Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA"

Transkriptio

1 Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työllisyyden ja talouden kehitysarvio Talous kääntyi vahvaan nousuun vuonna Työllisyys alkoi kohentua viiveellä vuoden 2004 kesällä. Vuonna 2005 työllisyys edelleen kohenee. Kansainvälisen talouden ongelmat varjostavat vuotta 2006 ja työllisyyden paraneminen hidastuu. Rakenteellisten ongelmien takia työttömyys alenee hitaasti. Vuonna 2006 arvioidaan työttömiä työnhakijoita olevan henkilöä keskimäärin. Hallitusohjelman työllistävä painotus edesauttaa työllisyyden elpymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista. Työpolitiikan strategiset tavoitteet Hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen työllisyyden lisäämisen vähintään hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteena on sellainen talouden ja työllisyyden kasvun ura, joka mahdollistaisi 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Samalla hallituksen tavoitteena on, että työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella. Hallituksen työllisyystavoitteet on vahvistettu työhallinnon toiminnan lähtökohdiksi työpolitiikan strategiassa vuosille Lisäksi työpolitiikan strategian tavoitteena on, että työttömyysaste laskee noin 6 prosenttiin vuonna 2007 ja 5 prosenttiin vuonna 2010, työelämästä poistutaan 2 3 vuotta nykyistä myöhemmin ja ikääntyneiden ( vuotiaiden) työllisyysaste nostetaan yli 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteina on, että rakenteellinen työttömyys alenee ja rekrytointiongelmat vähenevät. Työpolitiikan strategian päälinjaukset ovat: alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä, varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus, parannetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla, luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuuttopolitiikalle, lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. Työvoimapolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Vuoden 2006 talousarvion valmistelun yhteydessä työministeriö asettaa työvoimapolitiikalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (tavoiteluvut lihavoituna): toteutuma arvio arvio/tavoite Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % Rakennetyöttömyyden alentaminen Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään henkilöä keskimäärin Työurien pidentäminen 2 3 vuodella Työllisen ajan odote 50-vuotiaille (vuotta) 8,8 9,0 9,2 Yllä kuvattujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi työhallinto seuraa strategisten toimintalinjausten toteutumista seuraavien tavoitteiden ja tunnuslukujen avulla (tavoiteluvut lihavoituina): Strategiset toimintalinjat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 toteutuma arvio/tavoite arvio/tavoite Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen Täyttyneiden työpaikkojen lukumäärä vähintään, yhteensä Työnvälityksen markkinaosuus, % Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto, keskimäärin vrk Avoimien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, % 1,7 1,8 1,8 Pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisy Virta yli 6 kk:n työttömyyteen enintään, henkilöä Nuorten virta yli 3 kk:n työttömyyteen, henkilöä Syrjäytymisen ehkäisy Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen: henkilöt, joille laadittu työnhakusuunnitelma, vähintään % yli 3 kk työttömänä olleista Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä keskimäärin Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden lukumäärä keskimäärin Työllisyyden politiikkaohjelma Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden laskeminen edellyttävät vahvaa yhteistyötä sekä ministeriö- että alue- ja paikallistasoilla. Osa työllisyysasteen nostoon ja työttömyyden laskuun tähtäävistä toimenpiteistä toteutetaan hallituksen poikkihallinnollisessa työllisyysohjelmassa. Sen painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Työllisyysohjelmassa toteutetaan myös osaavan työvoiman saatavuuteen, työurien pidentämiseen ja työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Työllisyysohjelma toteutetaan hallituskaudella neljänä poikkihallinnollisena osahankkeena, jotka ovat 1) julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistaminen, 2) työmarkkinatuen aktivointi, 3) työvoimapoliittiset aktiiviohjelmat ja koulutus sekä 4) työurien pidentäminen. EU:n työllisyyssuuntaviivat Jäsenmaat ottavat työllisyyspolitiikassaan huomioon EU:n työllisyyssuuntaviivat osana EU:n yhdennettyjä suuntaviivoja vuosille Työllisyyssuuntaviivoilla vahvistetaan osaltaan Lissabonin strategian väliarvioinnin painottamaa näkökulmaa kasvun ja työllisyyden edistämisestä. Kevään 2005 Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti työllisyyssuuntaviivoilla tavoitellaan korkeaa työllisyyttä, edistetään työn laatua ja tuottavuutta sekä vahvistetaan sosiaalista ja alueellista koheesiota. Työllisyyssuuntaviivojen keskeiset painopisteet, joilla tavoitteisiin pyritään vastaamaan, ovat: 1) Ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen siellä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen. 2) Yritysten ja työntekijöiden sopeutuvuuden parantaminen. 3) Inhimilliseen pääomaan panostamisen lisääminen paremman koulutuksen ja ammattitaidon kautta. Julkisen työvoimapalvelun organisoinnin ja ohjauksen uudistaminen Työministeriö käynnistää vuonna 2006 julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistuksen, jossa vahvistetaan työvoimatoimistojen ohjausta hallituksen ja ministeriön asettamien tulos- ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa asiakaspalvelulinjojen perustamisen ja tuloksellisuuden onnistuminen sekä asiakkaiden yhdenmukainen palvelu ja seudulliset erot huomioon ottava työllisyyspolitiikka. Työvoimatoimistoverkon hallinnollista tiivistämistä nopeutetaan ja toiminta-aluerajoja tarkistetaan työssäkäyntialueet huomioon ottaen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 niin, että toimistojen kokonaismäärä voi muodostua aiempaa noin 105 toimiston tavoitetta pienemmäksikin. Toimistojen toimintaa ja tulosta ryhdytään mittaamaan nykyistä laajemmalla mittaristolla ja käymään toimistojen kehittämistä tukevia keskusteluja toimistonjohtajien kanssa nykyistä selvästi useammin. Toiminnan tehostaminen edellyttää, että TE -keskuksissa on riittävät voimavarat kohdennettuna työvoimatoimistojen kehittävään ohjaamiseen. Keskuksissa tulee olla voimavarat myös palvelulinjojen kehittämisen tukeen. Työministeriö muuttaa omaa organisaatiotaan tehostaakseen toimistojen ohjausta ja palvelulinjojen kehittämistä. Työvoimatoimiston tehtävänä on julkisen työvoimapalvelun strategian suuntainen ja tehokas toimeenpano omalla toiminta-alueellaan. Työvoimatoimisto on työmarkkinakysymysten asiantuntija ja toimii aktiivisesti keskeisten kumppaneidensa kanssa alueen työllisyyden, hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi. Toimisto huolehtii siitä, että toimintaympäristön haasteet ja asiakkaiden tarpeet tunnistetaan ja toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. TE-keskukset ja julkisen työvoimapalvelun työvoimatoimistot tekevät yhteistyötä yhteisten asiakkaiden palvelujen varmistamiseksi mm. seudullisten yrityspalvelujen tarjoamisessa ja kasvuyritysten palveluissa. Koska julkinen työvoimapalvelu keskittyy perustehtäväänsä, talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut hankitaan jatkossa perustettavilta valtionhallinnon palvelukeskuksilta tai muilta asiantuntijaorganisaatioilta. Työttömien määrän ja työvoimapolitiikan resurssien kehitys arvio/ toteutuma/ budjetoitu 1) varsinainen tilinpäätös talousarvio 2) Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lukumäärään, euroa Työministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 252,2 80,4 6,0-338,6 Vuoden 2006 sitoumukset 78,0 181,7 80,2 6,0 345,9 Valtuudet yhteensä 330,2 262,1 86,2 6,0 684,5 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Työhallinto Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus Työvoimapolitiikan toimeenpano Pakolais- ja siirtolaisuusasiat ) Resurssit sisältävät 19,979 milj. euroa Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Työhallinto S e l v i t y s o s a : Työministeriö aloittaa vuonna 2006 uuden työpolitiikan ja työhallinnon strategian laadinnan. Ministeriö käynnistää julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistuksen, jossa tavoitteena on työvoimatoimistojen ohjauksen vahvistaminen tulostavoitteiden saavuttamiseksi sekä työvoimatoimistojen asiakkaiden yhdenmukaisen palvelun varmistaminen. Vuoden 2006 alussa voimaan tulevien työmarkkinatuen ja työllistämistukijärjestelmän uudistusten onnistunut toimeenpano varmistetaan ja seurataan uudistusten toteutumista. Saatetaan loppuun julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus ja seurataan uudistuksen onnistuneisuutta. Ministeriön tavoiteasettelu on osana työministeriön pääluokassa esitettyjä tavoitteita. Ministeriön tehtävänä on vaikuttaa omilla toimillaan siihen, että tavoitteet saavutetaan. Työelämän lainsäädännön painopisteet ovat vuonna 2006 yhteistoimintaa työpaikoilla koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen loppuun saattamisessa sekä perhevapaasäännösten kokonaistarkastelun ja ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja varmistavan ja heidän työehtojensa erimielisyyksiä koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet joko lainsäädännön tai muin keinoin tukea työntekijöiden asemaa yrityksen siirtäessä toimintojaan ulkomaille ja pienten yritysten työlainsäädännön tuntemuksen lisäämistä. Sisäinen tarkastus pyrkii osaltaan varmistamaan toiminnan tuloksellisuuden ja tehokkuuden, säädösten noudattamisen ja raportointijärjestelmien luotettavuuden. Tarkastustoiminnassa painottuvat erityisesti työhallinnon sisäisen valvonnan ja palveluprosessien arviointi sekä Euroopan sosiaalirahastovarojen tarkastukset tarkastussuunnitelmassa esitettävien painotusten mukaisesti. Henkilöstöpolitiikan toiminnallisena painopistealueena on uuden henkilöstöstrategian sekä sen mukaisten henkilöstösuunnitelmien toteuttaminen ja seuranta sekä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto. Toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne varmistetaan ennakoivalla henkilöstöhallinnolla. Henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan suunnitelmallisesti tavoitteena henkilöstörakenteen muuttaminen siten, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla tukee työvoimapolitiikan uusien toimintarakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoa ja vakiinnuttamista. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä nousee lähivuosina. Erityistä huomiota kiinnitetään työkykyä ylläpitävän ja työhyvinvointia edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Työhallinnossa toteutetaan merkittävänä koulutusohjelmakokonaisuutena edelleen asiakaspalveluhenkilöstön, hallintohenkilöstön ja työpolitiikan asiantuntijoiden PD-koulutusohjelmia. Ohjelmien tavoitteena on osallistujien ammatillisen osaamisen syventäminen ja oman työn sekä työyhteisön kehittämisvalmiuksien lisääminen. Hallinnon johtamisen erikoisammattitutkinnolla syvennetään johdon tuki- ja koulutusprosesseja. Verkko-oppiminen otetaan käyttöön yhtenä monimuoto-opiskelun menetelmänä. Työvoimaopisto suunnittelee ja toteuttaa osaltaan hallinnonalan henkilöstökoulutusta sekä osallistuu TE-keskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen kehittämistoimintaan. Työhallinnon organisaatioyksiköissä toimivuutta ja tuloksellisuutta kehitetään Euroopan laatupalkintomalliin perustuvalla toiminnan itsearvioinnilla ja arvioinnin perusteella toteutettavilla kehittämishankkeilla. Työhallinnossa on käynnistetty arvoprosessi, jonka tarkoituksena on määritellä ja vahvistaa työhallinnon organisaatioiden ja niiden henkilöstön toimintaa ohjaavat arvot. 2) Resurssit sisältävät 20,298 milj. euroa Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja. Resurssit eivät sisällä kuntien 240,443 milj. euron osuutta passiivisen työmarkkinatuen rahoituksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä kuvataan käsitteellä henkilöstöinvestoinnit. Ne on jaettu kolmeen ryhmään: pätevyysinvestoinnit (koulutusajan palkat, muut koulutusmenot), työyhteisön tilan investoinnit (yhteistoiminta, työsuojelu, väestönsuojelu, ammattiyhdistystoiminta) sekä työkykyinvestoinnit (terveyden ja sairauden hoito, virkistystoiminta, vuosiloma-ajan palkat, työpaikkaruokailu). Mittayksikkönä käytetään lukua euroa/henkilötyövuosi. Alla kuvatut henkilöstöinvestointien tunnusluvut käsittävät koko työhallinnon: työministeriön ( ), työvoimaopiston ( ), työvoimatoimistot ( ) sekä vastaanottokeskukset ( ). Henkilöstöinvestointien vaikutuksista voidaan esittää välillisiä arvioita esim. työolobarometrin työtyytyväisyys -mittarilla. Sitä kuvataan arvosanoin 1 5 (1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen). Hyväksyttävänä tasona pidetään vähintään arvosanaa kolme. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut toteutuma arvio tavoite Henkilöstöinvestoinnit/koko työhallinto (euroa/ henkilötyövuosi) Pätevyysinvestoinnit Työyhteisön tilan investoinnit Työkykyinvestoinnit Työtyytyväisyys (asteikolla 1 5) Työministeriö ( ) 3,3 3,4 3,4 Työvoimatoimistot ( ) 3,4 3,4 3,5 Henkilöstön koulutustasoa kuvataan indeksiluvulla, joka voi vaihdella 1,5:n (kaikilla perustason koulutus) ja 8,0:n (kaikilla tutkijakoulutus) välillä. Työministeriön henkilöstön koulutustaso on korkea. Aluehallinnon asiakaspalveluhenkilöstön valtaosa kuuluu alimpaan korkea-asteeseen. Rekrytoinneilla pyritään tutkinnon suorittaneiden osuutta kasvattamaan korvaamalla alemman koulutusasteen poistumaa tutkinnon suorittaneella henkilöstöllä. Tehtäviin nähden riittävän korkea koulutusaste lisää töistä suoriutuvuutta, työssä viihtyvyyttä ja työmotivaatiota, jolloin työn tuottavuus ja tehokkuus kasvavat. Koulutustasoindeksi toteutuma tavoite tavoite Työministeriö ( ) 5,7 5, 8 5,8 Työvoimatoimistot ( ) 4,8 4,8 4,8 Työhallinnon sairauspoissaolojen määrän nousu johtuu pääosin pitkien, yli kolme päivää kestäneiden poissaolojen määrän kasvusta. Henkilöstön ikääntyessä ja työpaineiden kasvaessa sairauspoissaolojen määrä kasvaa. Panostamalla ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon, työympäristöön ja välineisiin sekä työmotivaatiota lisääviin toimenpiteisiin voidaan sairauspoissaolojen määrää vähentää. Sairauspoissaolot päivää /htv toteutuma tavoite tavoite Työministeriö ( ) 9,8 8,0 7,5 Työvoimatoimistot ( ) 10,7 9,5 9,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Työn tuottavuuden parantuminen laadullisesti kestävällä tavalla edellyttää työorganisaatioiden kehittymistä mahdollisimman laajasti työelämässä siten, että työssä jaksetaan entistä pidempään. Työelämän kehittymistä mitataan muun muassa työolobarometrilla. Vuotta 2004 koskevan barometrin mukaan valtaosa palkansaajista antoi kohtuullisen hyvän arvosanan työpaikalleen ja hieman yli puolet katsoi olevansa varsin lähellä ihannetyötään. Silti yleinen epävarmuus sai monet epäilemään työn mielekkyyttä. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin kahdeksan työntekijää kohti. Vuoden 2004 alusta aloittanut Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman (Tykes) avulla pyritään kehittämään ja juurruttamaan työelämäkäytäntöjä, jotka tukevat tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. Osaamiseen perustuvassa taloudessa työllisyyden ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa panostamista rakenteisiin, jotka tukevat oppimista ja ammatillista kehitystä työssä. Tämä edellyttää erityisesti, että kyetään parantamaan työpaikkojen kykyä kehittää toimintojaan ja palvelujaan innovaatioilla ja tukea tällä tavoin tuottavuutta, jonka kehittymistä seurataan. Työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Työhyvinvointia edistämällä voidaan pidentää työikää ja nostaa työllisyysastetta. Tällä hetkellä ei ole jo toteutettujen työlainsäädännöllisten uudistusten lisäksi näköpiirissä sellaisia lainsäädännöllisiä keinoja, joilla kehitykseen voitaisiin merkittävästi vaikuttaa. Työvoimatutkimuksen mukaan työllisen ajan odote 50-vuotiaille oli vuonna ,1 vuotta ja 8,8 vuotta vuonna Työministeriö pyrkii myötävaikuttamaan omilla toimenpiteillään siihen, että työllisen ajan odote nousee viiden seuraavan vuoden aikana vuosittain 0,1 0,2 vuotta. Myös työllisten sairauspäivien osuutta seurataan ja se oli vuonna 2000 ja ,9 prosenttia. Tavoitteena on pitää sairauspäivien osuus työntekijöiden ikääntymisestä huolimatta samalla tasolla eli 3,9 prosentissa siten, että alle 45-vuotiaiden sairauspoissaolot kuitenkin vähenisivät. 19. Työministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen ja momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin talousarvio talousarvio tilinpäätös Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, jos ulkopuolisilta saataviin tuloihin sisältyy korvaus arvonlisäverosta. S e l v i t y s o s a : Ministeriön tuottavuustavoite on osana koko toimialalle luvussa esitettyjä tavoitteita. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta sekä vähennyksenä euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille sekä euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Työvoimaopiston toiminnan tunnusluvut S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty opiskelijatyöpäivää, jonka puitteissa Työvoimaopisto tuottaa hallinnonalan valtakunnallisen koulutuksen lyhytkurssi- ja monimuotokoulutusta sekä muuta asiantuntijatyötä. Opiskelijatyöpäivän keskimääräinen hinta on 101,73 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta toteutuma tavoite tavoite Maksullisen palvelutoiminnan voitto, %:a 4,0 7,0 7,0 Opiskelijapalautteen arvosana (asteikko 1 5) 4,4 4,4 4,6 Henkilöstökoulutus, päiviä 9,0 9,0 10,0 Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,8 3,9 3,9 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2004 toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 294 siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Työelämäohjelmat ja työpoliittinen tutkimus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman (Tykes) eri kokeilu-, kehittämisja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien julkaisuista ja niihin liittyvästä tiedottamisesta, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien järjestämisestä, kotija ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös työvoimapoliittiseen sekä työelämää koskevaan tutkimustoimintaan. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Tykes-ohjelman tavoitteena on auttaa työpaikkoja löytämään uudenlaisia keinoja, joilla ne kykenevät pitämään kiinni osaavista työntekijöistä, hankkimaan uusia voimia ja kehittämään kilpailukykyään. Ohjelman vaikutukset kohdistuvat työpaikkatason kehittämistoiminnan aktivoitumiseen, henkilöstön keskinäisen yhteistyön paranemiseen, toiminnan ja tuotteiden laadun parantumiseen, työn tuottavuuden lisääntymiseen ja henkilöstön parempiin mahdollisuuksiin käyttää ja kehittää ammattitaitoaan. Ohjelmalla on tulos- ja panostavoitteita sekä seurantaindikaattoreita yhteiskuntapoliittisella, hyvien käytäntöjen edistämisen sekä ohjelma- ja työpaikkatasolla. Yhteiskuntapoliittisella tasolla tuottavuutta seurataan Tilastokeskuksen tilastojen ja työelämän laadun kehittymistä kysely- ja haastattelututkimusten avulla ja ohjelmatasoa projektitoimintaan osallistuneiden työpaikkojen johdon ja henkilöstön itsearviointikyselyinä. Ohjelman tiedonlevityskanavien tavoitettavuutta myös seurataan. Lisäksi työpaikkatasolla kootaan projektien vaikutukset kyselyllä, jossa seurannan kohteena ovat keskeiset tuloksellisuutta ja työelämän laatua mittaavat osiot. Ohjelman piirissä olevien kehittämishankkeiden ja -projektien määrän arvioidaan olevan yhteensä koko ohjelmakaudella ja niihin arvioidaan osallistuvan noin henkilöä, joista puolet on naisia (ml. momentti ). Tavoitteena on myös, että pk-yritysten henkilöstön osuus kehittämisprojekteihin osallistuvista nousee 30 prosenttiin ja yli 45-vuotiaiden osuus 45 prosenttiin. Ohjelmien hyödyntämisessä avustavat myös työvoima- ja elinkeinokeskukset. Työpoliittisella tutkimuksella edistetään työhallinnon toimintapolitiikkaa ja sen kehittämistä. Huomiota kiinnitetään toisaalta poikkihallinnollisen työllisyysohjelman ja työvoimapalvelujen toimintastrategian tukemiseen sekä toisaalta työelämää koskevan, strategisesti keskeisen analyysipohjan tuottamiseen. Tutkimuksella tuetaan entistä paremmin ennakointia. Kehittämishankkeisiin kytketään järjestelmällisesti vaikuttavuuden arviointi. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma Työpoliittinen tutkimus Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman eri kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä tällaisista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen valtion virastoille ja laitoksille. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Momentilla on se osa Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelman määrärahasta, joka käytetään valtionavustuslain (688/2001) soveltamisen piiriin kuuluviin hankkeisiin tai vastaaviin hankkeisiin valtion virastoille ja laitoksille. Myös valtion virastojen ja laitosten hankkeisiin kohdistuva arvonlisävero maksetaan tältä momentilta talousarvio I lisätalousarvio 2005 talousarvio tilinpäätös Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin euroa sekä IOM:n ja muihin jäsenmaksuihin noin euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä edistetään työllisyyden kasvua ja alennetaan työttömyyttä. Toimenpiteillä pyritään rakenteellisen työttömyyden alentamiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, työvoiman osaamisen ja työssä pysymisen edistämiseen, yrittäjyyden lisäämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen ja tasa-arvon lisäämiseen työmarkkinoilla. Sosiaalirahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan työministeriön pääluokkaan momentille ja EU:lta tulevat tulot momentille Hankkeisiin käytettävä valtion rahoitusosuus on budjetoitu kunkin sosiaalirahaston toimeenpanoon osallistuvan ministeriön pääluokkaan yhdelle momentille. Kyseisten momenttien myöntämisvaltuus on mitoitettu siten, että ne yhteen laskettuina vastaavat rakennerahasto-ohjelmien vuotuisia kansallisen julkisen rahoituksen kehyksiä valtion osalta. Sosiaalirahasto osallistuu tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloite Equalin hankkeiden rahoittamiseen. Varoja käytetään hyväksytyissä ohjelma-asiakirjoissa ja niiden täydennysosissa määriteltyyn toimintaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) ja asetuksen (1354/1999) sekä kunkin viranomaisen omien kansallisten tukijärjestelmien mukaisesti. ESR-toiminnan vaikuttavuus on osana koko toimialalle pääluokan ja luvun 06 perusteluissa esitettyjä vaikuttavuustavoitteita. Vuonna 2006 arvioidaan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteissä aloittavien määräksi henkilöä, joista työhallinnon rahoittamissa toimenpiteissä henkilöä. Euroopan sosiaalirahaston toimenpitein tuetaan uuden työpaikan muodostumista. Työhallinnon rahoittamien rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteiden piirissä keskimäärin olevien määrät esitetään luvun perustelujen selvitysosassa. 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2006 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden tavoiteohjelmia 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloiteohjelma Equalia toteuttavien hankkeiden EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun Euroopan sosiaalirahastosta maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 365 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa tavoite 1-ohjelmissa, euroa tavoite 2-ohjelmissa, euroa tavoite 3-ohjelmassa sekä euroa Equal -yhteisöaloiteohjelmassa. Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuoden 2004 sitoumukset 34, ,500 Vuoden 2005 sitoumukset 61,759 21,964-83,723 Vuoden 2006 sitoumukset 40,983 57,314 30, ,661 Yhteensä 137,242 79,278 30, ,884 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Ohjelma Sosiaalirahasto Kauden Budjetoitu valtuutta Myöntämisvaltuus Budjetoitu määrärahaa Määräraha v Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 rahoituskehys valtuutena v talousarvio+ lisätalousarviot v v talousarvio+ lisätalousarviot Tavoite 1, Itä-Suomi 189, ,309 28, ,928 27,956 josta Kainuu - 3,669 3,354 0,898 2,564 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 90,733 77,969 12,828 70,432 12,774 Tavoite 2, Länsi-Suomi 69,657 60,185 9,615 53,032 10,692 Tavoite 2, Etelä-Suomi 48,177 41,770 6,428 36,296 7,618 Tavoite 3 433, ,906 60, ,971 65,089 Equal 73,577 62,596 10,981 64,830 13,113 Yhteensä 905, , , , ,242 Vuoden 2006 ESR-myöntämisvaltuuden jakautuminen ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa) Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteensä Työministeriö 33,399 18,767 6,423 7,015 65,604 Opetusministeriö 19,707 14,978 6,399 1,744 42,828 Kauppa- ja teollisuusministeriö 6,243 2,304 1,244-9,791 Sisäasiainministeriö - 1,242 1,839-3,081 Sosiaali- ja terveysministeriö 1,208 0,435 0,138 2,222 4,003 Kainuu - 3, ,354 Yhteensä 60,557 41,080 16,043 10, ,661 Arvio valtion rahoitusosuuden (valtuus) jakautumisesta ESR:n osalta ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa) Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteisöaloitteet Yhteensä Työministeriö ( ) 40,117 14,732 7,449 6,306 68,604 Opetusministeriö ( ) 24,419 12,570 6,915 1,702 45,606 Kauppa- ja teollisuusministeriö ( ) 9,639 2,230 1,919-13,788 Sisäasiainministeriö ( ) - 1,200 2,707-3,907 Sosiaali- ja terveysministeriö ( ) 1,631 0,300 0,206 1,903 4,040 Kainuu - 2, ,460 Yhteensä 75,806 33,492 19,196 9, ,405 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot on merkitty momentille ja valtion rahoitusosuudet momenteille , , , ja T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Henkilötyövuosimäärän lisäys 224 henkilötyövuodella talousarvioesityksen 141 henkilötyövuoteen nähden aiheutuu siitä, että henkilötyövuosimäärän mitoituksessa on otettu teknisen avun varoin palkatun henkilöstön lisäksi huomioon arvio Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa oman toiminnan hankkeissa palvelevasta henkilöstöstä talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio 2005 talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2006 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä Equal-, Interreg- ja Urban -yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EUosuuksien kanssa sekä EU:n ohjelmakauden mukaisten sitoumusten maksamiseen. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisrahaa. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on otettu lisäyksenä palautumakorotuksena huomioon euroa ja vastaavasti määrärahan mitoituksessa euroa käytettäväksi Kainuun hallintokokeilualueella toteutettaviin yritysten koulutus- ja kehittämispalveluihin. Määrärahan lisäystä vastaavat osallistujilta perittävinä maksuina kertyvät tulot on merkitty momentille Myöntämisvaltuusvuosi Yhteensä Vuoden 2004 sitoumukset 21, ,826 Vuoden 2005 sitoumukset 39,073 21,826-60,899 Vuoden 2006 sitoumukset 3) 26,191 39,286 13,202 78,679 Yhteensä 87,090 61,112 13, ,404 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain (milj. euroa) Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloitteet Yhteensä 4) Euroopan sosiaalirahasto 17,192 7,449 40,117 6,306 71,064 Euroopan aluekehitysrahasto 2,275 3,792-1,548 7,615 Yhteensä 19,467 11,241 40,117 7,854 78,679 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Ohjelma Kauden rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v talousarvio+ lisätalousarviot Myöntämisvaltuus v Budjetoitu määrärahaa v talousarvio+ lisätalousarviot Määräraha v ) Myöntämisvaltuudesta puuttuu Kainuun hallintokokeiluun liittyvä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan palautumakorotus euroa ja arviomäärärahasta euroa. 4) Myöntämisvaltuudesta puuttuu Kainuun hallintokokeiluun liittyvä KTM:n hallinnonalan palautumakorotus, joka on euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoite 1, Itä-Suomi 149,536 60,664 12,012 56,175 9,090 josta Kainuu - 2,880 2,460 0,705 2,062 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 78,091 34,642 5,180 30,973 5,300 Tavoite 2, Länsi-Suomi 84,173 30,092 4,401 31,340 4,802 Tavoite 2, Etelä-Suomi 58,979 24,092 3,048 21,794 4,362 Tavoite 3 557, ,400 40, ,741 44,532 Yhteisöaloite Equal ja innovatiiviset toimet 68,354 38,024 6,306 33,816 6,900 ESR yhteensä 996, ,914 71,064 5) 405,839 74,986 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1, Itä-Suomi 278,905 12,259 1,277 17,856 2,362 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 143,781 10,679 0,998 9,616 2,332 Tavoite 2, Länsi-Suomi 234,496 18,991 2,445 17,396 3,082 Tavoite 2, Etelä-Suomi 182,258 15,119 1,347 14,435 2,550 Yhteisöaloite Interreg 120,700 10,692 1,180 9,969 1,450 Yhteisöaloite Urban 6,728 1,581 0,368 1,169 0,328 EAKR yhteensä 966,868 69,321 7,615 70,441 12,104 ESR + EAKR YHTEENSÄ 1 963, ,235 78, ,280 87, talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio 2005 talousarvio tilinpäätös Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2006 ehdotetaan keskimäärin henkilöä. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun määrärahalla toimenpiteissä olevia. Rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi toteutetaan työmarkkinatukiuudistus ja saatetaan loppuun julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus. Työvoimapolitiikan toimenpiteet ja periaatteet Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia keskeisiä julkisia työvoimapalveluja ovat työnvälitys, työmarkkinatoimenpiteet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja ammatillisen kehittymisen palvelut, joita ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, koulutus- ja ammattitietopalvelut sekä ammatillinen kuntoutus. Työttömien työllistymistä edistäviä tukia ovat palkkatuki, työllisyyspoliittinen projektituki ja omatoimisuusavustus. Työmarkkinatukimomentilta rahoitetaan osa työttömyysturvasta ja lisäksi myös aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä. 5) Luvuista puuttuu Kainuun halllintokokeiluun liittyvä KTM:n hallinnonalan palautumakorotus, joka on euroa myöntämisvaltuutta ja euroa arviomäärärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Työllisyysmäärärahojen avulla tuetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistymistä sekä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja. Työttömän työnhakijan kanssa laaditaan yksilöity työnhakusuunnitelma viimeistään hänen työttömyytensä kestettyä viisi kuukautta. Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus Hallituksen työllisyysohjelman keskeinen hanke on työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi toteutettava julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus. Vuoden 2006 loppuun mennessä toteutettavassa uudistuksessa vaikeasti työllistyvien palvelut ja resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Samanaikaisesti työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälityksen sekä työnhaku- ja ammatillisen kehittymisen palvelujen tarjoamista työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Työvoiman palvelukeskukset ovat asiantuntijaverkostoja, jossa samaan toimipisteeseen kootaan vaikeimmin työllistyvien julkiset työvoimapalvelut ja kunnan, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen sekä muiden palvelujentuottajien palvelut. Palvelukeskusten tarjoamat palvelut koostuvat elämänhallinnan ja työnhaun tuesta monipuolisiin aktivoiviin toimenpiteisiin. Vuoden 2006 loppuun mennessä toiminnassa arvioidaan olevan yhteensä noin 40 palvelukeskusta ja yhteispalvelupistettä. Työvoimatoimiston palvelumallia kehitetään työvoiman kohtaanto- ja saatavuusongelmien ratkaisemiseksi. Uudistettu palvelumalli otetaan käyttöön kaikissa työvoimatoimistoissa vuoden 2006 loppuun mennessä. Uudistuksessa painotetaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja työvoiman saatavuuden turvaamista. Työvoimatoimistoihin perustettavissa työnhakukeskuksissa korostuu työnhakijoiden omatoimisen työnhaun tukeminen. Työnhakijapalveluissa tehostetaan erityisesti työnhakijoiden alkupalveluja sekä työnhakijoiden palvelutarpeiden ja osaamisen kartoitusta. Työvoimatoimiston työnantajapalvelut tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä muiden yrityspalvelujen ja elinkeinoelämän kanssa. Työnantajapalveluja suunnataan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Alueellisia työmarkkinoita koskevan informaation haltuun ottamisessa hyödynnetään paikallista analyysi- ja ennakointitoimintaa. Työvoimatoimiston asiakaspalvelussa lisätään verkkopalveluja, mikä edellyttää uusien asiakaspalvelun toimintamallien käyttöönottoa ja asiakkaiden opastamista sähköisiin palveluihin. Työvoimatoimiston tiedottavat palvelut tuotetaan entistä enemmän verkkopalveluina, jotka tarjoavat tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista, työelämästä ja työmarkkinoista. Verkkopalvelujen avulla tehostetaan asiakaspalvelua, parannetaan palvelujen saavutettavuutta sekä mahdollistetaan virkailijoiden työpanoksen uudelleen kohdentaminen. Rakenteellisen työttömyyden torjunta ja syrjäytymisen ehkäisy Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, etsitään yhteistyökumppaneiden kanssa esim. eläkeratkaisuja. Poikkihallinnollisen työllisyysohjelman keskeisiä tavoitteita ovat rakennetyöttömyyden alentaminen ja työmarkkinatuen aktiivikäytön lisääminen. Vuoden 2006 alussa voimaan tulevan työmarkkinatuen aktivointiuudistuksen tavoitteena on nykyistä tehokkaampi, kannustavampi ja tasapainoisempi toimeentuloetuuksien ja aktiiviohjelmien kokonaisuus. Työmarkkinatuen uudistuksella toteutetaan pitkäaikaistyöttömän yhteiskuntatakuu ja vahvistetaan työmarkkinatuen vastikkeellisuutta. Yli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneiden työttömien aktivointia lisätään asteittain vuoden 2006 alusta lähtien keskimääräiseltä tasolta :een vuoden 2008 loppuun mennessä. Tällöin ko. kohderyhmän aktivointiin kohdistetaan euroa nykyistä enemmän. Summasta euroa on muutosta työmarkkinatukimomentin sisällä passiivisesta työttömyysturvasta aktiivitoimiin ja euroa varsinaista resurssien lisäystä pääosin momentille Vuoden 2006 osalta aktivoinnin lisäys on henkilöä keskimäärin ja resurssien lisäys euroa, mikä on kokonaisuudessaan momentilla Vastaava aktivoinnin nousu on otettu huomioon jäljempänä olevassa toimenpidevolyymitaulukossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu toteutetaan tarjoamalla kaikille ko. kohderyhmään kuuluville työttömille työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Kieltäytyminen tarjotusta soveltuvasta työstä tai työllistymistä edistävästä toimenpiteestä johtaa työmarkkinatukioikeuden lakkauttamiseen toistaiseksi. Aktiivitoimenpiteitä järjestetään valtion ja kuntien, työvoiman palvelukeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Pitkäkestoisen passiivisen työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusvastuu jaetaan kuntien ja valtion kesken uudelleen siten, että etuuksien rahoituksella kannustetaan kuntia ja julkista työvoimapalvelua entistä tehokkaampaan yhteistyöhön työllisyyden hoidossa. Kunnille kompensoidaan muutoksista aiheutuva lisärasitus kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäasiainministeriön pääluokista. Uudistus edellyttää, että pitkittyvän työttömyyden riski tunnistetaan riittävän varhain, ja virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen alennetaan. Tätä varten työvoimatoimistojen käyttöön suunnitellaan menetelmä työnhakijoiden profiloimiseksi. Hallituksen esitys työmarkkinatuen uudistamiseksi annetaan talousarvioesityksen yhteydessä. Tavoitteena on, että työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle yksilöllinen aktivointiohjelma. Vaikeimmin työllistyville tarkoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi mahdollistetaan pitkäaikaiset kuntoutuksen, työ- ja yksilövalmennuksen, harjoittelun ja koulutuksen kokonaisuudet. Alle 25 -vuotiaille työttömille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen. Työllistämistukijärjestelmän uudistaminen Työllistämistukijärjestelmän uudistamisen keskeisenä tavoitteena on työllisyysmäärärahoilla tuetun työn vaikuttavuuden ja laadun parantaminen. Vaikuttavuutta pyritään parantamaan muun muassa liittämällä ja sisällyttämällä työhön koulutusta. Toisena tavoitteena on tukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja tukien käytön perusteiden selkiyttäminen. Lisäksi uudistuksella pyritään lisäämään työmarkkinatuen aktiivikäyttöä ja edistämään vajaakuntoisten työllistymistä. Hallituksen esitys työllistämistukijärjestelmän uudistamiseksi annetaan talousarvioesityksen yhteydessä. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi työvoimapolitiikassa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työmarkkinoiden osaamis- ja ammattitaitotarpeiden alueellista ennakointia ja työelämäyhteyksiä parannetaan siten, että työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarjonnalla pystytään vastaamaan työelämän tarpeisiin nykyistä paremmin koko maassa. Hankintamenettelyä joustavoitetaan siten, että myös pk-yrityksillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet koulutuksen käyttöön. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää pk-yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tuetaan työuran jatkumista yritysten muutos- ja irtisanomistilanteissa. Työssä olevien koulutuksella varaudutaan myös työvoiman saatavuusongelmiin pidemmällä aikavälillä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintojen määrää lisätään. Maahanmuuttajakoulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Yrittäjyyden edistäminen Työpolitiikassa panostetaan entistä enemmän yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun ja starttirahan avulla. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleessa kaksi vuotta kestävässä starttirahauudistuksen kokeilussa starttirahaa voivat työttömien lisäksi saada palkka- ja kotityöstä yrittäjäksi ryhtyvät sekä opintonsa päättäneet. Työvoimatoimisto pyytää tarvittaessa yrittäjäksi aikovan liikeideasta asiantuntijalausunnon ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Starttiyrittäjältä edellytetään yrittäjäkokemusta tai -koulutusta. Koulutus voidaan toteuttaa työvoimapoliittisena koulutuksena. Yrittäjällä on yrityksen suunnitteluvaiheessa mahdollisuus konsultatiiviseen tukeen liikeidean testaamisessa. Starttiyrittäjä voi saada asiantuntijapalvelua myös yrityksen perustamisen jälkeisellä starttirahakaudella. Resurssien käytön painopisteet, toimenpiteiden volyymit ja yksikköhinnat Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen käytön keskeisiä painopisteitä ovat työmarkkinoiden toimivuuden turvaaminen, rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Työvoimapolitiikan toimeenpanon ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon eri alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet. Investointimäärärahojen jakoperusteena painotetaan pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 :n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Työministeriön määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräistä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Työttömiä 6) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana 7) 2004 toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Palkkaperusteinen työllistäminen valtio kunta yksityinen sektori Yhdistelmätuki sisältäen palkkaperust. työllistämistuen Yhdistelmätuki ilman palkkaperust. työllistämistukea 8) Palkkatuki Starttiraha, työelämävalmennus, osa-aikalisä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työharjoittelu/työelämävalmennus työmarkkinatuella Vuorotteluvapaa Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet Työllisyysperusteiset investoinnit EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit Yhteensä Pääasiassa muihin kuin työttömiin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR-hankkeet Kaikki yhteensä Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin henkilöä, noin 3,6 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR-hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2006 aikana keskimäärin noin henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden määristä voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvionvaraista. Työllisyysmäärärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on kuusi kuukautta. Työministeriö arvioi työvoimapoliittisten toimenpiteiden valtion rahoituksen yksikköhintojen muodostuvan vuonna 2006 jäljempänä esitetyn taulukon mukaisesti. Taulukon toisessa sarakkeessa on arvioitu, kuinka paljon valtiolle aiheutuu lisämenoja siitä, että henkilö on sijoitettuna työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen työttömänä olon sijasta. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon valtiolle ja kunnille aiheutuvia verohyötyjä tai mahdollisia säästöjä toimeentulotuki- ja asumistukimenoissa eikä mahdollisesti aikaansaatua tuotannon lisäystä. Vertailun vuoksi taulukossa on arvioitu myös työttömyysajan työttömyysturvaa. 6) Pääasiassa muutosturvan toimintamallin toimeenpanosta johtuen muiden kuin työttömien työnhakijoiden osuus työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa lisääntyy (sisältyy lukuihin). 7) Vuodesta 2005 lähtien työllistämisen, työvoimakoulutuksen ja investointien luvuissa ei ole mukana Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia, joita arvioidaan vuonna 2005 olevan henkilöä keskimäärin ja vuoden 2006 arvio on henkilöä keskimäärin. 8) Luvut sisältävät 500 päivää työttöminä olleet työmarkkinatukea saaneet, jotka ovat työllistettyinä yhdistelmätuella pelkällä työmarkkinatuella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

01. Työhallinto. Työurien pidentäminen 2 3 vuodella toteutuma arvio arvio

01. Työhallinto. Työurien pidentäminen 2 3 vuodella toteutuma arvio arvio 01. Työhallinto S e l v i t y s o s a : Työministeriö on aloittanut vuonna 2006 uuden työpolitiikan ja työhallinnon strategian laadinnan. Ministeriö käynnistää julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 242

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2006 ehdotetaan keskimäärin 90 100 henkilöä. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 444

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

01. Sosiaali- ja terveysministeriö 01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa.

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 103/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2013

Asiakirjayhdistelmä 2013 51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 545 964 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 61 000 euroa. 2013 IV lisätalousarvio

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen.

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : 01. Sosiaali- ja terveysministeriö Perustehtävien ohella sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkaperustelujen selvitysosassa asetettujen hallinnonalan strategisten linjausten

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-820-06 6.6.2007 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen päivitetty talousarvioehdotus vuodelle 2008. Liitteenä on kopiot Cognos Planning-järjestelmällä tehdyistä rahoitustaulukoista.

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos Raija Saastamoinen

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos Raija Saastamoinen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos 10.1.2017 Raija Saastamoinen JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 557 459 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja

Lisätiedot

10. Maaseudun kehittäminen

10. Maaseudun kehittäminen 10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maaseudun elinvoimaisuuden säilymiseen vaikutetaan ohjelmatyön, tutkimus- ja kehittämishankkeiden, yritystukien

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Ylijohtaja Tuija Oivo TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 970 000 euroa. Vähennys

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2005 ehdotetaan keskimäärin 87 350 henkilöä. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Sari Mutka

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Sari Mutka TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 10.1.2018 Sari Mutka JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN

Lisätiedot

98. Alueiden kehittäminen

98. Alueiden kehittäminen 98. Alueiden kehittäminen S e l v i t y s o s a : Alueellisella kehittämispolitiikalla huolehditaan, että maan kaikki alueet, kaupungit ja maaseutu kehittyvät tasapainoisesti. Kasvavat alueelliset kehityserot

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2004 ehdotetaan keskimäärin 94 700 henkilöä vuodessa. Määrärahan käytön joustavuuden lisäämiseksi

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 3 060 000 euroa.

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

10. Maaseudun kehittäminen

10. Maaseudun kehittäminen 10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI Muutoksia 1.1.2013 alkaen 1.1.2013 lähtien 15 TE-toimistoa, 1/ELY-keskus Uudet tehtävänkuvat henkilöstöllä Uudet TE-toimistojohtajat & palvelulinjajohtajat Monikanavaisuuden

Lisätiedot

Prolainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille

Prolainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille Prolainen vaihtoehto Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille Osaamisen päivittäminen on avain työn kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen Työttömien koulutukseen panostaminen

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Talousarvioesitys (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Talousarvioesitys (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)

Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut) Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut) Kuntajohtajafoorumi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10.10.2019 2 Työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen: 3 Työvoima- ja yrityspalvelujen

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot