HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE VUODELTA ÅR 2013

Transkriptio

1 1 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE VUODELTA ÅR 2013

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE 3 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön rakenne Palvelussuhteiden kesto ja vaihtuvuus Henkilöstömenot HENKILÖSTÖN TILA 3.1 Yhteistyötoimikunta Työhyvinvointi Työtapaturmat INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 4.1 Työterveyshuolto Tyky-toiminta Työsuojelu Henkilöstön kehittäminen Työpaikkaruokailu Työsuhdeasunnot 22

3 3 1. ESIPUHE Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomus sisältää tietoja muun muassa henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstön tilasta ja investoinneista henkilöstöön. Vuoden 2013 henkilöstökertomus kuvaa yhtymätasolla tilannetta vuosina Parhaimmillaan henkilöstökertomuksesta on hyötyä sekä päättäjille, henkilöstölle että seurakuntalaisille. Raportti tarjoaa yhteisen tietopohjan henkilöstöasioista ja työyhteisön kehittämisestä käytävään keskusteluun ja antaa henkilöstöstä tarpeellista tietoa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten arviointiin. Kertomus voi antaa myös seurakuntalaisille tarpeellista tietoa käsityksen muodostamiseksi seurakuntien toiminnasta ja palvelutarjonnasta. Henkilöstötilinpäätösten yleistyminen seurakunnissa mahdollistaa myös seurakuntien välisen vertailun. 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön määrä Ammattiryhmiä ovat: - seurakuntapapisto - sairaalasielunhoito ja perheneuvonta - kirkkomuusikot - diakoniatyö - nuorisotyö - lapsityö - muu seurakuntatyö - johtajat ja päälliköt - asiantuntijatyö - hallinto- ja toimistotyö - hautausmaatyö - kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö. Henkilöstön määrä Helsingin seurakuntayhtymässä oli 1240 (vuoden 2012 lopussa 1247 ja vuoden 2011 lopussa 1261). Henkilötyövuosien määrä oli 1114,52 (1123,18 ja 1127,01). Seurakunnissa henkilöstöä oli (838 ja 854) ja seurakuntayhtymän työyksiköissä 414 (409 ja 407). Virkasuhteisia koko seurakuntayhtymässä oli ja henkilötyövuosia 812,92 (876 ja 809,62 sekä 863 ja 809,62). Työsuhteisia koko seurakuntayhtymässä oli ja henkilötyövuosia 301,60 (371 ja 313,56 sekä 398 ja 324,10). Henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta (48 vuotta ja 47 vuotta).

4 4 Tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät Tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä Helsingin seurakuntayhtymässä oli ja henkilötyövuosia 210,37 (vuoden 2012 lopussa vastaavat luvut olivat 321 ja 229,52 ja vuoden 2011 lopussa 278 ja 193,55). Pääosa heistä työskentelee kiinteistö- ja kirkonpalvelutyössä sekä lapsityössä. Tarvittaessa töihin kutsuttavat eivät ole mukana henkilöstökertomuksen lukumäärätiedoissa. Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan koko kirkon henkilöstön lukumäärä vuonna 2013 oli ( ja ). Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet ammattiryhmittäin LUKUMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUODET 50 0 KIINTEISTÖ- JA KIRKONPALVELUTYÖ HAUTAUSMAATYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ ASIANTUNTIJATYÖ JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT MUU SEURAKUNTATYÖ LAPSITYÖ NUORISOTYÖ DIAKONIATYÖ KIRKKOMUUSIKOT SAIRAALASIELUNHOITO JA PERHENEUVONTA SEURAKUNTAPAPISTO Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan koko kirkon suurimmat tehtäväryhmät vuonna 2013 olivat hautausmaatyö (4 368), kiinteistö- ja kirkonpalvelustyö (3 653), hallinto- ja toimistotyö (2 737), lapsityö (2 492) sekä seurakuntapapit ja-lehtorit (2 162).

5 5 Henkilöstön määrä työyksiköittäin KIINTEISTÖTOIMI HAUTAUSTOIMI KESKUSREKISTERI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TARKASTUSTOIMI RUOTSINKIELINEN TYÖ VIESTINTÄ YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ PETRUS MATTEUS JOHANNES VUOSAARI VARTIOKYLÄ TÖÖLÖ TUOMIOKIRKKOSRK ROIHUVUORI PITÄJÄNMÄKI PAKILA PAAVALI OULUNKYLÄ MUNKKINIEMI MIKAEL MEILAHTI MALMI LAUTTASAARI KANNELMÄKI KALLIO HERTTONIEMI HAAGA Henkilötyövuodet työyksiköittäin KIINTEISTÖTOIMI HAUTAUSTOIMI KESKUSREKISTERI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TARKASTUSTOIMI RUOTSINKIELINEN TYÖ VIESTINTÄ YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ PETRUS MATTEUS JOHANNES VUOSAARI VARTIOKYLÄ TÖÖLÖ TUOMIOKIRKKOSRK ROIHUVUORI PITÄJÄNMÄKI PAKILA PAAVALI OULUNKYLÄ MUNKKINIEMI MIKAEL MEILAHTI MALMI LAUTTASAARI KANNELMÄKI KALLIO HERTTONIEMI HAAGA

6 6 Osa-aikaisten määrä Osa-aikaisten määrä koko seurakuntayhtymässä oli 170, henkilötyövuosia oli 92,75 (vuoden 2012 lopussa vastaavat luvut olivat 167 ja 93,98 ja vuoden 2011 lopussa 172 ja 95,64). Osa-aikaisten määrä työyksiköittäin KIINTEISTÖTOIMI HAUTAUSTOIMI KESKUSREKISTERI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TARKASTUSTOIMI RUOTSINKIELINEN TYÖ VIESTINTÄ YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ PETRUS MATTEUS JOHANNES VUOSAARI VARTIOKYLÄ TÖÖLÖ TUOMIOKIRKKOSRK ROIHUVUORI PITÄJÄNMÄKI PAKILA PAAVALI OULUNKYLÄ MUNKKINIEMI MIKAEL MEILAHTI MALMI LAUTTASAARI KANNELMÄKI KALLIO HERTTONIEMI HAAGA

7 7 Osa-aikaisten määrä ammattiryhmittäin SEURAKUNTAPAPISTO SAIRAALASIELUNHOITO JA PERHENEUVONTA KIRKKOMUUSIKOT DIAKONIATYÖ NUORISOTYÖ LAPSITYÖ MUU SEURAKUNTATYÖ JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT ASIANTUNTIJATYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ HAUTAUSMAATYÖ KIINTEISTÖ- JA KIRKONPALVELUTYÖ 2.2 Henkilöstön rakenne Naisten lukumäärä Helsingin seurakuntayhtymässä oli 875 (vuoden 2012 lopussa 887 ja vuoden 2011 lopussa 895). Miesten lukumäärä oli (360 ja 366). Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 70,6 % ja miesten osuus 29,4 % (vuoden 2012 ja 2011 lopussa vastaavat prosentit olivat 71 ja 29). Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan koko kirkon henkilöstöstä vuonna 2013 naisia oli 70,9 % ja miehiä 29,1 % (vuosina 2011 ja 2012 naisia oli 71,2 % ja miehiä 28,8 %).

8 8 Henkilöstön sukupuolijakauma ammattiryhmittäin KIINTEISTÖ- JA KIRKONPALVELUTYÖ HAUTAUSMAATYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ ASIANTUNTIJATYÖ JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT MUU SEURAKUNTATYÖ LAPSITYÖ NAISET MIEHET NUORISOTYÖ DIAKONIATYÖ KIRKKOMUUSIKOT SAIRAALASIELUNHOITO JA PERHENEUVONTA SEURAKUNTAPAPISTO Henkilöstön ikäjakauma työyksiköittäin Haaga Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Meilahti Mikael Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori Tuomiokirkko srk Töölö Vartiokylä Vuosaari Johannes Matteus Petrus Yhteinen srk

9 9 työ Viestintä Ruotsinkiel työ Tark.toimi 1 1 Hall. ja tal.tsto Keskusrek Hautaustoimi Kiinteistötoimi Yhteensä Henkilöstön ikäjakauma ammattiryhmittäin Seurakuntapapisto Sairaalasielunhoito ja perheneuvonta Kirkkomuusikot Diakoniatyö Nuorisotyö Lapsityö Muu srk-työ Johtajat ja pääll Asiantuntijatyö Hall. ja tstotyö Haut.maatyö Kiint. ja kirkonpalv.työ Yhteensä Palvelussuhteiden kesto ja vaihtuvuus Henkilöstön palveluaika työyksiköittäin < > Haaga Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Meilahti Mikael Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori Tuomiokirkkosrk

10 10 Töölö Vartiokylä Vuosaari Johannes Matteus Petrus Yhteinen srk-työ Viestintä Ruotsinkiel.työ Tarkastustoimi 2 Hall. ja tal.tsto Keskusrekisteri Hautaustoimi Kiinteistötoimi Yhteensä Henkilöstön palveluaika ammattiryhmittäin < > Seurakuntapapisto Sairaalasielunhoito ja perheneuvonta Kirkkomuusikot Diakoniatyö Nuorisotyö Lapsityö Muu srk-työ Johtajat ja pääll Asiantuntijatyö Hall. ja tstotyö Haut.maatyö Kiint. ja kirkonpalv. työ Yhteensä

11 11 Päättyneet palvelussuhteet ajalla SEURAKUNNAT TYÖYKSIKÖT (SRKY) lukumäärä % lukumäärä % Vanhuuseläke 22 17,2 % 13 25,5 % Työkyvyttömyyseläke 7 5,5 % - - Oma irtisanoutuminen 72 56,2 % % Sisäiset siirrot % 13 25,5 % Muu syy 4 3,1 % 1 2 % Yhteensä % % Seurakunnissa vanhuuseläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä oli vuonna ja seurakuntayhtymän työyksiköissä 11. Irtisanoutuneiden työntekijöiden määrä vuonna 2012 oli seurakunnissa 51 ja työyksiköissä 17. Sairauspoissaolot ajalla pv yli 3 pv Sairauspoissaolopäivien lkm keskimäärin/työntekijä Seurakunnat ,03 Seurakuntayhtymän työyksiköt ,54 Yhteensä ,50 Vuonna 2012 sairauspoissaolopäivien lukumäärä keskimäärin/työntekijä oli seurakunnissa 11,70 ja seurakuntayhtymän työyksiköissä 13,12 (yhteensä 12,23).

12 12 Muut poissaolot ajalla Naiset lkm yht. Naiset pv yht. Miehet lkm yht. Miehet pv yht. Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Yhteensä Perhevapaiden, vuorotteluvapaan ja opintovapaan yhteismäärät vuoteen 2012 verrattuna ovat pysyneet suunnilleen samoina. Poissaolopäivien yhteismääriä erikseen tarkasteltaessa on miesten kohdalla kasvua perhevapaiden käytössä ja laskua vuorotteluvapaan käytössä. Naisten kohdalla kasvua päivien yhteismäärässä on opintovapaan käytössä. 2.4 Henkilöstömenot Henkilöstömenoja ovat palkkamenot, eläkemaksut ja muut henkilöstökulut. Palkat sisältävät maksetut ja jaksotetut palkat sekä palkkiot ja luontoisedut. Eläkemaksut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketut KiEL-eläkemaksut sekä seurakuntayhtymän maksamat eläkkeet. Muut henkilöstökulut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketun sosiaaliturvamaksun, työnantajan osuuden lakisääteisistä vakuutusmaksuista, saadut henkilöstökorvaukset sekä muut henkilöstömenot. Koko kirkon henkilöstömenot vuonna 2013 olivat 435,2 milj. euroa (laskennallinen palkkasumma, ei sisällä lomarahaa).

13 13 Henkilöstömenot koko seurakuntayhtymässä vuosina Henkilöstömenot työyksiköittäin Helsingin seurakuntayhtymän laskennallinen eläkevastuu Kirkon eläkevastuu on laskettu ja se on noin milj. euroa. Kirkon eläkerahaston suuruus on milj. euroa, joten koko kirkon eläkevastuuvajaus, josta Kirkon keskusrahasto vastaa, on milj. euroa.

14 14 KiEL:n mukaan määräytyvistä eläkesitoumuksista seurakunnat vastaavat yhteisvastuullisesti, eikä niiden kattamatonta osaa voida jakaa seurakuntakohtaisesti. Helsingin seurakuntayhtymän laskennallinen osuus koko kirkon kattamattomasta eläkevastuusta on 274,5 milj. euroa (vuonna 2012 vastaava luku oli 267,4 milj. euroa ja vuonna ,2 milj. euroa). 3. HENKILÖSTÖN TILA 3.1 Yhteistyötoimikunta Helsingin seurakuntayhtymässä hoidetaan henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaan liittyviä asioita keskitetysti yhteistyötoimikunnassa. Puheenjohtajana toimivat vuorovuosin henkilöstön ja johdon edustajat. Yhteistyötoimikunta käsittelee yhteistoiminnan ja työhyvinvoinnin (työsuojelu, työkykyä ylläpitävä toiminta, työterveyshuolto, työpaikkaruokailu) kysymyksiä, merkittäviä henkilöstöasioita ja keskeisiä taloutta ja toiminnan kehittämistä käsitteleviä asioita. Yhteistoiminnan tavoitteena on fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen seurakuntayhtymän työpaikoilla. 3.2 Työhyvinvointi Työkyky- ja hyvinvointikysely Seurakuntayhtymän henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia sekä niiden kehitystä seurataan työkykyja hyvinvointikyselyillä. Aikaisemmin erikseen tehdyt työtyytyväisyys- ja työkykyindeksikyselyt yhdistettiin yhteistyötoimikunnan päätöksen mukaisesti työkyky- ja hyvinvointikyselyksi, joka suoritetaan neljän vuoden välein. Ensimmäinen uusimuotoinen kysely tehtiin vuonna 2004 ja viimeisin Työkyky- ja hyvinvointikyselyssä selvitetään työkykyä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Helsingin seurakuntayhtymän töissä ja työyhteisöissä. Orientaatioperustana käytetään Työterveyslaitoksen professori Juhani Ilmarisen nelikerroksista työkykyä ja työhyvinvointia kuvaavaa Työkykytalo-mallia. Työkykyindeksiosio kuvaa sitä, kuinka henkilöstö itse arvioi pystyvänsä nykyisin ja lähitulevaisuudessa suoriutumaan työstään ottaen huomioon työnsä ruumiilliset ja henkiset vaatimukset, terveydentilansa ja voimavaransa. Hyvinvointiosiolla selvitetään mm. työilmapiiriä sekä työyhteisön toimivuutta. Kysely kattaa taustatietojen lisäksi tärkeimmät hyvinvoinnin osa-alueet: työkyky ja terveys (työkykyindeksi), työajat, uni ja vireys, terveyskäyttäytyminen, psyykkinen kuormitus, työyhteisön toiminta, asiakastyö, tasa-arvo sekä työ ja vapaa-aika. Vuonna 2012 kysyttiin uutena muutokseen ja sisäiseen viestintään liittyviä asioita. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä työkyvyn ylläpitämiseksi että työn kehittämiseksi.

15 15 Yhteenveto työkyvystä ja kehitettävistä asioista Helsingin seurakuntayhtymässä Henkilöstön terveys ja toimintakyky on hyvä ja ammatillinen osaaminen on hyvin korkea. Esimiestyössä ja johtamisessa on edelleen suuntaus parempaan, vaikkakin johdolta kaivataan enemmän tukea. Tulosten pohjalta nousevat haasteet painottuvat tiettyihin ikä- ja ammattiryhmiin. Myös kiire ja uupuminen ovat erityishaasteena, erityisesti nuorilla. Työsuojelun työpaikkakäynnit Työtyytyväisyyttä ja sen kehitystä seurataan myös työpaikkakäynneillä. Työpaikkakäynnit ovat olleet työpaikkakohtaisia, joskin lisäksi on tehty myös yksilökäyntejä. Ks. kohta 4.3.

16 Työtapaturmat Työtapaturmat vuosina Työtapaturmat sisältävät sekä työssä että työmatkalla sattuneet tapaturmat. Työtapaturmia sattui vuonna 2013 yhteensä 99 (98, 100). Vuoden 2013 tapaturmista 70 % sattui työssä (68 %, 66 %) ja 30 % työmatkalla (32 %, 34 %). Työtapaturmista 87 % aiheutui 0-1 sairauspäivää (74 %, 70 %). Työtapaturmista aiheutui vuonna 2013 sairauspäiviä 698 (1407, 900). Työtapaturmista 38 % (2012: 31 %) aiheutui kaatumisesta tai putoamisesta ja 15 % (vuonna 2012: 18 %) henkilön äkillisestä fyysisestä kuormituksesta (esim. nostot). Kaatumistapaturmista aiheutui 2/3 kaikista sairauspäivistä ja ne sattuivat pääosin työmatkalla. 4. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 4.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset suhteessa henkilötyövuosiin vuosina (euroa/hlö) ennaltaehkäisevä lakisääteinen toiminta (korvausluokka I) 103,99 158,99 179,00 sairaanhoito (korvausluokka II) 300,06 309,21 314,65 yht. euroa/hlö 404,05 468,20 493,65 Työterveyshuollon rekisterissä olevien henkilöiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen noin 200 henkilöä, mikä osaltaan selittää lukujen kasvua. Tämän lisäksi sairausvakuutuslain muutokset alkaen ( ) ovat lisänneet käytävien työkykyneuvottelujen määrää. Päätoimisten työntekijöiden lisäksi myös sivutoimiset ja yli 4 kuukauden pituiseen palvelussuhteeseen tulevat, myös hautausmaiden kausityöntekijät, kuuluvat sairaanhoidon piiriin.

17 17 Työterveyshuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työterveyshuolto sisältää myös työterveydellisesti painotetut sairaanhoitopalvelut. Huomiota kiinnitetään ennakoivaan työterveyshuoltoon ja henkilöstön hyvinvointiin. Työterveyshuolto kilpailutettiin vuonna 2010 ja palveluiden tuottajana jatkoi Terveystalo. Työterveyshuollon kustannukset vuosina Vuosi Kokonaiskustannukset (Terveystalo) , , ,12 Kela korvaa vuosittain 50 % hyväksymistään kustannuksista, joten työterveyshuollon nettokustannukset olivat noin puolet em. luvuista. Osasta ennaltaehkäisevää toimintaa korvataan 60 % kustannuksista. Työterveyshuollon palvelujen käyttö vuosina Työterveyshuollon palveluja käytettiin vuosina seuraavasti: Työhöntulotarkastukset Ikäryhmäterveystarkastukset Sairaskäynnit työterveyslääkärillä Erikoislääkärissäkäynnit Työterveyshoitajalla käynnit Muut terveystarkastukset Työterveyshoitajalla oli vuonna 2013 käyntien lisäksi puheluita 2677, joista 2529 oli sairaudenhoitoon liittyviä (kl I). Lyhyiden sairauslomien myöntämiskäytännön muuttua huhtikuussa 2010, puhelut ovat olleet pääosin neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2012 oli 2773 puhelua, joista 2645 oli sairaudenhoitoon liittyviä. Vuonna 2011 puheluita oli 2343, joista 2150 oli sairaudenhoitoon liittyviä. Tilastot sisältävät työhöntulotarkastusten ja ikäryhmäterveystarkastusten osalta käynnit sekä työterveyslääkärillä että työterveyshoitajalla seuraavasti: työterveyslääkärillä oli vuonna 2013 työhöntulotarkastuksia 58 ja työterveyshoitajalla 106 (92 ja 134, 75 ja 126), vastaavasti ikäryhmäterveystarkastuksia työterveyslääkärillä 109 ja työterveyshoitajalla 184 (82 ja 158, 95 ja 163). Sairauspoissaolokäytäntö Työntekijät saavat sairastuessaan luvan 1-3 kalenteripäivän poissaololleen esimieheltään puhelinkeskustelun perusteella. Esimies voi edellyttää sairastuneelta lääkärintodistusta poissaolostaan heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä lukien. Yli kolmen päivän poissaoloista tarvitaan lääkärintodistus. Kuntoutustoiminta Työkykyindeksi-kyselyn, terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien perusteella seurakuntayhtymän työntekijöitä on ohjattu aktiivisesti kuntoutukseen. Kuntoutusta annetaan Aslak-varhaiskuntoutuksena tai pienryhmämuotoisena TYK-kuntoutuksena. Työterveyshuolto ja työsuojelu ovat osallistuneet kuntoutuksen suunnitteluun kuntoutuslaitosten, Kelan ja tuomiokapitulin kanssa.

18 18 Henkilöstölle on tarjolla myös esimerkiksi seniorivarhaiskuntoutusta tai vastaavaa. Henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto osallistuvat kuntoutusyksiköiden yhteistoimintapäiville. Kuntoutusaika on henkilöstölle palkallista silloin kuin työ- ja virkaehtosopimukset sen mahdollistavat, enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa. Järjestetty myös ammattiryhmittäistä voimavaravalmennusta. Ks. kohta Tyky-toiminta Tyky-toiminnalla tarkoitetaan henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa. Tyky-ryhmä koordinoi ja suunnittelee seurakuntayhtymän tyky-toimintaa. Ryhmään kuuluu johdon, henkilöstöhallinnon, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajia. Työpaikoilta nimetyt tyky-yhdyshenkilöt tekivät omaa tärkeää työtään työpaikkatasolla, kolme heistä myös tyky-ryhmässä. Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstön työkykyä ylläpidetään varsinaisen tykyn lisäksi myös työterveyshuolto- ja työsuojelutoiminnalla. Tyky-toiminta vuonna 2013 Tyky-toimintaa tarjotaan kaikille, mutta erityisesti passiivisille liikkujille sekä ikääntyville. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa sekä perinteisen fyysisen kunnon sijaan henkistä hyvinvointia ja työyhteisöjen yhteistoimintaa edistävässä toiminnassa. Henkilöitä, joita uhkaa työkyvyn aleneminen tai joiden työkyky on jo alentunut, pyritään auttamaan lisäksi työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin. Toukokuussa patikoitiin urbaanisti Laakso-Keskuspuiston alueella (21.5 ja 30.5). Syksyllä järjestettiin kaksi samansisältöistä liikuntapäivää Helsingin Urheilutalolla, joka antaa mahdollisuudet monenlaiseen liikkumiseen sekä sisä- että ulkotiloissa. Kuntoiluinnostuksen herättämiseksi toteutettiin helmi-huhtikuussa työpaikkojen välinen kuntoilukisa ja henkilökohtainen askelkisa. Työpaikkojen väliset keilailuturnaukset järjestettiin sekä keväällä että syksyllä. Vuosittain jaetaan myös Tyky-diplomeja tunnustukseksi aktiivisesta ja innostuneesta liikkumisesta tai muiden innostamisesta. Henkilöstölle järjestettiin erilaista ryhmätoimintaa, mm. hydrobic-, vesijuoksu-, fixjumppa-, niskaselkä-, painonhallinta- ja pilatesryhmät sekä yhteisiä pelivuoroja. Työpaikat saivat varata omia liikuntavuorojaan seurakuntayhtymän liikuntatiloista. Tuettiin tupakasta vieroitusta, hengenpelastus- ja uintitekniikkakursseille ja liikuntatapahtumiin osallistumista. Henkilöstön käytössä oli kirkkovene, jonka sijoituspaikkana on Mustasaari. Jatkettiin henkilöstön omaehtoisen kuntoilun ja kulttuurin harrastamisen tukemista Smartum Saldolla. Edun otti vuonna 2013 käyttöönsä noin puolet henkilöstöstä. Työkyky- ja hyvinvointikyselyn tulosten pohjalta järjestettiin ammattiryhmittäistä voimavaravalmennusta lastenohjaajille sekä aloitettiin suntioiden voimavaravalmennukset. Vuonna 2013 aloitettiin työhyvinvointitoiminnan kehittäminen työkykytoiminnasta työhyvinvointitoiminnaksi. Slouganiksi otettiin Hyvinvoivana taivaaseen (ent. Hyväkuntoisena taivaaseen). 4.3 Työsuojelu Työsuojelua toteutetaan seurakuntayhtymässä osana yhteistoimintaa; työsuojeluryhmä toimii paitsi itsenäisesti myös jäsenenä yhteistyötoimikunnassa. Se on edustettuna myös tyky-ryhmässä. Seurakuntayhtymän työsuojeluryhmä vastaa työsuojelun toimivuudesta. Työsuojeluorganisaatio käsittää työsuojelupäällikön ja neljän työsuojeluvaltuutetun (varavaltuutettuineen) lisäksi kaksi sihteeriä, joista toinen toimii riskien arvioinnin sihteerinä ja toinen hoitaa muun työsuojelutoiminnan. Työterveyshoitaja on myös vakituisena jäsenenä työsuojeluryhmässä. Työsuojeluryhmä työskenteli vuosittain tehtävän toimintasuunnitelman mukaisesti.

19 19 Työsuojelutoiminnan tavoitteena on edistää suunnitelmallisesti työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työssä jaksamista. Erityishuomiota kiinnitetään työyhteisöjen toimivuuteen, uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseen, hyvän kohtelun edistämiseen ja hyviin työyhteisötaitoihin. Vuonna 2013 erityisinä painopisteinä olivat seurakuntien yhdistämisestä johtuvat erityistilanteet ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Syksyllä järjestettiin jälleen terveyspäivät teemalla Minä ja työyhteisö sovimmeko yhteen? Luennon lisäksi oli useita eriaiheisia terveyskioskeja Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöpalveluyksikössä koordinoidaan henkilöstön kehittämistarjontaa, johon kuuluvat muun muassa henkilöstö-, työsuojelu- ja perehdyttämiskoulutus, mentorointi, retriitit, hengellinen ohjaus, työnohjaus ja työyhteisöjen kehittäminen. Henkilöstöpalvelupäällikkö vastaa yksikön toiminnasta ja henkilöstön kehittämistarjontaa koordinoi koulutussuunnittelija. Henkilöstön kehittämisen suunnittelun lähtökohtana ovat koko henkilöstön kehittämistarpeet, minkä vuoksi jatkuva dialogi kehittämistarpeista eri työyksiköiden ja ammattiryhmien kanssa on tärkeää. Henkilöstön kehittämissääntö Uusi henkilöstön kehittämissääntö hyväksyttiin yhteisessä kirkkoneuvostossa ja se astui voimaan Henkilöstön kehittämissääntö laadittiin Kirkossa voimaan tulleen uuden Henkilöstön kehittämissopimuksen pohjalta. Kehittämissäännön käytäntöön soveltamisen avuksi luotiin lisäksi Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen soveltamisohje Helsingin seurakuntayhtymässä. Henkilöstön kehittämissääntöä valmisteltaessa tehtiin kartoitus, jossa saatiin lähes kaikista yksiköistä vastaukset kehittämistarpeisiin ja käytäntöihin liittyen. Kartoituksessa nousi esille toive yhteisistä linjauksista erityisesti välttämättömien ja tarkoituksenmukaisten koulutusten sekä koulutuspäiviin laskettavien koulutusten määrittelyssä. Henkilöstön kehittämissääntö käsittelee osaamisen johtamisen periaatteita ja osaamisen johtamista Helsingin seurakuntayhtymässä. Lisäksi sääntö määrittelee henkilöstön kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi talousarviossa varattavan määrärahan ja koulutuspäivien määrän työntekijää kohden. Koulutus voi olla luonteeltaan joko välttämätön vai tarkoituksenmukainen; sääntö määrittelee mitä kummastakin vaihtoehdosta käytännössä seuraa. Lisäksi henkilöstön kehittämissäännössä käsitellään työntekijän ja esimiehen oikeuksia ja velvoitteita henkilöstön kehittämisen suhteen. Kehittämissopimuksen soveltamisohjeen tarkoitus on edistää henkilökunnan tasapuolista kohtelua henkilöstön kehittämisasioissa yksiköiden sisällä ja niiden välillä. Soveltamisohje määrittelee mitkä koulutukset luetaan välttämättömiksi ja mitkä tarkoituksenmukaisiksi. Lisäksi ohjeessa tarkastellaan mitä kehittämissäännön mukaiseen koulutuspäivien lukumäärään, 20 pv/työntekijä/kolmivuotiskausi, lasketaan. Uusi henkilöstön kehittämissuunnitelmalomake laadittiin vuoden 2014 suunnittelun tueksi. Koulutustarjonta Seurakuntayhtymän henkilöstölle järjestettiin yhteensä 95 (108,102) koulutusta, eli 131 (186,159) kurssipäivää vuonna Niihin osallistui yhteensä 1571 (1489,1315) työntekijää. Koulutukset jakautuivat kahdeksaan eri ryhmään: perehdyttämiskoulutus, strategisia painopisteitä tukevat koulutukset, ammattiryhmäkohtaiset koulutukset, hengellisyys, työturvallisuus, ohjelmisto- ja

20 20 järjestelmäkoulutus ja esimiesvalmennus. Ammattiryhmäkohtaisia koulutuksia oli määrällisesti eniten. Retriittien kysyntä on jatkuvasti kasvanut ja niitä järjestettiin vuonna 2013 yhteensä kuusi. Suntioiden ja lastenohjaajien ammattitutkintoja suoritti Helsingin seurakuntayhtymästä 10 työntekijää (1 suntio ja 9 lastenohjaajaa). Suurin osa suunnitelluista koulutuksista toteutui. Yhteensä 16 (14) koulutusta peruttiin. Peruutukset johtuivat vähäisistä osallistujamääristä (alle 10). Uusina koulutuksina tarjottiin hygieniapassikoulutusta seurakuntien vapaaehtoisille ja hätäensiapukoulutusta tuntisuntioille. Koulutuksiin ja niiden valmisteluun liittyviä käytännön rutiineja kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2013 aikana huomioitiin erityisesti retriittiturvallisuus, minkä vuoksi tarkistettiin ja korjattiin retriittien turvallisuusohjeita, -käytäntöjä ja -asiakirjoja. Koulutusten järjestäjille suunnattuja ohjemateriaaleja päivitettiin tarpeen mukaan. Strategisia painopisteitä tukevat koulutukset Strategisia painopisteitä tukevat koulutukset eroteltiin oman otsikkonsa alle. Näitä olivat Jäsenelle parasta -hankkeeseen, vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen sekä maahanmuuttajatyön ja vieraskielisen seurakuntatyön kehittämiseen suunnitellut koulutukset. Johtamiskoulutus Syyskuussa 2012 alkanut pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien yhteinen JET -ryhmä (johtamisen erikoisammattitutkinto) päättyi joulukuussa Tutkinto koostui esimiesten oman johtajuuden arvioinnista ja kehittämisestä sekä kehittämisprojektista. Lisäksi järjestettiin 12 koulutuspäivää, joissa käsiteltiin johtajuutta eri näkökulmista. Ryhmässä oli 21 osallistujaa, joista seitsemän oli Helsingin seurakuntayhtymästä. Muutamia JET-koulutuksen lähipäivistä tarjottiin myös muille pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien esimiehille ja lähiesimiehille. Lähipäivien teemoina olivat palvelussuhteen elinkaari (2pv) ja työhyvinvointijohtaminen(2pv) ja ne kokosivat yhteensä 80 esimiestä ja lähiesimiestä. IT koulutus IT -koulutukset kilpailutettiin vuonna 2012 ja toteuttajaksi valittiin Amiedu, jonka kanssa solmittiin sopimus vuosille IT -koulutusta kehitettiin Amiedun kanssa prosessimaiseen suuntaan ja perehdytys yhteisöilmeeseen integroitiin näihin koulutuksiin. Työnohjaus Helsingin seurakuntayhtymän työnohjaus on vakiinnuttanut paikkansa henkilöstöhallinnon Henkilöstöpalvelut-yksikössä. Päätoimisen työnohjaan lisäksi toiminnasta huolehti 50 muuta työnohjaajaa, jotka vuonna 2013 antoivat työnohjausta oman virkansa ohella. Työnohjaajista sairaalapappeja oli 15, perheneuvojia 12, seurakunnan työntekijöitä 11 (pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä), kaksi Snellun työntekijää ja loput yhdeksän seurakuntayhtymän erityisviroissa. Päätoimisen työnohjaajan perustehtävänä on tarjota ja järjestää työnohjauspalveluja Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstölle. Toiminta-ajatuksena on palvella työntekijöitä tukemalla heidän ammatillista ja persoonallista kasvuaan oman osaamisen tutkimisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Työnohjaus toteutuu joko henkilökohtaisena yksilötyönohjauksena, ryhmätyönohjauksena tai työtiimin työnohjauksena. Perustehtävään kuuluu työntekijöiden konsultatiivisen ja sielunhoidollisterapeuttisen tuen antaminen ja järjestäminen sekä spiritualiteetin tukeminen järjestämällä ja pitämällä mm. hiljaisuuden retriittejä. Kehittämistarjonnan painopisteet ovat määräytyneet v yhtäältä työnohjaajan perustehtävän ja toisaalta kysynnän mukaan siten, että tähän asti pääpaino on ollut yksilötyönohjauksissa.

21 21 Päätoimisella työnohjaajalla oli v yksilötyönohjauksessa 25 ohjattavaa ja keskimäärin työnohjauskertoja n Työnohjauksen koordinointihaastatteluja oli 33. Lisäksi oli kolme työnohjausryhmää. Kehittämistavoitteiden mukaisesti ryhmätyönohjausten osuutta on kasvatettu kannustamalla henkilöstöä hakeutumaan erilaisiin tarjolla oleviin työnohjausryhmiin. Niinpä erilaisille henkilöstöryhmille järjestettiin mahdollisuus tiimityönohjauksiin. Isojen tiimien työnohjaajien palveluita ostettiin organisaation ulkopuolelta. Tämän lisäksi omia työnohjausryhmiä perustettiin mm. työuran alussa oleville, eläkkeelle siirtyville, sielunhoitotyötä tekeville sekä diakoniatyöntekijöille. Kaikkiaan ryhmätyönohjausta annettiin n. 21 työnohjausryhmässä, joista sairaalapappien ohjaamia ryhmiä oli kuusi. Ne olivat etupäässä sairaaloiden henkilökunnan työnohjausryhmiä. Perheneuvojien ohjaamia ryhmiä oli seitsemän. Uusille kirkkoherroille, jotka olivat Kirjo II koulutuksessa, järjestettiin mahdollisuus osallistua omaan ammatilliseen työnohjausryhmään yhteistyössä Helsingin hiippakunnan kanssa. Työnohjaaja on ollut mukana työyhteisöjen kehittämishankkeissa organisoijana ja sisäisenä konsulttina. Hän on toiminut myös seurakuntayhtymän ulkopuolisen konsultin työparina. Vuonna 2013 tällaisia hankkeita oli Helsingin seurakuntayhtymän alueella kolmessa työyhteisössä. Näiden hankkeiden lisäksi päätoiminen työnohjaaja teki yhteistyötä sairaalasielunhoidon kanssa Työyhteisön Tuki -hankkeessa. Konfliktitilanteiden selvittelyjä oli kolmessa seurakunnassa yhteensä yhdeksän kertaa. Vuonna 2013 työnohjaaja osallistui henkilöstölle järjestetyn hiljaisuuden retriitin ohjaamiseen Heponiemessä. Työnohjaajien koulutusaamupäivissä pohdittiin keväällä 2013 teemaa: Hyvän etsiminen ja vahvistaminen työntekijässä. Kouluttajina olivat FM, kouluttaja Annukka Knuuttila Kuopiosta sekä kommenttipuheenvuoron käyttäjä emeritus piispa Wille Riekkinen. Syksyn koulutusaamupäivässä oli kouluttajana työyhteisökehittäjä ja kouluttaja Anita Kallasvuo, joka puhui teemasta Esimies työnohjauksessa. Työnohjaaja on osallistunut myös aktiivisesti Helsingin ja Espoon hiippakuntien yhteisiin työnohjaaja- ja konsulttitapaamisiin sekä kirkkohallituksen järjestämiin koulutustyönohjaajien tapaamisiin. Työyhteisöjen kehittäminen Työyhteisön kehittämisprojektien kysyntä on kasvanut. Vuonna 2013 järjestettiin kolmessa tiimissä räätälöityjä työyhteisön kehittämisprojekteja sekä yksi laajempi useampaa tiimiä koskeva asiakaspalveluyhteistyöprojekti, jossa samalla kehitettiin sekä toimintaa että työyhteisöä. Kehittämisprojektit olivat pääasiassa neljän puolenpäivän mittaisia, johon kuuluivat päivien välissä tehtävät ryhmä- ja yksilötehtävät. Kehittämisprojekteissa käsiteltiin mm. seuraavia teemoja: vuorovaikutustaidot (läsnäolo- ja tunnetaidot), perustehtävän tarkastelu, voimavarat ja työyhteisön tuki. Työyhteisön kehittämisprojekteihin osallistui yhteensä 70 työntekijää. Näiden toteutuneiden projektien lisäksi syksyn 2013 aikana suunniteltiin kolmea uutta projektia vuodelle Henkilöstön kehittämisen kustannukset Henkilöstön kehittämiselle vuodelle 2013 myönnettiin määrärahaa ( , , ), josta toimintamäärärahaa ( , , ). Toteuma viranhaltijan ja työntekijän palkat mukaan lukien oli kokonaisuudessaan ( , , ). Koko seurakuntayhtymän koulutuspalveluiden kustannus vuodelta 2013 oli ( , , ). Koko seurakuntayhtymän koulutuspalveluiden osuus palkkakustannuksista oli 1,87 % (2,33 %, 1,98 %) vuonna 2013.