SIEVARIN HIENOKUONAN SIJOITUSALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS SIEVARIN HIENOKUONAN SIJOITUSALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Harjavallan 205 Sievarin kaupunginosan korttelin 16 osaa sekä suojaviher- ja katualuetta koskeva asemakaava. 205 Sievarin kaupunginosan korttelin 16 osaa sekä suojaviher- ja katualuetta koskeva asemakaavan muutos. Sitova tonttijako: kortteli 16 tontti 1. Laatija: Harjavallan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5 B, Harjavalta

2 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Harjavallan kaupungin 205 Sievarin kaupunginosassa korttelin 13 osaa sekä katualuetta. Asemakaavalla muodostuu: 205 Sievarin kaupunginosaan korttelin 13 osa, kortteli 16 osa sekä suojaviher- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 205 Sievarin kaupunginosaan kortteli 13 osa, kortteli 16 osa sekä suojaviher- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöksellä kumotaan alueella aiemmin voimassa olleet asemakaavat. Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako. Kaavaan sisältyy sitova tonttijako: - kortteli 16 tontti 1. Muilta osin kaava-alueelle tehdään erillinen tonttijako myöhemmin. Vireille tulosta ilmoitettu: kaavoituskatsauksessa 2012 Tekninen lautakunta: /37 Tekninen lautakunta: /43 Tekninen lautakunta: /80 Tekninen lautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Selostusteksti on päivitetty: Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustaajamassa, nykyisen Sievarin teollisuusalueen ja Hiirijärventien (tie nro 2173) länsipuolella olevalla metsäalueella. Alue on rajattu selostuksen kartoille. Osassa kartoista on esitetty myös YVA-selvityksen vaihtoehto 2 eli Lammainen V -alue). Tarkoituksena on osoittaa uusi hienokuonan sijoitusalue Boliden Harjavalta Oy:n käyttöön. Aluetta tarvittaisiin käyttöön arviolta vuonna 2017 nykyisen sijoitusalueen täyttyessä. Sijoitusalueella tulisi olla käyttöaikaa useita kymmeniä vuosia yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Hienokuonaa muodostuu kuparisulaton kuonan prosessoinnista ja se sijoitetaan alueella pysyvästi.

3 3 SISÄLTÖ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen liiteasiakirjat Selostuksen lähdemateriaali TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maaperä Pohjavesi ja pintavedet Maanomistus Maankäyttösopimus Maisema Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys ja muut suunnitelmat Kaavan pohjakartta Ympäristövaikutusten arviointi Sijoitettava materiaali ja sen käsittely ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelutarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja valinta Vaihtoehtojen tarkastelu kaavassa ja ympäristövaikutusten arviointi Vaihtoehdot luonnosvaiheessa Kaavavaihtoehdon valinta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Poikkeaminen maakuntakaavasta Yleiskaavallinen tarkastelu Kaavaehdotus ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset... 33

4 4 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Meluhaitta Pölyäminen Vaikutukset pohjavesiin Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset alueen tieverkkoon ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset yritystonttien tarjontaan Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Vaikutukset maanteiden rakenteiden vakavuuteen Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Toiminnan riskit Yhteenveto vaikutuksista ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Selostuksen liiteasiakirjat - teknisen lautakunnan päätökset; - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakuntakaavallinen ja yleiskaavallinen tarkastelu, Ramboll Finland Oy 2012; - kirjalliset mielipiteet ja lausunnot; - vastineet valmisteluvaiheen mielipiteisiin ja lausuntoihin; - siirtoputken sijaintikartta; - suunnitelma valtatien 2 alituksesta putkilinjalla; - osallisten maanomistajien luettelo; - tilastolomake. Selostuksen kuvat: - Harjavallan kaupunki/ yhdyskuntasuunnittelu - Hienokuonan sijoitusalueen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus), Boliden Harjavalta Oy/ Ramboll Finland Oy Selostuksen lähdemateriaalia - Lausunto alueen perustamisolosuhteista, Sievarin teollisuusalue, Eurantie/ Lyytikänkatu, Geopalvelu Oy 2008; - Alueellinen pohjatutkimus ja arvio rakennettavuudesta, Läjitysalue, Sievari, Ramboll Finland Oy ; - Hienokuonan sijoitusalueen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus), Boliden Harjavalta Oy/ Ramboll Finland Oy 2012; - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009), Museovirasto; - OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille,

5 5 2. TIIVISTELMÄ Boliden Harjavalta Oy on hakenut kaavamuutosta, koska se tarvitsee uuden hienokuonan sijoitusalueen nykyisen alueen täyttyessä arvion mukaan vuonna Samaan tarkoitukseen on asemakaavoitettu alue Nakkilan kunnan rajalla, valtatien 2 ja rautatien välillä. Tämä ns. Lammainen V -alue on osoittautunut vasta rakennussuunnittelun yhteydessä huonosti soveltuvaksi tähän tarkoitukseen, koska läjitysalueelle olisi tehtävä raskaat pohjanvahvistusrakenteet. Sen vuoksi on tarpeen osoittaa toimintaan uusi alue, jonka asemakaavasta tässä suunnitelmassa on kyse. Suunnittelualue sijaitsee Harjavallan keskustaajaman eteläreunalla, Sievarin teollisuusalueen ja Hiirijärventien länsipuolella olevalla metsäalueella. Hienokuonan sijoittamiseen osoitetaan 70,7 ha suuruinen tontti, jonka reunoilla on 50 metriä leveä suojametsäalue. Varsinaiseen hienokuonan sijoittamiseen käytetään noin 45 ha. Alueen arvioidaan riittävän yli 40 vuoden ajan, jos suurin läjityskorkeus täytön reunoilla on noin metriä ja keskellä korkein kohta on noin 34 nykyisestä maanpinnasta. Kuparisulaton prosessijätteenä syntyvä hienokuona tuodaan alueelle vesiliuoksena, joka laskeutuu vettä raskaampana altaan pohjalle. Kuljetus tehtaalta ei siten edellytä tiekuljetuksia. Hienokuona sijoitetaan alueelle pysyvästi ja peitetään toiminnan loppuessa ympäristöluvassa määritettävällä tavalla. Hienokuona on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Uuden hienokuonan sijoitusalueen perustaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja ympäristölupaa. Kaavan vaikutusten arvioinnissa käytetään pääosin samoja selvityksiä, joita tehdään samanaikaisesti etenevää YVAmenettelyä varten. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti

6 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustaajaman reunalla, Sievarin teollisuusalueen ja Hiirijärventien (tie nro 2173) länsipuolella olevalla metsäalueella, noin 2 km keskustasta lounaaseen. Kaavoitettavasta alueesta n. 87 ha on nykyisin metsää. Alueesta n. 1,7 ha on peltoa ja varastoalueita on n. 1,5 ha Luonnonympäristö Suunnittelualueella on tehty kasvillisuus-, luontotyyppi-, pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys huhti-syyskuussa 2012 asemakaavaa ja YVA-menettelyä varten. Kasvillisuus ja luontotyypit Suunnittelualue sijoittuu harjujakson lievealueelle ja rajautuu länsiosastaan peltoalueeseen. Alue on metsätalouskäytössä ja sitä luonnehtii sarkamaisen tiheä kiinteistöjaotus, mistä johtuen metsikkökuviot ovat pienialaisia ja pirstoutuneita. Puusto on enimmäkseen nuorta tai varttunutta mäntymetsää. Järeäkasvuisia aloja ja eri taimikkovaiheiden metsiä esiintyy paikoitellen. Vallitsevia metsätyyppejä ovat puolukkatyypin (VT) kuivahkot kankaat ja vähäisessä määrin mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat. Kangasmetsien puusto on valtaosin mäntyä, paikoin sekapuuna kasvaa kuusta ja lehtipuista haapaa ja rauduskoivua. Sekapuiden osuus on suurimmillaan pellon laidassa. Kuusivaltaisia kuvioita alueella on hyvin vähän. Aluskasvillisuuden lajisto on talousmetsiin sopeutunutta. Puolukan ohella tyypillisimpiä lajeja ovat mustikka, kanerva, variksenmarja, hirvenjäkälä ja poronjäkälät. Heinittyneillä metsänpohjilla vallitsevat metsälauha ja sananjalka. Ojitetuilla turvekankailla kasvaa hieman juolukkaa ja suopursua. Alueen luonnonympäristöä koskeva tarkempi selvitys sisältyy YVAselostukseen, jossa on metsikkökuvioista myös kuviokohtaiset kuvaukset ja valokuvat.

7 7 Kuva 2. Sievarin inventointialue ja metsikkökuviointi. YVA-alue katkoviivalla. Liito-orava Liito-oravat suosivat elinympäristöinään varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, joiden latvusrakenne on monipuolinen. Sievarin sijoitusalue ympäristöineen on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa liito-oravalle potentiaaliset elinympäristöt ovat hyvin rajallisia ja pienialaisia. Liito-oravalle soveltuvaa varttunutta kuusivaltaista metsää kasvaa hieman sijoitusalueen keskiosassa sekä alueen lounaiskulmassa. Peltoon rajautuvilla kuvioilla ravinnoksi soveltuvien lehtipuiden osuus on suuri, mutta metsät ovat ikärakenteeltaan verraten nuoria. Sievarin sijoitusalueella ja sen ympäristössä tehdyt liito-oravahavainnot on esitetty seuraavassa kuvassa ja tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

8 8 Kuva 3. Alueet, joilta tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä keväällä Liito-oravahavainnot Sievarin alueella Huhtikuun 2012 maastokäynnillä liito-oravan jätöksiä havaittiin sijoitusalueen keskiosassa sijaitsevan varttuneen tuoreen kankaan kuusikon (n. 3 ha) alueella yhteensä 23 puun juurelta. Valtaosassa puista jätösmäärät olivat vähäisiä (alle 10 papanaa), yksittäisten puiden juurilta papanoita laskettiin useita kymmeniä. Kaikki havainnot tehtiin yksittäistä mäntyä lukuun ottamatta kuusten juurilta, eikä kuvion alueella kasva ravinnoksi tai kolopuiksi soveltuvaa lehtipuustoa. Sen sijaan kuvion länsiosassa sijaitsevan kuusen oksistossa havaittiin mahdollinen risupesä. Kuusikon alueella tehdyt papanahavainnot sekä kuvion länsiosassa sijaitseva risupesä tarkistettiin yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntijan kanssa toukokuussa 2012 toteutetulla maastokäynnillä. Liito-oravan käyttämät puut ja papanamäärät noudattelivat huhtikuussa tehtyjä havaintoja.

9 9 Kuva 4. Liito-oravan jätöshavainnot Sievarin alueella. Alueen länsilaidalla sijaitsevasta risupesästä todettiin, että se ei ole liitooravan käytössä, eikä kyseisen kuusen juurella olevat papanamäärät viittaa pesintään. Alueella ei myöskään tehty muita risupesähavaintoja. Maastokatselmuksesta laadittuun muistioon kirjattiin, että alueella ei todettu olevan luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkaa. Liito-oravahavaintojen johdosta selvitettiin, missä sijaitsee suunnittelualueella havaittujen liito-oravien ydinalue, jotta voidaan edelleen selvittää niiden mahdollisia kulkureittejä. Liito-oravahavainnot Hosiossaaren alueella Kesäkuussa 2012 paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä saatujen tietojen mukaan sijoitusalueesta noin 800 metriä kaakkoon Eurantien länsipuolella sijaitsevan Hosiossaaren jousiammuntaradan ympäristössä on tehty aikaisempia havaintoja liito-oravan esiintymisestä.

10 10 Jousiammuntaradan ympäristö on todettu vuonna 2008 laaditussa liitooravaselvityksessä (Naakka 2008) lajille soveltuvaksi elinympäristöksi ja luonnonsuojelulain 49 :n mukaiseksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueeksi. Jousiammuntaradan ympäristössä sijaitseva lehtomainen kuusikko todettiin maastokäynnillä edelleen asutuksi ja alueelta oli mahdollista rajata kaksi ydinaluetta, joista jousiammuntaradan kaakkoislaitaan sijoittuva haaparyhmä on todennäköinen liito-oravan lisääntymiseen käyttämä pesäpaikka. Varttuneiden kuusien suojaamassa haaparyhmässä on useita kolopuita ja papanajätöksiä laskettiin useita satoja puiden tyviltä. Haaparyhmä rajautuu länsiosassa laajaan lehtipuuvaltaiseen kuvioon, joka todennäköisesti toimii liito-oravan ruokailualueena. Alueelta on myös kulkuyhteys siemenpuumäntyjä pitkin eteläpuolella sijaitsevaan varttuneeseen kuusikkoon, josta papanahavaintoja tehtiin kuitenkin verraten vähän. Eteläpuolisesta kuusikosta ei myöskään havaittu kolopuita tai risupesiä. Liito-oravan jätöksiä havaittiin Naakan (2008) tavoin myös jousiammuntaradan länsi- ja luoteispuolella sijaitsevassa lehtomaisessa kuusikossa, jossa kasvaa sekapuuna useita järeitä haapoja. Alueella havaittiin kaksi kolohaapaa, mutta papanamäärät olivat vähäisiä, eivätkä viitanneet pesintään alueella. Havaintoja risupesistä ei tehty. Kuva 5. Liito-oravan jätöshavainnot Hosiossaaren jousiammuntaradan alueella.

11 11 Maastokäynnillä inventoitiin myös ydinalueisiin rajautuvat muut metsikkökuviot sekä Eurantien itäpuoliset alueet ja Hiirijärventien liittymän ympäristö liito-oravan elinalueen laajuuden selvittämiseksi ja mahdollisten kulkuyhteyksien tarkentamiseksi. Jousiammuntaradan ympäristö sekä Eurantien varsi ja itäpuoli ovat mäntyvaltaista, joskin Hiirijärventien liittymän tuntumassa kasvaa sekapuuna hieman varttunutta kuusta ja haapaa. Alueilla ei tehty havaintoja liito-oravan jätöksistä, kolopuista tai risupesistä, kuten ei myöskään vuonna Naakan (2008) toimesta Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee tiiviisti rakennetun taajamarakenteen ulkopuolella. Alue on metsäistä ja rajautuu länsi- ja lounaispuolen peltoalueisiin. Hajaasutus on keskittynyt ympäristössä löyhästi kylärakenteeseen sijoittuen peltoja halkovien teiden varsille. Kantatien 43 itäpuoli on asumatonta ja virkistyskäytössä. Kaava-alue on lähes kokonaan rakentamaton. Alueen kaakkoisosassa on yhteensä noin 1,5 ha vuokra-alueita, joita kaupunki on vuokrannut yhdistyksille, yrityksille ja yksityishenkilöille varastointiin. Alueella on kevytrakenteisia, tilapäisiä varastorakennuksia. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee lähin asunto maatilan talouskeskuksessa n. 400 metrin etäisyydellä kaava-alueen reunalta ja n. 500 m etäisyydellä hienokuonan sijoitukseen käytettävästä tontin osasta. Seuraavaksi lähimmät asunnot sijaitsevat lännessä n. 600 metrin etäisyydellä ja etelässä n. 900 metrin etäisyydellä hienokuonan sijoitusalueesta. Koillispuolella on Sievarin teollisuusalue. Rakennetuista tonteista lähin sijaitsee n. 500 m etäisyydellä hienokuonan sijoitusalueesta. Sijoitusalueiden läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lammaistenlahden kulttuurimaisema-alue ja Satalinnan entinen keuhkoparantola, Emil Cedercreutzin Harjula ja Maahengen temppeli sekä Huovintie sisältyvät Museoviraston vuonna 2009 valtakunnallisesti arvokkaiksi määrittelemiin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin Harjavallassa. Näistä lähin on Huovintie 1 km etäisyydellä kaava-alueesta. Lähimmät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on osoitettu maakuntakaavassa. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema-alue (2 km etäisyydellä) sekä Hiirijärven kylä ja kulttuurimaisema (1 km etäisyydellä) lukeutuvat Museoviraston RKY1993-alueisiin ja ovat Satakunnan maakuntakaavan valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (kh1). Nykyisin RKY2009-luokituksen astuttua voimaan jokivarren kulttuurimaisema-alue sekä Hiirijärven kylä ja kulttuurimaisema lienevät maakunnallisesti arvokkaita. Suurteollisuuspuiston itäpuolella sijaitsevat vanhat Outokummun ja Kemiran asuntoalueet on merkitty Satakunnan maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (kh2). Suunnittelualueiden välittömään läheisyyteen ei sijoitu tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmät tunnetut kohteet sijoittuvat runsaan kilometrin etäisyydelle sijoitusalueista.

12 12 Kuva 6. Sijoitusalueiden läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat kulttuuriympäristön alueet ja kohteet, sekä tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset (kuva YVA-selostuksesta)

13 Maaperä Kaava-alueen maanpinta pääosin tasossa , mediaanitaso on +31 (N2000). Alueella on kaksi moreenipeitteistä mäkeä, joista kaava-alueen keskellä olevan laki on tasossa +37,5 ja eteläreunalla olevan laki on +42. Kaava-alueen maaperää on tutkittu kahdessa vaiheessa, ensin alueen itäosassa, joka oli kaupungin omistuksessa alustavien tutkimusten aikaan joulukuussa Kaavaluonnoksen VE1a mukaista aluetta tutkittiin kaupungin maanhankintaa varten keväällä Maanpinnassa on alueen etelä- ja kaakkoisosassa hienohiekkaa tai hiekkaa, jonka alapuolella aluksi silttiä ja syvemmällä silttistä hiekkaa tai hiekkaista silttiä metrin syvyyteen saakka, jonka jälkeen maaperä muuttuu kiviseksi hiekaksi tai moreeniksi. Moreenimäkien välissä silttikerros on alle 5 metriä paksu. Alueen koillisosassa on jonkin verran soistunut pehmeikköalue, jossa savinen silttikerros on paksuimmillaan noin 4,5 metriä. Sen alapuolella on tiiviimpää silttiä, joka muuttuu syvemmällä silttiseksi hiekaksi ja hiekkaiseksi siltiksi, jota on metrin syvyyteen saakka, jonka jälkeen maaperä muuttuu kiviseksi hiekaksi tai moreeniksi. Pehmeän alueen länsipuolella maanpinta nousee nopeasti kivisen moreenimuodostuman kohdalla. Kallio voi olla lähellä maanpintaa tai sitten kairaukset ovat pysähtyneet suuriin kiviin. Kallion pinnan tasoa ei ole varmistettu porakonekairauksella. Moreenimäen länsi- ja luoteispuolella löyhä silttikerros kasvaa jälleen ollen alueen reunalla noin 5 metriä paksu. Mäen pohjoispuolella hiekkaista silttiä ja silttiä on noin 15 metrin syvyyteen asti. Alue näyttää alustavien tutkimusten perusteella sopivan hyvin täyttöalueeksi koillisosan pehmeintä aluetta lukuun ottamatta. Mikäli täyttökorkeus ei ylitä 30 metriä, ei pohjavahvistamistarvetta juurikaan ole reunapenkereiden rakentamisen lisäksi. Keskiosan moreenimäen kohdalla läjitys voisi maaperän puolesta olla tätä korkeampikin. Painumat jäävät riittävän pieniksi (pääosin alle 1 metrin). Sijoitusalueen koillis- ja pohjoisosassa painumat ovat enimmillään 1,4 1,8 m ja näiltä osin reunaa on vahvistettava tukipenkereellä. Koillisosan pehmeintä aluetta voidaan hyödyntää vesien varastointiin (tasausaltaat). Lisäksi Sievarin laajennusaluetta on tutkittu vuonna Tutkimus kattaa mm. tämän kaavan johdosta rakennettavaksi tulevan Hiirijärventien ja kantatien 43 risteysaluetta sekä valtatien 2 alittavan siirtoputken linja-aluetta Sievarinkadun ja Vt2 välillä. Tutkimuksen perusteella uusi risteysalue vaikuttaa helposti rakennettavalta.

14 14 Kuva 7. Maaperäkartta (Geologian tutkimuskeskus, kuva YVA-selostuksesta) Pohjavesi ja pintavedet Kaava-alueesta koilliseen on tärkeä pohjavesialue, Järilänvuoren I-luokan pohjavesialue. Pohjavesialueen pinta-ala on 24,03 km 2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä m 3 vuorokaudessa. Pohjavesialueen raja ilmenee oheisesta kuvasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun suuntaisesti kaakosta luoteeseen kohti Lammaisten lahtea, jossa pohjavesi purkautuu luonnostaan lähteistä Kokemäenjokeen. Harjavallan kaupungin Järilänvuoren, Hiittenharjun ja Santamaan vedenottamot sijaitsevat 2 3 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen itäpuolella. Vedenottamoilta pohjavesi virtaa luoteeseen ohittaen kaava-alueen pohjoispuolitse. Suurteollisuuspuiston tehdasalueella sijaitsee STEP Oy:n vedenottamo. Kaava-alueella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue on lähimmillään n. 600 m ja hienokuonan sijoitusalue n. 800 m etäisyydellä pohjavesialueesta. Pohjaveden muodostumisalueen raja on n. 300 m kauempana. Pohjavesialueen ulompi raja ilmenee kuvasta nro 8. Kaupungin vedenottamot sijaitsevat 2 3 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen itäpuolella. Vedenottamoilta pohjavesi virtaa luoteeseen ohittaen kaava-alueen pohjoispuolitse.

15 15 Kuva 8. Järilänvuoren pohjavesialue. Kuvassa on esitetty YVA:n vaihtoehtoiset sijoitusalueet (kuva YVA-selostuksesta).

16 16 Kaava-alue kuuluu Kurkelanojan valuma-alueeseen. Alueen itäpuolella kantatien 43 alittaa isohko oja, jota pitkin suunnittelualueelle tulee pintavesiä Hiittenharjun eteläpuoliselta alueelta Pikku Äimäsuolta asti. Alueen pintavedet virtaavat luontaisesti pohjoiseen/luoteeseen, päätyen Kurkelanojaan ja siitä edelleen Tattaranjokea pitkin Kokemäenjokeen. Kuva 9. Pintavesien valuma-alue. Kuvassa on esitetty myös YVA:n vaihtoehtoiset sijoitusalueet (kuva YVA-selostuksesta).

17 3.1.6 Maanomistus 17 Ensimmäisten kaavaluonnosten alueista kaupunki omisti luonnoksen VE1b-alueen kokonaan ennen kaavaprosessin alkaessa. VE1a-alueesta kaupunki omisti noin 30 ha ja pyrki hankkimaan 9 yksityisen maanomistajan omistamat tilat, n. 40 ha omistukseensa. Jos maanhankinta ei olisi johtanut tavoiteltuun tulokseen, olisi kaava laadittu VE1b-mukaisesti kaupungin maalle. Alueen saaminen riittävän nopeasti kaavan mukaiseen käyttöön voidaan varmistaa kaavoittamalla kaupungin omistamaa maata. Kaava-alue tuli kokonaan kaupungin omistukseen tehdyillä kaupoilla, joten laajempi vaihtoehto, johon kaavaehdotus pohjautuu, tuli maanomistustilanteen puolesta toteuttamiskelpoiseksi. Maanomistustilanne on esitetty liitekartalla. Kaava-alueen kaakkoisosassa on 4 vuokratonttia, jotka kaupunki on luovuttanut enintään 5 vuoden sopimuksilla varastoalueena käytettäviksi. Alueen kevyet varastorakennukset on tehty tilapäisellä luvalla. Sopimukset pysyvät voimassa kaavahankkeesta riippumatta, koska aluetta ei kaavaehdotuksen mukaan tarvita sijoitusalueena. Kuva 10. Harjavallan kaupungin maanomistus alkaen (punainen)

18 3.1.7 Maankäyttösopimus Maisema 18 Harjavallan kaupunki on neuvotellut maankäyttösopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen Boliden Harjavalta Oy:n kanssa n. 70,7 ha suuruisesta tontista. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sopimuksen ja sopimus allekirjoitettiin Harjavalta on korkokuvaltaan pääosin alavaa ja seutua kuvaavat Kokemäenjoen ympärille levittyvät tasaiset viljelylakeudet. Vaihtelua maisemakuvaan luovat seudun halki kulkevat harjujaksot. Harjavallan maisema on alavaa ja horisontin yläpuolelle ylettyvät rakennelmat erottuvat selkeinä maamerkkeinä. Suunnittelualue sijaitsee tiiviisti rakennetun taajamarakenteen ulkopuolella. Alue on metsäistä ja rajautuu länsi- ja lounaispuolen peltoalueisiin. Hajaasutus on keskittynyt ympäristössä löyhästi kylärakenteeseen sijoittuen peltoja halkovien teiden varsille. Kantatien 43 itäpuoli on asumatonta ja virkistyskäytössä. Maisemaa luonnehtivat kuivat mäntykankaat ja loivat maanpinnanmuodot. Kuva 11. Hienokuonan sijoitusalue. Harjavallan keskustasta katsottuna alue on Sievarin teollisuusalueen takana.

19 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Aluetta koskee voimaan tullut maakuntakaava, jossa alue on osoitettu osittain teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T) ja osa alueesta on maakuntakaavassa valkoista aluetta. Maakuntakaavassa on osoitettu Nakkilan kunnan rajalle, valtatien 2 molemmin puolin teollisuus- ja varastotoimintojen alueet (T-2), jolla merkinnällä osoitetaan Harjavallan Suurteollisuuspuiston teollisuus- ja varastoalueet, joille saa sijoittaa ja varastoida teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita sekä näiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia. Näistä alueista ovat vapaina Nakkilan kunnan rajalla olevat Lammaistensuo sekä valtatien 2 ja rautatien välissä oleva, tarkoitusta varten asemakaavoitettu alue. Nämä T-2 -alueet ovat maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen osoittautuneet huonosti soveltuviksi siihen tarkoitukseen. Suunnittelualue sijaitsee osittain maakuntakaavassa osoitetulla suojavyöhykkeellä (sv), jolla osoitetaan alueita, joilla alueiden käyttöä on läheisen alueen toiminnan tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan luonteen vuoksi rajoitettava. Tässä olevalla merkinnällä (sv-1) osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhyke (konsultointivyöhyke). Merkinnällä ei ole vaikutusta nyt laadittavan asemakaavan kannalta, koska suojavyöhykkeelle sijoitettava toiminta ei ole herkkää Suurteollisuuspuiston toiminnoille. Kuva 12. Maakuntakaavan ote.

20 Yleiskaava Suunnittelualue on pääosin yleiskaava-alueen ulkopuolella. Koillisreuna on lainvoimaiseksi tulleen oikeusvaikutteisen Keskustaajaman osayleiskaavan piirissä. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), maa- ja metsätalousalueeksi (M) ja katualueeksi. Kuva 13. Yleiskaavayhdistelmän ote, pohjavesialueen raja.

21 3.2.3 Asemakaava 21 Nykyisessä asemakaavassa noin 1,35 ha suunnittelualueesta on teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta ja noin 0,60 ha katualuetta. Loppuosalla ei ole asemakaavaa voimassa. Kuva 14. Ajantasa-asemakaavan ote Rakennusjärjestys ja muut suunnitelmat Harjavallan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Kaavan pohjakartta Kaavan pohjakartta 1:2000 on pääosin pienennös digitaalisesta 1:500 mittakaavaan laaditusta kaavan pohjakartasta. Lounaisosan pohjakuviot ovat virastokartasta 1:5000. Koko kaava-alueen korkeuskäyrät on piirretty uudelleen laserkeilausaineistoa käyttäen N2000-korkeusjärjestelmään. Tasokoordinaatistona on uusi ETRS-GK22. Pohjakarttaa on kaavan laatimista varten päivitetty maastomittauksilla. Kaavan pohjakartalla on ylläpidetty yleinen tieverkko ja rakennukset vuosittain ajantasaisina. Kiinteistörajat ja -tunnukset perustuvat kaupungin kiinteistörajakarttaan, jota pidetään jatkuvasti ajantasalla. Kartan hyväksymisestä on merkintä asemakaavakartalla.

22 Ympäristövaikutusten arviointi Hienokuonan sijoitusalueen ympäristövaikutusten arviointi tehdään Boliden Harjavalta Oy:n toimesta samaan aikaan kuin asemakaava. Tarkasteltavat hienokuonan sijoitusvaihtoehdot YVA-prosessissa ovat seuraavat: VE0 = Uutta sijoitusaluetta ei rakenneta; VE1 = Sievari (= tämä asemakaava) ja VE2 = Lammainen V, joka sijaitsee valtatien 2 ja rautatien välissä Nakkilan kunnan rajalla. Vaihtoehtoa 1 eli Sievarin aluetta koskevia selvityksiä käytetään tämän asemakaavan lähdeaineistona nykytilanteen kuvauksessa, kaavaratkaisujen perusteena ja vaikutusten arvioinnissa. 3.3 Sijoitettava materiaali ja sen käsittely Suunnittelualueelle on tarkoitus sijoittaa Boliden Harjavalta Oy:n kuparisulaton prosessijätteenä syntyvää hienokuonaa. Se muodostuu kuonarikastamolla, jossa kuparisulaton kuonasta otetaan talteen metallit vaahdottamalla. Käsitellystä kuparisulaton kuonasta jäljelle jäävää ainesta kutsutaan hienokuonaksi. Hienokuona sisältää pääasiassa rautaa silikaatti- ja oksidimineraaleina ja noin yhden prosentin muita metalleja ja arseenia 0,14 %. Hienokuona on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Uuden hienokuonan sijoitusalueen perustaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristölupaa. Hienokuonan sijoittamisesta aiheutuvien vaikutusten arviointi selvitetään asemakaavaa tarkemmin samanaikaisesti etenevässä YVA-menettelyssä. Hienokuona tuodaan suunnittelualueelle paineviemäriputkessa vesiliuoksena, joka laskeutuu vettä raskaampana altaan pohjalle. Kuljetus tehtaalta ei siten edellytä tiekuljetuksia. Hienokuona sijoitetaan alueelle pysyvästi. Sijoittamispaikkaa koskevat valtionneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukaiset määräykset. Sijoitusalueen pohjalle rakennetaan tiivis kerros, jolla estetään hienokuonatäytön läpi suotuvan veden joutuminen pohjamaahan. Tiivistyskerroksen päällä olevaa salaojakerrosta ja reunoilla olevaa putkistoa pitkin vesi johdetaan tasausaltaaseen, josta se pumpataan saostusaltaaseen ja takaisin tehtaalle uudelleen prosessissa käytettäväksi tai puhdistettavaksi. Täyttö peitetään toiminnan loppuessa siten, että sadevedet valuvat tiivistettyä pintakerrosta pitkin alueen reunoille ja sieltä edelleen ojia pitkin pois alueelta. Pintakerroksen tarkoitus on, että sade- ja sulamisvesi ei toiminnan päätyttyä pääse suotumaan hienokuonatäytön läpi ja liuota siitä metalleja tai arseenia. Pohja- ja pintakerrokset rakennetaan ympäristöluvassa määritettävällä tavalla.

23 4. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelutarve Alueen kaavoitus tuli ajankohtaiseksi, koska Boliden Harjavalta Oy:llä on ilmennyt tarve saada käyttöön lisää hienokuonan sijoitusaluetta. Boliden Harjavalta Oy tarvitsee hienokuonan sijoittamiseen uuden alueen sitten, kun nykyinen alue täyttyy arviolta vuonna Tähän käyttöön vuonna 2005 asemakaavoitettu alue Nakkilan kunnan rajalla, valtatien 2 ja rautatien välissä ei sovellukaan tarkoitukseen ilman raskaita pohjanvahvistusrakenteita. Alueen asemakaavaa tehtäessä suoritetun normaalin pohjatutkimuksen ja sen perusteella tehtyjen vakavuuslaskelmien mukaan alueen piti soveltua 20 m korkuiseen läjitykseen. Laskelmat tarkastettiin myös ratahallintokeskuksen ja tiehallinnon geotekniikan asiantuntijoiden toimesta, joiden antamien lausuntojenkin perusteella läjityksen piti olla mahdollista. Alueen maaperä ja sille tehtävä läjitys on siis osoittautunut poikkeuksellisen vaikeaksi suunnittelukohteeksi. Ongelmat ovat ilmenneet vasta tarkemman rakennesuunnittelun yhteydessä. Alueelle pitäisi tehdä noin 6 metriä syvä massanvaihto ja ympärille vielä betoniseinät, jotta rautatien ja valtatien 2 vakavuus olisi riittävällä todennäköisyydellä turvattu. Pohjanvahvistusrakenteet olisivat kohtuuttoman kalliita (noin 30 milj. ) ja aiheuttaisivat luonnonvarojen tarpeetonta käyttämistä massiivisiin betonirakenteisiin, joita kantavalla maaperällä ei tarvittaisi. Hienokuonan sijoittamiseen on siten tarpeellista yrittää löytää taloudellisempi, turvallisempi ja vähemmän luonnonvaroja kuluttava ratkaisu. Boliden Harjavalta Oy on hakenut kaavamuutosta Harjavallan kaupungilta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2012, jonka kaupunginvaltuusto /6 hyväksyi ohjeellisena noudatettavaksi. Tekninen lautakunta päätti /37 hyväksyä Sievarin hienokuonan sijoitusalueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaupunki tekee asemakaavat ja niiden muutokset omana työnä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja osallisten maanomistajien ja -haltijoiden luettelo on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavan lähtökohdista keskusteltiin kehityskeskustelussa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) edustajan kanssa Tällöin sovittiin, että kaavasta pidetään viranomaisten aloituspalaveri. Aloituspalaveriin osallistuivat ELY-keskuksen ylitarkastaja Kirsti Virkki, Satakuntaliiton alueiden käytön johtaja Jukka Moilanen ja Harjavallan kaupungin ympäristöinsinööri ja maankäyttöinsinööri. Palaverissa esiteltiin kaavan lähtökohdat ja todettiin kaavan laatimisen edellytykset ja kaavan selvitystarpeet.

24 24 Tekninen lautakunta päätti /37 hyväksyä Sievarin hienokuonan sijoitusalueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman, johon oli mahdollisuus tutustua yhdyskuntasuunnittelun toimistolla ja internetissä Harjavallan kaupungin sivuilla Valmisteluvaiheen osallistumista varten kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetettiin tiedote, OAS ja kahden vaihtoehtoisen kaavaluonnoksen pienennös. Kaavaa koskevat mielipiteet pyydettiin ilmoittamaan mennessä. Mielipiteitä esitettiin 5 kappaletta, joista yhdessä oli 37 allekirjoitusta ja muut 4 olivat yksittäisten maanomistajien mielipiteitä. Kaavaluonnokset olivat teknisen lautakunnan päätöksellä nähtävillä yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla ja kirjastossa. Lisäksi Harjavallan kaupungin Internet-sivuilla julkaistiin kuulutus sekä kaavaluonnokset 1a ja 1b. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Satakuntaliitolta saatiin kaavaluonnoksista pyydetyt lausunnot. Asemakaavaa laadittaessa on kuultu kaupungin ympäristöinsinööriä, teknistä mestaria ja vesihuoltoteknikkoa. Kaavasta on neuvoteltu sitä hakeneen Boliden Harjavalta Oy:n edustajien kanssa. Kaavaluonnoksista ja kaavan edellyttämistä maakaupoista on neuvoteltu alueen 9 maanomistajan kanssa, jotka omistivat aluetta kaavaprosessin alkaessa. Maakauppojen johdosta kaava-alue siirtyi kokonaan kaupungin omistukseen touko-kesäkuussa 2012, mikä vähensi kaavan osallisten määrää huomattavasti. Kaava-aluetta koskevan YVA-prosessin yleisötilaisuuden ja muun tiedottamisen yhteydessä osalliset ovat saaneet tietoa myös kaavaratkaisuista ja kaavan mahdollisista vaikutuksista. Sievarin teollisuusalueen yrittäjille pidettiin kaavaa koskeva info-tilaisuus Sievarissa, Lounas-kahvila Repsikassa , jossa maankäyttöinsinööri esitteli asemakaavaa. Samassa tilaisuudessa Boliden Harjavalta Oy:n ympäristöpäällikkö esitteli kaava-alueen YVA -arviointiohjelman. Tekninen lautakunta hyväksyi vastineet aiemmista luonnoksista jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Kirjallisen mielipiteensä jättäneille lähettiin vastineen lisäksi teklan päätös, päivitetty OAS sekä uuden kaavaluonnoksen VE1d pienennös. Sievarin yrittäjille lähetettiin 1 kirje yritystä kohti. Muuttuneen maanomistustilanteen, maankäyttösopimuksen sekä osallisten maanomistajien määrän merkittävän muutoksen johdosta OAS päivitettiin ja tekla hyväksyi sen Tekninen lautakunta hyväksyi myös uuden kaavaluonnoksen VE1d nähtäville asettamista varten Luonnos oli nähtävillä myös kirjastossa ja kaupungin Internet-sivuilla. Maanomistajille ja vuokralaisille, osallisten luettelon mukaisesti, lähetettiin teklan päätös, päivitetty OAS sekä kaavaluonnoksen VE1d pienennös. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta ei esitetty yhtään mielipidettä.

25 25 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaava-aluetta koskevan Harjavallan kaupungin ja Boliden Harjavalta Oy:n välisen maankäyttösopimuksen ja kiinteistönkaupan esisopimuksen, joka allekirjoitettiin Kaavaehdotuksesta (päiväys ) pidettiin työneuvottelu ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa. Kaavaehdotus esitetään teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi nähtävillepanoa ja kuulemista varten. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Satakuntaliitolta, Nakkilan kunnalta, ympäristölautakunnalta ja Harjavallan yrittäjät ry:ltä pyydetään lausunto kaavaehdotuksesta. Kaava on tarkoitus esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 alussa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa uusi hienokuonan sijoitusalue Boliden Harjavalta Oy:n tarpeisiin. Tähän käyttöön asemakaavoitettu alue Nakkilan kunnan rajalla, valtatien 2 ja rautatien välissä ei sovellu tarkoitukseen ilman raskaita pohjanvahvistusrakenteita. Alueelle pitäisi tehdä noin 6 metriä syvä massanvaihto ja ympärille vielä betoniseinät, jotta rautatien ja valtatien 2 vakavuus olisi riittävällä todennäköisyydellä turvattu. Rakenteet olisivat kohtuuttoman kalliita ja aiheuttaisivat luonnonvarojen tarpeetonta käyttämistä massiivisiin betonirakenteisiin, joita kantavalla maaperällä ei tarvittaisi. Hienokuonan sijoittamiseen on siten tarpeellista yrittää löytää taloudellisempi, turvallisempi ja vähemmän luonnonvaroja kuluttava ratkaisu. Sievarin teollisuusalueen viereiselle metsäalueelle on mahdollista osoittaa hienokuonan sijoitusalue siten, että se ei aiheuta maisemahaittaa maanteiltä katsoen, vaan alueen reunoille on tavoitteena jättää riittävän leveät suojametsäalueet. Tontin sijoittuminen ja pinta-ala riippuu siitä, sijoittuuko se kaupungin jo omistamalle maalle vai sisältyykö tonttiin yksityisiltä ostettavia maita. Molemmat vaihtoehdot ovat kaavan alkuvaiheessa mahdollisia. Alueen olisi hyvä riittää hienokuonan sijoittamiseen ainakin 20 vuoden ajaksi, jotta se turvaisi sulaton toimintaedellytykset riittävän pitkälle. Tämä on tärkeää mm. tuotantolaitoksiin tehtävien investointien kannalta. Kaavassa pyritään osoittamaan yli 40 vuotta riittävä hienokuonan sijoitusalue. Tällöin uuden alueen tarvetta ei tulisi pitkään aikaan ja tehtaiden maankäyttötarpeet olisivat pitkälle tulevaisuuteen lähialueen muiden maanomistajien tiedossa. Lyhyen käyttöajan aluevaraus voisi aiheuttaa maanomistajissa huolta siitä, minne seuraavaksi pyritään osoittamaan uusi alue. Hienokuona kuljetetaan sijoitusalueelle veteen sekoitettuna paineviemärissä, joten materiaalin siirto tehtaalta alueelle ei aiheuta raskasta liikennettä. Putki kulkisi tehtaalta rautatien yli nykyiseen siltaan kiinnitettynä, sen jälkeen Bolidenin tontilla, sitten BIS Production Partner Oy:n tontin laitaa, jonka jälkeen valtatien 2 alitse ja Sievarin teollisuusalueen katualueita pitkin maahan upotetussa putkessa, päätyen nyt suunniteltavalle sijoitusalueel-

26 26 le. Hienokuonan laskeuduttua altaan pohjaan, vesi pumpataan paluuputkessa takaisin prosessiin. Sijoitusalueen pohjarakentamisen ja peittämisen aiheuttama raskas liikenne on kuitenkin niin suurta, että liikennettä ei ole syytä ohjata teollisuusalueen läpi, vaan uusi katu Hiirijärventieltä tontille olisi tarpeellinen. Sievarin laajennusalueen asemakaavassa on ohjeellisesti osoitettu uusi risteys kantatielle 43, jonka rakennustarve tulee esille kaavan yhteydessä. Liikennejärjestelyjen tarve selvitetään kaavan yhteydessä ja kaavassa osoitetaan tarvittavat uudet katualueet ja mahdollisesti yleisen tien aluetta. Kokoavasti voidaan todeta, että kaavan tavoitteena on turvallisempi, vähemmän ympäristö- ja maisemahaittaa aiheuttava ja taloudellisesti edullisempi ratkaisu, joka turvaa Boliden Harjavalta Oy:n sulaton toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Koska koko Suurteollisuuspuiston (yli 1000 työpaikkaa) toiminta perustuu merkittävältä osin sulaton toimintaan tehdasalueella, on sen toimintaedellytyksillä erittäin suuri merkitys myös Harjavallan ja naapurikuntien työllisyyden kannalta, kuten myös teollisuuden yhteistyökumppanien ja alihankkijoiden kannalta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja valinta Vaihtoehtojen tarkastelu kaavassa ja ympäristövaikutusten arviointi Kaavassa on tavoitteena osoittaa yli 40 vuotta riittävä hienokuonan sijoitusalue. Mitä pidempään aluevaraus riittää, sitä pidemmälle alueen maankäyttö on ennustettavissa, jolloin ympärillä olevat maanomistajat voivat suunnitella omien alueidensa käyttöä pitkällä tähtäimellä. Esim. 40 vuoden tarpeisiin riittävä alue vähentäisi huolta siitä, mihin vastaavaa aluetta osoitetaan seuraavaksi. Pidemmällä tähtäimellä ennustettavuus muistakin lähiympäristön maankäytön muutoksista ja yleisemmin yhdyskuntarakenteen kehityksestä vähenee, jolloin esim. 40 vuoden jälkeen tapahtuva sijoitusalueen laajeneminen ei ole enää niin merkittävä kysymys tällä hetkellä kuin 20 vuoden päästä tapahtuva muutos. Vaihtoehtojen vertaileminen perustuu käytettävissä oleviin lähtötietoihin nykytilanteesta ja kaavan mukaisen toiminnan vaikutusten arviointiin. Kaavan keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuina kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Hienokuonan sijoittamisen vaikutuksia ympäristöön arvioidaan samaan aikaan tehtävien YVA-prosessin selvitysten pohjalta. Kaavan mahdollistama toiminta edellyttää ympäristövaikutusten arviointia. Tarkasteltavat vaihtoehdot YVA-prosessissa ovat seuraavat: VE0 = Uutta sijoitusaluetta ei rakenneta; VE1 = Sievari (= tämä kaava-alue) ja VE2 = Lammainen V. Asemakaavaprosessissa käytetään sekaannusten välttämiseksi samaa vaihtoehtojen numerointia kuin YVA-prosessissa. Kaavan luonnosvaiheessa oli esillä kaksi vaihtoehtoa Sievariin: VE1a = Sievari a (laajempi alue) ja VE1b = Sievari b (kaupungin maalle).

27 27 VE0 tarkoittaisi, että nykyisten hienokuonan sijoitusalueiden täyttyessä arviolta vuonna 2017 kuparisulaton toiminta pitäisi lopettaa. Seurauksena olisi Suurteollisuuspuiston muidenkin toimintojen toimintaedellytysten huomattava vaikeutuminen. Koska tehtaiden toimintaa on tarkoitus jatkaa ja osoittaa tähän tarvittava hienokuonan sijoitusalue, ei tätä vaihtoehtoa pidetä tavoiteltavana. VE2 tarkoittaisi, että otetaan käyttöön hienokuonan sijoittamiseen asemakaavoitettu alue Lammainen V, jonka pohjarakentaminen on osoittautunut erittäin haasteelliseksi. VE2 -vaihtoehto ei kuulu suunnittelualueeseen, joten siihen viitataan lähinnä tämän kaavan lähtökohtia selostettaessa. YVAmenettelyssä taas vertaillaan vaihtoehtoja laajemmin Vaihtoehdot luonnosvaiheessa Kaavan luonnosvaiheessa oli lähinnä maanomistusoloista johtuen esillä kaksi vaihtoehtoa Sievariin: VE1a = Sievari a (laajempi alue) ja VE1b = Sievari b (kaupungin maalle). VE1a -vaihtoehto tarkoitti vastaavan asemakaavaluonnoksen mukaisen suunnitelman käyttöönottoa. Alue riittää hienokuonan sijoittamiseen nykyisillä tuotantomäärillä yli 40 vuoden ajaksi. Käyttöönotto edellyttää alueen hankintaa kaupungin omistukseen kaavan luonnosvaiheessa, jotta alueen toteuttaminen voidaan varmistaa. Kuva 15. Kaavaluonnos VE1a VE1b -vaihtoehto merkitsi vastaavan asemakaavaluonnoksen mukaisen suunnitelman käyttöönottoa. Alue riittää noin vuodeksi. Alue oli

28 28 kaavaprosessin alkaessa kokonaan kaupungin omistuksessa, joten käyttöönotto oli varmemmin toteutettavissa. Kuva 16. Kaavaluonnos VE1b Kaavavaihtoehdon valinta Vaihtoehtoa VE1a pidettiin ensisijaisena tavoitteena, koska aluevaraus on laajempi, jolloin Suurteollisuuspuiston toimintaedellytykset olisi turvattu pidemmäksi ajaksi. Kaupunki kävi kaavan luonnosvaiheessa keväällä 2012 neuvotteluja 9 maanomistajan kanssa VE1a:n mukaisten maa-alueiden ostosta kaupungille. Maanhankinnan ollessa vielä kesken laadittiin luonnos VE1c, koska koko kaava-alueen osto ei näyttänyt toteutuvan. Tätä ei asetettu nähtäville, koska neuvottelut kuitenkin etenivät. Maakauppojen toteuduttua koko alueesta, ryhdyttiin luonnosvaiheen mielipiteiden perusteella vaihtoehdon VE1a pohjalta suunnittelemaan uutta kaavaluonnosta VE1d. Siinä otettiin huomion Sievarin yrittäjien mielipide, että siirtoputkilinjaa ei saisi rakentaa Lyytikän- ja Pyykkialhonkatuja pitkin rakennetun alueen läpi. Putkelle osoitettiin uusi tuloreitti samaan aikaan suunniteltavan uuden Yrttisuonkadun kautta. Sievarin yrittäjien ja muidenkin osallisten esittämä huoli läjityksen maisemavaikutuksista yritysalueella otettiin huomioon lisäämällä kaupungin omistukseen jäävä yhtenäinen suojaviheralue (EV). Tontin suojaviheralueen (ev) kanssa se muodostaa yhdessä m leveän näkösuojana toimivan vyöhykkeen, jonka puusto jää myös tontin osalta kaupungin hoidettavaksi. Suojaviheralueen vuoksi kaava ei aiheuta maisemahaittaa yritystonttien alueella. Suojaviheralueen ja Yrttisuon asemakaavan johdosta myös katuyhteys Pyykkialhonkadulta sijoitusalueelle estyy. Tämän liikenneyhteyden katkai-

29 29 semista pidettiin yrittäjien mielipiteissä tärkeänä, ettei alueelle tule raskasta läpikulkuliikennettä. Uusi Hiirijärventieltä tuleva katu oli suunniteltu tähän tarkoitukseen, mutta luonnoksessa VE1d se on selvemmin osoitettu lisäämällä ajoyhteyttä osoittava merkintä tontin suojaviheralueen läpi. Tämän kaavan rinnalla on toukokuussa 2012 käynnistetty Yrttisuon asemakaavan suunnittelu, jonka luoteisreunalle osoitetaan hienokuonan siirtoputken reittinä toimiva Yrttisuonkatu. Katualue tulee toimimaan putkilinjan ja tarkkailukäynteihin tarvittavan huoltotien reittinä. Katua ei ole tarkoitus rakentaa ennen kuin sen länsipuolella olevaa ns. Puutarhapuiston aluetta aletaan rakentaa, tulevaisuudessa ehkä johonkin muuhun yritystoimintaan. Tämä tulee ajankohtaiseksi vasta, kun Sievarin yritysalueen nykyinen laajennusalue alkaa täyttyä, arviolta yli 20 vuoden kuluttua. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä nähtäville asetettavaksi kaavaluonnoksen VE1d, josta samalla tuli tulevan kaavaehdotuksen pohja. Kuva 17. Yrttisuon ja Sievarin hienokuona-alueen asemakaavaehdotukset ja ajantasa-asemakaava

30 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavasuunnitelman tarkastelu suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n laatimassa raportissa Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakuntakaavallinen ja yleiskaavallinen tarkastelu. Suunnitelma noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Poikkeaminen maakuntakaavasta Asemakaava poikkeaa maakuntakaavasta. Asemakaavasuunnitelman tarkastelu suhteessa maakuntakaavan sisältövaatimuksiin on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n laatimassa raportissa Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakuntakaavallinen ja yleiskaavallinen tarkastelu. Maakuntakaavassa on osoitettu Nakkilan kunnan rajalle, valtatien 2 molemmin puolin teollisuus- ja varastotoimintojen alueet (T-2), jolla merkinnällä osoitetaan Harjavallan Suurteollisuuspuiston teollisuus- ja varastoalueet, joille saa sijoittaa ja varastoida teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita sekä näiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia. Näistä alueista ovat vapaina Nakkilan kunnan rajalla olevat Lammaistensuo sekä valtatien 2 ja rautatien välissä oleva, tätä tarkoitusta varten asemakaavoitettu alue. Nämä vapaana olevat T-2 -alueet ovat vasta maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen vuonna 2011 tehtyjen tarkempien rakennussuunnitelmien perusteella osoittautuneet hyvin huonosti soveltuviksi siihen tarkoitukseen. Tästä syystä on jo tarvetta poiketa voimaan tulleesta maakuntakaavasta, joka on hyväksytty vuonna Boliden Harjavalta Oy tarvitsee hienokuonan sijoittamiseen uuden alueen sitten, kun nykyinen alue täyttyy arviolta vuonna Ellei uutta aluetta voida tällöin ottaa käyttöön, on yhtiön lopetettava kuparisulaton toiminta Harjavallassa, jonka seurauksena myös kuparielektrolyysin toiminta Porissa päättyy. Harjavallan osalta tämä merkitsisi Suurteollisuuspuiston nykymuotoisen toiminnan loppumista, jolloin alueelta poistuisi noin 1000 työpaikkaa. Vaikutukset Harjavallan ja naapurikuntien talouteen olisivat hyvin merkittävät. Yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen on siten tärkeää myös seudullisesti. Hienokuonan sijoittamiseen asemakaavoitettu alue Nakkilan kunnan rajalla, valtatien 2 ja rautatien välissä ei sovellu tähän tarkoitukseen ilman raskaita pohjanvahvistusrakenteita. Alueen asemakaavaa tehtäessä suoritetun normaalin pohjatutkimuksen ja sen perusteella tehtyjen vakavuuslaskelmien mukaan alueen piti soveltua 20 m korkuiseen läjitykseen. Laskelmat tarkastettiin myös ratahallintokeskuksen ja tiehallinnon geotekniikan asiantuntijoiden toimesta, joiden antamien lausuntojen perusteella läjityksen piti olla mahdollista. Alueen maaperä ja sille tehtävä läjitys on siis osoittautunut poikkeuksellisen vaikeaksi suunnittelukohteeksi, koska useiden asiantuntijoiden arvioista poiketen alue ei sovellukaan kohtuullisin kustannuksin suunniteltuun tarkoitukseen. VE2 -alueen ongelmat ovat ilmenneet vasta tarkemman rakennesuunnittelun yhteydessä, joiden perusteella on voitu tehdä tarkempia laskelmia. Alu-

31 31 eelle pitäisi tehdä noin 6 metriä syvä massanvaihto ja sen ympärille vielä betoniseinät, jotta rautatien ja valtatien 2 vakavuus olisi riittävällä todennäköisyydellä turvattu. Rakenteet olisivat erittäin kalliita ja aiheuttaisivat luonnonvarojen tarpeetonta käyttämistä massiivisiin betonirakenteisiin, joita kantavalla maaperällä ei tarvittaisi. Hienokuonan sijoittamiseen on siten tarpeellista yrittää löytää taloudellisempi, turvallisempi, ympäristöystävällisempi ja vähemmän luonnonvaroja kuluttava ratkaisu. Maakuntakaavaa suunniteltaessa kaupungin ja yrityksen taholta esitettiin valtatien 2 molemmin puolin olevien VE2 -alueen ja Lammaistensuon osoittamista maakuntakaavassa teollisuuden kiinteiden sivutuotteiden sijoittamiseen (T-2). Maaperän laadusta käytettävissä olleet tiedot osoittautuivat vasta tarkemman rakennesuunnittelun yhteydessä maaperän rakennettavuuden osalta virheellisiksi. Tästä syystä alueet ovat osoittautuneet soveltumattomiksi maakuntakaavan mukaiseen käyttöön (T-2), joten on olemassa perusteltu syy maakuntakaavasta poikkeamiseen. Asemakaavan suunnittelualueen maaperä Sievarissa on osalla suunnittelualuetta tehtyjen pohjatutkimusten, maastokatselmuksen ja maaperäkartan mukaan hyvin tarkoitukseen soveltuva. Maaperän kantavuutta tutkitaan vielä tarkemmin kesän 2012 aikana ennen lopullisen kaavaehdotuksen esittämistä. Sievarin teollisuus-/yritysalueen laajenemiseen on mahdollisuus maakuntakaavan mukaisesti valtatien 2 eteläpuolella Porin suuntaan. Asemakaava ei vaikeuta maakuntakaavan toteutumista muilta osin kuin tähän tarkoitukseen varatun alueen (T-2) toteutumisen osalta. Kaavan johdosta Nakkilan kunnan rajalle suunniteltu hienokuonan sijoitusalue Lammainen V jää toteutumatta. Poikkeamiseen maakuntakaavasta on edellä mainituin perustein olemassa erityiset syyt Yleiskaavallinen tarkastelu Luonnosvaihtoehdosta VE1b noin puolet on lainvoimaiseksi tulleen oikeusvaikutteisen Keskustaajaman osayleiskaavan piirissä ja puolet ilman yleiskaavaa. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja katualueeksi. Vaihtoehto VE1a on lähes kokonaan yleiskaava-alueen ulkopuolella. Koska jatkosuunnitteluun valitulla VE1a-alueella pääosin ei ole yleiskaavaa, tarkastellaan suunnittelualuetta yleiskaavan sisältövaatimusten kannalta ja asemakaavan sopeutumista voimassaoleviin yleiskaavoihin. Asemakaavasuunnitelman tarkastelu suhteessa yleiskaavan sisältövaatimuksiin on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n laatimassa raportissa Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakuntakaavallinen ja yleiskaavallinen tarkastelu. Raportin perusteella asemakaava ei vaikeuta voimassaolevien oikeusvaikutteisten yleiskaavojen toteuttamista ja täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset.

32 4.5.7 Kaavaehdotus 32 Kaavaehdotus perustuu aluevarausten osalta kaavaluonnokseen VE1d. Kaavamääräyksiin on tehty tarkennuksia. Hienokuonan sijoitusalueen suurin sallittu täyttötaso määritellään tarkemmin, ettei tule luonnoksen tapaan epäselvyyttä siitä, onko määrätty hienokuonan suurin sallittu korkeus vai valmiin pinnan korkeus. Suurin täyttökorkeus tarkoittaa kaavassa valmista pintaa, johon sisältyy pintarakenteen tiivistys-, kuivatus- ja pintakerrokset. Suurin sallittu korkeus määritellään siten, että täytön lakialueen reunoilla valmiin pinnan korkeus saa olla enintään +60 mpy ja se voi nousta tästä tasaisesti sijoitusalueen keskiosaa kohti 5 metriä, joten keskikohdassa suurin korkeus on +65 mpy. Kaatopaikkamääräykset velvoittavat lisäksi, että lakialueen kaltevuus on vähintään 1:20. Kaavan sallimat korkeudet ovat lakialueen ylimmän taitekohdan suurimpia korkeuksia. Teollisuus- ja varastotonteilta (T-10) poistettiin mahdollisuus päätoimintaan liittyvien myymälätilojen rakentamiseen, koska työneuvottelussa tuli esille, että myymälätoiminnot voisivat muita toimintoja enemmän häiriintyä mahdollisen pölyämisen vuoksi, joten niitä ei osoiteta lähimpiin kortteleihin myöskään Yrttisuon asemakaavassa. Aluevaraukset on esitetty kappaleessa 5.1. Kaavamääräykset ovat kaavakartalla. Kuva 18. Asemakaavaehdotus Ote kaavakartasta.

33 33 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Aluevaraukset Kaavassa osoitetaan teollisuudessa syntyvien prosessikuonien sijoittamiseen tarkoitettu korttelialue (TM-6), jonka pinta-ala on 70,6946 ha. Korttelin osa-alueet: - Varastointialalla (hkvar) saa käsitellä, varastoida ja sijoittaa teollisuudessa syntyvää hienokuonaa tai siihen rinnastettavia prosessijätteitä. Alueen pinta-ala on 49,9630 ha. - Rakennusalalle (suotovar) saa sijoittaa teollisuudessa syntyvien hienokuonan tai siihen rinnastettavien prosessijätteiden suotovesien tasausaltaan allasrakenteita sekä pääkäyttötarkoituksen mukaista toimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen pinta-ala on 4,1077 ha. Rakennusoikeutta on 1000 krs-m 2, joka on kokonaan käyttämättä. - Tonttiin kuuluvalla suojaviheralueella (ev) on säilytettävä ja tarvittaessa istutettava näkösuojana toimiva suojapuusto. Alueen pinta-ala on 16,4552 ha. - Sijoitettavan materiaalin ylin sallittu korkeusasema pintarakenteiden päältä mitattuna on lakialueen reunoilla tasossa +60 mpy ja keskellä tasossa +65 mpy, mikä merkitsee maanpinnasta enintään metriä korkeaa läjitystä. Varastoaluetta (TV-1), joka on tarkoitettu yhdyskuntarakentamisen ja kierrätyksen tarpeisiin liittyvään tilapäiseen varastointiin ja muuhun vastaavaan toimintaan osoitetaan 1,9842 ha. Alueelle ei rakenneta pysyviä rakennuksia. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-10) osoitetaan 4,9433 ha. Suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e = 0,30. Rakennusoikeutta on krs-m 2, joka on kokonaan käyttämättä. Suojaviheraluetta (EV-3) osoitetaan 11,8632 ha. Katualuetta kaava-alueella on yhteensä 0,3972 ha. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 89,8825 ha. Tonttijako sisältyy asemakaavaan korttelin 16 tontilla 1. Tällä asemakaavaalueella on oltava sitova tonttijako. Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat kaavakartalla ja tilastolomake on kaavaselostuksen liitteenä.

34 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön Hienokuonan sijoitusalueesta tulee rakennettua aluetta, jolla ei voida säilyttää alkuperäistä kasvillisuutta. Rakennettavan alueen puusto kaadetaan ja pintamaat poistetaan ennen pohjakerrosten rakentamista. Maanrakentamisesta aiheutuu ilmaan sekä kaasumaisia että hiukkaspäästöjä. Toiminnan aikana sijoitusalueella ei normaalitilanteessa muodostu pölyä, vaan mahdolliset pölypäästöt liittyvät hienokuonan kuivumiseen lähinnä kesäaikaan tai pakkasella. Lammaisten IVa-sijoitusalueen ympäristössä tehtyjen laskeumamittausten perusteella pölyä ei kulkeudu merkittäviä määriä kauas sijoitusalueen ulkopuolella, vaan jo noin 300 m päässä alueesta pölyn ja sen sisältämien alkuaineiden määrät laskeumassa ovat samalla tasolla tai pienempiä kuin kaupungin mittausasemilla. Pölyn mukana sijoitusalueen välittömään lähiympäristöön mahdollisesti leviävät haitta-aineet voivat kulkeutua kasvillisuuteen ilmateitse tai epäsuorasti maaperästä. Haitta-aineiden, kuten raskasmetallien, kiertoon ekosysteemissä vaikuttavat päästöjen määrän ja luonteen lisäksi useat maaperän ominaisuudet, sekä maaperän mikrobisto ja eläimistö. Kasvillisuus ja luontotyypit Suunnitellulla sijoitusalueella tai se läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä, eikä alueella havaittu uhanalaisia kasvilajeja tai luontotyyppejä. Alueella ei myöskään sijaitse ennakkotietojen tai maastokäyntien perusteella paikallisesti tai alueellisesti arvokkaita muita luontokohteita. Sievarin alueella kasvavat metsät ovat hakkuin hoidettuja talousmetsiä, joiden ekologiset ominaispiirteet ovat laadultaan heikentyneet luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Sijoitusalueen ympäristöön mahdollisesti leviävät ilmapäästöt vastaavat todennäköisesti kaupunkielinympäristön ilmanlaatua. Sijoitusalueen ympärille jätettävä suojavyöhyke pidättää myös pölypäästöjä. Suunnitelluilla rakentamistoimilla ei siten arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuden, sen muodostamien luontotyyppien ja tarjoamien elinympäristöjen monimuotoisuuteen alueellisella tai seudullisella tasolla. Liito-orava Sijoitusalueen rakentaminen ei hävitä tai heikennä noin 800 metrin etäisyydellä sijoitusalueesta kaakkoon sijaitsevaa Hosiossaaren jousiammuntaradan ympäristössä sijaitsevaa todennäköistä luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta. Alueen rakentamistoimet eivät ulotu kantatien 43 (Eurantien) itäpuolelle, joten alueeseen ei kohdistu suoria rakentamisesta johtuvia vaikutuksia ja rakentamisen aikainen häiriövaikutus arvioidaan myös vähäiseksi. Hosiossaaren alueella keväällä 2012 asutun todennäköisen liito-oravanaaraan reviirin laajuus ja ydinalueiden sijainti noudattavat myös Naakan (2008) muutaman vuoden takaisen inventoinnin tuloksia. Tulosten perusteella elinalue on laajuudeltaan verraten pysyvä ja liito-oravanaaraalle pinta-alaltaan (noin 4-5 ha) riittävä, eikä Eurantien tai Hiirijärventien liittymän alueella todettu havaintoja liito-oravan liikkeistä kummallakaan inventointiajankohtana. Myös kulkuyhteydet Ho-

35 35 siossaaren alueelta itään kohti Järilänvuorta ovat epätodennäköisiä johtuen metsikkörakenteen epäsopivuudesta liito-oravan elinalueeksi. Sievarin sijoitusalueen keskiosassa sijaitsevan kuusikon alueelta tehdyt papanahavainnot eivät viittaa pesintään, eikä alueelta havaittu risupesä ole liito-oravan käytössä. Alueella ei todettu olevan merkkejä liito-oravan pysyvästä oleskelusta, eikä se siten ole luonnonsuojelulain 49 :n mukainen lisääntymis- ja levähdysalue. Pesimälinnusto Linnustollisesti suunnittelualue on voimakkaasti käsitellyille mäntykangasalueille tyypillistä, joskin rehevämpien peltoalueiden vaikutus pesimälajistoon voidaan havaita. Lajisto on tavanomaista eikä aluetta voida pitää linnustollisesti erityisen arvokkaana. Suojelullisesti huomionarvoisimmat lajit ovat kehrääjä ja teeri; alueella havaittiin yksi kehrääjäreviiri, teerikana poikueineen sekä pieni teerikukkoparvi. Kehrääjälle alue on tyypillistä elinympäristöä, mutta aikuiset teeret käyttänevät aluetta lähinnä lepäilyalueenaan ja teerikanat poikueineen suosivat kuivia mäntykankaita rehevämpiä alueita elinympäristöinään. Nisäkkäät Hankkeen toteuttaminen voi rakentamisaikana häiritä alueella tyypillisesti liikkuvaa nisäkäslajistoa. Rakentamistoimien päätyttyä sijoitusalueen ympärille jätettävät suojavihervyöhykkeet mahdollistavat eläinten liikkumisen ja kulkuyhteydet alueen ympäristössä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Tontin ympärille osoitettavat suojametsäalueet estävät läjityksen näkymistä kaava-alueen ympäristön avointen alueiden lähimaisemassa. Alueen ympärillä on metsää, joka katkaisee pidempiä näkymiä. Sievarin hienokuonan sijoitusalueen lähin maantie on Hiirijärventie. Sen ja sijoitusalueen välissä on 150 metrin levyinen suojaviheralue, joka on metsää ja jossa suojapuusto on jo olemassa. Hiirijärventiellä keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä (kvl) on 940 ajoneuvoa. Tontin suojaviheralueilla suojapuusto on kattavasti jo olemassa joka suunnassa pientä länsilaidan peltoaluetta lukuun ottamatta, jonka kohdalla käyttöönottoon on aikaa arviolta n. 30 vuotta, joten puustolla on aikaa kasvaa. Itäpuolella 500 metrin päässä sijoitusalueesta olevalta kantatieltä 43 täyttöalue ei maisemaarvion mukaan tule näkymään. Alueen luoteispuolella olevalle peltoaukealle läjityksessä muodostuva kumpare tulee näkymään voimakkaimmin maisemassa. Kuvassa 18 on esitetty nykytilanne Metsäkulmantieltä katsottuna ja kuvassa 19 on valokuvaan lisätty reunoilta 29 m ja keskeltä 34 m korkea hienokuonan sijoitusalue. Noin 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta alkaa ensin näkyä noin puolet lopullista kapeampi tumman harmaa kumpare, joka vuosittain nousee pari metriä. Täytön valmistumisen edetessä aluetta nurmetetaan. Talviaikaan puuton, luminen lakialue voi erottua maisemassa selvemmin kuin lumettomana aikana. Sijoitusalueen luoteispuolelle osoitetaan asemakaavassa yhteensä 100 m leveä suojaviheralue, joten täytön näkymistä vähentävän puuston säilyminen on suurella varmuudella turvattu.

36 36 Vertailukohtana voi todeta, että YVA:n vaihtoehto VE2 Lammaisissa sijaitsee aivan valtatien 2 vieressä, jossa kvl on 8700 ajoneuvoa. Valtatien ja sijoitusalueen välillä ei vielä ole puustoa, joka estäisi hienokuonan sijoitusalueen näkymistä täytön rakentamisvaiheessa. Tiealueen ja sijoitusalueen välinen suojaviheralue asemakaavassa on 35 metriä leveä. Lammaisissa maisemavaikutus on etäisyyden ja vähäisen suojapuuston perusteella edellä mainituin perustein suurempi alueen rakentamisen ja täytön alkuvaiheessa ja koskee liikennemäärien perusteella usean ihmisen arkimaisemaa. Suojapuuston kasvaessa aluetta ei kuitenkaan enää nopeasti ohi ajaessa juuri huomaisi. Suunniteltavalla Sievarin alueella läjitys ei näy maanteille lainkaan tai näkyy vain hyvin vähäisessä määrin ja selvästi kauempana. Nykytilanteeseen nähden maiseman muutos on kuitenkin suurin Sievarin alueen länsipuolen peltoalueelta sijoitusalueen suuntaan katsottaessa. Tällä alueella täyttöalue jää pysyvästi näkyviin. Kuva 19. Nykyinen näkymä Metsäkulmantieltä hienokuonan sijoitusalueen suuntaan. Kuva 20. Havainnekuva Metsäkulmantieltä hienokuonan sijoitusalueen suuntaan. Valokuvaan on lisätty reunoilta 29 m ja keskeltä 34 m korkea hienokuonan sijoitusalue (yläpinnan korkeusasema reunalla +60 ja keskellä +65). Sievarin hienokuonan sijoitusalueella ei ole erityisen voimakasta vaikutusta alueen maisemakuvaan, mikäli hienokuona-alueen korkeus pysyy lähiympäristön maisemakuvan mukaisena eli sijoitusalueen laki ei nouse merkittävästi puiden latvojen yläpuolelle. Tämä edellyttää riittävän suojapuuston säilyttämistä sijoitusalueen ympärillä.

37 37 Kuva 21. Maisemavaikutukset (Kuva YVA-selostuksesta).

38 38 Voimakkain vaikutus nykyiseen maisemakuvaan on Sievarin sijoitusaluetta luoteen suunnan peltoalueilta katsottaessa. Tämän peltoalueen maisemassa pohjoisen suunnassa näkyvät myös Suurteollisuuspuiston tehdasrakennukset ja piiput, joten maisemassa on jo nähtävissä teollisen rakentamisen vaikutus. Sievarin hienokuonan sijoitusalue tulee paikoitellen näkymään kaukomaisemassa Tattaran peltoaukealla Nakkilassa. Sijoitusalue saattaa näkyä 3 4 km etäisyydellä peltoaukeille Kokemäenjoen pohjoispuolella ja 2-6 km etäisyydellä Hiirijärvellä. Kaukomaisemassa vaikutukset maisemaan ovat vähäiset. Hienokuona-alueella ei ole maisemakuvaa heikentävää vaikutusta valtakunnallisesti arvokkaille rakennetun kulttuuriympäristön kohteille (RKY 2009) eikä maakuntakaavassa osoitetuille valtakunnallisesti arvokkaille rakennetun kulttuuriympäristön tai maakunnallisesti arvokkaille kulttuuriympäristön kohteille. Maisemavaikutuksia on selvitetty ja arvioitu laajemmin alueen YVAselostuksessa Meluhaitta Merkittävin melulähde on rakentamisen aikana käytettävät työkoneet, joita on pohjakerrosten rakennusvaiheessa alueella enemmän kuin normaalitoiminnan aikana. Melu on normaalia maanrakennustyökoneiden ääntä. Tärinävaikutusten ei arvioida aiheuttavan haittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hienokuonan sijoitusalueen rakentaminen ei vaikuta liikenteestä aiheutuvaan meluun lähimpien asuntojen kohdalla, koska alueelle tuleva liikenne tulee itäpuolelta Hiirijärventieltä ja lähimmät asunnot ovat metrin päässä länsipuolella, joten asuntoalue on niin kaukana, että melu ei sinne yllä. Pohjarakenteiden ja reunavallien rakentaminen aiheuttavat maansiirtokoneiden työskennellessä melua, mutta etäisyydestä johtuen lähimpien asuntojen kohdalla ei aiheudu meluhaittaa. Kaava-alueen itäpuolella oleva lähin aktiivisessa käytössä oleva virkistysalue, koiraharrastajien harjoittelu- ja kilpailualue, on yli 700 metrin etäisyydellä sijoitusalueen reunasta, joten meluhaittaa ei aiheudu Pölyäminen Toiminnan aikana sijoitusalueella ei normaalitilanteessa muodostu pölyä, koska kuona kuljetetaan sijoitusalueelle paineviemärissä lietteenä. Mahdolliset pölypäästöt liittyvät hienokuonan kuivumiseen lähinnä kesäaikaan tai talven pakkasilla. Vallitseva tuulensuunta on lounaasta, joten todennäköisimmin pölyä voi kulkeutua sijoitusalueelta koilliseen. Lammaisten IVa-sijoitusalueen ympäristössä tehtyjen laskeumamittausten perusteella pölyä ei kulkeudu merkittäviä määriä kauas sijoitusalueen ulkopuolelle, vaan jo noin 300 metrin päässä alueesta pölyn ja sen sisältämien alkuaineiden määrät laskeumassa ovat samalla tasolla tai pienempiä kuin kaupungin mittausasemilla. Hienokuonapölyn leviämisestä ei ole käytettä-

39 39 vissä muita arvioita kuin em. Lammaisissa muutaman vuoden ajan tehdyt mittaukset laskeumakeräimillä. Keräimet olivat Lammaisten sijoitusalueen lähellä, jolloin tuloksissa saattaa näkyä myös muiden päästölähteiden vaikutusta. Mittauksista ei siten voida päätellä, että pölyhaittaa aiheutuu normaalisti 300 metrin päähän vaan, että etäisyys on todennäköisesti vähemmän kuin 300 m. Sievarissa etäisyys on tätä pienempi, koska Lammaisissa ei ollut sijoitusalueen ja keräimen välillä suojapuustoa, mutta Sievarissa on yritysalueen ja peltojen suuntaan n. 100 metriä leveät suojaviheralueet, joiden puusto sitoo pölyä ja vähentää sen leviämistä tuulen mukana. Sievarin yritysalueella aiemmin käytetystä teollisuus- ja varastorakennusten kaavamääräyksestä (T-9) poiketen kaavaehdotuksesta (uusi kaavamääräys T-10) poistettiin maininta siitä, että tontille voi rakentaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Näin voidaan vähentää mahdollisesti häiriintyvien toimintojen tulevaa rakentamista sijoitusalueen läheisyyteen. Sama muutos tehdään Yrttisuon kaava-alueelle, jolloin myymälätiloja ei asemakaavoissa sallita lähimpien korttelien alueella. Sijoitusalueen ympäri osoitetaan tonttiin kuuluva 50 metriä leveä suojaviheralue, joka estää pölyn leviämistä. Pellon suunnalla suojapuuston leveys on 100 m ja teollisuusalueen suuntaan m. Suojaviheralueet ovat lähes kokonaan jo nykyisin metsäalueita ja niille on asemakaavan mukaan tarvittaessa istutettava puustoa. Suojaviheralueiden puusto jää kaupungin omistukseen myös tontin alueella ja alueiden hakkuut ja istutukset ovat kaupungin vastuulla. YVA-selostuksen mukaan sijoitusalueen ympäristöön mahdollisesti leviävät ilmapäästöt vastaavat kaupunkielinympäristön ilmanlaatua. Pölyämisen aiheuttama haitta ei siten ole merkittävä Vaikutukset pohjavesiin Hienokuonan sijoitusalueesta koilliseen on lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä tärkeä pohjavesialue. Kaupungin vedenottamoiden suunnalta tuleva pohjavesi virtaa luoteeseen ohittaen kaava-alueen pohjoispuolitse. Virtaussuunnan vuoksi suunnittelualueen, Suurteollisuuspuiston tai pohjavesialueella olevan kaupungin keskustaajaman muutkaan mahdolliset pohjavettä pilaavat päästöt eivät voi pilata kaupungin vedenottamoilta otettavaa pohjavettä. STEP Oy:n vedenottamoa tehdasalueella ne sen sijaan voivat uhata. Sijoitusalueen pohjarakenteet rakennetaan nykyisen maanpinnan tasoon. Alueella ei tarvita maaperän lujittamiseksi pohjanvahvistustöitä muutoin kuin alueen pohjoisosassa olevalla pehmeiköllä, jossa mahdollisesti tarvitaan massanvaihtoa. Reuna-alueille on paikoin tarpeen rakentaa tukipenger. Hienokuonan sijoitus ei vaikuta maaperään tai pohjaveteen, sillä pohjarakenteet eristävät sijoitettavan hienokuonan maaperästä. Alueelle rakennetaan tiiviit pohjarakenteet ja lisäksi sijoitusalueet peitetään täyttämisen edetessä tiiviillä pintarakenteilla.

40 40 Rakentamalla tiivis pohjakerros sijoitusalueelle sekä keräämällä suotovedet estetään pohjaveden muodostuminen suunnittelualueella. Suunnittelualueen pohjavettä ei käytetä talous- tai prosessivetenä, eikä alueen pohjaveden muodostumisella ole merkitystä vedenhankinnan kannalta. Koska alueelle sijoitettava hienokuona ei ole kosketuksissa alueen maaperän eikä pohjaveden kanssa, ei sillä ole normaalitilassa vaikutuksia pohjaveden laatuun. Hienokuonan kuljetusta ja sijoitusalueen vesien putkia varten rakennettavalle putkilinjalle toteutetaan pohjavesisuojaus bentoniittimatolla tehdasalueen ulkopuolella pohjavesialueella kulkevalla osuudella Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset pintavesiin on jaoteltu kahteen osaan: ympäristöön johdettaviin valumavesiin ja tehdasalueen puhdistamolle tai prosessiin johdettaviin suotovesiin. YVA-selostuksessa on yksityiskohtaisempi kuvaus vaikutuksista. Valumavedet Rakentamisen aikaiset Sijoitusalueen muotoilussa joudutaan tekemään maansiirtotöitä (kaivua ja pengertämistä). Vähäiset louhintatyöt ovat alueella mahdollisia. Pintavesissä voi ilmetä samentumista alueiden rakentamisen aikaan maansiirtotöiden takia, koska maaperä on pääosin silttiä. Sameneminen on kuitenkin vain väliaikaista. Toiminnan aikaiset Sijoitusalueelle tulee vaarallisen jätteen kaatopaikalle vaaditut pohjarakenteet estämään suotovesien (täytön sisäisten vesien) pääsyä pintavesiin. Sijoitusaluetta ympäröivillä niskaojilla estetään valumavesien kulkeutuminen ympäristöstä sijoitusalueelle. Hulevesien kohdalla vesitaseeseen aiheutuu muutos siitä, että työn alla olevalle, aluksi 15 ha ja enimmillään 45 ha sijoitusalueelle tulevat sadevedet ja alueella muodostuvat sulamisvedet johdetaan paineviemäriä pitkin tehdasalueen puhdistamoon tai prosessissa käytettäväksi siinä vaiheessa, kun sijoitustoiminta on käynnissä. Satavat vedet ja sulava lumi sekoittuvat hienokuonan kuljetuksessa tulevaan veteen ja tasausaltaasta pumpattuun suotoveteen ja ne palautetaan takaisin prosessiin tai ne käsitellään tehtaan jäteveden puhdistamolla. Siksi alueelta nykyisin luoteeseen peltoalueen läpi lähtevään ojaan, joka johtaa Kurkelanojaan, tulee hieman nykyistä vähemmän pintavesiä. YVA:ssa patoaltaan periaatekuvaan kuivavaraa on suunniteltu 1,5 metriä, joten kovinkaan rankkasade (Suomen suurin vuorokausisademäärä on ollut 198 mm ja suurin kuukausisademäärä 302 mm) ei aiheuta ylitäyttymisen vaaraa. Vastaavassa patoaltaassa Lammaisissa pidetään nykyisin kuivavaraa noin 5 metriä, jossa on reilusti ylimääräistä varmuusvaraa. Myös Sievarissa on tarkoitus pitää varmuusvaraa reilusti enemmän kuin 1,5 m. Toiminnan ehdot määrätään tältä osin ympäristöluvassa. Alueelta ei pääse valumavesien mukana haitta-aineita ympäröiviin pintavesiin toiminnan aikana. Kuormitusta seurataan ympäristöluvan mukaisesti ja siitä raportoidaan viranomaisille.

41 41 Sulkemisen aikaiset Suljetulta sijoitusalueelta johdetaan pintarakenteiden päältä sadevedet maastoon. Pintarakenteet toteutetaan kaatopaikkamääräysten mukaisella vesitiiviillä ongelmajätteen kaatopaikan pintarakenteella ja nykyisten säännösten mukaan 1:20 eli 5 %:n kaltevuudella, jolloin ympäristöön johdettavat sadevedet eivät pääse kosketuksiin läjitetyn kuonan kanssa. Alueelta ei siten pääse valumavesien mukana haitta-aineita ympäröiviin pintavesiin sijoitusalueiden sulkemisen jälkeenkään. Nykyisin pintarakenteessa on vesitiiviin kerroksen päällä suojakerroksena 1 metri maa-ainesta, johon sisältyy nurmetuksen kasvukerros. Rankkasateen aikana tämä toimii hulevesiä pidättävänä ja imevänä kerroksena vastaavasti kuin puistoalueet tai peltoalueet. Sijoitusalueen pinta-ala on n. 0,45 km 2, jolta kertyvät hulevedet tulevat sulkemisen jälkeen jälleen samaan peltoojaan, johon alueen vedet menivät ennen toiminnan aloitusta. Sijoitusalueelta ja sen yläpuoliselta valuma-alueelta kertyy pintavesiä yhteensä noin 6 km 2 alueelta samaan ojaan, joten sijoitusalueen sulkeminen ei merkittävästi lisää rankkasateen tai sulamisvesien määrää. Nykyisin alueelta hulevesiä johtavan pelto-ojan voi arvioida riittävän sulkemisen jälkeenkin. Kuva 22. Suunnittelualue ja sen yläpuolinen osa Kurkelanojan valuma-alueesta.