Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto"

Transkriptio

1 Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestäminen heti sosiaalisen yrityksen toiminnan alusta alkaen on sekä yrittäjälle että koko työyhteisölle tarpeellinen ja kannattava sijoitus. Yrittäjän kannattaa nähdä työterveyshuolto yhteistyökumppaninaan sekä tärkeänä osana yrityksensä toiminnan suunnittelua ja järjestelyä, sillä parhaimmillaan työterveyteen panostaminen aiheuttaa työnantajalle kustannussäästöjä. Nämä säästöt voivat näkyvät mm. hallittuina sairas poissaoloina ja pitkittyneisiin sairauskierteisiin tarttumisena sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn parantumisena tai ennallaan säilymisenä. Lakisääteisestä erityispiirteestä eli osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä johtuen työterveyshuollon rooli korostuu sosiaalisissa yrityksissä. Useilla pitkäaikaistyöttömillä sekä osatyökykyisillä voi olla terveydellisiä ongelmia, jotka ovat saattaneet jäädä hoitamatta esimerkiksi siitä syystä, että henkilö ei ole aikoihin kuulunut työterveyshuollon piiriin tai käyttänyt julkisen terveydenhuollon palveluita. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä. Tämä velvollisuus astuu voimaan heti työsuhteen alkaessa riippumatta työsuhteen kestosta tai päivittäisestä työajasta. Toiminnan sisältö ja laajuus tulee suunnitella, toteuttaa, arvioida ja korjata työpaikan olojen, henkilöstörakenteen ja työperäisten terveyshaittojen aiheuttamien tarpeiden mukaan. Työterveyshuoltopalvelut voidaan järjestää jollakin seuraavista tavoista: yrityksen omalla terveysasemalla yhdessä toisten työnantajien kanssa yritysten yhteisellä työterveysasemalla hankkia palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta hankkia palvelut työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta kuten yksityiseltä lääkäriasemalta Työterveyshuoltosopimuksen lisäksi työnantajalla tulee olla vuosittain tarkistettava työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma. Työterveyshuoltosopimuksen tulee olla henkilöstön nähtävillä esim. työpaikan ilmoitustaululla. Työpaikan terveysasiat tulee suunnitella ja toteuttaa työpaikalla yhteistoiminnassa, työntekijän yksityisyyttä kunnioittaen ja ennalta ehkäisevää toimintaa korostaen. Koko työyhteisön yhteistyö työterveyden suunnittelussa saa aikaan paremman sitoutumisen yhteisiin sopimuksiin kuin pelkkä ulkopuolisen asiantuntijan laatima ohjeistus.

2 Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät seuraavat toiminnot työstä ja työoloista johtuvan tarpeen mukaan: työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen työpaikkaselvitysten avulla työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn selvittäminen tietojen antaminen ja ohjaus työhön liittyvistä terveysvaaroista ja haitoista, niiden välttämisestä sekä mahdollisesti myös elintapatekijöistä terveystarkastusten järjestäminen töissä, joissa on erityinen sairastumisen vaara työkykyä ylläpitävä toiminta (TYKY-toiminta) työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seuranta työntekijän kuntoutukseen tai hoitoon ohjaaminen työntekijän työkuormituksen selvitys tämän pyynnöstä kuntouttavan, tai työntekijän terveydentilan vaatimusten vuoksi, työn sovittaminen työntekijän työ- ja toimintakyvyn mukaiseksi Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijöiden sairaanhoitoa. Lakisääteisten tehtävien lisäksi työnantaja voi sopia laajemmista palveluista, kuten suunnatuista terveystarkastuksista ja sairaanhoidosta. Työnantajalle suoritetaan sairausvakuutuslain nojalla korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista, hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisen työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Korvausperiaatteen keskeinen tavoite on kohdentaa työterveyshuolto ennalta ehkäisevään toimintaan ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitoa. Työterveyshuollon korvausjärjestelmä ei koske hammashuoltoa, kuntoutusta, työ- ja liikennetapaturmia eikä ammattitauteja. Niitä varten on omat erilliset, lakisääteiset korvausjärjestelmänsä. Työnantajan työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumista valvoo työsuojeluviranomainen. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhallitukset valvovat työterveyshuoltopalveluita tuottavien yksiköiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa sekä työterveyshuoltopalveluiden sisältöä lääketieteelliseltä osin. Valvonta perustuu työterveyshuoltolakiin. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan keskeinen toimenpide, jonka perusteella määräytyy valtaosa työterveyshuollon muusta sisällöstä. Työturvallisuuslain mukainen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä dokumentointi ovat työnantajan vastuulla, mutta työpaikkaselvityksen liittäminen vaarojenarviointimenettelyyn on perusteltua. Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoja työn vaaroista ja arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Tähän kuuluu mm. eri ammattiryhmien töiden sisältöjen selvittäminen sekä työvälineiden ja työympäristön turvallisuuden selvitys. Työ-

3 paikkaselvityksen päätehtävä on siis tunnistaa työntekijän terveyttä ja työkykyä uhkaavat tekijät. Työpaikkaselvitys tehdään työterveyshuollon ja työpaikan koko henkilöstön yhteistyönä ja valmis selvitys on pidettävä esillä työpaikalla. Työpaikkaselvityksen laajuus ja tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat työpaikka- ja toimialakohtaisesti. Työterveyshuollon antama palaute työpaikkaselvityksessä havaitsemistaan terveyttä ja turvallisuutta uhkaavista tekijöistä on tärkeää, sillä työnantajan vastuulla on sen ehdottamien toimenpiteiden toteuttaminen. Terveydentilaselvitykset työvoimatoimiston toteuttamina Joskus työn saannin edellytysten arviointi vaatii lääketieteellisestä selvitystä henkilön terveydentilasta. Työnhakijan suostumuksella työvoimatoimisto voi pyytää lääkäriltä selvitystä terveydentilasta, esim. työkykyarvion. Tämä helpottaa yleensä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimista tai henkilön työllistämisprosessia avoinna oleviin työpaikkoihin. Terveydentilaselvitykset ovat kuitenkin tutkimuksia, joiden avulla voidaan yleisellä tasolla selvittää henkilön työkykyä, erityisiä työhönsijoitustarkastuksia ne eivät korvaa. Terveydentilaselvityksissä selvitetään asiakkaan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä ja sen ennustetta, kuntoutustarvetta sekä soveltuvuutta suunniteltuun työhön tai koulutukseen. Terveydentilan ja työkunnon arviointitutkimuksia voidaan järjestää muun muassa yleis- tai erikoislääkärin vastaanotolla, terveyskeskuksessa, mielenterveystoimistossa, päihdehuollon yksikössä, alue- ja keskussairaalassa, (alue)työterveyslaitoksessa, yksityisellä lääkäriasemalla ja kuntoutuslaitoksessa. Yrittäjän kannattaa ohjata työnhakija työhönsijoitustarkastukseen oman työterveyshuoltonsa piiriin jo ennen työsuhteen alkua tai viimeistään sen alussa, jotta voitaisiin selvittää työntekijän työkyky kyseessä olevaan työtehtävään nähden tarpeeksi ajoissa. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö on terveystarkastuksen sekä rekrytoinnin onnistumisen kannalta merkittävää, sillä osatyökyisen henkilön työkyvyn ei oletetakaan olevan sosiaalisessa yrityksessä täysimääräinen kyseessä olevaan työhön nähden. Tämä tieto on tärkeä myös työterveyshuollolle, jotta tämä voisi tutkia työntekijän edellytyksiä selviytyä työstään osatyökykyisenä eikä arvioisi tätä täystyökykyisten työntekijöiden edellytysten pohjalta. Tärkeää on siis selvittää, että työntekijä pystyy selviytymään mahdollisesta tulevasta työstään osatyökykyisyydestään huolimatta ilman, että hänen kuntonsa ja terveytensä kärsisi kyseisen työn tekemisestä.

4 Terveystarkastukset työterveyshuollossa Työterveyshuoltoon kuuluvat erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä alku- ja määräaikaistarkastukset tai kun on perustellusti aihetta epäillä työstä johtuvan työntekijälle terveydellisiä vaaroja. Lisäksi terveystarkastuksia toteutetaan, kun tarkoituksena on työ- ja toimintakyvyn arviointi tai vajaakuntoisen (osatyökykyisen) työntekijän työssä selviytymisen seuraaminen. Vapaaehtoiset tarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien tarkastamisessa. Työterveyshuollon henkilöstö määrittelee tarkastusten tarpeellisuuden ja suunnittelee niiden sisällön työpaikkaselvityksen perusteella. Terveystarkastukset ovat osa jatkuvaa työssä selviytymisen seurantaa. Terveystarkastuksen tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy ja tunnistaminen työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta sekä tietojen hankkiminen työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta. Työterveyshuolto saa antaa työnantajalle terveystarkastuksista vain tiedon, onko työntekijä tehtävään soveltuva vai ei tai soveltuva tietyin rajoituksin. Salassapidosta voidaan poiketa vain erityisistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tehtävien terveystarkastusten johtopäätösten osalta, jos ne liittyvät työsuojeluun tai työterveyshuoltoon, samoin tietoja voidaan antaa viranomaiselle työsuojeluvalvontaa varten ja toiselle työterveyshuollolle, jos työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle samanlaiseen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön. Terveystietoja luovutettaessa tulee kuitenkin muistaa, että asiaan tarvitaan asianomaisen kirjallinen suostumus. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuollon ja Valtioneuvoston asetuksessa (1482/2001) määritellään työkykyä ylläpitävä toiminta. Sillä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaelimet yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävä (tyky) toiminta on osa kaikkia työterveyshuollon työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvia toimintoja ja sitä toteutetaan johdonmukaisesti, suunni-

5 telmallisesti ja tavoitteellisesti. Työterveyshuolto toimii tässä toteuttamisessa asiantuntijana hoitaen lakisääteiset tehtävänsä. Tyky-toiminnan tehtäviin sisältyy sekä työperäisten ja muiden sairauksien ehkäisy että terveyden edistäminen vaikuttamalla työpaikan työntekijöihin, fyysiseen työympäristöön ja työyhteisöön. Tyky-toiminnan piiriin kuuluvat kaikki työssä olevat ilman ikä- tai ammattirajoitusta ja ilman todettua sairauttakin. Erityiset toimet työkyvyn ylläpitämiseksi kohdistuvat henkilöihin, jotka oireilevat tai joilla on sairauspoissaoloja tai jotka ovat vajaakuntoisia (osatyökykyisiä). Aloitteen toiminta- ja työkyvyn arvioimiseksi voi tehdä henkilö itse, esimiehet, työterveyshuolto tai Kansaneläkelaitos. Työterveyshuollon asema vajaakuntoisuuden (osatyökykyisyyden) ja kuntoutustarpeen arvioinnissa on keskeinen. Toimenpiteet työkyvyn säilyttämiseksi voivat kohdistua työtapoihin, -oloihin ja -ympäristöön sekä työyhteisöön, työn hallintaan, työaikajärjestelyihin, lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen tai uudelleen koulutukseen ja -sijoitukseen. Tietosuoja ja salassapito Työnantajalla, työpaikan työsuojeluviranomaisella ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshenkilöstöltä tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. On kuitenkin huomattava, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on salassapitovelvollisuus yksityisen työntekijän terveydentilaa koskevissa asioissa. Yksityiskohtaisia tietoja työntekijän terveydentilasta ei saa luovuttaa ilman asianomaisen edeltävää kirjallista lupaa. Vastaavasti työnantaja voi luovuttaa saamansa sairauslomatodistukset työterveyshuollolle, jos työntekijä ei sitä kiellä. Vaadittava suostumus ei tarkoita, että tietoja ei saisi lainkaan siirtää, vaan että sitä varten on kehitettävä joustavat kaikkien hyväksymät menettelytavat osaksi työterveyshuollon toimintaa. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu kerätä vain tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden, työolojen terveellisyyden tai työterveyshuollon toteutumisen kannalta. Yksittäisellä työntekijällä on oikeus tutustua omiin terveystietoihinsa. Kaikessa työterveyshuollon toiminnassa tulee noudattaa lakia potilaan oikeuksista sekä tietotuojalainsäädäntöä. Oosatyökykyisen työntekijän seuranta ja kuntoutuksen ohjaus Työpaikalla saattaa esiintyä tekijöitä, jotka eivät aiheuta terveyden menettämisen uhkaa terveelle henkilölle, mutta jotka voivat olla vaarakasi vian, vamman tai sai-

6 rauden vuoksi vajaakuntoiselle (osatyökykyiselle) työntekijälle. Kaikkien pysyviä sairauksia sairastavien työntekijöiden seurantaa ei kuitenkaan edellytetä, jos työssä ei esiinny sairautta voimistavia tekijöitä. Työolojen ja suorituskyvyn seurannalla pyritään varmistamaan, ettei esimekrkiksi vajaakuntoisen (osatyökykyisen) henkilön terveydentila huononisi työstä johtuvan altistuksen tai vaaratekijän vuoksi. Työterveyshuolto pyrkii toimintaympäristöön vaikuttamalla poistamaan mahdolliset työperäiset altistustekijät. Myös työntekijän uudelleen sijoittaminen voi tulla kyseeseen. Työterveyshuolto tekee myös tarvittaessa aloitteen henkilön hoitoon tai kuntoutukseen ohjaamiseksi. Kuntoutussuunnitelman laatiminen tapahtuu asiantuntijoiden toimesta, mutta aina yhteistyössä kuntoutuvan kanssa. Hänen palaamisensa työpaikalle kuntoutusjakson jälkeen edellyttää myös työterveyshuollon aktiivista osallistumista. Kuntoutusrahalaissa on säädetty mahdollisuuksista kuntoutusrahan maksamiseen, mikäli kuntoutus perustuu hoitavan tai työterveyslääkärin lausuntoon. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ammatillista kuntoutusta vajaakuntoiselle (osatyökykyiselle), jonka työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien arvioidaan sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen tai jolle sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Tavoitteena on edistää hakijan selviytymistä työelämässä tai tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Kelan järjestämisvastuisiin kuuluu myös vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus. Lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraista kuntoutusta, jota toteutetaan eduskunnan vuosittain myöntämän määrärahan mukaan. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestetään muun muassa kuntoutuskursseja, sopeutumisvalmennuskursseja, psykoterapiaa ja ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta eli ASLAK -kursseja. Eläkelaitosten järjestämä kuntoutus on harkinnanvaraista. Työeläkelaitokset voivat antaa kuntoutusta työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi sekä työelämään palaamiseksi. Liikennevahingossa vammautunut voi saada kuntoutusta työ- ja toimintakykynsä parantamiseksi liikennevakuutuksen perusteella. Työtapaturmassa vahingoittunut tai ammattitautiin sairastunut voivat puolestaan saada kuntoutusta tapaturmavakuutuksen perusteella. Vastuu liikkumisen ja päivittäisiin toimintoihin liittyvien apuvälineiden kustantamisessa kuuluu kunnalle, joka kustantaa vammaiselle henkilölle apuvälineitä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Työhön tarvittavia apuvälineitä kustantaa Kela vajaakuntoisten (osatyökykyisten) ammatillisena kuntoutuksena, samoin kuin työolosuhteiden järjestelytukea.

7 Yrittäjän oma työterveyshuolto Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuoltolaissa yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä tarkoitetaan yrittäjien tai maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvia henkilöitä lukien yrittäjälle on tullut oikeus saada korvausta itselleen työterveyshuollon lisäksi järjestämänsä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan pitää perustua yrittäjän ja palvelujen tuottajan väliseen kirjalliseen sopimukseen ja sisällöstä laadittuun suunnitelmaan. Yrittäjä voi ostaa työterveyshuoltopalvelunsa kunnalliselta terveyskeskukselta, työterveyshuoltopalveluita antavalta lääkärikeskukselta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta (esim. lääkäri, terveydenhoitaja). Palveluntuottaja perii ammattihenkilöiden, asiantuntijoiden, tutkimusten ja muiden palveluiden kustannukset erillisin maksuin ja palkkioin. Kun yrittäjä hankkii palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, terveyskeskus perii yrittäjältä sen osuuden kustannuksesta, mitä se ei saa korvauksena suoraan Kelalta. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäynnit ja työolosuhdehaastattelut yrittäjä saa maksutta. Yrittäjä ei hae Kelalta korvausta terveyskeskukselta hankkimansa työterveyshuollon kustannuksista. Kun yrittäjä hankkii työterveyshuoltopalvelunsa yksityiseltä, työterveyshuoltopalveluita antavalta lääkärikeskukselta tai ammatinharjoittajalta, hän maksaa palvelut itse ja hakee korvauksen Kelan toimistosta. Kustannuksia korvattaessa otetaan huomioon toimilupakäytäntöön liittyvät säädökset. Alla on lista lähteinä käytetyistä hyödyllisistä linkeistä, joista löytyy tarkempaa tietoa työterveyshuoltoon ja sitä ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin liittyen Sairasajan palkka Työnantajan velvollisuudesta maksaa palkkaa siltä ajalta, jolta työntekijä on sairauden vuoksi estynyt suorittamasta työtään, on tavallisesti sovittu työehtosopimuksilla. Työsuhteen kestosta riippuen palkanmaksuvelvollisuus kattaa tavallisesti 1-3 kuukauden mittaiset sairaudet. Sopimuksissa tai työpaikoilla on myös määräykset siitä, milloin työntekijän on esitettävä lääkärintodistus sairauspoissaolostaan.

8 Myös työsopimuslaki sisältää määräyksiä sairasajan palkasta. Nämä määräykset tulevat noudatettaviksi, ellei työehtosopimuksella sovita toisin tai ellei työsopimus tai työpaikkakohtainen käytäntö tuota työntekijälle parempaa lopputulosta. Työsopimuslain mukaan työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, on oikeutettu saamaan täyden palkan sairauspoissaolon yhdeksännen päivän loppuun saakka. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, näiltä päiviltä voi saada puolet palkasta. Sairausvakuutuksesta maksettava korvaus on sidottu työtulon suuruuteen. Sairausvakuutuksen mukaan maksettava päiväraha on keskimäärin 60 prosenttia ansiosta, ja se on verollista tuloa. Päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Jos sairaus jatkuu yli vuoden, työkyvyttömyyseläke korvaa sairauspäivärahan. Sairausvakuutusta hoitaa Kansaneläkelaitos. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen tai työsopimuslain mukaisen ajan, vähintään sairastumispäivältä sekä sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Sen jälkeen päivärahat maksaa Kela. Jos työnantaja on maksanut työntekijälle sairausloman ajalta palkkaa, sille maksetaan tältä ajalta työntekijän sairauspäiväraha. Jos palkka on päivärahaa pienempi, Kelan toimisto maksaa erotuksen työntekijälle. Osasairauspäiväraha Vuonna 2007 tuli mahdolliseksi ottaa käyttöön osasairauspäiväraha pitkien sairauslomien jälkeen. Osa-aikaisella sairauslomalla tuetaan työntekijän kuntoutumista ja työhönpaluuta. Jos sairausloma kestää yhtäjaksoisesti vähintään 60 sairauspäivärahapäivää, on työntekijällä sen jälkeen mahdollisuus palata entiseen työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Osasairauspäivärahalle siirtyvän on esitettävä Kelalle lääkärinlausunto ja työnantajan kanssa tehty osa-aikatyötä koskeva sopimus. Sopimuksesta on käytävä ilmi, että työaika ja palkka vähentyvät aiempaan verrattuna % osasairauspäivärahakauden ajaksi. Osasairauspäivärahaa maksetaan arkipäivältä. Muiden päivärahaetuuksien tapaan osasairauspäiväraha maksetaan jälkikäteen. Maksukausi on 25 arkipäivää. Osa-aikainen sairausloma perustuu aina työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Lain perustelujen mukaisesti se tapahtuu pääsääntöisesti työntekijän aloitteesta. Työntekijällä ei ole velvollisuutta siirtyä kokoaikaiselta sairauslomalta osa-aikaiseen työhön. Hän voi myös halutessaan keskeyttää osasairauspäivärahakauden ja palata takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle.

9 60 päivärahapäivää Kelan on selvitettävä päivärahan saajan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun hänen päivärahansa suorituspäivien määrä ylittää 60. Kuntoutustarvetta ei kuitenkaan selvitetä silloin, jos sairaus paranee ilman kuntoutusta tai jos siihen ei voida vaikuttaa kuntoutuksella. 150 päivärahapäivää Kun sairastunut on saanut päivärahaa 150 päivältä, Kelan toimistosta lähetetään hänelle kirje, jossa tiedotetaan kuntoutusmahdollisuuksista. Tarvittaessa sieltä lähetetään hänelle myös tietoa eläkkeen tai muun korvauksen hakemisesta. 300 päivärahapäivää Työkyvyttömyyseläkettä voidaan yleensä maksaa vasta, kun päivärahaa on maksettu enimmäisajalta eli 300 päivältä. Yrittäjän sairauspäiväraha Yrittäjällä tulee olla voimassa yrittäjien eläketurvaa koskeva vakuutus, jotta hän voi saada Kansaneläkelaitokselta sairauspäivärahaa työkyvyttömyytensä mukaiselta ajalta. Sairauspäivärahaa yrittäjä voi saada lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää sekä kolmea sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Lisäturvaa työkyvyttömyytensä varalle yrittäjän kannattaa hankkia vapaaehtoisten vakuutusten kautta. Alla on lista lähteinä käytetyistä hyödyllisistä linkeistä, joista löytyy tarkempaa tietoa sairasajan palkkaan ja sairauspäivarahaan liittyen. Työntekijöiden terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen sekä näytteiden ottamiseen tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä, asianomaisen laboratoriokoulutuksen saaneita henkilöitä ja terveydenhuollon palveluja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti. Työsuhteen toimivuuden takaamiseksi tulisi osatyökykyisen työntekijän pystyä avoimeen keskusteluun työnantajan kanssa omista työhön vaikuttavista vajavaisuuksista. Työnantaja tietää, että kyseessä on osatyökykyinen henkilö eikä näin edes voi edellyttää osatyökykyiseltä henkilöltä täysimääräistä työkykyä. Molempien osapuolien kannalta on hyvä varmistaa työn soveltuvuus osatyökykyiselle tai pitkäaikaistyöttömälle työntekijälle työterveyshuollon toimesta suoritettavan työhönsijoitustarkastuksen avulla.

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 30.9.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/00.00.00/2016 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6 Työterveyshuolto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 ISBN 952 00 1155 2 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy Tampere, 2003 Sisällys Mitä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

1994 vp - HE 65. korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/91) perusteella sairausvakuutuksen omavastuuajalta,

1994 vp - HE 65. korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/91) perusteella sairausvakuutuksen omavastuuajalta, 1994 vp - HE 65 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain 11 :n ja sairausvakuutuslain 4 a :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta 7.2.2013 Päivi Suorsa Ydinviestit 2012-2015 Pidempiä työuria työsuojelulla Reilut pelisäännöt työelämään Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle

Lisätiedot

HE 133/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

HE 133/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien HE 133/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 ja 2 :n ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Sairausvakuutuslain muutos L 459-463/2006 astui voimaan 1.1.2007, muutos 1.1.20104 HE 128/2013 Osasairauspäivärahan idea Osasairauspäivärahajärjestelmässä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot