyttäytymiseen vastaaminen huomioida ensisijaisesti lääkkeettömät hoidot vahvistaa käytösoireisen dementoituneen hyvinvointia tunnistaa taustalla vaikuttavat tekijät valita hoitomuodot häiriöitä aiheuttavien syiden mukaan vahvistaa työtiimin ongelmanratkaisutaitoja (Voutilainen ym. 2002). huomioida myös kotitilanne Lisätietoja: Voutilainen ym ja Aejmelaeus ym Kaltoin kohtelun tunnistaminen, ehkäisy ja siihen puuttuminen puuttua kaltoin kohtelun tilainteisiin välittömästi sitä havaittaessa tai epäiltäessä tunnistaa sen eri muodot laatia toimintaohjeet, tarkkailla hoitoyhteisön asennoitumista ikääntyneisiin sekä pohtia erilaisten fyysisten ja kemiallisten pakotteiden käytön syitä kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta noudattaa lakia potilaan oikeuksista sekä mielenterveyslakia, joissa on määrätty, että; - liikkumisvapauden rajoittamisesta eli vuoteeseen tai geriatriseen tuoliin sitomisesta hoitoyksikössä päättää hoitava lääkäri - sidotulle on määrättävä vastuu hoitaja - sidotun tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen - käytetystä rajoitustoimenpiteestä, sen syystä ja kestosta tulee tehdä merkintä asiakkaasta toimintayksikössä pidettäviin asiakirjoihin - rajoitusten toteuttamisesta tulee kunkin toimintayksikön laatia kirjalliset ohjeet - - rajoituksista tulee toimintayksikössä pitää erillistä luetteloa, jossa on tiedot rajoituksen kohteena olleesta henkilöstä, rajoituksesta ja rajoituksesta päättäneestä henkilöstä. - Lääninhallitukselle on kahden viikon välein toimitettava ilmoitus potilaiden eristämisistä ja sitomisista, ilmoituksessa on mainittava potilaan tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteen määränneen lääkärin nimi. huolehtia työyksikön henkilöstön hyvinvoinnista huomioida myös kotona tapahtuva joko tahallinen tai tahaton kaltoin kohtelu Lisätietoja: Voutilainen ym ja Aejmelaeus ym Ikäihmiset ja uni kiinnittää huomiota hyvään unen laatuun, mikä nostaa mielialaa ja parantaa suorituskykyä iän karttuessa tulee huomioida, että uni kevenee kiinnittää huomiota huonoon unen laatuun, mikä lisää aggressiivisuutta, heikentää kehotusten hallintaa, laskee suorituskykyä ja keskittymistä, lisää rauhattomuutta, lihottaa, heikentää muistia sekä altistaa masennukselle ja tapaturmille (Leskinen 2007). Lisätietoja: Iivanainen ym ja Kivelä, S-L

14 Ikäihmiset ja seksuaalisuus kunnioittaa seksuaalisuutta osana ikääntyneen elämää tukea ikäihmisen yksilöllistä seksuaalisuutta ottaa hienotunteisesti huomioon ikääntyneen ihmisen yksilöllisen fyysisen reviirin tarve hoitotilanteissa ymmärtää, että ikääntyneen seksuaalisuuden kohtaaminen edellyttää ammattihenkilöltä tasapainoista suhtautumista omaan seksuaalisuuteensa Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Iivanainen ym ja Aejmelaeus ym Ikäihmiset ja päihteet hyväksyä jokaisen oikeus kohtuulliseen alkoholin käyttöön sekä tiedottaa päihteiden väärinkäyttöön liittyvistä ongelmista ymmärtää taustalla vaikuttavat tekijät perustaa auttamissuhde kuunteluun, ymmärtämiseen ja läsnäoloon hyödyntää tarvittaessa A-klinikan, mielenterveystoimiston tai muun vastaavan yksikön osaamista Lisätietoja: Voutilainen ym ja Aejmelaeus ym Arvokkaan kuoleman tukeminen arvostaa kuolevan itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa arvokas kuolema sekä perustaa saattohoidon alkaminen ikääntyneen itsensä, hänen omaisensa sekä hoitoon osallistuvan työryhmän yhteiseen päätökseen taata kuolevan haluama tuki ja levollisuus ja tunnistaa kärsimystä aiheuttavat oireet lievittää kärsimystä sekä tukea kuolevaa ja hänen omaisiaan tukea henkilöstöä kuolevan hoidossa huomioida kuolevan oma vakaumus tarvittaessa hoitopaikan yhteinen saattohoidon linjaus valmiiksi mietittynä, mikäli omaiset ja kuoleva itse eivät ole siitä päättämässä Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Iivanainen ym ja Aejmelaeus ym.2007 LÄHTEET Aejmelaeus, R, Kan, S., Katajisto, K-R & Pohjola, L. Erikoistu vanhustyöhön WSOY. Iivanainen, A., Jauhiainen, M. & Pikkarainen, P Hoitamisen taito. Tammi. Kalso, E. & Vainio, A Kipu. Duodecim. Kivelä, S-L Voimavaroja unesta. Hyvä uni iäkkäänä. Kirjapaja. Voutilainen Päivi & co (toim). Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Stakes oppaita 49. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi

15 3.6 Toimintakykyä edistävällä työotteella toteutettava arjen toiminta Päivittäiset toiminnot: - peseytyminen - pukeutuminen, riisuutuminen - hiusten laitto - hampaiden pesu - parran ajo - vuoteen sijaus ja avaus - ruokailu - lääkkeiden otto - wc-toiminnot - liikkuminen - ulkoilu Toimintakykyä edistävä työote: - tarkoittaa työntekijän tapaa suhtautua arjen työhön ja asiakkaisiin / asukkaisiin siten, että dementoituvan ja hoitotyöntekijän yhdessä toimiminen tuottaa onnistumisen kokemuksia, hyvää oloa ja iloa molemmille. - tavoitteena on edistää dementoituvan hyvinvointia ja elämänlaatua sekä selviytymistä kompensoiden toimintakyvyn heikentyneitä osa-alueita - lähtökohtana on dementoituvan ihmisen yksilöllisyyden tunnustaminen ja sen kunnioittaminen, itsemääräämisoikeuden tukeminen, säilyneiden, heikentyneiden ja menetettyjen voimavarojen tunnistaminen sekä toimintakyvyn tukeminen. Lisäksi hoitohenkilökunnalla tulee olla ajankohtaiset ja riittävät tiedot dementoivista sairauksista ja niiden vaikutuksista toimintakykyyn sekä myös kyky reflektoida omaa toimintatapaansa. - seuranta ja arviointi tehdään itse- ja vertaisarviointina. Toimintaohjeita: - Kaikissa päivittäisissä toiminnoissa noudatetaan hoito- ja kuntoutussopimusta, siinä määriteltyjä hoidon ja kuntoutuksen keinoja ja tavoitteita - Lähtökohtana on asiakkaan oma kokemus voimavarojensa ja kykyjensä riittävyydestä sekä avun tarpeesta. - Toimintakykyä edistävä työote on tapa tehdä työtä, jossa ikäihminen ja työntekijä toimivat arjessa yhdessä niin, että asiakas / asukas käyttää omia voimavarojaan työntekijän avustaessa häntä vain tarvittaessa. - Kirjauksen tulee olla asiakkaan toimintakykyä kuvailevaa ja arvioivaa, hyvän ja yhtenäisen kirjauskäytännön mukaista. Vastuuhenkilöt: - kaikki osaston hoitotyön tekijät. Päivittäiset toiminnot: Peseytyminen, hampaiden pesu, parran ajo, hiusten laitto Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja välineet esille - sanallinen ohjaus ja välineet yksitellen ojentaen 15

16 - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Pukeutuminen / riisuuntuminen Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja vaatekappaleet esille - sanallinen ohjaus ja vaatekappaleet yksitellen ojentaen - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Vuoteen sijaus ja avaus Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja päiväpeitto esille - sanallinen ohjaus ja vuodevaatteet / päiväpeitto yksitellen ojentaen - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Ruokailu Yksilötasolla määritellään ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään ja valinnan mahdollisuuksia: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja ruokailuvälineet / ruoat yksitellen esille ojentaen - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta osittain avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Yhteisötasolla annetaan asukkaiden / asiakkaiden osallistua ruokakärryjen hakuun / takaisin vientiin, pöytien kattamiseen / korjaamiseen sekä itse valita, ottaa ja voidella leivät, valita ja kaataa juomat. Ruokailu on yhteisöllinen ja kuntouttava tilanne, jossa olennaista on ruokailijoiden aktiivinen rooli, sosiaalinen seurustelu pöydissä asukkaiden / asiakkaiden välillä sekä asukkaiden / asiakkaiden ja henkilökunnan välillä Lääkkeiden otto Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja lääkkeet esille - sanallinen ohjaus ja lääkkeet yksitellen ojentaen - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan lääkkeen anto avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen 16

17 Wc-toiminnot Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Liikkuminen ja siirtyminen Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja mahdollinen apuväline esille - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan liikkuminen / siirtyminen avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Ulkoilu Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä ulkoiluvaatteiden pukemiseen, apuvälineet ottamiseen ja ulos lähtemiseen sekä ulkona liikkumiseen - sanallinen ohjaus ja ulkoiluvaatteet esille sekä mahdollinen apuväline esille - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan ulkoilu avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - kuljetetaan pyörätuolilla antaa asukkaille ja asiakkaille mahdollisuus osallistua kaikkeen arjen toimintaan yhdessä hoitajien kanssa läsnäolo ja lähellä olo aikuisena kohteleminen kiireettömän ilmapiirin luominen että dementoituva ihminen tekee hoitotilanteissa kaiken sen, mihin hän pystyy ja hoitotyöntekijän rooli on olla tilanteiden ohjaajana ja motivoijana = käsien päällä istumisen taito 17

18 3.7 Kuntoutus Tarkoittaa: prosessia, jonka avulla parannetaan sairastuneen mahdollisuuksia elää ja osallistua omilla edellytyksillään, tuettuna, auttaa häntä toteuttamaan itseään sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Lähtökohtana: yksilöllisyys ja oikea-aikaisuus. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että jokainen on oma persoonallisuutensa, jokaiselle on omat tapansa ja kiinnostuksensa ja erilainen elämäntilanne. Nämä kaikki vaikuttavat toimintakykyyn ja ne on otettava huomioon kuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Oikea-aikaisuudella tarkoitetaan erilaisten kuntoutustoimenpiteiden oikeaa ajoittamista, sillä dementoivat sairaudet ovat eteneviä prosesseja, joissa toimintakyky muuttuu sairauden edetessä, jolloin kuntoutuksen tavoitteet ja keinot vaihtelevat myös tilan vaikeusasteen mukaan. Tavoitteena: on tukea kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ovat esim. sairauden vuoksi uhattuina tai heikentyneet. - Dementoivan sairauden varhaisessa vaiheessa kuntoutuksella pyritään oireiden lieventämiseen. - Lievässä vaiheessa pyritään toimintakyvyn ylläpitämiseen, taitojen ja jäljellä olevien kykyalueiden harjaannuttamiseen ja selviytymistä tukevien kompensoivien toimintatapojen kehittämiseen ottaen huomioon heikkenevät kykyalueet. - Keskivaikeassa vaiheessa tarvitaan yksilöllistä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, erityisen tärkeää tässä vaiheessa on kuntouttava työote ja ryhmätoiminnot. - Vaikeassa vaiheessa tuetaan vuorovaikutustaitojen säilymistä ja liikuntakykyä sekä ehkäistään lisäongelmien, esim. kaatuiluun liittyvien lonkkamurtumien syntymistä. Kuntouttavan hoidon sisältöön kuuluu myös aistien aktivointia. Sisältö: - ulkoilu - kävely sisätiloissa - erilaiset ryhmätoiminnot; muisteluryhmä, lauluryhmä, tanssiryhmä, peliryhmä, kirjallisuusryhmä, hengelliset ryhmät, puutarhanhoitoryhmä - omaishoitajien tukeminen; ohjaus, neuvonta ja kuunteleminen - vastuu henkilöt; kaikki osaston työntekijät, kuntohoitaja ja virikevastaava Fysioterapia; - tasapainoharjoittelu - erityyppinen kävelyharjoittelu - kuntosaliharjoittelu - venyttely- ja rentousharjoitukset - apuväline asiat - vastuu henkilö; kuntohoitaja (fysioterapeutti) Muita terapioita ovat esim. toimintaterapia, taideterapia, puutarhaterapia, puheterapia. Seuranta ja arviointi: - toteutetaan joka jakson aikana ja tarkemmin 6 kuukauden väliajoin - vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan sovittujen mittareiden avulla; esim. RAVA, MMSE, ADL, TOIMIVA testi ja havainnointi. Vastuuhenkilöt: omahoitaja, osaston koko muu henkilökunta, kuntohoitaja, virikevastaava yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laatiminen yhteistyössä dementoituvan ja hänen läheistensä kanssa tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset kuntoutuskeinot sairauden eri vaiheissa 18

19 3.8 Omaisen tukeminen Tarkoittaa: omainen nähdään asiantuntijana ja yhteistyökumppanina dementoituvan läheisensä asioissa ja hänet otetaan mukaan omaisensa hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Myös omaishoitajan omat jaksamista lisäävät mahdolliset tukitoimet kartoitetaan ja pyritään vastaamaan niihin. Lähtökohtana: hoitohenkilökunta tuntee omaisen tilanteen, tunnistaa omaisen oikeudet sekä omaa rohkeutta ja intoa rakentaa yhteistyötä. Omaiset nähdään voimavarana hoidossa ja kuntoutuksessa kaikissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena: luottamuksellinen ja merkityksellinen yhteistyö ja näin kotihoidon jatkuminen mahdollisimman pitkään. Sisältö: - omaisten riittävä tiedon ja tuen saanti, esim. sovitaan mitä asioita omahoitaja voi tehdä omaishoitajan puolesta, joustavuus hoitojaksojen pituuden suunnitteluissa - sovitaan perheelle selkeät ohjeet yhteydenottoon, mihin voi soittaa tarvittaessa - kotihoidon ongelmien kuunteleminen ja niihin vastaaminen - mahdollisuus tarvittaessa sosiaalihoitajan palveluihin - yhteisen toimintaohjeen laatiminen; miten menetellään tilanteessa, jossa omaishoitaja itse esim. sairastuu, eikä voi tai jaksa ottaa omaistaan kotiin lyhytaikaisjakson päättyessä - dementoituvan ihmisen elämäntarinan kertomisessa on omaisilla tärkeä rooli - omaisen kanssa käydään läpi hoitoyhteisön hoitoideologia, toimintatapa ja keskustellaan hoidon ja kuntoutuksen tavoitteista ja toteutuksesta. Seuranta ja arviointi: - tarvittaessa yhteisesti sovitut tapaamiset, joissa arvioidaan yhteistyön sujumista - asiakastyytyväisyys kysely Vastuuhenkilöt: omahoitajat kuunteleminen, keskusteleminen ja lohduttaminen läsnäolo ja inhimillinen myötäeläminen luottamuksen saavuttaminen asiantuntijuus selkeästi perheelle ilmoitettu yhteystieto mihin voi ottaa yhteyttä tarvittaessa 19

20 3.9 Kotikäynti Tarkoittaa: lyhytaikaishoitoyksikön omahoitajan tarvittaessa esim. kotihoidon ja / tai kuntoutuksen ammattilaisen kanssa sovitusti tekemää kotikäyntiä perheen luo. Lähtökohtana: - dementoituneen ja hänen läheisensä tukeminen ja näin kotihoidon jatkuminen mahdollisimman pitkään - kotikäynti tehdään vastuuhoitajan tekemän kartoituksen perusteella sekä perheen tarpeista lähtien ja / tai heidän niin halutessaan Tavoitteena: - kartoittaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä - selvittää ja ennakoida mahdolliset ongelmatilanteet kotona selviytymisessä - tukea omaishoitajaa - nähdä missä olosuhteissa perhe elää, miten asiakas kotona selviytyy eri toiminnoissa ja tilanteissa, havainnot huomioidaan sitten lyhytaikaishoito jaksolla päivittäisessä arjen toiminnassa sekä kuntoutuksessa - auttaa hoito- ja kuntoutussopimuksen laadinnassa - selvittää mahdolliset apuväline tarpeet ja viestiä niistä apuvälineyksikölle Sisältö: - toimintakyvyn arviointi, eri mittarit - ADL-haastattelu - RAVA-indeksi - hoitotahdon määrittäminen, lomake - havainnointi ja haastattelu - asiakkaan elämäntarinaan tutustuminen (elämäntarina lomake) Seuranta ja arviointi: kotikäynti tehdään vain kerran tai tarpeen / tilanteen muuttuessa, kun perhe on jo jonkin aikaa ollut asiakkaana. Vastuuhenkilöt: omahoitaja perheen todellisten tarpeiden ja toiveiden toteutuminen kuunteleminen, keskusteleminen läsnäolo ja inhimillinen myötäeläminen luottamuksen saavuttaminen asiantuntijuus tiedonkulku 20

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot