HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE VUODELTA ÅR 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE VUODELTA ÅR 2013"

Transkriptio

1 1 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE VUODELTA ÅR 2013

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE 3 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön rakenne Palvelussuhteiden kesto ja vaihtuvuus Henkilöstömenot HENKILÖSTÖN TILA 3.1 Yhteistyötoimikunta Työhyvinvointi Työtapaturmat INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 4.1 Työterveyshuolto Tyky-toiminta Työsuojelu Henkilöstön kehittäminen Työpaikkaruokailu Työsuhdeasunnot 22

3 3 1. ESIPUHE Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomus sisältää tietoja muun muassa henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstön tilasta ja investoinneista henkilöstöön. Vuoden 2013 henkilöstökertomus kuvaa yhtymätasolla tilannetta vuosina Parhaimmillaan henkilöstökertomuksesta on hyötyä sekä päättäjille, henkilöstölle että seurakuntalaisille. Raportti tarjoaa yhteisen tietopohjan henkilöstöasioista ja työyhteisön kehittämisestä käytävään keskusteluun ja antaa henkilöstöstä tarpeellista tietoa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten arviointiin. Kertomus voi antaa myös seurakuntalaisille tarpeellista tietoa käsityksen muodostamiseksi seurakuntien toiminnasta ja palvelutarjonnasta. Henkilöstötilinpäätösten yleistyminen seurakunnissa mahdollistaa myös seurakuntien välisen vertailun. 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön määrä Ammattiryhmiä ovat: - seurakuntapapisto - sairaalasielunhoito ja perheneuvonta - kirkkomuusikot - diakoniatyö - nuorisotyö - lapsityö - muu seurakuntatyö - johtajat ja päälliköt - asiantuntijatyö - hallinto- ja toimistotyö - hautausmaatyö - kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö. Henkilöstön määrä Helsingin seurakuntayhtymässä oli 1240 (vuoden 2012 lopussa 1247 ja vuoden 2011 lopussa 1261). Henkilötyövuosien määrä oli 1114,52 (1123,18 ja 1127,01). Seurakunnissa henkilöstöä oli (838 ja 854) ja seurakuntayhtymän työyksiköissä 414 (409 ja 407). Virkasuhteisia koko seurakuntayhtymässä oli ja henkilötyövuosia 812,92 (876 ja 809,62 sekä 863 ja 809,62). Työsuhteisia koko seurakuntayhtymässä oli ja henkilötyövuosia 301,60 (371 ja 313,56 sekä 398 ja 324,10). Henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta (48 vuotta ja 47 vuotta).

4 4 Tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät Tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä Helsingin seurakuntayhtymässä oli ja henkilötyövuosia 210,37 (vuoden 2012 lopussa vastaavat luvut olivat 321 ja 229,52 ja vuoden 2011 lopussa 278 ja 193,55). Pääosa heistä työskentelee kiinteistö- ja kirkonpalvelutyössä sekä lapsityössä. Tarvittaessa töihin kutsuttavat eivät ole mukana henkilöstökertomuksen lukumäärätiedoissa. Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan koko kirkon henkilöstön lukumäärä vuonna 2013 oli ( ja ). Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet ammattiryhmittäin LUKUMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUODET 50 0 KIINTEISTÖ- JA KIRKONPALVELUTYÖ HAUTAUSMAATYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ ASIANTUNTIJATYÖ JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT MUU SEURAKUNTATYÖ LAPSITYÖ NUORISOTYÖ DIAKONIATYÖ KIRKKOMUUSIKOT SAIRAALASIELUNHOITO JA PERHENEUVONTA SEURAKUNTAPAPISTO Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan koko kirkon suurimmat tehtäväryhmät vuonna 2013 olivat hautausmaatyö (4 368), kiinteistö- ja kirkonpalvelustyö (3 653), hallinto- ja toimistotyö (2 737), lapsityö (2 492) sekä seurakuntapapit ja-lehtorit (2 162).

5 5 Henkilöstön määrä työyksiköittäin KIINTEISTÖTOIMI HAUTAUSTOIMI KESKUSREKISTERI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TARKASTUSTOIMI RUOTSINKIELINEN TYÖ VIESTINTÄ YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ PETRUS MATTEUS JOHANNES VUOSAARI VARTIOKYLÄ TÖÖLÖ TUOMIOKIRKKOSRK ROIHUVUORI PITÄJÄNMÄKI PAKILA PAAVALI OULUNKYLÄ MUNKKINIEMI MIKAEL MEILAHTI MALMI LAUTTASAARI KANNELMÄKI KALLIO HERTTONIEMI HAAGA Henkilötyövuodet työyksiköittäin KIINTEISTÖTOIMI HAUTAUSTOIMI KESKUSREKISTERI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TARKASTUSTOIMI RUOTSINKIELINEN TYÖ VIESTINTÄ YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ PETRUS MATTEUS JOHANNES VUOSAARI VARTIOKYLÄ TÖÖLÖ TUOMIOKIRKKOSRK ROIHUVUORI PITÄJÄNMÄKI PAKILA PAAVALI OULUNKYLÄ MUNKKINIEMI MIKAEL MEILAHTI MALMI LAUTTASAARI KANNELMÄKI KALLIO HERTTONIEMI HAAGA

6 6 Osa-aikaisten määrä Osa-aikaisten määrä koko seurakuntayhtymässä oli 170, henkilötyövuosia oli 92,75 (vuoden 2012 lopussa vastaavat luvut olivat 167 ja 93,98 ja vuoden 2011 lopussa 172 ja 95,64). Osa-aikaisten määrä työyksiköittäin KIINTEISTÖTOIMI HAUTAUSTOIMI KESKUSREKISTERI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TARKASTUSTOIMI RUOTSINKIELINEN TYÖ VIESTINTÄ YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ PETRUS MATTEUS JOHANNES VUOSAARI VARTIOKYLÄ TÖÖLÖ TUOMIOKIRKKOSRK ROIHUVUORI PITÄJÄNMÄKI PAKILA PAAVALI OULUNKYLÄ MUNKKINIEMI MIKAEL MEILAHTI MALMI LAUTTASAARI KANNELMÄKI KALLIO HERTTONIEMI HAAGA

7 7 Osa-aikaisten määrä ammattiryhmittäin SEURAKUNTAPAPISTO SAIRAALASIELUNHOITO JA PERHENEUVONTA KIRKKOMUUSIKOT DIAKONIATYÖ NUORISOTYÖ LAPSITYÖ MUU SEURAKUNTATYÖ JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT ASIANTUNTIJATYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ HAUTAUSMAATYÖ KIINTEISTÖ- JA KIRKONPALVELUTYÖ 2.2 Henkilöstön rakenne Naisten lukumäärä Helsingin seurakuntayhtymässä oli 875 (vuoden 2012 lopussa 887 ja vuoden 2011 lopussa 895). Miesten lukumäärä oli (360 ja 366). Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 70,6 % ja miesten osuus 29,4 % (vuoden 2012 ja 2011 lopussa vastaavat prosentit olivat 71 ja 29). Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan koko kirkon henkilöstöstä vuonna 2013 naisia oli 70,9 % ja miehiä 29,1 % (vuosina 2011 ja 2012 naisia oli 71,2 % ja miehiä 28,8 %).

8 8 Henkilöstön sukupuolijakauma ammattiryhmittäin KIINTEISTÖ- JA KIRKONPALVELUTYÖ HAUTAUSMAATYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ ASIANTUNTIJATYÖ JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT MUU SEURAKUNTATYÖ LAPSITYÖ NAISET MIEHET NUORISOTYÖ DIAKONIATYÖ KIRKKOMUUSIKOT SAIRAALASIELUNHOITO JA PERHENEUVONTA SEURAKUNTAPAPISTO Henkilöstön ikäjakauma työyksiköittäin Haaga Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Meilahti Mikael Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori Tuomiokirkko srk Töölö Vartiokylä Vuosaari Johannes Matteus Petrus Yhteinen srk

9 9 työ Viestintä Ruotsinkiel työ Tark.toimi 1 1 Hall. ja tal.tsto Keskusrek Hautaustoimi Kiinteistötoimi Yhteensä Henkilöstön ikäjakauma ammattiryhmittäin Seurakuntapapisto Sairaalasielunhoito ja perheneuvonta Kirkkomuusikot Diakoniatyö Nuorisotyö Lapsityö Muu srk-työ Johtajat ja pääll Asiantuntijatyö Hall. ja tstotyö Haut.maatyö Kiint. ja kirkonpalv.työ Yhteensä Palvelussuhteiden kesto ja vaihtuvuus Henkilöstön palveluaika työyksiköittäin < > Haaga Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Meilahti Mikael Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori Tuomiokirkkosrk

10 10 Töölö Vartiokylä Vuosaari Johannes Matteus Petrus Yhteinen srk-työ Viestintä Ruotsinkiel.työ Tarkastustoimi 2 Hall. ja tal.tsto Keskusrekisteri Hautaustoimi Kiinteistötoimi Yhteensä Henkilöstön palveluaika ammattiryhmittäin < > Seurakuntapapisto Sairaalasielunhoito ja perheneuvonta Kirkkomuusikot Diakoniatyö Nuorisotyö Lapsityö Muu srk-työ Johtajat ja pääll Asiantuntijatyö Hall. ja tstotyö Haut.maatyö Kiint. ja kirkonpalv. työ Yhteensä

11 11 Päättyneet palvelussuhteet ajalla SEURAKUNNAT TYÖYKSIKÖT (SRKY) lukumäärä % lukumäärä % Vanhuuseläke 22 17,2 % 13 25,5 % Työkyvyttömyyseläke 7 5,5 % - - Oma irtisanoutuminen 72 56,2 % % Sisäiset siirrot % 13 25,5 % Muu syy 4 3,1 % 1 2 % Yhteensä % % Seurakunnissa vanhuuseläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä oli vuonna ja seurakuntayhtymän työyksiköissä 11. Irtisanoutuneiden työntekijöiden määrä vuonna 2012 oli seurakunnissa 51 ja työyksiköissä 17. Sairauspoissaolot ajalla pv yli 3 pv Sairauspoissaolopäivien lkm keskimäärin/työntekijä Seurakunnat ,03 Seurakuntayhtymän työyksiköt ,54 Yhteensä ,50 Vuonna 2012 sairauspoissaolopäivien lukumäärä keskimäärin/työntekijä oli seurakunnissa 11,70 ja seurakuntayhtymän työyksiköissä 13,12 (yhteensä 12,23).

12 12 Muut poissaolot ajalla Naiset lkm yht. Naiset pv yht. Miehet lkm yht. Miehet pv yht. Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Yhteensä Perhevapaiden, vuorotteluvapaan ja opintovapaan yhteismäärät vuoteen 2012 verrattuna ovat pysyneet suunnilleen samoina. Poissaolopäivien yhteismääriä erikseen tarkasteltaessa on miesten kohdalla kasvua perhevapaiden käytössä ja laskua vuorotteluvapaan käytössä. Naisten kohdalla kasvua päivien yhteismäärässä on opintovapaan käytössä. 2.4 Henkilöstömenot Henkilöstömenoja ovat palkkamenot, eläkemaksut ja muut henkilöstökulut. Palkat sisältävät maksetut ja jaksotetut palkat sekä palkkiot ja luontoisedut. Eläkemaksut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketut KiEL-eläkemaksut sekä seurakuntayhtymän maksamat eläkkeet. Muut henkilöstökulut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketun sosiaaliturvamaksun, työnantajan osuuden lakisääteisistä vakuutusmaksuista, saadut henkilöstökorvaukset sekä muut henkilöstömenot. Koko kirkon henkilöstömenot vuonna 2013 olivat 435,2 milj. euroa (laskennallinen palkkasumma, ei sisällä lomarahaa).

13 13 Henkilöstömenot koko seurakuntayhtymässä vuosina Henkilöstömenot työyksiköittäin Helsingin seurakuntayhtymän laskennallinen eläkevastuu Kirkon eläkevastuu on laskettu ja se on noin milj. euroa. Kirkon eläkerahaston suuruus on milj. euroa, joten koko kirkon eläkevastuuvajaus, josta Kirkon keskusrahasto vastaa, on milj. euroa.

14 14 KiEL:n mukaan määräytyvistä eläkesitoumuksista seurakunnat vastaavat yhteisvastuullisesti, eikä niiden kattamatonta osaa voida jakaa seurakuntakohtaisesti. Helsingin seurakuntayhtymän laskennallinen osuus koko kirkon kattamattomasta eläkevastuusta on 274,5 milj. euroa (vuonna 2012 vastaava luku oli 267,4 milj. euroa ja vuonna ,2 milj. euroa). 3. HENKILÖSTÖN TILA 3.1 Yhteistyötoimikunta Helsingin seurakuntayhtymässä hoidetaan henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaan liittyviä asioita keskitetysti yhteistyötoimikunnassa. Puheenjohtajana toimivat vuorovuosin henkilöstön ja johdon edustajat. Yhteistyötoimikunta käsittelee yhteistoiminnan ja työhyvinvoinnin (työsuojelu, työkykyä ylläpitävä toiminta, työterveyshuolto, työpaikkaruokailu) kysymyksiä, merkittäviä henkilöstöasioita ja keskeisiä taloutta ja toiminnan kehittämistä käsitteleviä asioita. Yhteistoiminnan tavoitteena on fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen seurakuntayhtymän työpaikoilla. 3.2 Työhyvinvointi Työkyky- ja hyvinvointikysely Seurakuntayhtymän henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia sekä niiden kehitystä seurataan työkykyja hyvinvointikyselyillä. Aikaisemmin erikseen tehdyt työtyytyväisyys- ja työkykyindeksikyselyt yhdistettiin yhteistyötoimikunnan päätöksen mukaisesti työkyky- ja hyvinvointikyselyksi, joka suoritetaan neljän vuoden välein. Ensimmäinen uusimuotoinen kysely tehtiin vuonna 2004 ja viimeisin Työkyky- ja hyvinvointikyselyssä selvitetään työkykyä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Helsingin seurakuntayhtymän töissä ja työyhteisöissä. Orientaatioperustana käytetään Työterveyslaitoksen professori Juhani Ilmarisen nelikerroksista työkykyä ja työhyvinvointia kuvaavaa Työkykytalo-mallia. Työkykyindeksiosio kuvaa sitä, kuinka henkilöstö itse arvioi pystyvänsä nykyisin ja lähitulevaisuudessa suoriutumaan työstään ottaen huomioon työnsä ruumiilliset ja henkiset vaatimukset, terveydentilansa ja voimavaransa. Hyvinvointiosiolla selvitetään mm. työilmapiiriä sekä työyhteisön toimivuutta. Kysely kattaa taustatietojen lisäksi tärkeimmät hyvinvoinnin osa-alueet: työkyky ja terveys (työkykyindeksi), työajat, uni ja vireys, terveyskäyttäytyminen, psyykkinen kuormitus, työyhteisön toiminta, asiakastyö, tasa-arvo sekä työ ja vapaa-aika. Vuonna 2012 kysyttiin uutena muutokseen ja sisäiseen viestintään liittyviä asioita. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä työkyvyn ylläpitämiseksi että työn kehittämiseksi.

15 15 Yhteenveto työkyvystä ja kehitettävistä asioista Helsingin seurakuntayhtymässä Henkilöstön terveys ja toimintakyky on hyvä ja ammatillinen osaaminen on hyvin korkea. Esimiestyössä ja johtamisessa on edelleen suuntaus parempaan, vaikkakin johdolta kaivataan enemmän tukea. Tulosten pohjalta nousevat haasteet painottuvat tiettyihin ikä- ja ammattiryhmiin. Myös kiire ja uupuminen ovat erityishaasteena, erityisesti nuorilla. Työsuojelun työpaikkakäynnit Työtyytyväisyyttä ja sen kehitystä seurataan myös työpaikkakäynneillä. Työpaikkakäynnit ovat olleet työpaikkakohtaisia, joskin lisäksi on tehty myös yksilökäyntejä. Ks. kohta 4.3.

16 Työtapaturmat Työtapaturmat vuosina Työtapaturmat sisältävät sekä työssä että työmatkalla sattuneet tapaturmat. Työtapaturmia sattui vuonna 2013 yhteensä 99 (98, 100). Vuoden 2013 tapaturmista 70 % sattui työssä (68 %, 66 %) ja 30 % työmatkalla (32 %, 34 %). Työtapaturmista 87 % aiheutui 0-1 sairauspäivää (74 %, 70 %). Työtapaturmista aiheutui vuonna 2013 sairauspäiviä 698 (1407, 900). Työtapaturmista 38 % (2012: 31 %) aiheutui kaatumisesta tai putoamisesta ja 15 % (vuonna 2012: 18 %) henkilön äkillisestä fyysisestä kuormituksesta (esim. nostot). Kaatumistapaturmista aiheutui 2/3 kaikista sairauspäivistä ja ne sattuivat pääosin työmatkalla. 4. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 4.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset suhteessa henkilötyövuosiin vuosina (euroa/hlö) ennaltaehkäisevä lakisääteinen toiminta (korvausluokka I) 103,99 158,99 179,00 sairaanhoito (korvausluokka II) 300,06 309,21 314,65 yht. euroa/hlö 404,05 468,20 493,65 Työterveyshuollon rekisterissä olevien henkilöiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen noin 200 henkilöä, mikä osaltaan selittää lukujen kasvua. Tämän lisäksi sairausvakuutuslain muutokset alkaen ( ) ovat lisänneet käytävien työkykyneuvottelujen määrää. Päätoimisten työntekijöiden lisäksi myös sivutoimiset ja yli 4 kuukauden pituiseen palvelussuhteeseen tulevat, myös hautausmaiden kausityöntekijät, kuuluvat sairaanhoidon piiriin.

17 17 Työterveyshuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työterveyshuolto sisältää myös työterveydellisesti painotetut sairaanhoitopalvelut. Huomiota kiinnitetään ennakoivaan työterveyshuoltoon ja henkilöstön hyvinvointiin. Työterveyshuolto kilpailutettiin vuonna 2010 ja palveluiden tuottajana jatkoi Terveystalo. Työterveyshuollon kustannukset vuosina Vuosi Kokonaiskustannukset (Terveystalo) , , ,12 Kela korvaa vuosittain 50 % hyväksymistään kustannuksista, joten työterveyshuollon nettokustannukset olivat noin puolet em. luvuista. Osasta ennaltaehkäisevää toimintaa korvataan 60 % kustannuksista. Työterveyshuollon palvelujen käyttö vuosina Työterveyshuollon palveluja käytettiin vuosina seuraavasti: Työhöntulotarkastukset Ikäryhmäterveystarkastukset Sairaskäynnit työterveyslääkärillä Erikoislääkärissäkäynnit Työterveyshoitajalla käynnit Muut terveystarkastukset Työterveyshoitajalla oli vuonna 2013 käyntien lisäksi puheluita 2677, joista 2529 oli sairaudenhoitoon liittyviä (kl I). Lyhyiden sairauslomien myöntämiskäytännön muuttua huhtikuussa 2010, puhelut ovat olleet pääosin neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2012 oli 2773 puhelua, joista 2645 oli sairaudenhoitoon liittyviä. Vuonna 2011 puheluita oli 2343, joista 2150 oli sairaudenhoitoon liittyviä. Tilastot sisältävät työhöntulotarkastusten ja ikäryhmäterveystarkastusten osalta käynnit sekä työterveyslääkärillä että työterveyshoitajalla seuraavasti: työterveyslääkärillä oli vuonna 2013 työhöntulotarkastuksia 58 ja työterveyshoitajalla 106 (92 ja 134, 75 ja 126), vastaavasti ikäryhmäterveystarkastuksia työterveyslääkärillä 109 ja työterveyshoitajalla 184 (82 ja 158, 95 ja 163). Sairauspoissaolokäytäntö Työntekijät saavat sairastuessaan luvan 1-3 kalenteripäivän poissaololleen esimieheltään puhelinkeskustelun perusteella. Esimies voi edellyttää sairastuneelta lääkärintodistusta poissaolostaan heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä lukien. Yli kolmen päivän poissaoloista tarvitaan lääkärintodistus. Kuntoutustoiminta Työkykyindeksi-kyselyn, terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien perusteella seurakuntayhtymän työntekijöitä on ohjattu aktiivisesti kuntoutukseen. Kuntoutusta annetaan Aslak-varhaiskuntoutuksena tai pienryhmämuotoisena TYK-kuntoutuksena. Työterveyshuolto ja työsuojelu ovat osallistuneet kuntoutuksen suunnitteluun kuntoutuslaitosten, Kelan ja tuomiokapitulin kanssa.

18 18 Henkilöstölle on tarjolla myös esimerkiksi seniorivarhaiskuntoutusta tai vastaavaa. Henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto osallistuvat kuntoutusyksiköiden yhteistoimintapäiville. Kuntoutusaika on henkilöstölle palkallista silloin kuin työ- ja virkaehtosopimukset sen mahdollistavat, enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa. Järjestetty myös ammattiryhmittäistä voimavaravalmennusta. Ks. kohta Tyky-toiminta Tyky-toiminnalla tarkoitetaan henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa. Tyky-ryhmä koordinoi ja suunnittelee seurakuntayhtymän tyky-toimintaa. Ryhmään kuuluu johdon, henkilöstöhallinnon, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajia. Työpaikoilta nimetyt tyky-yhdyshenkilöt tekivät omaa tärkeää työtään työpaikkatasolla, kolme heistä myös tyky-ryhmässä. Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstön työkykyä ylläpidetään varsinaisen tykyn lisäksi myös työterveyshuolto- ja työsuojelutoiminnalla. Tyky-toiminta vuonna 2013 Tyky-toimintaa tarjotaan kaikille, mutta erityisesti passiivisille liikkujille sekä ikääntyville. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa sekä perinteisen fyysisen kunnon sijaan henkistä hyvinvointia ja työyhteisöjen yhteistoimintaa edistävässä toiminnassa. Henkilöitä, joita uhkaa työkyvyn aleneminen tai joiden työkyky on jo alentunut, pyritään auttamaan lisäksi työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin. Toukokuussa patikoitiin urbaanisti Laakso-Keskuspuiston alueella (21.5 ja 30.5). Syksyllä järjestettiin kaksi samansisältöistä liikuntapäivää Helsingin Urheilutalolla, joka antaa mahdollisuudet monenlaiseen liikkumiseen sekä sisä- että ulkotiloissa. Kuntoiluinnostuksen herättämiseksi toteutettiin helmi-huhtikuussa työpaikkojen välinen kuntoilukisa ja henkilökohtainen askelkisa. Työpaikkojen väliset keilailuturnaukset järjestettiin sekä keväällä että syksyllä. Vuosittain jaetaan myös Tyky-diplomeja tunnustukseksi aktiivisesta ja innostuneesta liikkumisesta tai muiden innostamisesta. Henkilöstölle järjestettiin erilaista ryhmätoimintaa, mm. hydrobic-, vesijuoksu-, fixjumppa-, niskaselkä-, painonhallinta- ja pilatesryhmät sekä yhteisiä pelivuoroja. Työpaikat saivat varata omia liikuntavuorojaan seurakuntayhtymän liikuntatiloista. Tuettiin tupakasta vieroitusta, hengenpelastus- ja uintitekniikkakursseille ja liikuntatapahtumiin osallistumista. Henkilöstön käytössä oli kirkkovene, jonka sijoituspaikkana on Mustasaari. Jatkettiin henkilöstön omaehtoisen kuntoilun ja kulttuurin harrastamisen tukemista Smartum Saldolla. Edun otti vuonna 2013 käyttöönsä noin puolet henkilöstöstä. Työkyky- ja hyvinvointikyselyn tulosten pohjalta järjestettiin ammattiryhmittäistä voimavaravalmennusta lastenohjaajille sekä aloitettiin suntioiden voimavaravalmennukset. Vuonna 2013 aloitettiin työhyvinvointitoiminnan kehittäminen työkykytoiminnasta työhyvinvointitoiminnaksi. Slouganiksi otettiin Hyvinvoivana taivaaseen (ent. Hyväkuntoisena taivaaseen). 4.3 Työsuojelu Työsuojelua toteutetaan seurakuntayhtymässä osana yhteistoimintaa; työsuojeluryhmä toimii paitsi itsenäisesti myös jäsenenä yhteistyötoimikunnassa. Se on edustettuna myös tyky-ryhmässä. Seurakuntayhtymän työsuojeluryhmä vastaa työsuojelun toimivuudesta. Työsuojeluorganisaatio käsittää työsuojelupäällikön ja neljän työsuojeluvaltuutetun (varavaltuutettuineen) lisäksi kaksi sihteeriä, joista toinen toimii riskien arvioinnin sihteerinä ja toinen hoitaa muun työsuojelutoiminnan. Työterveyshoitaja on myös vakituisena jäsenenä työsuojeluryhmässä. Työsuojeluryhmä työskenteli vuosittain tehtävän toimintasuunnitelman mukaisesti.

19 19 Työsuojelutoiminnan tavoitteena on edistää suunnitelmallisesti työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työssä jaksamista. Erityishuomiota kiinnitetään työyhteisöjen toimivuuteen, uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseen, hyvän kohtelun edistämiseen ja hyviin työyhteisötaitoihin. Vuonna 2013 erityisinä painopisteinä olivat seurakuntien yhdistämisestä johtuvat erityistilanteet ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Syksyllä järjestettiin jälleen terveyspäivät teemalla Minä ja työyhteisö sovimmeko yhteen? Luennon lisäksi oli useita eriaiheisia terveyskioskeja Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöpalveluyksikössä koordinoidaan henkilöstön kehittämistarjontaa, johon kuuluvat muun muassa henkilöstö-, työsuojelu- ja perehdyttämiskoulutus, mentorointi, retriitit, hengellinen ohjaus, työnohjaus ja työyhteisöjen kehittäminen. Henkilöstöpalvelupäällikkö vastaa yksikön toiminnasta ja henkilöstön kehittämistarjontaa koordinoi koulutussuunnittelija. Henkilöstön kehittämisen suunnittelun lähtökohtana ovat koko henkilöstön kehittämistarpeet, minkä vuoksi jatkuva dialogi kehittämistarpeista eri työyksiköiden ja ammattiryhmien kanssa on tärkeää. Henkilöstön kehittämissääntö Uusi henkilöstön kehittämissääntö hyväksyttiin yhteisessä kirkkoneuvostossa ja se astui voimaan Henkilöstön kehittämissääntö laadittiin Kirkossa voimaan tulleen uuden Henkilöstön kehittämissopimuksen pohjalta. Kehittämissäännön käytäntöön soveltamisen avuksi luotiin lisäksi Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen soveltamisohje Helsingin seurakuntayhtymässä. Henkilöstön kehittämissääntöä valmisteltaessa tehtiin kartoitus, jossa saatiin lähes kaikista yksiköistä vastaukset kehittämistarpeisiin ja käytäntöihin liittyen. Kartoituksessa nousi esille toive yhteisistä linjauksista erityisesti välttämättömien ja tarkoituksenmukaisten koulutusten sekä koulutuspäiviin laskettavien koulutusten määrittelyssä. Henkilöstön kehittämissääntö käsittelee osaamisen johtamisen periaatteita ja osaamisen johtamista Helsingin seurakuntayhtymässä. Lisäksi sääntö määrittelee henkilöstön kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi talousarviossa varattavan määrärahan ja koulutuspäivien määrän työntekijää kohden. Koulutus voi olla luonteeltaan joko välttämätön vai tarkoituksenmukainen; sääntö määrittelee mitä kummastakin vaihtoehdosta käytännössä seuraa. Lisäksi henkilöstön kehittämissäännössä käsitellään työntekijän ja esimiehen oikeuksia ja velvoitteita henkilöstön kehittämisen suhteen. Kehittämissopimuksen soveltamisohjeen tarkoitus on edistää henkilökunnan tasapuolista kohtelua henkilöstön kehittämisasioissa yksiköiden sisällä ja niiden välillä. Soveltamisohje määrittelee mitkä koulutukset luetaan välttämättömiksi ja mitkä tarkoituksenmukaisiksi. Lisäksi ohjeessa tarkastellaan mitä kehittämissäännön mukaiseen koulutuspäivien lukumäärään, 20 pv/työntekijä/kolmivuotiskausi, lasketaan. Uusi henkilöstön kehittämissuunnitelmalomake laadittiin vuoden 2014 suunnittelun tueksi. Koulutustarjonta Seurakuntayhtymän henkilöstölle järjestettiin yhteensä 95 (108,102) koulutusta, eli 131 (186,159) kurssipäivää vuonna Niihin osallistui yhteensä 1571 (1489,1315) työntekijää. Koulutukset jakautuivat kahdeksaan eri ryhmään: perehdyttämiskoulutus, strategisia painopisteitä tukevat koulutukset, ammattiryhmäkohtaiset koulutukset, hengellisyys, työturvallisuus, ohjelmisto- ja

20 20 järjestelmäkoulutus ja esimiesvalmennus. Ammattiryhmäkohtaisia koulutuksia oli määrällisesti eniten. Retriittien kysyntä on jatkuvasti kasvanut ja niitä järjestettiin vuonna 2013 yhteensä kuusi. Suntioiden ja lastenohjaajien ammattitutkintoja suoritti Helsingin seurakuntayhtymästä 10 työntekijää (1 suntio ja 9 lastenohjaajaa). Suurin osa suunnitelluista koulutuksista toteutui. Yhteensä 16 (14) koulutusta peruttiin. Peruutukset johtuivat vähäisistä osallistujamääristä (alle 10). Uusina koulutuksina tarjottiin hygieniapassikoulutusta seurakuntien vapaaehtoisille ja hätäensiapukoulutusta tuntisuntioille. Koulutuksiin ja niiden valmisteluun liittyviä käytännön rutiineja kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2013 aikana huomioitiin erityisesti retriittiturvallisuus, minkä vuoksi tarkistettiin ja korjattiin retriittien turvallisuusohjeita, -käytäntöjä ja -asiakirjoja. Koulutusten järjestäjille suunnattuja ohjemateriaaleja päivitettiin tarpeen mukaan. Strategisia painopisteitä tukevat koulutukset Strategisia painopisteitä tukevat koulutukset eroteltiin oman otsikkonsa alle. Näitä olivat Jäsenelle parasta -hankkeeseen, vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen sekä maahanmuuttajatyön ja vieraskielisen seurakuntatyön kehittämiseen suunnitellut koulutukset. Johtamiskoulutus Syyskuussa 2012 alkanut pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien yhteinen JET -ryhmä (johtamisen erikoisammattitutkinto) päättyi joulukuussa Tutkinto koostui esimiesten oman johtajuuden arvioinnista ja kehittämisestä sekä kehittämisprojektista. Lisäksi järjestettiin 12 koulutuspäivää, joissa käsiteltiin johtajuutta eri näkökulmista. Ryhmässä oli 21 osallistujaa, joista seitsemän oli Helsingin seurakuntayhtymästä. Muutamia JET-koulutuksen lähipäivistä tarjottiin myös muille pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien esimiehille ja lähiesimiehille. Lähipäivien teemoina olivat palvelussuhteen elinkaari (2pv) ja työhyvinvointijohtaminen(2pv) ja ne kokosivat yhteensä 80 esimiestä ja lähiesimiestä. IT koulutus IT -koulutukset kilpailutettiin vuonna 2012 ja toteuttajaksi valittiin Amiedu, jonka kanssa solmittiin sopimus vuosille IT -koulutusta kehitettiin Amiedun kanssa prosessimaiseen suuntaan ja perehdytys yhteisöilmeeseen integroitiin näihin koulutuksiin. Työnohjaus Helsingin seurakuntayhtymän työnohjaus on vakiinnuttanut paikkansa henkilöstöhallinnon Henkilöstöpalvelut-yksikössä. Päätoimisen työnohjaan lisäksi toiminnasta huolehti 50 muuta työnohjaajaa, jotka vuonna 2013 antoivat työnohjausta oman virkansa ohella. Työnohjaajista sairaalapappeja oli 15, perheneuvojia 12, seurakunnan työntekijöitä 11 (pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä), kaksi Snellun työntekijää ja loput yhdeksän seurakuntayhtymän erityisviroissa. Päätoimisen työnohjaajan perustehtävänä on tarjota ja järjestää työnohjauspalveluja Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstölle. Toiminta-ajatuksena on palvella työntekijöitä tukemalla heidän ammatillista ja persoonallista kasvuaan oman osaamisen tutkimisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Työnohjaus toteutuu joko henkilökohtaisena yksilötyönohjauksena, ryhmätyönohjauksena tai työtiimin työnohjauksena. Perustehtävään kuuluu työntekijöiden konsultatiivisen ja sielunhoidollisterapeuttisen tuen antaminen ja järjestäminen sekä spiritualiteetin tukeminen järjestämällä ja pitämällä mm. hiljaisuuden retriittejä. Kehittämistarjonnan painopisteet ovat määräytyneet v yhtäältä työnohjaajan perustehtävän ja toisaalta kysynnän mukaan siten, että tähän asti pääpaino on ollut yksilötyönohjauksissa.

21 21 Päätoimisella työnohjaajalla oli v yksilötyönohjauksessa 25 ohjattavaa ja keskimäärin työnohjauskertoja n Työnohjauksen koordinointihaastatteluja oli 33. Lisäksi oli kolme työnohjausryhmää. Kehittämistavoitteiden mukaisesti ryhmätyönohjausten osuutta on kasvatettu kannustamalla henkilöstöä hakeutumaan erilaisiin tarjolla oleviin työnohjausryhmiin. Niinpä erilaisille henkilöstöryhmille järjestettiin mahdollisuus tiimityönohjauksiin. Isojen tiimien työnohjaajien palveluita ostettiin organisaation ulkopuolelta. Tämän lisäksi omia työnohjausryhmiä perustettiin mm. työuran alussa oleville, eläkkeelle siirtyville, sielunhoitotyötä tekeville sekä diakoniatyöntekijöille. Kaikkiaan ryhmätyönohjausta annettiin n. 21 työnohjausryhmässä, joista sairaalapappien ohjaamia ryhmiä oli kuusi. Ne olivat etupäässä sairaaloiden henkilökunnan työnohjausryhmiä. Perheneuvojien ohjaamia ryhmiä oli seitsemän. Uusille kirkkoherroille, jotka olivat Kirjo II koulutuksessa, järjestettiin mahdollisuus osallistua omaan ammatilliseen työnohjausryhmään yhteistyössä Helsingin hiippakunnan kanssa. Työnohjaaja on ollut mukana työyhteisöjen kehittämishankkeissa organisoijana ja sisäisenä konsulttina. Hän on toiminut myös seurakuntayhtymän ulkopuolisen konsultin työparina. Vuonna 2013 tällaisia hankkeita oli Helsingin seurakuntayhtymän alueella kolmessa työyhteisössä. Näiden hankkeiden lisäksi päätoiminen työnohjaaja teki yhteistyötä sairaalasielunhoidon kanssa Työyhteisön Tuki -hankkeessa. Konfliktitilanteiden selvittelyjä oli kolmessa seurakunnassa yhteensä yhdeksän kertaa. Vuonna 2013 työnohjaaja osallistui henkilöstölle järjestetyn hiljaisuuden retriitin ohjaamiseen Heponiemessä. Työnohjaajien koulutusaamupäivissä pohdittiin keväällä 2013 teemaa: Hyvän etsiminen ja vahvistaminen työntekijässä. Kouluttajina olivat FM, kouluttaja Annukka Knuuttila Kuopiosta sekä kommenttipuheenvuoron käyttäjä emeritus piispa Wille Riekkinen. Syksyn koulutusaamupäivässä oli kouluttajana työyhteisökehittäjä ja kouluttaja Anita Kallasvuo, joka puhui teemasta Esimies työnohjauksessa. Työnohjaaja on osallistunut myös aktiivisesti Helsingin ja Espoon hiippakuntien yhteisiin työnohjaaja- ja konsulttitapaamisiin sekä kirkkohallituksen järjestämiin koulutustyönohjaajien tapaamisiin. Työyhteisöjen kehittäminen Työyhteisön kehittämisprojektien kysyntä on kasvanut. Vuonna 2013 järjestettiin kolmessa tiimissä räätälöityjä työyhteisön kehittämisprojekteja sekä yksi laajempi useampaa tiimiä koskeva asiakaspalveluyhteistyöprojekti, jossa samalla kehitettiin sekä toimintaa että työyhteisöä. Kehittämisprojektit olivat pääasiassa neljän puolenpäivän mittaisia, johon kuuluivat päivien välissä tehtävät ryhmä- ja yksilötehtävät. Kehittämisprojekteissa käsiteltiin mm. seuraavia teemoja: vuorovaikutustaidot (läsnäolo- ja tunnetaidot), perustehtävän tarkastelu, voimavarat ja työyhteisön tuki. Työyhteisön kehittämisprojekteihin osallistui yhteensä 70 työntekijää. Näiden toteutuneiden projektien lisäksi syksyn 2013 aikana suunniteltiin kolmea uutta projektia vuodelle Henkilöstön kehittämisen kustannukset Henkilöstön kehittämiselle vuodelle 2013 myönnettiin määrärahaa ( , , ), josta toimintamäärärahaa ( , , ). Toteuma viranhaltijan ja työntekijän palkat mukaan lukien oli kokonaisuudessaan ( , , ). Koko seurakuntayhtymän koulutuspalveluiden kustannus vuodelta 2013 oli ( , , ). Koko seurakuntayhtymän koulutuspalveluiden osuus palkkakustannuksista oli 1,87 % (2,33 %, 1,98 %) vuonna 2013.

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE 0 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE VUODELTA ÅR 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ESIPUHE 2 2. HENKILÖSTÖRESURSSIT 2 Henkilöstön määrä 2 Henkilöstön

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Vuositilastossa käytettäviä käsitteitä... 2 3. Vuoden 2016 jäsentietojen yhteenveto... 3 4. Kartta kirkkoon kuuluminen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 SITRAN TYÖELÄMÄPALKINTO 2015... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh Mäntsälän työterveys Mustamäentie 42 04600 Mäntsala info.työterveys@mantsala.fi puh 040 314 5639 MÄNTSÄLÄN TYÖTERVEYS HINNASTO 1.1.2017 ARVOISA ASIAKKAAMME Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI ,

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI , LIITE 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN TA 2014* Yht. ilman työll. 2014 Henkilötyövuosia Vakituiset Määräaik. Työllistetyt Sivutoimi Opetushenk. 31.12.2013* KOULUTUSKESKUS SALPAUS Hyvinvointi 116,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Forssan kaupungilla yhteistoimintaryhmä ja työsuojelutoimikunta on yhdistetty. Työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen toimikausi on neljä vuotta.

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 2 1.2. Henkilötyövuodet 2015... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 3 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. 1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot