Seuraavat 20 vuotta muuttavat maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta

Transkriptio

1 Seuraavat 20 vuotta muuttavat maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta Näkökulmia koulutuksen ja osaamisen tulevaisuuteen Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Kansanopistopäivät 2016 Otavan Opisto

2 Trendien hierarkiaa Gigatrendit ovat megatrendien taustalla olevia ajureita (eräänlaisia perimmäisiä syitä ), jotka muuttuvat erittäin hitaasti: väestönkasvu, talouskasvu, keskittyminen, Megatrendit ovat globaaleja muutosprosesseja/trendejä, jotka vaikuttavat kaikkialla: Kiinailmiö, virtualisaatio, kaupungistuminen, ilmaston muutos, Yksi ja sama megatrendi voi aiheuttaa erilaisia trendejä eri alueilla ja toimialoilla. Esimerkiksi Kiinailmiö (megatrendi) aiheuttaa teollistumista Aasiassa (trendi) ja palveluvaltaistumista (trendi) läntisissä teollisuusmaissa (ja silti läntisissä teollisuusmaissakin voi olla alueita, jotka teollistuvat, ilmasto muuttuu erilailla, Gigatrendit, megatrendit ja trendit kertovat toimintaympäristön ja/tai toimialan muutossuunnan. Mutta myös giga- ja megatrendit muuttuvat (muutoskin muuttuu). Teesi synnyttää antiteesin ja trendi synnyttää antitrendin (vastavoiman) ja tästä konfliktista/ristiriidasta syntyy aikanaan kolmas eli uusi (synteesi). Näitä kolmansia (aluksi vain heikkona signaalina näyttäytyviä mahdollisuuksia) voidaan kutsua meta- tai syntrendeiksi. Ne voivat kasvaessaan ja kehittyessään muuttaa giga- ja megatrendejä.

3 Retroilua eli miltä maailma näytti 10 vuotta sitten?

4 Gigatrendit Väestönkasvu: Tämä gigatrendiin ristiriidassa luonnonvarojen rajallisuuden kanssa ja siksi tälle gigatrendille on muutospaineita. Talouskasvu: Rahassa mitattuna maailmankauppa kasvoi kolmin- tai nelinkertaiseksi vuosina (2 2,5 % vuodessa). Vuosina maailmantalous kasvoi kuusinkertaiseksi. Vuotta 1973 edeltäneinä 25 vuotena maailmantalous kasvoi miltei 5 % vuodessa. Kokonaisuudessaan tämä aikakausi on talouskasvun historiassa poikkeava. Globaalitalouden systeeminen muutos (esimerkiksi hidastuminen) voi vaikuttaa tähän gigatrendiin. Teknologian kehitys: nopeammin, enemmän, pienempiä ja parempia (esimerkiksi Mooren laki). Samalla tehokkuus ja nopeus kasvavat. Kaikki sellainen on tehtävä, mikä teknologisesti osataan (teknologinen imperatiivi). Vastaavasti kaikki kiellot edellyttävät hyviä perusteluja (vapaata kilpailua rajoittavina). Teknologiavetoisessa kehityksessä innovaatiopolitiikan haasteena on löytää uusille sovellutuksille käyttäjiä, koska innovaatiot eivät perustu kysyntään/tarpeisiin. Teknologiahypyn todennäköisyys kasvaa.

5 Megatrendit Talouden tervehdyttäminen hallitsee globaalia toimintaympäristöä ja päätöksentekoa lähivuosina. Taantuma on aiheuttanut liikkeen hidastumista ja talouskasvun pysähtymistä. Liikettä pyritään nopeuttamaan/käynnistämään uudelleen valtavilla tukipaketeilla. Kriitikkojen mukaan elvytys ei auta, vaan tarvitaan systeeminen muutos (hidastuminen) muussa tapauksessa seuraava suurlama on täällä entistäkin nopeammin (edelliset olivat 1990-luvun alussa ja 2000l-luvun vaihteessa). Taantuma voi aiheuttaa myös talouspakolaisuutta maailmalla ja EU:n sisällä (mm. täällä jo olevat siirtolaiset voivat siirtyä maasta toiseen). Raputalous: yrityksiä johdetaan ja päätöksiä tehdään lähes pelkästään kustannustehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta. Kukaan ei ole kiinnostunut visioista. Yhteiskunta kulkee takaperin kuin rapu tietää mistä haluaa pois (korkeista kustannuksista), mutta ei tiedä mihin on menossa. Nopeutuminen: liikkeen ja liikkuvuuden (sekä muutoksen) nopeus kasvaa. Vuonna 1800 ihmisten, tavaroiden ja tiedon kierto maapallon ympäri vei yhä reilun vuoden. Viestinkulku on nopeutunut huimasti 1800luvulta lähtien. Ajurina on ollut teknologian kehitys (mm. rautatie, höyrylaivat, lennätin, puhelin ja internet). Tämä trendi muokkaa globalisaation kehittymistä: määrän ja nopeuden kehittyminen näkyy globalisaation vaiheina ja muodostaa riskejä Mikäli globaalissa taloudessa tapahtuu (alla myöhemmin/ metatrendeissä kuvattu) systeeminen muutos, niin tämä gigatrendi voi menettää merkitystään.

6 Perhostalous: maa ja metsätalous työllistivät suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena perhostalous (= yhden kesän klusterit). Toimialojen ekstensiivinen (työllistävä kasvu) muuttuu yhä nopeammin intensiiviseksi (tehokkuuden) kasvuksi. Kulutus kasvaa, Kansainvälisyys/globalisaatio, Keskittyminen, Kaupungistuminen. Blogalisaatio: uuden teknologian varaan rakentuva uusi yhteisöllisyys ja osallistuminen. Arvoja, sitoutumista ja yhteisöllisyyttä määrittelevät uudet blogaalit rakenteet ja verkostot minkä seurauksena kansallisvaltiot joutuvat yhä useammin ristiriitaan omien kansalaistensa/kansalaisryhmien kanssa (mm. anarkia lisääntyy). Tuotteiden, palvelujen ja teknologian yhteisöllinen käyttäminen ja tuottaminen. Tietoyhteiskunnassa kehittyneiden verkostojen yhteisöllistyminen/ virtuaalikulttuurin kehittyminen. Monimutkaiset keskinäisriippuvuudet hidastavat kansainvälistä päätöksentekoa, Venäjän merkitys kasvaa, Ympäristöongelmat laajenevat/kansainvälistyvät, Fossiilisten polttoaineiden ja energian hinta nousee niukentumisen ja ympäristödirektiivien tiukentumisen myötä. Yksilön merkitys on korostunut: yksilöt (yksittäiset toimijat) saavat blogaalissa maailmassa enemmän aikaan hyvässä ja pahassa, Arvot ja tunteet korostuvat työelämässä ja yhteiskunnassa: Tulevaisuus on pikemminkin henkistä kuin fyysistä. Moraali j ja tunteet ovat korvaamassa järjen. Myös yliluonnollinen ja viihteellisyys korostuvat. Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mikä on totta vaan asioita tehdään jos se on kivaa (tai koska joku kokee sen velvollisuudekseen).

7 Kansalliset trendit Lama ja taantuma eivät kierrä Suomea, vaan parhaimmassakin tapauksessa iskevät tänne vain hiukan myöhemmin kuin muualle. Kansainvälisen päätöksenteon ongelmat (esimerkiksi EU:n ja Naton tasolla) nostavat Suomen näkökulmasta Pohjoismaisen yhteistyön merkitystä ja myös YK:n roolia. Pienten maiden yhteistyön ja arvoperheiden merkitys kasvaa Suomen osalta mm. Itämeren alueen, Pohjoisen ulottuvuuden ja Pohjoismaisen yhteistyön sekä Venäjän merkitys sekä hyvässä että pahassa kasvaa. Myös moni hyvä asia kasvaa laman seurauksena: Syntyvyys, lähimatkailu, karkinsyönti, tapahtumien yleisömäärät, kirjastoja ja työväenopistoja käytetään, konsultit yms. ongelmanratkaisijat tekevät rahaa, investointeja tehdään ja turhaa karsitaan. Suomi on jakaantunut aluerakenteeltaan kolmeen osaan: suuret kaupungit, radanvarsien puutarhakaupungit (seutukuntakeskukset ympäristöineen) ja ydinmaaseutu. Polarisaatio: suomalainen yhteiskunta (ja myös maailma) eriarvoistuu. Kuilu esimerkiksi köyhien ja rikkaiden sekä koulutettujen ja kouluttamattomien välillä kasvaa. Lapset, nuoret ja vanhukset ovat todennäköisiä väliinputoajia mm. julkisissa palveluissa. Uusia yhteiskunnasta vieraantuvia väliinputoajaryhmiä ilmestyy perinteisellä tavalla hyväosaisten piiristä Politiikka kolminapaistuu: kannatusta lisäävät valtiopuolue, ympäristöpuolue ja häirikköpuolue. Ympäristö- ja häirikköpuolueiden kasvua hidastaa se, että ne joutuvat käyttämään aikaa ja energiaa "ääriaineksiensa" sanomisten ja tekemisten selvittelyyn ja selittelyyn.

8 Syntrendit Maailma moninapaistuu: Kehityksen (maailmantalouden) painopiste on kääntymässä kohti Aasiaa ja myös Venäjän rooli kasvaa. Maailman moninapaistuessa voi samalla syntyä uusia valtakoalitioita Lähi-itä valmistautuu toimimaan löyhemmin lännen kontrollissa. Jos Eurooppa heikkenee, niin Islamin merkitys ja valta kasvaa Kiinan ja Venäjän talous ratkaisevat Aasian tulevaisuuden. Aasiassa nähdään pikemminkin sota kuin rauhanprosessi. Mikäli Kiinan ja Venäjän taloudet ajautuvat taantumaan samalla kun Obaman keinot loppuvat kesken, niin voimme nähdä Aasiassa pahimmillaan eräänlaisen 3. maailmansodan alkunäytöksen. Niukentuminen: väestönkasvu + varallisuuden kasvusta johtuva kulutuksen kasvu + rajalliset luonnonvarat = niukentuminen. Tämä megatrendi voi aikaa myöden nousta gigatrendiksi. Kaikille ei enää riitä kaikkea. Seurauksena on kulutusrakenteen muutos (jakaminen, omistamisen merkityksen väheneminen, less is more ja ennen kaikkea yhteisöllisen käytön ja jakamisen aikakausi), moderni nälänhätä, energiakriisi ja tehokkuusvetoinen hintojen nousu. Kestävästä kehityksestä (esimerkiksi energiatehokkuudesta) ja vastuullisesta liiketoiminnasta on tulossa kilpailukykytekijä. Kriittisiä resursseja ovat mm. energia, vesi, ruoka, metsät, metallit (yms. raakaaineet) ja (viljelys)maa mutta myös koulutus, tieto, dialogi, tekniikka, raha jne.

9 Kolmas sektori ja uudet osallistumisen muodot: Kolmannen sektorin ja erilaisten vertaisyhteisöjen ja oman avun merkitys kasvaa. Samalla kehittyy uusia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja: TV-keräyksistä, rokkikonserteista ja katastrofien jälkeisistä keräyksistä tulee vastuullisuuden valtavirtaa. Yhteiskunta ja kulttuuri moninaistuu ja eriarvoistuu, Globalisaation vastustus kasvaa ja vastustus saa erilaisia muotoja eri alueilla, perinteiset demokraattiset järjestelmät haastetaan/joutuvat kritiikin kohteiksi, erilaisia puolustavia toimenpiteitä, ääriliikkeet ja ilmiöt uskonnossa ja politiikassa, Islam, eriarvoistumiskehitys Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä. Anarkian ja terrorismin määrä kasvaa. Muutosvastarintailmiöt nousevat esiin entistä voimallisempina. Tämä näkyy aluksi mellakoina ja mielenosoituksina myöhemmin anarkiana ja yhteiskunnasta eristäytymisenä. Varsinkin harvaan asutuilla seuduilla otetaan vastuuta itsestä ja naapurista. Online (moni)mediayhteiskunta: mediavetoinen yhteiskunta, 24/7, verkkokauppa, viestinnän, brändin ja imagon merkityksen kasvu, lyhyt aikajänne, osaoptimointi, arkiset esineet muuttuvat mediaksi, uudet käyttökulttuurit, toden ja virtuaalisen ero sumenee. Ensimmäiset globaalipuolueet syntyvät lähitulevaisuudessa Globaalit kuljetuskäytävät muuttuvat tuotantokäytäviksi. Globalisaatio 3.0/kolmas osittuminen. Ensimmäisessä osituksessa tuotanto irtosi kulutuksesta. Toisessa osituksessa tuotantokin hajosi kansainvälisiksi arvo- ja alihankintaketjuiksi. Kolmannessa osituksessa globalisaatio palaa kotiin : kansainvälistyminen on kääntymässä uudestaan paikallisuudeksi esimerkiksi lähituotannoksi.

10 Maaseudun, kansallisromantiikan ja perinteiden arvostus kasvaa. Tämän trendin myötä myös lähi-ja luomuruuan arvostus kasvaa. Agribusiness globalisoituu ja maatalouden innovaatiojärjestelmästä (sekä elintarvike- ja metsäteollisuuden superalihankintaverkostoista). Maa- ja metsätaloudesta kehittyy kasviperäinen bioraakaaineklusteri Lantin toinen puoli on se, että kansallisromantiikan ohella kasvaa myös kansallismielisyys ja kansallismielisyyden vaikutuksesta myös muukalaisviha. Slow life ja leppoistelu nostavat päätään. hyvätuloiset pyrkivät jatkossa vähentämään työhön käyttämäänsä aikaa ja viettävät sitä enemmän perheen kesken (Sarkomaaherätys). Ajattelutapa ja toimintamalli, jossa yksityinen kuluttaminen nähdään hyvinvoinnin päämääränä ajautuu kriisiin. Ympäristöliike radikalisoituu. Tieto lisääntyy (myös ristiriitainen tieto), mutta aikaa on enää arvaamiseen: Päätöksiä tehdään nopean ja pinnallisen tiedon perusteella. Metahallinta (pysyvyys/ pystyvyys illuusio) muutoksen keskelle: mikään ei saa vain tapahtua. Ennakointi, laskettavuus, arviointi. Kaiken on perustuttava tutkimukseen oltava referenssi, jonka suhteen arvioida. Sisältö ei ole tärkeää tärkeää on tekotapa, tekniikka, hallinto, management, byrokratia, muodollisten vaatimusten täyttäminen Jatkuva kritiikki: kaikki alistetaan/altistetaan jatkuvalle arvioinnille. Muutos itseisarvona: jatkuva pyrkimisen, haastamisen ja kasvun kulttuuri

11 Sekä että yhteiskunta, jossa ääripäät kasvavat yhtä aikaa: köyhyys ja rikkaus, hyvinvointi ja pahoinvointi, kestävä kehitys ja kulutuksen/tuotantovolyymien kasvu, erikoistuminen pieniin yksityiskohtiin ja kokonaisoptimoinnin tarve, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kilpailu ja verkostoitumisen/ yhteistyön tarve, innovaatioyliopistossa yhdistetään mm. tekniikka ja taide (design), maailman moninapaistuminen. Tuloksena on mm. kokonaisuuden hallinnan ja muutoksen ymmärtämisen vaikeutuminen: maailman tapahtumilla ei ole punaista lankaa. Sekä että yhteiskunnan voi ymmärtää myös trendeinä ja antitrendeinä: jos on kasvava trendi, niin myös sen vastakohta/antitrendi kasvaa (lantin molemmat puolet kasvavat yhtä nopeasti ). Kolmansien kehittyminen? Vaikka sekä että onkin tämän hetken vahvimpia ilmiöitä, niin tulevaisuudessa näiden ääripäiden väliin muodostuu kolmansia: maaseudun ja kaupungin väliin nk. Kolmas Suomi (vuorovaikutusalueiden/ kehyskuntien vahva kasvu) sekä reaali- ja virtuaalimaailman väliin kehittyvä kolmas (esimerkiksi satu ja roolipelit, jotka ovat fyysisiä, mutta eivät perustu tietoon ja totuuteen: mitä sen on väliä, että onko rooli tai tarina totta jos se on kivaa ja toimii?).

12 Ja miten sitten kävikään?

13 Teknologinen murros on vasta alkanut Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Ihmiskunta on julkaissut tähän mennessä noin 50 miljoonaa tieteellistä artikkelia. Puolet niistä on julkaistu 20 viime vuotena. Jos trendi jatkuu, niin seuraavien vuoden kuluessa julkaistaan yhtä paljon tiedettä, kuin tähän mennessä yhteensä. Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat täysin mahdottomia. Kun lista on valmis niin kysy, että ovatko ne mahdottomia vielä 1000 vuoden päästä? Melkein kaikki nykyinen teknologia olisi ollut mahdottomien listalla tuhat vuotta sitten (Michio Kaku)

14 Radikaalit teknologiat kunta.fi/fi/tietoae duskunnasta/julk aisut/documents/ tuvj_ pdf kunta.fi/fi/tietoae duskunnasta/julk aisut/documents/ tuvj_ pdf _ pdf#search=eduskuntatunnus%3A%22tuvm%22 Esimerkiksi Tekniseen korkeakouluun perustettiin jo 1950-luvulla teoreettisen sähkötekniikan professuuri ja 1960-luvulla ensimmäinen tietoliikennetekniikan professuuri. Samaan aikaan perustettiin Tampereen yliopistoon (1965) ja Helsingin yliopistoon (1967) tietojenkäsittelytieteen professuurit ja Oulun yliopistoon (1965) sähkötekniikan osasto. Näistä investoinneista tietotekniikkaan (ml. radiotekniikka) ja tietoliikenteeseen sai alkunsa suomalainen tietotekninen osaaminen. Suomen viennistä sähkötekniikan ja elektroniikan osuudet olivat vuonna %, %, %, %, %. Tiede ja perustutkimus muuttuvat siis liiketoiminnaksi ja teollisuudeksi, mutta aikajänteet voivat olla hyvin pitkiä. Teknologiakorit 1-25 etenemisnopeus 3.64 Teknologiakorit etenemisnopeus 3.36 Teknologiakorit etenemisnopeus 3.00 Teknologiakorit etenemisnopeus 2.76 Kehittyykö joku täällä nopeammin kuin muut? Jos ryhdytään toimimaan vasta silloin, kun uudet teknologiat ovat jo kypsiä ja varmoja, niin olemme auttamatta myöhässä. Teknologinen edelläkävijyys edellyttää visionäärisyyttä ja rohkeutta, ja tätä tulevaisuusvaliokunta on pyrkinyt luomaan omalla teknologian ennakoinnin mallillaan.

15 Esineiden Internet, automatisaatio ja robotisaatio Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms. Palvelurobotti Kaveria testattiin ylivieskalaisessa vanhusten palvelukodissa. ( 2011) Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit ovat alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011) Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robotti-kauppa on muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011) Robots Can Now Teach Other Robots, Thanks To The Robo Internet ( Bio-Bots: Nano-Bots ja klaytroniikka Chatbots: Googlen sci-fi-auto sai ajo-luvan Kaliforniassa (Taloussanomat 2012) TS : Elektroniikkaa hyönteisten selkään ( de/600946/elektroniikkaa +hyonteisen+selkaan)

16 Digitalisaatio, blogalisaatio, Big data, My Data, tiedon louhinta ja lisätty todellisuus Alusta- ja jakamistalouden kansalaiset ovat aktiivisia. Asiat tapahtuivat ensin alhaalta ylös (CtoB) ja nyt alhaalta alas (CtoC). Seuraavaksi disruption disruptio: kyborgi ei tarvitse edes Uberia Minkälaista olisi Suomen luontomatkailu, jos antaisimme sen kehittämisen Roviolle tai Supercellille? Mitä voisi Suomen metsissä nähdä ja järvistä kalastaa? Ja entä jos Veikkaus antaisi 50:stä pyydystetystä örkistä ? Don t you worry bout a thing: Entä jos kaikilla Ifin asiakkailla olisi älylasit ja puhuvat vaatteet? Ja oma IF-avatar suojelusenkelinä?

17 Sampovisio: voimme tuottaa kaikesta orgaanisesta biomassaa, josta voimme valmistaa mitä tahansa Biokausi: vuonna 2050 kaikki se mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista myös tehdään niistä

18 Elävät materiaalit ja koneet Synteettinen biologia Onko mahdollista tehdä keppi, joka isketään maahan, minkä jälkeen se valmistaa ihmeellisiä asioita? Eikö omenapuu jo ole tällainen? Aalto Biofilia/Maurizio Montalti HS : Tulevaisuuden kodeissa voi olla likaa syöviä mattoja ja tunnistavia seiniä ( HS : Maailman kaikki arkistot voisi tallentaa laatikolliseen siemeniä. Yksi ainoa puu voisi tallentaa kaiken sen tiedon, mitä lapsi ja nuori oppii kouluaikanaan.

19 3D tulostus Tulevaisuuden tuotteet ovat! ohjelmistoja ja algoritmejä ja biomassasta voi tulostaa mitä tahansa. Mitä kulkee tulevaisuuden älyverkoissa? Sähköä, tietoa, rahaa ja tavaroita Risteilijän kokoinen 3D tulostin voisi valmistaa mitä tahansa Vuonna 2013 keinolihapihvi maksoi euroa. Nyt se maksaa 11 euroa. Vuonna 2050 lehmä on pelkkä algoritmi: Astronautti tarvitsi jakoavainta Nasa lähetti sähköpostilla Esimerkiksi Biovakka voi tulevaisuudessa tehdä kaiken sen, minkä sähköyhtiöt, TeliaSonera, Nordea, Kesko ja Marimekko nykyään. Printattu silmä nettiyhteydellä 2027: Nanorobotteja aivoihin 2030:

20 Teknologinen imperatiivi On sanottu, että uusi teknologia (esimerkiksi automatisaatio ja robotit) vievät meiltä työn luvun Iltasanomissa olisi lukenut, että HÖYRYKONEET VIEVÄT MEIDÄN KAIKKI TYÖPAIKAT! Kaikki uudet teknologiat (höyrykone, auto, juna jne.) ehkä vähensivätkin aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla uusia. Mitä nopeammin otamme uuden teknologian käyttöön, sitä paremmin ja nopeammin se työllistää. Esimerkiksi Valmet Automotive, eli Ugin autotehdas: Suomen robotisoituneimpia tehtaita, mutta siitä huolimatta myös yksi eniten uutta työvoimaa palkkaavista yrityksistä Varsinais-Suomessa Mutta uudella teknologialla on tehtävä uusia asioita uudella tavalla. Kirurgit ja autoasentajat ovat onnistuneet tässä. Ovatko nettikauppa, media ja ehkä opetuskin epäonnistuneet tässä?

21 Uudet toimintamallit

22

23 Kiertotalous

24

25 Kokeiluyhteiskunta ja älykäs erikoistuminen kaisut/documents/tuvj_ pdf Kokeiluyhteiskunta, alueelliset pilotit, demonstraatiot ja referenssit (älykäs alueellinen erikoistuminen). Julkiset innovatiiviset hankinnat ja normitalkoot. Byrokratialoukun purkaminen. uskunnasta/julkaisut/documents/tu vj_ pdf Mahdollistava valtio kokeileva Suomi

26 Ihminen kaiken keskellä

27 Elämysyhteiskunta Terveys Huonekalut ja tarvikkeet Vaatteet ja jalkineet Liikenne Sekalaiset tarvikkeet ja palvelut Asuminen ja energia Ruoka ja juoma Vinnari 2006 Härskit K70-kerholaiset ja lapselliset 30-kymppiset syövät rinnat paljaina TosiTV:ssä kilpaa matoja. Enemmän mediaa kuin koskaan ja vähemmän toimittajia. Tyhjänpäiväinen ohjelmavirta.

28 Pahoinvointiyhteiskunta? BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI, Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna Nykyään se on vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään masennuksen vuoksi. (THL). Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään päivittäin psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK) Vuonna 1987 syntynyt kohortti (60 000): 26%:lla rikosrekisteri (pojat 38,4%). 23% turvautunut toimeentulotukeen ja 1/5 on käyttänyt ennen aikuisikää psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita tai psyyken lääkkeitä. (Paananen et all. 2012) Suomi oli 2000 luvun alussa nopeimmin eriarvoistuva OECD-maa. (Tilastokeskus) Lama hidasti. Seuraava nousukausi katkaisee Suomen kansan. Syrjäytyminen on periytyvää Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä (Oxfam). Epätasa-arvo on yksi pakolaisuuden ajureista. Ylikulutuspäivä (13.8.) 2016

29 Onnellisuustalous Maistuisiko seitsemäs kuppi kahvia? Samalla kun hyvinvointivaltio heikkenee, niin kansalaisyhteiskunta vahvistuu (yritykset, järjestöt, yhdistykset, säätiöt, yksilöt, perheet, yhteisöt ) Arvojen merkitys kasvaa. Tapahtuu yksilöllisstymistä sekä arvopohjaista heimoutumista ja uusyhteisöllisyyttä. Samalla Luottamusyhteiskunta heikkenee. Radikalisoitumista. Markku Wilenius 2009 Kymmenestä maailman nopeimmin kasvavasta liiketoimintainnovaatiosta kahdeksan on Suomessa kielletty: Voisiko alustatalous tuottaa lähipalvelut? Onnellisuustalous

30 Uusi oppiminen ja kumppanuus kansalaisyhteiskunnan kanssa Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto: Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät voikaan olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä. Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä kukat esiin. Varsinais-Suomen maakuntaohjelma on kumppanuusohjelma: Ihmiset kukkivat kello 16 jälkeen. Menevät töiden jälkeen laulamaan, maalaamaan, tanssimaan jne. Tuetaan siis kansalaisyhteiskunnan kukkimista eli järjestöjä. Se tuottaa iloa sekä harrastajille että myös yleisölle, on parasta ennalta ehkäisevää sotea ja synnyttää myös työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Tulevaisuuskasvatus/tulevaisuusohjaus

31 es/default/opm/julkaisut/201 5/liitteet/okm8.pdf?lang=fi etoaeduskunnasta/julkaisut/ Documents/tuvj_ pdf Koulu on tärkein asia maailmassa Juuri Suomessa on kyetty toteuttamaan amerikkalainen unelma: synnytpä isoon taloon tai pieneen torppaan, oletpa tyttö tai poika, terve tai sairas, niin sinulla on mahdollisuus oman ahkeruutesi ja unelmiesi perusteella kasvaa putkimieheksi, poliisiksi, lääkäriksi, filmitähdeksi tai presidentiksi. Olemme peruskoulun avulla onnistuneet osallistamaan koko pienen kansamme hyvinvointivaltion rakentamiseen.suomi on elänyt ensin puulla ja sitten tietoja viestintäteknologialla. Jatkuva muutos nostaa esille aina uusia kärkialoja ja vie ne taas mennessään. Taitavat insinöörimme (ja muut osaajat) keksivät aina uutta kun tarvitaan: niin kauan kuin meillä on koulu. Mutta jos luovumme koulusta, niin luovumme tulevaisuudestamme. Koulu on tietoyhteiskuntamme ja innovaatiojärjestelmämme ydin. (Kansa)koulu on kuitenkin keksitty jo 1800-luvulla. Silloin tieto oli harvinaista. Siksi koulun tehtävänä oli tiedon opettaminen. Jos koulu keksittäisiin vasta nyt, niin minkälaisen koulun tekisimme? Mistä nyt on pulaa? Missä opetus nyt tapahtuisi ja miten? Mikä on koulun missio?

32 Viestejä kouluille Lasten hyvinvointi ja nuorten siirtyminen peruskoulusta jatkokoulutuksen kautta työelämään on hyvinvointiyhteiskunnan ydinprosessi. Mitä useampi nuori pääsee normaalin, arkisen elämän uralle, sitä paremmin hyvinvointiyhteiskuntamme toimii. Jatkuva ja nopeutuva muutos edellyttää myös elinikäistä oppimista. Tietojen ja taitojen opettamisen lisäksi koulu myös suojaa lapsen ja nuoren kehitystä ja tasaa terveyseroja. Onnistumisen kokemukset koulussa tai harrastuksissa tukevat lasten ja nuorten kehitystä. Kaverit, yhteisöllisyys, Identiteetti sekä oikean ja väärän erottaminen. Koulu ja koulutusjärjestelmä luovat pohjaa myös luottamusyhteiskunnalle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Myös kouluilla on teknologinen imperatiivi. Koulujen on otettava käyttöön uusin teknologia mahdollisimman nopeasti ja laajasti. Tämä edellyttää myös opettajankoulutuksen ja varsinkin opettajien täydennyskoulutuksen kehittämistä (vrt. lääkäri: ei ole koskaan valmis). Ja yhteistyötä alan yritysten kanssa. Kokeiluja ja yhdessä kehittämistä. Parhaillaan koulujen väliset erot kasvavat. Innostuneet opettajat ja rehtorit voivat tehdä lähes mitä vain. Muut jäävät jälkeen Varhaiskasvatuksen ja sen tukitoimien avulla voidaan ennaltaehkäistä kouluiässä kasautuvia ongelmia.