Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti. Verkkopalvelumiehemme Mikko Laineet. Laatu hyvin - kaikki hyvin? Puhelinpalvelun ruuhkia puretaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti. Verkkopalvelumiehemme Mikko Laineet. Laatu hyvin - kaikki hyvin? Puhelinpalvelun ruuhkia puretaan"

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Verkkopalvelumiehemme Mikko Laineet Laatu hyvin - kaikki hyvin? Puhelinpalvelun ruuhkia puretaan

2 Teksti jussi tossavainen Monta tietä Mittalaitokseen Metsänhoitajat ovat tyytyväisiä tehtäviinsä talossa Äkkinäisempi voisi luulla, että Maanmittauslaitos on henkilöstöltään hyvin homogeeninen. Valtion mahtava monoliitti täynnä maanmittareita, saman koulutusputken läpi pusertaneita. Ehei kuulkaas, talosta löytyy tekijää joka lähtöön, erilaisissa työtehtävissä ja eri koulutuksen läpikäyneitä. Viisarin uusi juttusarja kertoo näistä kaikenlaisista rautaisista osaajista, jotka eivät ole perinteisintä tietä tulleet taloon. Sarja on otsikoitu ytimekkäästi Monta tietä Mittalaitokseen. Tässä ensimmäisessä jutussa esittelemme kolme metsänhoitajan koulutuksen saanutta. Heistä Aaro Mikkola oikaisee toimittajan terminologiaa: Tutkinto on oikeasti maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Metsänhoitaja on arvonimi, jonka saavat metsäpuolen ylemmän tutkinnon suorittaneet. Puhutaan kuitenkin ytimekkäästi metsänhoitajista selkeyden tähden. Sellaiseksi voi opiskella Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa ja Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa metsätieteellisessä tiedekunnassa. Aaro Mikkola opiskeli Helsingissä, samoin kuin Ilkka Malmi ja Esa Ärölä, jutun kaksi muuta haastateltua. KuvaT KOTIALBUMIT MAATILAN METSÄNHOITOTYÖT VASTAPAINONA ELEKTRONIEN SIIRTELYLLE Aaro Mikkola selventää lisää metsänhoitajan taustoja. Hän kertoo, että yleisaineiden lisäksi hän opiskeli pääaineena metsänarvioimistiedettä ja muina aineina metsänhoitoa, Aaro Mikkola kertoo, että tittelit ja työtehtävät ovat vuosien varrella vaihtuneet ja hyvä niin. puunkorjuuta, puumarkkinoiden toimintaa, metsäekonomiaa ja maankäyttöä. Mutta mitä metsänhoitaja tekee käytännössä? Ketkä ovat asiakkaita ja kuinka käytännönläheistä tai teoreettista se on? Perinteisissä ammateissa toimivat johtavat puunhankintaa, metsätalouden suunnittelua tai metsänhoitoa metsäfirmoissa ja metsähallinnossa, ovat metsäalan tutkijoita tai opettajia, toimivat ulkomaankaupassa sekä suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Metsänhoitajia on myös pankeissa, vakuutusyhtiöissä ja ympäristöhallinnossa tai yrittäjinä. Mikkola toteaa, että aika harvassa ovat ne, joiden työpäivät kuluvat metsässä. Työ on monella toiminnan suunnittelua, palavereita, raportointia ja johtamista. Toimistohommia, Mikkola kiteyttää. Mottona on ollut, että rohkeasti tulta päin. Jollei osaa, pitää opetella! Metsänhoitaja Inspire-sihteeristössä Maanmittauslaitos oli kuitenkin Aaron ensimmäinen vakinainen työpaikka. Sain tiedon, että silloiseen Ilmakuvatoimistoon haettiin kaukokartoitussovellusten kehittäjää. Kävin Paavilaisen Jussin, Noukan Pirkon ja Jaakkolan Matin haastateltavana ja siitä se lähti luvun lopulla siirryin Kouvolaan metsäveroluokitusyksikön vetäjäksi. Nykyisin Mikkolan titteli on johtava asiantuntija. Hän työskentelee Paikkatietoinfra-tiimissä Kehittämiskeskuksessa (KEKE). Tiimin tehtävänä on avustaa Inspire-paikkatietodirektiivin kansallisessa toimeenpanossa. Mikkola kertoo, että julkishallinnon johtotehtävissä painottuu yhä enemmän muu kuin alan substanssiosaaminen. Joihinkin ylempiin tehtäviin täällä edellytetään maanmittarin tutkintoa, jota ei nyt sitten ole eikä tule. Entä kuinka koulutus on vastannut työtä Maanmittauslaitoksessa? Uran aikana vaihtelevasti. Kaukokartoitus ja metsäveroluokitus olivat aika lähellä. Sen jälkeen tehtävät on opittu ajan kanssa ja kantapään kautta. Mottona on ollut, että rohkeasti tulta päin. Jollei osaa, pitää opetella! Metsänhoitajalle henkireikä on veljen kanssa yhteinen maatila. Olen tehnyt siellä vuosikaudet kaikki metsänhoitotyöt. Se on hyvää vastapainoa tälle elektronien siirtelylle. Maanmittauslaitosta hän kiittelee työtehtävien vaihtelevuudesta. Mikä olisi Mikkolan Mittalaitokselle työnantajana antama kouluarvosana? Menee kiitettävän puolelle. Ysi ainakin. Toiminnan kehittämisessä kyyti on ollut kovaa muttei kylmää. Liekö missään valtionhallinnossa tällaista kehittämisen tatsia! 2 2/2011

3 Ilkka Malmi on tyytyväinen maanmit tauslaitoslainen, sillä työtehtävät ovat monipuolisia ja niihin sisältyy muun muassa erilaisten projektien johtamista. ONKS LUZULA PILOSAA NÄKYNYT? Ilkka Malmi työskentelee Hallintopalvelukeskuksessa omien sanojensa mukaan mukavien työtovereiden kanssa Tietojärjestelmätiimin esimiehenä. Työtehtävät ovat monipuolisia ja niihin sisältyy muun muassa erilaisten projektien johtamista. Metsänhoitajan tutkinnon vahvuutena näen tänä päivänä juuri sen, että se mahdollistaa toimimisen hyvinkin erilaisissa ympäristöissä, Malmi kiittelee. Ennen Mittalaitokseen tuloaan hän oli muutaman kuukauden harjoittelijana Suomen Metsäsertifiointi ry:ssä ja MTK:n metsäosastolla. Markku Airaksinen poimi hänet syksyllä 2001 tekemään metsäkiinteistöjen kauppahintatutkimusta. Tyytyväinen mies Ilkka Malmi toteaa, että laitos tarjoaa hänen näkökulmastaan riittävästi erilaisia mahdollisuuksia. Mutta onko metsänhoitajan koulutuksesta ollut jotain erityistä hyötyä? Tutkinnon monipuolisuudesta on ollut varmasti paljon hyötyä, mutta jos toimittaja tarkoittaa kysymyksellä sitä, onko nykyisissä tehtävissä päässyt käyttämään Nisulan pölkyttäjää tai että onko Luzula Pilosaa näkynyt, niin vastaus kuuluu, että ei. Auts, nyt tuli niin sisäpiirijuttua että sattuu. Selvittäkääpä rakkaat lukijat, mistä on kyse. Vastauksia ei tarvitse lähettää Viisariin. Kouluarvosanaksi työnantajalleen Malmi antaa sen kummemmin nuoleskelematta kiitettävän. Pidän siitä, että työnantaja tukee oman osaamisen kehittämistä. Se ei ole kaikkialla itsestäänselvyys. Omien sanojensa mukaan sisäänajovaiheessa oleva Esa Ärölä kiinnostui Maanmittauslaitoksesta, kun näki metsällisiä taitoja vaativan työpaikan olevan auki. TUOREIN TAPAUS ONKIN VANHA KONKARI Esa Ärölä on haastatelluista tuorein mittuulainen. Hän aloitti talossa vasta muutama kuukausi sitten. Viime lokakuussa havaitsin metsällistä osaamista vaativan paikan olevan auki Maanmittauslaitoksessa. Ja nyt hän on sitten titteliltään johtava asiantuntija. Mutta ei Ärölä sentään mikään kevätkananen ole, päinvastoin. Työskentelin ennen Maanmittauslaitokseen siirtymistä noin 20 vuoden rupeaman yksityismetsätalouden palveluksessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa ja Rannikon metsäkeskuksessa suunnittelupäällikkönä. Tapiossa hän toimi erityisasiantuntijana projektiryhmässä, jossa tehtiin metsäkeskusten uutta metsävaratiedon keruun ja ylläpidon GIS-järjestelmää. Haasteellisinta tehtävässä oli, että työkielenä oli ruotsi. No niin kaikki pakkoruotsinarisijat, kannattaa sittenkin päntätä toista kotimaista. Koskaan ei voi tietää, milloin siitäkin on etua! Ärölä kertoo aina viihtyneensä hyvin kaikissa työpaikoissaan. Minusta työssä viihtyminen on pitkälti kiinni omasta asenteesta. Minusta työssä viihtyminen on pitkälti kiinni omasta asenteesta. Maanmittauslaitoksessa olen vasta sisäänajovaiheessa, mutta vaikuttaa siltä, että talossa on paljon mielenkiintoisia asioita metsään liittyen. Enkä pidä ollenkaan pahana, vaikka tulisi haasteita ja hankittua osaamista myös muilta alueilta. Alku vaikuttaa oikein mukavalta. Toimenkuvani ja työtehtäväni ovat muotoutumassa pikku hiljaa, ja vastaavat oikein hyvin työkokemusta ja koulutusta, Ärölä kiittelee. Entäs se kouluarvosana? Ei kesken lukukauden. Eihän koulussakaan vielä kahden kuukauden työskentelyn jälkeen anneta arvosanaa. 2/2011 3

4 Teksti sari putkonen Oppimispolulle Maanmittauslaitos tarjoaa kartoittajille ja kirjaamissihteereille mahdollisuuden laajentaa ja syventää ammatillisia taitojaan oppimispoluilla. KUVA PEKKA JUSSILA/TIPA Maanmittauslaitoksen henkilöstöstrategian mukaista henkilöstöä on perehdyttämällä tukea uusiin tehtäviin heidät 20 Oppimispolun opiskelupäivää. suorittaminen Ensimmäinen kestää polku noin työntekijät. siirtyvää tehtävään siirtyvää henkilöstöä hyvin. perehdyttämällä heidät avautuu 1,5 vuotta syksyllä. ja opiskeluun Hakuaika varataan päättyy työajasta Tarpeen 20 opiskelupäivää. vaatiessa uusi oppimispolku Ensimmäinen käynnis- polku tehtävään Yleisesti hyvin. ottaen laitoksen strategioiden Yleisesti tavoitteena ottaen on katsoa laitoksen tulevaisuuteen, strategioiden tavoitteena vuoden on päähän katsoa tulevaisuuteen, nykyhetkestä. peen vaatiessa uusi oppimispolku käynnistyy avautuu myöhemmin. syksyllä. Hakuaika päättyy Tar- useamman Jos useamman nyt voidaan vuoden ennakoida päähän tulevien nykyhetkestä. vuosien Kirjaamissihteerit tyy myöhemmin. muutoksia, Jos nyt voidaan voidaan ennakoida muutokseen tulevien varautua vuosien Kun kirjaamissihteerit aloittivat työnteon ajoissa. muutoksia, Muutos voidaan koskea muutokseen esimerkiksi varautua sitä, maanmittaustoimistoissa, Kirjaamissihteerit he eivät enää voineet Kun hyödyntää kirjaamissihteerit käräjäoikeuksien aloittivat notaarien työnteon minkä ajoissa. alan Muutos osaajia voi laitoksessa koskea esimerkiksi tullaan tarvitsemaan. minkä alan osaajia laitoksessa tullaan tarvit- työpanosta. maanmittaustoimistoissa, Tämän vuoksi he kirjaamissihtee- eivät enää voi- sitä, semaan. Näin Arviointitoimitusprosessin (ARTO) rien neet työ hyödyntää muuttui käräjäoikeuksien aiempaa vaativammaksi. notaarien omistaja Näin Sakari Arviointitoimitusprosessin Haulos ja Kirjaamisprosessin omistaja (KIR) omistaja Sakari Henrik Haulos Ungern ja Kirjaamisproses- vastasivat maan rien työ sellaisiakin muuttui asioita, aiempaa joita vaativammaksi. he ovat aiem- (ARTO) Kirjaamissihteerit työpanosta. Tämän ovat vuoksi joutuneet kirjaamissihtee- ratkaise- kysymykseen, sin (KIR) omistaja miksi Henrik oppimispolut Ungern vastasivat käynnistettiin. kysymykseen, miksi oppimispolut käynnismaan Ungern sellaisiakin toteaa, asioita, että kun joita kirjaamisasiat he ovat aiemmin Kirjaamissihteerit voineet siirtää notaareille. ovat joutuneet ratkaisetettiin. siirtyivät min voineet käräjäoikeuksista siirtää notaareille. Maanmittauslaitokselle, Kartoittaja Ungern myös toteaa, päävastuu että kun kirjaamisasioiden kirjaamisasiat Kun Kartoittaja maanteiden rajaamistoimitukset päättyvät osaamisen siirtyivät käräjäoikeuksista kehittämisestä sekä Maanmittauslaitokselle, kiinnostuksen Kun vuoden maanteiden 2012 rajaamistoimitukset loppuun mennessä, päättyvät vuoden perinteisen ylläpitämisestä myös päävastuu maassamme kirjaamisasioiden siirtyivät laitoksen maastotyön 2012 loppuun määrä mennessä, vähenee rajusti. perinteisen osaamisen vastuulle. kehittämisestä Maanmittauslaitoksen sekä kiinnostuksen ylläpitämisestä on Maastotöitä maastotyön tulee määrä edelleen vähenee olemaan, rajusti. huolehdittava siitä, että maassamme alalla on siirtyivät myös tulevaisuudessa laitoksen vastuulle. mutta yhä Maastotöitä enemmän tulee tulee edelleen olemaan olemaan, tarvetta huippuasiantuntijoita Maanmittauslaitoksen niin kir- on moniosaajakartoittajille, mutta yhä enemmän jaamislakimie- hinä huolehdittava tulee jotka olemaan selviytyvät tarvetta siitä, kuin että alalla -sihteereinäkin. moniosaajakartoittajille, jotka selviytyvät Koulutukseen on myös tulevaisuudessa sujuvasti kaikista toimituksen teknisistä vai- Koko ajan Koulutukseen pääsevät pääsevät lähes lähes kaikki, kaikki, sujuvasti kaikista toimituksen teknisistä vaituntijoita niin jotka jotka koulutusta koulutusta tarvitsevat. tarvitsevat. huippuasianheista. Tämän vuoksi täytyy pohtia laitoksessa päätettiin myös tulevaa heista. Tämän vuoksi kirjaamislakimiehinä kuin -sihteereinäkin. käynnistää kartoittajan kehitystä. Esimerkiksi suunniteltu sähköinen kiinteistön- laitoksessa päätettiin käynnistää kartoittajan oppimispolku. oppimispolku. Koko ajan täytyy pohtia myös tulevaa Kartoittajan oppimispolun tavoitteena vaihdanta vaatii sitä. Meidän on oikeasti kehitettävä asioita ja menettelytapoja. Meidän Kartoittajan oppimispolun tavoitteena kehitystä. Esimerkiksi suunniteltu sähköinen kiinteistönvaihdanta vaatii sitä. Meidän on laventaa jo kartoittajana työskentelevän on laventaa jo kartoittajana työskentelevän henkilökohtaista osaamista. Uuteen ammattiin kouluttautumisesta ei ole kyse. Koulutoissa, Ungern luettelee syitä sille, miksi kir- on oltava kehityksen kärjessä kirjaamisasi- henkilökohtaista osaamista. Uuteen ammattiin kouluttautumisesta ei ole kyse. Kouluttapoja. Meidän on oltava kehityksen kärjessä on oikeasti kehitettävä asioita ja menettelytajina toimivat Maanmittauslaitoksen omat jaamissihteereille päätettiin perustaa oppimispolkutajina toimivat Maanmittauslaitoksen omat kirjaamisasioissa, Ungern luettelee syitä työntekijät. sille, miksi kirjaamissihteereille päätettiin perustaa uusille oppimispolku. kirjaamissihteereille. Kaikilta tettu kirjaamisasioiden Kirjaamisasioissa käsittelijöiltä oppimispolut edellytetään on jaettu vähintään kolmeen perustason eri tasoon. taitoja. Perustaso on tarkoitettu Oppimispolun uusille kirjaamissihteereille. toista tasoa kutsutaan Kaikilta osaajatasoksi. kirjaamisasioiden Tavoitteena käsittelijöiltä on, edellytetään että myös tulevaisuudessa vähintään perustason suurin taitoja. osa kirjaamissihteereistä Oppimispolun on ainakin tällä toista tasolla. tasoa kutsutaan osaajatasoksi. Kolmas taso Tavoitteena eli niin sanottu on, asiantuntijatason tulevaisuudessa oppimispolku suurin on kaikista osa kirjaamissihtee- vaativin. Ta- että myös voitteena reistä on ainakin on, että tällä enintään tasolla. 20 % kirjaamissihteereistä Kolmas taso opiskelee eli niin asiantuntijatasolle. sanottu asiantuntijatason Kirjaamissihteerien oppimispolku on eri kaikista tasojen vaativin. oppimispolkujevoitteena kesto on, että vaihtelee. enintään Perustasolla 20 % kirjaamis- teoria- Taopintojsihteereistä on 60 opiskelee henkilötyöpäivää asiantuntijatasolle. (htp), osaajatasolla Kirjaamissihteerien 120 htp asiantuntijatasolla eri tasojen oppimispolkujen 180 htp. Tänä kesto vuonna vaihtelee. alkavaan Perustasolla perustason teoriaopintoja koulutuksen hakuaika on 60 henkilötyöpäivää päättyy Oppimispolkuja (htp), osaajatasolla tullaan 120 käynnistämään htp ja asiantuntijatasolla myös myöhemmin. 180 htp. Tänä vuonna alkavaan perustason koulutuksen hakuaika päättyy Oppimispolkuja tullaan käynnistämään toimistoissa myös myöhem- Opiskelijavalinnat Molemmille min. oppimispolulle haluavat opiskelijat valitaan toimistoissa, mutta koulutukseen pääsevät pääsääntöisesti kaikki, jotka Opiskelijavalinnat toimistoissa Molemmille oppimispolulle haluavat opiskelijat valitaan toimistoissa, mutta koulutuk- koulutusta tarvitsevat. Opiskelijoilta edellytetään sitoutumista koulutukseen. seen pääsevät pääsääntöisesti kaikki, jotka koulutusta tarvitsevat. Opiskelijoilta edellytetään sitoutumista koulutukseen. Lisätietoja: Henrik Ungern/KIR ja Sakari Haulos/ARTO. Lisätietoja: Henrik Ungern/KIR ja Sakari Haulos/ARTO. 4 2/ /2011

5 relta juurelta jutun jutun juurelta juurelta jutun jutun juur ju tun juurelta jutun juurelta jutu jutun juurelta JUtun Juurelta 2 Metsänhoitajat ovat tyytyväisiä tehtäviinsä talossa 4 Oppimispolulle 6 Laatu hyvin - kaikki hyvin? 8 Lakipalsta 9 Uudella visiolla uuteen aikaan 10 Maastotiimi tukee yli 500 mittaajaa 12 Lantmäteriet Ruotsista 13 Verkkopalvelumiehemme Mikko Laine & Mikko Laine 14 Sulkakynästä Kyyhkyn kuljetettavaksi 16 Everstit ja majuri rekognosointikartoitusten johdossa 17 Oma kynä 18 Sopivassa mielentilassa hymyilee vaikka jäännösvirheille 19 Puhelinpalvelun ruuhkia puretaan 20 Viisarin pakina 21 Uusi kirjaamisjärjestelmä - mikä ja miksi? 22 Uuden kirjaamisjärjestelmän uumenissa 23 Ukir-hanke valmistuu projektissa 24 Minun työpäiväni 25 Mä ja meiän äiti 26 Tunnelmia Talvipäiviltä Kokkolasta 27 Intra keikkuen tulevi 28 Verkonkokijan veneessä 28 In memoriam 29 Uutisia 31 Kevätkuva Kuperkeikkaa ja häränpyllyä Sataa, sataa ropisee, tili-tili-pom. Näin se Nalle Puhin loru meni silloin kun minä sitä tavasin 60-luvulla. Omille pojille lukiessani Risto Reipas olikin muuttunut Risto Juhaniksi. Nyt uusin käännös heittää taas kuperkeikkaa. Kuperkeikkaa tuntuu heitettävän myös hallinnon kehittämisessä. Miten käy, yhdistetäänkö maanmittaustoimistot aluehallintovirastoihin, miten käy valtakunnallisten tuotanto- ja palvelukeskusten. Kyllä nyt Nalle Puhin pään yläpuolella olisi iso musta pilvi ja päässä surisisi. Huhtikuussa 2007 hallitusohjelmaan oli kirjattu kauan kaivattu ja odotettu lause: kirjaamisasiat siirretään Maanmittauslaitokseen. Yhdessä lauseessa oli koko uusi maailma. Käykö näin tänä keväänä? Vähän lehden ilmestymisen jälkeen työryhmä jättää ehdotuksensa ja silloin tiedämme taas hieman enemmän. Uusi hallitus ja uusi hallitusohjelma saattavat määritellä meidän toimintaamme radikaalisti. Maanmittauspäivillä koko salia keikuttanut Jorma Uotinen sanoi, että vain hullut ajatukset vievät maailmaa eteenpäin. Näinköhän nytkin? Viisari on kestänyt 40 vuoden taipaleella hyvin maailman ja maanmittauksen myllerrykset. Kyyhky tulee ja tuo yksille uuden tavan toimia ensi keväänä ja KIRRE toisille vähän myöhemmin kesällä. Viisari seuraa ajassa niitäkin. Ja vielä jotain uutta ja keväistä: Sarja Toisessa polvessa kertoo maanmittareista, jotka seuraavat uravalinnassaan vanhempiaan. Toinen sarja-aloitus on Maanmittauslaitoksen kaksosten esittely eli täysnimikaimat esittäytyvät. Vesisateisin terveisin KANSIKUVA antero aaltonen MIKKO J. JA MIKKO I. LAINE seuraava lehti ILMESTYY kesäkuussa. AINEISTO TOIMITUKSEEN VIIKOLLA 18. Pirkko Yliselä Painotuote Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Viisari ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 39. vuosikerta JULKAISIJA: Maanmittauslaitos/viestintä, Opastinsilta 12 C, PL 84, HELSINKI TOIMITUS: Päätoimittaja Pirkko Yliselä, puh , toimitussihteerit Sari Putkonen Viestintä Skrivaus, puh , Mervi Laitinen, puh , taitto Leena-Riitta Tuomaala, puh SÄHKÖPOSTI: TOIMITUSNEUVOSTO: Matti Kantanen Etelä-Savon MMT, Leena Mörsky Varsinais-Suomen MMT, Ulla Lanu HAL, Teuvo Pajukoski Pohjanmaan MMT, Annamaija Krannila/TIPA, Vesa Walamies Keski-Suomen MMT OSOITTEENMUUTOKSET: Maanmittauslaitos/Hallintopalvelukeskus/Tomi Sulva, puh PAINO: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2011 ISSN /2011 5

6 Teksti seppo sulku/mmk Laatu hyvin - kaikki hyvin? Maanmittauslaitos on viime vuosina menestynyt hyvin innovaatioita, toiminnan laatua ja tunnettavuutta mittaavissa kilpailuissa ja tutkimuksissa. Suomen Laatupalkintokilpailun voitto julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa perustui vuosikausien järjestelmälliseen kehitystyöhön. Toiminnan kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa muun muassa virhekustannuksia alentamalla. Jotta Maanmittauslaitos pysyy edelleen parhaimpien joukossa, on toiminnan ja laadun kehittämisen oltava jatkuvaa. Myös ympäröivän yhteiskunnan vaatimuksia sekä asiakkaiden ja oman henkilökunnan mielipiteitä on kuunneltava tarkalla korvalla. Herkkyyttä toimintatapojen muuttamiseksi tulee olla koko ajan. Lisäksi olisi kyettävä näkemään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jotta mukauttamistoimenpiteet pystytään aloittamaan riittävän ajoissa. Työntekijälähtöinen ongelmanratkaisumenetelmä Viime vuoden lopulla maanmittaustoimistojen henkilökunnalle tehtiin kyselytutkimus. Kyselyssä noin 300 henkilöä pyydettiin nimeämään muutama vastaajan päivittäistä toimintaa hiertävä asia ja laittamaan ne tärkeysjärjestykseen. Edelleen toivottiin näkemystä siitä, mikä on näiden ongelmien niin sanottu juurisyy eli mistä kaikki johtuu. Tutkimusta kutsutaan työntekijälähtöiseksi ongelmanratkaisumenetelmäksi. Vastauksia saatiin kaikista maanmittaustoimistoista yhteensä noin 280 henkilöltä. Vastaajat edustavat eri prosesseja ja henkilöstöryhmiä. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Vastaajat olivat nimenneet lähes tuhat ongelmaa, jotka heidän mielestään vaikeuttavat ja hidastavat päivittäisten työtehtävien suorittamista. Ongelmat olivat hyvin samantapaisia kaikkialla. Tilastollisesti vastauksista saa riittävän kattavan kuvan maanmittaustoimistojen toimintaa hiertävistä asioista. Kuva mervi laitinen/mmk Työntekijöiden työtä vaikeuttavia tekijöitä selvitteli työryhmä, istumassa vasemmalta lukien: Riitta Juvonen-Ryynänen/LAPPI, Airi Kärki/PISA, Irma Lähetkangas/PKAR, Sirkku Nieminen/ESUOMI. Takana vasemmalta Martti Alilonttinen/VASU, tutkimuspäällikkö Matti M. Hämäläinen/Aalto-yliopisto, professori Pekka Järvinen/Aalto-yliopisto, Pekka Halme/MMK, Seppo Sulku/MMK. Ongelmana salasanojen viidakko, liput ja laput Seuraavassa muutamia meille kaikille tuttuja tyypillisiä ongelmia: tiimit hajallaan eri paikkakunnilla, salasanoja ja käyttäjätunnuksia liikaa, ei työrauhaa, turhien lippujen ja lappujen täyttäminen, yhteistyöongelmat, tuen puute, päällekkäiset systeemit, alueellistaminen, esimies ei luota, GPS-mittauksen ongelmat, asiakkaiden käyttö apumiehinä, huonot säädöt työpöydissä ja näytöissä, epävarmuus tulevaisuudesta ja jatkuvat muutokset, vähäinen koulutus omaan tehtävään, kopiokoneiden sijainti, tiedotuksen puute, tulospaineet, stressi jne. Edellä luetellut päivittäiset ongelmat ovat kaikille tuttuja ja muutamien ongelmien kanssa on opittu elämään jo vuosikausia. Vuosittainen tulossopimus on saatu silti tehtyä tavoitteen mukaisesti ja toiminnan laatukin on ollut hyvää, vaikka loppuvuodesta on ollut yleensä hillitön kiire. Harvoin on selvitetty edes likimääräisesti, kuinka paljon nämä toimintaa hiertävät ongelmat todella vaikuttavat vuoden toimintaan ja vievät aikaa siltä oikealta työltä. Korkeat virhekustannukset Vastausaineiston pohjalta on mahdollisuus 6 2/2011

7 Kuvassa näkyy, miten työntekoa hidastavat ongelmat vaikuttavat työyhteisössä. laskea niin sanottu toiminnan virhekustannus vuositasolla euroina. Virhekustannus ei tarkoita, että jokin työ, esimerkiksi lohkominen, olisi tehty virheellisesti tai väärin. Virhekustannus tarkoittaa sitä, että lohkomiseen kuluu työtä haittaavien ongelmien takia hieman enemmän työaikaa. Tämä sama koskee aivan kaikkea toimintaa työyhteisössä; työt eivät pyöri parhaalla mahdollisella tavalla päivästä toiseen. Maanmittauslaitoksessa työskentelee tällä erää noin henkilöä, joten pienestäkin ongelmasta kertyy vuositasolla suuret vaikutukset, jos sama ongelma toistuu usein ja jos se on lisäksi usean henkilön harmina. Otetaan esimerkki, kuinka virhekustannusten suuruus lasketaan. Salasanaviidakon kanssa meillä kaikilla on lähes viikoittain ongelmia. Salasanat menevät Ongelmiin puuttuminen lisää henkilöstön motivaatiota. vanhoiksi, unohdamme niitä tai sähläämme muuten vain niiden kanssa. Samalla varsinainen työmme keskeytyy tai emme edes pääse aloittamaan sitä. Jos oletamme, että olemme töissä vuodessa noin 42 viikkoa ja sähläämme joka viikko salasanojen kanssa 10 minuuttia, niin tästä aiheutuu vuodessa 420 minuutin eli seitsemän tunnin työajan menetys, mikä vastaa suurin piirtein yhtä työpäivää. Jos jokaiselle henkilölle Maanmittauslaitoksessa käy vuoden aikana samoin, niin työpäiviä menetetään tämän ongelman vuoksi kpl eli aikaa tuhrautuu noin yhdeksän htv. Kun tämä muutetaan rahaksi, niin virhekustannuksen suuruus on noin euroa vuodessa. Täten olisi erittäin tärkeää, että kaikki ohjelmat ja järjestelmät toimisivat mahdollisimman pian yhden ja saman salasanan periaatteella. Jokaisessa työyhteisössä, niin julkisella kuin yksityisellä puolella, löytyy toiminnan virhekustannuksia. Täydellistä työyhteisöä ei ole. Tutkimusten mukaan virhekustannusten suuruus vuositasolla on noin % organisaation vuosittaisista toimintamenoista. Tämä sama tutkimus tehtiin vuonna 2007 silloisessa Hämeen maanmittaustoimistossa. Tuolloin päädyttiin noin 20 prosentin virhekustannuksiin sen vuoden toimintamenoista. Rahaksi muutettuna summa oli noin miljoona euroa. Ongelmiin puututtava Virhekustannusten määrää voidaan pienentää puuttumalla ongelma-alueisiin korjaamalla niitä sekä toteuttamalla pienempiä ja suurempia kehittämishankkeita. Vaikutukseltaan suurimmat ongelma-alueet ovat tietysti etusijalla, sillä sieltä saadaan suurin hyöty. Pieniäkään asioita ei pidä unohtaa, sillä ne 2/2011 Kuva seppo sulku/mmk ovat helposti saatettavissa kuntoon. Samalla henkilökunta kokee motivoivana sen, että heidän esittämiinsä ongelmaalueisiin puututaan ja niitä yritetään korjata. Kaikkein turhauttavinta on, että ensin kysytään, mikä mättää ja sen jälkeen asia unohdetaan, mutta sitten kuitenkin vaaditaan tehokkuutta ja hyvää taloudellista tulosta. Tutkimusten mukaan 3 4 vuoden aikana tehtävillä erilaisilla kehittämishankkeilla pystytään puolittamaan virhekustannusten määrä. Virhekustannusten alentaminen on yksi hyvä keino varautua ja selviytyä, kun tulevina vuosina Maanmittauslaitoksen budjettirahoitus niukkenee valtion talouden kiristyessä. Kyselyn tulosten pohjalta tehtävän analyysin ja virhekustannusten määrittämisen jälkeen käynnistetään niin maanmittaustoimistokohtaisia kuin koko Maanmittauslaitosta koskevia kehittämishankkeita. Kyselyn tulokset ja analyysit on toimitettu kunkin maanmittaustoimiston käyttöön. Tarkoitus on, että toimiston johto kertoo kyselyn tulokset henkilökunnalle. Samalla olisi pohdittava, mitä kehittämishankkeita tulisi käynnistää. Ensimmäiset hankkeet voitaisiin käynnistää jo ensi syksynä, mutta laajemmat hankkeet nivotaan yhteen vuoden 2012 tulossopimusten kanssa. Kirjoittaja työskentelee yli-insinöörinä Keskushallinnossa. Virhekustannus tarkoittaa sitä, että työhön kuluu hieman enemmän työaikaa, kun tekemistä haittaavat ja hidastavat monet ongelmat. 7

8 Teksti markku markkula/mmk akipalsta ipalsta lakipalsta lakipalsta lakipalsta lakipalsta lakipal lakip sta a lakipalsta lakipalsta lakipalsta lakipalsta lakipalsta lakipalsta la lakipalsta lakipalsta lakipalsta Osittamisrajoitusten haitalliset vaikutukset vähenevät Vielä voimassa olevan kiinteistönmuodostamislain mukaan rakennuspaikan lohkominen tai halkominen eri kiinteistöksi on saattanut estyä, koska rakentamiseen aiottu alue ei esimerkiksi kunnan mukaan kelpaa itsenäiseksi rakennuspaikaksi. Toimitusinsinööri on voinut kieltäytyä lohkomasta määräalaa, johon on kuitenkin jo myönnetty lainhuuto ja joskus paljonkin kiinnityksiä. Asiaan on nyt tulossa muutos. Muutos kiinteistönmuodostamislakiin Eduskunta hyväksyi helmikuulla 2011 kiinteistönmuodostamislain muutoksen, jonka mukaan sääntely kaavoituksesta johtuvista lohkomisten ja halkomisten osittamisrajoituksista muuttuu. Muutos koskee ennen muuta asemakaava-alueiden rakennuskorttelien ulkopuolisia alueita, joilla pääsääntöisesti Maanmittauslaitos on kiinteistönmuodostamisviranomaisena. Lähtökohtana ajattelulle siitä, että lohkomiseen tai halkomiseen eivät kuulu uudeksi tilaksi muodostettavan alueen rakennuskelpoisuuden tai muun tarkoituksenmukaisuuden tutkiminen tai harkitseminen, on se, että kaavoituksesta ja rakentamisesta ei voida päättää kiinteistönmuodostamisessa, vaan asia kuuluu kunnallisille ja valtiollisille kaavoitus- ja rakentamisviranomaisille. Lohkominen ja halkominen eivät siten luo tyhjästä rakennusoikeutta. Rakennusluvan saaminen ei riipu kiinteistöjaotuksesta. Ainoastaan hyvin urbaaneilla kaupunkialueilla asemakaava-alueen rakennuskorttelissa, jossa on sitova tonttijako, kiinteistönmuodostaminen (tontin lohkominen tai tontin halkominen) on ehdoton edellytys rakennusluvan saamiselle. Haja-asutusalueilla rajoituksia Sitovan tonttijaon alueen ulkopuolellakin, esimerkiksi maalaiskirkonkylien alueilla ja niiden liepeillä, on edelleen kaavoituksellisia osittamisrajoituksia, jotka koskevat rakennuspaikkojen muodostamista. Kuitenkin näillä alueilla määräala saadaan tulevaisuudessa aina lohkoa eri tilaksi tai muuksi kiinteistöksi, jos lohkottavan määräalan hallinnan kauppaan perustuvasta luovutuksesta on kulunut vähintään kymmenen vuotta. Tällöin nimittäin maakaaressa (MK 2:34) säännelty määräaika kaupan purkamiseksi on kulunut umpeen. Tällä tavoin jo luovutushetkestä lähtien itsenäisen kiinteistön oikeudellisin ominaisuuksin varustetut määräalat, joihin uudella omistajalla on jo lainhuuto ja usein kiinnityksiä, saadaan muodostettua kaikissa tilanteissa eri tiloiksi lainhuutojen mukaisten omistajiensa lukuun. Maanomistuksen perusperiaate toteutumassa Lainmuutos merkitsee sitä, että kiinteistönmuodostamislain perusperiaate maanomistuksen ja kiinteistöjaotuksen mahdollisimman viivytyksettömästä yhtenevyydestä on nykyiseen oikeustilaan verrattuna lähempänä toteutumistaan. Kymmenen vuoden viive tosin merkitsee, että perusrekistereistä ei etenkään taajaan asutuilla alueilla edelleenkään käy ilmi ajantasainen omistusjaotus. Tämä hankaloittaa kaavoitusta ynnä Kuva pirkko yliselä/mmk muita yleishyödyllisiä hankkeita toteuttavien viranomaisten toimintaa (etenkin kuntia tai luonnonsuojeluviranomaisia) sekä myös yksityisten kansalaisten elämää, kun he esimerkiksi tarvitsevat rakennushankkeissaan rajanaapurien suostumuksia. Lohkomisten ja halkomisten salliminen pääsääntöisesti kaavoituspoliittisista osittamisrajoituksista riippumatta merkitsee uusien kiinteistöjen ulottuvuuden (rajat, rasitteet ja osuudet yhteisalueisiin) de facto täsmällistä määrittämistä kiinteistötoimituksessa. Kun kiinteistön ulottuvuus on kaikkien tiedossa, niin yhdestä tai useammasta kiinteistöstä muodostuvan omistus- tai käyttöyksikön kiinnityskelpoisuus ei heikkene ja käyttöyksikön vakuusarvo nousee. Aukot Suomen kiinteistöjärjestelmässä alkavat lopulta poistua tämän lakiuudistuksen ansiosta. Kirjoittaja työskentelee maanmittausneuvoksena Keskushallinnossa, vastuualueena lainsäädäntö. 8 2/2011

9 Teksti mervi laitinen/mmk Uudella visiolla uuteen aikaan Maanmittauslaitos luotettavasti verkossa ja lähelläsi. Meillä on uusi visio: Maanmittauslaitos luotettavasti verkossa ja lähelläsi. Tarjoamme luotettavaa tietoa ja palvelua maasta ja kiinteistöistä asiakkaiden ja yhteiskunnan kehittyviin tarpeisiin. Viisari selvitti, miten tähän päädyttiin ja mitä tämä arjessa tarkoittaa. Vision määrittely liittyi toimeksiantoon päivittää toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) strategiaosa. Sitä varten kuulin kaikkia yksiköitä ja prosessinomistajia sekä eräitä Keskushallinnon johtajia strategia-asioista. Pidimme myös tulostiimin voimin kaksi seminaaria, ja pyysin kommentit vielä sen jälkeen valmistuneesta tekstistä kesän aikana. Itse visioteksti syntyi tulostiimin seminaarissa kesäkuun alussa ryhmätyön tuloksena, yli-insinööri Pekka Halme Keskushallinnosta kertoo. Oli aika vaihtaa visiota, koska 10-vuotias visio ei enää kuvannut tulevaisuutta. Se ei myöskään erottanut Maanmittauslaitosta muista organisaatioista, kuten vision kuuluu. Ryhmätyön jälkeen ehdotuksia oli neljä. Kaikissa korostui verkkomaailma. Uusi visio oli mielestämme erilainen, lyhyt kiteytys. Halusimme eroon pitkistä, itse visiolausetta selittävistä rimpsuista, Pekka kuvailee. Visio näkyväksi Uusi visio tarkoittaa käytännössä, että verkkopalveluita kehitetään interaktiivisempaan ja monipuolisempaan suuntaan unohtamatta fyysisten toimipisteiden ja asiantuntijoiden tapaamisen merkitystä. Verkkopalvelujen kehittämiseen tarvitaan rahaa, kehittäjiä ja ylläpitäjiä. Henkilöstölle on viestitty visiosta muun muassa TTS-suunnittelun yhteydessä. Henkilöstö edistää vision toteutusta, kun se tuntee laitoksen tavoitteet, kertoo asiakkaille laitoksen palvelujen kirjosta, osaa käyttää omassa työssään tarpeellisia työkaluja sekä hallitsee oman työnsä substanssin. Palvelut helposti saatavilla Uusi visio korostaa Maanmittauslaitoksen palveluroolia. Olemme palvelemassa asiakkaitamme luotettavasti ja asiakaslähtöisesti. Meidät ja meidän palvelumme tavoittaa helposti ja silloin kun niitä tarvitaan. Visio toimii aiempaa konkreettisemmin suunnannäyttäjänä. Se ottaa selkeästi kantaa ja antaa tukea resurssien suuntaamiselle ja toiminnan kehittämiselle, johtaja Antti Kosonen Tietopalvelukeskuksesta (TIPA) kuvailee. TIPAssa toiminta painottuu yhä voimakkaammin verkkopohjaisiin palveluihin. Jatkossa näemme ehkä enemmänkin eri viranomaisten kanssa yhteisesti tuotettuja ja ylläpidettyjä palveluja. Vision lisäksi tekoja Visiosta välittyy sekä valmiutta muutokseen ja perinteiden arvostusta. Loppua ja kokonaisuutta maustaa mukavasti ripaus inhimillisyyttä, maanmittausjohtaja Tuula Manninen Keski-Suomen maanmittaustoimistosta arvioi visiota. Verkossa ja lähelläsi viestii mukanaoloa yhteiskunnan muutostrendeissä ja helppoa tavoitettavuutta. Henkilökohtaisesti Tuula toivoo, että mahdollisimman moni maanmittauslaitoslainen esiintyisi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa paitsi yksityishenkilönä myös rinta rottingilla omassa työroolissaan. Verkkopalvelut ovat tulleet myös toimitusasiakkaiden räätälöityyn palveluun jäädäkseen. Isoimmista toimituksistahan on omat sivunsa internetissä. Vision lisäksi tarvitaan esimerkillisiä tekoja havainnollistamaan viestintää. Verkko-opiskelu tulee varmaan yleistymään ja koskettaa jokaista maanmittauslaitoslaista jatkossa. Juuri nyt ajankohtaisia ovat oppimispolut. Visiossa heijastuu tulevaisuus. PS. Pelisäännöt Maanmittauslaitoksen ja henkilöstön osallistumisesta työroolissa sosiaaliseen mediaan ovat parhaillaan työn alla sosiaalisen median SOME/vk-projektissa. Visio poikii strategiset tavoitteet Visio kuvaa Maanmittauslaitoksen tulevaisuuden tavoitetilaa ja sitä, miltä laitoksen pitäisi näyttää ulospäin. Visio myös poikii laitoksemme strategiset tavoitteet. Maamittauslaitoksen verkot eivät jouda lepäämään tämän verkon tavoin. Kuva mervi laitinen/mmk 2/2011 9

10 Teksti tiina jäppinen Maastotiimi tukee yli 500 mittaajaa Maanmittauslaitoksen maastotiimi koostuu eri puolella Suomea työskentelevistä asiantuntijoista. Tiimi vaikuttaa paljon mittaajaan arkeen paitsi käytettävien laitteiden valinnoilla myös käytännön tuella ja koulutuksella. Maanmittauslaitoksen maastotiimi huolehtii maastomittauslaitteiden hankintaprosessista, johon kuuluu muun muassa maastomittauslaitteiden kilpailutus, testaus ja laitevalintaesityksen teko. Tiimi vastaa myös mittauslaitteisiin liittyvästä koulutuksesta. Maastotiimi on osa talon sisäistä tukipalvelua. Jos laitteiden kanssa esiintyy ongelmia, maastomittaajat ottavat yhteyttä ensin Helpdeskiin. Jos Helpdesk ei pysty ratkaisemaan ongelmaa, tehtävä siirtyy maastotiimille. Tiimi perustettiin laitehankintoja varten Maastotiimin idea syntyi yli 10 vuotta sitten laite- ja mittaamisasioita miettineissä projekteissa. Niiden työn pohjalta esitettiin keskitetyn tuen ja laitehankinnan toteuttaminen Maanmittauslaitoksessa. Aiemmin maanmittaustoimistot saivat hankkia laitteensa itsenäisesti, jolloin myös laitekirjo oli suuri. Maanmittareilla oli käytössään erimerkkisiä laitteita, eikä laitteiden laitostasoista tukea ollut. Toimistoissa tukea pyydettiin henkilöiltä, jotka osasivat käyttää laitteita muita paremmin. Laitteen käyttöönoton yhteydessä laitteen myyjä saattoi pitää lyhyen koulutuksen. Nykyisin maastotiimi mahdollistaa keskitetyn laitehankinnan ja tuen yhdessä Helpdeskin kanssa. Keskitetty tuki Helpdesk pystyy tukemaan periaatteessa kaikkia mittaajia, tarvittaessa maastotiimin avustuksella. Tehtävän vaativuutta kuvaa hyvin se, että paikannus- ja RTK-laitteita on kentällä noin 350 kappaletta ja erityyppisiä takymetrejä vielä enemmän. Samalla laiteella voi olla useampi käyttäjä tai yhdellä käyttäjällä käytössään useammanlaisia laitteita. Helpdesk ja maastotiimi tukevat yli 500 henkilöä välillisesti tai suoraan. Tukipyyntö tulee yleensä suoraan maastosta puhelimitse Helpdesk-numeroon, ja apua tarvitaan juuri sillä hetkellä ja paikalla. Puhelin onkin nopein tapa auttaa akuuteissa tukipyynnöissä. Täsmäkoulutusta Lisäksi laitoksen mittaajia tuetaan käyttöönotto- ja jatkokoulutuksella. Maastotiimi on tuottanut myös esimerkiksi mittausta ohjeistavia videoita, joita voi katsoa netin välityksellä. Viime vuosina maastomittauksen koulutusta on uudistettu. Nyt maastotiimi kouluttaa pääasiassa maanmittaustoimistojen mittausvastuuhenkilöitä. Ideana on, että vastuuhenkilöt kouluttavat edelleen oman toimiston mittaajia. Tänä keväänä maastotiimi tarjoaa kuitenkin toimistojen mittaajille suoraan GPS-laitteiden ja RTK-mittauksen jatkokoulutusta kahdeksana koulutuspäivänä. Koulutusjakson aikana oppia saa yli 150 henkilöä. Maastotiimiläisiä ympäri Suomea Hallinnollisesti maastotiimi on sijoitettu laitoksen Kehittämiskeskukseen (KEKE), mutta suurin osa tiimin jäsenistä toimii eri puolella Suomea maanmittaustoimistoissa ja ATK-keskuksessa. Maastotiimin palavereissa asioita pohditaan ja ratkaistaan yhdessä. Palavereita pidetään noin kolmen viikon välein, pääasiassa videoneuvotteluina. Tiiminvetäjä tekee esityslistan, mutta lisäksi tapaamisissa käsitellään tiimin jokaisen jäsenen oman erikoisalueen kysymyksiä. Tiimi kokoontuu fyysisesti noin kolme kertaa vuodessa. Maastotiimi toimii läheisessä yhteistyössä maanmittaustoimistojen ja valtakunnallisten palveluyksiköiden kanssa. Tiimin tärkeitä sidosryhmiä ovat myös valtakunnalliset ydinprosessitiimit ja prosessien omistajat sekä erityisesti laitehankinta-asioissa maanmittausneuvos Risto Nuuros. Maastotiimin sidosryhmiä Maanmittauslaitoksen ulkopuolella ovat muun muassa Geodeettinen laitos sekä laite- ja ohjelmistotoimittajat. Geodeettisen laitoksen kanssa yhteistyötä tehdään esimerkiksi RTK-mittausasioissa. Kuvat erkki ojajärvi/atk Erkki ja Esko testaavat -25 C pakkasessa ja odottavat fix -ratkaisua. Odottavan aika on yleensä pitkä. Jani tutkii tallentimen sielunelämää ja on samalla yhteydessä laitetoimittajan tukeen. Tuen ja koulutusten ohella mittaustiimin tärkeimpiä tehtäviä tänä vuonna ovat RTKlaitteiden ja mahdollisesti myös verkko-rtkpalveluntarjoajan kilpailuttaminen. 10 2/2011

11 Kiinteä tukiasema kerää dataa järven jäällä. Kerätyllä datalla voidaan myöhemmin simuloida ja selvittää ongelmatilanteita toimisto-olosuhteissa. Karin vertailussa on eri ohjelmistoversiot. Susilakki lämmittää talvisäässä. Maastotiimi esittäytyy Kari Kaikkonen Kainuun-Koillismaan maanmittaustoimistosta Kuusamosta toimii toimitusinsinöörinä. Hän on mukana mittauslaitteiden hankinnassa, kuten erilaisissa laitetestauksissa. Karin alaa tiimissä ovat myös DGPS-laitteet ja niiden käyttö. Esko Kanasen rooli maastotiimissä liittyy pääasiassa RTK-mittaamiseen, RTK-laitteiden hankintaan ja testaamiseen. Hän toimii toimitusinsinöörinä ja mittausvastuuhenkilönä Pohjois-Savon maanmittaustoimistossa Kuopiossa. Jani Koivuniemi työskentelee kartoittajana Kaakkois-Suomen maanmittaustoimistossa Kouvolassa ja vastaa maastotiimin intrasivuista. Hän on yksi maastomittauksen GPSlaitteille ja takymetreille tukea antavista henkilöistä. Hän on mukana hankintaryhmän laitetestauksissa. Käytännössä lähes kaikki maastotiimin sivuilta löytyvät maastomittauslaitteiden ohjeet ja videot ovat Janin käsialaa. Ehkä tämänkin takia Jani antaa myös koulutusta. Hän on myös toimipisteensä mittausvastuuhenkilö. Erkki Ojajärvi Alajärveltä (ATK-keskus) vastaa maastotiimissä mittauslaitteiden hankinnasta. Hän vastaa myös VRS-verkkoon liittyvistä asioista yhdessä tiiminvetäjän kanssa. Marko Ollikainen (KEKE) Helsingin Pasilasta on maastotiimin tiiminvetäjä. Hänen vastuullaan on tiimin hallinnon lisäksi muun muassa maastomittauksen kehittäminen, erilaiset projektit sekä jälkilaskentapalvelu. 2/2011 Teppo Peltomäki antaa maastomittaustukea GPS-laitteille. Hän on mukana myös laitetestauksissa sekä antaa maastomittausja laitekoulutusta. Teppo suunnittelee laitteiden testauksia yhdessä hankintaryhmän kanssa ja tekee testaustapahtumien käytännön järjestelyt. Teppo työskentelee kartoittajana ja mittausvastuuhenkilönä Pohjanmaan maanmittaustoimistoissa Alajärven toimipisteessä Jaana Siivola Hämeenlinnasta (ATK) toimii Helpdeskissä ja hän on henkilö, joka pääosin vastaa maastomittauksen tuesta mittaajille. Hän kouluttaa myös Helpdeskiä ja tekee ohjeistuksia. Antti Fager-Pintilä on maastotiimin uusin jäsen ja ollut mukana kolme vuotta. Hän on kartoittaja Varsinais-Suomen maanmittaustoimistosta Turusta ja tekee maastotöitä eri toimituksiin. Hän on myös toimistonsa mittausvastuuhenkilö. Mittaustiimissä Antti kouluttaa ja tukee GPS-laitteiden ja takymetrin käyttäjiä. Hänen vastuullaan on mittauksiin liittyvien koulutusten suunnittelu ja järjestäminen. Katso myös maastotiimin videot, linkki intrassa > Viestintä > Viisari > Viisari 2/

12 Teksti pekka halme/mmk Lantmäteriet Ruotsista Ruotsin maanmittauslaitos on muutakin kuin samma på svenska. Kuvat kth Osaavan korkeakoulutason työvoiman saanti on ollut Ruotsin Lantmäterietissä ongelma. Alan diplomi-insinöörejä valmistuu vain noin 1/3 tarpeesta. Sen vuoksi toimitusinsinööreiksi on otettu kouluttautumaan henkilöitä, joilla on jokin muu koulutustausta. Kokemukset ovat olleet hyviä. Kuvassa KTH eli Kungliga Tekniska högskolan. Lantmäterietin nettisivuilla näkyy termejä kuten ändamålsenlig fastighetsindelning, samverkan, tillhandahållande av information, miljömål (tarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus, yhteistoiminta, tiedon hallinta ja jakelu, ympäristötavoitteet) - kuulostaa kovin ruotsalaiselta. Lantmäteriet (LM) on tutunoloinen, vaikka moni asia onkin järjestetty eri tavalla kuin meillä. LM:n toiminta-ajatuksena on edistää maa- ja vesialueiden kestävää käyttöä sekä turvata kiinteistöjen omistusoikeus yhdessä valtion, kuntien, yritysten ja yksityisten ihmisten kanssa. Se on Sosiaaliministeriön (Socialdepartementet) alainen valtion viranomainen. Sen liikevaihto on noin 2 mrd SEK (230 milj. ), josta 21 % tulee valtion budjetista. Loput saadaan asiakkailta maksuina. Laitoksen pääkonttori on Gävlessä, minkä lisäksi sillä on toimipisteitä yli 90 paikkakunnalla. Työntekijöitä on noin Lantmäterietin toiminnan ja kehittämisen ylin valvova elin on hallitus (Styrelse), jossa on edustajia yhteiskunnan eri tahoilta. Laitoksen käytännön toimintaa ohjaa Maanmittauslaitoksen johtoryhmää vastaava johtokunta (Direktion), johon kuuluu laitoksen ylin johto. Pääjohtajalla on apunaan esikunta ja sisäisen tarkastuksen yksikkö. Niiden lisäksi konsernitasolla toimivat tukitoiminnot kuten talous, IT, viestintä, henkilöstö ja kehittäminen. Ruotsin ja Suomen maanmit tauslaitosten yhteistyö on luontevaa. Työt neljässä divisioonassa Tuotanto tehdään neljässä divisioonassa, jotka ovat Kiinteistönmuodostus, Tietopalvelu, Kirjaaminen ja Metria. Suurin ero Suomeen verrattuna on töiden organisoiminen melko siilomaisesti, jolloin kukin divisioona hoitaa omat tehtävänsä. Divisioonilla on oma johto ja myös omat esikunta- ja tukitoiminnot. Lantmäterietin lisäksi 38 kunnalla on oma maanmittausviranomaisensa, joka vastaa kiinteistönmuodostustoiminnasta koko kunnan alueella. Toinen Maanmittauslaitoksesta poikkeava piirre on Lantmäterietin viisi neuvottelukuntaa (råd). Niissä on myös ulkopuolisia jäseniä ja niissä keskustellaan ja otetaan kantaa oman alan kysymyksiin. Neuvostot ovat luotto- ja kiinteistömarkkinaneuvosto, maa- ja kiinteistöneuvosto, paikannimineuvosto ja LM:n sisäinen markkina- ja kilpailuneuvosto sekä paikkatietoneuvosto. Kehitysyhteistyön suurvalta Ruotsi on kehitysyhteistyön suurvalta maanhallinta-asioissa. Hankkeita on yli 30 maassa. Niiden käytännön toteutus hoidetaan yleensä yhteistyössä erillisen val tionyhtiön, Swedesurveyn, kanssa. Yhtiö ostaa tarvittaessa hankkeisiin LM:n työntekijöiden osaamista. Ruotsin ja Suomen maanmit tauslaitosten yhteistyö on luontevaa, koska niin monet asiat juontavat juurensa samasta lainsäädännöstä ja samanlaisesta kulttuurista. Molempien on helppo ymmärtää, miten naapurissa toimitaan ja miksi. Hyviä käytäntöjä ja oppeja on saatu puolin ja toisin. Muun muassa meidän hyvät kokemuksemme mittausvälineiden vaihtovuokrauksen eduista saivat ruotsalaiset siirtymään samaan käyttöön. Me puolestamme olemme saaneet arvokasta tietoa muun muassa sähköisen arkistoinnin kysymyksistä. Kahden- ja monenvälinen yhteistyö kaikkien Pohjoismaiden laitosten kesken on tärkeää ja vilkasta. Lantmäteriet on näistä kumppaneista tärkein. Kirjoittaja toimii yli-insinöörinä Keskushallinnossa. 12 2/2011

13 Laitoksen kaksoset Teksti mikko j. laine/tipa Verkkopalvelumiehemme Mikko Laine & Mikko Laine Kaikki meistä identifioituvat jossain määrin oma nimensä kautta. Minulla se ei ole mikään kovin harvinainen: Mikko Juhani Laine. 70-luvulla syntyneelle etunimi Mikko ei todellakaan ole harvinainen, ja sen sain todeta jo koulutiellä. Piskuisessa lukiossani oli samalla vuosiluokalla 12 Mikkoa. Se oli varmasti viidennes koko poikaryhmästä. Yksi heistä oli myös Laine, mutta häntä onneksi kutsuttiin hänen toisella nimellään. Toki opettajat olivat kauhuissaan, että olemmeko mahdollisesti sukua, en ymmärrä miksi. Yliopistoon kirjoittautuessani sain lisävakuutusta siitä, että nimellisesti en ole kovin uniikki. Kun kummastelin sähköpostiosoitteen kummallista jz-alkua, oli selitys se, että humanistisessa tiedekunnassa opiskeli parhaillaan kahdeksan Mikko Juhani Lainetta. Proseminaari-ryhmässä meitä Mikkoja oli kolme ja sitä rataa. Olen toki myös googlettanut nimeni, kuten KAIKKI muutkin ja tulos ei ole kovin mielenkiintoinen. Jääkiekkoilija, kaupanvahvistaja ja carting-kuski. Ei valtiomiehiä, ei murrerunoilijoita tai muita merkkihenkilöitä. Kaikki kuitenkin muuttui, kun kesällä 2006 aloitin merkittävän urani Maanmittauslaitoksessa. Kuvat antero aaltonen Eräänäkin viikkona saimme ristiin lentoliput ja matkasuunnitelmat - eri kohteisiin tosin. Verkkovastaava Mikko J. Laine (vas.) toimittaa tarpeen vaatiessa usb-muistit ja muut mystiset lähetykset kollegalleen sovellusasiantuntija Mikko I. Laineelle, joka puolestaan ohjaa oudot sähköpostit ja muut Mikko Laineelle. Väärinkäsityksiä, harhailevaa postia Tapasin kaimani ensimmäisenä työpäivänäni. Saattoi olla toinenkin, mutta alkuperäinen muisto kuulostaa hienommalta. Hän saapui huoneeseeni, esitteli itsensä Mikko Laineeksi, antoi minulle henkilökorttini ja totesi, että se varmasti kuuluu minulle. Hallintokoneisto oli toimittanut sen hänen pöydälleen. Mikko ystävällisesti kuitenkin toimitti kortin sen oikealle haltijalle eli Mikolle. Tästä alkoi hassu tuttavuus, joka on johtanut jos jonkinlaisiin väärinkäsityksiin, harhailevista posteista puhumattakaan. Minun ja Mikon työtehtävät sivuavat samaa aihealuetta, eli verkkopalveluita. Kaimani kehittää Kiinteistötietojärjestelmää ja Ammattilaisen Karttapaikkaa ja minä laitoksen internetsivuja. Tämä varmasti on omiaan sekoittamaan meidät keskenämme. Eniten ovat harhailleet sähköpostit. Usein 2/2011 niin, että kaima on saanut toimia sihteerinä, koska hän on se alkuperäinen Mikko Laine. Hän on saanut kääntää lukemattoman määrän s-postia minulle. Minä harvemmin, olen kylläkin saanut Movi-laitteiston, usb-muisteja ja muuta sälää. Sähköpostiin tuli pari vuotta sitten suuri parannus, kun laitoksessa alettiin toteuttaa JHS-standardia. Yhtenä kohtana oli samannimisten henkilöiden sähköpostien määrittely ja vanhasta osoitteesta luopuminen. Tämä tarkoitti toisen nimen ensimmäisen kirjaimen lisäämistä etu- ja sukunimen väliin. Olimme tiedosta huojentuneita, sillä eihän meillä nyt sama toinen nimi ole. Kyllä siitä riemu repesi, kun huomasimme uudet osoitteemme, mikko.j.laine ja mikko.i.laine. Ei sitten ihan loppunutkaan tuo harhaileva posti. Yllättäviä matkakohteita Toisaalta Mikon kanssa on ollut helppo löytää jutun juurta, kun olemme tavanneet. Monesti olemme naureskelleet sitä, että kuinka hassusti asiat voivat ristiin mennä. Eräänäkin viikkona saimme ristiin lentoliput ja matkasuunnitelmat - eri kohteisiin tosin. Olisihan se ollut vaihtelua mennä sokkona katsomaan, että millaisia hommia se kaima tekee. No ei sitten kumminkaan. Olen oppinut tuntemaan kaimani sekä työn, että seikkailevien sähköpostien kautta. Nämä kaikki sekoilut ovat varmasti helpottaneet kanssakäymistämme, vaikka harvoin tapaammekin. Mikko on kovan luokan ammattilainen ja ohjelmoija-guru. Eräs hieno hetki olikin, kun erään asiakkaan soittaessa pystyin vastaamaan, Maanmittauslaitos, Mikko Laine. Anteeksi mutta en osaa vastata kysymykseenne, mutta odottakaa hetki, yhdistän teidät sovellusasiantuntijallemme Mikko Laineelle. Kirjoittaja työskentelee verkkovastaavana Tietopalvelukeskuksessa. 13

14 teksti mikko peltokorpi/keke Kuva tomi muukkonen/www.lintukuva.fi Sulkakynästä Kyyhkyn kuljetettavaksi Viime vuosina toimitustuotannon työntekijöillä on ollut paljon uutta opeteltavaa. Toimistotyöhön on tullut uusia sähköisiä välineitä, kuten sähköinen allekirjoitus. Lisää on kuitenkin tulossa. vin selkeä: Projektin tehtävänä on toteuttaa ja käyttöön ottaa välineet toimitusasiakirjojen ja kirjeiden laatimiseen, lähettämiseen ja arkistoimiseen nykyaikaisella tavalla. Kaksi vuotta sitten toimitustuotantoon tulivat täysin uusina asioina suora sähköinen arkistointi ja allekirjoitus sekä arkistoinnin päättäminen, allekirjoitusvarasto ja SULKAsovellus. Lisäksi Arkistokeskus otti käyttöön pysyvän sähköisen arkistoinnin. Asiakirjoja ei enää arkistoida paperisina, vaan virallinen arkistokappale säilötään ARKKI-järjestelmään sähköisessä muodossa. Toimitusasiakirjojen lähettäminen Arkistokeskukseen päättyi. Myös arkiston sisällysluettelo korvattiin ARKKI-järjestelmän tuottamalla sähköisellä sisällysluettelolla. Uutta opiskeltavaa on kuitenkin vielä tulossa. Viime keväänä Keskushallinto päätti käynnistää jatkoprojektin suoran sähköisen arkistoinnin laajentamiseksi. Tavoite on hy- Hyötyjä suorasta sähköisestä arkistoinnista ja yhtenäisistä tuotteista Lohkomispöytäkirjojen ja valitusosoitusten laatimisesta SULKA-sovelluksella on saatu selvästi havaittavia hyötyjä kuluneina kahtena vuotena. Asiakirjat arkistoidaan suoraan sähköisesti; tulostaminen, skannaaminen ja metatietojen tallentaminen ovat historiaa. Sähköinen asiakirja on alusta saakka kaikkien hyödynnettävissä yhteisestä tietovarastosta. Osassa toimistoja tätä on hyödynnetty toimitustuotantotiimin toimitusmaksulaskujen laadinnassa. Asiakkaat ovat saaneet samannäköisen pöytäkirjan ja valitusosoituksen tekijästä riippumatta. Välineen kehittämisessä perustavoitteena oli, että käyttäjä voi keskittyä tekstin sisällön kirjoittamiseen. Väline huo- 14 2/2011

15 lehtii tuotteen laadukkaasta ja yhtenäisestä ulkoasusta, kuten ylätunnisteen tiedoista, fontista, rivivälistä, sallituista tekstitehosteista ja marginaaleista. Myös kaikkien toimitusten toimituskartat ja erilliset rajamerkkiluettelot on arkistoitu suoraan sähköiseen arkistoon. Uutta tulossa Keväällä käynnistynyt TASKI 2-jatkoprojekti jatkaa tästä eteenpäin. Viime kesänä otettiin käyttöön suora sähköinen arkistointi tilusjärjestely- ja lunastustoimitusten selitelmäja korvausasiakirjoille. Helmikuussa SULKAsovellus laajennettiin kaikkien toimitusten pöytäkirjojen ja valitusosoitusten laadintavälineeksi. Suurin ja viimeisin askel on kuitenkin vielä edessä. Se otetaan helmikuussa 2012, kun SULKA-sovellukseen lisätään uusia tuotteita, muun muassa kokous- ja maastotyökutsu, vapaamuotoinen kirje ja selitelmä, yhdistämis-, nimenmuutos- ja rekisterinpitäjän päätös. Kutsuihin voi liittää myös kuvan esimerkiksi toimitusalueen kartasta ja se voidaan laatia suoraan kaksikielisenä. Projektin johtoryhmä päätti muuttaa kokouskutsujen säilytysaikaa. Ensi helmikuusta alkaen ne säilytetään pysyvästi ja niille tehdään sähköinen allekirjoitus. Kirjekyyhky kaikkien käyttöön JAKOkii-sovellukseen valmistuu uusi yleisväline toimitusmateriaalin lähettämiseksi. Väline on nimetty Kyyhkyksi. Yksinkertaistettuna kysymys on välineestä, jolla ensin yhdistetään vastaanottajat ja asiakirjamateriaali, ja seuraavaksi lähetetään ne sopivalla tavalla vastaanottajille. Vastaanottajan hakemiseksi käyttäjä hyödyntää toimitusyksiköitä, karttanäkymää ja yleisiä yksikkö- ja henkilöhakuvälineitä. Välineessä toimituksen materiaali on jaettu neljään eri ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä on tarjolla toimituksen arkistoitavat asiakirjat. Näitä ovat muun muassa pöytäkirja, valitusosoitus, toimituskartta ja kokous kutsu sekä rekisterinpitäjän päätösasiakirjat. Toinen ryhmä on kaikille toimituksille yleiskäyttöinen oheismateriaali, toimituskohtaiset esitteet, hinnasto ja erilaiset ohjeet sekä hakemukset. Kolmas ryhmä on Kyyhky-välineen tuottamat toimituskohtaiset tai yksikkökohtaiset asiakirjat, muun muassa ilmoitus toimituksen vireilletulosta, ilmoitus toimituksen merkitsemistä kiin- Kyyhky huolehtii toimitusmateriaalin lähettämisestä. teistörekisteriin ja kiinteistörekisteriote. Neljännen ryhmän muodostavat käyttäjän omat pdf-tiedostot. Käyttäjä voi tallentaa Kyyhky-välineeseen omia pdf-tiedostoja, jotka ovat aina helposti liitettävissä lähetyksen mukaan. Lähetystä kasattaessa käyttäjä raahaa käyttöliittymästä valitut asiakirjat vastaanottajille. 2/2011 Lähetyksiä myös ipost-palvelulla Lähetys tapahtuu hyödyntämällä Itellan ipost-palvelua, sähköpostia tai ikkunakuoritulostusta. ipost-palvelu vastaa perusajatukseltaan nykyistä ekirje-palvelua, jota on hyödynnetty JAKOkii-sovelluksen kokouskutsujen lähettämisessä. Asiakas saa asiakirjat perinteisellä tavalla kotiin postitettuna. ipost-palveluun voidaan lähettää myös värillisiä pdf-tiedostoja, jolloin kokouskutsun karttakin tulostuu mukaan. Palvelu tukee vain A4-kokoa, joten projektissa valmistuu väline, jolla isojen toimitusten piirturikokoisista toimituskartoista voidaan vuorovaikutteisesti generoida toimituskarttaotteet ja yksikkökohtaiset kohdekuvaustulosteet. Määräaikaisesti säilytettävät asiakirjat ARKKIin Toimituksesta säilöttävä prujuarkisto tulee pienenemään, koska ARKKI-järjestelmään arkistoidaan myös määräaikaisesti säilytettävät asiakirjat. Näitä ovat esimerkiksi toimitustiimin laatimat maastotyökutsut ja kirjeet. Ne laaditaan SULKA-sovelluksessa, joka välittää tiedon ARKKI-järjestelmälle niiden määräaikaisuudesta ja vanhenemishetkestä. ARKKI-järjestelmää hyödynnetään myös Kyyhky-välineestä generoitavien toimituskohtaisten ja yksikkökohtaisten asiakirjojen sekä omien tiedostojen tallentamisessa. Käyttäjä voi tehdä milloin tahansa lähetyksen uudelleen valituille vastaanottajille asiakkaan ilmoittamaan uuteen osoitteeseen. Kentän ääni kuuluviin Sovelluskehitystyössä korostetaan riittävää keskusteluyhteyttä käyttäjiin. Edellisissä isoissa toimitustuotannon sovelluskehitysprojekteissa (JAKO, JAKO2 ja TASKI) tilaajina käytettiin sovelluksen loppukäyttäjiä. Tämä käytäntö toimi näissä projekteissa hienosti. Tässä projektissa kokeillaan erilaista tilaajamallia ja tilaajakatselmukset korvataan prosessikatselmuksilla, joihin osallistuvat prosessin omistajat ja 2 4 prosessin työntekijää. Katselmuksissa käydään läpi prosessia peilaten sitä toteutettuihin välineisiin. Näin oikeassa toteutusvaiheessa pystytään vielä täydentämään välineitä, jolloin ne palvelevat paremmin prosessin tarpeita. Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä TASKI 2-projektissa. 15

16 Teksti erkki-sakari harju Rekognosointikartoitukset Suomessa , osa 2/5 Everstit ja majuri rekognosointikartoitusten johdossa Rekognosointikartoitukset alkoivat Suomessa sotien muutettua valtakunnan rajoja. Suomi oli kurjassa jamassa 1700-luvun puolessa välissä. Ruotsi oli hävinnyt kaksi sotaa Venäjää vastaan. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 menetettiin Karjalan kannas ja Turun rauhassa vuonna 1743 itäraja siirtyi Kymijoelle. Maanmittaustehtävistä vastannut ylitirehtööri Jakob Faggot ymmärsi tilanteen vakavuuden ja hänen käskystään Etelä- ja Keski-Suomessa aloitettiin vuonna 1747 laajamittaiset maanmittauskomissioiden kartoitukset mittakaavaan 1: Työn tarkoituksena oli muun muassa inventoida maan taloudellinen tilanne ja päättää sen pohjalta tarpeellisista kehittämistoimista. Kenraali Stackelbergin esityksen mukaisesti Kustaa III määräsi rekognosointikartoitukset alkamaan vuonna Kartoitukset tuli ensi vaiheessa suorittaa alueelta, jonka rajasivat Kymijoki idässä, Helsinki-Hämeenlinna-linja lännessä ja Hämeenlinna-Heinola pohjoisessa. Rekognosointi tarkoittaa olemassa olevan kartta-aineiston ajantasaistamista ja täydentämistä sotilaallisesti merkittävillä tiedoilla. Suomi kahtena kartoitusalueena G. M. Sprengtporten oli saanut Savon prikaatin komentoonsa vuonna Hän oli huolissaan Savon alueen puolustettavuudesta Venäjää vastaan ja tähän perustuen hän aloitti Savon ja Karjalan alueen rekognosointikartoitukset jo ennen kuninkaan määräystä. Suomi jaettiin kahteen kartoitusalueeseen. Eteläisen kartoitusalueen päällikkönä toimi aluksi eversti F. J. Nordencreutz. Vuoden 1780 lopulla päällikkyys siirtyi majuri C. N. Klerckille. Kiitokseksi hyvin suoritetusta työstä hänet aateloitiin vuonna 1780 nimellä af Klercker. Pohjoisen alueen päällikkyydestä vastasi eversti Sprengtporten. Koko rekognosointikartoituksen päällikkyys siirtyi af Klerckerille vuonna Järjestelmällistä työtä Kun rekognosointikartoitus alkoi, tuli maanmittareiden valmistamat kartat lähettää Helsingin piirustuskonttoriin kopioitaviksi. Tärkeimmät pohjaaineistot olivat isojakoa varten tehdyt kartat ja maanmittauskomissioiden kartoitukset. Lisäksi hyödynnettiin teiden ja vesistöjen erilliskartoituksia sekä laajempien alueiden runkolinjamittausten karttoja. Venäjän vastainen raja, joka kulki Mäntyharjulta Saimaan eteläosan halki kohti Karjalaa, oli erittäin tarkasti mitattu. Tämä raja muodosti rungon yli Etelä-Suomen ulottuvalle kartastolle. Kartasto laadittiin suorakulmaiseen lehtijakoon, jonka perusyksikkö oli 1: mittakaavainen Imperial-arkin lehti, kooltaan 71,0 x 50,5 cm. Lehtijaon keskimeridiaani kulki Svartholman linnoituksen kautta. Maastotyön mittakaava oli 1: ja tähän kaavaan karttalehdet myös piirrettiin puhtaaksi. Kar- G. M. Sprengtporten aloitti Savon ja Karjalan alueen rekognosointikartoitukset jo ennen kuninkaan määräystä. tat pienennettiin mittakaavaan 1:40 000, karttalehden koko oli 25,3 x 35,5 cm. Molemmat karttasarjat olivat vesivärein väritettyjä. Seuraavat yleistämällä tehdyt sarjat olivat mittakaavaltaan 1: ja 1: sekä 1: ja 1: Rekognosointikarttoja säilytetään Tukholmassa Ruotsin sota-arkistossa. Edellä esitellyt karttasarjat eivät ole täydellisiä. Esimerkiksi 1: ja 1: kartat ovat tal- Rekognosointikartoituksia tehtäessä Suomi jaettiin kahteen kartoitusalueeseen. Kuvassa koko kartoitettu alue. lella eteläiseltä kartoitusalueelta. Pohjoiselta alueelta löytyy vain 1: lehtiä, mutta niistä yli puolet on konseptiasteella. Mittakaavassa 1: lehtiä on vain muutama, mutta 1: yhtenäinen kartasto kattaa suuren osan Etelä- ja Keski-Suomea yli neliökilometrin alueelta. Huom! Artikkelissa käytetään kymmenjärjestelmään muunnettuja mittayksiköitä ja mittakaavamerkintöjä. Kirjoittaja on maanmittausneuvos ja tietokirjailija. Vuoden 2011 aikana Viisarissa julkaistaan viisiosainen kirjoitussarja, jossa käsitellään Suomessa vuosina suoritettua rekognosointikartoitusta. Artikkelit perustuvat maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harjun ja professori Jussi T. Lappalaisen toimittamaan kirjaan Kuninkaan tiekartasto Suomesta Kuva AtlasArt 16 2/2011

17 oma kynä Onko pakkolunastukselle vaihtoehtoa? Kuva sari putkonen Suomessa yhteiskunnan tarvitsemien maa-alueiden hankinnan yleisimmät muodot ovat kauppa ja pakkolunastus. Yhteiskunta joko ostaa vapaaehtoisin kaupoin alueita tai ne hankitaan eri lakien (esimerkiksi lunastus-, maantie- tai kiinteistönmuodostamislaki) perusteella tehtävällä lunastuksella. Vaikka laeissa puhutaan lunastuksesta, on kysymyksessä käytännössä pakkolunastus. Alueen omistajan kielteinen tahto ei estä lunastuksen toteuttamista. Suomen lunastuslainsäädäntö on selkeä ja lunastusmenettelyn lopputulos varma. Muita menettelytapoja ei lunastajan välttämättä tarvitse selvittää. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa useimmiten pakkolunastus on se ensisijainen menettely alueen hankkimiseksi yhteiskunnan käyttöön. Yksittäiset toimijat ovat ajoittain painottaneet myös vapaaehtoisia kauppoja. Isokyrön Hangasnevalla selvitettiin alkuvuodesta 2011 maanomistajien halukkuutta maan myyntiin tai vaihtoon. Alueen maanomistajista neljä oli kiinnostunut maansa myymisestä ja yksitoista oli kiinnostunut vaihtamaan maansa vastaavaan kappaleeseen jostain muualta. Perinteinen maanomistaja suunnittelee tilalleen jatkoa yli sukupolvien. Tällöin maan luovuttaminen on se viimeinen vaihtoehto ja maan vaihto selvästi helpompi ja hyväksyttävämpi vaihtoehto. Vaihdon avulla tila säilyy elinvoimaisena seuraaville sukupolville. Onko pakkolunastukselle vaihtoehtoa? Saksassa on päädytty toisenlaiseen menettelyyn kuin Suomessa. Saksassa pakkolunastukset toteuttaa tuomioistuin. Tällöin lunastusmenettely on raskaampi ja kalliimpi eikä siihen ryhdytä kuin viimeisessä hädässä. Tämä on ohjannut toimintaa enemmän vaihtomaiden hyödyntämiseen. Lisäksi Saksan lainsäädäntökin velvoittaa hankkeen toteuttajan käyttämään maiden hankinnassa lievintä mahdollista keinoa. Saksassa toimii osavaltioittain maapankki, Landgesellschaft, jonka ensimmäinen tehtävä on juuri maiden hankinta julkisiin maankäyttöhankkeisiin. Ne eivät saa valtion tai osavaltioiden budjetista rahaa toimintaansa, vaan toimintamenot katetaan maanvälityksen yhteydessä perityillä maksuilla. Alkupääomansa useimmat maapankit ovat Saksassa saaneet vuosikymmeniä sitten lähinnä maan muodossa. Suomessa Saksan mallin soveltaminen pienemmässä mittakaavassa olisi täysin mahdollista. Valtionhallinnossa on jo nyt runsaasti osaamista maiden hankintaan ja hallintaan. Erityisesti osaamista löytyy Metsähallituksesta ja ELY-keskuksista. Vaihtomaiden käytössä on mahdollista hyödyntää valtion maita. Esimerkiksi tapauksissa, joissa maanomistaja kuolee ilman perillisiä, perijänä voi olla valtio. Näin valtio saa vuositasolla noin hehtaaria maaomaisuutta. Näiden maiden hyödyntäminen jää puolitiehen, jos ne vain myydään eniten tarjoavalle. Vaihtomaita käytettäessä vaihdot tehdään täydestä arvosta eli menetyksiä yhteiskunnalle ei tulisi. Vaihtomaiden hyödyntämisen etuna on lisäksi mahdollisuus tilussijoituksen parantamiseen. Kun hankkeen toteuttajalla on käytössään vaihtomaita, voidaan tilussijoituksin vähentää esimerkiksi traktoriliikennettä päätiellä. Tilussijoituksen parantaminen on sekä maanomistajan että tienpitäjän etu. Edellä mainitun toimintamallin kehittäminen vaatii valtion eri toimijoiden yhteistoimintaa ja ennakkoluulotonta toiminnan kehittämistä. Uskon, että juuri näissä seikoissa Maanmittauslaitos voi olla tiennäyttäjänä. Kalle Konttinen Kirjoittaja on Tilusjärjestelyt-prosessin omistaja Keskushallinnossa. 2/

18 Teksti eija forsvik/tipa Sopivassa mielentilassa hymyilee vaikka jäännösvirheille Eija Forsvik opiskelee maanmittausta Metropolia-ammattikorkeakoulussa työn ohella. Maanmittauslaitoksessa Eija työskentelee Tietopalvelukeskuksessa Sonet-laskutusjärjestelmän asiakastuessa. Hänen opiskelukuulumisiaan voi seurata Matkalla maanmittariksi -blogissa osoitteessa matkallamaanmittariksi.blogspot.com. Kuva suvi kärkkäinen/mmk Opiskelujen alun kaksi ensimmäistä vuotta olivat enimmäkseen matematiikan, fysiikan ja oikeusopin kanssa puurtamista. Nyt on onneksi menossa jo kolmas vuosi. Tein matematiikan opintojen eteen paljon töitä. Vaikka välillä teki mieli jo luovuttaa, niin saimme laskut laskettua ja kokeet läpäistyä yhteistyöllä yhtä päättäväisen opiskelukaverini kanssa. Osa aiheista on entuudestaan tuttuja Parina ensimmäisenä vuonna ammattiaineita on ripoteltu peruskurssien joukkoon piristeiksi. Maanmittaukseen liittyvien ammattiaineiden myötä opiskelu muuttui antoisaksi ja vaivan Opiskelu rytmittyy vauhdikkaisiin intensiivijaksoihin ja tasaisempaan itseopiskeluun. arvoiseksi. Normaalilla panostuksella pärjään opinnoissa ihan kohtuullisesti. Joihinkin oppiaineisiin taas hurahdan ja selvittelen asioita perin pohjin, ja se näkyy myös lopputuloksissa. Opiskelun kannalta mielenkiintoisimmiksi olen kokenut entuudestaan minulle tuntemattomat kiinteistöpuolen aineet, vaikka ne toisaalta teettävätkin paljon työtä. Tutuissa aineissa kiinnostavinta on seurata alan tekniikan jatkuvaa kehitystä. Näkökulma maanmittausalaa kohtaan on laajentunut opiskelujen myötä, vaikken suoranaisesti maanmittausalan töitä Tietopalvelukeskuksessa teekään. Aikuisopiskelija puurtaa lauantaisin Aikuiskoulutuksessa luennot ovat perjantaisin ja lauantaisin pari kertaa kuukaudessa. Näiden lisäksi on pari kolme intensiiviviikkoa lukuvuodessa. Kurssit suoritetaan joko läpäisemällä tentti tai joissakin aineissa kirjoittamalla projektiraportti ja pitämällä aiheesta esitelmä. Omaan opiskeluuni on tuonut mielekkyyttä se, että olen voinut hyödyntää työkokemustani suoraan projektiopinnoissa. Projekteja ei ole tarvinnut keksimällä keksiä, vaan olen voinut hyödyntää tekemiäni työprojekteja opintosuoritusten projektiraporteiksi. Ongelmat ratkaistaan yhteistyöllä Ratkiriemukkaaksi ei aikuisopiskelijan opiskeluelämää voi kuvailla. Opiskelun hauskuudessa on kuitenkin omat hetkensä. Kenties silloin voi hymyilyttää, kun huomaa tasoituslaskun rohkaisevan esimerkin jäännösvirheiden pienimmän neliösumman olevan teoreettisestikin tarkastelun kestävä. Hauskat tilanteet ovat yleensä juuri omituista sisäpiirihuumoria, joka aukeaa vain omalle opiskeluporukalle. Hyvät naurut voivat irrota esimerkiksi silloin, kun selviää, ettei kukaan ole ymmärtänyt, mitä annettiin kotitehtäväksi. Loppujen lopuksi porukalla päästään taas kärryille. Opiskelusuorituksia tehdään paljon ryhmätöinä, jolloin olemme yhteyksissä toisiimme opiskeluperiodien ulkopuolellakin. Pidämme omaa helpdesk-sähköpostilistaakin, jossa joku meistä vastaa aina ihmettelevälle. Muuta kuin opiskeluista aiheutuvaa yhdessä tekemistä en juuri harrasta. Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia-ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa elokuussa 2008, kun Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia yhdistyivät. Metropoliassa voi opiskella maanmittaustekniikan koulutusohjelmassa joko päiväopintoina tai töiden ohella aikuiskoulutuksena. Koulutustilat sijaitsevat Espoon Leppävaarassa. Nelivuotisesta ammattikorkeakoulusta valmistuu nimikkeellä insinööri (AMK). Maanmittaustekniikasta voi myös suorittaa ylemmän AMK-tutkinnon. 18 2/2011

19 Teksti sari putkonen Puhelinpalvelun ruuhkia puretaan Asiakkaiden puhelinpalvelu on ruuhkautunut joissakin maanmittaustoimistojen asiointipisteissä. Ruuhkien purkamiseen etsitään ratkaisua. Kun kirjaamisasiat siirtyivät Maanmittauslaitokselle vuoden 2010 alussa, siirtyivät myös kirjaamisasioihin liittyvät asiakaspuhelut maanmittaustoimistojen asiakaspalvelun vastattaviksi. Tämä yli kaksinkertaisti tulevien puheluiden määrän. Ja tämä puolestaan ruuhkautti paikoitellen asiakaspalvelun, jonka henkilöstövahvuus pysyi entisenä. Nyt selvitetään, miten puhelinpalvelun ruuhkat saadaan tasattua niin, että asiakkaiden palvelu hoituu hyvin sekä työntekijöiden että asiakkaiden kannalta. Tietopalvelupäällikkö Pasi Reunanen Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistosta (PISA) on mukana puhelinpalveluselvitystä tekevässä työryhmässä. Hän kertoo, että kun asiakasmäärän kasvun vuoksi puheluihin ei aina ehditty vastata, laitos alkoi saada myös kielteistä palautetta puhelinpalvelusta. Tämä koskee erityisesti isoimpia toimipisteitä. Ongelmia tuotti paikoitellen myös tekniikka; puhelut katkesivat tai puhelua ei aina saatu ohjattua eteenpäin oikealle henkilölle. Koeasiointi Kevään aikana laitoksen jokaiseen toimipisteeseen tehdään koeasiointi. Toimipisteisiin soitetaan koeasiakaspuhelu, jossa selvitetään palvelun laatua sekä palvelun teknistä toimivuutta. Myös Maanmittauslaitoksen puheliikennesopimus on katkolla. Hanselin kilpailutuksessa valtionhallinnon, siten myös Maanmittauslaitoksen, uudeksi palvelutoimittajaksi valittiin Elisa Oyj. Myös tämä tulee vaikuttamaan paljon tehtäviin ratkaisuihin. Toivomme, että uusi operaattori pystyy tarjoamaan meille toimivia ratkaisuja, Reunanen toteaa. Yhteen puhelinrinkiin PISAssa pilotoidaan parhaillaan toimintamallia, jossa puhelinpalvelu on eriytetty tiskipalvelusta. Palvelutiskillä palvellaan toimistoon tulevia asiakkaita ja asiakaspuheluihin vastataan omassa rauhallisessa ympäristössä. Samassa puhelinringissä on väkeä kaikista PISAn toimipisteistä, Reunanen kertoo. Näkisin, että maanmittaustoimiston sisällä sillä ei ole suurta merkitystä, missä toimiston toimipisteessä puheluun vastataan. Vaikka PISA on aika iso toimisto, tunnemme kuitenkin toisiamme sen verran hyvin, että osaamme ohjata asiakkaan tarvittaessa eteenpäin. Toisaalta koko maanmittaustoimiston kattava puhelinrinki edellyttää, että tukipalvelut ovat kunnossa. Puhelinluettelon ja tiimikalenterin on oltava ajan tasalla, jotta ne tukevat asiakaspalvelua sen työssä. PISAn pilotin aikana puheluiden vastausprosentti on kasvanut. Lisäksi työntekijät ovat olleet tyytyväisiä, kun työrauha on parempi. Puhelin- ja tiskipalvelujen eriyttäminen nähdään erittäin hyvänä vaihtoehtona. Kattavaa ja tasalaatuista palvelua Puhelinpalvelun kehittämistä selvittävä työryhmä katsoo, että puhelinpalvelun tulee olla tasalaatuista ja kattavaa. Maanmittauslaitos on tässä vaiheessa linjannut, että valtakunnallista puhelinpalvelua ei tulla perustamaan. Samoin on linjattu, että palvelunumeroon vastaa myös tulevaisuudessa elävä ihminen, ei automaattinen vastaaja, joka kehottaa asiakasta valitsemaan vaihtoehdon yksi, kaksi tai kolme. PISAn pilotoinnin kaltainen toimistokohtainen ratkaisu, jossa puhelin- ja tiskipalvelut on eriytetty, nähdään erittäin hyväksi vaihtoehdoksi. Eriytetty palvelu sitoo resursseja, joten voi olla, että ainakin isoimmissa toimistoissa 2/2011 tarvitaan lisäresursseja, Reunanen huomauttaa. Lisäksi selvitämme mahdollisuutta, että kullakin maanmittaustoimistolla olisi vain yksi asiakaspalvelunumero. Puhelinpalvelu on auki tiskipalvelun tapaan klo Kaksikielisyydestä pidetään kiinni. Ruotsinkielisen palvelun saatavuus onkin selvityksen mukaan hyvällä tasolla. Puhelinpalveluselvityksen ehdotukset menevät Keskushallinnon johtajiston hyväksyttäväksi. Kun asioista on saatu selkeä päätös, ne voidaan viedä käytäntöön. Kuva pasi reunanen/pisa PISAssa pilotoidaan puhelin- ja tiskipalvelujen eriyttämistä. Kuvassa asiakaspalvelusihteeri Tero Ruokolainen. 19

20 a rin viisarin pakina pakina viisarin viisarin pakina pakina viisarin rin pakina viisarin pakina viisarin vi viisarin pakina viisarin pakina Kisat meni - oli tarkotus mennä Kuva Kirjoittajan kuva-arkisto Vanha Pummi heräilee pikkuhiljaa syvästä talvihorroksesta omassa pesäkolossaan. Tämän talven asuntona palvellut tuliterä, reiätön ja lähes naarmutonkin lehtiroskis alkaa kevätauringossa paahtua aika kuumaksi. Näyttää ihan siltä, että tämänkin vuoden pakkasista selvittiin. Suuri kiitos täytyy antaa taloyhtiön öky-isännälle, joka alkusyksystä taas muutamalla tuumalla levensi töllötintänsä ja hölmöyksissään tunki kaiken pakkausmateriaalin lehtiroskikseen, siis mun kämppään. Pahvista ja tyroksista sai hyvän eristyksen, joten olo oli paukkupakkasillakin kuin mummolan uuninpankolla aikoinaan. Nyt kun päivän valoisa aika on pidentynyt ja ilma lämmennyt, on Pummikin lähtenyt vähän saapastelemaan ja tutkailemaan, josko rantakausi olisi pian aluillaan. Se havainto oli helppo tehdä, että kevät saa kaikki muutkin ihmiset liikkeelle. Aurinko kun vähän pilkahtaa, niin hamppareiden lisäksi liikkeellä on jos jonkin näköistä köpöttelijää. Osa kulkee sauvojen kanssa, osa ilman. Osa niistä, joilla on sauvat, kulkee suksilla, osa ilman. Ja niistä, joilla on sekä sauvat että sukset, osa kulkee järjen kanssa ja osa ilman. Himohiihtäjistä, jotka kelistä riippumatta ilta toisensa jälkeen hiihtävät itsensä pyörryksiin kilometrin valaistulla pururadalla, Vanha Pummikin sai älyttömän ajatuksen: josko tänä vuonna osallistuisi johonkin mittuulaitoksen kisatapahtumaan! Kännikujan Arska on viime vuodet kortteerannut samassa tilavassa pahvinkeräyspöntössä, vain kivenheiton päässä meikäläisestä. Sille on kertynyt kämppänsä nurkkiin kaikenlaista omaisuutta, kuten vanhat ja luistavat Laasaset. Arska testasi luiston kerran, kun se leikki Kankkosen Vikiä ja laski Myllyojantöyräältä suoraan Esson pihaan ja päin lyhtypylvästä. Sukset säily ehjänä, mutta Arskalta pullistui välilevy. Kyllä kai niihin rotanloukkusiteisiin saisi jotenkin teipattua mun kierrätyssaappaani. Vielä jos saisin pummittua jostain kyydin mummolaan. Sieltä löytyisi vintiltä vanha anorakki, jonka tärväsin heti ensimmäisellä laturetkellä lähtemättömästi mustikkasopalla. Sitä hinkattiin ja hangattiin, mutta mustikkaläiskä pysyi. Varusteet löytyisivät, eli sukset kohti kisoja! Vaan kun tarkemmin miettii, niin viitsiikö sitä näillä muinaismuistolain nojalla rauhoitetuilla esihistoriallisilla välineillä ilmestyä ihmisten ilmoille? Kehtaanko pällistellä Laasaset jalassa ja koinsyömä anorakki päällä joukossa, kun ympärillä on vain vimosenpäälle trimmattuja kokovartalohiihtäjiä? Ainut mikä voisi ehkä tehdä muihin hiihtäjiin vaikutuksen, on päässäni kesät talvet kulkeva, rantanuotiolla nokeentunut Järvisen pipo. Onneksi myös retkihiihto on olemassa. Siihen anorakkini käy mainiosti, koska takin eturessuun voi kätevästi sujauttaa sinapin ja makkarapaketin. Vielä kätevämpää on tuoda samat makkarat takaisin omassa ihonalaisessa eturessussa. Onneksi myös huomasin, että hiihtokisat olivat ja menivät jo. Seuraavaksi olisi vuorossa lentopallo. Vaikka vanha maakuntasarjan passari olenkin, taidan passata nämäkin kisat. Pummin kuviot voisivat olla liian kiemuraiset joukkuetovereille. Suunnistusta ei tarvinne edes harkita, hyvä kun iltaisin löytää omalle kotilaatikolleen. Sen sijaan petankki tuntuisi äkikseltään kaikkein omimmalta lajilta. Siinähän seisoskelet keskellä kenttää toinen käsi taskussa ja kuulat sekaisin. Eikä haittaa, vaikka omakin kuula on sekaisin. Hmm, ehkäpä? Vanha Pummi 20 2/2011

21 teksti jorma turunen/keke ukirin kuulumisia kuulumisia UKIRIN UKIRIN kuulumisia kuulumisi lumisia UKIRIN kuulumisia UKIRINku UKIRI rin kuulumisia UKIRIN kuulumisia k kirin kuulumisia ukirin kuulumisia Uusi kirjaamisjärjestelmä - mikä ja miksi? Uusi kirjaamisjärjestelmä ja sen tarkoitus ovat edelleen epäselviä monille Maanmittauslaitoksen kirjaamissihteereille. Tämä kävi ilmi, kun kyselimme heidän tuntojaan hankkeesta. Epätietoisuutta herättää esimerkiksi se, millaisia muutoksia uusi järjestelmä tuo työhön. Mikä on UKIR-hanke? Ketä se loppujen lopuksi palvelee? Miten UKIR-hanke vaikuttaa työhön kirjaamissihteerinä? UKIR on kirjaamisjärjestelmän uudistushanke, joka vaikuttaa sekä laitoksen henkilöstöön että sen asiakkaisiin. Kirjaamisjärjestelmän uudistamisosuus näkyy toimintojen näkökulmasta lähinnä kirjaamisasioiden kanssa työskenteleville, mutta myös asiakaspalvelun ja toimitustuotannon työntekijöille. Uudet työvälineet, tehokkaampi toiminta Suurin muutos päivittäisen työn näkökulmasta ovat uudistuvat työvälineet eli uusi kirjaamisjärjestelmä sekä siihen liittyvät oheisjärjestelmät. Uudet työvälineet näkyvät ensisijaisesti kirjaamishenkilöstölle ja asiakaspalvelulle. Uuden järjestelmän lisäksi tarvitaan myös muita apuvälineitä, jotta nykyiset työskentelytavat saadaan paremmin toimimaan yhteen. Se, miten nämä muutokset näkyvät kullekin työntekijälle maanmittaustoimistossa, on toimistokohtaista, koska miehitys on erilainen eri paikkakunnilla. SKV tuo hakemukset sähköisessä muodossa Toinen jäljellä oleva osuus UKIR-hankkeesta on sähköisen kiinteistönvaihdannan järjestelmän (SKV) rakentaminen. SKV on tarkoitettu kansalaisten ja kiinteistökaupan ammattilaisten käyttöön. Se tuo kirjaamishenkilöstölle uuden väylän, jota kautta hakemukset tulevat sisään, ja mikä parasta, valmiiksi sähköisessä muodossa. Tulevaisuudessa tavoitteena on myös automaattisten kirjaamisratkaisujen tekeminen yksinkertaisimmissa tapauksissa. Ensimmäisen käyttöönoton yhteydessä, vuoden 2013 alussa, näitä herkkuja ei vielä tule täydessä mitassa. Mikä muuttuu, mikä ei? Suuri yksittäinen muutos tulee olemaan se, että asiakirjoja käsitellään tulevaisuudessa sähköisessä eli digitaalisessa muodossa heti kirjaamistyön alusta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että paperimuotoiset asiakirjat tullaan skannaamaan sähköiseen muotoon keskitetysti. Myös maanmittaustoimistoissa on oltava skannausvalmiudet. Digitoinnin perusidea on se, ettei papereita kierrätetä pöydältä toiselle. Tämä on ainut keino taata se, että tavoitteena oleva kirjaamisasioiden valtakunnallinen ratkaisu olisi mahdollinen. Valtakunnallisuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Ivalossa voidaan ratkaista vaikkapa Porin toimiston hakemuksia. SKV:n myötä paperisten hakemusten ja liitetiedostojen määrä tulee vähenemään. Koska myös arkistoinnissa siirrytään sähköiseen arkistoon, on tästäkin näkökulmasta 2/2011 asiakirjat saatava digitaaliseen muotoon. Miksi muutetaan toimivaa järjestelmää? Kaikkien uudistusten tavoite on tehostaa kirjaamisprosessia. Tulevaisuudessa ei enää voida palkata työntekijöitä samaa tahtia kuin ihmisiä siirtyy eläkkeelle. Toimintojen tehostaminen ja niitä tukevien järjestelmien rakentaminen nykyisen kirjaamisjärjestelmän avulla ei enää onnistu. Maanmittauslaitos tarvitsee uuden kirjaamisjärjestelmän tulevaisuuden haasteiden takia, mutta se tuo myös helpotusta kirjaamissihteerien työhön ja poistaa rutiineja. Jotta kaikkiin haasteisiin päästään käsiksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, toivomme lisää kysymyksiä etenkin kirjaamissihteereiltä. Vastauksia kysymyksiin Vastauksia kysymyksiin löytyy UKIR-hankkeen omilta nettisivuilta, joihin pääsee kirjautumalla toimikortilla sisään Maanmittauslaitoksen ulkoisille sivuille. UKIR-hanke löytyy sivuilta kohdasta Kiinteistöt / Kiinteistökauppa ja kirjaamisasiat. Kirjoittaja on UKIRin hankepäällikkö. 21

22 teksti anu laaksonen/keke Kuva lea kujanpää/keke Anu Laaksonen, Leena Simola, Outi Rekola, Hannele Ilpala ja Risto Poikonen tekevät kaikkensa, jotta uudesta kirjaamisjärjestelmästä tulee hyvä. ja toimiva. Uuden kirjaamisjärjestelmän uumenissa Uusi kirjaamisjärjestelmä, KIRRE, tekee tuloaan. Mitä kuuluu sen konehuoneeseen? Raotetaan ovea ja kurkistetaan sisään. KIRREn rakentaminen aloitettiin elokuussa lainhuutotietojen tallennuksesta. Kehitteillä olevaan järjestelmään voi jo tallentaa ja ratkaista lainhuudon sekä tulostaa lainhuutotodistuksen, mutta kirjaamisratkaisuja tekevällä henkilöllä on edelleen tietämys ja vastuu siitä, kenelle lainhuudon voi myöntää ja millä perusteilla. Tavoitteena yksinkertainen ja tehokas työväline Kun järjestelmä otetaan käyttöön, siihen on ladattu vanhasta järjestelmästä kaikki tieto. KIRREn tarkoitus on erilaisilla aputoiminnoilla helpottaa käyttäjän työtä tietojen tallentamisessa. Uuden ohjelman opettelua ei tarvitse pelätä, sillä kaikille sen käyttäjille järjestetään koulutus. Lainhuutojen tallennuksen ohella järjestelmään on jo toteutettu kiinnitysten ja erityisten oikeuksien käsittely tapauksissa, jotka ovat hyvin selkeitä eli kuten me sanomme: hyvin yksinkertaisella tilanteella. Vielä on pitkä matka siihen, että kaikkien eri tilanteiden tallentaminen on mahdollista. Erityisten oikeuksien ja muistutusten osalta haasteena on saada tiedot tallennettua kaikissa eri tilanteissa siten, että tekijä voisi valita perusteita ja rekisteriin meneviä tekstejä valmiina olevista teksteistä, eli niin sanotuista koodistoista. Tässä on vielä paljon hiottavaa, jotta saamme järkeviä tekstejä, joita myös asiakkaat ymmärtävät helposti. Tähän mennessä KIRREä on testannut kolme kirjaamissihteeriä. Varsinainen megatestaus tehdään kaikkien toiminnallisuuksien osalta vuonna Tällä hetkellä testauksessa on keskitytty karkeiden virheiden poistamiseen, näyttöjen toimintaan ja helppokäyttöisyyteen. Järjestelmän näyttöpäätteiden näyttöjen rakentaminen on aina kompromissin tulos. Samalle näytölle halutaan kaikki päätökseen tarvittava tieto, Heräsikö kysymyksiä? Käy UKIR-sivujen kysymyspalstalla > mutta silloin näytöstä tulee iso ja sekava, eikä oleellinen tieto erotu. Tästä syystä olemme pyytäneet myös ulkopuolista yritystä arvioimaan toteutettuja näyttöjä. Saatujen kommenttien pohjalta toteutetaan selkeät ja helppokäyttöiset näytöt. Kuka saa, kuka saa? Erilaisille käyttäjäryhmille annetaan erilaisia järjestelmän käyttöoikeuksia. KIRRE rakennetaan kirjaamissihteereiden ja -lakimiesten työvälineeksi, mutta myös muille tarjotaan mahdollisuus katsoa tietoja järjestelmästä. Alustavien suunnitelmien mukaan asiakaspalvelun henkilöille annetaan vähintään mahdollisuus selata järjestelmästä tietoja samoin kuin he voivat selata KIRREssä KTJ-selaintietopalvelun todistuksia. Lisäksi joillekin henkilöille voidaan antaa rajattu oikeus viedä asioita vireille järjestelmään, mutta oikeutta ratkaisuun henkilöllä ei olisi. Näiden rajoitettujen käyttöoikeuksien antamisesta sovitaan myöhemmin, ja nuo päätökset tehdään prosessissa ja maanmittaustoimistoissa. Uuden järjestelmän toimintojen toteuttamiselle on varattu aikaa helmikuulle Tämän jälkeen testataan ja korjataan testauksessa havaitut virheet. Vuosi 2011 on kiivainta toteuttamisen aikaa, mutta paljon jää vielä tehtäväksi vuodelle Uusi uljas KIRRE otetaan käyttöön 2013 alussa. Kirjoittaja on Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin uudistaminen (KIOS/st) -projektin vetäjä Kehittämiskeskuksessa. 22 2/2011

23 teksti tiina tennosmaa/mmk UKIR-hanke valmistuu projekteissa Kehittämiskeskuksen UKIR-hankkeen eli kirjaamisjärjestelmän uudistamishankkeen kolme projektia esiteltiin Viisarin edellisessä numerossa. Hankkeen tavoitteena on saada uusi kirjaamisjärjestelmä käyttöön vuoden 2013 alusta. Nyt ovat esittelyvuorossa Mikko Tallgrenin vetämä KIOStp/mä- ja Jaakko Viitalan KIOSkii&jkhr/sk-projekti. Mikko Tallgren Tietopalvelujen määrittely valmistumassa keväällä Kuva tiina tennosmaa/mmk Jaakko Viitala Rekisterit integroidaan uuteen kirjaamisjärjestelmään Kuva tiina tennosmaa/mmk UKIR-hankkeeseen olennaisesti liittyvä tietopalvelutuotteiden määrittely on KIOStp/mä-projektin vastuulla. Projekti käynnistyi viime vuoden kesäkuussa, ja sitä vetää projektipäällikkönä Mikko Tallgren. Projektin tavoiteaikataulu oli alun perin maaliskuun loppu, mutta tällä hetkellä projekti näyttää valmistuvan toukokuun puoliväliin mennessä. Viivästyminen johtuu lähinnä tuotteiden odotettua monimutkaisemmista käsittelysäännöistä sekä tarvittavien henkilöresurssien puuttumisesta. Projekti olisi vaatinut kirjaamisasioiden ydinosaajien lähes jatkuvaa osallistumista, mikä ei ole ollut mahdollista, Mikko Tallgren kertoo. Määrittelyjä on kuitenkin valmistunut tasaisella tahdilla, ja nyt näyttää siltä, että uudessa tavoitteessa pysytään. Maanmittauslaitoksen tietopalvelutuotteita ovat lainhuuto- ja rasitustodistukset, erilaiset viranomaisille ja yrityksille toimitettavat eräajot sekä asiakassovelluksille toteutettavat rajapintapalvelut. Monet isot yritykset haluavat saada tietoja yksityisistä maanomistajista omaa toimintaansa varten. Yritykset haluaisivat usein mahdollisimman laajaan käyttöön omistustietoja. Joudumme aina ottamaan huomioon yksityisten ihmisten tietosuojan arvioidessamme ilmoitettua käyttötarkoitusta KTJ-käyttölupaa myönnettäessä. Yksityisille asiakkaille tärkeimmät tietopalvelutuotteet ovat lainhuuto- ja rasitustodistukset, joita olemme myös uudistamassa. Määrittelytyö lainhuutotietojen tuotteille on jo tehty ja osin luovutettukin toteuttajille. Olemme huomanneet, että määrittelyä ei saa tehdä liian pitkälle, jotta järjestelmän toimittajalla olisi mahdollisuus ja myös velvollisuus perehtyä asiaan sekä tuoda esiin uusia ratkaisuvaihtoehtoja. UKIR-projekteista toiseksi viimeisenä käyntiin lähti joulukuun alussa KIOSkii&khr/st. Lyhennehirvityksen takana on kiinteistörekisterin ja kiinteistöjen kauppahintarekisterin integroiminen uuteen kirjaamisjärjestelmään. Projektia vetää Hämeenlinnasta käsin Jaakko Viitala, joka on pitkän linjan maanmittauslaitoslainen. Vetämäni KIOSkii&khr/st-projekti on vasta alkuvaiheessa. Suunnittelu alkoi tosin jo viime kesänä, mutta joulukuun ensimmäinen päivä oli Kick-off-tilaisuus, Jaakko Viitala kertoo. Projektissa mukana ovat minun lisäkseni Mikko Peltokorpi ja Jouni Mansikkamäki sekä useita muita kekeläisiä. Laitoksen omat sovellusryhmät tekevät varsinaisen työn, tässä ei käytetä ulkopuolista toimijaa. Tällä hetkellä käytössä olevista kiinteistötietojärjestelmästä ja kauppahintarekisteristä tietoja siirretään nykyiseen kirjaamisjärjestelmään, mutta uusi kirjaamisjärjestelmä tuo integraatioon uudet haasteet. Tämän vuoden aikana on tarkoitus tehdä toteutustyöt, ensi vuonna aloitetaan koekäyttö KIOSiin. Vuoden 2013 alusta pitäisi olla valmista, eli samalla kun KIOS otetaan käyttöön, tulevat käyttöön uudet yhteydet kiinteistörekisteriin ja kauppahintarekisteriin. Projekti päättyy kuitenkin vasta kesäkuussa 2013, sillä puoli vuotta on tehostetun tuen aikaa. Jaakko Viitalalle Maanmittauslaitos on perin tuttu työnantaja. Hän työskenteli valmistumisen jälkeen laitoksen Atk-keskuksessa. Myös Paikkatietokeskus tuli tutuksi 90-luvun puolivälissä. Työ on vaihtelevaa, jatkuvasti kehitetään uutta ja ylläpidetään vanhaa. Ylläpitoa riittää varmasti tulevaisuudessakin, vaikka projekti loppuu. Nykyiset järjestelmät on pidettävä lainmukaisessa kunnossa eli ylläpitoa on sopeutettava lain muuttuessa. 2/

24 24.3. Torstai Torsdag Päivä projektipäällikön elämästä Terveisiä Win7/ko-projektista. Projekti etenee aikataulun mukaisesti. Matkan varrella on ollut paljon yksityiskohtia, jotka ovat vaatineet erityyppistä tekemistä. Mitä lähemmäs käyttöönottoa tullaan, sitä tarkemmin projektiryhmän tulee miettiä, mitkä ovat ne olennaiset asiat, jotka vielä kaipaavat hienosäätöä. Oman ajan suunnittelu ja ajankäyttö korostuu tällaisissa tilanteissa. Seuraavassa oma työajankäytön lukujärjestys/toteuma torstaille :00 08:30 Valmistautuminen ATK-keskuksen johtotiimin kokoukseen 08:30 10:00 ATK-keskuksen johtotiimin kokous (sihteerin tehtävät) 10:00 10:15 Pöytäkirjan viimeistely. Pöytäkirja tarkistukseen 10:15 11:00 Win7/ko Käyttäjän datavarmistusohjeen suunnittelupalaveri 11:00 11:30 Win7/ko KEKE Win7 jakelun suunnittelupalaveri 11:30 12:00 Lounas 12:00 12:40 Win7/ko Käyttäjille asennettavien ohjelmistojen suunnittelupalaveri 12:40 13:00 Win7/ko Erityisryhmien käyttöönoton suunnittelua 13:00 13:40 Win7/ko Liikkuvan työn käyttäjien jakelun suunnittelupalaveri 13:40 13:50 Kahvi 13:50 14:00 Perjantain lukujärjestyksen tarkistus & muutokset 14:00 14:30 Win7/ko ATK-keskuksen resurssit Win7- käyttöönotossa (suunnittelua) 14:30 15:00 Win7/ko Käyttäjätestien tilanne & TIPAn palaverin valmistelut 15:00 15:30 Win7/ko Kassapankki-ohjelmiston päivitykset & TIPAn ohjelmistojen testauspalaveri 15:30 16:00 Win7/ko jakeluprosessin suunnittelu & KEKEn jakelun jatko (palaveri) 16:00 16:20 KEKEn jakelutesti yhdellä koneella (työryhmän toimintaan osallistuminen) Päivä pulkassa. Suunniteltu ajankäyttö toteutui aika lailla mukiinmenevästi. Näin ei kyllä aina tapahdu. Joskus eteen ilmestyy projektin kannalta sellaisia asioita, jotka muuttavat päiväsuunnitelmaa melkoisesti. Riskianalyysi on kyllä erinomainen työkalu varmistamaan, mitä edessä on ja miten varautuminen mahdollisiin riskeihin tapahtuu. Juha Pernu työskentelee johtavana asiantuntijana ATK-keskuksessa ja Win7-käyttöönottoprojektin projektipäällikkönä. 24 2/2011

25 Kuvat minna kaunisvaaran kotialbumi Äiti tietää, mistä puhun, kirjoittaa Minna Kaunisvaara. Kuvassa äiti, Mervi Santasaari. Lapsena en oikein ymmärtänyt, mitä äiti teki työkseen, kertoo maanmittari Minna Kaunisvaara maanmittariäidin työstä. Toisessa polvessa Mä ja meidän äiti Toisen polven maanmittari, toisen polven maanmittauslaitoslainen, meitähän riittää, vaikka moni meistä väittää joskus vannoneensa, ettei ainakaan vanhempien jalanjälkiä seuraa ammatinvalinnassa. Niin minäkin ja silti huomasin päätyneeni alan ammattikorkeakouluun. Ensimmäiset puoli vuotta perustelin maanmittausalan valintaani sillä, että kun oli pakko hakea johonkin. Sitten huomasin viihtyneeni useamman vuoden koulussa ja hakevani aina vain innokkaammin työpaikkoja. Tämä taitaa olla se tavallisin tie alalle, ainakin oli omalla vuosiluokallani ja vähän samoin äitinikin päätyi alalle. Hän luki ensin kartanpiirtäjäksi ja työskenneltyään vähän aikaa maanmittauskonttorilla hän päätti lukea teknikoksi ja myöhemmin aikuisopiskeluina insinööriksi. Ala vain vei mennessään. Karttoja ja outoja sanoja Lapsena en oikein ymmärtänyt, mitä äiti teki työkseen. Jotenkin se liittyi karttoihin, ja puheissa vilisi outoja sanoja, kuten digitointi, luokitus, signaali ja myöhemmin ESPA. Kotona oli aina karttoja ja liimailtuja ilmakuvia, joita katseltiin hassuilla kolmiulotteisilla laseilla. Äidin työpaikalla oli hieno tietokone ja hän toi kotiin paperia, jonka reunoissa oli irtirevittävä reikänauha ja jonka toisella puolella oli omituista tietokonekirjoitusta (kai ne oli jotain koetulostusliuskoja). Niihin me veljieni kanssa joko piirrettiin tai käytettiin avaruusleikeissä ufojen lähettäminä salakielisinä viesteinä. Ei löytynyt muiden lasten kotoa moisia hienouksia. Äiti kulki maastossa kesäisin ja lentopallokisoissa keväisin mukanaan aina se hieno oranssi matkalaukku. Talvisin päästiin veljien kanssa mukaan mittarikerhon pilkkikisoihin. Opiskelujen ja kesätyöpestien jälkeen huomasin yhtäkkiä tekeväni tismalleen samaa työtä kuin äitini. Me molemmat aloitimme MARAssa (Maasto- ja rajatietotiimi) ja siirryimme sieltä toimitusinsinööreiksi. Sama ala ja sama organisaatio Yhteinen työpaikka on välillä rasite, useimmiten etu. Aloittaessani nykyisessä toimipisteessäni päätin ihan tarkoituksellisesti olla suuremmin mainostamatta, että myös äitini on laitoslainen. Hyvin nopeasti tuo kuitenkin tuli ilmi. Työskentelemme tavallaan naapuritoimistoissa, joten yhteistyötä on, ja aina silloin tällöin joku tuttu äidin toimistolta piipahtaa meillä ja yhteys löytyy äkkiä. Lisäksi omassa toimistossani on moniakin, jotka ovat opiskelleet äitini kanssa yhtä aikaa tai olleet jossain projektissa yhtä aikaa tai vähintään tavanneet lentopallokisoissa - maanmittaripiirit ovat niin kovin pienet. Jopa toimenkuvaustani tehtäessä esimieheni veti tietokoneeltaan esiin valokuvan äidistäni. Joskus se rasittaa, olen ihan oma persoonani ja teen työni ihan itse, ilman äidin apua. Toisaalta nimi jää nopeasti mieleen, ja uusien ihmisten kanssa on ollut helppo keksiä puhuttavaa. Ja toimii tämä toisinpäinkin. Äiti saa kuulla juttuja minusta, ja kun muut puhuvat kahvipöydässä jälkikasvustaan, joutuu hän hieman miettimään, mitä kannattaa sanoa. Suurin hyöty on se, että on joku joka ymmärtää mistä puhuu. Suurimmalle osalle maanmittaus on kovin vieras ala. Kaverille on ihan turha puhua edes lohkomisesta, saati sitten jostain asiakkaille näkymättömämmästä aiheesta. Äiti tietää, mistä puhun ja voimme yhdessä ruotia epäkohtia, kehua hyviä puolia, vertailla menetelmäeroja ja jakaa vinkkejä. Vai tiedä sitten, onko se sittenkään etu, kun jouluaattoaamuna riisipuuroa keitellessä keskustelee tulostavoitteiden täyttymisestä, AVIin liittymisestä tai siitä, miksi toisen toimisto saa aina paljon isommat tulospalkkiot. Opiskelujen ja kesätyöpestien jälkeen huomasin yhtäkkiä tekeväni tismalleen samaa työtä kuin äitini. Kirjoittaja työskentelee toimitusinsinöörinä Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistossa. 2/

26 teksti tiina iisalo/mmk Tunnelmia Talvipäiviltä Kokkolasta Sukset pussiin ja suksipussi bussiin, matka kilpailutantereelle alkakoon. Seitsentuntinen yhteiskyyti pimeyden halki kohti Kokkolaa nostattaa matkaajien yhteishengen ja kilpailuvietin maaottelutasolle. Perillä vaalitaan perinteitä ja kokeillaan uuttakin. Kuvat maanmittauslaitos Kokkolan aamu valkenee kirkkaana ja rauhallisena lähes parinkymmenen asteen pakkasessa. Kypärämyssy ja välikerrokset käyttöön, monot lämpenemään, suklaat taskuun jäätymään ja sukset kainaloon. Luodon urheilumajalla pakkanen kirvoittelee naamaa ja keuhkoja, auringonpaiste luo maisemasta häikäisevän valkoisen. Kiemurtelevat ladut luistavat ja alamäessä huudetaan edellä jarruttelevalle: Pois altaaa!. Retkihiihdon tunnelma on iloisen rupatteleva. On mukavaa tavata työkavereita matkojen takaa ja vaihtaa kuulumisia. Ai sinähän se oletkin! Pakkaselta verhotut kasvot ja huurtuneet kulmakarvat naamioivat tuttuja. Latukarttaa tutkitaan useaan otteeseen ja hiihtoseurueet neuvovat toisiaan. Joku toteaa, että ei maanmittarilta ole kartta hukassa, mutta kun valinnanvaraa ladun käännöksissä riittää. Kuusten takaa tupruttava savun tuoksu ohjaa kodalle päin. Emeritusmakkaramiehet Seppo Birkstedt ja Martti Virnes ovat sytyttäneet tulen ja tarjoilevat kodassa lämmikettä kurkkuun ja vatsaan. Tämän päivän emeritusmakkara- ja mehumiehet hoitivat huoltotehtäviä jo vuonna 1983 Ounasvaaralla. Hiihtäjiä saapuu lepotauolle rivakkaan tahtiin, ja miehillä riittää puuhaa, mutta samalla muistellaan lämpimästi menneitä kisoja koko kodan voimalla. Retkihiihtäjät kannustavat ylämäestä esiin nousevia kylmän huurtamia kilpahiihtäjiä. Tässä sietää retkimielisen ottaa rivakat sukset alleen matkaa jatkaessaan, ettei jää numeroitujen liiskaamaksi ladun pintaan. Sen verran on kovaa kilpailijoiden sivakointi. Kilpahiihdon jälkeen mitalistit tilittävät hiihtoaan kuuman mehun kera. Eikä tullut yhtään kylmä, vähän keuhkoissa pisteli. Osa jää vielä kokeilemaan uutta lajia, ampumahiihtoa. Iltajuhlassa jaetaan mitalit ja Kokkolan valokuvakirjat. Kesällä täällä on varmasti ihanat maisemat, joku huokaisee. Kaukalopallojoukkueet uhittelevat vastustajiaan päivän tuloksista. Juhla jatkuu myöhään yöhön, muistakaahan pojat huomiset pelit! Perjantaina pakkanen paukkuu entistä kovempana Viestihiihtäjät lähtevät urheina koitokseensa. Ilmassa on jos jonkinmoista kuittailua kaukalopallojoukkueiden välillä. Joukkue on kasassa, vastustajista viis, bussin ovet kiinni ja menoksi jäähallille! Tilanteen tekee jännäksi se, että Etelä-Suomen joukkueet pelaavat aamun pelissä vastakkain. Kuka voittaa? Brutus! Kuka voittaa? Brutus! raikaa jäähallin katsomosta pronssiottelun tiimellyksessä. Rehti urheiluhenki tapututtaa katsojia pallon sinkoillessa maaleihin. Finaalissa Kyrönsalmen Pässit ottaa lopulta turnausmestaruuden. Palkitaan paras pelaaja, maalivahti ja joukkue. Paluumatkalla bussissa istuu mitalisteja joka lajista sekä pakkasen ja ulkoilman virkistämiä mieliä. Tali-Ihantalan jyske bussin videoruuduilta säpsäyttelee nuokkuvia horroksesta. Kiitos kaikille, oli mahtavan hauskaa ja taas ensi vuonna mitellään! PS. Tule sinäkin ensi vuonna mukaan. Ladunvarsilla kiiri huhu, että osallistujia kaivataan lisää. Kirjoittaja työskentelee verkkotoimittajana Keskushallinnossa ja osallistui Talvipäiville ensimmäistä kertaa. Aikoo hiihtää vastakin. 26 2/2011

27 teksti aaro mikkola/keke Intra keikkuen tulevi Uusi intra palkitsee odottajansa toimivampina ja helppokäyttöisempinä verkkosivuina. Parhaillaan projektissa valmistaudutaan yhteistyön aloittamiseen toimittajan kanssa. Päästäkseen kaksi askelta eteenpäin on välillä mentävä yksi taaksepäin. Helmikuussa intrassa kerrottiin, kuinka uuden intran hankinnan kilpailutus piti yllättäen keskeyttää. Kilpailutuksen valmistelussa hankinnan arvioitiin kuuluvan hinnaltaan EU:n asetuksessa määritellyn kansallinen kilpailutuksen piiriin. Saatujen tarjousten perusteella kävi ilmi, ettei näin välttämättä olekaan eikä hankintaa voitu jatkaa. Jos hankintapäätös tehtäisiin tässä tilanteessa kotimaisen yrityksen hyväksi EU-hintaan, se olisi vähintäänkin hankintalain hengen vastainen, koska muualla yritykset eivät edes tiedä kilpailutuksesta. Hankinnan luokittelu kansalliseksi voi aiheuttaa myös sen, että osa kotimaisistakin yrityksistä lyö ennakkoon hanskat tiskiin. Projekti ei tästä halvaantunut tai jäänyt tuleen makaamaan, vaan tilanteen selvittyä se analysoitiin ja jatkovalmistelu johtoryhmän päätöksiä varten aloitettiin saman tien. Toimitussisältöä täsmennettiin ja supistettiin, pisteytysperusteet tarkistettiin ja koko 30 sivun aineisto käytiin tiheällä kammalla lävitse. Kokonaan uusi 40 päivän EU-tarjouskilpailu alkoi jo kahden viikon kuluttua. Tämä aika hyödynnettiin ennakkovalmisteluihin, joita tuntuu piisaavan. Näyttää siltä, että aikalisä kannatti monella tavalla. Intran myötä uusia toimintatapoja Intran uudistuksessa ei ole kyse pelkästään siitä, että nykyinen intran aineisto siirretään uudelle, modernimmalle alustalle. Tietojärjestelmien uudistukset tuovat mukanaan aina jonkin verran myös toimintatapojen muutoksia. Näin käy myös intran osalta. Rakenteet ja toiminnallisuudet luodaan sellaisiksi, että ne helpottavat sekä tiedon Toimitustuotannon yhteisten sivujen määrittely on työn alla. tuottamista ja että sen hakemista. Tämä taas vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten asiakirjoja hallitaan. Prosessien antamia ohjeita ei saada käyttäjille helposti selattaviksi ja intraan automaattisesti päivittyviksi luetteloiksi, ellei määritellä, mikä oikeastaan on ohje. Kokousmuistio ei solahda napin painalluksella johtotiimin sivulle julkiseksi ja kaikkien selattavaksi eikä ilmoitusta uudesta muistiosta tule saman tien KESUn sähköiselle ilmoitustaululle, ellei muistiolla ole metatietoja. Metatiedoista järjestelmä ymmärtää, että kyseessä on johtotiimin muistio, uusi sellainen, se koskee KESUlaisia ja että se on nyt julkinen. Intra on osaltaan ensiharjoitusta laitoksen sähköiseen asianhallintaan siirtymisessä, joka on edessä lähivuosina. Toimitustuotannon yhteiset sivut määrittelyssä Parhaillaan keskustellaan toimitustuotannon prosessien kanssa siitä, mitä sivukokonaisuus toimitustuotannon yhteiset oikeasti pitää sisällään ja miten se päivittyy. Miten keskustelupalstojen aineisto jalostuu Kysymys-Vastaus -tietopankeiksi ja osa edelleen prosessiohjeiksi. Miten prosessipäivien materiaali saadaan helposti käyttäjien ulottuville ja niin edelleen. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, miten prosessit jatkossa toimivat. Jos kaikki menee, kuten on ajateltu, pääsemme tositoimiin valitun toimittajan kanssa toukokuun alussa. Pilottiyksiköt ja prosessit valmistuvat kesällä, jolloin myös laitostason viestintä on tarkoitus siirtää uuteen intraan. Syksyllä tuotetaan muut laitostason sivustot ja loppuvuodesta sekä 2012 alkupuolella maanmittaustoimistojen sivut. Mikään ei synny itsestään eikä yksin projektin voimin vaan se edellyttää myös toimintayksiköiden panostusta. Se palkitaan kuitenkin aika pian toimivampina ja helppokäyttöisempinä verkkosivuina, joilta löytyy myös joitain ennen näkemättömiä ominaisuuksia. Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Kehittämiskeskuksessa ja Intranet-sivuston toteutus- ja käyttöönottoprojektin (INTRA/st) projektipäällikkönä. 2/

28 Käytettävyys on verkkopalvelun ominaisuus. Palvelun käytöstä muodostuu käyttäjälle hänen oma käyttökokemuksensa. Maanmittauslaitos.fisivustosta on nyt kertynyt käyttökokemusta yli puolen vuoden ajalta. Etusivun kautta kävijöitä palvelulla on päivittäin Asiakaspalautteista monet koskevat sivuston käyttökokemusta. Ulkoisten sivujen asiointipolkujen käytettävyyteen on paneuduttu UKIR-hankkeessa. Yhdessä verkkoviestintätiimin kanssa on käynnistetty asiointipolkujen jatkotyöstäminen. Myös asiointipolkukonseptin toimivuus ja liittymät verkkoasioinnin kehittämiseen kiinnostavat. Suuret etenemislinjat hahmottuvat teetettävässä käytettävyystutkimuksessa. Maanmittauslaitos.fi-sivustoa rakennettaessa käytettävyystestausryhmä testasi siessä verkonkokijan veneessä ver jan veneessä verkonkokijan vene eneessä VERKonkokijan veneessä Teksti tiina iisalo/mmk vustoa annettujen kysymysten pohjalta. Lisäksi koko henkilöstölle annettiin mahdollisuus omien kokemusten kertomiseen. Paikkatietoikkunan käytettävyyttä on testattu ammattilaisarvioin sekä testihenkilöiden suoritusta havainnoimalla. Entä intran uudistaminen? Toimiva haku on yleisin vastaus kysyttäessä, mitä toivot ensimmäisenä uudelta intralta. Hakutoiminto on toki tärkeä. Hyvässä käyttöliittymäkokonaisuudessa sisältöjen ja toiminnallisuuksien soisi myös olevan sellaisia, että sisältömassaan ei tarvitse sukeltaa tarkkaammunnalla. Reitin saisi mieluusti löytää ihan rauhallisella päiväkävelyllä. Intran käyttäjien odotuksia kartoitettiin määrittelyprojektissa. Intran käytettävyys on erittäin tärkeää, koska rakennamme päivittäistä työkalua, jonka käyttökokemus on suoraan yhteydessä työn sujuvuuteen. Intrassa tiedon tuottajilla, meillä kaikilla, on vastuu työkalumme käyttömukavuudesta. Uudessa intrassa tiimeille tulee mahdollisuus tiimityöhön verkossa. Tämä monipuolistaa esimerkiksi maantieteellisesti hajallaan olevan tiimin toimintamahdollisuuksia. Välineen rakentamisen rinnalla käyttöönotolta vaaditaan paljon, jotta omaksuisimme tekniikan tuomat edut osaksi omaa toimintaamme. Verkossa tiimin vuorovaikutukselle avautuu mahdollisuuksien rinnalla myös aivan uudenlaisia haasteita, kuten millaisia ovat tiimin sosiaaliset taidot tai kuinka luoda porukkaan kuulumisen tunne verkossa. Verkkopalvelun käyttäjien käyttökokemus ratkaisee pitkälti palvelun menestyksen. Hyvä käyttökokemus edellyttää palvelulta käytettävyyttä, hyödyn saamista ja tietynlaista käyttäjän innostusta. Verkkoviestintätiimi vastaanottaa käyttökokemuksianne. Muista materiaali intramittarissa Viestintä > Verkkotoimittajan laptopilta IN MEMORIAM Sovellusasiantuntija Veijo Antero Rautiainen Pidetty työtoverimme Veijo Rautiainen nukkui pois äkilliseen sairauskohtaukseen Helsingissä 63-vuotiaana. Hän oli kotoisin Tohmajärveltä. Koulutukseltaan Veijo oli diplomi-insinööri ja hän toimi Maanmittauslaitoksen palveluksessa yli 40 vuotta. Veijo työskenteli 60- ja 70-luvuilla muutaman vuoden myös Tie- ja vesirakennushallituksessa sekä Vantaan kaupungilla. Maanmittauslaitoksessa Veijon työura oli tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpi- dossa. Veijo oli tiiviisti mukana jo HP- ja VAX -järjestelmien aikana ja hänellä oli tärkeä rooli JAKOkii-järjestelmän kehittämisessä. Hänen tekemillään työkaluilla vanhasta HP-järjestelmästä siirrettiin kiinteistötiedot JAKOkii-järjestelmään. Näin satoja vuosia vanha Suomen kiinteistörekisterihistoria siirtyi uuteen aikakauteen. Viimeisinä työvuosinaan Veijo osallistui JAKOkii-järjestelmän ylläpitoon. Pääjohtaja myönsi Veijolle Maanmittauslaitoksen hopeisen ansiomerkin vuonna 1991 ja virka-ansiomerkin vuonna Veijo tarttui ennakkoluulottomasti työhön, uudet työtehtävät olivat haaste. Ennakkoluulottomuus näkyi myös suhteessa uusiin ihmisiin ja harrastuksiin. Veijo, Veksi, eli elämänsä täysillä! Veksi oli mutkaton ja helposti lähestyttävä ihminen työkaverina ja ystävänä. Veijo liikkui vapaa-ajallaan paljon ja tärkeitä paikkoja kodin lisäksi olivat mökit Levillä ja Tohmajärvellä sekä hiihtäminen. Saimme kuulla mielenkiintoisia matkakertomuksia Lapista ja Pohjois-Karjalasta. Suruviesti tavoitti meidät yllättäen. Veijo oli jäänyt osa-aikaeläkkeelle viisi vuotta sitten, eläkepäivät olisivat alkaneet ensi kesänä. Veijon kanssa oli aina mukava työskennellä. Veijon huone on nyt tyhjä eikä hänen iloista hymyään näe enää työpaikalla. Veijoa jäivät kaipaamaan puoliso Arja sekä lapset Mari ja Juha. Otamme osaa heidän suureen suruunsa. Anu Laaksonen, Satu Miikkulainen, Mikko Peltokorpi ja Tarja Pykälä Kirjoittajat ovat Veijo Rautiaisen työtovereita Kehittämiskeskuksesta. 28 2/2011

29 sia uutisia uutisia uutisia uutisia uutisia uutisia uutisia uutisia uutisi utisia uutisia uutisia uutisia uutisia uu a uutisia uutisia uutisi a uutisia uut tisia uutisia uutisia uutisia Aluetiedottajista ja toimitusinsinööreistä verkkoviestijöitä Maanmittauslaitos.fi-sivustolla aloitti uusia ylläpitäjiä, kun aluetiedottaminen ja toimitussivujen teko käynnistyivät koulutuksilla maaliskuussa. Toimistojen nimeämille ns. aluetiedottajille pidettiin koulutustilaisuus, jossa perehdyttiin verkkouutisten tekoon ja julkaisujärjestelmään. Jatkossa maanmittauslaitos.fi-sivustolla näkyykin yhä enemmän paikallisia, aluetiedottajien tuottamia uutisia. Toimitusinsinöörit pääsevät nyt itse luomaan ja ylläpitämään isoille maanmittaustoimituksille omia verkkosivuja. Toimitussivujen ylläpitoa ja verkkotekstin kirjoittamista opastettiin koulutuksessa maaliskuussa. Kun toimituskartat ja perustiedot ovat verkossa, toimituksia koskevat puhelut ja sähköpostit vähenevät. Toimitusten sivut löytyvät osoitteesta sekä suoraan toimitusnumerolla Alueuutiset listautuvat etusivulla sekä osoitteessa Kiinteistörajat ja -tunnukset Karttapaikalla Karttapaikalla kävijä on maaliskuun puolivälistä alkaen saanut nähtäväkseen myös kiinteistörajat ja -tunnukset. Kiinteistörajat ovat mittakaavoissa 1: : ja kiinteistötunnukset mittakaavoissa 1: : Kiinteistörekisteristä tuleva aineisto päivitetään kuukausittain. Viisarin toimitus kylässä Kuva maanmittauslaitos/49/mml/11 Toivomuksia kiinteistörajojen ja -tunnusten saamiseksi Karttapaikalle on tullut jo pitkään palvelun peruskäyttäjiltä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saimme toiveen toteutettua. Veimme mielellämme tämänkin palvelun kaikkien kansalaisten saataville. Palautetta on tullut jonkin verran, käyttäjät ovat tyytyväisiä, Karttapaikasta vastaava Teija Tarvainen Tietopalvelukeskuksesta kertoo. Uudistus helpottaa myös asiakaspalvelun työtä, sillä asiakkaita voi nyt ohjata Karttapaikalle katsomaan kiinteistöjensä rajoja ja tunnuksia. Ohjeet kiinteistörajojen ja -tunnusten hakuun ovat osoitteessa Kuva pekka jussila/tipa Viisarin tekijät vierailivat Kirjapaino Uusimaan painossa Porvoossa 9.3. Oli antoisaa nähdä, miten painoprosessi toimii ja lehdestä tulee ihka oikea lehti putkahtaa painolinjalta. Kuvassa vasemmalta takarivissä toimitussihteeri Sari Putkonen Skrivauksesta ja taittaja Leena-Riitta Tuomaala Tietopalvelukeskuksesta. Eturivissä vasemmalta toimitussihteeri Mervi Laitinen ja päätoimittaja Pirkko Yliselä Keskushallinnosta, Kirjapaino Uusimaasta painopinnanvalmistaja Irma Helin ja tuotantoassistentti Saija Sihvola. Onnea Ville - Vuoden nuori metsänomistaja 2011 MTK ja Nordea pankki valitsivat maanmittausinsinööri (amk) Ville Häkkisen Etelä-Savon maanmittaustoimistosta Vuoden nuoreksi metsänomistajaksi. Ville on poikkeuksellisen aktiivinen etämetsänomistaja, jolla riittää energiaa myös Kangasniemen metsänhoitoyhdistyksen varapuheenjohtajan tehtäviin. Metsä tuli elämääni, kun perin vuonna 2000 metsää kuolinpesän osakkaana ja lunastin toisten osakkaiden osuudet metsästä itselleni. Metsä on minulle virkistys- ja touhuamispaikka. Käyn 56 hehtaarin palstallani Kangasniemellä viikoittain joko metsätöissä tai ihan vaan suunnittelemassa. Vuosittain metsätyöpäiviä tulee noin 30-40, Ville kertoo. Maanmittausinsinöörin, aktiivisen metsänomistajan ja metsänhoitoyhdistyksen luottamustoimien yhdistäminen täyttää Villen ajan tehokkaasti. Päivät menevät toimitusinsinöörin töihin ja viikonloput metsätöille. 2/2011 Kuva Anne Rauhamäki/MTK 29

30 ia tisia uutisia uutisia uutisia uutisia uutisia uutisia uutisia uutisia uu uutisia uutisia uutisi a uutisia uuti ia uutisia uutisia uutisia Huomasitko asiakaslehden uuden ilmeen? Asianhallintaa ja sähköistä arkistointia kehitetään projektissa Maanmittauslaitoksen asiakaslehti 1/2011 Vuosi kirjaamisia takana Uutta oppien, asiakkaita palvellen Valtakunnanrajankäynti valmistumassa Maanmittauslaitoksen aineistoja vapaaseen käyttöön Huomasitko, että Tietoa Maasta -asiakaslehti sai uuden, raikkaamman ilmeen vuoden ensimmäisen numeron myötä. Nyt lehti on myös aiempaa helpommin silmäiltävämpi. Lukemalla ingressit, kuvatekstit ja väliotsikot pitäisi asiakaslehden jutuista saada selville olennainen. Ulkoasun muutoksesta huolimatta tutut osiot, kuten ruotsinkieliset kokoomasivut ja sarjakuva on säilytetty ennallaan Juttujen selkeyteen ja lehden silmäiltävyyteen on uudistuksessa kiinnitetty erityistä huomiota. Lehden tekijänä haaste on tiivistämisessä. Tekstit eivät voi olla kovin pitkiä, sillä lukijat ovat yhä kiireiseimpiä, sanoo lehden päätoimittaja Liisa Kallela Tietopalvelukeskuksesta. Asiakaslehden uudistaminen on osa Maanmittauslaitoksen uuden brändin läpivientiä. Ensimmäisenä uudistui Lohkaisuja maasta -uutiskirje. Seuraavana uuden ilmeen saa Positio-lehti, jonka jälkeen on vuorossa Viisari. Sosiaalisesta mediasta ohjeistus kevään aikana Maanmittauslaitoksen hallinnollisten asiakirjojen asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin kehittämiseen on asetettu määrittelyprojekti. Työn on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Projektin johtoryhmään kuuluva Arkistokeskuksen johtaja Marja Rantala kertoo, että hallinnollisten asioiden asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin kehittämisellä tähdätään Maanmittauslaitoksen arkistostrategian mukaiseen kattavaan sähköiseen asiakirjojen käsittelyyn niin laitoksen sisällä kuin muiden viranomaisten tai asiakkaiden kanssa. Sähköisesti allekirjoitetut ja arkistoidut asiakirjat korvaavat käsin allekirjoitetut ja paperina arkistoidut. Laitos toimittaa jatkossa sähköisesti allekirjoitetut asiakirjat vastaanottajille joko ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen tai tarvittaessa perinteiseen tapaan postitse paperimuodossa. Asianhallinnan kehittämisellä on tiivis yhteys käynnissä olevaan Intra-projektiin ja sen yhteydessä arvioidaan uudelleen myös laitoksen verkkolevypalvelut ja dokumenttien hallinnan kokonaisuus Maanmittauslaitoksessa. Rantalan mukaan ydinprosesseissa asiakirjahallinnon sähköistäminen on jo varsin pitkällä. Nyt on tavoitteena nostaa myös hallinnon prosessit samalle tasolle sekä uudistaa samalla myös ajastaan jälkeen jäänyt hallintodiaari. Projektin kulkua voi seurata intrassa Projektit, työryhmät ja ohjausryhmät > Projektit ja projektiarkisto > AHAKE/mä. Miten Maanmittauslaitos voisi olla mukana sosiaalisessa mediassa? Tällä on kysyntää vai onko? Sosiaalisen median vaatimuskehitysprojekti pyörii ja pöyhii kevään aikana eri medioissa tavoitteenaan löytää Maanmittauslaitokselle sopivimmat kentät. Tai vaatimuskehitysprojektin tapaan se tulee ehdottamaan, miten kannattaisi edetä. Projektille on perustettu omaan käyttöön Facebook-sivu ja keskustelufoorumi Atrium-alustalle, seuraamme keskustelua Suomi24- ja Laki24-palstoilla. Otamme myös selvää, miten eri foorumit toimivat ja selvitämme hyötyjä ja käyttötarkoituksia muun muassa maanmittaustoimiston kannalta. Lisäksi projekti tuottaa Maanmittauslaitoksen henkilöstölle ohjeet, miten meillä esiinnytään sosiaalisessa mediassa. Projektia voi seurata intrassa > Projektit, laatu, strategiat ja yhteistyöhankkeet > Projektit, työryhmät ja ohjausryhmät > Projektit ja projektiarkisto > SOME/vk Yhdistyksillä huoli ALKU-hankkeesta ja alan korkeakouluopetuksesta Maanmittausalan yhdistykset ottivat kantaa ALKU-hankkeessa esitettyihin suunnitelmiin maanmittaustoimistojen toiminnan liittämisestä aluehallintovirastoihin (AVI) sekä alan korkeakouluopintojen uudelleen järjestelyihin. Yhdistysten mukaan maanmittaustoimistojen siirto olisi pitkä askel taaksepäin. Se voisi jopa uhata Maanmittauslaitoksen vakiintunutta puolueetonta kolmannen miehen asemaa. Siirto aiheuttaisi runsaasti kustannuksia, synnyttäisi tehotonta hallintoa ja heikentäisi myös kansalaisten saamaa palvelua. Maanmittauksen korkeakouluopinnot tulee julkilausuman mukaan jatkossakin järjestää siten, että opiskelijat hakevat nimenomaan maanmittausalan maisteritutkintoon johtavaan ohjelmaan. Yliopisto-opetuksen profiilin tulee säilyä terävänä ja alan työnantajien tulee voida osallistua opetuksen kehittämiseen työelämän tarpeita ajatellen. Julkilausuma esitettiin Maanmittauspäivillä Porissa. Sen oli allekirjoittanut 16 alan yhdistystä. Lue koko julkilausuma intrasta > Viestintä > Viisari > Viisari 2/ /2011

31 Antaisin sinulle kukan, mutta niitä on täällä niin vähän, vain oravalle marja ja ketulle leipä. (Risto Rasa) Tässä toisessa lehdessä brändikuvan aiheena on herkkä ketunleipä. 2/

32 Maanmittauspäivät Porissa Maanmittausväki kokoontui Promenadikeskukseen. Yhdistykset jakoivat huomionosoituksia ansioituneille maanmittausalan aktiiveille. Yli-insinööri Pekka Halme esitti maanmittausalan yhdistysten julkilausuman. Pääjohtaja Jarmo Ratia käsitteli tervehdyksessään kiinteistötietojärjestelmän kirjaamisosan uudistamisprojektia ja suunnitelmia liittää maanmittaustoimistot aluehallintoviranomaisiin. Maanmittauspäivillä tavataan luentojen lomassa tuttuja. Maanmittausjohtaja Juhani Jokela toivotti väen tervetulleeksi Vaasaan vuoden 2012 Maanmittauspäiville. Illallisilla viihdytti Gebardibändi. Pistä persoona peliin, Jorma Uotinen muistutti. kuvat joni kytölä/pisa

uutta Vähennämme ympäristökuormitustamme

uutta Vähennämme ympäristökuormitustamme Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti 3 / 2013 Aina kokeilemassa uutta Vähennämme ympäristökuormitustamme MML2014: Johtaminen ammattimaistuu maanmittarin vermeet OSA 3: maastotyövälineet Teksti ja kuva:

Lisätiedot

SKVL:n syystiedote 2012

SKVL:n syystiedote 2012 SKVL:n syystiedote 2012 Syksy 2012 1 Sisältö Toimitusjohtajan palsta... 4 Ensi tunnelmat laatuvalmennuksesta valmentajana... 6 Nappaa laatujärjestelmän hyödyt käyttöösi... 8 Asuntoportaalien kuopus Jokakoti.fi

Lisätiedot

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä 2 2014 taito-hanke Syyttäjälaitospäivä Tom IFStröm Mika AALto sisältö Tässä numerossa Pääkirjoitus: Kuuluuko? Kuuntelen 3 Lapsesta tuli TAITO 4 Korutonta kertomaa talousnäkymistä 7 Mika Aalto: Vain osaava

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA?

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] VÄITEKIRJA-SARJA mitä tapahtuu huomenna? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] KIRJOITTAJAT Maria Vesanen & Emma Varis KUVITUS JA TAITTO Lea-Maija Laitinen KUSTANTAJA Strateginen

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Soolibooli 1/12. Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8 27.1.2012

Soolibooli 1/12. Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8 27.1.2012 Soolibooli 1/12 27.1.2012 Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8 Sisällys >>> 3 Tutkimuksesta potkua opettajankoulutukseen Pääkirjoitus. 4 Mennen tullen Ajankohtaisia

Lisätiedot

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 R a u t a t i e v i r k a m i e s 1 3. 6. 2 0 1 1 n : o 3 s. 22 Karjaan asema on seitsemän palveluneuvojan työpaikka Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

8/2009. JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa

8/2009. JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa 8/2009 JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa sisältö 10 Maailmalta vyörynyt taantuma mullisti suomalaisen ohjelmistoyrityksen ja ajoi henkilöstön

Lisätiedot

kontrahti on hyötyä myös sinulle s. 8 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s.

kontrahti on hyötyä myös sinulle s. 8 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s. Puolustusministeriön peruskorjaus s. 4 Miten organisaatiomuutos hoidetaan hyvin? s. 14 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3 2010 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s.

Lisätiedot

Lisa Pelttarin kaksi roolia Sydänlääkäri ja johtaja

Lisa Pelttarin kaksi roolia Sydänlääkäri ja johtaja TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 2 / 2004 Kilpailuinstituutti ylittää tiede- ja yliopistorajat Lisa Pelttarin kaksi roolia Sydänlääkäri ja johtaja P ÄÄKIRJOITUS Yliopistojen kolmas tehtävä ei ole

Lisätiedot

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa. Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Merikoski jää historiaan. Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun

Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa. Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Merikoski jää historiaan. Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun 1/2012 Ketkä vastaavat kuntaväen työhyvinvoinnista? Verven työurapalvelut laajenevat Turkuun Merikoski jää historiaan Kun uralle tarvitaan uutta suuntaa Matti Anttonen johtaja Työkyky Kuntoutuspoliittinen

Lisätiedot

Duo. www.rtkpalvelu.fi

Duo. www.rtkpalvelu.fi Duo 2 www.rtkpalvelu.fi 2009 RTK-PALVELU OY ja TECHNOPOLIS OYJ: Laatu tulee työn tuloksena s. 4 RTK-PALVELU MAAJOUKKUEEN yhteistyökumppaniksi s. 20 SADAN MILJOONAN metsästys s. 22 1 RTK-PALVELU 2 2009

Lisätiedot

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie 1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,

Lisätiedot

Tavoitteena turvallinen, toimiva ja tehokas T3-sairaala

Tavoitteena turvallinen, toimiva ja tehokas T3-sairaala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Tuloksekasta hukkajahtia VSSHP:ssä LUE LISÄÄ SIVULTA»4 6 Tavoitteena turvallinen, toimiva ja

Lisätiedot

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Valmennuksen ydin on

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Valmennuksen ydin on ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE Huhtikuu 2008 TALENT MANAGEMENT Miksi kaikki ei voi sujua kuin tanssi? - Tommy Tabermann SIVU 11 Rekrytointi osana talent

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön

Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Lehti on toteutettu Yhteistyössä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa arjesta selviytymisen tueksi 2013 Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Maatalousyrittäjän hyvinvoinnista

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Liiton ARKKI SYYSKARAOKE. www.rttl.fi. Onko TES jo aivan täynnä? RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011

Liiton ARKKI SYYSKARAOKE. www.rttl.fi. Onko TES jo aivan täynnä? RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011 RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011 www.rttl.fi SYYSKARAOKE Onko TES jo aivan täynnä? Yle haluaa erottua eettisimpänä Förkortningen av Kvällsnytt ledde till personalnedskärningar Liiton ARKKI Liiton ARKKI 3/2011

Lisätiedot

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Sitran selvityksiä 88 Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Systeemi avaruudesta? Maaliskuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 88 ISBN 978-951-563-907-3 (nid.) ISBN 978-951-563-908-0 (PDF) www.sitra.fi

Lisätiedot

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi

Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Ei vain tätä päivää varten OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 3 2. Johdanto, tausta ja asetelma 4 3. Toteutus,

Lisätiedot