Hengenahdistukseen ja/tai rintakipuun liittyvät lääkärissäkäynnit ja hoitojaksot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hengenahdistukseen ja/tai rintakipuun liittyvät lääkärissäkäynnit ja hoitojaksot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä"

Transkriptio

1 Hengenahdistukseen ja/tai rintakipuun liittyvät lääkärissäkäynnit ja hoitojaksot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Matti Rekiaro

2 LYHENTEET 95 % CI 95 %:n luottamusväli AP Angina pectoris CK Kreatiinikinaasi CK-MB Kreatiinikinaasin sydänperäinen fraktio COPD Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus CPAP Jatkuva ylipainehengitys (Continous Positive Airway Pressure) CRP C-reaktiivinen proteiini EPSHP Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HARK Hengenahdistus ja rintakipu ICD Kansainvälinen tautiluokitus (International Classification of Diseases) ISO International Organization for Standardization kpa Kilopascal NYHA New York Heart Association PEF Uloshengityksen huippuvirtaus PaO2 Valtimoveren happiosapaine PaCO2 Valtimoveren hiilidioksidiosapaine PVK Pieni verenkuva SD Keskihajonta ST EKG:n ST-väli V4R Oikean puolen rintakytkentä V4R vs. Verrattuna (toiseen ryhmään), versus 5

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. KIITOKSET JOHDANTO KIRJALLISUUSKATSAUS HENGENAHDISTUS JA RINTAKIPU OIREINA OIREIDEN KIELI HENGENAHDISTUKSEN MÄÄRITELMÄ RINTAKIVUN MÄÄRITELMÄ HENGENAHDISTUS JA RINTAKIPU SAIRAUKSIEN OIREINA HENGITYKSEN JA SYDÄMEN TOIMINNAN SÄÄTELY HENGITYKSEN SÄÄTELY SYDÄMEN TOIMINNAN SÄÄTELY HENGENAHDISTUKSEN JA RINTAKIVUN MEKANISMIT HENGENAHDISTUSAISTIMUKSEN SYNTY KIVUN SYNTY DYSPNEAN JA RINTAKIVUN ESIINTYVYYS JA ILMAANTUVUUS AIHEUTTAJASAIRAUKSIEN YLEISYYS TYYPILLISESTI HENGENAHDISTUSTA TUOTTAVAT SAIRAUDET TYYPILLISESTI RINTAKIPUA TUOTTAVAT SAIRAUDET PITKÄAIKAISSAIRAUKSIEN KOMORBIDITEETTI HENGENAHDISTUSTA JA RINTAKIPUA TUOTTAVIA SAIRAUKSIA TYYPILLISESTI HENGENAHDISTUSTA TUOTTAVIA SAIRAUKSIA JOHDANTO ASTMA PITKÄAIKAINEN AHTAUTTAVA KEUHKOSAIRAUS (COPD) HENGITYSTIETULEHDUKSET SYDÄMEN VAJAATOIMINTA KEUHKOEMBOLIA MUITA HENGENAHDISTUKSEN SYITÄ PERUSTUTKIMUSTEN HYÖTY TYYPILLISESTI RINTAKIPUA TUOTTAVIA SAIRAUKSIA JOHDANTO KROONINEN SEPELVALTIMOTAUTI SYDÄNINFARKTI JA MUU AKUUTTI SYDÄNLIHASISKEMIA RYTMIHÄIRIÖT RUOKATORVEN REFLUKSITAUTI JA MOTILITEETTIHÄIRIÖT TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET MUITA RINTAKIVUN SYITÄ PSYYKKISET SYYT PANIIKKIHÄIRIÖOIREYHTYMÄ DEPRESSIO YHDEN VAI USEAMMAN SELITTÄJÄN MALLI OIREILLE? LAATU JA LAADUNVARMISTUS TERVEYDENHUOLLOSSA PALVELUJEN PORRASTUS JA KÄYTTÖ RAKENTEET TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT TUTKIMUKSEN TAUSTA POTILAAT TUTKIMUKSEN RAKENNE TUTKIMUSALUE KARTTA PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO: ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILASTOLLISET MENETELMÄT KÄSITTEET

4 6. TUTKIMUSTULOKSET TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KULUSTA ESISELVITYS MARRASKUUSSA YLEISTÄ PERUSTIETOJA POTILAISTA PERUSSAIRAUDET OIREET HENGENAHDISTUKSEN JA RINTAKIVUN SYYT TEHDYT TUTKIMUKSET JATKOHOITO RESURSSISELVITYS KATTAVUUSTUTKIMUS PÄÄTUTKIMUS AINEISTO VASTAANOTTOKÄYNNIT KOTIUTUKSET POTILAAT, JOILLA OLI SEKÄ HENGENAHDISTUSTA ETTÄ RINTAKIPUA YLEISIMPIEN SAIRAUKSIEN PIIRTEET ESI- JA PÄÄTUTKIMUKSEN VERTAILU VASTAANOTTOKÄYNTIEN JA OSASTOJAKSOJEN MÄÄRÄ DIAGNOSTIIKAN LAATU YLEISTÄ ANGINA PECTORIS SYDÄMEN VAJAATOIMINTA POHDINTA AINEISTO JA MENETELMÄT TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN RAKENNE LÄÄKÄRISSÄKÄYNTIEN JA HOITOJAKSOJEN MÄÄRÄ HENGENAHDISTUKSEN JA RINTAKIVUN SYYT DIAGNOSTIIKAN LAATU KESKEISIMMÄT PÄIVYSTYSTUTKIMUKSET HENGENAHDISTUS TULOSYYNÄ RINTAKIPU TULOSYYNÄ LÄÄKÄREIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET HENGENAHDISTUS JA RINTAKIPU OIREINA JA OIREPARINA HOIDON LAATU SEPELVALTIMOTAUTI ASTMA ALUEELLISEN HOITO-OHJELMAN TARVE JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO ENGLISH SUMMARY ALUEELLINEN HOITO-OHJELMA PÄIVYSTYSPOTILAS, TULOSYY HENGENAHDISTUS PÄIVYSTYSPOTILAS, TULOSYY RINTAKIPU LÄHDEKIRJALLISUUS LIITTEET LIITETAULUKOT TUTKIMUSLOMAKKEET

5 1. KIITOKSET T utkimus tehtiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Suomen kuntaliiton kanssa. Esimieheni, sisätautiopin professori Amos Pasternack on työni ohjaajana syventynyt kärsivällisesti ja aikaa säästämättä tutkimukseen liittyviin kysymyksiin. Ilman hänen asiantuntemustaan ja tukeaan työni ei olisi valmistunut. Osoitan hänelle lämpimät kiitokseni. Hengenahdistuksen ja rintakivun yhdistäminen tutkimusaiheeksi oli Seinäjoen sairaalan sisätautien ylilääkärin, dosentti Hannu Puolijoen oivallus. Olen syvästi kiitollinen hänelle siitä avusta ja kannustuksesta, jonka hän kokeneena tutkijana ja kliinikkona on voinut antaa minulle näiden neljän vuoden ajan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistettiin vuonna 1993 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa useita hoidon kehittämiseen tähtääviä laadunvarmistusprojekteja. Päävastuun suunnittelusta kantoivat Suomen Kuntaliiton silloinen hallintoylilääkäri, dosentti Seppo Leisti ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin konservatiivisen tulosalueen johtaja, ylilääkäri, LKT Jussi Korpi. Dosentti Seppo Leistin idearikkaus oli korvaamaton apu tutkimuksen alusta alkaen. Laatuprojektien seurantaryhmänä toimi sairaanhoitopiirin johtoryhmä - johtajaylilääkäri Aarno Särmö, sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki sekä johtava hoitaja Saara Ijäs. Dosentti Seppo Leisti ja LKT Jussi Korpi järjestivät yhdessä johtoryhmän kanssa erinomaiset edellytykset tämän tutkimuksen toteutukselle. Siitä vilpitön kiitos heille kaikille. Olen kiitollinen apulaisprofessori Pekka Laippalalle, joka on neuvonut minua yksityiskohtaisesti tutkimusaineiston tilastollisessa käsittelyssä. Kiitän esitarkastajia dosentti Marjukka Mäkelää ja dosentti Juha Mustosta erittäin hyödyllisistä ohjeista ja korjausehdotuksista käsikirjoituksen tarkastusvaiheessa. Erikoissairaanhoitaja Saara Sippola teki mittavan työn taltioidessaan tutkimusaineiston ATK-tietokantaan. Diplomi-insinööri Unto Tillander perehdytti minut tilastotieteen perusteisiin. Yleislääketieteen erikoislääkäri Kari Eskola ja sisätautien erikoislääkäri Jussi Jouppila antoivat monia kliinisesti arvokkaita neuvoja tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Olen kiitollinen FM Taina Karhulle ja FM Michael Peacockille kieliasun tarkastamisesta. Lapuan terveyskeskuksen ylilääkäri Martti Luomala edusti perusterveydenhuollon näkökulmaa tutkimusta suunniteltaessa. Ilman terveyskeskuksissa, sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja yksityisvastaanotoilla toimineiden lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan ponnisteluja tutkimusta ei olisi voitu tehdä. Toivon tutkimustulosten auttavan lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa siinä arvokkaassa työssä, jota me kukin teemme potilaidemme parhaaksi. Tässä tehtävässä tarvitsemme järkeä ja sydäntä. "Pitkä odotus ahdistaa sydäntä, elämä elpyy, kun toive täyttyy" (Sananlaskut 13:12). Tutkimusta ovat tukeneet apurahalla Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien hallitukset sekä Tampereen tuberkuloosisäätiö. Omistan tämän kirjan vaimolleni Riitta-Liisalle sekä pojilleni Jussille ja Miikka-Matille, jotka ovat osoittaneet suurenmoista joustavuutta ja pitkämielisyyttä syventyessäni tutkimustyöhön. Pirkkalassa lokakuussa 1997 Matti Rekiaro 8

6 2. JOHDANTO Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestelmällinen laadunhallinta käynnistyi vuonna 1993 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Sisätautien laadunvarmistus suunnattiin hengenahdistukseen ja rintakipuun liittyviin lääkärissäkäynteihin ja hoitojaksoihin niiden yleisyyden, suuren kliinisen merkityksen ja kustannusvaikutusten vuoksi. Hengenahdistus ja rintakipu ovat tavallisia syitä ajanvaraus- ja päivystyskäynneille sekä osastojaksoille niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Oireiden syynä voi olla toisaalta viattomia, toisaalta ennusteellisesti vakavia, välittömiä hoitopäätöksiä vaativia sairauksia, mikä edellyttää hoitavalta lääkäriltä korkeatasoista asiantuntemusta. Koska useat sairaudet tuottavat sekä hengenahdistusta että rintakipua (Adler 1982, Braunwald 1988 ja 1991, Seaton 1989), tarkasteltiin molempia oireita samanaikaisesti. Tutkimuskohteena olivat 15 vuotta täyttäneet potilaat, joilla esiintyi tai oli esiintynyt joko hengenahdistusta tai rintakipua tai molempia riippumatta siitä, oliko kyseessä potilaan hankalin oire vai sivuoire. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Kuinka paljon ja missä sairaanhoitopiirin alueella tapahtui hengenahdistukseen ja rintakipuun liittyviä lääkärissäkäyntejä ja hoitojaksoja? 2) Mitkä olivat oireiden arvioidut syyt? 3) Mitä tutkimuksia näille potilaille tehtiin päivystystilanteessa? 4) Millaiset olivat erityisesti terveyskeskusten tutkimus- ja hoitomahdollisuudet ja kehittämistarpeet tämän potilasryhmän hoidossa? 5) Oliko hengenahdistuksen ja rintakivun tarkastelu oireparina perusteltua? 6) Millainen oli sepelvaltimotauti- ja astmapotilaiden hoidon laatu? 7) Esiintyikö rintakivun tai hengenahdistuksen vuoksi päivystykseen hakeutuneiden potilaiden tutkimisessa sellaisia puutteita, joiden vuoksi olisi aiheellista esittää suositus alueelliseksi päivystyspotilaiden hoito-ohjelmaksi? Tutkimuksessa ei arvioitu kustannusvaikutuksia, vaan lähtökohta oli kliininen. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan hengenahdistusta ja rintakipua oireina, aiheuttajasairauksien epidemiologiaa, patofysiologiaa, tunnistamista sekä astman ja sepelvaltimotaudin osalta myös hoidon pääpiirteitä. Vaikka lähestymistapa on diagnoosipohjainen, on oireiden kokeminen usein monisyinen tapahtuma, joka on nähtävä biologisena ja psykososiaalisena kokonaisuutena. 3. KIRJALLISUUSKATSAUS 3.1 HENGENAHDISTUS JA RINTAKIPU OIREINA OIREIDEN KIELI Ainoastaan potilas pystyy viestittämään oireen luonteesta ja voimakkuudesta, suoraa mittausmenetelmää ei ole. Oireen kokeminen ja kuvailu ovat sidoksissa paitsi mahdolliseen (yhteen tai useampaan) taustasairauteen, myös erilaisiin kulttuuri-, kokemus- ja kielisidonnaisiin tekijöihin laajassa psykososiaalisessa verkostossa (Altose 1985, Ketovuori 1989). 9

7 3.1.2 HENGENAHDISTUKSEN MÄÄRITELMÄ Hengenahdistuksella tarkoitetaan potilaan tuntemaa hengityksen vaikeutumista tai ponnistelun tarvetta hengittäessä (awareness of respiratory effort) (Tobin 1990). Eri sairauksiin liittyvää dyspneaa saatetaan ilmaista erilaisin sanavalinnoin ja ilmaisuin (Simon 1990, Elliot 1991). Oireen tyypillisiä kuvauksia ovat seuraavat: en saa tarpeeksi ilmaa sisään, hengitys tuntuu kireältä tai ahtaalta, rinnassa ahdistaa, kurkussa on ahdasta, olo on tukahduttava, hengästyttävä (Sovijärvi 1991). Subjektiivisen kokemuksen hengenahdistuksesta ja sen kuvailemisen vaikeudesta saa pidättämällä hengitystä mahdollisimman pitkään: lopussa olo muuttuu sietämättömäksi, jolloin hengitystä ei enää pysty pidättämään (Tobin 1990). Hengenahdistus ei tarkoita samaa kuin hengitysinsuffisienssi, joka määritellään valtimoveren kaasuanalyysin perusteella (PaO2 < 8,6 kpa ja/tai PaCO2 > 6,5 kpa) RINTAKIVUN MÄÄRITELMÄ Rintakivulla tarkoitetaan rintakehän alueella tuntuvaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta (Braunwald 1988). Kansainvälisen määritelmän mukaan kipu on epämiellyttävä aistimus tai tunnekokemus, joka liittyy jo tapahtuneeseen tai uhkaavaan kudosvaurioon tai jota potilas kuvaa samanlaisin käsittein kuin kudosvauriossa koettavaa tuntemusta (IAP 1986) HENGENAHDISTUS JA RINTAKIPU SAIRAUKSIEN OIREINA Sydänsairauksien oireena esiintyy rintakipua, hengenahdistusta, tykytystuntemuksia, turvotuksia, yskää, veriyskää, poikkeavaa väsymistä ja tajunnanhäiriökohtauksia (Braunwald 1988). Hengenahdistus on tyypillistä hengityselinsairauksissa, joiden muita tavallisia oireita ovat yskä, yskösten ja veriyskösten esiintyminen sekä rintakipu (Seaton 1989). Rintakipua ja hengenahdistusta voivat lisäksi aiheuttaa monet muutkin sairaudet (Adler 1982, Braunwald 1988 ja 1991, Seaton 1989). Vaikka hengenahdistus on yleinen ja tärkeä kliininen ongelma, sen selvittelystrategioista on niukasti tietoa. Tämä johtunee siitä, että kyseessä on oire, jonka määrittely ja mittaaminen on vaikeaa sekä erotusdiagnostinen kirjo laaja (Altose 1985, Pratter ja Bartter 1991, Gillespie 1994). Samalla ihmisellä saattaa olla useita hengenahdistusta ja rintakipua tuottavia syitä ja oireilu vaihtelee samallakin ihmisellä eri aikoina: samantyyppinen fysiologinen tapahtuma tuottaa ajoittain oireen, ajoittain ei. Oireen kokeminen liittyy monimutkaisiin psykososiaalisiin vuorovaikutuksiin. Potilas saattaa olla myös herkistynyt viskeraalisille tuntemuksille keskushermoston ärsykekäsittelyn eroavuudesta johtuen (Castell 1992). Dyspnean ja rintakivun diagnostiikan on oltava koosteista ja järjestelmällistä. Tällaisen mallin kehittämiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa erityisesti hengenahdistusta aiheuttavien syiden kirjosta ja yleisyydestä (Pratter ja Bartter 1991, Killian ja Jones 1994). 10

8 3.2 HENGITYKSEN JA SYDÄMEN TOIMINNAN SÄÄTELY HENGITYKSEN SÄÄTELY Hengityksen ohjauksesta vastaavat yhdessä aivokuoren kanssa ydinjatkoksen ja aivorungon säätelykeskukset sekä erilaiset kemo- ja sensorireseptorit (Phillipson 1978, Sovijärvi ja Salorinne 1994 ja 1997). Kemoreseptorit sijaitsevat karotisalueella, aortan kaaressa sekä ydinjatkoksessa. Sensorireseptorit jaetaan keuhkojen sisäisiin ärsytys-, venytys ja C-säiereseptoreihin (Jreseptorit, jukstakapillaarireseptorit) sekä ekstrapulmonaalisiin hengityslihaksissa ja niiden lähellä sijaitseviin proprioseptiivisiin mekanoreseptoreihin (Despopoulos 1986a, Tobin 1990). Hengityskeskuksesta lähtevät, sekä tahdonalaista että autonomista toimintaa välittävät, säikeet kulkevat selkäytimen etusarveen ja sieltä hengityslihaksiin (Sovijärvi ja Salorinne 1994). Tärkeimmät hengityslihakset ovat pallealihas ja kylkiluuvälilihakset (Tobin 1990), joiden alueelta ärsykkeet siirtyvät keskushermostoon palleahermon ja kylkivälihermojen kautta. Ilmateistä ja keuhkoista tulevasta informaatiosta valtaosa kulkee vagushermon mukana keskushermostoon. Vaguksen mukana keuhkoihin menevät parasympaattiset säikeet välittävät keuhkoputkiston sileän lihaksen supistumiskäskyn sekä bronkusrauhasten limanerityksen lisääntymisen. Torakaalisten sympaattisten ganglioiden kautta menevän sympaattisen hermotuksen vaikutukset ovat vastakkaisia (Richardson 1979, Tobin 1990, Laitinen ja Laitinen 1997). Autonominen hermosto säätelee myös verenvirtausta bronkiaalialueella, epiteelissä sijaitsevien neuroendokrinologisten solujen toimintaa, epiteelin läpäisevyyttä sekä välittäjäaineiden vapautumista tulehdusreaktiossa (Laitinen ja Laitinen 1997). Keuhkoista on löydetty myös nonadrenerginen nonkolinerginen hermotus, jota pidetään keskeisenä bronkodilaation synnyssä SYDÄMEN TOIMINNAN SÄÄTELY Verenkierron säätelykeskukset sijaitsevat aivorungossa ja ydinjatkoksessa ja ovat yhtey-dessä aivokuoreen sekä hypotalamukseen (Kupari 1994). Ohjauksesta vastaa autonominen hermosto neuraalisesti ja humoraalisesti. Sympaattinen hermotus menee sydämeen kaulan ja rintakehän ylimpien sympaattisten hermosolmukkeiden kautta (Kupari 1994). Sympaattinen hermoärsytys kiihdyttää sinussolmukkeen toimintaa, kalvojännitteen purkautumista ja palautumista, johtumisnopeuksia sekä supistusvireyttä. Parasympaattinen hermotus menee sydämeen vagushermon kautta, ja sen vaikutukset ovat vastakkaiset sympaattiselle hermostolle (Despopoulos 1986b). Sydämessä on runsaasti venytyksen muutoksiin reagoivia hermoaistimia, joista ärsykkeet tulevat pääasiassa parasympaattista tietä aivorungon valvontakeskuksiin. Sydämestä tulevien sympaattisten hermojen fysiologinen merkitys tunnetaan puutteellisesti (Kupari 1994). 11

9 3.3 HENGENAHDISTUKSEN JA RINTAKIVUN MEKANISMIT HENGENAHDISTUSAISTIMUKSEN SYNTY Hengästyminen on äärirasituksessa fysiologinen ilmiö ja ilmaantuu yleensä ventilaation ollessa yli 70 % maksimaalisesta tahdonalaisesta ventilaatiokapasiteetista (Sovijärvi ja Salorinne 1994). Toisaalta yksilön psyykkinen rakenne ja sosiaaliset tekijät muovaavat hengenahdistuksen kokemista merkittävästi (Altose 1985). Hengenahdistusaistimus heikkenee iän myötä (Silvestri ja Mahler 1993). Tutkimuksia hengenahdistuksen mekanismien selvittämiseksi on tehty sekä terveistä että sairaista, esimerkiksi hengityshalvauspotilaista. Hengitysilman hiilidioksidiosapaineen nostaminen aiheuttaa hengenahdistusta, mikä viittaa kemoreseptoreiden merkitykseen aistimuksen synnyssä (Opie 1959, Patterson 1962, Castele 1985, Banzett 1989, Tobin 1990). Toisaalta kroonista ahtauttavaa keuhkosairautta poteva voi adaptoitua korkeaan PaCO2-tasoon kokematta hengenahdistusta levossa. Keuhkojen sisäisten reseptoreiden ja vagushermon välittämän informaation merkitys hengenahdistuksen synnyssä on kiistanalainen (Guz 1966, Altose 1985, Banzett 1987, Winning 1988 ja Tobin 1990). Pallean lihasreseptoreita pidetään dyspnean synnyssä keskeisinä (Campbell 1967, Noble 1971, DiMarco 1982, Gottfried 1984, Eisele 1987, Tobin 1990). Campbellin ja Howellin esittämän pituus-jännitysteorian mukaan hengenahdistustuntemus syntyy, kun hengityslihasten tuottaman jännityksen ja tämän seurauksena syntyvän lihaksen pituusmuutoksen välinen tasapaino häiriintyy. Normaalitilanteessa hengityslihasten supistumista seuraa odotetun suuruinen lihaksen lyhentymä. Kun tämä suhde muuttuu esimerkiksi obstruktion vaikeuttaessa keuhkojen tyhjenemistä, ilmaantuu hengenahdistus (Campbell ja Howell 1963). Hengenahdistus voi johtua myös kasvojen alueen trigeminushermon ja ylähengitystiereseptoreiden ärsytyksestä (Schwartzstein 1987, Simon 1991). Hengenahdistus tuntuu sekä terveillä että hengityselinsairauksia potevilla lievempänä omatoimisesti tehostetussa hengityksessä kuin vastaavan tasoisessa hiilidioksidin kiihdyttämässä hengityksessä, vaikka itse hengitysmekaniikassa ei ole eroa (Adams 1985, Altose ym. 1986, Freedman 1987, Lane 1987). Dyspnean on todettu olevan suhteettoman voimakas keuhkofunktiotutkimuksissa todettuun poikkeavuuteen nähden osalla niistä kroonista bronkiittia sairastavista, jotka sairastavat myös ahdistushäiriöitä, depressiota tai hysteerisiä reaktioita (Burns 1969, Hudgel ym. 1982). Altose korostaakin, että hengenahdistuksessa ja kivussa on samankaltaisia piirteitä ja psykologisten ja psyykkisten tekijöiden merkitys on siksi hyvin ymmärrettävissä. Molempiin liittyy erilaisia affekteja ja psykososiaaliset tekijät vaikuttavat voimakkaasti oireen kokemisessa (Altose 1985). Kliinisessä työssä voidaan soveltaa Sovijärven ja Salorinteen esittämää tiivistelmää afferentin ja efferentin syötön epäsuhdasta: hengenahdistus syntyy, kun rintakehän alueen proprioseptiivisistä reseptoreista (lihassukkula, jänne- ja nivelaistit) sekä keuhkojen venytysreseptoreista hengityskeskuksiin tuleva neuraalinen takaisinsyöttö ei ole riittävä hengityskeskuksista hengityslihaksistoon menevään syöttöön nähden. Myös keuhkojen välikudoksessa sijaitsevien J-reseptoreiden aktivoituminen voi aikaansaada hengenahdistusta. Syynä voivat olla myös hengityskeskuksen säätelyhäiriöt, limbisen järjestelmän yliaktivoituminen emootioissa sekä alentunut proprioseptiivinen tai elämystason 12

10 kynnys (Sovijärvi ja Salorinne 1994 ja 1997). American Thoracic Societyn hengenahdistusta käsitelleen symposiumin yhteenvedossa todetaankin, että hengenahdistus on sidoksissa (a) keskushermostosta hengityslihaksiin menevään neuraaliseen syöttöön, (b) reflektorisiin hengitystä kiihdyttäviin tekijöihin, (c) hengityslihasaktiviteettiin, (d) elimistön hiilidioksidipitoisuuden suurenemiseen ja hypoksiaan sekä (e) periferiasta tulevien impulssien käsittelyyn keskushermostossa (Burki 1988). Hengenahdistuksen subjektiivisen voimakkuuden arviointiin soveltuvat Borgin asteikko (Borg 1982) ja visuaalinen analoginen viiva-asteikko (Stark 1982, Mahler ja Horowitz 1994). Epidemiologisissa tutkimuksissa on maassamme käytetty myös kliiniseen työhön soveltuvaa neliportaisen Medical Research Council -asteikon kotimaista sovellusta, joka perustuu hengenahdistuksen aiheuttamaan suorituskykyrajoitukseen (Isoaho ym. 1994). Muita luokitteluja ovat esimerkiksi astman vaikeusasteen arvioimiseksi kehitetty Sherwood Jones -asteikko (Davis ym. 1980), Mahlerin indeksi (Mahler ym. 1984), elämänlaatua arvioiva Chronic Respiratory Questionnaire (CRQ) -kysely (Guyatt ym. 1987) sekä Abramsonin hengitystieoireisiin perustuva luokittelu (Abramson ym. 1991). Vaikka anamneesipohjaisia luokitteluja on kritisoitu (O'Connor ja Weiss 1994), ne soveltuvat erityisesti yksittäisen potilaan arvioon ja seurantaan KIVUN SYNTY Kipuimpulssi syntyy kipureseptorien ärtyessä kudosvauriossa (Hyvärinen 1975, Närhi 1989). Laukaisija voi olla mekaaninen, terminen tai kemikaalinen (Despopoulos 1986c, Närhi 1989). Hermopäätteistä vapautuu toistuvan ärsytyksen seurauksena herkistäviä neuropeptidejä, jolloin signaali havaitaan aiempaa herkemmin ja elimistö pystyy suojautumaan tehokkaasti kivun aiheuttajalta (Fields ja Martin 1994). Kipuärsykkeitä kuljettava kipurata on yhteydessä aivojen vireystilaa sekä tunneelämää sääteleviin rakenteisiin, mikä selittää kipuaistimuksen voimakkaat heräte- ja tunnevaikutukset (Despopoulos 1986c). Lisäksi keskushermosto säätelee jatkuvasti kipuimpulssien etenemistä aivokuorelle (Ruch 1979, Procarri ja Zoppi 1983, Siurala 1983, Stenberg 1983). Sisäelimistä tulevia hermosyitä on vähän suhteessa hermotettavan alueen kokoon, joten kivun paikantaminen on vaikeaa (Stenberg 1983). Lisäksi sisäelimistä tulevat hermoradat risteävät iholta tulevien ratojen kanssa, minkä vuoksi kipu tuntuu usein iholla (konvergenssi-ilmiö). Ihotunto herkistyy tällä ihoalueella usein hyperalgesiaksi, mikä voi johtaa reflektoriseen luustolihasspasmiin sekä sekundaarikipuun (Despopoulos 1986c). Kipuaistimusta voidaan tarkastella rinnakkaisprosessointina (Ketovuori 1989). Kivun käsittely tapahtuu mallin perusteella samanaikaisesti sekä sensorisella että emotionaalisella tasolla. Sensorinen käsittely sisältää tietoja kivun sijainnista ja erilaisista sensorisista ominaisuuksista, joita ovat esimerkiksi kuumottavuus, puristavuus, sykkivyys ja vihlovuus. Emotionaalinen käsittely sisältää kivun aiheuttamien vaivojen ja kiusan tunteiden kokonaisuuden. Kipu jaetaan akuuttiin kipukokemukseen ja krooniseen kipukäyttäytymiseen (Ketovuori 1989). Kipu luokitellaan krooniseksi, kun se on kestänyt yli 3 6 kuukautta (Saarijärvi ja Joukamaa 1993). Akuutille kivulle on ominaista sympaattisen hermoston aktivoituminen ja ahdistuneisuus, kroonisessa kivussa korostuvat psyykkiset oireet, kuten 13

11 unihäiriöt, ärtyneisyys, ruokahaluttomuus, ummetus, psykomotorinen estyneisyys, sosiaalinen eristäytyneisyys, poikkeava sairauskäyttäytyminen ja depressio. Psykososiaaliset tekijät voivat vääristää tai estää kivun ilmaisun, jolloin menetetään kivun hälytysarvo. Psykologisten keinojen hyödyntäminen myös kivun hoidossa on perusteltua, koska niiden teho erityisesti tutkimus- ja toimenpidekipuihin on hyvä. Kivun psykologisen hoidon epäonnistuminen akuutissa vaiheessa voi altistaa kivun kroonistumiselle (Chapman ja Turner 1986). Psykologiset tekijät ovat osasyynä siihen, että kivun voimakkuus ei kerro luotettavasti kivun aiheuttamissyyn tai -syiden vakavuutta. Rintakivun syntymekanismeja käsitellään aiheuttajasairauksien yhteydessä. Päivystyspotilaiden rintakivun voimakkuutta voidaan arvioida Borgin asteikolla (Borg 1982), visuaalisella analogisella viiva-asteikolla (Stark 1982) sekä potilaan käyttämiin kipua kuvaaviin adjektiiveihin perustuvalla kipumittarilla (Ketovuori 1980, 1984 ja 1989). Kliiniseltä kannalta on tärkeä selvittää kivun tai muiden oireiden tuottama käytännön haitta potilaalle. Sen tutkimiseen soveltuvat kivun aiheuttamaan suorituskykyrajoitukseen pohjautuvat Canadian Cardiovascular Societyn luokittelu (Campeau 1976), Goldmanin aktiviteettiasteikko (Goldman 1981) sekä yleisimmin käytetty neliportainen New York Heart Associationin NYHA-luokittelu (The Criteria Committee 1964). 3.4 DYSPNEAN JA RINTAKIVUN ESIINTYVYYS JA ILMAANTUVUUS Dyspnean esiintyvyys on vaihdellut väestötutkimuksissa 3:n ja 25 %:n välillä (Dodge 1980, Huhti 1980, Eriksson 1987, Vestbo 1988, Dalphin 1989, Viege 1989, Krzyzanowski 1990, DiPede 1991). Sairaalaan lähettämisen syynä hengenahdistus on ollut eri tutkimuksissa %:lla potilaista (Pearson 1981, Mustchin 1982, Schmitt 1986). Yhdysvalloissa tehdyssä väestökyselyssä 12 % haastatelluista ilmoitti kärsineensä viimeisimmän vuoden aikana rintakivusta yhtäjaksoisesti vähintään vuorokauden ajan tai viimeisimmän kuuden kuukauden aikana vuorokautta lyhyempiä, mutta toistuvia jaksoja (Von Korff 1988). Yhdysvalloissa perusterveydenhuollon sairauskertomuksen otoksessa 10 % potilaista oli käynyt lääkärissä rintakivun ja 4 % hengenahdistuksen vuoksi viimeisimmän kolmen vuoden aikana (Kroenke ja Mangelsdorff 1989). Suomessa rintakivun ja hengenahdistuksen yleisyyttä on selvitetty Kansaneläkelaitoksen autoklinikkatutkimuksessa (30 59-vuotiaita henkilöä, Reunanen 1989) ja Mini-Suomi -tutkimuksessa (30-vuotta täyttäneitä henkilöä, Aromaa ym. 1989). Mini-Suomi -tutkimuksessa hengenahdistusoireita tunsi jo levossa tai vähäisessä rasituksessa työikäisistä sekä miehistä että naisista 2 % ja eläkeikäisistä 12 %. Angina pectoris -tyyppistä ruumiilliseen rasitukseen liittyvää rintakipua ilmoitti tunteneensa 3 % alle 45-vuotiaista, eläkeiän alkuun mennessä lähes 20 %:lla oli esiintynyt tällaista oireilua (Aromaa ym. 1989). Työikäisistä miehistä ja naisista 8 % ja eläkeikäisistä 15 % ilmoitti kokeneensa yli puoli tuntia kestäneen ankaran rintakipukohtauksen. Göteborgin ja Malmön sairaaloiden päivystyspoliklinikoille hakeutui rintakivun vuoksi keskimäärin neljä potilasta asukasta kohti päivittäin (Karlson ym. 1991, Iwarson ym. 1996). Sairaudet, joihin liittyy hengenahdistusta ja rintakipua, ovat tavallisia syitä lääkärissäkäynneille. Lapualla vuonna 1977 tavallisimmat syyt terveyskeskuskäyntiin olivat hengitystietulehdukset (16 %), tapaturmat (13 %) ja verenpainetauti (10 %) (Kekki 1983). Kauhajoella vuonna 1991 yleisimmät terveyskeskuksen ajanvarausvastaanottokäynnin syyt olivat tuki- ja liikuntaelinten (17 %) ja hengityselinten taudit (12 %), ai- 14

12 neenvaihduntasairaudet (11 %), hermoston ja aistimien sairaudet (10 %), verenkiertoelimistön sairaudet (9 %) sekä muut syyt (11 %), joihin kuuluivat esimerkiksi terveystarkastukset ja poliisille annettu virka-apu (Harju 1993). Yleisimmät päivystyskäyntien syyt olivat hengityselinten taudit (24 %), vammat ja myrkytykset (18 %), hermoston ja aistimien sairaudet (11 %), tuki- ja liikuntaelinten (10 %) sekä verenkiertoelimistön sairaudet (7 %). Tammisaaren alueella vuonna 1979 terveyskeskuspotilaiden yleisimmät diagnoosit olivat käynnin aineistossa hengitystietulehdukset (21 %), verenpainetauti (9 %) sekä sydämen vajaatoiminta (4 %). Angina pectoriksen osuus oli 2 % (Hagman 1981). 3.5 AIHEUTTAJASAIRAUKSIEN YLEISYYS TYYPILLISESTI HENGENAHDISTUSTA TUOTTAVAT SAIRAUDET Hengenahdistuksen syiden yleisyysjärjestyksestä on niukasti tietoa. Tutkimusten potilasmateriaali on ollut valikoitunutta, mikä vaikeuttaa tulosten soveltamista maamme terveydenhuoltojärjestelmään. Päivystystilanteissa korostuvat äkillistä hengenahdistusta tuottavat sairaudet ja ajanvarausvastaanotoilla hitaasti pahenevat tai lievähköjä ajoittaisia oireita tuottavat sairaudet. Diagnoosijakauma on todennäköisesti erilainen perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Fedullo tutki dyspnean syytä Yhdysvalloissa 162 potilaalla, jotka olivat hakeutuneet sairaalapäivystykseen hengenahdistuksen vuoksi. Potilaiden keski-ikä oli 62 vuotta; sukupuolijakaumaa ei ilmoitettu. Diagnoosi perustui päivystyspoliklinikalla tehtyyn arvioon. Sydänperäisten syiden osuus oli 32 % ja hengityselinsairauksien 54 %. Tavallisimmat aiheuttajat olivat sydämen vajaatoiminta (26 %), astma (25 %), COPD (15 %), sydäninfarkti (6 %), psykogeeniset syyt (4 %) ja hengitystietulehdukset (10 %). Muita syitä olivat mm. keuhkosyöpä, tuki-ja liikuntaelimistön sekä keskushermoston sairaudet, anemia, ilmarinta, keuhkoembolia, pleuranestekertymä, diabeettinen ketoasidoosi ja nopealyöntisyysrytmihäiriö (Fedullo 1986). Mulrowin kirjallisuuspohjaisessa koosteanalyysissa oli mukana 908 sekä äkillistä että pitkäkestoista hengenahdistusta sairastavaa potilasta. Kardiaalisten sairauksien osuus oli %, keuhkoperäisten % ja psyykkisten alle 5 %. Sydänperäisistä syistä yleisin oli sydämen vajaatoiminta ja keuhkoperäisistä astma ja COPD. Muut syyt kuin sydän- ja keuhkoperäiset olivat harvinaisia (Mulrow 1993). 15

13 3.5.2 TYYPILLISESTI RINTAKIPUA TUOTTAVAT SAIRAUDET Rintakipua tuottavien sairauksien kirjo vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä päivystysvai normaali ajanvarauskäynti ja tapahtuuko käynti perusterveydenhuollossa vai erikoissairaanhoidossa. Eri maiden terveydenhuoltojärjestelmien erojen vuoksi tilanne vaihtelee myös maakohtaisesti (Gold ja Azedevo 1982, Rosser ym. 1990). MIRNET-tutkimuksessa, joka koostui 392 perusterveydenhuollon potilaasta Yhdysvalloissa, rintakivun vuoksi ensimmäistä kertaa lääkäriin hakeutuneiden potilaiden oireet johtuivat tavallisimmin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista (Klinkman ym. 1994). Hoitavan lääkärin arvion perusteella tuki-ja liikuntaelimistön sairauksien osuus oli yhteensä 36 %, suolistoperäisten sairauksien 19 %, psykososiaalisten syiden 8 %, stabiilin angina pectoriksen 11 %, hengityselimistön sairauksien 5 %, muiden kuin iskemiasta johtuvien sydänperäisten syiden 4 % ja epästabiilin angina pectoriksen tai mahdollisen sydäninfarktin 2 %. Kaikkiaan sydänperäisten syiden osuus oli 16 %. Pohjois-Karjalan keskussairaalan päivystykseen sydänperäisenä pidetyn syyn vuoksi tulleista potilaista (n = 273) 18 %:lla todettiin sydäninfarkti ja 41 %:lla pitkittynyt angina pectoris -kohtaus (Mustonen ym. 1996). Muiden sydänsairauksien osuus oli 19 % ja ei-sydänperäisten syiden 23 %. Puolet potilaista tuli sairaalaan lähetteellä. Rintakipu oli pääoireena 79 %:lla ja hengenahdistus 8 %:lla. Göteborgissa rintakivun tai muiden sydäninfarktiin viittaavien oireiden vuoksi sairaalapäivystykseen hakeutuneista potilaasta 4 %:lla todettiin päivystyspoliklinikalla ilmeinen sydäninfarkti, 21 %:lla syntyi vahva epäily ja 35 %:lla oli lieviä viitteitä sydäninfarktiin (Karlson ym. 1991). 41 %:lla potilaista löydökset eivät viitanneet sydäninfarktiin, ja heillä oireet tulkittiin tavallisimmin muskuloskeletaalisiksi (11 %), psyykkisiksi (7 %), hengityselinperäisiksi (4 %), gastrointestinaalisiksi (3 %) tai stabiilista angina pectoriksesta johtuviksi (5 %); 9 %:lla syy jäi epäselväksi. Harvinaisempia syitä (kunkin osuus alle 3 % koko aineistosta) olivat infektiot, eteisvärinä ja muut rytmihäiriöt, perikardiitti, alkoholin liikakäyttö, vyöruusu, maligniteetti, obstruktiivinen keuhkosairaus, neuralgia sekä ilmarinta. Potilaista vain 40 % oli tuotu sairaalaan ambulanssilla. Tutkimuksen rajoituksena oli se, että diagnostinen jaottelu perustui pelkästään päivystyspoliklinikkatietoihin. Ruotsissa arviolta potilasta joutuu vuosittain hoitoon akuutin sydänlihasiskemian vuoksi (SOS-rapport 1992). Seurannassa heistä %:lla diagnosoidaan sydäninfarkti ja 40 %:lla epästabiili angina pectoris tai muu iskeemisen sydäntaudin muoto. Lisäksi 20 %:lla todetaan joku muu rintakivun syy tai syy jää epäselväksi. Tanskassa sydänvalvontayksikön 204 potilaalla rintakivun syy oli useimmiten refluksitauti, kun aiheuttajaksi ei voitu osoittaa sydäninfarktia (Fruergaard ym. 1996). Potilaille tehtiin perusteelliset osittain polikliiniset lisätutkimukset, joista huolimatta diagnoosi jäi epäselväksi 9 %:lla. Potilaista 20 %:lla todettiin kaksi ja 1 %:lla kolme diagnoosia. Tavallisimmat syyt olivat refluksitauti (todettiin 41 %:lla), iskeeminen sydänsairaus (31 %) ja rintakehäoireyhtymä (28 %). Harvinaisempia aiheuttajia olivat perikardiitti (4 %), keuhkoembolia (2 %), pneumonia tai pleuriitti (2 %), keuhkosyöpä (2 %) ja aorttaaneurysma (1 %). Yksittäisiä diagnooseja olivat aorttastenoosi ja vyöruusu. Tutkimuksen rajoituksena oli se, että potilaiden yläikäraja oli vain 70 vuotta eikä mahdollista psyykkistä etiologiaa selvitetty. 16

14 3.5.3 PITKÄAIKAISSAIRAUKSIEN KOMORBIDITEETTI Tällä hetkellä on niukasti tietoa siitä, kuinka usein potilaalla esiintyy useampi kuin yksi pitkäaikaissairaus (komorbiditeetti). Hollantilaistutkimuksessa alle 65-vuotiaista perusterveydenhuollon potilaista (n = ) 96 %:lla ei ollut pitkäaikaissairauksia, vajaalla 4 %:lla yksi ja vain 0,3 %:lla kaksi tai useampi (Schellewis ym. 1993). Yleisimmät sairaudet olivat hypertensio (2 %), COPD (1 %), sepelvaltimotauti (1 %), diabetes (0,4 %) ja lonkan tai polven nivelrikko (0,2 %). COPD-potilaista 8 %:lla oli jokin liitännäissairaus. Yli 65-vuotiaista (n = 2 185) 77 %:lla ei ollut todettu mitään tutkituista pitkäaikaissairauksista, 20 %:lla oli yksi pitkäaikaissairaus, 3 %:lla kaksi tai useampi. Yleisimmät sairaudet olivat hypertensio (9 %), sepelvaltimotauti (7 %), COPD (4 %), diabetes (3 %) ja nivelrikko (3 %). COPD-potilaista 25 %:lla oli jokin liitännäissairaus. Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, mitkä olivat COPD- ja sepelvaltimotautipotilaiden yleisimmät liitännäissairaudet. Joka kolmannella astmapotilaalla on jokin verenkiertoelinsairaus, joka kuudennella verenpainelääkitys ja joka kolmannella tuki- ja liikuntaelinsairaus (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä 1994). Ranskalaistutkimuksessa todettiin puolella astmapotilaista jokin muukin keuhkosairaus. Myös masennus oli muuta väestöä yleisempää (Neijjari ym. 1994). Hengitystieallergioita sairastavilla on kohonnut hypertonian riski (Stebbings 1973). Nenäpolypoosin, allergian ja astman on todettu altistavan hypertonialle (Granström ym. 1992). 3.6 HENGENAHDISTUSTA JA RINTAKIPUA TUOTTAVIA SAIRAUKSIA Hengenahdistus ja rintakipu voivat johtua sydämen ja verenkierron, hengityselinten, tuki- ja liikuntaelimistön tai suoliston sairauksista sekä psyykkisistä tai muista tekijöistä (taulukko 1; Adler ym. 1982, Seaton 1989, Braunwald 1991 ja 1992). Kliiniseltä kannalta syyt voidaan jaotella ilmaantumisnopeuden perusteella akuuteista kroonisiin ja toisaalta ajoittaisiin. Luokittelu on viitteellinen, koska jokin lisätekijä voi tuottaa tai pahentaa oireita nopeasti muutoin hitaasti etenevissä sairauksissa. Lisäksi oireiden syynä saattaa olla useita tekijöitä, kuten esimerkiksi hengitystietulehdus keuhkoödeeman laukaisijana iskeemisessä sydäntaudissa. Oireet ilmaantuvat yleensä äkillisesti akuutissa sepelvaltimo-oireyhtymässä, rytmihäiriökohtauksissa, keuhkoödeemassa, keuhkoemboliassa, ilmarinnassa, anafylaktisessa reaktiossa, aspiraatiossa, ärsyttävien kaasujen, höyryjen ja aerosolien aiheuttamassa toksisessa keuhkoreaktiossa, aortan dissektoitumassa, paniikkihäiriökohtauksessa sekä laukaisevasta syystä riippuen myös astmakohtauksessa. 17

15 Taulukko 1. Hengenahdistuksen ja rintakivun syitä (Adler ym. 1982, Seaton 1989, Braunwald 1991 ja 1992, Johansson 1993, Loui ym. 1994, Kinnula ym. 1997). Aiheuttajien suuren määrän vuoksi taulukko ei ole tyhjentävä, vaan luokittelussa on pyritty kliinisesti mielekkäisiin kokonaisuuksiin. Jako on viitteellinen ja syyt limittäisiä, koska sama sairaus saattaa aiheuttaa muutoksia useisiin elinjärjestelmiin ja oireille voi olla useita samanaikaisia syitä. Kussakin ryhmässä syyt on jaoteltu tyypillisen ilmaantumistavan perusteella akuuteista kroonisiin. Ilmaantumisnopeuteen perustuva jaottelu on viitteellinen, koska jokin lisätekijä voi aiheuttaa äkillisen oireen ilmaantumisen tai pahenemisen niissäkin sairauksissa, joissa oireet ilmaantuvat yleensä vähitellen. Sydän- ja verenkiertoelimistö Sydän Akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä: Q- ja, ei-q-aaltoinfarkti, epästabiili angina pectoris Akuutti ja krooninen sydämen vajaatoiminta Perimyokardiitti, endokardiitti Eteis- ja kammioperäiset rytmihäiriöt Stabiili angina pectoris Syndrooma X, mikrovaskulaariangina, Prinzmetalin angina Barlowin oireyhtymä, muut läppäviat Kardiomyopatiat Muut sydänlihashypertrofiaa aiheuttavat sairaudet Muut sydänpussin sairaudet, synnynnäiset sydänviat Muu verenkierto Aortan dissektoituma ja aneurysma, häkämyrkytys Akuutti ja krooninen keuhkoembolia Keuhkojen vaskuliitit, primaari pulmonaalihypertensio Hengityselimet Hengitystiet Astma, vierasesine, muu aspiraatio Akuutti keuhkoputkitulehdus, bronkioliitti ja trakeiitti Bronchiolitis obliterans COPD Muut hengitysteitä ahtauttavat sairaudet Keuhkoparenkyymi ja pleura Ilmarinta Ärsyttävien kaasujen, höyryjen ja aerosolien aiheuttama toksinen keuhkoreaktio Pneumonia (mikrobit), eosinofiilinen keuhkokuume, pleuriitti, empyeema, keuhkoabskessi Lääkkeiden aiheuttama keuhkovaurio Allerginen tai orgaanisten pölyjen aiheuttama alveoliitti Sarkoidoosi, kasvaimet, sädehoidon aiheuttama keuhkovaurio Keuhkofibroosiin johtavat sairaudet, muut keuhkoparenkyymiä vaurioittavat sairaudet 18

16 Taulukko 1 (jatkoa). Muita hengenahdistuksen ja rintakivun syitä Tuki- ja liikuntaelimistö Traumaperäiset syyt Kaula- ja rintarangan alueen välilevytyrä Kostokondriitti, Tietzen syndrooma, rintakehäoireyhtymä Jännitysniska Rintakehän yläaukeaman hermopinneoireyhtymä Muut tuki- ja liikuntaelimistön rakenteelliset, tulehdukselliset ja degeneratiiviset sairaudet sekä kasvaimet Ruoansulatuskanava Sappikoliikki, kolekystiitti, haimatulehdus Ulkustauti Refluksitauti, ruokatorven motiliteettihäiriöt ja muut ruokatorven sairaudet Muut ruoansulatuskanavan sairaudet Psyykkisiä syitä Paniikkihäiriö, hyperventilaatio-oireyhtymä, dystonia neurocirculatorica Muut somatisointihäiriöt Muita syitä Anafylaksia, shokki Metabolinen asidoosi, kuume, anemia Vyöruusu, muut neuralgiat Rintakudoksen tulehdukset ja kasvaimet Rintakehän alueen ihon sairaudet Fibromyalgia, kilpirauhassairaudet Vatsaontelon nestekertymä, raskaus, obesiteetti Kurkunpään, nielun, välikarsinan sekä selkäydinkanavan tulehdukset, kasvaimet ja muut sairaudet Hengityslihasten toimintaa heikentävät neuromuskulaariset sairaudet Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet ryhmitellään sydänlihasiskemiaa tuottaviin, muihin sydänperäisiin sekä muun verenkiertoelimistön sairauksiin. Sydänlihasiskemia voi ilmetä esimerkiksi stabiilina angina pectoriksena tai äkillisenä sepelvaltimo-oireyhtymänä (epästabiili angina pectoris, Q- ja ei-q-aaltoinfarkti). Muita sydänperäisiä syitä ovat esimerkiksi keuhkoödeema ja krooninen sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt, perimyokardiitti sekä sydänlihashypertrofiaa aiheuttavat sairaudet, kuten aorttaläppäahtauma ja hypertoninen sydänsairaus. Sydänsairauksien jaottelu iskemiasta ja muista syistä johtuviin saattaa olla käytännössä ongelmallista, koska esimerkiksi sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka syynä voi olla sepelvaltimotauti. Esimerkkejä muista verenkiertoelimistön sairauksista ovat aortan dissektoituma sekä keuhkoembolia. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet voidaan ryhmitellä joko anatomisen sijainnin, kudosrakenteen tai etiologian perusteella. Jaottelu on kuitenkin selkiintymätön ja syyt osittain limittäisiä. Suolistoperäinen rintakipu johtuu useimmiten ruokatorvesta. Oireiden syynä saattavat olla myös mahalaukun, ohutsuolen, sapen, haiman sekä paksunsuolen sairaudet. Hengityselinsairaudet johtuvat hengitysteiden, keuhkokudoksen tai keuhkopussin 19

17 sairauksista, kuten pleuriitista tai ilmarinnasta. Hengitystieperäisiä aiheuttajia ovat esimerkiksi astma, vierasesine- tai muu aspiraatio, akuutti bronkioliitti ja trakeiitti, COPD, bronkiektasiat, trakeobronkomalasia, ylähengitystieobstruktio, kasvaimet sekä uniapneaoireyhtymä. Keuhkokudoksen sairauksista tavallisimpia ovat keuhkokuume, interstitiaalit keuhkosairaudet, kasvaimet sekä allerginen alveoliitti. Hengenahdistus ja rintakipu voivat olla merkkinä myös somatisoinnista, joka on tyypillistä ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöissä. Ahdistuneisuushäiriöistä tavallisin on paniikkihäiriö. Esimerkkejä muista dyspnean ja rintakivun syistä ovat anafylaksia, anemia, erilaiset rintarauhasperäiset sekä rintakehän ihon sairaudet sekä tuumorit nielun, kurkunpään tai selkäytimen alueella. Myös askitekseen, obesiteettiin, pallealihashalvaukseen sekä erilaisiin neurologisiin sairauksiin, kuten amyotrofiseen lateraaliskleroosiin, multippeliskleroosiin ja myastenia gravikseen, voi liittyä hengenahdistusta. 3.7 TYYPILLISESTI HENGENAHDISTUSTA TUOTTAVIA SAIRAUKSIA JOHDANTO Koska useat sairaudet aiheuttavat sekä dyspneaa että rintakipua, jaottelu pääasiallisesti hengenahdistusta ja rintakipua tuottaviin syihin on viitteellinen. Tarkastelun painopiste on tavallisissa ja tunnistamisen kannalta keskeisissä syissä, joita ovat astma, COPD, hengitystietulehdukset, sydämen vajaatoiminta sekä keuhkoembolia ASTMA MÄÄRITELMÄ, PATOGENEESI JA ETIOLOGIA Nykyään astma katsotaan keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaudeksi, jossa esiintyy monien tulehdussolujen, kuten eosinofiilien, syöttösolujen ja T-lymfosyyttien kertymistä (Laitinen ym. 1997). Astmalle alttiit henkilöt saavat tulehduksen vaikutuksesta oireita, joihin kuuluu vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta korjaantuva keuhkoputkien ahtautuminen (Haahtela 1993). Astmalle tyypilliseen keuhkojen hyperinflaatioon liittyy sisäänhengityslihasten lyheneminen, jolloin niiden toiminta ei ole tehokkaimmillaan. Myös palleakupolin oikeneminen haittaa hengitysmekaniikkaa, minkä seurauksena motorinen syöttö hengityslihaksiin lisääntyy. Keuhkojen vagaalisten reseptoreiden ärsytys voi aikaansaada angina pectorista muistuttavan kireyden tunteen rintaan (Schwartzstein ym. 1991). Keuhkoputkien supistumisalttius ilmenee vasta sitten, kun tulehdus keuhkoputkien limakalvoilla on jatkunut pitkään (Haahtela 1996). Hyperreaktivisuutta ei kehity kaikille, joilla esiintyy limakalvoilla astman kaltainen tulehdus. On myös potilaita, joiden keuhkoputkien hyperreaktivisuus vaikuttaa primaarilta ja tulehdusoireet, yskä ja limaneritys ovat vähäisiä. Osalla potilaista tilanne muistuttaa astmaa, mutta diagnostiset perusteet eivät täyty. Tilasta käytetään nimitystä "astman kaltainen tulehdus" (Haahtela 1996). 20

18 EPIDEMIOLOGIA Länsimaissa astman prevalenssiksi tutkimushetkellä on esitetty 2-6 % (Daniele 1988, Hahn ja Beasley 1994). Heinosen tutkimuksessa se oli suomalaisessa työikäisessä väestössä Leppävirralla vajaa 3 % ja Varkaudessa 4 % (Heinonen 1987). Haahtelan selvityksessä kaakkoissuomalaisista pojista astmaa sairasti 4 % ja tytöistä 3 % (Haahtela 1990). Liedossa tehdyn yli 65-vuotiaiden asukkaiden kardiorespiratorista suorituskykyä koskeneen selvityksen mukaan astmaa sairasti henkilön aineistossa 3 % miehistä ja vajaat 4 % naisista (Isoaho ym. 1994). Suomessa astmaan on kuollut viime vuosina noin 60 henkilöä vuosittain (Koskela ym. 1994, Savolainen ym. 1996). Astmakuolemien määrä on, toisin kuin monissa muissa maissa, vähentynyt maassamme merkitsevästi viime vuosina. Myönteinen kehitys johtunee osittain parantuneesta diagnostiikasta ja hoitokäytäntöjen kehittymisestä, erityisesti lisääntyneestä inhalaatiosteroidien käytöstä; osittain havainto selittynee tautiluokituksen muutoksista. Erityiskorvattaviin astmalääkkeisiin oikeutettujen määrä vähintään kaksinkertaistui 1980-luvulla (Peura 1990). Vuonna 1994 oikeus oli henkilöllä (sisältää myös vaikean pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden), joten astmapotilaiden määrä näyttää olevan lisääntymässä maassamme OIREET Astma on tavallinen äkillisen hengenahdistuksen syy, mutta astman oireet voivat olla epätyypillisiä ja niitä voi esiintyä ajoittaisina vuosiakin ennen tutkimuksiin hakeutumista tai diagnoosin varmistumista (Haahtela 1996). Hengenahdistuksen lisäksi astman tyyppioireina esiintyy yskää mahdollisesti pitkittynyttä limaneritystä sekä hengityksen rohinaa ja vinkumista, joskus myös äänen käheytymistä (Puolijoki 1985, Irwin ym. 1990, Drazen 1996). Oireet saattavat liittyä rasitukseen (rasitusastma), asetyylisalisyylihapon käyttöön tai allergeenialtistukseen (ulkosyntyinen astma); aina niille ei ole osoitettavissa mitään altistavaa syytä (sisäsyntyinen astma). Useat astmaatikot saavat oireita ilman lämpötilan ja kosteuden muuttuessa nopeasti. Osalla potilaista on myös heinänuha ja atooppista ihottumaa DIAGNOSTIIKKA Taudinmääritys perustuu anamneesiin, statukseen ja tavanomaisiin perustutkimuksiin (lasko, CRP, verenkuva, EKG, thoraxröntgen, yskösten ja nenäliman eosinofiilit) sekä uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) tai sekuntitilavuuden (FEV1) mittaamiseen bronkodilataatiokokeessa, PEF-seurannassa tai altistuskokeissa (Puolijoki 1990, Laitinen ym. 1997). Allergologinen selvitys on perusteltu jokaiselle astmaatikolle oireiden varhaisvaiheessa HOIDON PÄÄPIIRTEET 21

19 Hoidon tavoitteita ovat alkuvaiheen astmaa sairastavan tervehtyminen, potilaan hyvinvointi, pahentumisvaiheiden mahdollisimman harva esiintyminen, mahdollisimman lähellä normaalia olevat keuhkojen toiminta-arvot (PEF-arvojen alle 20 %:n vuorokausivaihtelu) ja hoidon kohtuuttomien sivuvaikutusten välttäminen (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä 1994). Perusdiagnostiikka, akuuttivaiheen ensihoito ja stabiilin astman pitkäaikaishoito tapahtuvat ensisijaisesti terveyskeskuksissa. Alkuvaiheen jatkodiagnostiikka, akuuttivaiheiden osastohoito sekä ongelmatapauksien seuranta on syytä keskittää erikoissairaanhoitoon (Toljamo 1996). Lääkehoidon perustan muodostavat limakalvotulehdusta hoitavat anti-inflammatoriset inhaloitavat valmisteet, kuten kortikosteroidit, kromoglikaatti ja nedokromiili. Keuhkoputkia aktiivisesti laajentavia lääkkeitä käytetään jäljelle jäävien oireiden hoitoon tarpeen mukaan (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä 1994, Sheffer ym. 1995, Dzau ym. 1996, O Byrne ja Kerstjens 1996, British Asthma Guidelines Coordinating Committee 1997, Keeley ja Rees 1997). Systeemisiä kortikosteroidikuureja käytetään tarvittaessa astman pahenemisvaiheiden hoitoon. Sympatomimeettisuihkeiden tilalle tai oheen soveltuvat tarvittaessa myös inhaloitavat antikolinergit. Mikäli antiinflammatorinen lääkitys ei riitä, voidaan hoitoon liittää teofylliinitabletit ja pitkävaikutteinen suun kautta annosteltava beeta2-sympatomimeetti. Osalla astmapotilaista hoidon tasapainoa voidaan parantaa tehokkaaseen potilasopetukseen perustuvalla ohjatulla omahoidolla, jolloin potilas tekee PEF-arvojen huonontuessa sovitut lääkemuutokset kotonaan (Lahdensuo 1996, Lahdensuo ym. 1996). Vaikean astmakohtauksen hoidon rungon muodostavat lisähappi, inhaloitava beeta2- sympatomimeetti ja antikolinergi, suonensisäinen ja suun kautta annettava kortikosteroidi, tarvittaessa aloitettava antibioottihoito ja teofylliini-infuusio (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä 1994, Manthous 1995) PITKÄAIKAINEN AHTAUTTAVA KEUHKOSAIRAUS (COPD) Kliiniseen työhön suositellaan termin "COPD" käyttöä silloin, kun potilaalla on pitkäaikainen valtaosaltaan palautumaton ahtauttava keuhkosairaus, joka aiheutuu kroonisesta ilmateiden sairaudesta (keuhkoputkitulehdus) tai emfyseemasta tai molemmista eikä kyseessä ole astma (American Thoracic Society 1987, Backhouse ja Holland 1989, Petty 1990, Matthay ja Arroliga 1996, Lahdensuo 1997). Taudille on ominaista maksimaalisen uloshengitysvirtauksen pienentyminen ja keuhkojen tyhjentymisen hidastuminen. Sairauden tavallisin syy on pitkäaikainen tupakointi. Tärkeimpiä lisätekijöitä ovat ilman saasteet, työperäiset altisteet ja infektiot. Hengenahdistuksen mekanismina pidetään lisääntynyttä hengitystyötä, kemo- ja hengitystiereseptoreiden ärsytystä sekä dynaamisen hengitystiekompression aiheuttamaa afferenttien vagusreseptoreiden stimulaatiota (Mannin ja Schwartzstein 1995). COPD:n esiintyvyys oli Liedon kunnan vanhusväestötutkimuksessa miehillä 13 % ja naisilla 3 %. Tutkimusryhmä muodostui 65-vuotta täyttäneistä kuntalaisista, joiden osuus oli 10 % koko kunnan väestöstä. Molemmissa sukupuolissa vain 2 % niistä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet, sairasti COPD:tä (Isoaho ym. 1994). COPD on lähes ainoa krooninen pitkäaikaissairaus, jonka aiheuttama kuolleisuus on ollut jatkuvassa nousussa (Feinleib ym. 1989, Lahdensuo 1993). Sairauden hoitoon käytettiin maassamme vuonna 1994 lähes hoitopäivää. Naisten osuus hoitopäivistä 22

20 oli 17 % (Tuulonen ym. 1996). Hoitojaksojen määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä (Keistinen ym. 1996). Sairauden tyypillinen alkuoire on vuoden iässä ilmaantuva yskä, joka hiljalleen etenee hengenahdistukseksi vuoden iässä (Tuuponen ym. 1996). Oireita saattaa esiintyä alkuvaiheessa ainoastaan infektioiden yhteydessä. Muita tavallisia oireita ovat yskökset, hengityksen vinkuminen ja rohina, toistuvat hengitystietulehdukset, väsyminen, voimattomuus ja painon lasku (Matthay ja Arroliga 1996) HENGITYSTIETULEHDUKSET Hengitystietulehdukset voidaan jaotella ylä- ja alahengitysteiden tulehduksiin. Vaikka luokittelu on liukuva, se on kliinisesti hyödyllinen. Alahengitystietulehduksia ovat mikrobin aiheuttamat keuhkoputkentulehdus (bronkiitti), pienten keuhkoputkien tulehdus (bronkioliitti) ja keuhkokuume (pneumonia, keuhkokudoksen tulehdus; Valtonen 1997). Alahengitystietulehdukset ovat usein polymikrobiaalisia sekainfektioita, jolloin edeltävä virusinfektio johtaa limakalvovaurioon ja altistaa sekundaariselle bakteeritulehdukselle. Hengitystietulehdukset olivat 1970-luvun lopussa tehdyssä tutkimuksessa joka neljännen terveyskeskuskäynnin syy ja väestöstä kolmasosa kävi vuoden aikana tämän vuoksi vastaanotolla (Kekki 1983). Pirkanmaalla vuonna 1994 tehdyssä selvityksessä noin 80 % lääkärin toteamista infektioista paikantui hengitysteihin. Yleisin infektiodiagnoosi oli nielutulehdus (faryngiitti) tai tarkemmin määrittelemätön ylähengitystietulehdus (28 %). Seuraavaksi yleisimpiä olivat korvatulehdus (16 %), keuhkoputkentulehdus (13 %) ja sivuontelotulehdus (11 %) (Rautakorpi ym. 1995). Aikuisten keuhkokuume aiheuttaa vuosittain maassamme noin vastaanottokäyntiä ja sairaalahoitopäivää (Jokinen 1991, Ruutu 1992). Keuhkokuumeista arviolta 90 % on avohoidosta hankittuja (Valtonen 1997). Kaikkiaan infektioiden on laskettu aiheuttavan vuosittain vähintään 3 miljoonaa päivystyskäyntiä maamme terveyskeskuksissa. Noin potilasta lähetetään sairaaloiden päivystyspoliklinikoille, ja heistä kaksi kolmannesta jää sairaalahoitoon (Lumio ym. 1996). Potilaan tutkimuksen perustan muodostavat anamneesi ja status (Kirtland ym. 1994, Huovinen ja Vaara 1995, Valtonen 1997). Tavallisten hengitystulehdusoireiden ja hengenahdistuksen lisäksi potilaalla saattaa olla rintakipua erityisesti pleuriitissa. Potilaskohtaisesti arvioidaan täydentävien laboratorio- ja röntgentutkimusten tarve (CRP, thoraxröntgen) SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydämen vajaatoimintaa ei voida pitää itsenäisenä sairautena, vaan kyseessä on muun syyn aiheuttama patologinen tila, jossa sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudosten tarpeisiin tai kykenee siihen ainoastaan kohonneen täyttöpaineen avulla (Braunwald 1997). Oireyhtymä voidaan jakaa oireiden perusteella akuuttiin ja krooniseen, toiminnallisesti systoliseen (huonontunut sydämen supistustoiminta) ja diastoliseen (häiriö diastolisessa relaksaatiossa) sekä rakenteellisesti vasemman ja oikean puolen vajaatoimintaan. Luokittelu on kuitenkin liukuva, koska sekamuodot ovat tavallisia ja krooni- 23

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1. Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.2017 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Suomen Lääkäriliitto, Suomen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Hengityselimistön lääkkeet

Hengityselimistön lääkkeet Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio THX3 kuvantulkinta 2013 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Keuhkojen ja mediastinumin tuumorit Sydämen normaali koko = pituusmitta

Lisätiedot

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry Harvinaisuuden määrittelyä Euroopan unionin määritelmä: enintään 500

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot