DEMENTOITUVIEN KUNTOUTTAVAN LYHYTAIKAISHOIDON TOIMINNAN KÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DEMENTOITUVIEN KUNTOUTTAVAN LYHYTAIKAISHOIDON TOIMINNAN KÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 DEMENTOITUVIEN KUNTOUTTAVAN LYHYTAIKAISHOIDON TOIMINNAN KÄSIKIRJA LyhDeKe-projekti

2 SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. KEHITTÄMISHANKKEESSA SAATUJA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 3. TYÖPROSESSIT 3.1 Asiakkaaksi tulo 3.2 Hoito- ja kuntoutussopimus 3.3 Toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kartoitus 3.4 Lyhytaikaisjaksolle tulo ja kotiutus 3.5 Hyvä perushoito Hygienia ja ihon hoito Ravitsemus Eritystoiminta Suun hoito Kivun hoito Toiminnallisten kuulo- ja näköhaittojen huomioiminen Mielialaongelmien tunnistaminen ja hoito Käytösoireiden hoito Kaltoin kohtelun tunnistaminen, ehkäisy ja siihen puuttuminen Uni Seksuaalisuus Päihteet Arvokkaan kuoleman tukeminen 3.6 Toimintakykyä edistävällä työotteella toteutettava arjen toiminta Peseytyminen, hampaiden pesu, parran ajo, hiusten laitto Pukeutuminen, riisuutuminen Vuoteen sijaus ja avaus Ruokailu Lääkkeiden otto Wc-toiminnot Liikkuminen Ulkoilu 3.7 Kuntoutus 3.8 Omaisen tukeminen 3.9 Kotikäynti 3.10 Yhteistyö 4. OMAHOITAJUUS 5. FYYSINEN HOITOYMPÄRISTÖ 6. KUNTOUTUMISTA TUKEVIA TYÖTAPOJA OHJEITA HENKILÖKUNNALLE 6.1 Vuorovaikutteinen toimintamalli 6.2 Kuntoutumista tukevan hoitotyön periaatteet 7. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI 7.1 Tiimityöskentely 7.2 Tyky-toiminta ja työhyvinvointi 8. VINKKEJÄ JA VOIMIA ARKEEN OMAISHOITAJIEN KURSSI 9. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI 10. LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Lyhytaikaisjaksolle tulohaastattelu lomake LIITE 2 Poukaman viikko-ohjelma LIITE 3 Kunto- ja virkistysohjelma lomake LIITE 4 Aktivointi- ja kuntoutusmalli 2

3 1. TAUSTAA Mikkelin seudun Dementiayhdistyksen koordinoimassa ja Raha-automaattiyhdistykseen rahoittamassa LyhDeKe- projektissa on laadittu dementoituvien kuntouttavan lyhytaikaishoidon toiminnan käsikirja. Käsikirjaa ovat olleet laatimassa; - Antti Auriola, omaishoitaja - Kari Kuusela, omaishoitaja - Seija Mustaparta-Tikkanen, Suomen Dementiayhdistys, Karpalokoti Pyhäsalmi - Päivi Hyvärinen-Meier, Alzheimer-keskusliitto, Leenankoti - Eija Immonen, dementianeuvoja, Mikkelin terveyskeskus - Sari Kärkkäinen, Mikkelin kaupungin vanhustenpalvelut / laitoshoito - Riitta Halonen, Mikkelin kaupungin fysioterapiapalvelut / kotihoito - Maija Vornanen, Mikkelin kaupungin vanhainkoti Pankaranta, pilottiyksikkö - Riitta Leskinen, Mikkelin kaupungin vanhainkoti Pankaranta, pilottiyksikkö - Jaana Karttunen, Graanin palvelutalo, Medone Oy - Anu Tuukkanen, Mikkelin hoivapalvelut Pelakuu Oy - Sari Ruotsalainen, Kuunsillan hoivapalvelut Oy, Pieksämäki - Elina Mikkelä, Ristiinan seudun vanhustentukiyhdistys - Jaana Sulanen, Mikkelin seudun Dementiayhdistys Toiminnan käsikirjan tavoitteena on yhtenäistää eri toimintakäytäntöjä ja turvata asiakkaan kannalta hyvä hoidon laatu sekä muuttaa toiminta tehtäväkeskeisyydestä yksilövastuiseen ja yhteisölliseen tapaan toimia. Toiminnan käsikirjan ohjeistus perustuu hyvään käytännön kokemukseen ja tutkittuun tietoon dementoituvien hyvästä hoidosta ja palvelusta. Käsikirjaan on määritelty dementoituvien kuntouttavan lyhytaikaishoidon laatukriteerit, jotka tulisi olla yhteneväiset eri palveluntarjoajilla. Käsikirja toimii myös perehdytysoppaana uusille työntekijöille ja sitä voivat hyödyntää myös omaishoitajat. Toiminnan laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisin välein 1-2 kertaa vuodessa toiminnan kehittämispalavereissa, joissa paikalla tulee olla koko henkilökunta ja johto. Käsikirjan toimintaohjeita tulee päivittää sitä mukaa kun muutostarvetta ilmenee. Toiminnan käsikirjassa annetut ohjeet ja suositukset eivät välttämättä sovellu sellaisenaan kaikkiin eri hoitoyksiköihin, joten niitä voi tarvittaessa soveltaa ja räätälöidä omaan yksikköön paremmin soveltuviksi ohjeiksi. 3

4 2. KEHITTÄMISHANKKEESSA SAATUJA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Parhaiten toiminta onnistuu pienessä muistisairaiden lyhytaikaishoitoon erikoistuneessa yksikössä johtuen sairauden erityispiirteistä. Asiakaspaikkoja voi olla 8-10, jolloin asiakasperheiden määrä voi vaihdella n välillä. Henkilöstöresurssien tulisi olla 0,6 0,8 hoitajaa / asiakas ja henkilöstö vahvuus yövuoroa lukuun ottamatta aina sama. Lyhytaikaishoito yksikön työryhmän tulisi olla moni ammatillinen, siihen tulisi kuulua myös lääkäri ja fysioterapeutti sekä mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän palveluita. Lisäksi jokaisella hoitajalla tulisi olla omahoitajuuden lisäksi jokin vahvuus / erityisosaamisalue, jonka hän hallitsee ja jota muut tiimin jäsenet voivat tarvittaessa konsultoida ja hyödyntää. Yksikössä hoitojaksojen ajankohdista sopiminen tulee olla yhdellä päivätyötä tekevällä vastuuhoitajalla, mutta niin, että kaikki tiimin jäsenet kuitenkin tietävät milloin kukakin tulee ja kotiutuu. Vastuuhoitajan tulisi tehdä aktiivisesti yhteistyötä kunnan SAS-hoitajan kanssa, mm. yhteisten palaverien muodossa. Jaksojen sopimisen kannalta on helpompaa jos yksikössä olisi vain yhden hengen huoneita. Jaksot tulisi myös sopia perheen kanssa mahdollisimman pitkälle aikavälille, mutta tarvittaessa tulisi olla jouston mahdollisuus. Aluksi jaksoja tulisi olla harvemmin ja perheen tilanteen mukaan lisätään ja / tai pidennetään hoitojaksoja, tyypillisin jaksotus on yksi viikko lyhytaikaishoidossa ja kolme viikkoa kotona, tarpeen vaatiessa jaksotus voi olla jopa 2 viikkoa hoidossa ja 2 kotona. Yhdelle päivälle ei kannata sopia liian monta tuloa ja kotiutusta. Sopiva määrä on 2-4 tuloa ja kotiutusta. Tärkeää olisi myös huomioida että samanaikaisesti jaksoilla ei ole useita asiakkaita, joilla on käytösoireiden vaihe sairaudessaan. Yhdellä hoitajalla voi olla n. 4-5 asiakasperhettä vastuullaan. Yhteydenpito puhelimitse perheeseen myös kotijakson aikana on tärkeää. Tarvittaessa omahoitaja tekee perheen luokse kotikäynnin, mikä pyritään sopimaan niin, että myös kotihoidon nimetty omahoitaja on paikalla, mikäli perhe on myös kotihoidon asiakas. Näin parannetaan yhteistyötä eri palvelun tarjoajien kesken ja vältytään mahdollisilta päällekkäisyyksiltä toiminnassa. Jaksojen aikana toteutetaan yhteistyössä perheen kanssa suunniteltua hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa, lisäksi annetaan kotihoito-ohjeita omaishoitajan tueksi. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan kirjataan myös omaishoitajan jaksamista tukevat toimet sekä hänellä oleva tukiverkosto. Lääkärin tulisi tietyin väliajoin tai tarvittaessa arvioida tiimin kanssa sairastuneiden kokonaistilanne mm. lääkityksen suhteen ja tiimillä tulisi olla mahdollisuus tarvittaessa auskultoida lääkäriä. Fysioterapeutin kanssa omahoitaja ja omaishoitaja sekä sairastunut laativat yhteistyössä henkilökohtaisen kunto-ohjelman, mikä sisältää tarvittaessa yksilöllistä fysioterapiaa ja kuntouttavaa ryhmätoimintaa, jota toteutetaan niin hoitojakson aikana kuin myös kotijakson aikana. Kaiken kaikkiaan lyhytaikaisyksikön tulisi ottaa päävastuu perheen kokonaistilanteesta, näin perheellä on yksi paikka josta se saa mahdollisimman paljon tukea ym. Lisäksi omaishoitajalle tarjotaan mahdollisuutta omaishoitajien ryhmätoimintaan osallistumisesta, mikä kuuluu osana lyhytaikaishoitoon. Toimintamalli sopii räätälöitynä erilaisiin ja eri sektorin lyhytaikaishoitoa antaviin yksiköihin. 4

5 3. TYÖPROSESSIT Tarkoittaa: työ koostuu erilaisista toiminnoista eli prosesseista, joissa eri työtehtävät liittyvät toisiinsa ja muodostavat toimintakokonaisuuksia, joita toteutetaan päivittäisessä työssä. Laatu on tuotteen / palvelun niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, joihin perustuu tuotteen / palvelun kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Lähtökohtana: henkilökunnan auki kirjoittamat eri työprosessit ja niiden pohjana oleva hyvä käytännön kokemus sekä näyttöön perustuva tutkittu tieto. Tavoitteena: toiminnan yhtenäistäminen ja toiminnan laadun parantaminen. Sisältö: eri työprosessit; Asiakkaaksi tulo Hoito- ja kuntoutussopimus Toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kartoitus Lyhytaikaisjaksolle tulo ja kotiutus Hyvä perushoito Päivittäiset arjen toiminnot ja toimintakykyä edistävä työote Kuntouttava toiminta Omaisen tukeminen Yhteistyö Kotikäynti Seuranta ja arviointi: - toimintaa arvioidaan jatkuvasti käytännön työssä - asiakastyytyväisyys kyselyillä vuosittain - kerran vuodessa pidettävässä koko henkilökunnan ja johdon yhteisessä toiminnan arviointi- ja kehittämispalaverissa, jossa yhtenä arviointikeinona käytetään Dementoituvien hyvän hoidon elementit kriteeristö kehittämisen tueksi hoitopaikoissa. Vastuuhenkilöt: - koko henkilökunta jatkuvan arvioinnin osalta - asiakastyytyväisyys kyselyn ja dementoituvien hyvän hoidon elementit kriteeristön osalta tiimivastaava ja johto yhdessä. vuorovaikutus perheen kanssa yksilöllinen kohtaaminen ja inhimillinen myötäeläminen kaikkien sitoutuminen yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja periaatteiden noudattamiseen omassa työssään 5

6 3.1. Asiakkaaksi tulo Asiakkuudella tarkoitetaan: lyhytaikaishoito yksikön asiakkaalla tarkoitetaan kotona asuvaa dementoituvaa sekä häntä siellä hoitavaa omaishoitajaa. Molemmat tulee nähdä kuntoutujina, vaikka ensisijainen asiakas onkin sairastunut. Lyhytaikaishoidon asiakas voi olla myös yksinasuva kotihoidon palveluita käyttävä dementoitunut. Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan: suunnitelmallista kotona asumista tukevaa laitoshoitoa, mikä voidaan järjestää jaksottais- tai intervallihoitona. Intervallihoidossa on määritelty säännöllinen rytmi kuntoutusjaksojen ja kotihoidon välillä. Jaksottaishoidossa kuntoutusjaksoista sovitaan erikseen tarpeen mukaan. Keskeinen osa kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa on hyvä yhteydenpito kodin, kotihoidon ja lyhytaikaishoitopaikan välillä sekä omaishoitajan tukeminen eri keinoin. Lähtökohtana: ovat asiakkaan elämänhistoria, perheen nykytilanne, molempien jäljellä oleva toimintakyky ja voimavarat. Kuntouttavan lyhytaikaishoitoyksikön yhteinen toimintaajatus ja arvot, joissa korostuvat dementoituvien ihmisten inhimilliset oikeudet, kokonaisvaltainen, toimintakykyä edistävä työtapa ja läheisten huomioon ottaminen ovat keskeisiä toimintaa ohjaavia tekijöitä. Tavoitteena: - kotihoidon jatkuminen mahdollisimman pitkään - perheelle turvallisuuden tunteen luominen - sairastuneen ja omaishoitajan elämänlaadun parantaminen - kokonaiskuvan saaminen perheen tilanteesta lyhytaikaishoidon tavoitteiden ja sisällön suunnittelua varten yhdessä perheen kanssa. Omahoitajan nimeäminen ( mietitään yhdessä hoitotiimissä) Valmistelut ennen ensimmäistä jaksoa: - selvitetään asiakkaan henkilötiedot, omaisten tiedot, tiedot sairauksista, lääkityksestä, hoitojaksoista muissa hoitopaikoissa, toimintakyvystä ja apuvälineistä - kotihoidon hoito- ja palvelusopimuksen tiedot, mikäli kotihoidon asiakas - laitetaan kutsukirje n. viikkoa ennen sovitun jakson alkua - otetaan yhteys 2-3 päivää ennen saapumista puhelimitse omaishoitajaan, sovitaan tuloaika ja pyydetään omaishoitajaa varaamaan aikaa n. tunnin alkuhaastattelua sekä hoito- ja kuntoutussopimuksen laatimista varten. Vastuuhenkilö: sairaanhoitaja / omahoitaja vastuuhoitajan nimeäminen tutustua huolella asiakkaan tietoihin ja arjen sujuvuuteen kotihoidossa kutsukirje ja puhelimitse yhteydenotto ennen jaksoa luotettavan ensivaikutelman ja aidon vuorovaikutussuhteen luominen perheen kanssa 6

7 3.2 Hoito- ja kuntoutussopimus Tarkoittaa: kirjallista kokonaiskuvausta asiakkaan / asukkaan hoidosta ja kuntoutuksesta. Lähtökohtana: laadukas hoito ja kuntoutus voi perustua vain huolellisesti tehtyyn kokonaistilanteen kartoitukseen, johon tuovat oman osaamisensa moni ammatillinen tiimi; sosiaalityön, hoitotyön, kuntoutuksen ja lääketieteellisen työn osaajat sekä muut hoitoon ja kuntoutukseen osallistujat. Hoito- ja kuntoutussopimus on työväline, minkä avulla turvataan yksilöllisyys ja jatkuvuus saumattomaksi kokonaisuudeksi. Hoito- ja kuntoutussopimukselle on juridinen perusta ja sitä säätelevät seuraavat lait ja asetukset; - laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki 812/2000) - laki potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki 785/1992) - laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) - henkilörekisterilaki (471/1987) ja sen muutokset 1011/1989, 387/1994, 630/1995 Tavoitteena: - hyvä asiakasturvallisuus - hyvä tiedonkulku - hyvä asiakastyytyväisyys - hyvä vaikuttavuus ja laadunvarmistus - oikeanlainen hoito ja kuntoutus - taloudellisuus - kokonaisvaltainen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu Sisältö: 1. selvitetään asiakkaan esitiedot; - nimi, syntymäaika, asuinpaikka, perhesuhteet ja sosiaalietuudet - lääketieteelliset diagnoosit, hoitotyön diagnoosi ja päätavoite - hoitoon ja kuntoutukseen tulon syy - omaishoitaja, omalääkäri, lyhytaikaishoidon omahoitaja, kotihoidon omahoitaja - lääkitys, apuvälineet, allergiat, yliherkkyydet, erityisruokavaliot 2. asiakkaan toimintakyvyn sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeen määrittely, jossa on otettava huomioon seuraavat tekijät; - kognitiiviset, psyykkiset, emotionaaliset, fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät 3. asiakkaan voimavarojen määrittely, omaiset ja muut tukiverkostot mukaan lukien 4. konkreettiset ja selkeät tavoitteet hoidolle ja kuntoutukselle asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi 5. hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien yhdessä sopimat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, unohtamatta omaisia ja muita asiakkaan tukihenkilöitä 6. yhteisesti sovitut mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan sovittuina ajankohtina. Seuranta ja arviointi: toteutetaan 6 kuukauden välein tai tarpeen vaatiessa yhteisymmärryksessä sopimuksen laatimiseen osallistuneiden kanssa, minkä jälkeen sopimus arvioidaan ja päivitetään sovitulla tavalla yhdessä. Sovitut muutokset kirjataan yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa heti kun niistä on sovittu. Vastuuhenkilö: omahoitaja että sopimuksessa näkyvät perheen ilmaisemat todelliset tarpeet konkreettiset tavoitteet, jotka kohtaavat arjen sopimuksen tavoitteista ja keinoista tiedon kulku kaikille osaston työntekijöille ja muille perheen kanssa toimiville tahoille, mm. kotihoidolle seurannan ja arvioinnin yhteydessä saatu palautetieto ohjaa sopimuksen ajantasaistamista ja suunnitelman toteutumista arjessa 7

8 3.3 Toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kartoitus Tarkoittaa: ihmisen kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista tavanomaisina pidettävissä tilanteissa. Terveydentila, ikä, mieliala ja ympäristö vaikuttavat toimintakykyyn. Toimintakyvyn osa-alueita ovat älyllinen, sosiaalinen, fyysinen ja emotionaalinen toimintakyky. Hoidon tarpeen arviointi perustuu ikääntyneen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin vastaamiseen. 1. Älylliseen toimintakykyyn kuuluu tiedon käsittely, muisti ja oppiminen, tavoitteellisuus, toiminnan ja ajattelun ohjanta sekä kielellinen toiminta. Vireys ja tarkkaavaisuus sekä tunne- ja motivaatiotila vaikuttavat älylliseen toimintakykyyn. 2. Sosiaalinen toimintakyky käsittää kyvyn orientoitua aikaan ja paikkaan, kyvyn toimia ja olla sosiaalisessa kanssakäymisessä toisten kanssa. 3. Fyysinen toimintakyky käsittää kyvyn liikkua ja suoriutua omin avuin päivittäisistä toiminnoista ja se voidaan sisällyttää sosiaaliseen toimintakykyyn. 4. Emotionaaliseen toimintakykyyn kuuluu kyky käsitellä sisäisiä ja ulkoa tulevia psyykkisiä ärsykkeitä. Emotionaaliseen toimintakykyyn vaikuttaa kyky tuntea mielihyvää, mielialan vaihtelu, mielenkiinnon suuntautuminen ja itsetunto. Lähtökohtana: hoitotyö lähtee siitä, että henkilö itse on ensisijainen terveytensä ja toimintakykynsä ylläpitäjä. Tällöin hän käyttää niitä toimintakykynsä alueita, mitkä mahdollistavat arjessa selviytymisen. Kun selviytymiseen tulee ongelmia, hän tarvitsee muiden apua. Tuen ja auttamisen lähtökohtana on se, että hoitajat tietävät sairastuneen voimavarat, toimintakyvyn vahvat ja heikot alueet. Tavoitteena: jäljellä olevien voimavarojen, terveydentilan sekä toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen. Sisältönä: 1. omaisen haastattelu 2. dementoituvan haastattelu 3. havainnointi arjessa 4. toimintakyvyn arviointimittareita; MMSE, ADL tai IADL,CDR -luokitus, GDS - mittarilla, TOIMIVA-testillä, RAVA- indeksi, RAI, FIM, Cornell. 5. terveydentilaa arvioidaan painon, verenpaineen, verensokerin, virtsan ja ihon seurannan avulla 6. tiedot toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kartoituksesta, suunnitelmista, arvioinnista ja seurannasta dokumentoidaan. Seuranta ja arviointi: toteutetaan 6 kuukauden väliajoin tai tilanteen muuttuessa yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa. Vastuuhenkilö: omahoitaja asiakkaalle merkityksellisen toimintakyvyn kuvaaminen toiminnan tason luokittelu esim. pukeutuminen; pukeutuu itsenäisesti, lopputulos siisti pukeutuu itsenäisesti, kerrospukeutumista pukeutuu itsenäisesti, lopputulos epäasiallinen oikein mitoitettu apu; sanallinen ohjaus riittävä sanallinen ohjaus ja vaatekappaleet esille sanallinen ohjaus ja vaatekappaleet ojentaen yksitellen sanallinen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen sanallinen ohjaus samalla avustaen puolesta pukeminen 8

9 3.4 Lyhytaikaisjaksolle tulo ja kotiutus Tavoitteena: - Perheelle turvallisuuden tunteen lisääminen sekä kiireettömän ja rauhallisen ilmapiirin luominen. - Saada kokonaiskuva tilanteesta lyhytaikaishoidon tavoitteiden ja sisällön suunnittelua varten yhdessä perheen kanssa. - Tavoitteellisen ja tarkoituksenmukaisen hoito- ja kuntoutussopimuksen laatiminen ja käytännön toteuttaminen. - Hoitohenkilökunnan ja perheen sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. - Hoidollisen ja kuntoutuksellisen yhteistyön lisääntyminen perheen ja hoitohenkilökunnan välillä. - Hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus. Valmistelut ennen tuloa: päivää ennen jakson alkua omahoitaja tai korvaava hoitaja soittaa omaishoitajalle. - Sopii tarkemmin jo aikaisemmin sovitulle jaksolle tulosta, saapumisajasta, mukaan tarvittavista henkilökohtaisista tavaroista. - Tutustutaan tarkemmin käytettävissä oleviin tietoihin perheen sen hetkisestä tilanteesta. Vastaanottaminen: - Aamulla työnjaossa sovitaan kuka ottaa asiakkaan vastaan mikäli nimetty omahoitaja ei ole paikalla. - Etukäteen on sovittu tarkempi tuloaika, jolloin omahoitaja tai korvaava hoitaja keskeyttää muun työn ja vastaanottaa ovella asiakkaan ja omaishoitajan heidän saapuessaan. - Toivottaa heidät tervetulleeksi, esittelee huoneen ja mahdollisen huonetoverin, käy läpi osaston päiväjärjestyksen ja muut yleiset asiat, kuten; ruokavaliot, suihkutukset, saunomiset, omaisten vierailut osastolla ja yhteiset tapahtumat ym. - Tämän jälkeen huoneessa aloitetaan asiakkaan ja omaishoitajan tulohaastattelu. Tulohaastattelut (lomake): - Tulohaastattelu tehdään tulohaastattelu lomaketta käyttäen, mikä täytetään kerran ja sen jälkeen siihen vain tehdään tarvittavat muutokset aina jaksojen alkaessa. Lomake toimii hoitajan muistilistana ja on apuna kun asiakkaan tulotilanne kirjataan käytössä olevaan tietojärjestelmään. Hoito- ja kuntoutussopimuksen laatiminen: - Yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa viimeistään toisen jakson alussa laaditaan hoito- ja kuntoutussopimus, jota seurataan ja arvioidaan aina jaksoille tullessa ja kotiutuessa sekä tehdään tarvittavat muutokset. - Lomakkeina käytetään esim. Efficassa elämisen toiminnot ja hoitosuunnitelma lomakkeita. - Hoito- ja kuntoutussopimuksen suunnitelmat perustuvat asiakkaalle ja perheelle jo aiemmin kotihoidon hoito- ja palvelusopimuksessa tehtyihin terveydentilan ja toimintakyvyn kartoituksiin ja selvityksiin sekä asiakkaan ja omaishoitajan toiveisiin ja tarpeisiin. Kunto- ja virkistysohjelman laatiminen ja näkyville laittaminen: - Edellä mainitun hoito- ja kuntoutussuunnitelman pohjalta laaditaan myös 9

10 yksilöllinen kunto- ja virkistysohjelma yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa. - Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien muuttuessa tehdään tarvittavat muutokset myös kunto- ja virkistysohjelmaan. - Ohjelma laitetaan asiakkaan vuoteen yläpuolelle seinään aina asiakkaan saapuessa. - Kotijaksoille annetaan tarvittavat kunto- ja virkistysohjelmaa tukevat ohjeet omaishoitajalle ja kotihoidolle. Kirjaaminen: - Kirjataan asiakas sisään, kertomus tiedot, tarkistetaan hoitosuunnitelma, katsotaan kotipalvelunsivut, lääkelista, yle-lehti sekä SAS-hoitajan kirjaamiset, dementiahoitajan kirjaamiset tarvittaessa ym. tarvittavat tiedot tietojärjestelmästä. KOTIUTUS: - Omahoitaja tai korvaava hoitaja kirjaa etukäteen viestivihkoon tarvittavat viestit kotihoidolle, mikäli viestivihko käytössä. - Omahoitaja tai korvaava hoitaja on tulotilanteessa sovittuna ajankohtana paikalla omaishoitajan saapuessa hakemaan omaistaan kotiin. - Asiakkaan huoneessa käydään yhdessä läpi jakson toteutuminen, arvioidaan jakson sujuminen suhteessa tavoitteisiin ja annetaan tarvittavat kotiohjeet sekä muistutetaan seuraavasta jo ennalta sovitusta jaksosta sekä sovitaan muista tarvittavista asioista. Kirjaaminen: - Kirjataan jakson toteutumisesta yhteenveto ja jatkosuunnitelmat sekä tarpeen vaatiessa mahdolliset viestit kotihoidolle tai muulle hoitotaholle. - Kirjaamisen tulee olla asiakkaan toimintakykyä kuvailevaa ja arvioivaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. - Lopuksi asiakas kirjataan ulos. Vastuuhenkilö: - Omahoitaja tai korvaava hoitaja. Seuranta ja arviointi: asiakastyytyväisyys kysely kerran vuodessa, vastuuhoitajan jatkuvana itsearviointina. aito kohtaaminen ja kuunteleminen varata aikaa keskusteluun asiakkaalle ja omaishoitajalle merkityksellisistä asioista selvittää asiakkaan taustaa, elämäntarinaa, merkityksellisiä asioita ja ihmisiä hänen elämässään, minäkuvaa, hyvinvointia ja jäljellä olevia voimavaroja hoito- ja kuntoutussopimuksen laatiminen ja päivittäminen yhdessä perheen kanssa kunto- ja virkistysohjelman laatiminen ja päivittäminen yhdessä perheen kanssa jakson loppuarvioinnin tekeminen yhdessä perheen kanssa sekä jatkosuunnitelmien laatiminen 10

11 3.5 Hyvä perushoito Tarkoittaa: ikäihmisen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin vastaamista. Perushoito on myös toimintakykyä edistävää hoitoa. Lähtökohtana: on, että ihminen tulee kuulluksi ja asianmukaisesti hoidetuksi ja että hänen ainutlaatuisuuttaan ja aikuisuuttaan kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Ammatillisen etiikan noudattaminen kaikissa tilanteissa. Tavoitteena: 1. tyytyväinen asiakas 2. tukea asiakkaan elämänlaatua kaikissa niissä eri toimintaympäristöissä, joissa hoitoa ja palveluja tarvitsevat ihmiset elävät. Elämänlaatu koostuu seuraavista asioista; - yleinen elämään tyytyväisyys - mielihyvän tunne ja onnellisuus - tarpeiden tyydyttäminen - edellisten yhdistelmät. Sisältö: 1. hygienia ja ihon hoito 2. ravitsemus 3. eritystoiminta 4. suun hoito 5. kivun hoito 6. toiminnallisten kuulo- ja näköhaittojen huomioiminen 7. mielialaongelmien tunnistaminen ja hoito 8. dementoituneiden käytösoireiden hoito 9. kaltoin kohtelun tunnistaminen, ehkäisy ja siihen puuttuminen 10. dementoituneet ja uni 11. dementoituneet ja seksuaalisuus 12. dementoituneet ja päihteet 13. arvokkaan kuoleman tukeminen Seuranta ja arviointi: päivittäin ja / tai säännöllisin väliajoin. Vastuuhenkilöt: kaikki osaston hoitotyöntekijät Hygienia ja ihon hoito hoitaa ihoa huolellisesti ja ehkäistä painehaavojen synty arvioida ihon kunto säännöllisesti (huom. Sairaanhoitajan käsikirja) tunnistaa painehaava riskit, ylläpitää hyvää ravitsemusta ja huolehtia säännöllisestä liikunnasta ja ulkoilusta käyttää painetta keventäviä apuvälineitä, patjoja ja istuintyynyjä sekä huolehtia asentohoidosta yhteistyö omaisten kanssa (ohjeistus kotiin) Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Aejmelaeus ym ja Iivanainen ym Eritystoiminta huolehtia nesteytyksestä ja ravitsemuksesta seurata vatsan toimintaa, virtsaamista ja rakon hallintaa 11

12 Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Aejmelaeus ym.2007 ja Iivanainen ym Ravitsemus taata ravinnon saanti yksilölliset mieltymykset huomioon ottaen tunnistaa aliravitsemusriskit ja varmistaa riittävän nesteen, valkuaisaineen, D- vitamiinin ja kalkin saanti (Merja Suominen; Ravitsemus osana ikääntyneen hyvää hoitoa -opas, Vanhustyön keskusliitto) järjestää ruokailutilanteet säännöllisesti, suoden myös mahdollisuuden joustavuuteen, jolloin yksilöllisiä tottumuksia kunnioitetaan suunnitella ruokailutilanteet kiireettömiksi ja viihtyisiksi niin koti- kuin laitoshoidossakin Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Aejmelaeus ym.2007, Iivanainen ym ja Ikääntyneen ravitsemus ja erityisruokavaliot. Opas ikääntyneitä hoitavalle henkilökunnalle Ravitsemusterapeuttinen yhdistyksen julkaisu Suunhoito varmistaa suun huolellinen ja säännöllinen hoito arvioida suun kunto säännöllisesti, huomioon ottaen erityisesti riskiryhmät, kuten esim. diabetes, tulehdussairaudet ym. tunnistaa suun kuntoa uhkaavat riskitekijät, kuten esim. lääkitys Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Iivanainen ym ja Ikäihmisen suun hoidon opas. Suomen hammaslääkäriliiton julkaisu Kivun hoito pyrkiä täyteen kivun hallintaan ja toimintakykyisyyteen parantaa kipua aiheuttava sairaus tai pyrkiä hidastamaan sairauden eteneminen tai lievittää kroonista sairautta valita lääkitys yksilöllisesti, aloittaa kivun lääkehoito matalin annoksin ja nostaa sitä asteittain, annostella lääkitys säännöllisesti sekä ottaa huomioon kivun lääkkeettömät hoitomenetelmät tarkistaa kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus säännöllisesti Lisätietoja: Voutilainen ym ja Kalso, E & Vainio, A Toiminnallisten kuulo- ja näköhaittojen huomioiminen löytää ja hoitaa kuulo- ja näköhaitat arvioida kuulo ja näkö säännöllisesti tunnistaa kuulo- ja näköhaitoista mahdollisesti seuraavat riskitekijät Lisätietoja: Voutilainen ym Mielialaongelmien tunnistaminen ja hoito tunnistaa masentuneen voimavarat elämän laadun parantamiseksi ja välittää uskoa voimavaroihin tunnistaa masennusalttiutta lisäävät tekijät ja -oireet rakentaa yksilöllinen hoitomalli ja tukea jaksamista vuorovaikutuksessa sekä pitää toivoa yllä sinnikkäästi ja maltillisesti etsiä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa jäljellä olevien voimavarojen mukaisia rooleja ja tehtäviä 12

13 Lisätietoja: Voutilainen ym ja Aejmelaeus ym Dementoituneiden haasteelliseen käyttäytymiseen vastaaminen huomioida ensisijaisesti lääkkeettömät hoidot vahvistaa käytösoireisen dementoituneen hyvinvointia tunnistaa taustalla vaikuttavat tekijät valita hoitomuodot häiriöitä aiheuttavien syiden mukaan vahvistaa työtiimin ongelmanratkaisutaitoja (Voutilainen ym. 2002). huomioida myös kotitilanne Lisätietoja: Voutilainen ym ja Aejmelaeus ym Kaltoin kohtelun tunnistaminen, ehkäisy ja siihen puuttuminen puuttua kaltoin kohtelun tilainteisiin välittömästi sitä havaittaessa tai epäiltäessä tunnistaa sen eri muodot laatia toimintaohjeet, tarkkailla hoitoyhteisön asennoitumista ikääntyneisiin sekä pohtia erilaisten fyysisten ja kemiallisten pakotteiden käytön syitä kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta noudattaa lakia potilaan oikeuksista sekä mielenterveyslakia, joissa on määrätty, että; - liikkumisvapauden rajoittamisesta eli vuoteeseen tai geriatriseen tuoliin sitomisesta hoitoyksikössä päättää hoitava lääkäri - sidotulle on määrättävä vastuu hoitaja - sidotun tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen - käytetystä rajoitustoimenpiteestä, sen syystä ja kestosta tulee tehdä merkintä asiakkaasta toimintayksikössä pidettäviin asiakirjoihin - rajoitusten toteuttamisesta tulee kunkin toimintayksikön laatia kirjalliset ohjeet - - rajoituksista tulee toimintayksikössä pitää erillistä luetteloa, jossa on tiedot rajoituksen kohteena olleesta henkilöstä, rajoituksesta ja rajoituksesta päättäneestä henkilöstä. - Lääninhallitukselle on kahden viikon välein toimitettava ilmoitus potilaiden eristämisistä ja sitomisista, ilmoituksessa on mainittava potilaan tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteen määränneen lääkärin nimi. huolehtia työyksikön henkilöstön hyvinvoinnista huomioida myös kotona tapahtuva joko tahallinen tai tahaton kaltoin kohtelu Lisätietoja: Voutilainen ym ja Aejmelaeus ym Ikäihmiset ja uni kiinnittää huomiota hyvään unen laatuun, mikä nostaa mielialaa ja parantaa suorituskykyä iän karttuessa tulee huomioida, että uni kevenee kiinnittää huomiota huonoon unen laatuun, mikä lisää aggressiivisuutta, heikentää kehotusten hallintaa, laskee suorituskykyä ja keskittymistä, lisää rauhattomuutta, lihottaa, heikentää muistia sekä altistaa masennukselle ja tapaturmille (Leskinen 2007). Lisätietoja: Iivanainen ym ja Kivelä, S-L

14 Ikäihmiset ja seksuaalisuus kunnioittaa seksuaalisuutta osana ikääntyneen elämää tukea ikäihmisen yksilöllistä seksuaalisuutta ottaa hienotunteisesti huomioon ikääntyneen ihmisen yksilöllisen fyysisen reviirin tarve hoitotilanteissa ymmärtää, että ikääntyneen seksuaalisuuden kohtaaminen edellyttää ammattihenkilöltä tasapainoista suhtautumista omaan seksuaalisuuteensa Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Iivanainen ym ja Aejmelaeus ym Ikäihmiset ja päihteet hyväksyä jokaisen oikeus kohtuulliseen alkoholin käyttöön sekä tiedottaa päihteiden väärinkäyttöön liittyvistä ongelmista ymmärtää taustalla vaikuttavat tekijät perustaa auttamissuhde kuunteluun, ymmärtämiseen ja läsnäoloon hyödyntää tarvittaessa A-klinikan, mielenterveystoimiston tai muun vastaavan yksikön osaamista Lisätietoja: Voutilainen ym ja Aejmelaeus ym Arvokkaan kuoleman tukeminen arvostaa kuolevan itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa arvokas kuolema sekä perustaa saattohoidon alkaminen ikääntyneen itsensä, hänen omaisensa sekä hoitoon osallistuvan työryhmän yhteiseen päätökseen taata kuolevan haluama tuki ja levollisuus ja tunnistaa kärsimystä aiheuttavat oireet lievittää kärsimystä sekä tukea kuolevaa ja hänen omaisiaan tukea henkilöstöä kuolevan hoidossa huomioida kuolevan oma vakaumus tarvittaessa hoitopaikan yhteinen saattohoidon linjaus valmiiksi mietittynä, mikäli omaiset ja kuoleva itse eivät ole siitä päättämässä Lisätietoja: Voutilainen ym. 2002, Iivanainen ym ja Aejmelaeus ym.2007 LÄHTEET Aejmelaeus, R, Kan, S., Katajisto, K-R & Pohjola, L. Erikoistu vanhustyöhön WSOY. Iivanainen, A., Jauhiainen, M. & Pikkarainen, P Hoitamisen taito. Tammi. Kalso, E. & Vainio, A Kipu. Duodecim. Kivelä, S-L Voimavaroja unesta. Hyvä uni iäkkäänä. Kirjapaja. Voutilainen Päivi & co (toim). Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Stakes oppaita 49. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi

15 3.6 Toimintakykyä edistävällä työotteella toteutettava arjen toiminta Päivittäiset toiminnot: - peseytyminen - pukeutuminen, riisuutuminen - hiusten laitto - hampaiden pesu - parran ajo - vuoteen sijaus ja avaus - ruokailu - lääkkeiden otto - wc-toiminnot - liikkuminen - ulkoilu Toimintakykyä edistävä työote: - tarkoittaa työntekijän tapaa suhtautua arjen työhön ja asiakkaisiin / asukkaisiin siten, että dementoituvan ja hoitotyöntekijän yhdessä toimiminen tuottaa onnistumisen kokemuksia, hyvää oloa ja iloa molemmille. - tavoitteena on edistää dementoituvan hyvinvointia ja elämänlaatua sekä selviytymistä kompensoiden toimintakyvyn heikentyneitä osa-alueita - lähtökohtana on dementoituvan ihmisen yksilöllisyyden tunnustaminen ja sen kunnioittaminen, itsemääräämisoikeuden tukeminen, säilyneiden, heikentyneiden ja menetettyjen voimavarojen tunnistaminen sekä toimintakyvyn tukeminen. Lisäksi hoitohenkilökunnalla tulee olla ajankohtaiset ja riittävät tiedot dementoivista sairauksista ja niiden vaikutuksista toimintakykyyn sekä myös kyky reflektoida omaa toimintatapaansa. - seuranta ja arviointi tehdään itse- ja vertaisarviointina. Toimintaohjeita: - Kaikissa päivittäisissä toiminnoissa noudatetaan hoito- ja kuntoutussopimusta, siinä määriteltyjä hoidon ja kuntoutuksen keinoja ja tavoitteita - Lähtökohtana on asiakkaan oma kokemus voimavarojensa ja kykyjensä riittävyydestä sekä avun tarpeesta. - Toimintakykyä edistävä työote on tapa tehdä työtä, jossa ikäihminen ja työntekijä toimivat arjessa yhdessä niin, että asiakas / asukas käyttää omia voimavarojaan työntekijän avustaessa häntä vain tarvittaessa. - Kirjauksen tulee olla asiakkaan toimintakykyä kuvailevaa ja arvioivaa, hyvän ja yhtenäisen kirjauskäytännön mukaista. Vastuuhenkilöt: - kaikki osaston hoitotyön tekijät. Päivittäiset toiminnot: Peseytyminen, hampaiden pesu, parran ajo, hiusten laitto Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja välineet esille - sanallinen ohjaus ja välineet yksitellen ojentaen 15

16 - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Pukeutuminen / riisuuntuminen Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja vaatekappaleet esille - sanallinen ohjaus ja vaatekappaleet yksitellen ojentaen - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Vuoteen sijaus ja avaus Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja päiväpeitto esille - sanallinen ohjaus ja vuodevaatteet / päiväpeitto yksitellen ojentaen - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Ruokailu Yksilötasolla määritellään ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään ja valinnan mahdollisuuksia: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja ruokailuvälineet / ruoat yksitellen esille ojentaen - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta osittain avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Yhteisötasolla annetaan asukkaiden / asiakkaiden osallistua ruokakärryjen hakuun / takaisin vientiin, pöytien kattamiseen / korjaamiseen sekä itse valita, ottaa ja voidella leivät, valita ja kaataa juomat. Ruokailu on yhteisöllinen ja kuntouttava tilanne, jossa olennaista on ruokailijoiden aktiivinen rooli, sosiaalinen seurustelu pöydissä asukkaiden / asiakkaiden välillä sekä asukkaiden / asiakkaiden ja henkilökunnan välillä Lääkkeiden otto Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja lääkkeet esille - sanallinen ohjaus ja lääkkeet yksitellen ojentaen - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan lääkkeen anto avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen 16

17 Wc-toiminnot Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan toiminta avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Liikkuminen ja siirtyminen Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä - sanallinen ohjaus ja mahdollinen apuväline esille - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan liikkuminen / siirtyminen avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - puolesta tekeminen Ulkoilu Määritellä ohjauksen ja avun tarve antaen näin asiakkaalle mahdollisuuden käyttää omaa jäljellä olevaa toimintakykyään: - sanallinen ohjaus riittävä ulkoiluvaatteiden pukemiseen, apuvälineet ottamiseen ja ulos lähtemiseen sekä ulkona liikkumiseen - sanallinen ohjaus ja ulkoiluvaatteet esille sekä mahdollinen apuväline esille - sanallisen ohjauksen ohella aloitetaan ulkoilu avustaen - sanallinen ohjaus samalla avustaen - kuljetetaan pyörätuolilla antaa asukkaille ja asiakkaille mahdollisuus osallistua kaikkeen arjen toimintaan yhdessä hoitajien kanssa läsnäolo ja lähellä olo aikuisena kohteleminen kiireettömän ilmapiirin luominen että dementoituva ihminen tekee hoitotilanteissa kaiken sen, mihin hän pystyy ja hoitotyöntekijän rooli on olla tilanteiden ohjaajana ja motivoijana = käsien päällä istumisen taito 17

18 3.7 Kuntoutus Tarkoittaa: prosessia, jonka avulla parannetaan sairastuneen mahdollisuuksia elää ja osallistua omilla edellytyksillään, tuettuna, auttaa häntä toteuttamaan itseään sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Lähtökohtana: yksilöllisyys ja oikea-aikaisuus. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että jokainen on oma persoonallisuutensa, jokaiselle on omat tapansa ja kiinnostuksensa ja erilainen elämäntilanne. Nämä kaikki vaikuttavat toimintakykyyn ja ne on otettava huomioon kuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Oikea-aikaisuudella tarkoitetaan erilaisten kuntoutustoimenpiteiden oikeaa ajoittamista, sillä dementoivat sairaudet ovat eteneviä prosesseja, joissa toimintakyky muuttuu sairauden edetessä, jolloin kuntoutuksen tavoitteet ja keinot vaihtelevat myös tilan vaikeusasteen mukaan. Tavoitteena: on tukea kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ovat esim. sairauden vuoksi uhattuina tai heikentyneet. - Dementoivan sairauden varhaisessa vaiheessa kuntoutuksella pyritään oireiden lieventämiseen. - Lievässä vaiheessa pyritään toimintakyvyn ylläpitämiseen, taitojen ja jäljellä olevien kykyalueiden harjaannuttamiseen ja selviytymistä tukevien kompensoivien toimintatapojen kehittämiseen ottaen huomioon heikkenevät kykyalueet. - Keskivaikeassa vaiheessa tarvitaan yksilöllistä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, erityisen tärkeää tässä vaiheessa on kuntouttava työote ja ryhmätoiminnot. - Vaikeassa vaiheessa tuetaan vuorovaikutustaitojen säilymistä ja liikuntakykyä sekä ehkäistään lisäongelmien, esim. kaatuiluun liittyvien lonkkamurtumien syntymistä. Kuntouttavan hoidon sisältöön kuuluu myös aistien aktivointia. Sisältö: - ulkoilu - kävely sisätiloissa - erilaiset ryhmätoiminnot; muisteluryhmä, lauluryhmä, tanssiryhmä, peliryhmä, kirjallisuusryhmä, hengelliset ryhmät, puutarhanhoitoryhmä - omaishoitajien tukeminen; ohjaus, neuvonta ja kuunteleminen - vastuu henkilöt; kaikki osaston työntekijät, kuntohoitaja ja virikevastaava Fysioterapia; - tasapainoharjoittelu - erityyppinen kävelyharjoittelu - kuntosaliharjoittelu - venyttely- ja rentousharjoitukset - apuväline asiat - vastuu henkilö; kuntohoitaja (fysioterapeutti) Muita terapioita ovat esim. toimintaterapia, taideterapia, puutarhaterapia, puheterapia. Seuranta ja arviointi: - toteutetaan joka jakson aikana ja tarkemmin 6 kuukauden väliajoin - vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan sovittujen mittareiden avulla; esim. RAVA, MMSE, ADL, TOIMIVA testi ja havainnointi. Vastuuhenkilöt: omahoitaja, osaston koko muu henkilökunta, kuntohoitaja, virikevastaava yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laatiminen yhteistyössä dementoituvan ja hänen läheistensä kanssa tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset kuntoutuskeinot sairauden eri vaiheissa 18

19 3.8 Omaisen tukeminen Tarkoittaa: omainen nähdään asiantuntijana ja yhteistyökumppanina dementoituvan läheisensä asioissa ja hänet otetaan mukaan omaisensa hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Myös omaishoitajan omat jaksamista lisäävät mahdolliset tukitoimet kartoitetaan ja pyritään vastaamaan niihin. Lähtökohtana: hoitohenkilökunta tuntee omaisen tilanteen, tunnistaa omaisen oikeudet sekä omaa rohkeutta ja intoa rakentaa yhteistyötä. Omaiset nähdään voimavarana hoidossa ja kuntoutuksessa kaikissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena: luottamuksellinen ja merkityksellinen yhteistyö ja näin kotihoidon jatkuminen mahdollisimman pitkään. Sisältö: - omaisten riittävä tiedon ja tuen saanti, esim. sovitaan mitä asioita omahoitaja voi tehdä omaishoitajan puolesta, joustavuus hoitojaksojen pituuden suunnitteluissa - sovitaan perheelle selkeät ohjeet yhteydenottoon, mihin voi soittaa tarvittaessa - kotihoidon ongelmien kuunteleminen ja niihin vastaaminen - mahdollisuus tarvittaessa sosiaalihoitajan palveluihin - yhteisen toimintaohjeen laatiminen; miten menetellään tilanteessa, jossa omaishoitaja itse esim. sairastuu, eikä voi tai jaksa ottaa omaistaan kotiin lyhytaikaisjakson päättyessä - dementoituvan ihmisen elämäntarinan kertomisessa on omaisilla tärkeä rooli - omaisen kanssa käydään läpi hoitoyhteisön hoitoideologia, toimintatapa ja keskustellaan hoidon ja kuntoutuksen tavoitteista ja toteutuksesta. Seuranta ja arviointi: - tarvittaessa yhteisesti sovitut tapaamiset, joissa arvioidaan yhteistyön sujumista - asiakastyytyväisyys kysely Vastuuhenkilöt: omahoitajat kuunteleminen, keskusteleminen ja lohduttaminen läsnäolo ja inhimillinen myötäeläminen luottamuksen saavuttaminen asiantuntijuus selkeästi perheelle ilmoitettu yhteystieto mihin voi ottaa yhteyttä tarvittaessa 19

20 3.9 Kotikäynti Tarkoittaa: lyhytaikaishoitoyksikön omahoitajan tarvittaessa esim. kotihoidon ja / tai kuntoutuksen ammattilaisen kanssa sovitusti tekemää kotikäyntiä perheen luo. Lähtökohtana: - dementoituneen ja hänen läheisensä tukeminen ja näin kotihoidon jatkuminen mahdollisimman pitkään - kotikäynti tehdään vastuuhoitajan tekemän kartoituksen perusteella sekä perheen tarpeista lähtien ja / tai heidän niin halutessaan Tavoitteena: - kartoittaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä - selvittää ja ennakoida mahdolliset ongelmatilanteet kotona selviytymisessä - tukea omaishoitajaa - nähdä missä olosuhteissa perhe elää, miten asiakas kotona selviytyy eri toiminnoissa ja tilanteissa, havainnot huomioidaan sitten lyhytaikaishoito jaksolla päivittäisessä arjen toiminnassa sekä kuntoutuksessa - auttaa hoito- ja kuntoutussopimuksen laadinnassa - selvittää mahdolliset apuväline tarpeet ja viestiä niistä apuvälineyksikölle Sisältö: - toimintakyvyn arviointi, eri mittarit - ADL-haastattelu - RAVA-indeksi - hoitotahdon määrittäminen, lomake - havainnointi ja haastattelu - asiakkaan elämäntarinaan tutustuminen (elämäntarina lomake) Seuranta ja arviointi: kotikäynti tehdään vain kerran tai tarpeen / tilanteen muuttuessa, kun perhe on jo jonkin aikaa ollut asiakkaana. Vastuuhenkilöt: omahoitaja perheen todellisten tarpeiden ja toiveiden toteutuminen kuunteleminen, keskusteleminen läsnäolo ja inhimillinen myötäeläminen luottamuksen saavuttaminen asiantuntijuus tiedonkulku 20

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Pilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö

Pilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö Pilotti 1: Omaishoitoprosessin alkutilanne ja siihen liittyvä tiedon kerääminen ja tiedon käyttö ARVIOINTIJAKSO Ensikäynnin valmistelu: - Hakemukseen tutustuminen - Effican viimeisin tiivistelmä: asiakkaan

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Liisa Kalttila www.vitamiinat.fi Sisältöä Kokemuksia ruuankäytön seurannasta kotihoidossa Ruokapäiväkirjamenetelmä Ruuankäytön

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot