EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 4. joulukuuta 2001 LAUSUNTO teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalle Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus (KOM(2001) 24 C5-0527/ /2207(COS)) Valmistelija: Elisa Maria Damião AD\ doc PE

2 PE /8 AD\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta nimitti 21. maaliskuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Elisa Maria Damiãon. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 21. marraskuuta ja 4. joulukuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin 39 puolesta ja 4 vastaan. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Carlos Westendorp y Cabeza (puheenjohtaja), Peter Michael Mombaur (varapuheenjohtaja), Nuala Ahern (varapuheenjohtaja), Elisa Maria Damião (valmistelija), Gordon J. Adam (Glyn Fordin puolesta), Ward Beysen (Willy C.E.H. De Clercqin puolesta), Guido Bodrato, David Robert Bowe (Massimo Carraron puolesta), Giles Bryan Chichester, Nicholas Clegg, Harlem Désir, Concepció Ferrer, Christos Folias, Norbert Glante, Cristina Gutiérrez Cortines (Umberto Scapagninin puolesta), Michel Hansenne, Malcolm Harbour (Werner Langenin puolesta), Roger Helmer, Hans Karlsson, Rolf Linkohr, Caroline Lucas, Eryl Margaret McNally, Erika Mann, Hans-Peter Martin (Elena Valenciano Martínez-Orozcon puolesta), Hans-Peter Mayer (Godelieve Quisthoudt-Rowohlin puolesta), Angelika Niebler, Hervé Novelli (Marjo Matikainen-Kallströmin puolesta), Reino Paasilinna, Yves Piétrasanta, Elly Plooij-van Gorsel, Samuli Pohjamo (Astrid Thorsin puolesta), John Purvis, Bernhard Rapkay (François Zimerayn puolesta), Imelda Mary Read, Mechtild Rothe, Christian Foldberg Rovsing, Paul Rübig, Konrad K. Schwaiger, Esko Olavi Seppänen, Claude Turmes (Nelly Maesin puolesta), Jaime Valdivielso de Cué, W.G. van Velzen, Alejo Vidal-Quadras Roca, Dominique Vlasto, Anders Wijkman, Myrsini Zorba ja Olga Zrihen Zaari. AD\ doc 3/8 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Johdanto Koheesio on EU:n suurimpia menestystarinoita. Sen tavoitteet on määritelty perussopimuksissa ja rakennerahastojen yleisasetuksessa. Tässä toisessa kertomuksessa arvioidaan rakennerahastojen tehokkuutta, yhteisön koheesiopolitiikan vaikutuksia sekä laajentumisen asettamia haasteita. EU:ssa solidaarisuus perustuu lähentymistoimiin, joista keskeinen on EMU ja jotka oikeuttavat eurooppalaisen mallin maailmassa. Arvio koheesiopolitiikasta Jäsenvaltioiden väliset erot ovat edelleen suuria, vaikka koheesiovaltiot ovatkin lähestyneet yhteisön keskiarvoa. Nykyisen 15 maan unionin lähentyminen ja EU:n koheesiotuen lisääntyminen 15 jäsenvaltiossa ovat keskeisessä asemassa. Alueiden erot henkeä kohti lasketuissa tuloissa johtuvat eräiden alueiden alhaisemmista palkoista ja heikommasta koulutustasosta sekä innovaation, tutkimuksen ja uuden tekniikan käyttöönoton puutteesta etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla. Eräillä perinteisillä maatalousalueilla kasvu on negatiivista, toisilla vähemmän yhteisön tukea saavilla alueilla ongelmana on väestön ikääntyminen ja kouluttamattoman tai kausiluonteisen työvoiman suuri osuus. Tuottavuus Euroissa 27 jäsenen EU:n tuottavuuserot käyvät selvästi ilmi. Euroina laskettu BKT henkeä kohti on erittäin valaiseva vertailumittari 27 jäsenen EU:ssa. Tuottavuus on merkittävä indikaattori keskusteltaessa jäsenvaltioiden oikeudesta saada yhteisön tukia. Ehdokasvaltiot tarvitsevat infrastruktuuria, joten nykyisen EU:n on käsiteltävä tätä asiaa alakohtaisesti ja joustavasti, rahastojen arviointi ja täytäntöönpano on tehtävä asianmukaisesti. Nykyisessä EU:ssa lähentyminen riippuu kyvystä investoida merkittävää lisäarvoa tuottaville aloille. Talous ja keskinen sijainti EU:n talouden erikoistumisastetta ja huonoa menestystä on selitetty osaltaan sen liiallisella keskittymisellä. Se on haittatekijä verrattuna muihin maailman alueisiin, esimerkiksi USA:n hajautettuun talouteen. Keskusalueilla investointikapasiteettiin liittyy myös muita muuttujia: tutkimus ja kehittäminen, koulutus ja tieto- ja viestintätekniikka, joiden ansiosta tuottavuus on 2 4 kertaa suurempi kuin EU:n syrjäisillä alueilla. Tehokkuuden saavuttamiseksi pitää ottaa huomioon ne pitkän aikavälin seuraukset, joita liian vähäinen investointi aiheuttaa kilpailukyvylle, makrotaloudellisille ja sosiaalisille tekijöille ja kunkin jäsenvaltion omille haittatekijöille. On määriteltävä tapauskohtaisesti mikä on rakenteellista. Tämä käsite on kehittynyt ja sille on määritelty uusia indikaattoreita Lissabonin jälkeisissä Eurooppaneuvostoissa. Komission on jatkettava alueellisen kehityksen ja rakenne- ja koheesiorahastojen toteuttamisen tehokkuuden tutkimista ja tarkkailua. Sen pitää tarkastella muuttujia, jotka selittävät miksi pysähtyneisyys jatkuu tietyillä alueilla yhteisön investoinneista huolimatta. Euroopan talous on erikoistunut palveluihin (67 prosenttia kokonaistuotannosta), joten pkyritykset ovat merkittävässä asemassa EU:n taloudessa ja työpaikkojen luomisessa ja uusien keskusalueiden synnyttämisessä. PE /8 AD\ doc

5 Teollisuuden rakenneuudistus ja kestävä kasvu ovat välttämättömiä aiheita koheesiosta puhuttaessa samoin kuin toiminnan monipuolistaminen jäsenvaltioiden välisen tasapainon lisäämiseksi. Tämä on erityisen tärkeää ehdokasvaltioiden kannalta, sillä niiden integroitumisen ensivaiheessa on odotettavissa merkittäviä rakenneuudistuksia. Rinnan tämän kanssa köyhimpien alueiden, joihin on keskittynyt lisäarvoltaan vähäisiä talouden aloja, on myös pyrittävä monipuolistumaan. Investoinnit tietoon ja koulutukseen Tieto ja innovaatio ovat kehityksen perustekijöitä. Koheesiomaissa investoidaan yhteisön keskiarvoa vähemmän koulutukseen ja tutkimukseen. EU:n rikkaimmat taloudet käyttävät yli 2 prosenttia BKT:sta tutkimukseen ja kehittämiseen. Koheesiomaiden ja Italian alhainen koulutusaste on merkittävä tekijä selitettäessä palkkatulojen, koulutuksen ja tuottavuuden välistä suhdetta. Koulutuksen ja tulojen välinen yhteys on kiinteämpi maissa, joissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on pienempi ja joissa suurimmalla osalla väestöä on vain pakollinen peruskoulutus, kuten Portugalissa. Kansallisten talouksien ja yhteismarkkinoiden kehittyminen vaatii väestön koulutuksen ja liikkuvuuden lisäämistä ja korkeasti koulutettujen liikkumista EU:ssa. Liikenne Uudet liikennevirrat vaativat uusien keskusten ilmaantumista yhteismarkkinoille. Maantieyhteydet ovat elintärkeitä alueellisen talouden ja työmarkkinoiden dynaamisuuden lisäämiseksi ja välttämättömiä investointikohteita ehdokasvaltioissa. Maantieliikenne on johtavassa asemassa ja sen osuus rahtiliikenteestä kasvaa jatkuvasti. Meriliikenne voisi olla halvin ja ympäristön kannalta paras vaihtoehto varsinkin yhdistettynä rautatieliikenteeseen. On taloudellisesti järjetöntä, että rautatieliikenteen osuus on pienentynyt rautateiden modernisoinnista huolimatta. Intermodaaliseen liikenteeseen investoiminen on olennaista, sillä laajentumisen jälkeen EU:ssa on aiempaa enemmän rannikkoalueita, mutta se on riittämätöntä koheesiomaissa. Ehdokasvaltioissa rautatiet ovat kehittynein liikennemuoto. JOHTOPÄÄTÖKSET Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. katsoo, että koheesiota on syvennettävä ja mukautettava ja tukikelpoisuuden määrittelyssä on otettava huomioon EU:n ja hakijamaiden vähemmän kehittyneiden alueiden erityisongelmat ja laajentuminen; 2. a) tukee komissiota koheesiorahaston tukea saavien jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden indikaattoreiden laadullisessa arvioinnissa ja katsoo, että 27 jäsenen EU:ssa ohjelmien laatimisessa pitää ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion erityispiirteet AD\ doc 5/8 PE

6 b) kehottaa komissiota keskittämään ponnistelunsa nykyisessä EU:ssa entistä teemaja alakohtaisemman lähestymistavan aikaansaamiseksi rakennerahastojen täytäntöönpanossa, jolloin toteuttaminen on joustavampaa ja arviointi säännönmukaista c) vaatii komissiota korostamaan erityisesti sitä, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 159 artiklan mukaisesti yhteisön politiikkoja ja toimia muotoiltaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon sopimuksen 158 artiklassa tarkoitetut tavoitteet; 3. tukee EU:n rahoituksen lisäämistä koheesiopolitiikalle erityisesti tiukkojen kilpailusääntöjen ja yhteisön talousarvion tarkistamisen kautta sekä a) katsoo, että mikään politiikka, jonka rahoitus on suurempi kuin koheesiopolitiikan, ei voi tehdä sitä tarpeettomaksi b) katsoo, että kehittyneemmät maat maksavat tuotantotukea, joka on lähes yhtä suuri kuin koko yhteisön budjetti, ja että liian väljä kilpailupolitiikka on koheesion ja sisämarkkinoiden vastaista c) katsoo, että EU tarvitsee uusia keskusalueita ja talouden suurempaa hajauttamista; 4. a) kehottaa komissiota kiihdyttämään Euroopan energia- ja viestintämarkkinoiden rakentamista tavalla, joka ottaa huomioon yleishyödylliset palvelut b) kehottaa komissiota asettamaan etusijalle tehostetun hyödyntämisen ja uusiutuvat energialähteet c) vaatii komissiota nopeuttamaan suurten Euroopan laajuisten tietoliikenne- ja energiaverkkojen perustamista EU:n eri alueiden välisten yhteyksien parantamiseksi; d) kehottaa komissiota toteuttamaan saavutettavuuden ja liikenteen kannalta tarpeelliset infrastruktuurit (rautatiet, meri- ja maantieliikenne) syrjäisten alueiden kilpailukykyyn vaikuttavien negatiivisten seikkojen vähentämiseksi, koska ilman niitä nykyiset koheesioon liittyvät ponnistelut vaarantuisivat e) korostaa energian hinnan ja verotuksen mahdollisia vaikutuksia syrjäisimpien alueiden talouteen f) suosittelee, että kotimaisten energialähteiden, muiden muassa puhtaan hiilen, uusiutuvien polttoaineiden, ydinvoiman ja hiilivetyjen kehittämistä lisätään; 5. panee tyytyväisenä merkille kuudennen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman aikaansaaman edistyksen ja korostaa erityisesti tieteen ja teknologian osaamiskeskusten kehittämisen merkitystä; 6. kehottaa komissiota perustamaan Euroopan tutkimus- ja kehittämisalueen ja parantamaan henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuutta edistämällä Euroopan integraatiota ja teknologian siirtoa; PE /8 AD\ doc

7 7. katsoo, että Lissabonin tavoitteiden mukaisesti EU:n pitäisi kehittää Eurooppaa kilpailukykyiseksi, dynaamiseksi ja osaamistaloudeksi sekä nykyisten jäsenvaltioiden että hakijamaiden suhteen siten, että (a) tehdään investointeja infrastruktuuriin uuden teollisen kehityksen edistämiseksi (b) edistetään uusien teollisuudenalojen yhteenliittymiä (erityisesti IT ja bioteknologia) (c) autetaan vanhempien/taantuvien teollisuudenalojen uudelleenjärjestelyjä (d) elvytetään taantuvien teollisuudenalojen rappeuttamia alueita (e) parannetaan henkilöstön koulutusta ja taitoja (f) edistetään korkeasti koulutettujen henkilöiden maahanmuuttoa; 8. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että tarvitaan uudenlaista yrityspolitiikkaa erityisesti ottaen huomioon pk-yritysten vaikeudet päästä käsiksi investointeihin, tekniikkaan ja tutkimukseen ja kehitykseen sekä kehittää henkilöstönsä pätevyyttä; 9. muistuttaa, että 159 artiklan mukaisesti kaikissa yhteisön toimissa ja politiikoissa pitää ottaa huomioon sosiaaliseen ja taloudelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvät tavoitteet; pyytää sen vuoksi, että komissio toteuttaa aggressiivista kauppapolitiikkaa, jolla taataan vastavuoroinen markkinoiden avautuminen ja varmistetaan yritysten vientikyky, koska näin voidaan myötävaikuttaa korkean työllisyystason ylläpitoon yhteisön vähemmän kehittyneillä alueilla, joilla sijaitsee suurin osa paljon työvoimaa tarvitsevista yrityksistä kuten tekstiilialan yritykset; 10. pyytää komissiota jatkamaan maailmankaupan vapauttamista Maailman kauppajärjestön mekanismeilla; katsoo kuitenkin, että on oltava valmiina suojelemaan herkkiä teollisuudenaloja laittomalta polkumyynniltä tehokkaalla polkumyyntiä torjuvalla politiikalla; 11. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että euron hyväksymiseen tarvitun makrotaloudellisen kurin vuoksi EMU on vakautta lisäävä tekijä ja sillä on myönteisiä vaikutuksia taloudelliseen koheesioon ja että se helpottaa kilpailua ja lisää avoimuutta erojen arvioinnissa; 12. tukee komission kertomuksessa esitettyä mahdollisuutta ottaa euro nykyisen indikaattorin (BKT henkeä kohti ostovoimayksikköinä) vaihtoehdoksi, mikä helpottaisi rakenne- ja koheesiorahastoiden tukikelpoisuuden määrittelyä ja antaisi luotettavamman kuvan todellisesta tulotasosta; 13. katsoo, että paine raja-alueilla siirtyy itään päin; toteaa, että köyhyysmittarit 27 jäsenen EU:ssa osoittavat, että alueelliset sosiaaliset erot kasvavat, ja vaikka laajentumisen odotetaan lisäävän talouskasvua näillä alueilla, on tärkeää, että se toteutetaan koheesiotavoitteiden mukaisesti; katsoo, että siirtyminen sisämarkkinoille on ongelmallista ehdokasvaltioille, sillä niiden yhteiskuntajärjestelmät ovat perustuneet turvattuihin työpaikkoihin; AD\ doc 7/8 PE

8 14. kehottaa komissiota laatimaan strategian uusien liikennevirtojen ohjaamiseksi kohti nousevia uusia keskuksia; toteaa, että tällainen strategia on mahdollinen siten, että kehitetään intermodaalista liikennettä ja erityisesti kannustetaan meriliikennettä (esimerkiksi rannikkoliikennettä) ja rautatieliikennettä; 15. teollisuusvaliokunta on vaatinut kansainvälisen kaupan sääntelyä erityisesti panemalla täytäntöön polkumyyntiä torjuvia toimia, jotka vaikuttavat perinteisiin teollisuudenaloihin, muiden muassa tekstiili- ja laivanrakennusteollisuuteen, joiden raskaat uudelleenjärjestelyt vaikuttavat alueellisesti enemmän vähemmän kehittyneillä seuduilla sekä yhden alan tuotantoon perustuvassa teollisuudessa. PE /8 AD\ doc