HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE VUODELTA ÅR 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE VUODELTA ÅR 2013"

Transkriptio

1 1 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGFORS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET HENKILÖSTÖKERTOMUS PERSONALBERÄTTELSE VUODELTA ÅR 2013

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE 3 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön rakenne Palvelussuhteiden kesto ja vaihtuvuus Henkilöstömenot HENKILÖSTÖN TILA 3.1 Yhteistyötoimikunta Työhyvinvointi Työtapaturmat INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 4.1 Työterveyshuolto Tyky-toiminta Työsuojelu Henkilöstön kehittäminen Työpaikkaruokailu Työsuhdeasunnot 22

3 3 1. ESIPUHE Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstökertomus sisältää tietoja muun muassa henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstön tilasta ja investoinneista henkilöstöön. Vuoden 2013 henkilöstökertomus kuvaa yhtymätasolla tilannetta vuosina Parhaimmillaan henkilöstökertomuksesta on hyötyä sekä päättäjille, henkilöstölle että seurakuntalaisille. Raportti tarjoaa yhteisen tietopohjan henkilöstöasioista ja työyhteisön kehittämisestä käytävään keskusteluun ja antaa henkilöstöstä tarpeellista tietoa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten arviointiin. Kertomus voi antaa myös seurakuntalaisille tarpeellista tietoa käsityksen muodostamiseksi seurakuntien toiminnasta ja palvelutarjonnasta. Henkilöstötilinpäätösten yleistyminen seurakunnissa mahdollistaa myös seurakuntien välisen vertailun. 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön määrä Ammattiryhmiä ovat: - seurakuntapapisto - sairaalasielunhoito ja perheneuvonta - kirkkomuusikot - diakoniatyö - nuorisotyö - lapsityö - muu seurakuntatyö - johtajat ja päälliköt - asiantuntijatyö - hallinto- ja toimistotyö - hautausmaatyö - kiinteistö- ja kirkonpalvelutyö. Henkilöstön määrä Helsingin seurakuntayhtymässä oli 1240 (vuoden 2012 lopussa 1247 ja vuoden 2011 lopussa 1261). Henkilötyövuosien määrä oli 1114,52 (1123,18 ja 1127,01). Seurakunnissa henkilöstöä oli (838 ja 854) ja seurakuntayhtymän työyksiköissä 414 (409 ja 407). Virkasuhteisia koko seurakuntayhtymässä oli ja henkilötyövuosia 812,92 (876 ja 809,62 sekä 863 ja 809,62). Työsuhteisia koko seurakuntayhtymässä oli ja henkilötyövuosia 301,60 (371 ja 313,56 sekä 398 ja 324,10). Henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta (48 vuotta ja 47 vuotta).

4 4 Tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät Tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä Helsingin seurakuntayhtymässä oli ja henkilötyövuosia 210,37 (vuoden 2012 lopussa vastaavat luvut olivat 321 ja 229,52 ja vuoden 2011 lopussa 278 ja 193,55). Pääosa heistä työskentelee kiinteistö- ja kirkonpalvelutyössä sekä lapsityössä. Tarvittaessa töihin kutsuttavat eivät ole mukana henkilöstökertomuksen lukumäärätiedoissa. Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan koko kirkon henkilöstön lukumäärä vuonna 2013 oli ( ja ). Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet ammattiryhmittäin LUKUMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUODET 50 0 KIINTEISTÖ- JA KIRKONPALVELUTYÖ HAUTAUSMAATYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ ASIANTUNTIJATYÖ JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT MUU SEURAKUNTATYÖ LAPSITYÖ NUORISOTYÖ DIAKONIATYÖ KIRKKOMUUSIKOT SAIRAALASIELUNHOITO JA PERHENEUVONTA SEURAKUNTAPAPISTO Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan koko kirkon suurimmat tehtäväryhmät vuonna 2013 olivat hautausmaatyö (4 368), kiinteistö- ja kirkonpalvelustyö (3 653), hallinto- ja toimistotyö (2 737), lapsityö (2 492) sekä seurakuntapapit ja-lehtorit (2 162).

5 5 Henkilöstön määrä työyksiköittäin KIINTEISTÖTOIMI HAUTAUSTOIMI KESKUSREKISTERI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TARKASTUSTOIMI RUOTSINKIELINEN TYÖ VIESTINTÄ YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ PETRUS MATTEUS JOHANNES VUOSAARI VARTIOKYLÄ TÖÖLÖ TUOMIOKIRKKOSRK ROIHUVUORI PITÄJÄNMÄKI PAKILA PAAVALI OULUNKYLÄ MUNKKINIEMI MIKAEL MEILAHTI MALMI LAUTTASAARI KANNELMÄKI KALLIO HERTTONIEMI HAAGA Henkilötyövuodet työyksiköittäin KIINTEISTÖTOIMI HAUTAUSTOIMI KESKUSREKISTERI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TARKASTUSTOIMI RUOTSINKIELINEN TYÖ VIESTINTÄ YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ PETRUS MATTEUS JOHANNES VUOSAARI VARTIOKYLÄ TÖÖLÖ TUOMIOKIRKKOSRK ROIHUVUORI PITÄJÄNMÄKI PAKILA PAAVALI OULUNKYLÄ MUNKKINIEMI MIKAEL MEILAHTI MALMI LAUTTASAARI KANNELMÄKI KALLIO HERTTONIEMI HAAGA

6 6 Osa-aikaisten määrä Osa-aikaisten määrä koko seurakuntayhtymässä oli 170, henkilötyövuosia oli 92,75 (vuoden 2012 lopussa vastaavat luvut olivat 167 ja 93,98 ja vuoden 2011 lopussa 172 ja 95,64). Osa-aikaisten määrä työyksiköittäin KIINTEISTÖTOIMI HAUTAUSTOIMI KESKUSREKISTERI HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO TARKASTUSTOIMI RUOTSINKIELINEN TYÖ VIESTINTÄ YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ PETRUS MATTEUS JOHANNES VUOSAARI VARTIOKYLÄ TÖÖLÖ TUOMIOKIRKKOSRK ROIHUVUORI PITÄJÄNMÄKI PAKILA PAAVALI OULUNKYLÄ MUNKKINIEMI MIKAEL MEILAHTI MALMI LAUTTASAARI KANNELMÄKI KALLIO HERTTONIEMI HAAGA

7 7 Osa-aikaisten määrä ammattiryhmittäin SEURAKUNTAPAPISTO SAIRAALASIELUNHOITO JA PERHENEUVONTA KIRKKOMUUSIKOT DIAKONIATYÖ NUORISOTYÖ LAPSITYÖ MUU SEURAKUNTATYÖ JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT ASIANTUNTIJATYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ HAUTAUSMAATYÖ KIINTEISTÖ- JA KIRKONPALVELUTYÖ 2.2 Henkilöstön rakenne Naisten lukumäärä Helsingin seurakuntayhtymässä oli 875 (vuoden 2012 lopussa 887 ja vuoden 2011 lopussa 895). Miesten lukumäärä oli (360 ja 366). Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 70,6 % ja miesten osuus 29,4 % (vuoden 2012 ja 2011 lopussa vastaavat prosentit olivat 71 ja 29). Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan koko kirkon henkilöstöstä vuonna 2013 naisia oli 70,9 % ja miehiä 29,1 % (vuosina 2011 ja 2012 naisia oli 71,2 % ja miehiä 28,8 %).

8 8 Henkilöstön sukupuolijakauma ammattiryhmittäin KIINTEISTÖ- JA KIRKONPALVELUTYÖ HAUTAUSMAATYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ ASIANTUNTIJATYÖ JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT MUU SEURAKUNTATYÖ LAPSITYÖ NAISET MIEHET NUORISOTYÖ DIAKONIATYÖ KIRKKOMUUSIKOT SAIRAALASIELUNHOITO JA PERHENEUVONTA SEURAKUNTAPAPISTO Henkilöstön ikäjakauma työyksiköittäin Haaga Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Meilahti Mikael Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori Tuomiokirkko srk Töölö Vartiokylä Vuosaari Johannes Matteus Petrus Yhteinen srk

9 9 työ Viestintä Ruotsinkiel työ Tark.toimi 1 1 Hall. ja tal.tsto Keskusrek Hautaustoimi Kiinteistötoimi Yhteensä Henkilöstön ikäjakauma ammattiryhmittäin Seurakuntapapisto Sairaalasielunhoito ja perheneuvonta Kirkkomuusikot Diakoniatyö Nuorisotyö Lapsityö Muu srk-työ Johtajat ja pääll Asiantuntijatyö Hall. ja tstotyö Haut.maatyö Kiint. ja kirkonpalv.työ Yhteensä Palvelussuhteiden kesto ja vaihtuvuus Henkilöstön palveluaika työyksiköittäin < > Haaga Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Meilahti Mikael Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori Tuomiokirkkosrk

10 10 Töölö Vartiokylä Vuosaari Johannes Matteus Petrus Yhteinen srk-työ Viestintä Ruotsinkiel.työ Tarkastustoimi 2 Hall. ja tal.tsto Keskusrekisteri Hautaustoimi Kiinteistötoimi Yhteensä Henkilöstön palveluaika ammattiryhmittäin < > Seurakuntapapisto Sairaalasielunhoito ja perheneuvonta Kirkkomuusikot Diakoniatyö Nuorisotyö Lapsityö Muu srk-työ Johtajat ja pääll Asiantuntijatyö Hall. ja tstotyö Haut.maatyö Kiint. ja kirkonpalv. työ Yhteensä

11 11 Päättyneet palvelussuhteet ajalla SEURAKUNNAT TYÖYKSIKÖT (SRKY) lukumäärä % lukumäärä % Vanhuuseläke 22 17,2 % 13 25,5 % Työkyvyttömyyseläke 7 5,5 % - - Oma irtisanoutuminen 72 56,2 % % Sisäiset siirrot % 13 25,5 % Muu syy 4 3,1 % 1 2 % Yhteensä % % Seurakunnissa vanhuuseläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä oli vuonna ja seurakuntayhtymän työyksiköissä 11. Irtisanoutuneiden työntekijöiden määrä vuonna 2012 oli seurakunnissa 51 ja työyksiköissä 17. Sairauspoissaolot ajalla pv yli 3 pv Sairauspoissaolopäivien lkm keskimäärin/työntekijä Seurakunnat ,03 Seurakuntayhtymän työyksiköt ,54 Yhteensä ,50 Vuonna 2012 sairauspoissaolopäivien lukumäärä keskimäärin/työntekijä oli seurakunnissa 11,70 ja seurakuntayhtymän työyksiköissä 13,12 (yhteensä 12,23).

12 12 Muut poissaolot ajalla Naiset lkm yht. Naiset pv yht. Miehet lkm yht. Miehet pv yht. Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Yhteensä Perhevapaiden, vuorotteluvapaan ja opintovapaan yhteismäärät vuoteen 2012 verrattuna ovat pysyneet suunnilleen samoina. Poissaolopäivien yhteismääriä erikseen tarkasteltaessa on miesten kohdalla kasvua perhevapaiden käytössä ja laskua vuorotteluvapaan käytössä. Naisten kohdalla kasvua päivien yhteismäärässä on opintovapaan käytössä. 2.4 Henkilöstömenot Henkilöstömenoja ovat palkkamenot, eläkemaksut ja muut henkilöstökulut. Palkat sisältävät maksetut ja jaksotetut palkat sekä palkkiot ja luontoisedut. Eläkemaksut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketut KiEL-eläkemaksut sekä seurakuntayhtymän maksamat eläkkeet. Muut henkilöstökulut sisältävät palkoista ja luontoiseduista lasketun sosiaaliturvamaksun, työnantajan osuuden lakisääteisistä vakuutusmaksuista, saadut henkilöstökorvaukset sekä muut henkilöstömenot. Koko kirkon henkilöstömenot vuonna 2013 olivat 435,2 milj. euroa (laskennallinen palkkasumma, ei sisällä lomarahaa).

13 13 Henkilöstömenot koko seurakuntayhtymässä vuosina Henkilöstömenot työyksiköittäin Helsingin seurakuntayhtymän laskennallinen eläkevastuu Kirkon eläkevastuu on laskettu ja se on noin milj. euroa. Kirkon eläkerahaston suuruus on milj. euroa, joten koko kirkon eläkevastuuvajaus, josta Kirkon keskusrahasto vastaa, on milj. euroa.

14 14 KiEL:n mukaan määräytyvistä eläkesitoumuksista seurakunnat vastaavat yhteisvastuullisesti, eikä niiden kattamatonta osaa voida jakaa seurakuntakohtaisesti. Helsingin seurakuntayhtymän laskennallinen osuus koko kirkon kattamattomasta eläkevastuusta on 274,5 milj. euroa (vuonna 2012 vastaava luku oli 267,4 milj. euroa ja vuonna ,2 milj. euroa). 3. HENKILÖSTÖN TILA 3.1 Yhteistyötoimikunta Helsingin seurakuntayhtymässä hoidetaan henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaan liittyviä asioita keskitetysti yhteistyötoimikunnassa. Puheenjohtajana toimivat vuorovuosin henkilöstön ja johdon edustajat. Yhteistyötoimikunta käsittelee yhteistoiminnan ja työhyvinvoinnin (työsuojelu, työkykyä ylläpitävä toiminta, työterveyshuolto, työpaikkaruokailu) kysymyksiä, merkittäviä henkilöstöasioita ja keskeisiä taloutta ja toiminnan kehittämistä käsitteleviä asioita. Yhteistoiminnan tavoitteena on fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen seurakuntayhtymän työpaikoilla. 3.2 Työhyvinvointi Työkyky- ja hyvinvointikysely Seurakuntayhtymän henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia sekä niiden kehitystä seurataan työkykyja hyvinvointikyselyillä. Aikaisemmin erikseen tehdyt työtyytyväisyys- ja työkykyindeksikyselyt yhdistettiin yhteistyötoimikunnan päätöksen mukaisesti työkyky- ja hyvinvointikyselyksi, joka suoritetaan neljän vuoden välein. Ensimmäinen uusimuotoinen kysely tehtiin vuonna 2004 ja viimeisin Työkyky- ja hyvinvointikyselyssä selvitetään työkykyä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Helsingin seurakuntayhtymän töissä ja työyhteisöissä. Orientaatioperustana käytetään Työterveyslaitoksen professori Juhani Ilmarisen nelikerroksista työkykyä ja työhyvinvointia kuvaavaa Työkykytalo-mallia. Työkykyindeksiosio kuvaa sitä, kuinka henkilöstö itse arvioi pystyvänsä nykyisin ja lähitulevaisuudessa suoriutumaan työstään ottaen huomioon työnsä ruumiilliset ja henkiset vaatimukset, terveydentilansa ja voimavaransa. Hyvinvointiosiolla selvitetään mm. työilmapiiriä sekä työyhteisön toimivuutta. Kysely kattaa taustatietojen lisäksi tärkeimmät hyvinvoinnin osa-alueet: työkyky ja terveys (työkykyindeksi), työajat, uni ja vireys, terveyskäyttäytyminen, psyykkinen kuormitus, työyhteisön toiminta, asiakastyö, tasa-arvo sekä työ ja vapaa-aika. Vuonna 2012 kysyttiin uutena muutokseen ja sisäiseen viestintään liittyviä asioita. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä työkyvyn ylläpitämiseksi että työn kehittämiseksi.

15 15 Yhteenveto työkyvystä ja kehitettävistä asioista Helsingin seurakuntayhtymässä Henkilöstön terveys ja toimintakyky on hyvä ja ammatillinen osaaminen on hyvin korkea. Esimiestyössä ja johtamisessa on edelleen suuntaus parempaan, vaikkakin johdolta kaivataan enemmän tukea. Tulosten pohjalta nousevat haasteet painottuvat tiettyihin ikä- ja ammattiryhmiin. Myös kiire ja uupuminen ovat erityishaasteena, erityisesti nuorilla. Työsuojelun työpaikkakäynnit Työtyytyväisyyttä ja sen kehitystä seurataan myös työpaikkakäynneillä. Työpaikkakäynnit ovat olleet työpaikkakohtaisia, joskin lisäksi on tehty myös yksilökäyntejä. Ks. kohta 4.3.

16 Työtapaturmat Työtapaturmat vuosina Työtapaturmat sisältävät sekä työssä että työmatkalla sattuneet tapaturmat. Työtapaturmia sattui vuonna 2013 yhteensä 99 (98, 100). Vuoden 2013 tapaturmista 70 % sattui työssä (68 %, 66 %) ja 30 % työmatkalla (32 %, 34 %). Työtapaturmista 87 % aiheutui 0-1 sairauspäivää (74 %, 70 %). Työtapaturmista aiheutui vuonna 2013 sairauspäiviä 698 (1407, 900). Työtapaturmista 38 % (2012: 31 %) aiheutui kaatumisesta tai putoamisesta ja 15 % (vuonna 2012: 18 %) henkilön äkillisestä fyysisestä kuormituksesta (esim. nostot). Kaatumistapaturmista aiheutui 2/3 kaikista sairauspäivistä ja ne sattuivat pääosin työmatkalla. 4. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN 4.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset suhteessa henkilötyövuosiin vuosina (euroa/hlö) ennaltaehkäisevä lakisääteinen toiminta (korvausluokka I) 103,99 158,99 179,00 sairaanhoito (korvausluokka II) 300,06 309,21 314,65 yht. euroa/hlö 404,05 468,20 493,65 Työterveyshuollon rekisterissä olevien henkilöiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen noin 200 henkilöä, mikä osaltaan selittää lukujen kasvua. Tämän lisäksi sairausvakuutuslain muutokset alkaen ( ) ovat lisänneet käytävien työkykyneuvottelujen määrää. Päätoimisten työntekijöiden lisäksi myös sivutoimiset ja yli 4 kuukauden pituiseen palvelussuhteeseen tulevat, myös hautausmaiden kausityöntekijät, kuuluvat sairaanhoidon piiriin.

17 17 Työterveyshuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työterveyshuolto sisältää myös työterveydellisesti painotetut sairaanhoitopalvelut. Huomiota kiinnitetään ennakoivaan työterveyshuoltoon ja henkilöstön hyvinvointiin. Työterveyshuolto kilpailutettiin vuonna 2010 ja palveluiden tuottajana jatkoi Terveystalo. Työterveyshuollon kustannukset vuosina Vuosi Kokonaiskustannukset (Terveystalo) , , ,12 Kela korvaa vuosittain 50 % hyväksymistään kustannuksista, joten työterveyshuollon nettokustannukset olivat noin puolet em. luvuista. Osasta ennaltaehkäisevää toimintaa korvataan 60 % kustannuksista. Työterveyshuollon palvelujen käyttö vuosina Työterveyshuollon palveluja käytettiin vuosina seuraavasti: Työhöntulotarkastukset Ikäryhmäterveystarkastukset Sairaskäynnit työterveyslääkärillä Erikoislääkärissäkäynnit Työterveyshoitajalla käynnit Muut terveystarkastukset Työterveyshoitajalla oli vuonna 2013 käyntien lisäksi puheluita 2677, joista 2529 oli sairaudenhoitoon liittyviä (kl I). Lyhyiden sairauslomien myöntämiskäytännön muuttua huhtikuussa 2010, puhelut ovat olleet pääosin neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2012 oli 2773 puhelua, joista 2645 oli sairaudenhoitoon liittyviä. Vuonna 2011 puheluita oli 2343, joista 2150 oli sairaudenhoitoon liittyviä. Tilastot sisältävät työhöntulotarkastusten ja ikäryhmäterveystarkastusten osalta käynnit sekä työterveyslääkärillä että työterveyshoitajalla seuraavasti: työterveyslääkärillä oli vuonna 2013 työhöntulotarkastuksia 58 ja työterveyshoitajalla 106 (92 ja 134, 75 ja 126), vastaavasti ikäryhmäterveystarkastuksia työterveyslääkärillä 109 ja työterveyshoitajalla 184 (82 ja 158, 95 ja 163). Sairauspoissaolokäytäntö Työntekijät saavat sairastuessaan luvan 1-3 kalenteripäivän poissaololleen esimieheltään puhelinkeskustelun perusteella. Esimies voi edellyttää sairastuneelta lääkärintodistusta poissaolostaan heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä lukien. Yli kolmen päivän poissaoloista tarvitaan lääkärintodistus. Kuntoutustoiminta Työkykyindeksi-kyselyn, terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien perusteella seurakuntayhtymän työntekijöitä on ohjattu aktiivisesti kuntoutukseen. Kuntoutusta annetaan Aslak-varhaiskuntoutuksena tai pienryhmämuotoisena TYK-kuntoutuksena. Työterveyshuolto ja työsuojelu ovat osallistuneet kuntoutuksen suunnitteluun kuntoutuslaitosten, Kelan ja tuomiokapitulin kanssa.

18 18 Henkilöstölle on tarjolla myös esimerkiksi seniorivarhaiskuntoutusta tai vastaavaa. Henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto osallistuvat kuntoutusyksiköiden yhteistoimintapäiville. Kuntoutusaika on henkilöstölle palkallista silloin kuin työ- ja virkaehtosopimukset sen mahdollistavat, enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa. Järjestetty myös ammattiryhmittäistä voimavaravalmennusta. Ks. kohta Tyky-toiminta Tyky-toiminnalla tarkoitetaan henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa. Tyky-ryhmä koordinoi ja suunnittelee seurakuntayhtymän tyky-toimintaa. Ryhmään kuuluu johdon, henkilöstöhallinnon, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajia. Työpaikoilta nimetyt tyky-yhdyshenkilöt tekivät omaa tärkeää työtään työpaikkatasolla, kolme heistä myös tyky-ryhmässä. Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstön työkykyä ylläpidetään varsinaisen tykyn lisäksi myös työterveyshuolto- ja työsuojelutoiminnalla. Tyky-toiminta vuonna 2013 Tyky-toimintaa tarjotaan kaikille, mutta erityisesti passiivisille liikkujille sekä ikääntyville. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa sekä perinteisen fyysisen kunnon sijaan henkistä hyvinvointia ja työyhteisöjen yhteistoimintaa edistävässä toiminnassa. Henkilöitä, joita uhkaa työkyvyn aleneminen tai joiden työkyky on jo alentunut, pyritään auttamaan lisäksi työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin. Toukokuussa patikoitiin urbaanisti Laakso-Keskuspuiston alueella (21.5 ja 30.5). Syksyllä järjestettiin kaksi samansisältöistä liikuntapäivää Helsingin Urheilutalolla, joka antaa mahdollisuudet monenlaiseen liikkumiseen sekä sisä- että ulkotiloissa. Kuntoiluinnostuksen herättämiseksi toteutettiin helmi-huhtikuussa työpaikkojen välinen kuntoilukisa ja henkilökohtainen askelkisa. Työpaikkojen väliset keilailuturnaukset järjestettiin sekä keväällä että syksyllä. Vuosittain jaetaan myös Tyky-diplomeja tunnustukseksi aktiivisesta ja innostuneesta liikkumisesta tai muiden innostamisesta. Henkilöstölle järjestettiin erilaista ryhmätoimintaa, mm. hydrobic-, vesijuoksu-, fixjumppa-, niskaselkä-, painonhallinta- ja pilatesryhmät sekä yhteisiä pelivuoroja. Työpaikat saivat varata omia liikuntavuorojaan seurakuntayhtymän liikuntatiloista. Tuettiin tupakasta vieroitusta, hengenpelastus- ja uintitekniikkakursseille ja liikuntatapahtumiin osallistumista. Henkilöstön käytössä oli kirkkovene, jonka sijoituspaikkana on Mustasaari. Jatkettiin henkilöstön omaehtoisen kuntoilun ja kulttuurin harrastamisen tukemista Smartum Saldolla. Edun otti vuonna 2013 käyttöönsä noin puolet henkilöstöstä. Työkyky- ja hyvinvointikyselyn tulosten pohjalta järjestettiin ammattiryhmittäistä voimavaravalmennusta lastenohjaajille sekä aloitettiin suntioiden voimavaravalmennukset. Vuonna 2013 aloitettiin työhyvinvointitoiminnan kehittäminen työkykytoiminnasta työhyvinvointitoiminnaksi. Slouganiksi otettiin Hyvinvoivana taivaaseen (ent. Hyväkuntoisena taivaaseen). 4.3 Työsuojelu Työsuojelua toteutetaan seurakuntayhtymässä osana yhteistoimintaa; työsuojeluryhmä toimii paitsi itsenäisesti myös jäsenenä yhteistyötoimikunnassa. Se on edustettuna myös tyky-ryhmässä. Seurakuntayhtymän työsuojeluryhmä vastaa työsuojelun toimivuudesta. Työsuojeluorganisaatio käsittää työsuojelupäällikön ja neljän työsuojeluvaltuutetun (varavaltuutettuineen) lisäksi kaksi sihteeriä, joista toinen toimii riskien arvioinnin sihteerinä ja toinen hoitaa muun työsuojelutoiminnan. Työterveyshoitaja on myös vakituisena jäsenenä työsuojeluryhmässä. Työsuojeluryhmä työskenteli vuosittain tehtävän toimintasuunnitelman mukaisesti.

19 19 Työsuojelutoiminnan tavoitteena on edistää suunnitelmallisesti työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työssä jaksamista. Erityishuomiota kiinnitetään työyhteisöjen toimivuuteen, uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseen, hyvän kohtelun edistämiseen ja hyviin työyhteisötaitoihin. Vuonna 2013 erityisinä painopisteinä olivat seurakuntien yhdistämisestä johtuvat erityistilanteet ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Syksyllä järjestettiin jälleen terveyspäivät teemalla Minä ja työyhteisö sovimmeko yhteen? Luennon lisäksi oli useita eriaiheisia terveyskioskeja Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöpalveluyksikössä koordinoidaan henkilöstön kehittämistarjontaa, johon kuuluvat muun muassa henkilöstö-, työsuojelu- ja perehdyttämiskoulutus, mentorointi, retriitit, hengellinen ohjaus, työnohjaus ja työyhteisöjen kehittäminen. Henkilöstöpalvelupäällikkö vastaa yksikön toiminnasta ja henkilöstön kehittämistarjontaa koordinoi koulutussuunnittelija. Henkilöstön kehittämisen suunnittelun lähtökohtana ovat koko henkilöstön kehittämistarpeet, minkä vuoksi jatkuva dialogi kehittämistarpeista eri työyksiköiden ja ammattiryhmien kanssa on tärkeää. Henkilöstön kehittämissääntö Uusi henkilöstön kehittämissääntö hyväksyttiin yhteisessä kirkkoneuvostossa ja se astui voimaan Henkilöstön kehittämissääntö laadittiin Kirkossa voimaan tulleen uuden Henkilöstön kehittämissopimuksen pohjalta. Kehittämissäännön käytäntöön soveltamisen avuksi luotiin lisäksi Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen soveltamisohje Helsingin seurakuntayhtymässä. Henkilöstön kehittämissääntöä valmisteltaessa tehtiin kartoitus, jossa saatiin lähes kaikista yksiköistä vastaukset kehittämistarpeisiin ja käytäntöihin liittyen. Kartoituksessa nousi esille toive yhteisistä linjauksista erityisesti välttämättömien ja tarkoituksenmukaisten koulutusten sekä koulutuspäiviin laskettavien koulutusten määrittelyssä. Henkilöstön kehittämissääntö käsittelee osaamisen johtamisen periaatteita ja osaamisen johtamista Helsingin seurakuntayhtymässä. Lisäksi sääntö määrittelee henkilöstön kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi talousarviossa varattavan määrärahan ja koulutuspäivien määrän työntekijää kohden. Koulutus voi olla luonteeltaan joko välttämätön vai tarkoituksenmukainen; sääntö määrittelee mitä kummastakin vaihtoehdosta käytännössä seuraa. Lisäksi henkilöstön kehittämissäännössä käsitellään työntekijän ja esimiehen oikeuksia ja velvoitteita henkilöstön kehittämisen suhteen. Kehittämissopimuksen soveltamisohjeen tarkoitus on edistää henkilökunnan tasapuolista kohtelua henkilöstön kehittämisasioissa yksiköiden sisällä ja niiden välillä. Soveltamisohje määrittelee mitkä koulutukset luetaan välttämättömiksi ja mitkä tarkoituksenmukaisiksi. Lisäksi ohjeessa tarkastellaan mitä kehittämissäännön mukaiseen koulutuspäivien lukumäärään, 20 pv/työntekijä/kolmivuotiskausi, lasketaan. Uusi henkilöstön kehittämissuunnitelmalomake laadittiin vuoden 2014 suunnittelun tueksi. Koulutustarjonta Seurakuntayhtymän henkilöstölle järjestettiin yhteensä 95 (108,102) koulutusta, eli 131 (186,159) kurssipäivää vuonna Niihin osallistui yhteensä 1571 (1489,1315) työntekijää. Koulutukset jakautuivat kahdeksaan eri ryhmään: perehdyttämiskoulutus, strategisia painopisteitä tukevat koulutukset, ammattiryhmäkohtaiset koulutukset, hengellisyys, työturvallisuus, ohjelmisto- ja

20 20 järjestelmäkoulutus ja esimiesvalmennus. Ammattiryhmäkohtaisia koulutuksia oli määrällisesti eniten. Retriittien kysyntä on jatkuvasti kasvanut ja niitä järjestettiin vuonna 2013 yhteensä kuusi. Suntioiden ja lastenohjaajien ammattitutkintoja suoritti Helsingin seurakuntayhtymästä 10 työntekijää (1 suntio ja 9 lastenohjaajaa). Suurin osa suunnitelluista koulutuksista toteutui. Yhteensä 16 (14) koulutusta peruttiin. Peruutukset johtuivat vähäisistä osallistujamääristä (alle 10). Uusina koulutuksina tarjottiin hygieniapassikoulutusta seurakuntien vapaaehtoisille ja hätäensiapukoulutusta tuntisuntioille. Koulutuksiin ja niiden valmisteluun liittyviä käytännön rutiineja kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2013 aikana huomioitiin erityisesti retriittiturvallisuus, minkä vuoksi tarkistettiin ja korjattiin retriittien turvallisuusohjeita, -käytäntöjä ja -asiakirjoja. Koulutusten järjestäjille suunnattuja ohjemateriaaleja päivitettiin tarpeen mukaan. Strategisia painopisteitä tukevat koulutukset Strategisia painopisteitä tukevat koulutukset eroteltiin oman otsikkonsa alle. Näitä olivat Jäsenelle parasta -hankkeeseen, vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen sekä maahanmuuttajatyön ja vieraskielisen seurakuntatyön kehittämiseen suunnitellut koulutukset. Johtamiskoulutus Syyskuussa 2012 alkanut pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien yhteinen JET -ryhmä (johtamisen erikoisammattitutkinto) päättyi joulukuussa Tutkinto koostui esimiesten oman johtajuuden arvioinnista ja kehittämisestä sekä kehittämisprojektista. Lisäksi järjestettiin 12 koulutuspäivää, joissa käsiteltiin johtajuutta eri näkökulmista. Ryhmässä oli 21 osallistujaa, joista seitsemän oli Helsingin seurakuntayhtymästä. Muutamia JET-koulutuksen lähipäivistä tarjottiin myös muille pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien esimiehille ja lähiesimiehille. Lähipäivien teemoina olivat palvelussuhteen elinkaari (2pv) ja työhyvinvointijohtaminen(2pv) ja ne kokosivat yhteensä 80 esimiestä ja lähiesimiestä. IT koulutus IT -koulutukset kilpailutettiin vuonna 2012 ja toteuttajaksi valittiin Amiedu, jonka kanssa solmittiin sopimus vuosille IT -koulutusta kehitettiin Amiedun kanssa prosessimaiseen suuntaan ja perehdytys yhteisöilmeeseen integroitiin näihin koulutuksiin. Työnohjaus Helsingin seurakuntayhtymän työnohjaus on vakiinnuttanut paikkansa henkilöstöhallinnon Henkilöstöpalvelut-yksikössä. Päätoimisen työnohjaan lisäksi toiminnasta huolehti 50 muuta työnohjaajaa, jotka vuonna 2013 antoivat työnohjausta oman virkansa ohella. Työnohjaajista sairaalapappeja oli 15, perheneuvojia 12, seurakunnan työntekijöitä 11 (pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä), kaksi Snellun työntekijää ja loput yhdeksän seurakuntayhtymän erityisviroissa. Päätoimisen työnohjaajan perustehtävänä on tarjota ja järjestää työnohjauspalveluja Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstölle. Toiminta-ajatuksena on palvella työntekijöitä tukemalla heidän ammatillista ja persoonallista kasvuaan oman osaamisen tutkimisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Työnohjaus toteutuu joko henkilökohtaisena yksilötyönohjauksena, ryhmätyönohjauksena tai työtiimin työnohjauksena. Perustehtävään kuuluu työntekijöiden konsultatiivisen ja sielunhoidollisterapeuttisen tuen antaminen ja järjestäminen sekä spiritualiteetin tukeminen järjestämällä ja pitämällä mm. hiljaisuuden retriittejä. Kehittämistarjonnan painopisteet ovat määräytyneet v yhtäältä työnohjaajan perustehtävän ja toisaalta kysynnän mukaan siten, että tähän asti pääpaino on ollut yksilötyönohjauksissa.

21 21 Päätoimisella työnohjaajalla oli v yksilötyönohjauksessa 25 ohjattavaa ja keskimäärin työnohjauskertoja n Työnohjauksen koordinointihaastatteluja oli 33. Lisäksi oli kolme työnohjausryhmää. Kehittämistavoitteiden mukaisesti ryhmätyönohjausten osuutta on kasvatettu kannustamalla henkilöstöä hakeutumaan erilaisiin tarjolla oleviin työnohjausryhmiin. Niinpä erilaisille henkilöstöryhmille järjestettiin mahdollisuus tiimityönohjauksiin. Isojen tiimien työnohjaajien palveluita ostettiin organisaation ulkopuolelta. Tämän lisäksi omia työnohjausryhmiä perustettiin mm. työuran alussa oleville, eläkkeelle siirtyville, sielunhoitotyötä tekeville sekä diakoniatyöntekijöille. Kaikkiaan ryhmätyönohjausta annettiin n. 21 työnohjausryhmässä, joista sairaalapappien ohjaamia ryhmiä oli kuusi. Ne olivat etupäässä sairaaloiden henkilökunnan työnohjausryhmiä. Perheneuvojien ohjaamia ryhmiä oli seitsemän. Uusille kirkkoherroille, jotka olivat Kirjo II koulutuksessa, järjestettiin mahdollisuus osallistua omaan ammatilliseen työnohjausryhmään yhteistyössä Helsingin hiippakunnan kanssa. Työnohjaaja on ollut mukana työyhteisöjen kehittämishankkeissa organisoijana ja sisäisenä konsulttina. Hän on toiminut myös seurakuntayhtymän ulkopuolisen konsultin työparina. Vuonna 2013 tällaisia hankkeita oli Helsingin seurakuntayhtymän alueella kolmessa työyhteisössä. Näiden hankkeiden lisäksi päätoiminen työnohjaaja teki yhteistyötä sairaalasielunhoidon kanssa Työyhteisön Tuki -hankkeessa. Konfliktitilanteiden selvittelyjä oli kolmessa seurakunnassa yhteensä yhdeksän kertaa. Vuonna 2013 työnohjaaja osallistui henkilöstölle järjestetyn hiljaisuuden retriitin ohjaamiseen Heponiemessä. Työnohjaajien koulutusaamupäivissä pohdittiin keväällä 2013 teemaa: Hyvän etsiminen ja vahvistaminen työntekijässä. Kouluttajina olivat FM, kouluttaja Annukka Knuuttila Kuopiosta sekä kommenttipuheenvuoron käyttäjä emeritus piispa Wille Riekkinen. Syksyn koulutusaamupäivässä oli kouluttajana työyhteisökehittäjä ja kouluttaja Anita Kallasvuo, joka puhui teemasta Esimies työnohjauksessa. Työnohjaaja on osallistunut myös aktiivisesti Helsingin ja Espoon hiippakuntien yhteisiin työnohjaaja- ja konsulttitapaamisiin sekä kirkkohallituksen järjestämiin koulutustyönohjaajien tapaamisiin. Työyhteisöjen kehittäminen Työyhteisön kehittämisprojektien kysyntä on kasvanut. Vuonna 2013 järjestettiin kolmessa tiimissä räätälöityjä työyhteisön kehittämisprojekteja sekä yksi laajempi useampaa tiimiä koskeva asiakaspalveluyhteistyöprojekti, jossa samalla kehitettiin sekä toimintaa että työyhteisöä. Kehittämisprojektit olivat pääasiassa neljän puolenpäivän mittaisia, johon kuuluivat päivien välissä tehtävät ryhmä- ja yksilötehtävät. Kehittämisprojekteissa käsiteltiin mm. seuraavia teemoja: vuorovaikutustaidot (läsnäolo- ja tunnetaidot), perustehtävän tarkastelu, voimavarat ja työyhteisön tuki. Työyhteisön kehittämisprojekteihin osallistui yhteensä 70 työntekijää. Näiden toteutuneiden projektien lisäksi syksyn 2013 aikana suunniteltiin kolmea uutta projektia vuodelle Henkilöstön kehittämisen kustannukset Henkilöstön kehittämiselle vuodelle 2013 myönnettiin määrärahaa ( , , ), josta toimintamäärärahaa ( , , ). Toteuma viranhaltijan ja työntekijän palkat mukaan lukien oli kokonaisuudessaan ( , , ). Koko seurakuntayhtymän koulutuspalveluiden kustannus vuodelta 2013 oli ( , , ). Koko seurakuntayhtymän koulutuspalveluiden osuus palkkakustannuksista oli 1,87 % (2,33 %, 1,98 %) vuonna 2013.

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Vuositilasto 2011. Johdanto...3. Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2011 väestömuutosten yhteenveto...4

Vuositilasto 2011. Johdanto...3. Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2011 väestömuutosten yhteenveto...4 Vuositilasto 2011 Johdanto...3 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2011 väestömuutosten yhteenveto...4 Helsingin seurakuntayhtymän läsnä oleva väestö (väkiluku) 31.12.2011...5 Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2013. Helsingin. seurakuntayhtymä

VUOSITILASTO 2013. Helsingin. seurakuntayhtymä VUOSITILASTO 2013 Helsingin seurakuntayhtymä Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2013 väestömuutosten yhteenveto... 3 3. Läsnä oleva väestö (väkiluku) 31.12.2013... 4 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Vuositilasto 2012. Johdanto..3. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain 31.12.2012 6. Helsingin kaupungin väkiluvun ja seurakuntayhtymän läsnä olevan

Vuositilasto 2012. Johdanto..3. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain 31.12.2012 6. Helsingin kaupungin väkiluvun ja seurakuntayhtymän läsnä olevan VUOSITILASTO 2012 Johdanto..3 n vuoden 2012 väestömuutosten yhteenveto.4 n läsnä oleva väestö (väkiluku) 31.12.2012..5 Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain 31.12.2012 6 Helsingin kaupungin väkiluvun ja

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011 PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilökunta toimielimittäin 31.12.2011... 3 1.2. Henkilöstömäärän kehitys toiminnoittain 2008 2011... 4 1.3. Henkilökunnan

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2013... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 5 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Työsuojelutoimikunnassa 11.3.2014 Johtoryhmässä 13.3.2014 YT-toimikunnassa 27.03.2014 Kunnanhallituksessa 31.03.2014 Kunnanvaltuustossa 26.05.2014 Toivakan kunnan

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016 Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa Esimieskoulutukset 2015-2016 Taustaa Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelmat toteutettiin 2010 2012 Tuolloin nousi esiin tarve lähiesimieskoulutuksille

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot