Respa-hanke.

Transkriptio

1 1 Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina juhlavuoden 10 miljoonan euron erillismääräraha nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin / Respa toimintamallin jatkaminen vuoden 2016 loppuun Respa-hanke Respan toiminnan alkaessa toukokuussa 2013 alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Helsingissä Samaan aikaan Helsingissä oli 5429 avointa työpaikkaa. Tällä hetkellä alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 7830, joista 25 % on maahanmuuttajataustaisia 2. Vastaavasti tammikuussa 2015 avoimia työpaikkoja oli Helsingissä Yhteensä arvioidaan Helsingissä olevan työn ja koulutuksen ulkopuolella yli nuorta, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Huolimatta avoimien työpaikkojen määrän kasvusta Helsingissä, työttömyysaste on tällä hetkellä korkeampi (11,8 %) kuin toukokuussa 2013 (8,8 %). Alle 30-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrän kasvua selittää yleisen työllisyystilanteen heikkeneminen, joka on osaltaan kiihdyttänyt myös nuorten muuttoa muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle. Helsinkiin muuttaa vuosittain yli vuotiasta muualta Suomesta ja noin ulkomailta. Pääkaupunkiseudun kuntien välinen nettomuutto on Helsingissä noin 6000 nuorta 3. Nuorisotakuun seurantatietojen mukaan työttömyyden kasvun lisäksi myös nuorten työttömyysjaksot ovat pitkittyneet. Alle 30-vuotiaiden virtaama yli kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden työttömyyteen on Helsingissä kasvanut. Tammikuuhun 2014 verrattuna tammikuussa 2015 virtaus yli kuuden ja yli kahdentoista kuukauden työttömyyteen oli molemmissa tapauksissa lähes kaksinkertaistunut 4. Yli alle 30-vuotiasta helsinkiläistä saa toimeentulotukea. Nuoret ovat useammin toimeentulotuen piirissä kuin helsinkiläiset keskimäärin. Toimeentulotuen tarve Helsingissä on kasvanut viimeisten vuosien aikana, ja kasvu on ollut suurempaa juuri nuorten kohdalla vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut 38 prosentilla vuodesta 2006 vuoteen 2013, kaikkien tuensaajien määrä 1 TEM; Työllisyyskatsaus 5/2013: 2 TEM; Työllisyyskatsaus 1/2015: 3 Helsingin seudun aluesarjat: 4 TEM, Uudenmaan ELY-keskus; Nuorisotakuun seuranta:

2 2 kasvoi samalla ajanjaksolla 16 prosenttia. Iso osa toimeentulotukea saavista nuorista jää tukijärjestelmään, eivätkä siirry helsinkiläisiksi veronmaksajiksi. 5 Tämän tutkimustiedon lisäksi työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorien käyttämiä terveyspalveluja ja niiden aiheuttamia kustannuksia on tutkittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Nuorisotutkimusverkoston raportissa. Niissä selvitettiin yli helsinkiläisten vuosina syntyneiden nuorten terveyspalveluja ja lääkkeiden käyttöä. Koko tutkimusajan syrjässä olleiden nuorten terveyspalvelujen kokonaiskustannukset ovat jopa seitsemänkertaiset ja lääkekustannukset jopa kymmenkertaiset verrattuna peruskoulun suorittaneisiin nuoriin, jotka eivät ole syrjäytymisvaarassa. 6 Tämä tieto tukee ennaltaehkäisyn ja nuorten työllistämisen tärkeyttä. Respan uravalmennuksen toimintamalli Respa on Helsingin kaupungin hanke nuorisotakuun toteuttamiseksi. Se on suunnattu vuotiaille helsinkiläisille työttömille työnhakijoille, jotka tarvitsevat tukea työhön tai koulutukseen pääsemisessä. Uravalmennukseen pääsee TEhallinnon osaamisen kehittämisen linjalta asiantuntijan ohjaamana, kun nuoren työttömyys on kestänyt lähelle tai yli kolme kuukautta ja nuoren on todettu hyötyvän uravalmennuksesta. Uravalmennuksen tavoitteena on nuorisotyöttömyyden merkittävä vähentäminen suuntaamalla työllistymistä ja koulutusvalmiuksia edistäviä palveluja suunnitelmallisesti nuoren hyväksi. Tavoitteena on lisäksi edistää työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista luomalla vakiintuneita toimintamalleja yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Palvelun ydin on asiakaslähtöinen ja tiivis henkilökohtainen uravalmennus. Nuorta tavataan alussa kerran viikossa kuukauden ajan, jonka jälkeen valmennuksen sisältö ja kesto räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Uravalmennuksessa hyödynnetään valmennuksellisia menetelmiä, joiden avulla nuori pääsee selkiyttämään omia suunnitelmiaan ja vaihtoehtojaan sekä löytämään itselle sopivan polun työmarkkinoille ja koulutukseen. Lisäksi työskentelyyn kuuluu erilaisia ryhmäkoulutuksia ja tapahtumia. Respasta reitti koulutukseen ja Respan rekrytointitapahtuma toteutuvat molemmat säännöllisesti tiiviissä yhteistyössä koulutustenjärjestäjien ja yritysten kanssa 5 Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2013:12: Nuoret toimeentulotuen saajat Pitkittäistarkastelu vuotiaista helsinkiläisistä toimeentulotuen saajista vuosina THL; Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä

3 3 Respassa työskentelee projektipäällikkö, 17 uravalmentajaa, työllisyydenhoidon assistentti ja kaksi vahtimestaria. Lisäksi Respan toimintamalliin kuuluu yksi yrityskoordinaattori. Uravalmentajien valinnassa on huomioitu monialainen työyhteisö ja osaaminen. Kaikki tekevät myös kehittämistyötä ja kaikilla on osaamista ja kykyä uudenlaiseen työotteeseen, yhteistyöhön ja nuoren kohtaamiseen. Alakohtaiset osaajat ovat pystyneet kehittämään uravalmennusta siten, että nuoren palvelut ovat kehittyneet huomioiden lainsäädännön, koulutus- ja palvelujärjestelmän ja työmarkkinat. Lisäksi on huomioitu kielten osaaminen mm. arabian ja venäjän kieli. Kaksi uravalmentajista ovat maahanmuuttajataustaisia. Monialaista hallintorajat ylittävää yhteistyötä näyttäytyy mm. siten, että Respassa on 2 viikon välein opinto-ohjaajan, liikuntaneuvojan, talous- ja velkaneuvojan ja oppisopimusyhdyshenkilön vastaanotot asiakkaille. Tarvetta on vielä terveydenhoitajan vastaanotolle. Uravalmennuksen tulokset Respa aloitti toimintansa toukokuussa 2013 ja toiminta jatkuu määrärahan puitteissa 2016 toukokuun loppuun asti. Respassa on joulukuun 2014 lopussa ollut 2592 asiakasta, joista miehiä oli 56 % ja naisia 44 %. Alle 25-vuotiaita asiakkaita oli 63 % ja yli 25-vuotiaita 37 %. Maahanmuuttajataustaisia asiakkaista ovat 22,3 %. Uravalmennuksen kehittämisessä on otettu huomioon sukupuolinäkökulma ja päätavoitteena on ollut sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Maahanmuuttajille on kehitetty omia erityispalveluja, kuten kaksi kertaa viikossa iltaisin toteutuvat kielikurssit. Asiakkaiden koulutustasot vaihtelevat. Suurimmat asiakasryhmät ovat ammattitutkinnon (30 %) ja peruskoulun (29 %) suorittaneet nuoret. Peruskoulun keskeyttäneitä asiakkaista oli 2 %, lukion suorittaneita 19 % ja korkeakoulututkinnon suorittaneita 14 %. Kurssien ja koulutusten kehittämisessä on huomioitu eri koulutustasot. Joulukuun 2014 loppuun mennessä uravalmennuksen kautta on solmittu avoimille työmarkkinoille yhteensä 1152 työsuhdetta ja pitkäkestoiseen koulutukseen on mennyt 524 nuorta. Keskimäärin tarvitaan 7,4 uravalmennuskertaa tulokseen pääsemiseen. Työllisyydenhoidon vaikuttavuusmittauksen mukaan 76 prosenttia työhön ja pitkäaikaiseen koulutukseen päätyneistä asiakkaista oli edelleen töissä tai koulutuksessa 6 kuukautta asiakkuuden päättymisen jälkeen. Ensimmäiseen tapaamiseen jää tulematta vain 3 % nuorista, se kertoo hyvästä yhteistyöstä TE-hallinnon asiantuntijoiden kanssa. He osaavat hyvin motivoida nuoria henkilökohtaiseen uravalmennukseen ja arvioida asiakkaistaan sellaiset, jotka hyötyvät Respan palveluista. Respaan ohjatuista nuorista 7 % tarvitsee laajempaa palveluvalikkoa ja 14 % ei sitoudu työskentelyyn. Heidän ohjaamisensa saattaen vaihtaen Duuriin on mallinnettu. Tuleva Ohjaamo Helsinki luo hallinnon tasolla

4 4 parempia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen edelleen. KUVA 1: Uravalmennuksen kautta solmitut työsuhteet Työ, yritykset ja yhdistykset Työ, kaupungin virastot ja liikelaitokset Keikka- ja osa-aikatyö Palkkatukityö yritykset ja yhdistykset /2013 Palkkatukityö kaupungin virastot ja liikelaitokset / /2014 Työkokeilu yritykset ja yhdistykset Työkokeilu kaupungin virastot ja liikelaitokset Työpajatoiminta KUVA 2: Uravalmennuksen kautta koulutukseen päässeet nuoret

5 5 Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutus Ammatillinen ja lukiokoulutus NAO-koulutus /2013 6/ /2014 Oppisopimus tai rekrytointikoulutus kaupungille Rekrytointikoulutus, yritykset ja yhdistykset Uravalmennuksen tueksi tarjotaan muun muassa liikuntaneuvojan palveluita, ohjataan terveystarkastuksiin, annetaan talous- ja velkaneuvontaa, ohjataan suomen kielen kursseille ja ammatillisia taitoja tukeville kursseille sekä erilaisille lyhytkursseille. Kaikki uravalmennuksen asiakkaat ovat ottaneet monia muitakin edistysaskelia ammatinvalinnan, urasuunnitelman ja oman elämänhallinnan osalta sekä kasvattaneet työllistymisvalmiuksiaan, joita ei tavallisesti mitata ja joiden keskeisyys unohtuu helposti. Reittejä työelämään laajentavana palveluna tuloksia on haasteellista saada näkyviin tai ne näkyvät viiveellä. Nuorten oma näkökulma, asema ja heidän kokemuksensa kohtaamisesta palvelujärjestelmässä jää vähälle huomiolle. Uravalmennuksen asiakastyytyväisyyttä tutkittiin loka-joulukuussa 2014 ensimmäisellä tapaamisella ja viidennellä tapaamisella. Vastaajista 97 % oli tyytyväisiä Respasta saamaansa palveluun ja 99 % vastaajista oli saanut hyvän tai melko hyvän ensivaikutelman. 84 % vastaajista koki uravalmennuksen hyödylliseksi työhön ja koulutukseen hakeutumisen kannalta. Budjetti: Respa -toimintamallin rahoitus Kaupungin rahallinen resursointi kolmivuotiseen RESPA-hankkeeseen on euroa 10 miljoonan euron juhlarahasta.

6 Henkilöstökulut (sis. työvälineet, toimintakulut) Tilavuokrat Yhteensä Vuoden 2014 joulukuuhun mennessä on kulunut euroa ja arvio vuoden 2015 kokonaiskuluista on e. Tällöin on käytetty euroa. Tämän mukaan noin euron budjetilla vuodessa henkilökohtainen uravalmennus mahdollistuu. Johtopäätökset Riittävä resurssi mahdollistaa tuloksekkaan uravalmennuksen ja nuorten pääsyn työhön ja koulutukseen Respassa toteutuva uravalmennus on osoittautunut tehokkaaksi toimintamalliksi. Respa -toimintamalliin haettiin täyttöluvat 20 uravalmentajalle, joista maksimissaan 19 on rekrytoitu. Resursoimalla vähintään 16 vakituista uravalmentajaa mahdollistuu vuositasolla noin 1500 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren uravalmennus. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportissa todetaan, että TE-toimistoissa ei ole riittävästi mahdollisuuksia antaa nuorille henkilökohtaista opastusta ja tukea, jota moni nuori ensisijaisesti tarvitsee 7. TE-toimistoissa asiointi on siirtynyt sähköiseksi palveluksi. Respan kokemuksen mukaan yksilöllinen tuki ja ratkaisukeskeinen, voimavaralähtöinen työskentelytapa tuottaa hyviä tuloksia. Merkittävää näyttäisi olevan myös se, että työttömyyteen puututaan riittävän ajoissa ja nuori saa sopivia oikea-aikaisia palveluita. Työnantajien ja työnhakijoiden kohtaaminen toteutetaan uusilla yhteistyömalleilla 7 TEM; Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti:

7 7 Yleisestä työmarkkinatilanteesta ja työmarkkinoiden murroksesta johtuen nuoret tarvitsevat uusia innovatiivisia ja joustavia tapoja työllistyä. Respan uravalmennuksessa on onnistuttu pilotoimaan uudenlaisia työllistymismalleja. Erityisesti yritysten ja kaupunkityönantajien kanssa yhteistyö on ollut merkittävää. Palaute on ollut erittäin positiivista. Työkokeilu- ja palkkatukipaikat monipuolistuvat ja kohdentuvat kaupungin sisällä ja yrityksissä tehokkaammin ja kohdentuvat työllistettyjen tarvetta huomioiden paremmin. Rekrytointitapahtumat ja erilaiset nopeat tarttumiset yritysten tarpeisiin ovat mahdollistaneet piilotyöpaikkojen löytymisen. Tuorein esimerkki uudenlaisesta innovatiivisesta yritysyhteistyöstä on kauppakeskus Forumin kanssa toteutettu kumppanuusmalli, jossa Forumin yrittäjät rekrytoivat keskitetysti uravalmennuksen kautta tulleen joukon työttömiä nuoria eri yrityksiin ja eri tehtäviin. Kauppakeskus on monille nuorille kohtaamispaikka jossa yrittäjät ovat erityisen kiinnostuneita nuorista asiakkaistaan ja samalla nuoria vaivaa työttömyys. Tästä syntyi Forumin työkokeilupaketti, josta nuoret saavat mahdollisuuden näyttää taitonsa kesätyötä varten. Työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen kehittäminen ja mahdollistaminen, hrosaaminen, eri alojen työmarkkinatilanteen soveltaminen asiakastyöhön ja esim. työpaikkojen oppisopimusten ja opinnollistamisen kehittäminen on lisännyt nuorten mahdollisuuksia. Respassa on aloitettu opinnollistaminen tiiviissä yhteistyössä yritysten, kaupunkityöantajien ja oppilaitosten kanssa. Näin mahdollistuu nuorten osaamisen tunnistamaan työkokeilussa, palkkatukityössä ja työssä. Työkokeilujen ja palkkatukityöpaikkojen merkitys nuoren kouluttautumisessa vahvistuu. Yritysyhteistyön jatkuminen ja kehittäminen on avain nuorten työllistymiseen avoimille työmarkkinoille myös jatkossa. Kaupunginkanslian elinkeino-osastossa tässä on luonnollinen yhteys ja siinä uravalmennus osaltaan on tärkeässä roolissa. Uravalmennus tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa mahdollistaa hyvän palvelun myös yrityksille. Uravalmennus tehostaa muiden työllistymistä ja koulutusvalmiuksia edistävien palvelujen suunnitelmallista käyttöä Kaupungin työllisyydenhoito työryhmän tehtävänä on tehdä analyysi Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuudesta ja sen toimivuudesta. Kaupunginkanslialla on päävastuu työllistämispalveluista, mutta palveluita annetaan monissa eri virastoissa. Respassa uravalmennusta on kehitetty niin, että asiakkaan kannalta palvelut eivät katkea ja toisaalta eivät sisällä päällekkäisyyttä, vaikka nuorten kanssa toimivia tahoja on useita. Yhteistyötä tehdään konkreettisella tasolla oppilaitosten ja eri

8 8 virastojen kanssa, luodaan yhteisiä toimintamalleja. Tästä esimerkkinä on tiivis yhteistyö Stadin oppisopimustoimiston kanssa. Helsingissä on alkamassa alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen Ohjaamopalvelumalli. Respan kokemus uravalmennuksesta hyödyttää Ohjaamon kehittämistä ja auttaa sen pääsemistä vauhtiin nopeasti. Ohjaamon rooli kumppanuuksien rakentamisessa tukee Respan uravalmennusta. Sosiaalitoimistojen paljon tukea tarvitsevat nuoret, jotka eivät hakeudu työttömiksi työnhakijoiksi voidaan jatkossa ohjata Ohjaamoon. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportissa korostetaan, että nuorisotakuun toteuttamisen projektiluontoisuus vaikeuttaa sen onnistumista, mikäli toimintaa ei olla valmiita vakinaistamaan ja panostamaan resursseja 7. Respan uravalmennuksessa on onnistuttu hyödyntämään kaupungin koko palveluvalikkoa tehokkaasti. Samalla eri tahojen välinen yhteistyö on alkanut kehittyä. Respa -toimintamallissa on lähdetty rohkeasti kehittämään ja toteuttamaan uusia ideoita ja rakennettu laaja ja tehokas kaupunkitasoinen yhteistyöverkosto. Kaupungin omana toimintana toteutettu uravalmennus on ollut tuloksekasta ja se on vakiinnuttanut paikkansa osana kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuutta ja nuorisotakuun verkostoyhteistyötä. Uravalmennuksen avulla on kohdennettu kaupungin omia tukityöpaikkoja nuorille aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja tätä kautta tukityöpaikat ovat paremmin kohdentuneet juuri niitä tarvitseville. Uravalmennus täydentää kaupungin muita palveluita ja sopii myös tulevaisuudessa kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuuteen. Kaupunki pystyy muita toimijoita paremmin ja pitkäjännitteisemmin rakentamaan ja tarjoamaan nuoria hyödyttävän yritys-, oppilaitos- ja palveluverkoston. Uravalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä TE-hallinnon asiantuntijoiden kanssa, mikä varmistaa tiedon kulkemisen puolin ja toisin. Yhteistyö on nopeuttanut tukipäätösten tekemistä ja kunnan ja valtion välinen yhteistyö on onnistunut erittäin hyvin. Nuorten työllistyminen tuo säästöjä Respa -toimintamallin tulokset osoittavat uravalmennuksen hyödyllisyyden. Helsinkiläisten nuorten inhimillisen hyvinvoinnin lisääntymisen lisäksi jokainen työllistynyt nuori siirtyy helsinkiläiseksi veronmaksajaksi. Samalla säästetään toimeentulotuen, terveyspalveluiden ja muista syrjäytymisen kustannuksista. Työttömyyden vähentämisen lisäksi on tärkeää pystyä ehkäisemään nuorten työttömyyden pitkittymistä. Työttömyyden pitkittyessä myös nuorten toimintakyky

9 9 heikkenee 8, siksi ennaltaehkäiseviin palveluihin kuten Respan uravalmennukseen panostaminen kannattaa myös kunnalle. Henkilökohtaisen uravalmennuksen on todettu tuottavan tuloksia nopeasti. Kustannusten arvioiminen on tärkeää, jotta voimme korostaa ehkäisevän työn tärkeää roolia. Helsingin kaupungin strategian maahanmuuttoa ja monimuotoisuutta koskevassa toimenpideohjelmassa linjataan, että tärkeimpiä maahanmuuttajapolitiikan päämääriä ovat nopea työllistyminen osaamista vastaaville aloille, mielekkäät urapolut sekä lasten ja nuorten koulutusurat 9. Uravalmennus on osoittautunut toimivaksi palveluksi myös maahanmuuttajataustaisille nuorille, koska palvelu räätälöidään joustavasti nuoren omista tarpeista käsin. Uravalmentaja voi esimerkiksi auttaa oman ammattitaidon kuvailussa ja työnantajien ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamisessa. Respa -toimintamallissa on huomattu, että maahanmuuttajataustaisen uravalmentajien ammattitaito tuo esille uusia näkökulmia valmennukseen aina viranomaisyhteistyöstä asiakastyöhön. Uravalmennus on tehokas palvelumalli tarvittaessa myös muille kohderyhmille kuin nuorille. Respa -toimintamallin tukipalvelut on kohdennettu nuorille. Tukipalveluita muokkaamalla uravalmennusta voidaan sellaisenaan hyödyntää tarpeen mukaan myös muille kaupungin työllisyydenhoidon painopisteessä oleville kohderyhmille. 8 Nuorten hyvinvointikertomus: 9 Maahanmuutto ja monimuotoisuus Helsingissä :