VALITUS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Khall
|
|
- Risto Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALITUS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Khall Asia Valitus osayleiskaavan laajennuksen hyväksymistä koskevassa asiassa Päätös, josta valitetaan Oulun hallinto-oikeuden päätös nro 14/0125/1, jolla hallinto-oikeus kumosi Iin kunnanvaltuuston osayleiskaavan laajennuksen hyväksymistä koskevan päätöksen Valittaja Iin kunta Jokisuuntie 2, PL 24, Ii Valitusaika 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä ( ), sitä päivää lukuunottamatta Vaatimus Iin kunta kunnioittavasti vaatii, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Oulun hallinto-oikeuden päätöksen (ml. oikeudenkäyntikulujen korvaaminen) ja pysyttää voimassa Iin kunnanvaltuuston osayleiskaavan laajennusta koskevan päätöksen Valituksessa esitetyn lisäksi Iin kunta viittaa asian käsittelyssä Oulun hallinto-oikeudessa esittämäänsä. Iin kunta katsoo, ettei valituskelpoisen kaava-asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ole osallistunut esteellisiä henkilöitä. Iin kunnanvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä hallinto-oikeuden ole tullut päätöksestä ilmenevillä perusteilla kumota kaavapäätöstä valituksen johdosta. Vaatimuksen perustelut 1. Kaavasta ja kaava-asian käsittelystä Iin kunnanvaltuusto hyväksyi kohdalla tekemällään päätöksellä Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennuksen 2025 (Asemakylän osayleiskaava). Osayleiskaava laadittiin oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Suunnittelualueen rajaukseksi määriteltiin aikaisemmassa Iin keskustaajaman yleiskaavatyössä kaava-alueen ulkopuolelle rajattu alue. Osayleiskaavaa edeltävä kaavarunko on laadittu koko keskustaajaman osayleiskaava-alueelle. Iin kunnanvaltuuston hyväksymän oikeusvaikutuksettoman Iin keskustaajaman osayleiskaavan 2010 (aluevarausyleiskaava) kaava-alueen ulkopuolelle rajattiin kaavan hyväksymisvaiheessa alue, joka käsittää valtatien 4 uutta linjausvaihtoehtoa koskevat alueet. Osayleiskaava käsittää Iin keskustan lisäksi lähiympäristön kyläalueet lukuun ottamatta Iin Asemakylää. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Iin taajaman kohdalle on osoitettu tieliikenteen yhteystarve nykyisen valtatien 4 linjauksen itäpuolelle. Merkinnällä osoitetaan uusia tieyhteyksiä, joiden sijainnin tai toteuttamistavan määrittely edellyttää lisäselvityksiä. Kaavamerkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan valtatien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Iin taajaman kohdalla tulee olla ensisijaisena tavoitteena valtatien 4 säilyttäminen nykyisellä paikalla. Mahdollisen uuden tien paikka voidaan ratkaista yleiskaavoituksen kautta taajaman itäpuolella. Osayleiskaavan kaavaselostuksen (0353-C9560) mukaan valituksen kohteena olevan osayleiskaavan laajennuksen suunnittelualue käsittää Iin keskustaajaman kasvualueet taajaman itäpuolella, Pentinkankaan asemakaavoitetun teollisuusalueen, Sorosenkylän, Asemakylän ja Huoviskylän sekä näiden lähiympäristöt ja Iijokivarren Raasakan sillalle asti. Suunnittelualueen laajuus on noin hehtaaria. 1
2 Laajennuksella määritellään keskustaajaman itäpuolinen yhdyskuntarakenne ja laajenemisalueet. Suunnittelualue (alue B) ilmenee kaavaselostuksesta (s. 5). Suunnittelualuetta laajennettiin myöhemmin kesäkuussa 2011 siten, että mukaan otettiin Harisojan ja Iijoen yläkanavan välinen ohitustien alue noin 100 metriä leveänä käytävänä (kaavakartta 2). Päätöksen osayleiskaavan laajennuksen laatimisesta teki Iin kunnanhallitus Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan suunnittelutyö aloitettiin tammikuussa Perusselvitysvaiheen jälkeen laadittiin kunnan rakennemalli. Rakennemallivaiheessa otettiin huomioon suunnitellun osayleiskaavan laajennusalueen (alue B) lisäksi Iin keskustaajaman alue (alue A, ks. kaavaselostuksen s. 5). Osayleiskaava laadittiin vain alueelle B eikä kaavalla puututtu alueen A maankäyttöön. Valtuusto hyväksyi kaavan tavoitteet. Päätöksen mukaan kaavan laajennuksen keskeisinä tavoitteina on mm. osoittaa Iin kuntakeskuksen laajenemisalueet ja täydennysrakentamisella kehitettävät kylät sekä ratkaista valtatien 4 uusi tilavaraus Iin kohdalla. Voimaan tultuaan kaava ohjaisi alueen maankäyttöä mm. varaamalla alueen valtatien 4 ohikulkutien uudelle linjaukselle Iin kohdalla. Ohitustien rakentaminen on ollut jo aiemmin ennen vuoden 2008 valtuuston kaavan tavoitteiden hyväksymistäkin valtuuston strateginen valinta. Valtuusto teki asiasta päätöksen Lisäksi ydinkeskustan kehittämisen osalta päätettiin strategisena linjauksena, että jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin silloisen valtatien 4 kehittäminen tasoliittymäpohjalta. Ennen tavoitteiden hyväksymistä pyydettiin ja saatiin ennakkolausuntoja Oulun tiepiiriltä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta valtatien 4 sijoittamista koskevasta ympäristövaikutusten arviointiprosessista. Kaavaprosessista pidettiin viranomaisneuvottelu, ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. Aineistoa käsiteltiin yleisötilaisuudessa Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajentamiseen liittyen laadittiin erillinen selvitys valtatien 4 kehittämisestä Iin kohdalla. Selvityksessä esitettiin valtatien 4 eri linjausvaihtoehtoihin perustuvat vaihtoehtoiset maankäytön rakennemallivaihtoehdot 0, 0++, A, B, C ja D. Rakennemallia koskevan suunnitelman laati Plaana Oy:ssä työskentelevä konsultti Juha Raappana. Rakennemallivaihtoehdossa 0++ valtatie 4 kehitettäisiin nykyiselle paikalle nelikaistaiseksi eritasoliittymin. Rakennemallivaihtoehdoissa A D valtatien 4 linjaus sijoittuisi nykyisen valtatien 4 itäpuolelle. Rakennemallivaihtoehdossa A ja B ohikulkutie sijoittuisi pääradan länsipuolelle, vaihtoehdossa B Iin keskustaajaman kohdalla pääradan varteen. Rakennemallivaihtoehdoissa C ja D ohikulkutien linjaus sijoittuisi pääradan itäpuolelle. Tielaitoksen tiepiiri laati jo vuosina yleissuunnitelmatasoiset vaihtoehtotarkastelut valtatien 4 kehittämisestä moottoriväylänä. Hankkeen yhteydessä suoritettiin ympäristövaikutusten arviointimenettely. Iin keskustaajaman osayleiskaavaa laadittiin samanaikaisesti valtatien 4 tavoitesuunnittelun kanssa. Tiehallinto laati vuonna 2009 valmistuneen valtatien 4 ohikulkutievaihtoehtojen vaikutustarkastelujen päivityksen. Rakennemalliraportti ja ohikulkutievaihtoehtojen vaikutustarkastelu valmistuivat tammikuussa Aineisto oli esillä kunnanvirastolla ja kunnan internetsivulla. Lisäksi asiasta järjestettiin yleisötilaisuudet keväällä Asiasta jätettiin useita kannanottoja, jotka koskivat lähinnä ohikulkutievaihtoehtoja. Yleisötilaisuuksissa ja kirjallisissa kannanotoissa tuli voimakkaasti esille vaihtoehtona valtatien 4 kehittäminen nykyisellä paikalla myös pitkällä aikavälillä, jolloin ohikulkutievarauksista luovuttaisiin. Asiasta järjestettiin neuvottelu , jossa kunnan lisäksi oli edustajat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta, Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja Tiehallinnosta. Neuvottelussa todettiin, että oli perusteltua laajentaa tarkastelua edellä todetulla tavalla. Suunnittelua jatkettiin laatimalla valtatien kehittämisratkaisu nykyisellä paikalla (vaihtoehto 0++). Rakennemallia täydennettiin vastaavasti. Raportit valmistuivat marraskuussa 2009 ja niistä pyydettiin viranomaisten lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus totesi lausunnossaan, että vaihtoehto 0++ vaatii ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Asiasta järjestettiin yleisötilaisuudet ja Asiasta esitettiin useita kannanottoja. 2
3 Iin kunnanhallitus päätti pöytäkirjan 85 kohdalla esittää valtuustolle teknisen palvelujohtajan päätösesityksestä kaksi vaihtoehtoista rakennemallia (rakennemallit 0++ ja B), joista valtuuston esitettiin valitsevan toisen rakennemallin osayleiskaavan jatkokäsittelyn pohjaksi. Päätösehdotuksessa todettiin vain mainitut kaksi rakennemallivaihtoehtoa. Päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys koski vaihtoehtoa B. Alkuperäiset vaihtoehdot A, C ja D eivät olleet mukana päätösehdotuksessa eikä näistä käyty edes keskustelua. Vaihtoehdoista oli luovuttu jo valmistelussa. Valtuusto päätti pöytäkirjan 31 kohdalla valita aiempaa ohitustien rakentamista koskevaa strategista linjausta vastaavasti rakennemallivaihtoehdon B osayleiskaavan laajennuksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Valtuustossa äänestettiin kunnanhallituksen päätösehdotuksen, vaihtoehdon B ja rakennemallin Ve C välillä. Alkuperäiset vaihtoehdot A ja D eivät olleet mukana päätösehdotuksessa eikä näistä käyty edes keskustelua. Jatkovalmistelun jälkeen Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennuksen (Asemakylän osayleiskaava) 2025 kaavaluonnos (kaavakartta 1) oli nähtävillä ja kaavaehdotus Iin taajaman osayleiskaavan laajennuksen 2025 (kaavakartta 2) kaavaluonnos oli nähtävillä ja kaavaehdotus Valtuusto päätti osayleiskaavan hyväksymisestä päätöksellään Hallinto-oikeuden valituksenalaisesta päätöksestä Oulun hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että seuraavat henkilöt olivat esteellisiä osallistumaan osayleiskaavan laajennuksen käsittelyyn: kunnanhallituksen kokouksessa (kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilkka Pakonen, kunnanhallituksen jäsen Marjo Veijola ja varajäsen Sauli Keltamäki) valtuuston kokouksessa (valtuutetut Sauli Keltamäki, Mailis Mäkelä, Ilkka Pakonen, Marjo Veijola ja varavaltuutettu Risto Paaso). Hallinto-oikeuden päätöksessä esteellisyys perustettiin siihen, että sekä kaavoitettavaa aluetta että sen ulkopuolista vuonna 1996 osayleiskaavoitettua Iin keskustaajaman aluetta koskevien kunnan yleisten rakennemallivaihtoehtojen valintaan olisi osallistunut kunnanhallituksessa ja valtuustossa esteelliseksi väitettyjä henkilöitä. Valitusten perusteella yleisen rakennemallin valinta katsottiin osayleiskaava-asian käsittelyksi siten kuin hallintolain 27 :n 1 momentissa tarkoitetaan. Valituksessa ei ole väitettykään, että po. henkilöt olisivat muutoin osallistuneet osayleiskaava-asian käsittelyyn (ml. valmistelu) kunnassa. Valtatien 4 kehittäminen nykyisellä paikallaan tarkoittaisi hallinto-oikeuden mukaan merkittävää muutosta Iin keskustaajaman nykyiseen maankäyttöön ja kyläkuvaan. Muutos koskisi erityisesti nykyisen valtatien 4 alueeseen rajoittuvia kiinteistöjä ja niiden käyttöä. Keskustaajamassa melu-, tärinä- ja pölyhaitat lisääntyisivät valtatien lähialueilla. Valtatien 4 nykyisellä paikalla kehittämistä koskevan vaihtoehdon sijasta toteutettava ohitustielinjausta koskeva rakennemallivaihtoehto tarkoittaisi liikennemeluun liittyvien ympäristövaikutusten vähenemistä Iin keskustaajamassa. Väitettyjä vaikutuksia ei ole tarkemmin perusteltu. Päätöksessä viitataan siihen, että osayleiskaavan laajennuksessa rakennemallivaihtoehtoon B perustuvaa valtatien 4 uutta linjausta koskee kaavamerkintä kaksiajoratainen päätie. Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennus - Valtatien 4 kehittäminen Iin kohdalla -nimisestä selvityksestä ilmenee, että valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä Iin kohdalla on vuoden 2008 laskennan perusteella ollut ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja on Rakennemallivaihtoehdossa B ja muissa tielinjausvaihtoehtojen mukaisissa ratkaisuissa nykyinen valtatien 4 osuus Iin kohdalla muuttuisi seututieksi. Mainitussa selvityksessä nykyiselle valtatielle 4 jääväksi liikennemääräksi arvioidaan suurimmillaan ajoneuvoa vuorokaudessa. Hallinto-oikeus katsoi, että esteellisyys syntyisi kunnanhallituksessa po. henkilöiden kiinteistönomistuksen ja vaikutusten Iin keskustaajaman alueella johdosta. Esteelliseksi väitetyille henkilöille, heidän läheisilleen ja Iin seurakunnalle katsottiin 3
4 rakennemallivaihtoehdon valintaa koskevasta ratkaisusta ja kaavaratkaisusta olleen hallintolain 27 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa. Henkilöt olisivat siten olleet asiassa esteellisiä osallistumaan kunnanhallituksessa rakennemallin (vaihtoehdot 0++ ja B) valintaan. Hallinto-oikeus myös katsoi, että esteellisyys syntyisi valtuustossa. Päätöksessä katsottiin, että po. valtuutetut ja varavaltuutettu olisivat olleet esteellisiä kiinteistöjen ja rakennusten omistuksen sekä hallinnan Iin keskustaajaman alueella johdosta. Rakennemallin valintaa koskevan asian todettiin koskeneen kuntalain 52 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti henkilöitä eivätkä henkilöt siten olisi voineet osallistua valtuustossa rakennemallin valinnasta (vaihtoehdot 0++, B ja Ve C) päättämiseen. 3. Esteellisyyssääntelystä Kuntalain 52 :n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Valtuutetun esteellisyysperusteet ovat valtuustossa suppeammat kuin muiden henkilöiden esteellisyysperusteet. Yleensä on edellytetty, että asialla on tai voi olla välittömiä ja henkilökohtaisia vaikutuksia valtuutetun tai hänen läheisen asemaan. Pykälän 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain :ssä säädetään. Hallintolain 27 :n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Pykälän 2 momentin mukaan, mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa. Lain 28 :n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Pykälän 2 momentin mukaan läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa: 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia. Esteellisyysarvioinneissa merkitystä on annettu kaavan yleispiirteisyyden ja oikeusvaikutusten ohella esimerkiksi sille, muuttaako kaava kiinteistöjen aiempaa maankäyttöä tai vaikuttaako kiinteistön ulkopuolelle suunniteltu toiminta kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttöön merkityksellisesti ja ratkaistaanko kaavalla lopullisesti tietty maankäyttö alueella. Merkitystä on ollut lisäksi, miten esteelliseksi väitetty henkilö on 4
5 osallistunut kaava-asian käsittelyyn ja mikä merkitys tällä on ollut suhteessa lopullisen kaavaratkaisun sisältöön. Tielinjausvaihtoehtojen osalta merkitystä esteellisyysarvioinneissa on annettu mm. tielinjauksen ja kiinteistön väliselle etäisyydelle, sijaitseeko kiinteistö tiealueen melualueella, onko liikenteen aiheuttama melun muutos merkittävä, onko kyse ennestään olemassa olevasta tiestä, onko melusuojaus tarpeen ja suojausta tarkoitus parantaa ja vaikuttaako tien linjaratkaisu kaavassa merkittävästi kiinteistölle kantautuvan melun määrään (KHO t. 2563). Yksinomaan vielä kiinteistön sijainti tien läheisyydessä ei esteellisyyttä synnytä. 4. Esteellisyydet kunnanhallituksessa ja valtuustossa 4.1 Yleistä esteellisyyksistä Oulun hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että kiinteistön tai rakennusten omistus kaavoitettavan alueen ulkopuolella ja eräiden henkilöiden osalta kaava-alueella sekä rakennemalliratkaisujen vaikutus näille kiinteistöille synnyttäisivät esteellisyyden. Kyse olisi ympäristövaikutuksista ja vaikutuksista kyläkuvaan. Vaikutuksia kyläkuvaan ei kuitenkaan voida Iin kunnan käsityksen mukaan pitää erityisenä hyötynä tai haittana. Valituksessa väitettiin, että osayleiskaavan laajennuksen valmisteluvaiheessa olisi päätöksentekoon osallistunut esteellisiä henkilöitä kunnanhallituksessa sekä valtuustossa ja Esteellisyyden katsottiin valituksessa syntyvän sillä perusteella, että henkilöt olivat osallistuneet kunnan yleisen rakennemallin valintaan. Esteelliseksi väitettyjen henkilöiden ei ole edes väitetty muutoin osallistuneen osayleiskaava-asian käsittelyyn. Po. yleisen rakennemallin valinta ei varsinaisesti ole ollut tämän osayleiskaava-asian käsittelyä siten kuin hallintolain 27 :n 1 momentissa tarkoitetaan. Rakennemallin valintaa ei joka tapauksessa tulisi katsoa esteellisyyden perustavaksi asian käsittelyksi. Kuten hallinto-oikeuden päätöksen äänestyslausunnossakin todetaan, rakennemallivaihtoehdon valinnassa on ollut kyse Iin kuntaa laaja-alaisesti koskevasta yleisestä maankäytön linjauksesta. Valtuusto on kunnanhallituksen esityksen pohjalta päättänyt ohjeellisesti vireillä ollutta osayleiskaavoitusta laajemmin Iin kunnan tulevan maankäytön rakennemallista. Yleisissä rakennemallivaihtoehdoissa on ollut erilaisia tielinjausvaihtoehtoja ja niissä on esitetty tulevan rakentamisen painopistealueita. Rakennemallit eivät ole maankäyttöä oikeudellisesti ohjaavia suunnitelmia. Kyse on suuntaa-antavasta yleisestä ohjeesta tulevalle kaavoitukselle. Rakennemallista päätettäessä ei ole noudatettu maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä menettelyä kaavan hyväksymisestä. Rakennemallilla ei voida ratkaista myöhemmin kaavoitettavan alueen tai olemassa olevien kaavoitettujen alueiden maankäyttöön liittyviä kysymyksiä. Rakennemallia koskevalla päätöksellä ei voida myöskään sulkea pois muunlaisia kaavoituksellisia ratkaisuja myöhemmässä kaavoituksessa. Rakennemallin valintaa koskevalla päätöksellä ei ole sitovia oikeudellisia vaikutuksia. Ohitustien rakentaminen on ollut Iin kunnanvaltuuston strateginen valinta jo ennen osayleiskaava-asian käsittelyä ja rakennemallivaihtoehdon valintaa kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Rakennemallinkin valinta on tehty ennen kuin kaavaluonnos on ollut nähtävillä. Muut rakennemallivaihtoehdot kuin 0++ ja B on hyvissä ajoin suljettu vaihtoehdoista pois lähinnä maankäytöllisten seikkojen perusteella. Tämän osayleiskaava-asian yhteydessä ei ole edes voitu puuttua suunnittelualueen ulkopuolisten alueiden (Iin keskustaajama ja valtatie 4) kehittämiseen tai maankäyttöön, vaan nämä tulevat harkittavaksi erikseen myöhemmin omissa menettelyissään. Joka tapauksessa valituksessa esitettyjen näkökohtien perusteella osayleiskaava-asian, saatikka rakennemallin valinnan, ei voida katsoa koskevan valtuutettuja tai heidän läheisiään välittömästi ja henkilökohtaisesti. Valtuutetut eivät ole olleet esteellisiä. Iin kunta myös katsoo, ettei esteellisyyttä synny myöskään kunnanhallituksessa hallintolain 28 :n 1 momentissa säädetyissä esteellisyysperusteissa tarkoitetulla tavalla. Hallinto-oikeuden äänestyslausunnossakin katsotaan, ettei rakennemallivaihtoehdon valinnan voida katsoa koskevan valtuutettuja tai heidän läheisiään kuntalain 52 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Äänestyslausunnossa viitataan myös 5
6 kuntalain 1 :n 2 momenttiin ja edustukselliseen demokratiaan, mitkä tulisi ottaa huomioon. Ottaen myös huomioon ohessa esitetty valitusta ei ole tullut hyväksyä hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla. 3).2 Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuutettu Ilkka Pakosen esteellisyys Hallinto-oikeus katsoo Ilkka Pakosen esteellisyyden syntyvän kunnanhallituksessa ja valtuustossa kahdella perusteella: silloinen puoliso on Iin seurakunnan, joka omistaa maata osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella, kirkkoneuvoston varajäsen ja silloisen puolison veli omistaa rakennuksia osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella. Pakosen silloinen puoliso on kaavaa valmisteltaessa ollut Iin seurakunnan kirkkoneuvoston varajäsen. Iin seurakunta omistaa osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevat tilat RN:o 39:129 (Tuomisto) ja RN:o 40:35 (Pajula). Tilat sijaitsevat vuonna 1996 osayleiskaavoitetun (oikeusvaikutukseton) Iin keskustaajaman alueella. Tiloihin kuuluu palstoja, jotka rajoittuvat nykyisen valtatien 4 (rakennemallivaihtoehto 0++) alueeseen. Palstoilla sijaitsee pappila, asuinkäytössä olevia asuinrakennuksia ja leirintäalue. Lisäksi Pakosen esteellisyyttä on perusteltu sillä, että hänen silloisen puolison veli Aaro Sallinen omistaa rakennuksia osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella Iin seurakunnan omistuksessa olevan tilan RN:o 40:35 (Pajula) alueella. Hallinto-oikeuden arvion mukaan tila sijaitsee reilun 100 metrin etäisyydellä valtatiestä 4. Rakennemallivaihtoehdossa B ja muissa tielinjausvaihtoehtojen mukaisissa ratkaisuissa nykyinen valtatien 4 osuus Iin kohdalla jäisi joka tapauksessa paikallensa. Tiellä tulisi edelleen olemaan runsaasti liikennettä. Osayleiskaavalla tai rakennemallin valinnalla ei ole muutettu (eikä ole voitukaan muuttaa) tilojen nykyistä maankäyttöä Iin keskustaajaman alueella tai valtatien 4 varrella eikä tehty ylipäänsä mitään sitovia ratkaisuja valtatien 4 kehittämistä koskien. Seurakunnan tilojen tai Pakosen silloisen puolison veljen rakennuksen käytön kannalta ei ole suurempaa merkitystä sillä, tapahtuuko liikennemäärissä muutoksia osayleiskaavassa omaksuttujen ratkaisujen myötä. Kyseinen rakennuspaikka ei ole lähinnä valtatietä, vaan välissä on katu (Kisatie) ja sen ja valtatien välissä olevia rakennuksia. Lisäksi valtatien kiertoliittymän pohjoispuolella on melusuojausta. Liikennemäärien mahdolliset muutokset eivät aiheuta reilun 100 metrin päässä merkittävää muutosta melu-, pöly- tai tärinätasoissa. Välittömästi valtatien 4 läheisyydessä rakentaminen joka tapauksessa estyy ja tilojen käyttö on muutoinkin rajoitettua jo nykyään eikä tähän tulisi muutoksia, jos valtatietä 4 ryhdyttäisiin myöhemmin erikseen kehittämään omissa menettelyissään. Ottaen huomioon myös edellä valituksessa esitetty olosuhteet tiloilla ei olisi Iin kunnan käsityksen mukaan muuttumassa siten, että Ilkka Pakonen olisi ollut esteellinen kunnanhallituksessa tai valtuustossa ).3 Kunnanhallituksen jäsen Marjo Veijolan ja varajäsen Sauli Keltamäen esteellisyys Marjo Veijola omistaa yhdessä puolisonsa kanssa osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella Iin keskustaajaman alueella olevan tilan RN:o 12:288 (Vikkelä). Tila sijaitsee hallinto-oikeuden arvion mukaan lähimmillään noin 160 metrin etäisyydellä valtatiestä 4 (rakennemallivaihtoehto 0++). Maanomistusta ei valituksessa ole esitetty olevan muiden rakennemallivaihtoehtojen tielinjausten läheisyydessä. Sauli Keltamäen esteellisyyden katsotaan syntyneen sillä perusteella, että hän on osakkaana kuolinpesässä, joka omistaa osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevan tilan RN:o 1:137 (Keltamäki) Iin keskustaajaman alueella valtatien 4 alueeseen rajoittuen. Lisäksi hänen veljensä Seppo Keltamäki omistaa myös osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevan tilan RN:o 37:70 (Pöllöpesä), joka sijaitsee hallinto-oikeuden arvion mukaan lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä valtatiestä 4. Maanomistusta ei valituksessa ole esitetty olevan muiden rakennemallivaihtoehtojen tielinjausten läheisyydessä. 6
7 Tila Pöllönpesä on asemakaava-alueella oleva omakotitontti. Sen ja valtatien välissä on kaavatie (Kauppatie) sekä noin 100 metrin levyinen rakennettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue, joten tilaa ei voida pitää valtatien melualueena. Tila Vikkelä on asemakaava-alueen rakennettu omakotitontti. Tontti on yli 150 metrin etäisyydellä valtatiestä ja sen ja valtatien välillä on melusuojausta, suojapuustoa, kahdessa rivissä omakotitaloja sekä kaavatie (Puusepäntie) Tilan ei voida katsoa olevan valtatien melualueella. Rakennemallivaihtoehdossa B ja muissa tielinjausvaihtoehtojen mukaisissa ratkaisuissa nykyinen valtatien 4 osuus Iin kohdalla jäisi joka tapauksessa paikallensa. Tiellä tulisi edelleen olemaan runsaasti liikennettä. Osayleiskaavalla tai rakennemallin valinnalla ei ole muutettu (eikä ole voitukaan muuttaa) tilojen nykyistä maankäyttöä Iin keskustaajaman alueella tai valtatien 4 varrella eikä tehty ylipäänsä mitään sitovia ratkaisuja valtatien 4 kehittämistä koskien. Tilojen käytön kannalta ei ole suurempaa merkitystä sillä, tapahtuuko liikennemäärissä muutoksia osayleiskaavassa omaksuttujen ratkaisujen myötä. Liikennemäärien mahdolliset muutokset eivät aiheuta metrin päässä merkittävää muutosta melu-, pöly- tai tärinätasoissa. Välittömästi valtatien 4 läheisyydessä rakentaminen joka tapauksessa estyy ja tilojen käyttö on muutoinkin rajoitettua jo nykyään eikä tähän tulisi muutoksia, jos valtatietä 4 ryhdyttäisiin myöhemmin erikseen kehittämään omissa menettelyissään. Ottaen huomioon myös aiemmin valituksessa esitetty olosuhteet tiloilla ei olisi Iin kunnan käsityksen mukaan muuttumassa siten, että Marjo Veijola tai Sauli Keltamäki olisi ollut esteellinen kunnanhallituksessa tai valtuustossa Valtuutettu Mailis Mäkelän esteellisyys Mailis Mäkelä omistaa yhdessä puolisonsa kanssa osayleiskaavoitettavalla alueella tilan RN:o 7:131 (Mäkelä) ja tilan RN:o 7:183 (Aappola). Tilat sijaitsevat hallinto-oikeuden arvion mukaan alle 200 metrin etäisyydellä rakennemallivaihtoehdon A mukaisesta tielinjauksesta. Rakennemallivaihto A ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa todellisena vaihtoehtona. Vaihtoehdosta luovuttiin jo ennen kunnanhallitukseen asian viemistä. Vaihtoehdosta A ei edes keskusteltu kunnanhallituksessa eikä myöskään valtuustossa Kaavaluonnos on ollut vasta tämän jälkeen nähtävillä. Tähän ja aiemmin valituksessa esitettyyn nähden Mailis Mäkelä ei ole ollut esteellinen valtuustossa ).5 Varavaltuutettu Risto Paason esteellisyys Risto Paason veli omistaa osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella rakennuksen Kiinteistö Oy Iin Valkealinnan omistuksessa olevalla tilalla RN:o 27:56 (Jussila). Tila sijaitsee hallinto-oikeuden arvion mukaan vajaan 100 metrin etäisyydellä valtatiestä 4. Tilan ja rakennuksen omistaa kiinteistöyhtiö ja Sauli Paaso omistaa kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan rakennusta. Valituksessa tarkoitetulla maanhallinnalla ei tapauksen olosuhteissa voi olla esteellisyyttä synnyttävää vaikutusta. Tilan ja valtatien välissä on kivirakenteinen kerrostalo, joka vähentää meluvaikutuksia tilalle Jussila. Rakennemallivaihtoehdossa B ja muissa tielinjausvaihtoehtojen mukaisissa ratkaisuissa nykyinen valtatien 4 osuus Iin kohdalla jäisi joka tapauksessa paikallensa. Tiellä tulisi edelleen olemaan runsaasti liikennettä. Osayleiskaavalla tai rakennemallin valinnalla ei ole muutettu (eikä ole voitukaan muuttaa) tilojen nykyistä maankäyttöä Iin keskustaajaman alueella tai valtatien 4 varrella eikä tehty ylipäänsä mitään sitovia ratkaisuja valtatien 4 kehittämistä koskien. Tilan ja rakennuksen käytön kannalta ei ole suurempaa merkitystä sillä, tapahtuuko liikennemäärissä muutoksia osayleiskaavassa omaksuttujen ratkaisujen myötä. Liikennemäärien mahdolliset muutokset eivät aiheuta vajaan 100 metrin päässä merkittävää muutosta melu-, pöly- tai tärinätasoissa. Tähän ja aiemmin valituksessa esitettyyn nähden olosuhteet tilalla eivät olisi Iin kunnan käsityksen mukaan muuttumassa siten, että Risto Paaso olisi ollut esteellinen valtuustossa
8 Lisäksi Paason veli Sauli Paaso omistaa osayleiskaavoitettavalla alueella sijaitsevan tilan RN:o 176:1 (Yrjölä). Yksi tilan palstoista sijoittuisi hallinto-oikeuden mukaan rakennemallivaihtoehdon D tielinjauksen alle ja toinen sen välittömään läheisyyteen. Näillä palstoilla on rakennuksia. Rakennemallivaihto D ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ollut todellisena vaihtoehtona. Vaihtoehdosta luovuttiin jo ennen kunnanhallitukseen asian viemistä. Vaihtoehdosta D ei edes keskusteltu kunnanhallituksessa eikä myöskään valtuustossa Kaavaluonnos on ollut vasta tämän jälkeen nähtävillä. Tähän ja aiemmin valituksessa esitettyyn nähden Risto Paaso ei ole ollut esteellinen tälläkään perusteella valtuustossa Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 :ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Hallintolainkäyttölain 74 :n 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Hallinto-oikeus on virheellisesti katsonut, että asiassa olisi aiheutunut sellainen hallintolainkäyttölain 74 :ssä tarkoitettu virhe, jonka perusteella Iin kunta olisi ollut velvollinen korvaamaan hallinto-oikeuden päätöksessä mainittujen henkilöiden kohtuulliseksi arvioitavat oikeudenkäyntikulut. Iin kunnan käsityksen mukaan hallinto-oikeuden päätöksessään toteamat henkilöt eivät ole olleet esteellisiä. Esteellisyys on joka tapauksessa ollut tulkinnanvarainen. Perusteita oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle ei ole ollut. Hallinto-oikeuden päätös on ollut tältäkin osin virheellinen ja se tulee kumota. 6. Lopuksi Valituksessa ja Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole esitetty sellaista perustetta, jonka mukaan valituksessa mainitut henkilöt olisivat olleet esteellisiä. Oulun hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Iin kunnanvaltuuston päätös on pysytettävä voimassa. Iin kunnassa 22. päivänä huhtikuuta 2014 Markku Kehus kunnanjohtaja Liitteet 1) Oulun hallinto-oikeuden päätös nro 14/0125/1 2) Kunnanhallituksen päätös , 85, Kunnanvaltuuston päätös , 31, Kunnanvaltuuston päätös , 56 8
ESTEELLISYYDESTÄ. Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaista - koulutustilaisuus
ESTEELLISYYDESTÄ Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaista - koulutustilaisuus 21.9.2017 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Taina Törmikoski, alueidenkäyttöryhmä> 1 Mitä on
LisätiedotEsteellisyys valtuustossa
ESTEELLISYYDESTÄ Yleistä Esteellisyys on henkilön sellainen suhde asiaan/asianosaiseen, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa asian käsittelyssä Esteellisyyssääntelyllä turvataan mm. asioiden puolueetonta
LisätiedotTIIVISTETTYÄ TIETOA ESTEELLISYYDESTÄ ( KUNTALAKI 97 ) Esteellisyydestä..
TIIVISTETTYÄ TIETOA ESTEELLISYYDESTÄ ( KUNTALAKI 97 ) Esteellisyydestä.. ESTEELLISYYSSÄÄNNÖSTEN TARKOITTAMAT LÄHISUKULAISET JA HEIHIN RINNASTETTAVAT HENKILÖT (Kuntalaki 97 ) Lainkohdan tarkoittamia lähisukulaisia
LisätiedotAalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Antti Karkola 1.3.2012 E / PJ / 2 / 2012 Tämä esitys edustajiston jäsenten esteellisyydestä käsiteltäessä ns. omaisuuskysymystä käsitellään edustajiston kokouksen
LisätiedotEsteellisyyden käsite
ESTEELLISYYS Esteellisyyden käsite Esteellisyyssäännöksillä turvataan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja asukkaiden luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen Esteellisyydellä eli jääviydellä tarkoitetaan
LisätiedotValviran asiantuntijan tehtävät ja rooli. Valviran asiantuntijasymposium Arja Myllynpää
Valviran asiantuntijan tehtävät ja rooli Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Arja Myllynpää 1 Asiaryhmiä, joissa Valvira voi pyytää asiantuntijalausuntoa (esim.): Valvontaluonteiset asiat terveydenhuollon
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti
PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos
LisätiedotPäätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille
Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille 6.2.2015 päätösvalmistelupäällikkö Tiina Kyöttilä-Vettenranta 1 9.2.2015 Kokouksen julkisuus - Valtuuston kokoukset ovat julkisia,
LisätiedotKirkkonummen kunta Minutes 1/ (15) Kuntakehitysjaosto
Kirkkonummen kunta Minutes 1/2017 1 (15) Meeting 16.08.2017, klo 17:24-21:32 date Meeting Kokoushuone Kajanus (5. krs) location Meeting topics 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus
LisätiedotHyvä tietää hallintomenettelystä. Työelämätoimikuntien webinaari ja Sanna Haanpää Lakimies
Hyvä tietää hallintomenettelystä Työelämätoimikuntien webinaari 30.1.2019 ja 7.2.2019 Sanna Haanpää Lakimies Työelämätoimikunnat Opetushallitus asettaa ja nimittää kuhunkin enintään yhdeksän jäsentä Työelämätoimikunnat
LisätiedotLapuan kaupungin lausunto talousarvion v sekä taloussuunnitelman hyväksyminen v liittyvään valitukseen
1 Lausunto 11.2.2019 1 (5) Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Viite: 00017/19/2204 Lapuan kaupungin lausunto talousarvion v. 2019 sekä taloussuunnitelman hyväksyminen v. 2020-2021
LisätiedotEsteellisyys ja muutoksenhaku
Esteellisyys ja muutoksenhaku Rakennus- ja ympäristölautakuntien tehtävät Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus Leena Salmelainen, Turun kristillinen opisto, 5.9.2017 Esteellisyys Esteellisyys
LisätiedotSivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen
Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki 3. luku 3 Hallintolaki (6.6.2003/434) 5. luku
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotVaalikelpoisuus ja esteellisyys
Vaalikelpoisuus ja esteellisyys Kaupunginlakimies Jouko Aarnio Vaalikelpoisuuden ja esteellisyyden ero Yleisellä vaalikelpoisuudella tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet
LisätiedotEsteellisyysohjeet luottamushenkilöille
Esteellisyysohjeet luottamushenkilöille Hallintoharjoittelija, hallinto- ja oikeustieteen yo Tuomo Sallinen. Syksy 2013 6.8.2013 1 Luottamushenkilöt Kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutetut, varavaltuutetut,
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotEsteellisyydestä kalvoja. Kunnanjohtajan kokoamasta kokousmateriaalista
Esteellisyydestä kalvoja Kunnanjohtajan kokoamasta kokousmateriaalista Esteellisyys Esteellisyyksiin vaikuttavista läheisistä piirretty kalvosarjan loppuun rautalankataulukko (3 eri läheisyysastetta ja
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit , ja 1068) II- vaihe
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit 1000 1038, 1041 1046 ja 1068) II- vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka
, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavan muutos (Rakkavaara 9 ja kortteli 420) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ilmakuva suunnittelualueelta (2006) ja suunnittelualueen rajaus 1 2 1.
LisätiedotPyyntö Laki Taiteen edistämiskeskuksesta (657/2012), asetus (727/2012) Taiteen edistämiskeskuksesta
Taiteen edistämiskeskus Centret för konstfrämjande Arts Promotion Centre Finland Pyyntö TKT/5/511/2014 1 (5) 09.06.2014 Viite Asia Laki Taiteen edistämiskeskuksesta (657/2012), asetus (727/2012) Taiteen
LisätiedotLuottamushenkilön rooli ja vastuu. 16.1.2013 Tiina Mikkola Kaupunginlakimies
Luottamushenkilön rooli ja vastuu 16.1.2013 Tiina Mikkola Kaupunginlakimies Luottamushenkilö Luottamushenkilöitä ovat valtuutetut, varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet, jäsenkuntien kuntayhtymän
LisätiedotKemijärven kaupunki 1 (7)
Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain
LisätiedotLain 6 mukaan valtion taidetoimikunnan tehtävänä on:
Pyyntö TKT/1/511/2016 1 (5) 04.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Laki ja asetus Taiteen edistämiskeskuksesta (657/2012, 727/2012) Asia Ehdotukset valtion taidetoimikuntien jäseniksi Pyydämme yhteisöänne
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty
Kaavatunnus 3-333 Asianro 951/10.02.03/2012 Asemakaavan kumoaminen ja muutos, Klaukkala Korttelit 3178 ja 3184 sekä maatalous-, katu- ja liikennealue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.10.2012 Päivitetty
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024
EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010
LisätiedotProf. Kai Kokko Syksy 2011
Prof. Kai Kokko Syksy 2011 1 kysymys Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla
LisätiedotUtsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos
KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 32/1,2,4 ja 36/2-3)
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 32/1,2,4 ja 36/2-3) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.1.2012 Ilmakuva suunnittelualueesta (2006)
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.2009 Ilmakuva ja suunnittelualueen rajaus 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotHANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL
LisätiedotAkanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 1.11.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit 1000 1035 sekä Ounasjoentien länsipuoli) Osallistumis-
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.1.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotTARHARANNANTIE (TILA JA SEN YMPÄRISTÖ)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVATYÖ TARHARANNANTIE 18 26 (TILA 404-8-348 JA SEN YMPÄRISTÖ) Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43,
LisätiedotImmeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 24.7.2013 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty 24.7.2013 Ilmakuva
LisätiedotKETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin
LisätiedotPAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotKaupunginhallitus 27.6.2011 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE. Asia: Vastine asiasta Dnro: 01128/11. PL 85, 34801 Virrat
VIRTAIN KAUPUNKI LAUSUNTO Kaupunginhallitus 27.6.2011 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Vastine asiasta Dnro: 01128/11 Lausunnon antaja: Virtain kaupunki PL 85, 34801 Virrat p. (03) 485 111 f. (03)
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy
LisätiedotLevin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)
1, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2012 Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotSivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu
Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa asemakaavan
LisätiedotMäntsälän kunta Ympäristöpalvelut
Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatunnus 3-333 Asianro 951/10.02.03/2012 Asemakaavan muutos, Klaukkala, Klaukkalan ohikulkutie Kortteli 3184 sekä maatalous-, katu- ja liikennealue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.10.2012
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotSEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3
O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,
LisätiedotBÖLE Sveden, asemakaavan muutos korttelissa 42
S i v u 1 Liite 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 2.9.2013 Päivitetty 16.11.2015 BÖLE Sveden, asemakaavan muutos korttelissa 42 S i v u 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014
HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600
LisätiedotAsemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotIin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotKaavoitukseen liittyvä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään 8.4.2010. Kaava-asiakirjat esityslistan oheismateriaalina.
Tekninen jaosto 35 12.04.2010 Tekninen jaosto 65 16.06.2010 Tekninen jaosto 82 08.09.2010 Kunnanhallitus 230 22.09.2010 Kunnanvaltuusto 39 10.11.2010 Kunnanhallitus 27 11.01.2011 Kunnanhallitus 252 19.12.2011
LisätiedotKuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava-alueen rakennuskiellon jatkaminen MRL 38 :n ja 128 :n mukaisesti
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17 16.02.2017 Kunnanhallitus 61 27.02.2017 Kunnanvaltuusto 12 13.03.2017 Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava-alueen rakennuskiellon jatkaminen MRL 38 :n ja 128 :n mukaisesti
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008
KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA EURAJOEN KUNTA LUVIA KORTTELIN 29 (OSA), PAPPILANTIE (OSA), MYLLYTANHUA (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotYmpäristöministeriö on 16.6.2005 vahvistanut Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan.
KAAVOITUSKATSAUS Kaavoitusasioita valmistelee tekninen lautakunta. Kaavoitukseen kuuluu eriasteisten kaavojen ja niihin liittyvien selvitysten laatiminen, kaavaasioiden valmistelu luottamusmiehille, vuorovaikutteisuuden
Lisätiedothallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2003 vp Hallituksen esitys eräiden oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin Asia Hallitus on antanut
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 205 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotMerikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän
Sata aurinkoista päivää enemmän OSALLISUTMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Kirkonkylän asemakaavan muutos Oloneuvoksentie MERIKARVIAN KUNTA 29.5.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen
LisätiedotOPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten
LisätiedotKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS
KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie
LisätiedotHissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)
KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE
KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE LUONNOSVAIHE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.6.2018 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Paloaseman alue OAS 8.6.2018 sivu
Lisätiedot1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu
LisätiedotPAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-
LisätiedotKyösti Tornberg vaatii Oulun hallinto-oikeutta:
Kunnanhallitus 447 01.12.2009 Kunnanvaltuusto 158 08.12.2009 Lausunto/Valitus/Kyösti Tornberg 570/02/55/2008 Khall 447 Oulun hallinto-oikeus on pyytänyt Iin kunnanhallitusta hankkimaan kunnanvaltuuston
LisätiedotKirkonkylän asemakaava-alueen kortteleiden 413, 416 ja 417 asemakaavamuutos
KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO Puh 0400 356 500, Fax 016-642259 4.2.2009 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaava-alueen kortteleiden 413, 416 ja 417 asemakaavamuutos Osallistumis-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin korttelin 27 tontin 1 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotKINNULAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 24.10.2013 498 336 LAUSUNNON ANTAMINEN RAUNO KINNUSEN TEKEMÄÄN, 17.7.2013 PÄI- VÄTTYYN KUNNALLISVALITUKSEEN Kunnanhallitus 24.10.2013 336 Liite 1, Lausuntopyyntö 13.9.2013 ja Rauno Kinnusen
LisätiedotMEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen
LisätiedotASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA
1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5.2017 18.4.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotImmeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotAsiantuntijan juridinen asema ja vastuu
Asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Biomedicum Esittelijäneuvos Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 277. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 14.09.2015 Sivu 1 / 1 2100/10.02.03/2013 277 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle vastaselitysten johdosta, Tapiolan keskus, alue 210426 Valmistelijat / lisätiedot: Mauri
Lisätiedot(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan
LisätiedotVimpeli, Pyhälahden ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Vimpeli, Pyhälahden ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue ja maankäytölliset lähtökohdat. Suunnittelualueena on Markku Metsäpellon omistamat tilat Rn:o 14:128 ja
LisätiedotSuunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.
SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa
LisätiedotLENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotPADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1 / 2017 Kunnanvaltuusto
SISÄLLYSLUETTELO 1 / 2017 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 30. tammikuuta 2017 klo 18.00 Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali 1 Keskusvaalilautakunnan täydentäminen... 2 2 Valokuituverkon rakentamisen
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Lisätiedot