KOHTI UUTTA OPETTAJUUTTA TOISEN ASTEEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHTI UUTTA OPETTAJUUTTA TOISEN ASTEEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA"

Transkriptio

1 Juhani Honka, Lasse Lampinen & Ilkka Vertanen (toim.) KOHTI UUTTA OPETTAJUUTTA TOISEN ASTEEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Skenaariot opettajan työn muutoksista ja opettajien koulutustarpeista vuoteen 2010 Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 10.

2 Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) julkaisemat selvitykset: 1. Jakku-Sihvonen, R. & Rusanen, S Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Opetusalan täydennyskoulutustarjonta vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Joki-Pesola, O. & Vertanen, I. Ammatillisten oppilaitosten opettajat vuoden 2000 kynnyksellä. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Turunen, K.E. Opetustyö ja opettajankoulutus Väliaikainen keskustelu- ja virikeaineisto opettajien ja opettajankouluttajien käsityksistä. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Koivisto, J., Huovinen, L, Vainio, L Opettajat oppimisympäristön rakentajina tieto- ja viestintätekniikan haasteet tulevaisuuteen. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Majaniemi, P Romanikielinen opettajankoulutustarve Suomessa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Jokinen, M Viittomakielinen opettajankoulutus. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Koponen, H Maahanmuuttajaopetukseen valmentavat sisällöt opettajankoulutuksessa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Välijärvi, J. (toim.) Koulu maailmassa maailma koulussa. Haasteet yleissivistävän opetuksen ja opettajankoulutuksen tulevaisuudelle. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 9. Opetushallitus. 10. Honka, J., Lampinen, L. & Vertanen, I. (toim.) Kohti uutta opettajuutta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Skenaariot opettajan työn muutoksista ja opettajien koulutustarpeista vuoteen Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 10. Opetushallitus. Hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja opetusministeriön tuella. Projektinumero Opetushallitus ja kirjoittajat Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN

3 ESIPUHE Koulutuksen ensisijaisena tehtävänä on tukea kansalaisten kykyä kehittää yhteiskuntaa edelleen ja suunnata muutosta. Kehittäminen vaatii mukaansa kaikki työyhteisön jäsenet. Kun tiedon määrä kasvaa yhä nopeammin, nousee sen hallinta ja jalostaminen yhä tärkeämpään asemaan kaikissa koulutusmuodoissa. Tieteellisen ja teknisen tiedon katsotaan kaksinkertaistuvan joka vuosi. Uuden tiedon tulisi korvata vanhentunut. On alettu puhua myös tiedon puoliintumisajasta. Viiden vuoden puoliintumisaika merkitsee sitä, että esimerkiksi ammattioppilaitoksessa suoritettujen ammattiopintojen tietomäärästä enää puolet on sovellettavissa viiden vuoden kuluttua. Kun tieto on yhä kompleksisempaa, inhimillisen pääoman merkitys kasvaa. Kätten työstä siirrytään mielen työhön, ja tulevaisuudessa ihminen ei enää ole korvattavissa koneilla, automaatioilla tai toisella ihmisellä. Entistäkin tärkeämpiä yritysten investointikohteita tulevatkin olemaan henkilöstön rekrytointi, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus. Myös johtamismenetelmät muuttuvat. Laatu ja lyhyt toimitusaika ovat tulossa yhä tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi. Yhä useammilta ihmisiltä työelämässä vaadittavia yleisiä valmiuksia ovat elämänhallinta-, kommunikointitaito, taito johtaa ihmisiä ja tehtäviä sekä innovaatioiden ja muutosten vauhdittamisen taito. Kaikki nämä muutokset johtavat opettajan roolin muuttumiseen valmentajaksi ja fasilitaattoriksi. Ennen kaikkea tärkeää on motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen. Opettaja on tämän prosessin aktiivisena toteuttajana ja toimeenpanijana avainasemassa. Tässä selvityksessä on haluttu kuvata ammatillista koulutusta koskettavia muutoshaasteita, niiden yhteyttä opettamiseen ja erityisesti opettajankoulutukseen. Kiitokset Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkija Ilkka Vertaselle sekä professori Lasse Lampiselle, jotka professori Juhani Hongan ja professori Pekka Ruohotien johdolla ovat koonneet tämän raportin. Kiitos myös tutkija Orvokki Joki-Pesolalle ja kaikille muille raportin kirjoittajille. Olemme saaneet tärkeän analyysin opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä varten. Helsingissä 20. huhtikuuta 2000 Olli Luukkainen projektipäällikkö 3

4 TIIVISTELMÄ Honka, J., Lampinen, L. & Vertanen, I. (toim.) Kohti uutta opettajuutta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Skenaariot opettajan työn muutoksista ja opettajien koulutustarpeista vuoteen Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 10. Opetushallitus. 4 Tässä raportissa selvitetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajien perus- ja lisäkoulutuksen sisällöllisiä ja määrällisiä koulutustarpeita vuoteen 2010 mennessä. Lähtökohtana on työelämässä ja koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuneet ja lähitulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen toimesta laadittu raportti on osa laajempaa opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaa Opetushallituksen koordinoimaa OPEPRO-hanketta. Yhteiskuntamme on muuttunut yhä turbulenttisemmaksi. Ammattirakenteissa ja työn tekemisessä on tapahtunut suuria muutoksia. Olemme siirtymässä palveluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Tämä on lisännyt tiedon määrää ja tieto on muuttunut entistä kompleksisemmaksi. Vakinaisten työsuhteiden tilalle on tullut määräaikaisia työtehtäviä. Työssä korostetaan hyvän substanssiosaamisen lisäksi mm. työntekijöiden vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä uusien asioiden oppimisvalmiuksia. Työelämässä tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet kouluttamiseen ja opettajan työhön. Koulutusratkaisut muuttuvat nykyistä joustavammiksi ja yksilöllisemmiksi. Oppilaitoksista on tulossa avoimia oppimisympäristöjä, joissa opiskelee eri-ikäisiä oppijoita. Oppilaitokset verkottuvat sekä keskenään että työelämän kanssa. Opetuksessa korostetaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja itsenäistä tiedonhankintaa. Toisen asteen perustutkintoihin on sisällytetty työssäoppimisen jakso, mikä lisää työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuutta. Oppilaitosten ja työpaikkojen välinen yhteistyö tulee lisääntymään. Yksilölliset opiskeluohjelmat ja monimuotoinen opiskelun toteuttaminen sekä entistä heterogeenisemmat opiskelijaryhmät lisäävät opiskelun ohjaamisen tarvetta. Tämä asettaa opettajalle suuret vaatimukset. Tulevaisuuden opettajan on oltava tietojen ja taitojen siirtäjän lisäksi myös pedagogisesti ajatteleva laaja-alainen ohjaaja ja kasvattaja sekä yhteyksien luoja. Heterogeenisten opiskelijaryhmien kohtaamiseksi

5 opettajalla on oltava myös nykyistä paremmat erityisopettajan valmiudet. Joustavat opiskeluratkaisut edellyttävät opettajilta monipuolista tieto- ja viestintätekniikan osaamista sekä kyseisten tekniikoiden pedagogisen hyödyntämisen taitoja. Opettajan työ koostuu varsinaisen opettamisen lisäksi lukuisista muista tehtävistä ja työ tulee muuttumaan entistä monipuolisemmaksi. Edellä mainitut tekijät tulevat muuttamaan ja lisäämään myös opettajien koulutustarpeita. Ne edellyttävät opettajien pedagogisen peruskoulutuksen sisällön tarkistamista siten, että siinä otetaan huomioon opettajan toimenkuvan ja opettajuuden muutokset. Opettajien peruskoulutuksen aikana on tiedostettava nykyistä paremmin opettajan professionaalisuus. Yhtenä profession piirteenä pidetään sitä, että ko. ammattilainen kehittää itsenäisesti työtään. Opettajan ammatillinen kasvu ei saa päättyä siihen, että hän saa todistuksen opettajankoulutuksensa päätteeksi, vaan tarvitaan järjestelmä, jossa opettajan koulutuksesta muodostuu jatkuva prosessi. Täydennyskoulutuksella jatketaan peruskoulutuksen aikana käynnistettyä ammatillista kehittymistä. Tavoitteelliseksi itsensä kehittämiseksi opettajat laativat kehittämissuunnitelman jo peruskoulutuksen aikana ja sitä tarkistetaan yksilön ja oppilaitoksen tarpeiden mukaan. Täydennyskoulutus koostuu sekä substanssialueen koulutuksesta että pedagogisten valmiuksien kehittämisestä. Lisääntyvä erityisopetuksen tarve on otettava huomioon sekä opettajien peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksen tarjonnassa. Vaikka työelämässä on tapahtunut ja tulee edelleen tapahtumaan sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat työvoimatarpeeseen, ne eivät edellytä oleellista nykyisten opettajankoulutusmäärien muuttamista. Luonnonvara-alalla ja sosiaali- ja terveysalalla näyttäisi olevan ammatillisen koulutuksen supistamistarvetta, mistä syystä kyseisten alojen opettajia tarvitaan nykyistä vähemmän. Vastaavasti joillakin tekniikan aloilla opettajien koulutusmääriä on lisättävä. Opettajien peruskoulutuksen määrän lisäämistä edellyttää myös se, että toisen asteen ammatilliset opettajat ovat keskimäärin iäkkäitä. Noin 1/3 opettajista on 50 vuotta täyttäneitä. Korkein opettajien keski-ikä on pitkään toimineilla perinteisillä ammatillisten oppilaitosten aloilla, esimerkkinä muutamat tekniikan alat. Joidenkin alojen opettajista suurelta osalta puuttuu opettajalta edellytettävä muodollinen kelpoisuus. Esimerkiksi tietotekniikan opettajista noin puolet on muodollisesti epäpäteviä. Myös joillakin kulttuurin aloilla suurelta osalta opettajista puuttuu opettajan kelpoisuus. OPEPRO-hankkeen yhteydessä suoritettujen selvitysten perusteella on käynyt ilmi, että ammatillisen opettajankoulutuksen määrä maassamme tulee lähes kaksinkertaistaa, kun toisen asteen ammatillisen kou- 5

6 lutuksen lisäksi otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sekä työelämän kouluttajien pedagogiset koulutustarpeet. Lisäksi opettajien ikärakenteen alakohtaiset erot ja tiettyjen koulutusalojen muodollisesti epäpätevien opettajien määrä edellyttävät opettajankoulutusmäärien lisäämistä ja ennen kaikkea koulutuksen suuntaamista niin, että alakohtaiset opettajatarpeet otetaan huomioon. ASIASANAT: ammatillinen koulutus, koulutustarve, OPEPRO-projekti, opettajankoulutuksen ennakointihanke, opettajankoulutus, opettajuus, toisen asteen ammatillinen koulutus. 6

7 SAMMANDRAG Honka, J., Lampinen, L. & Vertanen, I. (red.) Mot ett nytt slag av lärarverksamhet inom yrkesutbildningen på andra stadiet. Scenarier till ändringar i lärarens arbete och lärarutbildningsbehoven fram till år Utredning 10 i projektet för prognostisering av behovet av grundutbildning och fortbildning för lärare (OPEPRO). Utbildningsstyrelsen. Denna rapport är en utredning av det kvantitativa och innehållsliga behovet av grundutbildning och fortbildning för lärare fram till år Utgångspunkten är de ändringar som skett och som eventuellt kommer att ske inom en nära framtid inom arbetslivet och på utbildningens verksamhetsfält. Den rapport som utarbetats av Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus (Centret för forskning och utbildning inom yrkesutbildningen) vid Tammerfors universitet är en del av ett vidare projekt vid namn OPEPRO, som finansierats av undervisningsministeriet och Europas socialfond (ESF) och koordinerats av Utbildningsstyrelsen. Vårt samhälle har blivit allt mera turbulent. Stora förändringar har inträtt i yrkesstrukturerna och i sättet att arbeta. Vi är i ett skede av övergång från servicesamhälle till informationssamhälle. Detta har ökat mängden av vetande, vilket samtidigt har blivit allt mera komplext. Ordinarie tjänsteförhållanden har fått ge vika för arbetsuppgifter på bestämd tid. I arbetet betonades förutom ett gott substanskunnande bland annat arbetstagarnas förmåga till växelverkan och grupparbete samt färdighet att lära sig nya ting. Förändringarna i arbetslivet har haft återverkan på utbildningen och lärarens arbete. Lösningarna inom utbildning blir allt flexiblare och mera individuella. Läroanstalterna håller på att utvecklas till öppna inlärningsmiljöer med studerande av olika ålder. Läroanstalterna bildar nät med varandra och med arbetslivet. I undervisningen betonas elevernas förmåga till självstyrt lärande och självständigt inhämtande av kunskap. I grundexamen på andra stadiet har innefattats ett skede av inlärning i arbetet, vilket ökar andelen lärande på arbetsplatsen. Samarbetet mellan läroanstalt och arbetsplats kommer att öka. De individuella studieprogrammen och genomförandet av mångformiga studier tillsammans med allt heterogenare studerandegrupper ökar behovet av handledning i studierna. Detta ställer stora krav på läraren. Framtidens lärare är inte enbart en förmedlare av kunskaper 7

8 8 och färdigheter utan även en pedagogiskt tänkande mångsidig handledare och fostrare samt skapare av kontakter. För att kunna ta hand om de heterogena studerandegrupperna skall framtidens lärare även ha bättre färdigheter som speciallärare än för närvarande. Flexibla studielösningar förutsätter vidare mångsidiga insikter i informations- och kommunikationsteknik samt förmåga att pedagogiskt utnyttja ifrågavarande tekniker. Lärarens arbete består förutom av egentlig undervisning även av en mängd andra uppgifter och arbetet kommer i framtiden att bli allt mångsidigare. Förenämnda faktorer kommer att förändra och öka lärarens behov av utbildning. De förutsätter, att innehållet i lärarnas grundutbildning ses över så, att det beaktar förändringarna i lärarnas befattningsbeskrivning och lärarkallet. Under grundutbildningen kommer det att gälla att vara bättre medveten om professionalismen i läraryrket. Som ett av de kännetecknande dragen härvidlag betraktas allmänt yrkesutövarens förmåga att självständigt utveckla sitt arbete. Lärarens tillväxt i yrket får inte upphöra i och med att han erhåller betyg över slutförd lärarexamen, utan det behövs ett system, där lärarutbildningen är en fortlöpande process. Fortbildning är avsedd att föra vidare den utveckling i yrket som grundutbildningen satt igång. Lärarna skall redan under grundutbildningen utarbeta en plan för en målmedveten självutveckling i yrket, vilken plan sedan justeras allt efter läroanstaltens och den individuella lärarens behov. Fortbildningen består av såväl utbildning på substansområdet som utveckling av de pedagogiska färdigheterna. Det ökande behovet av specialundervisning skall beaktas i utbudet av både grundutbildning och fortbildning. Trots att det skett och även framdeles kommer att ske förändringar i arbetslivet, vilka påverkar arbetskraftsbehovet, förutsätter dessa förändringar inte några väsentliga kvantitativa förskjutningar inom lärarutbildningen. Inom naturbruk och hälsovård och det sociala området förefaller en inskränkning av yrkesutbildningen att vara nödvändig, vilket medför att även färre lärare kommer att behövas på dessa områden. På vissa tekniska områden kommer däremot behovet av lärarutbildning att öka. En ytterligare orsak till en kvantitativ ökning av grundutbildningen för lärare är den, att yrkeslärarna på andra stadiet i genomsnitt är relativt till åren komna. Ca 1/3 av lärarna har redan fyllt 50. Den genomsnittliga åldern är högst bland lärarna vid de traditionellt äldsta yrkesläroanstalterna, såsom t.ex. läroanstalterna på en del tekniska områden. En stor del av lärarna på vissa områden saknar den formella kompetens som krävs för yrket. Av lärarna exempelvis inom datateknik är cirka hälften formellt inkompetenta. På vissa områden inom kultur saknar en stor del av lärarna likaså lärarkompetens.

9 De utredningar som gjorts i anslutning till OPEPRO-projektet har visat, att mängden av yrkeslärarutbildning i vårt land nästan måste fördubblas, då man förutom yrkesutbildningen på andra stadiet beaktar det pedagogiska utbildningsbehovet bland lärarna vid yrkeshögskolorna, på vuxenutbildningscentren och inom arbetslivet. Vidare förutsätter skillnaderna i lärarnas åldersstruktur på olika yrkesområden och det stora antalet formellt inkompetenta lärare på vissa områden att mängden av lärarutbildning ökas och att utbildningen framför allt inriktas så, att lärarbehoven på de enskilda yrkesområdena tillräckligt beaktas. NYCKELORD: yrkesutbildning, utbildning, utbildningsbehov, OPEPRO-projektet, lärarutbildningens prognostiseringsprojekt, lärarverksamhet, yrkesutbildning på andra stadiet 9

10 SUMMARY Honka, J., Lampinen, L. & Vertanen, I. (eds.) Towards a new teachership in vocational upper secondary education. Scenarios of changes in teachers work and training needs by the year Anticipatory project to investigate teachers initial and continuing training needs (OPEPRO), Report 10. National Board of Education. 10 This report investigates the content-related and quantitative initial and continuing training needs of teachers in vocational upper secondary education by the year The study is based on the changes that have occurred in working life and in the educational operating environment, as well as on the possible changes that may emerge in the near future. This report was prepared by the Research Centre for Vocational Education of the University of Tampere and is part of the more extensive OPEPRO project funded by the Finnish Ministry of Education and the European Social Fund (ESF) and co-ordinated by the National Board of Education. Our society has become increasingly turbulent. Major changes have occurred in occupational structures and in our ways of working. We are undergoing a transition from a service-based society into an information society. This has increased the amount of information, which in turn has become more and more complex. Permanent employment relationships have been replaced by assignments of fixed duration. In addition to good knowledge of subject content, other skills also given importance at work include employees interaction and teamwork skills as well as their ability to learn new things. The changes that have occurred in working life are reflected in education and training and in the work of teachers. Educational solutions are becoming increasingly flexible and tailored to meet individual needs. Educational institutions are developing into open learning environments embracing learners of different ages. Educational institutions are networking both with each other and with representatives of working life. Instruction focuses on students self-direction and independent acquisition of information. A period of on-the-job training has been incorporated in the initial vocational qualifications at upper secondary level, which will increase the proportion of learning in the workplace. Cooperation between educational institutions and workplaces will increase.

11 Individual learning programmes and multiform study arrangements, together with increasingly heterogeneous student groups, will increase the need for educational guidance. This will place high demands on the teacher. In addition to acting as a conveyor of skills and knowledge, teachers in the future must also be pedagogically oriented, broadly experienced instructors and educators, as well as people who can make new contacts. In order to meet heterogeneous student groups, teachers must also possess higher competence as special needs teachers. Flexible study solutions require that teachers have diverse know-how of information and communications technologies and the skills to utilise these technologies pedagogically. In addition to actual teaching, the teacher s work will consist of several other tasks and the work will become increasingly varied. The above-mentioned factors will also change and increase teachers training needs. They require that the content of teachers initial pedagogical training be revised so as to take account of future changes to the teacher s job description and teachership. Initial teacher training must increase awareness of teaching as a profession. One feature of a profession is that members of such professions will independently develop their own work. Teachers professional growth must not stop when they receive their certificate at the end of their teacher training; instead, there is a need for a system, which will shape teacher training into a continuous process. Continuing training will maintain the professional growth that started in initial training. In order to develop themselves in a purposeful manner, teachers already draw up a development plan during their initial training, which will later be revised according to the needs of the individual and the educational institution concerned. Continuing training will comprise both training in the substance area and development of pedagogical skills. The increasing need for special needs education must be taken into account both in initial teacher training and in the provision of continuing training. Although there have been, and there will continue to be, such structural changes in working life that will have a bearing on demand for labour, these will not require any essential change to the current volume of teacher training. In the sectors of natural resources and health and social services, there appears to be some need for reduction of the provision of vocational education and training, which means that there will be less demand for teachers in these sectors. Conversely, teacher training volumes will have to be increased in some fields of technology. Increased provision of initial teacher training is also necessary because the average age of teachers in vocational upper secondary education is high, with 1/3 of these teachers aged 50 or over. The average age is 11

12 highest among the well-established traditional fields of vocational institutions, such as some technological fields. In certain fields, many teachers are without the formal qualifications required of a teacher. About half the teachers in information technology, for example, are not formally qualified. There are also some cultural fields where a large proportion of teachers lack the relevant teaching qualifications. According to surveys conducted in connection with the OPEPRO project, it has become evident that the volume of vocational teacher training in Finland will have to almost double, in view of not only vocational upper secondary education, but also the pedagogical training needs of instructors operating in polytechnics, vocational adult education centres and working life. In addition, the field-specific differences in the age structure of teachers and the large number of formally unqualified teachers in certain sectors of education require an increase in the volumes of teacher training and, in particular, the steering of this provision so as to allow for field-specific teacher demand. KEYWORDS: vocational education, training needs, OPEPRO project, anticipatory project of teacher training, teacher training, teachership, vocational upper secondary education. 12

13 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Projektin taustaa Projektin toteutus ja tavoitteet 18 2 KOULUTUS JA SEN OHJAAMINEN VUONNA Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tavoitteet Työssäoppimista ammatillisiin perustutkintoihin Oppisopimuskoulutus Näyttötutkinnot Ammattikorkeakoulut, 90-luvun saavutus Oppilaitokset yhdistyvät ja verkottuvat Päätäntävaltaa paikallistasolle 31 3 AMMATILLINEN OPETTAJA TÄNÄÄN 33 4 AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS TÄNÄÄN Lähtökohdat Ammatillisen opettajankoulutuksen tavoittelema pätevyys Opettajan ammatillinen kasvu Monimuotoisen ammatillisen opettajankoulutuksen toteutusperiaatteet Opintojen rakenne ja laajuus Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi 48 5 TYÖELÄMÄ MUUTTUU MUUTTUUKO AMMATILLINEN KOULUTUS? Ammattitaito Osaamisen laaja-alaisuus Muutos ja turbulenssi Teknologian muutokset ja innovaatiot Taloudellisen ja poliittisen ympäristön muutokset Sosiaalisen ympäristön muutokset Työelämän kehitysnäkymät Suomessa Muuttuvan toimintaympäristön edellyttämä osaaminen 69 6 OPPIMISKÄSITYS MUUTTUU MUUTTUUKO OPETTAJA? 79 7 OPPILAITOKSEN NÄKÖKULMA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 96 13

14 8 VUODEN 2010 KOULUTUS POHJA OPETTAJANKOULUTUKSELLE JA SEN ENNAKOINNILLE Työelämän muutosten ammatilliselle koulutukselle asettamat haasteet Informaatio- ja viestintäteknologian ammatilliseen koulutukseen tuomat muutokset Yhteenveto ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeista Millainen on tulevaisuuden ammatillinen oppilaitos? AMMATILLINEN OPETTAJA VUONNA Opettajan roolimuutokset tulevaisuudessa opettajien itsensä arvioimina Yhteenveto opettajan työssä tapahtuvista muutoksista OPETTAJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET Periaatteelliset kysymykset Opettajankoulutuksen kehittäminen Opettajien peruskoulutuksen määrälliset koulutustarpeet Ammatillisen koulutuksen määrälliset muutokset ja niiden heijastuminen opettajatarpeeseen Opettajien ikärakenteesta johtuva opettajien määrällinen koulutustarve Muodollisen kelpoisuuden puuttumisesta aiheutuva opettajien koulutustarve Velvoitekoulutettavien pedagoginen koulutus Erityisopettajien määrälliset koulutustarpeet Opinto-ohjaajien määrälliset koulutustarpeet Erityisryhmien opettajien koulutustarpeita Yhteenveto opettajien määrällisistä koulutustarpeista Opettajien täydennyskoulutuksen sisällölliset tarpeet LOPUKSI 176 LÄHTEET 178 LIITTEET LIITE 1. Tilasto opettajien ikäjakaumasta 188 LIITE 2. Ammatilliset opettajapäivät, koulutustarvekartoitus 195 LIITE 3. Ammatillisen koulutuksen käsitteitä

15 1 JOHDANTO 1.1 Projektin taustaa OPEPRO on lyhennys mittavasta opettajien perus- ja lisäkoulutuksen ennakointihankkeesta, jossa selvitetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajien sisällöllisiä ja määrällisiä koulutustarpeita. Jatkossa tästä projektista käytetään OPEPRO-nimeä. Yhteiskuntamme on muuttunut yhä turbulenttisemmaksi. Tämän ilmiön tuomat muutokset heijastuvat niin työelämään kuin koulutukseenkin. Molempien on pystyttävä sopeuttamaan toimintaansa näihin uusiin nopeasti ja epäsäännöllisesti muuttuviin tilanteisiin ja haasteisiin. Työelämän työtehtävissä on tapahtunut ja tulee edelleen tapahtumaan suuria muutoksia. Niin ammattirakenteet kuin työn tekeminen on muuttunut ja muuttuu yhä. Olemme siirtymässä palveluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Tämä on lisännyt tiedon määrää ja tieto on muuttunut entistä kompleksisemmaksi. Enää ei riitä, että kilpailemme työllä ja sen laadulla kotimaassamme, kilpailu on muuttunut maailmanlaajuiseksi. Muutokset ovat heijastuneet myös yksittäisiin kansalaisiin ja kuluttajiin. Kulutustottumukset ovat tulleet erilaisiksi. Samoin arvoperustassamme on tapahtunut muutoksia. Työn ja sen tekemisen luonne työympäristöineen on muuttunut oleellisesti. Vakinaisten työsuhteiden tilalle on tullut määräaikaisia työtehtäviä. Ympäristökysymykset sisältyvät lähes kaikkeen työtoimintaan. Työssä korostetaan mm. työntekijöiden vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. Sen lisäksi, että työntekijöiltä edellytetään entistä suurempaa osaamista, tarvitaan myös niin sanottuja pehmeitä taitoja. Työelämässä tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet kouluttamiseen ja opettajan työhön. Jo tällä hetkellä monimuoto-opetus on lisääntynyt ja tulevaisuudessa koulutusratkaisut muuttuvat todennäköisesti vielä joustavammiksi ja entistä yksilöllisemmiksi. Opetuksessa korostetaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja itsenäistä tiedonhankintaa. Osa oppimisesta tapahtuu työn yhteydessä. Uudessa koulutuksen lainsäädännössä tuli ammatillisten oppilaitosten kaikkiin toisen asteen koulutusohjelmiin pakolliseksi puolen vuoden työssäoppimisen jakso. Osittain tämän seurauksena ja myös muista syistä toisen asteen ammatillinen koulutus on muuttunut kolmevuotiseksi. Oppilaitosten kansainväliset yhteydet ovat lisääntyneet ja mukaan on tullut myös vierailla kielillä opettamista. Edellä mainitut tekijät tulevat lisäämään opettajien koulutus- 15

16 JOHDANTO tarpeita ja ne edellyttävät myös peruskoulutuksen sisällöllistä tarkistamista. Suomi kulkee kohti tiedon ja osaamisen yhteiskuntaa. Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä. Tieto- ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista. Suomalaista yhteiskuntaa pitää kehittää ihmisten tarpeista lähtien. Kansallinen visio on, että suomalainen yhteiskunta kehittää ja soveltaa esimerkillisesti, monipuolisesti ja kestävällä tavalla tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia elämänlaadun, osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn ja vuorovaikutuksen parantamisessa. Ihmiselle avautuvat aiempaa paremmat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, vuorovaikutukseen ja vaikuttamiseen. Yrityksen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on nopeus, joustavuus ja verkostoituminen. (Sitra 1998a.) Julkinen sektori kehittää tietoyhteiskunnan toimintapuitteita ja edistää palvelukykyisen teknologian ja infrastruktuurin rakentamista. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää jokaiselta uusia taitoja ja yhteistyötä. Yksilöiden ja koko yhteiskunnan tiedon ja osaamisen kehittäminen on keskeistä. Tietoyhteiskunnan kehityksen ohjaaminen keskitetysti ei ole mahdollista. Tulevan ennakointi on kuitenkin tärkeää ja myös eräitä keskitettyjä toimenpiteitä tarvitaan. (Sitra 1998a.) Edellä mainitussa teoksessa todetaan myös, että opetuksella ja tutkimuksella on tietoyhteiskunnassa keskeinen rooli tiedon ja osaamisen luomisessa, sen levittämisessä ja myös tulevaisuuden tarpeiden hahmottamisessa. Suuret ja nopeat muutokset vaativat täydennys- ja lisäkoulutusta. Välttämätöntä on myös, että kaikessa koulutuksessa lisätään ja kehitetään opetusta tiedon hankinnan, kriittisen arvioinnin, välittämisen ja esittämisen sekä vuorovaikutuksellisten taitojen parantamiseksi nykyaikaisessa, kansainvälisessä viestintäympäristössä. Tavoitteena on myös parantaa opettajien valmiuksia hyödyntää ja välittää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia. Tämä voidaan saavuttaa täydennyskoulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisen avulla. Yhteiskunnan monien muutosten joukossa myös koulutuksen päätösvaltaa on siirretty paikallistasolle eli koulutuksen toteuttajalle ja mm. tämä on omiaan aiheuttamaan tilanteen, jossa tarvitaan visioita siitä, mitä valmiuksia koulutuksen pitää tulevaisuudessa tuottaa. Yksittäisen oppilaitoksen ja viime kädessä yksittäisen opettajan on mahdotonta hoitaa työtään mielekkäällä tavalla ilman näkemystä siitä, mitä keskeisiä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia uudella vuosituhannella tarvitaan. Kiihtyvällä nopeudella tapahtuvat yhteiskunnalliset muutokset asettavat sekä koulutuksen että ennen kaikkea opettajankoulutuksen suun- 16

17 nittelijoille ja järjestäjille suuria vaatimuksia. On kyettävä ennakoivasti ottamaan huomioon koulutuksessa tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset opettajatarpeeseen sekä opettajan työssä tapahtuviin sellaisiin muutoksiin, jotka edellyttävät opettajien työskentelyvalmiuksien kehittämistä. Tähän ennakointiin ei ole ollut käytettävissä sellaisia työvälineitä tai menetelmiä, jotka palvelisivat tämän päivän tarpeita. Epäkohdan poistamiseksi Opetushallituksen toimesta käynnistettiin syksyllä 1998 ESR-rahoitteinen Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointiprojekti (OPEPRO), jonka tavoitteena on selvittää Opettajien peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen sisällölliset ja määrälliset tarpeet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuoteen Hankkeen tarkoituksena on varmistaa samalla koulutuksen kehittämisen mahdollisuudet tulevaisuudessa sekä osaavan työvoiman saanti alkaneen vuosituhannen alussa. Ennakointihanke on Euroopan sosiaalirahaston (tavoite 4 -ohjelma, toimenpidekokonaisuus 1.1) ja opetusministeriön rahoittama. Hanketta johtaa opetusministeriö ja koordinoi Opetushallitus. Käytännön toteutusta ohjaa johtoryhmä, jossa on jäseniä opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta, Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksesta, Helsingin yliopiston Tieto- ja viestintätekniikan oppimiskeskuksesta ja Tilastokeskuksesta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii opetusneuvos Armi Mikkola opetusministeriöstä ja sihteerinä projektipäällikkö Olli Luukkainen Opetushallituksesta. Koko hankkeen päätavoitteena on luoda pysyvä ennakointimalli, jonka avulla tulevaisuudessa voidaan etukäteen arvioida opettajien koulutustarvetta. OPEPRO-hanke on muodostunut useista eri osaprojekteista, joihin ovat osallistuneet mm. Helsingin yliopiston Tieto- ja viestintätekniikan oppimiskeskus Vantaalla, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Opettajankoulutuksen kehittämishankkeeseen on osallistunut useita muitakin tässä mainitsemattomia tahoja. OPEPRO-hankkeessa on ollut kolme päävaihetta: 1. Opettajakunnan osaamisprofiili. Raportissa (Joki-Pesola & Vertanen 1999) on muodostettu vuoden 1998 syksyn tilanteen mukainen kuva opettajakunnan rakenteesta ikärakenne koulutus työsuhteet jne. 17

18 JOHDANTO 2. Skenaariot opettajan työn muutoksista ja opettajien koulutustarpeista vuoteen Tämä nyt käsillä oleva raportti muodostaa toisen vaiheen pääraportin. Tässä on selvitetty laajasti ammatillisen koulutuksen opettajuuden muutoksia sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen sisällöllisiä ja määrällisiä tarpeita Skenaariotyöskentelyn yhteydessä on kertynyt runsaasti toistaiseksi julkaisemattomia osaraportteja. Niiden julkaisemisesta päätetään kevään 2000 aikana. 3. Opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeiden ennakointimenettely. Raportissa laaditaan ennakointimalli opettajien koulutustarpeiden selvittämiseksi. Raportti julkaistaan projektin loppuraporttina elokuussa Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen laatima opettajaprofiili (Joki-Pesola & Vertanen 1999) antaa hyvän pohjan opettajien koulutustarpeiden selvittämiselle. Profiili luo hyvän yleiskuvan nykyisestä opettajakunnasta. Siitä voitiin mm. todeta, että opettajat olivat keskimäärin iäkkäitä, mikä tulee heijastumaan lähitulevaisuuden opettajatarpeeseen. Tämä käsillä oleva selvitys on siis osa tätä laajempaa opettajien perusja täydennyskoulutuksen ennakointiprojektia (OPEPRO) ja jatkoa aikaisemmin laaditulle opettajaprofiiliselvitykselle. 1.2 Projektin toteutus ja tavoitteet 18 Työelämän muuttuneet osaamistarpeet ja nykyisen opettajakunnan ikärakenne edellyttävät sekä määrällisen että sisällöllisen opettajien koulutustarpeen selvittämistä. Opettajien korkea keski-ikä tulee lähivuosina lisäämään uusien opettajien tarvetta. Tosin eri koulutusalojen opettajien ikärakenteissa on keskinäisiä eroja ja näin ollen kaikilla aloilla ei ole samanlaista uusien opettajien tarvetta. Samoin elinkeinorakenteessa on tapahtunut ja tulee edelleen tapahtumaan muutoksia, mikä vaikuttaa tuleviin työvoimatarpeisiin. Tästä syystä on selvitettävä eri koulutusalojen tulevat opettajatarpeet ja se, missä määrin eri aloille on koulutettava uusia opettajia. Muuttuneet työtehtävät ja niiden osaamistarpeet asettavat paineita sekä opettajien peruskoulutuksen että lisäkoulutuksen sisällölliseen uudistamiseen. Myös nykyisille opettajille on lisäkoulutuksella taattava

19 tulevaisuuden työtehtävien edellyttämä ammatillinen osaaminen ja opettajan muuttuvassa työssä tarvittavat pedagogiset taidot. Koulutusympäristöissä ja opiskeluperiaatteissa on 90-luvulla tapahtunut suuria muutoksia eivätkä nämä muutokset suinkaan tule vähenemään. Oppilaitosten ja niiden opettajien on jatkuvasti kehitettävä itseään. Tämän osaprojektin tarkoituksena on selvittää, millaista koulutusta ammatillisen koulutuksen opettajille tulevaisuudessa tarvitaan. Projektille on asetettu seuraavat kolme päätavoitetta: 1. Millaista osaamista toisen asteen ammatillisilta opettajilta tulevaisuudessa edellytetään? 2. Mitä edellytetään opettajien peruskoulutukselta tulevaisuudessa ja missä määrin uusia opettajia on koulutettava? 3. Millaista täydennyskoulutusta opetushenkilöstö tarvitsee tulevaisuudessa? Tarkastelussa keskitytään lähinnä alkaneen vuosituhannen ensimmäiselle vuosikymmenelle. Selvitys on rajattu koskemaan pelkästään toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöä. Aikuiskoulutuskeskuksissakin toteutetaan toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, mutta ne on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle, koska aikuiskoulutuskeskusten opettajien koulutustarpeesta ollaan tekemässä selvitystyötä. Määrällisen koulutustarveselvityksen yhtenä lähtökohtana on aiemmin laadittu opettajaprofiili. Lisäksi otetaan huomioon työelämän tulevat työvoima- ja koulutustarpeet. Kyseisten tietojen saamiseksi ei tehdä mitään erillisiä kyselyjä, koska työelämän muutoksista ja työvoimatarpeista on tehty lukuisia selvityksiä eri intressiryhmien taholta. Valtioneuvosto on teettänyt skenaarioita yhteiskunnan ja työelämän kehityssuunnista, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat laatineet omia ennusteitaan. Ne on laadittu sillä perusteellisuudella, että tällaisen projektin yhteydessä suoritettavalla yleisellä kyselyllä ja käytettävissä olevilla resursseilla ei ole mahdollisuutta päästä samanlaiseen lopputulokseen. Kirjallisen aineiston lisäksi tiedonhankinnassa on hyödynnetty OPEPRO:n yhteydessä järjestettyjä asiantuntijaseminaareja, opettajankoulutustilaisuuksia ja muita aiheeseen liittyviä tilaisuuksia. Tämän Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen toteuttaman selvitystyön ovat tehneet ammatillisella opettajakorkeakoululla työskennelleet tutkijat Orvokki Joki-Pesola ja Ilkka Vertanen. Professorit Pekka Ruohotie ja Juhani Honka ovat omilla tekstiosuuksillaan tuoneet raporttiin teoreettista taustaa. Kokonaisuutta on täydennetty Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen rehtorin FT Seija Mahlamäki-Kultasen kirjoituksella, jossa hän tarkastelee opet- 19

20 JOHDANTO tajuuden muutoksia oppilaitoksen näkökulmasta. Koulutusohjelmajohtaja Anita Olkinuora ammatillisesta opettajakorkeakoulusta on rikastuttanut tekstiä tuomalla siihen opettajakoulutuksen nykytila- ja tavoitekuvauksia. Työssä on pystytty hyödyntämään myös niitä tietoja, jotka sisältyvät korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamaan ammatillisten opettajakorkeakoulujen valtakunnalliseen arviointiin. Raportti julkistettiin huhtikuussa Lasse Lampinen ja Ilkka Vertanen ovat laatineet lopullisen raportin edellä mainittujen kirjoittajien tekstien pohjalta. Työn tieteellisenä johtajana on toiminut professori Pekka Ruohotie ja operatiivinen vastuu on ollut professori Juhani Hongalla. 20

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen tilannekatsaus 2008

Työssäoppimisen tilannekatsaus 2008 Työssäoppimisen tilannekatsaus 2008 Kysely koulutuksen järjestäjille vastaukset Soila Salonen Osaamisen ja sivistyksen asialla 10.10.2008 www.oph.fi 40 Koulutuksen alat, joita koulutuksen järjestäjät järjestävät

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot