25 Luontaistuotteet, osa Filippiiniläishoitajat, tuontitavaraa? 30 Huomioidaanko seksuaalisuus koulutuksessa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "25 Luontaistuotteet, osa 20 26 Filippiiniläishoitajat, tuontitavaraa? 30 Huomioidaanko seksuaalisuus koulutuksessa?"

Transkriptio

1 4 2011

2 Sisältö 4 / Sirpa Virtanen putsaa harjalla lupaavaa mineraalipaakkua. 14 Itse tehdyt blinit maistuivat Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille. 26 Kielen oppii kieltä puhumalla. 42 Sanni Soukko valmiina näytön arviointiin. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ikälakiesitys valmistui 8 Perusturva ei riitä 9 Mihin JulkiTerhikkiä tarvitaan? 10 Huhtikuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: puurasia 14 Anu Leskinen ohjaa kehitysvammaisia nuoria 20 Naisen sydän 22 Lähihoitaja-sihteeri on tuntematon yhdistelmä 25 Luontaistuotteet, osa Filippiiniläishoitajat, tuontitavaraa? 30 Huomioidaanko seksuaalisuus koulutuksessa? 32 Uudet kirjat 34 Lukijalta 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Vakava masennus 39 Palasia sieltä täältä 40 Raakaa treeniä! 42 Opiskelijan ohjaaminen on tärkeä työtehtävä 46 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 48 Superristikko 49 Lähihoitaja Kähönen 49 Paras juttu vastaa kyselyyn! 50 Sirpa Virtanen etsii kultaa 54 Kolme parasta lähihoitaja-tekstiä 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 57 Siskon pakina 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Ylöjärveltä 40 Kahvakuula, 8 kiloa! 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Enemmän kuin tärkeää päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Miia Auvinen ja Sari Eronen, Anna- Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Hermanni Paasin ja Joonas Miettisen blinilautasineen kuvasi Sonja Kähkönen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kansallisena lähihoitajapäivänä tammikuun lopussa avattu kirjoituskilpailu Lähihoitaja ja ylpeä siitä tuotti kymmeniä hyviä tekstejä. Kun lukee julkaistaviksi valikoituneita kahden lähihoitajan ja yhden lähihoitajaopiskelijan ajatuksia sivuilta 54 55, ei voi kuin arvostaa heidän sitoutumistaan, optimismiaan, laaja-alaista ymmärtämystään ja vahvuuttaan. On miltei mahdotonta uskoa samaan aikaan internetin keskustelupalstoilla käytävää keskustelua hoitotyössä esiintyvistä epäeettisistä toimintatavoista ja huonosta käytöksestä. Ja sitä, että negatiivista kohtelua saavat osakseen etenkin nämä asiakkaita kunnioittavat ja heidän hyvinvointinsa eteen pyyteettömästi työskentelevät ammattilaiset. Huonoa käytöstä ei tule sallia. Ei kotona, ei työssä eikä missään kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Hyvän ammattitaidon kulmakivi on kohdella jokaista asiakasta ja potilasta kunnioittavasti ja kohteliaasti. Ja jokaista kollegaa samalla tavalla. Tämän lehden sivuilla tartutaan työssäoppimisen ja opiskelijan ohjaamisen käytäntöihin. Lähihoitaja Anu Leskinen ohjaa kehitysvammaisia ammattikoululaisia Kuopiossa ja lähihoitaja Anna Hanka arvioi Vaasassa pilottina järjestettävän asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman sisältöä opiskelijan näkökulmasta. Edelleen pohditaan maahanmuuttajataustaisten hoitajien asemaa Suomessa. Eduskuntavaalit järjestetään 17. huhtikuuta. On enemmän kuin tärkeää, että jokainen täysi-ikäinen suomalainen vaikuttaa siihen, miten asioitamme hoidetaan seuraavien neljän vuoden aikana. Vaikuttaminen vaatii äänen antamista sille ehdokkaalle, jonka parhaiten uskoo ajavan itselle merkityksellisiä asioita. Superilaisia ehdokkaita on eduskuntavaaleissa mukana 16. Mitä he toiminnassaan painottavat, selviää vaalisivustolta Sipoossa järjestettiin maaliskuun alussa ajatuksia herättävä vanhustyöseminaari. Siellä kirjailija Merete Mazzarella pohti, mitä vikaa on siinä, että vanhana ottaa rauhallisesti, istuu penkillä ja syöttää puluja. Täytyy olla sporttinen ja reissata täytyy olla aktiivinen, että muut näkevät että vielä elää! Hyvää elämää ja pääsiäisen juhla-aikaa kaikille, iästä riippumatta.. super

4 Ajankohtaista Huhtikuu 2.4. Hammashoitajapäivä, Hämeenlinna, SuPer Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Oulu, SuPer Allergiaviikko, Allergia- ja astmaliitto 5.4. Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer 5.4. Yksityisen sektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer 6.4. Ihopäivä, Iholiitto 7.4. Maailman terveyspäivä 7.4. Kodin rakentamisen ja remontoinnin messut, Helsingin Messukeskus PeSu-koulutus 2011, perustietoa SuPerista, Kajaani Sydänviikko, Suomen Sydänliitto Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer PetExpo 2011, kansainvälinen lemmikkitapahtuma, Helsingin Messukeskus Maailman henkisen omaisuuden päivä Yhdysjäsenkurssi, Kuopio, SuPer Toukokuu 1.5. Vappu 4.5. Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer Kuntiin tuloksellisuuskampanja SuPer, muut kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT Kuntatyönantajat käynnistävät tuloksellisuuskampanjan. Vuoteen 2014 asti ulottuvan kampanjan tavoitteena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja laatu. Kansalaiset ovat antaneet tehdyissä selvityksissä kuntapalveluille hyvän arvosanan, ja kunta-alan ammatit ovat hyvin arvostettuja. Vaikka kuntaala tuottaakin palvelut kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyisesti ja tehokkaasti, on järjestöjen mukaan välttämätöntä jatkaa ja tehostaa palveluiden tuloksellisuuden parantamista. Kunta-alan tehtävien, toiminnan ja kuntatyön erityisluonne on, että siinä kohdataan koko kansa, kaikki kansanryhmät ja kaikki yksilöt. Laadukkaat ja kustannustehokkaat kuntapalvelut ovat sekä palvelujen käyttäjille, henkilöstölle että myös palvelujen maksajille turvallisin vaihtoehto. Hyvin toimivat laadukkaat palvelut edistävät ihmisten hyvinvointia, mikä on kuntien tärkein tehtävä.. Julkiset palvelut välttämättömiä Kerro työssäoppimisesta! SuPer etsii opiskelijoiden tai jo valmistuneiden nuorten ja aikuisten kokemuksia työssäoppimisesta. Tarinat julkaistaan nimettömänä liiton verkkosivulla. Kokemuksia voi lähettää joko verkkosivujen kautta tai suoraan sähköpostilla Viestiin voi pakollisen nimen lisäksi liittää työssäoppimispaikan. Kertomuksessa voi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mikä oli SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää julkisen sektorin alasajoa huolestuttavana ilmiönä. Julkinen sektori tuottaa vielä pääosan hyvinvointipalveluista, mutta elinkeinoelämän etujärjestöjen ohjastamat markkinavoimat yrittävät nyt voimakkaasti kasvattaa yksityisesti tuotettujen palvelujen markkinaosuutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. SuPerin näkemyksen mukaan laadukkaat julkiset palveluntuottajat ovat sekä palvelujen käyttäjille, henkilöstölle että myös palvelujen maksajille turvallisin vaihtoehto. Kuntien talousahdinko ja näköpiirissä oleva väestön vanheneminen eivät siis edellytä mitään paniikkiratkaisuja.. hyvää ja huonoa? Minkälainen oli vastaanotto? Mitä toivot ohjaajalta? Miten näyttö toteutui? Yllättikö jokin asia? Miten työvuorot toteutuivat? Lisäksi voit kertoa vinkkejä ja käytännön niksejä, joita muut voivat hyödyntää työssäoppimisjaksollaan tai työssään. Muiden kokemuksia voit jo lukea verkosta -> Opiskelijat ja nuoret -> Meille opiskelijoille. Verkkosivulta löytyy myös vastauskuponki.. i n g r a m Nyt on aika: osallistua SuPer-iltaan ja voittaa arpajaisissa. osallistua oman ammattiosaston kevätkokoukseen. tutustua SuPerin vaalisivustoon toimittaa ammattiosaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset liiton toimistoon. äänestää eduskuntavaaleissa. kertoa SuPer-lehdelle maailman parhaimmasta lemmikkieläimestä. bongailla muuttolintuja. aloittaa kesäksi kuntoon -kuuri. kylvää rairuohoa ja syödä suklaamunia. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Vanhuspalvelulakiin saatava henkilöstömitoitus Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema ikälaki eli niin sanottu vanhuspalvelulaki on tarpeellinen, jopa välttämätön, jotta ikäihmisten palvelut saadaan turvattua. Lakiluonnoksesta puuttuu kuitenkin eräs keskeisimmistä ongelmista sosiaali- ja terveydenhuollossa, henkilöstömitoitus. Tahot, jotka vastustavat henkilöstömitoitusta lakiin, perustelevat kantaansa usein sillä, että henkilöstömitoituksen tulisi olla kohdallaan ilman lakiakin. Vastustajat puhuvat usein yhteisöllisyyden puolesta. Näinhän asian tulisi SuPerinkin mukaan olla. Käytäntö on kuitenkin osoittanut toista. Pelkät suositukset eivät ole riittäneet. Jotta mitoitus saadaan asianmukaiselle tasolle, tarvitaan ehdottomasti laki ja sanktiot lain noudattamatta jättämisestä. Suurin ongelma vanhustenhoidossa on riittämätön koulutetun hoitohenkilökunnan määrä. Tähän perusongelmaan tullaan aina, kun lähdetään selvittelemään syitä epäkohtiin. Henkilöstömitoitukset on saatava lakisääteisiksi niin laitoshoidossa kuin kotihoidossakin. Laitoshoidossa ovat käytössä suositukset, kotihoidossa suosituksia ei ole. Myös kotihoidon suurin ongelma on, ettei koulutettua hoitohenkilökuntaa ole riittävästi. Lakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tulee ilmoittaa palveluissa havaituista epäkohdista välittömästi palvelun vastuuhenkilölle tai valvovalle viranomaiselle. Näinhän monella työpaikoilla tehdään koko ajan, mutta valitettavasti tästä on usein seurannut työntekijöille ongelmia. Monissa kunnissa työnantajat ovat kieltäneet työntekijöitä kertomasta epäkohdista esimerkiksi tiedotusvälineille. Olemme tulkinneet lakiin tulevaa ilmoitusvelvollisuutta niin, että se on samalla paitsi velvollisuus myös lupa työntekijöille ilmoituksen tekemiseen. On vain huolehdittava siitä, että työntekijöillä on todellinen mahdollisuus kertoa epäkohdista. Hoitajia on turha syyllistää vanhustenhoidon epäkohdista. Yksittäiset työntekijät ovat yrittäneet puuttua epäkohtiin toistuvasti, vaarantaen toisinaan jopa oman työpaikkansa ja jaksamisensa. SuPer ammattiliittona puuttuu havaittuihin ongelmiin jatkuvasti, eri puolilla Suomea. Vanhustenhoidon ongelmat, pääasiassa henkilöstömitoitukseen liittyen, työllistävät liittoa enenevässä määrin. Ongelma ei ole ollut tiedon puute päättäjien taholla vaan haluttomuus korjata epäkohtia. Tämän vuoksi tarvitaan laki.. Monissa kunnissa työnantajat ovat kieltäneet työntekijöitä kertomasta epäkohdista esimerkiksi tiedotusvälineille. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Iäkkäille vahvempi oikeus palveluihin teksti marjo sajantola Ikälaki parantaisi toteutuessaan iäkkäiden ihmisten asemaa palveluviidakossa. Se antaisi uuden välineen myös palvelujen laadun valvontaan, kun henkilöstölle tulisi velvollisuus ilmoittaa epäkohdista. Henkilöstömitoitus jäisi kuitenkin edelleen suositusten varaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä on saatu valmiiksi luonnos laiksi, joka antaisi iäkkäille subjektiivisen oikeuden tarpeenmukaiseen hoivaan. Tämä vanhuspalvelulaki tai ikälaki turvaisi toteutuessaan nykyistä paremmin iäkkäiden ihmisten muidenkin palvelutarpeiden huomioimisen ja niihin vastaamisen. Lakia sovellettaisiin kunnan järjestämään iäkkäiden henkilöiden sosiaalija terveydenhuoltoon, mutta osin myös yksityisten palveluntuottajien toimintaan. Sekä yksityistä että julkista toimintaa sääntelisivät palvelujen toteuttamista ohjaavat periaatteet, joilla turvataan iäkkään henkilön mahdollisuus arvokkaaseen elämään ja myös mahdollisuus vaikuttaa saamiinsa palveluihin. Lisäksi lailla määrättäisiin henkilökunnalle velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai niiden uhista sekä ilmoituksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä. Laki on osa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta, ja se kokoaisi myös yhteen eri laeissa olevia iäkkäiden ihmisten palveluja koskevia säännöksiä. Palvelutarpeeseen vastattava määräajassa taho on voinut antaa kommenttinsa ja korjausehdotuksensa direktiiviin. SuPer kommentoi direktiiviä tavoitteenaan se, että lähihoitajien ja perushoitajien liikkuminen ja tutkintojen tunnustaminen olisi entistä sujuvampaa. Direktiivin mukaan jo nyt edellytetään tehtävien kannalta riittävää kielitaitoa. Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Direktiivillä sitä ei kyesi muistisairaudesta. Palvelujen painopistettä pyritään myös siirtämään korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään toimintaan ja palveluihin. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen osalta lakia sovellettaisiin myös vanhuuseläkkeellä oleviin tai takuueläkettä saaviin maahanmuuttajiin. Iäkkään henkilön oikeus sosiaalipalveluihin sidottaisiin aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseen ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Laissa määriteltäisiin niin enimmäisaika päätöksen tekoon kuin myös aikaraja palvelujen saamiselle. Näin palvelupäätöksen saanut asiakas ei jäisi jonoon määrittelemäti n g r a m Ammattipätevyys-direktiivi uudistuu Ammattipätevyysdirektiivi säätelee monen alan ammattilaisten liikkumista maasta toiseen Euroopassa ja vaikuttaa myös suomalaiseen lainsäädäntöön ja terveydenhuollon ammattilaisten tutkintojen tunnustamiseen. Superilaisten osalta tämä lainsäädäntö näkyy muun muassa ammattihenkilölaissa ja asetuksessa. Direktiivi näkyy myös siinä, miten saamme oman koulutuksemme tunnustetuksi toisessa maassa. Samoin direktiivi ja siitä johtuva lainsäädäntö määrittää järjestelmän, jolla maahanmuuttajien koulutukset rinnastetaan täällä Suomessa. Nyt tuota ammattipätevyyden tunnustamista säätelevää direktiiviä 2005/36/Ey ollaan uudistamassa. Jokainen yksilö tai Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita. Laki takaisi iäkkäälle vahvemmat oikeudet saada tarvitsemaansa apua Palvelujen saantia turvaavia säännöksiä voitaisiin soveltaa myös nuorempaan iäkkääseen henkilöön, mikäli hänen palvelutarpeensa aiheutuisi ensisijassa ikääntymiseen liittyvistä toimintakyvyn rajoituksista kuten esimerkik- 6 super

7 tömäksi ajaksi odottamaan myönnettyä palvelua. Nimetty vastuutyöntekijä koordinoisi asiakkaansa koko palvelukokonaisuutta ja vastaisi yleisesti siitä, että tämä saa palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjatut palvelut. Henkilöstölle ilmoitusvelvollisuus Lisäksi laki säätäisi, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän on osaltaan varmistettava iäkkäälle henkilölle tarjottavien palvelujen laatu. Mikäli työntekijä huomaisi tai saisi tietoonsa epäkohdan tai sen uhan palveluissa, hänen olisi ilmoitettava siitä välittömästi toimintayksikön vastuuhenkilölle ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle. Epäkohdalla tarkoitettaisiin esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, iäkkään henkilön fyysistä, psyykkistä tai kemiallista kaltoin kohtelua tai työpaikan toimintakulttuuriin sisältyviä ongelmia. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on, että palvelujen epäkohdat korjataan ja tarvittaessa saatetaan valvontaviranomaisen tutkittavaksi. Lakiin tuleva työntekijän ilmoitusvelvollisuus parantaisi työntekijän asemaa nykyisestä tilanteesta, sillä se on samalla paitsi velvollisuus, myös lupa työntekijöille ilmoituksen tekemiseen. Nykyisin henkilöstö saattaa vaieta epäkohdista pelätessään oman asemansa puolesta. Myös työsopimuksiin on saatettu sisällyttää ehto, joka kieltää asian julkituomisen. SuPerin tiedossa on, että monissa kunnissakin työnantajat ovat kieltäneet tä muuttamaan vaan tarvitaan nykyistä enemmän Valviran ja muiden tahojen selkeää ohjeistusta työnantajille siitä, miten riittävän kielitaidon varmistamisesta huolehditaan. Valvonnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ovat rekisterissä. Kuulemisen jälkeen komissio kokoaa kommentit yhteen, ja vuonna 2012 on työntekijöitä kertomasta epäkohdista esimerkiksi tiedotusvälineille. Liitto vaatii, että on myös huolehdittava siitä, että työntekijöillä on todellinen mahdollisuus kertoa epäkohdista. Ilmoituksen tehneen työntekijän oikeusturva on varmistettava. Vaan riittääkö henkilöstö? Suositukset henkilöstömitoituksista eivät ole riittäneet turvaamaan vanhuspalvelujen laatua. SuPer on vaatinut pitkään henkilöstömitoituksia lakisääteisiksi niin laitoshoidossa kuin kotihoidossakin. Laki on suosituksia järeämpi keino tarttua vanhustenhoidon suurimpaan epäkohtaan, eli jatkuvasti riittämättömään koulutetun hoitohenkilökunnan määrään. Uudessa lakiehdotuksessakaan ei anneta keinoja siihen, miten henkilöstömitoituksia noudatettaisiin laitoksissa aikaisempaa paremmin. Lisäksi on muistettava, että suosituksetkin on annettu vain ympärivuorokautiseen hoitoon. Kotihoidossa niitä ei ole. SuPerin vastajulkistetun selvityksen mukaan juuri kotihoidossa hoitajat näkevät, mitä vanhus kipeästi tarvitsisi, mutta heillä ei ole mitään mahdollisuutta antaa tarvittua palvelua. Puuttuu poliittista tahtoa, resursseja, aikaa ja hoitajia, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki painottaa. Hän muistuttaa, että yhteisenä tavoitteena tulisi olla palvelujen turvaaminen ja henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen. Vanhuspalveluissa tärkein voimavara on jaksava ja hyvinvoiva henkilöstö.. odotettavissa muutettu ja uudistettu direktiivi. Direktiivin perusteella jäsenmaat tekevät tarvittavat muutokset omiin lakeihinsa ja soveltavat käytäntöön, kukin omassa tahdissaan, Suomi usein nopeimpana.. lisätietoja: internal_market/consultations/2011/ professional_qualifications_en.htm leena kaasinen-parkatti, suunnittelija Jäsenedut 2011: Tietoa, turvaa ja virkistystä Tämän SuPer-lehden mukana saat Jäsenedut liitteen. Liite on tuhti tietopaketti eduista, joita SuPer yhteistyökumppaneineen tarjoaa jäsenilleen. Tutustu edullisiin majoitus- ja matkustustarjouksiin, löydä juuri sinulle sopivat edulliset silmälasit, käytä hyväksesi kattavat vakuutusedut ja innostu kuntoremontista. Miltä kuulostaisi ihana hemmotteluhoito tai lehtitilaus lahjaksi itselle tai ystävälle? Jäsenedut 2011 kannattaa lukea kannesta kanteen. Palvelusetelin käyttö yleistyy kunnissa myös terveyspalveluissa Palvelusetelin käyttö yleistyy kunnissa. Perinteisesti seteli on ollut käytössä omaishoidossa, kotipalvelussa ja tukipalveluissa. Nyt palveluasuminen ja terveyspalvelut ovat tulossa setelin uusiksi käyttökohteiksi. Sitra ja Suomen Kuntaliitto kysyivät setelin käytöstä 225 kunnalta ja kuntayhtymältä. Niistä 102:lla oli käytössä palveluseteli. Suunnitelmia käyttöönotosta tai sen laajentamisesta oli 120 kunnalla tai kuntayhtymällä. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Perusturva ei riitä edes minimiin teksti marjo sajantola Perusturvan varassa elämään joutuvista ryhmistä vain eläkkeensaajat yltävät edes minimikulutukseen. Kotitalouksien köyhyysriski on kasvanut. Ensimmäinen kokonaisarvio Suomen perusturvan riittävyydestä julkaistiin maaliskuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työryhmän laatima raportti on karua luettavaa. Työryhmä tutki eri elämäntilanteissa olevien kotitalouksien perusturvan tasoa ja riittävyyttä eli esimerkiksi eläkkeellä, työttömänä tai sairauden takia työkyvyttömänä olevien tai kotihoidontuen tai opintotuen varassa elämään joutuvien yksilöiden ja perheiden toimeentuloa. Koska kyseessä on ensimmäinen arvio, tarkastelu aloitettiin vuodesta Kotitalouksien tuloja tutkittiin suhteessa hintakehitykseen, keskipalkkoihin, minimikulutusta kuvaaviin viitebudjetteihin, väestön näkemyksiin riittävästä vähimmäisturvasta sekä vähimmäisturvan tasoon kansainvälisesti. Vuonna 2009 oli suomalaista, joiden kotitalouksien bruttotuloista yli puolet koostui perusturvaetuuksista. Heistä eli kotitalouksissa, joiden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta Perusturvan taso on Suomessa kuitenkin niin matala, että sen varassa elävät kotitaloudet eivät pysty edes kohtuullisen minimin mukaiseen kulutukseen. Lisäksi köyhyysriski on myös kasvanut tutkimusajankohdan alusta ja on nyt jo lähes 90 prosenttia. Viime joulukuussa voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan perusturvan taso on arvioitava kerran vaalikaudessa ennen eduskuntavaaleja, jolloin se on käytettävissä esimerkiksi hallitusohjelmasta sovittaessa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon keskeisimmät Kelan etuudet sekä toimeentulotuki. Arvioinnin teettää sosiaali- ja terveysministeriö. Kohtuullinen minimi? Kohtuulliseksi katsotun elintason määrittämiseksi paljon käytetty menetelmä ovat viitebudjetit, joilla osoitetaan, millaisilla tuloilla voidaan elää edes kohtuullisesti jonain tiettynä ajankohtana. Budjetteja voidaan laatia erilaisille talouksille. Mukaan lasketaan esimerkiksi kuukauden ajan päivittäisiä menoja ruuasta alkaen. Budjetit ovat kuitenkin suhteellisen niukkoja verrattuna siihen, miten nykyajan ihmiset keskimäärin kuluttavat. Viitebudjettien avulla Kuluttajatutkimuskeskus määritteli viime vuonna kohtuullisen minimin mukaisen kulutustason Suomessa. Asumismenojen jälkeen yksin asuvalla se olisi euroa ja kahden aikuisen ja kahden lapsen perheellä 1698 euroa kuukaudessa. Myös väestökyselyillä on pyydetty arvioimaan sosiaaliturvan riittävää tasoa ja vähimmäistoimeentulon tasoa. Vastanneiden mielestä kohtuullinen minimitaso asumismenojen jälkeen olisi yksin asuvalla 670 euroa. Suurin osa perusturvan varassa elävistä kotitalouksista ei kuitenkaan pääse tuloillaan lähellekään kohtuullisen minimin mukaista kulutusta. Esimerkiksi perusturvan varassa elävälle yksinasujalle jää asumismenojen jälkeen käytettäväksi euroa. Kaiken kaikkiaan viidentoista vuoden aikana perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot asumismenojen jälkeen ovat laskeneet lukuun ottamatta eläkkeensaajia. Takuueläke on parantanut eläkeläisten perusturvaa. Se korotti vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon. Eläkkeensaajien asumistuen korvaustaso on myös parempi kuin yleisessä asumistuessa. Takuueläkettä saavan yksinasuvan eläkeläisen tulot asumismenojen jälkeen ovat jopa kasvaneet. Eläkeläisiä lukuun ottamatta perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot riittävät kattamaan vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta minimikulutuksesta. Lisäksi näille kotitalouksille syntyy tehdyn arvioinnin mukaan oikeus toimeentulotukeen. Perusturvan varassa elävien tulotaso suhteessa keskipalkkaisiin on laskenut vuodesta 1990 riippumatta siitä, tarkastellaanko tuloja ennen vai jälkeen asumismenojen, lukuun ottamatta eläkkeellä olevia pariskuntia. Vuonna 2011 kohtuullisten asumismenojen jälkeen perusturvan varassa elävän yksin asuvan tulotaso on prosenttia keskipalkkaisen työntekijän tasosta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen vähimmäisturva ennen asumismenoja on keskimääräistä tasoa, mutta asumismenojen jälkeen tarkasteltuna suomalaisen vähimmäisturva jää hieman alle länsieurooppalaisen keskitason.. perusturvan riittävyyden arviointiraportti löytyy verkosta terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ajankohtaistasivuilta osoitteessa 8 super

9 Mihin JulkiTerhikkiä tarvitaan? Terveydenhuollon ammattilaisten julkinen verkkorekisteri herättää yhä kysymyksiä jäsenistössä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylitarkastaja Helena Virtanen vastaa superilaisten kysymyksiin. Miksi terveydenhuollon ammattilaisista on tällainen JulkiTerhikin kaltainen kaikille avoin verkkorekisteri? Esimerkiksi poliiseista, sosiaalityöntekijöistä ja opettajista ei vastaavaa ole. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä Terhikkiä pidetään valvontaa varten. Valvonnan tarkoituksena on potilasturvallisuuden säilyttäminen ja edistäminen sekä terveyspalvelujen laadun varmistaminen. Ennakkovalvonnalla varmistetaan, että ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus ja muu ammatillinen pätevyys. Miksi rekisteri on nyt verkossa, vaikka samat tiedot ovat jo aiemmin olleet saatavilla puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla? Valvira voi luovuttaa tietyt rekisterin tiedot julkisen tietopalvelun eli JulkiTerhikin kautta. Tämän tarkoituksena on ollut helpottaa kansalaisten, työnantajien ja muiden tahojen tiedonsaantia terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä. Hanke julkisen tietopalvelun aikaansaamiseksi alkoi jo ennen niin sanottua valelääkärikohua, mutta kohun myötä räjähdysmäisesti kasvanut tiedustelujen määrä on osoittanut julkisen tietopalvelun tarpeellisuuden. Miksi rekisterissä pitää olla koko nimi ja syntymävuosi? Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä on yli henkilöä ja rekisteröityjen määrä kasvaa yli henkilöllä vuosittain. Pelkästään etu- ja sukunimellä ei henkilöä pystytä riittävästi yksilöimään. Koko nimi helpottaa siis yksilöinnissä, samoin kuin syntymävuosi kokonimikaimojen kohdalla tai kun toinen nimi ei ole tiedossa. Miksi kaikki lähihoitajat eivät ole rekisterissä? Lähihoitajat ovat nimikesuojattuja ammattihenkilöitä, jotka saavat nimikesuojan ammattihenkilölain 5.2 pykälän mukaan jo koulutuksensa perusteella. Näin ollen nimikesuojaus ei ole riippuvainen keskusrekisteriin merkitsemisestä. Ehdottoman suositeltavaa rekisteröityminen kuitenkin on. Miksi henkilön kohdalla JulkiTerhikissä voi yhä lukea apuhoitaja, vaikka työelämässä ja palkkakuitissakin käytetään perushoitajaa? Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattinimikkeet perustuvat lakiin ja nimike on sidottu sen antamisajankohtana suoritettuun tutkintoon tai koulutukseen. Nimikettä ei voi muuttaa, vaikka koulutusta olisi myöhemmin muutettu ja uuden koulutuksen saaneilla henkilöillä on eri ammattinimike. Apuhoitaja on siis ammattinimikkeeltään apuhoitaja. Virka-, tehtävä- tai toimen nimike on taas nimike, jonka työnantaja määrittelee, esimerkiksi sairaalalääkäri, osastonhoitaja, hammashoitaja, perushoitaja tai lähihoitaja. Koska nimikesuojattujen henkilöiden tehtävissä saa toimia myös muu henkilö, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, lähihoitajan tehtävissä ei tarvitse välttämättä olla nimikesuojattu lähihoitaja. Näin ollen tehtävänimike voi olla lähihoitaja, mutta sitä hoitava henkilö esimerkiksi aputai perushoitaja. Onko JulkiTerhikki helpottanut valvontaa ja onko potilasturvallisuus parantunut sen myötä? Kyllä. Miksi yksittäisen hoitajan tiedot voi kuka tahansa tarkistaa, mutta kansalaisilla ei ole mahdollisuutta saada tietoa terveydenhuollon yksiköistä ja niiden laadusta? Terveydenhuollon yksiköiden laadun seurantaa kehitetään juuri kansalaisten tarpeita ja valinnanmahdollisuuksia silmällä pitäen.. Lääkäreiden määrä Suomessa kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli vuoden alussa Heistä työikäisiä eli alle 65-vuotiaita ja Suomessa asuvia oli Tästä määrästä 57 prosenttia oli naisia. Alle 35-vuotiaista lääkäreistä naisia oli 66 prosenttia. Suomessa asuvista lääkäreistä 64 prosenttia on erikoistunut. Yhä useammat muiden EUmaiden lääkärit hankkivat laillistuksen Suomesta. Kaikki eivät kuitenkaan hakeudu tänne töihin, joten Suomessa oleva lääkärityövoima on pienempi kuin laillistettujen lääkärien määrä. Uusia lääkäreitä valmistuu Suomessa vuosittain noin 600. Työterveyshuollolle lisää tehtäviä työkyvyn edistämisessä Työterveyshuollolla tulee olla nykyistä vahvempi rooli työntekijän terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Näin sanotaan Työterveyshuoltoryhmän raportissa, joka on luovutettu peruspalveluministerille. Jotta työkyvyn tukeminen oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti onnistuu, tulee työterveyshuollon koordinoida tarpeellisten toimenpiteiden toteutumista työpaikalla, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidossa tarvitaan sujuvampia hoitopolkuja. Lisäksi hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun tukitoimien viiveitä on saatava lyhenemään. super

10 Huhtikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Seksuaalisairauksia katoaa Moni seksuaalisuuteen liittyvä piirre on ensi keväänä katoamassa virallisesta sairausluokituksesta. Tautiluokituksesta on poistumassa kaksoisroolinen transvestismi, esinekohtainen seksuaalihäiriö, transvestiittinen fetisismi, sadomasokismi ja monimuotoiset sukupuoliset kohdehäiriöt. Näitä ei ole pitkään aikaan kirjattu sairauskertomuksiin. Poistamisasiaa on Suomen Lääkärilehden mukaan esittänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. edilex Kloorivesi auttaa lasta Uimahallien klooriveden on pelätty ärsyttävän lasten hengitysteitä ja lisäävän astman riskiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan pelko on turha, sillä säännöllinen uiminen näyttäisi päinvastoin vähentävän oireita etenkin lapsilla, jotka jo sairastavat astmaa. Tulosten perusteella paljon uivat brittilapset eivät pode astmaoireita, allergista nuhaa tai ihottumia sen useammin kuin muutkaan lapset. Seitsemän vuoden iässä heistä päinvastoin noin puolet vähemmän sairastaa astmaa. duodecim Lumelääkintää Saksassa Saksan lääkäriliitto kehottaa jäseniään suhtautumaan lumelääkkeisiin avoimin mielin ja käyttämään niitä hoitotyössä. Lumevalmisteet voivat joissain tapauksissa olla oikeita lääkkeitä tehokkaampia, turvallisempia ja myös halvempia, liitto linjaa monivuotisen selvitystyönsä perusteella. duodecim Lapsiasiat verkossa Lapsiperheet voivat nyt ilmoittaa Kelan asiointipalvelussa lasten kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen muutoksista. Verkossa voi myös lakkauttaa kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan. Asiointipalvelussa voi tehdä osoitteenmuutoksen ja ilmoittaa muuttuneista olosuhteista. Palvelusta näkee myös aiemmin verkon kautta lähettämänsä tiedot. Palvelu on osoitteessa ja sinne kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. edilex Vauvat ja röntgen Röntgenkuvaukseen liittyy aina pienoinen syöpäriski, jonka vuoksi niitä vältetään raskauden aikana. Yhdysvaltalais- ja brittitutkijat suosittavat, että samaa varovaisuutta noudatetaan myös vauvojen kohdalla, vaikka aukotonta näyttöä syöpäriskistä ei ole. duodecim Sosiaalimenoissa iso kasvu Vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa. Tämä oli 7,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden menot olivat euroa. Prosentuaalisesti eniten kasvoivat työttömyyteen liittyvät menot, 24 prosenttia. Kasvu oli suurta myös vanhuuteen liittyvissä menoissa, 10 prosenttia. Yksittäisistä menoeristä kasvoivat merkittävästi työttömyysturvaetuudet, 35 prosenttia, ja vanhuuseläkkeiden menot, 11 prosenttia. Palveluista eniten nousivat vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen menot. thl Nuorten ongelmat ennallaan Maaliskuussa 18 vuotta täyttänyt HelsinkiMission Nuorten Kriisipiste auttaa tilastojensa mukaan nuoria vuonna 2011 aivan samojen ongelmien kanssa kuin aloittaessaan vuonna Jonoitta ja diagnooseitta keskusteluapua tarjoavan Kriisipisteen ammattilaiset kohtaavat nuorten puheissa eniten yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Vaikka sosiaalinen media on lisännyt yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä verkossa, yksinäisyys on edelleen nuorten yhteydenottojen tavallisin syy. epressi Saasteista sydäri Ilmansaasteet sekä katupöly ja muut hengitettävät hiukkaset ovat mahdollisesti merkittävimmät sydänkohtauksia laukaisevat tekijät. Ne saattavat laukaista jopa viidestä seitsemään sydänkohtausta sadasta. duodecim i n g r a m 10 super

11 muut lehdet Teinit siis kapinoivat vanhempiensa rajoituksia vastaan ja käyttäytyvät epäsosiaalisesti, koska heidän ei odotetakaan käyttäytyvän vastuullisesti. Mitä mieltä? Maaliskuun kysymys oli: Tiedätkö jo ketä äänestät? Tiedetoimittaja Marko Hamilo suomen kuvalehti 8/2011 Nuorten tekemissä rikoksissa kiinnitetään kauheasti huomiota juuri siihen, että tekijä on nuori. Kun keski-ikäinen tekee rikoksen, ikä on sivuseikka. Helsinkiläisnuori Hilla Koskela improbatur 1/2011 Lääkkeet valitettavasti tappavat luovuuden. Joskus pidänkin lääkkeettömiä päiviä ideoidakseni asioita. ADHD:ta sairastava Päivi Tasala telma 1/ % Kyllä 62 % En 30 vuotta sitten Puheenjohtaja Mirjam Timonen oli jättämässä tehtävänsä yhdeksän vuoden palvelun jälkeen samalla, kun liiton jäsenmäärä oli ylittänyt yhden rajapyykin, hoitajan rajan. Jäsenille kirjoittamassaan jäähyväispääkirjoituksessa Timonen otti voimakkaasti kantaa itsenäisen liiton puolesta, sillä apuhoitajien suuntaan kohdistettiin monia seireenilauluja liiton ulkopuolelta. Kyllä, koska aion äänestää superilaista. tarvitsemme muutoksen. hän on koulutukseltaan hoitaja. hänellä on nuoret ja uudet näkemykset. hän puhuu asiaa ja on sanojensa takana. mitä sitä hyvää vaihtamaan. tulee todennäköisesti valituksi ja saa varmaan aikaiseksi asioita. on tuttu vuosien takaa, luotettava ja jämäkkä, asioihin kantaa ottava. hänellä on tietotaito terveydenhuollosta. En, koska kaikki lupaavat vaikka mitä, mutta muistavat vaalien jälkeen vain nostaa itselleen lisää palkkaa. pitää tutustua ehdokkaisiin. Viimekertaista en äänestä! odottelen viime hetken vaalilupauksia. tuntuu että ihan sama, sillä omia etujaan vain ajavat. sekavaa koko ehdokaslauma. Se on varma, että julkkista en äänestä. eduskuntavaalit eivät kiinnosta minua. on paljon hyviä ehdokkaita, jotka täytyy vielä testata netissä. Haluan sanoa suoraan: Meitä pyritään hajoittamaan. Siksi haluan nyt varoittaa teitä. Älkää tuhotko omaa järjestöänne omaa edunvalvontakanavaanne. apuhoitajalehti 4/1981 Uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta, jonne pääset jäsentunnuksella verkkosivuilta Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden pyyhe-saippuasetti. Maaliskuun arvonnan voitti Jaana Pulakka Teuvalta. Onnittelut!

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Rasia teksti ja kuva marjo sajantola Perushoitaja Kaisa Leinosen puinen rasia on täynnä rakkaita muistoja. Kaisa Leinosen puurasia on hieman erikoisen muotoinen, se on kuin soikea tiinu. Se on kaunista käsityötä ja koverrettu yhdestä puusta, eikä siinä ole naulattuja tai liimattuja liitoksia lainkaan. Huolellisen hiomisen jälkeen on kumpikin kylki koristettu kaiverretulla ja poltetulla ruusukuviolla. Kaisa harmittelee sitä, ettei hän tiedä rasian alkuperää, kuka on ollut taitava puuseppä. Kuitenkin niin pitkälle kuin hän muistaa, rasiassa on säilytetty vain hyvin erityisiä tavaroita. Hänen lapsuudenkodissaan puurasialla oli oma paikkansa kirjahyllyn päällä ja silloin siinä talletettiin pieniä vanhoja valokuvia. Nyt rasiassa on Kaisan edesmenneiden vanhempien ja pikkuveljen tavaroita. Kaisa esittelee äitinsä kaulakellon, jota tämä oli käyttänyt koruna sekä isänsä arki- ja pyhäkellot. Rasiassa on myös isän kukkaro, josta aina riitti jäätelörahaa lapsille. Viimeisenä rasiasta nousee lompakko täynnä pienelle pojalle tärkeitä asioita: jäljennös Aku Ankan tilauslomakkeesta, polkupyöräliikkeen kuitti pedaaliostoksesta ja vanhoja markan setelirahoja. Nämä seitsemänvuotiaan Pekka-pojan aarteet ovat olleet lompakossa jo lähes 40 vuotta. Muisto nuoren veljen tapaturmaisesta kuolemasta on edelleen niin raskas, että Kaisan täytyy keskeyttää kertomus hetkeksi, kuivata silmänsä ja koota itsensä. Ei siihen aikaan ollut mitään kriisiapua tarjolla. Menetyksestä ja surusta piti vain selvitä. Olin itse Pekan kuollessa vasta kymmenvuotias. Muistan kuitenkin vanhempieni suuren tuskan, vaikka he yrittivät peitellä sitä minulta ja kahdelta minua vanhemmalta sisareltani. Kaisa toteaa vaistonneensa aina herkästi tunnetiloja. Koulusta palatessaan hän näki heti, jos äidillä oli ollut taas erityisen raskasta ja tämä oli itkenyt, vaikka esitti tyttärelleen reipasta. Samoin Kaisan isä pyrki normalisoimaan perhe-elämän mahdollisimman pian hautajaisten jälkeen, mutta toki Pekka eli puheissa ja muistoissa. Elämän piti vain jatkua. Perhe tukee aina Vaikka Kaisa Leinonen oli suorittanut vaatetusteknisen ompelulinjan, hän ei halunnut tehdastyöhön, joten muita töitä piti löytää. Hän tuumaa, että joku kohtalo häntä kuljetti, sillä mieluisimmat tilapäistyöt löytyivät hoitoalalta. Hän teki sijaisuuksia niin hoitoapulaisena kuin askarruttajana, niin lasten päiväkodissa kuin vanhainkodissa. Lopulta hän päätti aloittaa apuhoitajaopinnot, vaikka perhekin oli vasta perustettu ja lapset aivan pieniä, tytär kolmen ja poika kahden vuoden ikäinen. Valmistuin Oulussa vuonna 1988 viimeiseltä apuhoitajakurssilta. Opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistui hyvin, sillä puolisoni huolehti arjen sujumisesta. Lisäksi saimme paljon lastenhoitoapua isovanhemmilta. Valmistumisensa jälkeen Kaisa teki sijaisuuksia Kiimingin vanhainkodissa ja terveyskeskuksen vastaanotolla sekä neuvolassa, kunnes hän sai vakituisen viran Palvelukeskus Jaarankartanosta. Samassa paikassa hän työskentelee perushoitajana edelleen, sillä hän on kokenut vanhustyön mielekkääksi ja antoisaksi. Monet asiakkaat ovat vanhoja kiiminkiläisiä ja siten jo ennestään tuttuja. Kaisa aprikoi, olisiko uran valintaan hoitoalalla ollut kimmokkeena kotoa peritty auttamisen halu. Isä ruukas sanoa, että lapset ovat olleet hänelle ja äidille siunaus. Hän kiitteli aina minua ja siskojani siitä, että huolehdimme heistä. Meillä olikin perheessä hyvin läheiset välit. Kävin melkein päivittäin vanhempieni luona vielä avioiduttuanikin. Tunnen vahvasti, että he ovat edelleen jollain tasolla läsnä elämässäni. Nyt Kaisan omat lapset ovat jo aikuisia. Toisella paikkakunnalla asuva Jarno-poika pitää tiiviisti yhteyttä kotiin. Katja-tyttärellä on jo kolme omaakin poikaa, jotka mummilassa käydessään saavat tutkia myös puurasian sisältöä ja kurkistella varovasti myös Pekan lompakkoon. Pojat haluavat tulla usein mummilaan yökylään ja siitä olemme mieheni kanssa mielissämme. Välillä melkein unohtuu, etteivät pojat ole meidän omiamme, Kaisa nauraa.. 12 super

13 Muru-koira on aina valmis lähtemään lenkille, joten talvisin Pikkuveljen lämmin villapaita lompakossa on Mialle ovat tarpeen. aarteet tallella. super

14 14 super

15 Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat kattoivat pöydän venäläisittäin Teetä ja blinejä teksti ja kuvat sonja kähkönen Työ kehitysvammaisten ammattikoululaisten ohjaajana on osoittanut kuopiolaiselle Anu Leskiselle sen, mikä palvelukotityössä jäi piiloon. Suuretkin kehitysaskeleet ovat kaikille mahdollisia, kun oppimiselle annetaan tarpeeksi aikaa ja tukea. Tiistaiaamu avautuu Savon ammatti- ja aikuisopiston luokkahuoneessa rauhallisena. Sälekaihtimien raoista pujahtaa sisään kirkas ja lämmin kevätaurinko. Opiskelijat saapuvat luokkaan tipoitellen, ensimmäiset ovat tulleet koululle jo puoli kahdeksan jälkeen. Sitä ennen ohjaaja, lähihoitaja Anu Leskinen on ehtinyt lukea työsähköpostinsa ja nauttinut kupillisen kahvia. Aamut ja iltapäivät ovat niitä ainoita hetkiä työpäivänä aikana, kun ehdin viettää muutaman tovin omien ajatusteni kanssa. Erityisopettaja Tarja Tolonen haluaa kuulla, mitä paikalla olevat ovat tehneet edellisiltana. Joonas Miettinen aloittaa: Kävin lääkärissä. Sen jälkeen olin ruokaostoksilla, keitettiin kahvit ja kävin kävelyllä. Aika meni vapaan illan merkeissä. Matias Mähönen kertoo katselleensa televisiota ja surffailleensa internetissä. Anu Leskinen napsauttaa tietokoneruudun päälle, kun fysioterapeutti tuo Johanna Vihervaaran luokkaan. Johanna ei puhu, mutta kommunikoi silmänliikkeillä ja pyörätuolin eteen asetettavan tietokoneen avulla. Millä fiiliksellä tulit tänään kouluun, Anu kysyy. Johanna etsii tietokonenäytöltä tunteita ilmaisevan kuvakkeen, vie nuolen sitä kohti ja näpäyttää huomaamattomasti. Nukuttaa, kone kajauttaa oppilaan puolesta. Arjen taidot tutuiksi Aamun aikana luokassa ehditään paljon. Aleksi Kettunen käy tarkistamassa ulkolämpötilan. Hänen kertomansa miinusmerkkinen mittarilukema ei miellytä Johanna Vihervaaraa, mistä syntyy pienimuotoinen väittely. Johannan mielestä kylmä ei ole hyvä ja sille on syynsä. Kurkkukipu, hän lataa tietokoneen kaiuttimista. Hiuksetkin puhuttavat tänään, sillä seuraavana päivänä luokan on tarkoitus vierailla parturi- ja kampaajaopiskelijoiden luona. Pyörätuolissa istuva super

16 Matias Mähönen aloittaa blinitaikinan valmistamisen ohjeen mukaan. Kananmunien rikkominen sujuu vanhasta tottumuksesta. 2. Joonas Miettinen järjestelee laminoituja kuvia. Niitä käytetään opiskelun tukena monessa tilanteessa. Ohjaaja Anu Leskinen seuraa sivusta, että kuville löytyvät oikeat paikat. 3. Anu Leskinen ja Veli-Matti Ryhänen ruokailevat puolilta päivin. Yhteisellä lounaalla kertaillaan pöytäeti- Veli-Matti Ryhänen kertoo suunnitelmistaan ottaa hiuksiinsa vaaleita raitoja. Sitten kalenterista tarkistetaan nimipäivätiedot. Joonas tietää, että tänään nimipäivää viettävät Ristot. Veli-Matti väittää, että se on naisen nimi. Luokka täyttyy naurunremakasta. Kymmeneen mennessä myös Joni Kauhanen ja Kalle Karttunen ovat saapuneet paikalle. Kallella on ollut aikainen herätys. Hän käy työharjoittelussa kiinteistöalan yrityksessä ja on viettänyt aamun siistimässä taloyhtiöiden rappukäytäviä. Roskia kerättiin, tupakantumppeja ja kaikkee. Ruttasin myös pahvilaatikoita. Ens viikolla jatketaan, Kalle kertoo muille. Savon ammatti- ja aikuisopiston työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen yksikössä opitaan arkielämän taitoja. Kolme vuotta kestävässä koulutuksessa kehitetään oppilaiden opiskelu- ja työelämävalmiuksia ja edistetään heidän toimintakykyään. Opetusyksikkö toimii vanhan punatiilisen rakennuksen pohjakerroksessa. Luokkia on kolme, opiskelijoita yhdeksäntoista. Anu Leskisen luokalla seitsemää oppilasta ohjaa hänen lisäkseen kaksi ohjaajaa ja yksi opettaja. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti 17-vuotiaita tänne tullessaan, Leskinen kertoo. Tavoitteena on saada yksikkö nykyisistä tiloista ammattiopiston päärakennuksen yhteyteen. Jo nyt osa opetuksesta tapahtuu pääkoululla. Siinä on se etu, että oppilaamme pääsevät muiden nuorten joukkoon. Toisaalta muut nuoret oppivat ymmärtämään erilaisuutta. Käsillä tekeminen palkitsee Oppilaiden itsetuntoon vaikuttaa pitkälti se, kuinka tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi he kokevat itsensä. Tänään on kotitalouspäivä. Puhumme venäläisestä ruuasta ja sitten jokainen saa paistaa oman blinin. Iltapäivällä pidetään kutsut, Tarja Tolonen kertoo päivän ohjelmasta luokan aamunavauksen jälkeen. Ennen kuin oppilaat pääsevät keittiöön sekoittamaan taikinaa ja tekemään täytteitä, he siirtyvät kuuntelemaan venäläissyntyisen erityisopettajan Natalia Leppäsen luentoa. Koko kolmen luokan opiskelijajoukko kuulee Suomen itänaapurin herkuista vorschmackeista syrnikeihin. Matias Mähönen toimii opettajan apurina. Hän käy lukemassa aihepiiriä esittelevät kalvot luokan edessä. Missään muussa maailman keittiössä ei ole keittoja niin paljon kuin venäläisessä. Sup tarjoillaan aina alkuruuan jälkeen, nuorimies kertoo sujuvasti. Kahdeltatoista Anu Leskinen on istuutunut Veli-Matti Ryhäsen kanssa ruokalan puolelle. Tarjottimille on kasattu salaattia, perunaa ja kalapuikkoja. Veli-Matti pyytää Anua voitelemaan näkkileivän, mutta lähihoitaja kannustaa miestä tekemään työn itse. Lopulta voiteleminen tehdään yhteistyössä. Pöydälle kaatuneen veden Veli-Matti kuitenkin pyyhkii itse. Blinitaikinaa ja täytteitä tekevät oppilaat ovat päässeet keittiössä vauhtiin. Tekemisen ilo kantautuu meluna ruokalan puolelle. Kotitalouspäivät ovat aina ihania. Pidän näistä päivistä, kun jotain tehdään konkreettisesti. Opiskelijat ovat silminnähden onnellisia siitä, että he voivat tehdä jotain käsillään, Anu kertoo. 16 super

17 3 4 5 kettejä. 4. Jokainen saa paistaa oman blininsä, niin myös Joni Kauhanen. Anu Leskinen auttaa lisäämään sopivan määrän rasvaa paistinpannulle. 5. Kalle Karttunen ja erityisopettaja Tarja Tolonen keskustelevat blinien valmistuksesta. Maitoa kolmen kipollisen taikinaan kuluu useampi litra. Lähihoitajan mukaan jo pelkkä pyykinpesu innostaa oppilaita valtavasti. Myös keittiövuorot ovat suosittuja. Joka päivä kaksi opiskelijaa tiskaa ja pyyhkii pöydät keittiötyöntekijän kanssa. Uskon, että tekemällä oppii parhaiten, Leskinen toteaa. Oppimisen tulokset selviä Keittiössä alkaa olla kuuma. Blinit tirisevät kahdella liedellä ja ilman täyttää rasvaisen imelä tuoksu. Lounaan jälkeen Anu Leskinen siirtyy Veli-Matti Ryhäsen kanssa tyhjään fysioterapiahuoneeseen rauhoittumaan. Anu kävelee edellä, mies rullaa pyörätuolinsa toista rengasta päästäkseen eteenpäin. Veli-Matilla on herkkä kuulo, joten joskus hänen kanssaan on parempi keskustella kahden kesken rauhallisemmassa tilassa. Hälinässä hän ei pysty keskittymään, vaan vaipuu omiin ajatuksiinsa, lähihoitaja kertoo. Oppilaiden kanssa rauhoittuminen on muutenkin tärkeää. Vaikka työntekijöillä olisi kiire, sitä ei saa näyttää ulospäin. Kiire tarttuu helposti oppilaisiin ja voi johtaa häiriökäyttäytymiseen. Anu kertaa Veli-Matin kanssa blinien paistamiseen liittyvät asiat. Sitten hän liittyy muiden seuraan keittiöön. Veli-Matti rullaa taas pyörätuoliaan Anun perässä. Meno on hidasta. Olisi tietysti helpompaa työntää pyörätuolia toisen puolesta, mutta olemme sitoutuneet täällä siihen, että niin ei tehdä. Annamme oppilaiden tehdä itse kaiken sen, mitä he voivat tehdä. Meillä on siihen riittävästi aikaa. Juuri tässä on ero Anun entisen ja nykyisen työpaikan välillä. Palvelukodissa yksilöllistä aikaa oli vähemmän, joten asukkaiden tukeminen oli haastavampaa. Täällä työ ei ole suorittamista, vaan pikemminkin rajojen etsimistä. Selvitämme, mitä kukin pystyy tekemään ja miten omia liikkeitä pystytään hallitsemaan. Ihmisellä voi olla todella paljon piileviä taitoja, vaikka hän ei juuri liikkuisi. Johanna ja Veli-Matti ovat Anulle tuttuja edellisestä työpaikasta, joten hän näkee oppimisen tulokset selvästi. Koulussa Veli-Matin arkielämän taidot ovat kehittyneet. Esimerkiksi ruokailu ja oman hygienian hoito sujuvat paremmin. Väitän, että olen oppinut tuntemaan Johannankin kunnolla vasta täällä koulussa. Hänen kommunikaatiotaitojensa kehittyessä on ollut helpompi tulkita hänen eleitään, ilmeitään ja fyysisiä kykyjään. Anu pitää hurjana ajatusta siitä, että ihminen ei pysty kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ilmaisemaan haluamiansa asioita. Monet asiat ovat kuitenkin mahdollisia. Esimerkiksi tietokone on tuonut vuorovaikutukseen ihan uuden ulottuvuuden. Lettuja hillolla Iltapäivällä ruokasalissa on aito, venäläinen tunnelma. Pöydät on katettu ja teekupit täytetty. Kovaäänisistä kajahtaa teemanmukainen musiikki. 19-vuotias Aleksi Kemppainen syö blinejä hyvällä ruokahalulla. Lautanen tyhjenee nopeasti. Aleksi on kolmannen vuoden oppilas. Hän on hiljattain muuttanut omilleen kehitysvammaisten asuntolaan, joten myös urasuunnitelman tekeminen on tullut ajankohtaiseksi. Aleksi on ollut työharjoittelussa kaupassa. Toivon mukaan hän saa sieltä myös kesätyön ja myöhemmin ehkä vakituisen työpaikan, ohjaaja Minna- Lotte Lundsten kertoo. Nuorimies on osoittautunut työelämässä taitavaksi. Hän on hyvin tarkka järjestyksestä, joten kaupan hyllyt täyt- super

18 tyvät hetkessä viivoitinsuorista tuoteriveistä. Yhteiskuntaan sopeutuminen on tärkeää. Anu Leskinen huomauttaa, että oppilaiden itsetuntoon vaikuttaa pitkälti se, kuinka tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi he kokevat itsensä. Oppilaiden motivaatio tehdä asioita on valtava. Toivon, että yhteiskunta tukisi heitä ja he pääsisivät hyvin töihin, Leskinen toteaa. Osa oppilaista ei ymmärrä olevansa erilaisia, toisille se on päivänselvää. Anu uskoo, että asia on vaikeampi niille, jotka sen tiedostavat. Joidenkin on vaikea myöntää tarvitsevansa tukea. Tilanteen tekee ristiriitaiseksi se, että ihminen kokee itsensä aikuiseksi, mutta samalla tietää olevansa toisten avun varassa. Itsenäisiä päätöksiä Oppitunnit päättyvät kahdelta. Osa oppilaista jää viettämään aikaa koululle siihen asti, kun heidän vanhempansa pääsevät töistä. Koulukaverukset Matias Mähönen ja Joonas Miettinen suunnittelevat käyvänsä kaupassa, mutta tiukka aikataulu mietityttää. Miun pittää olla täällä takasin kolmeen mennessä, Matias muistuttaa. Eiköhän myö ehitä, kun pikasesti käydään, Joonas toteaa. Anu Leskinen ja Tarja Tolonen kehottavat poikia varmistamaan, että Matias ehtii takaisin sovittuun aikaan. Pojat saavat itse miettiä, lähtevätkö he vai eivät. Hetken empimisen jälkeen he sujauttavat takit päälleen ja astelevat ulos luokasta. Oppilaat harjoittelevat itsenäistä päätöksentekoa. Siksi emme neuvo suoraan, miten tilanteissa pitää toimia, Anu kertoo. Poikien kaveruus on hyvä asia. Nuoria kannustetaan muutenkin kommunikoimaan keskenään, sillä jotkut kelpuuttavat keskusteluseuraksi vain ohjaajan tai opettajan. Tilanne menee helposti solmuun, jos opiskelijalla on seuranaan vain toinen oppilas. Pojat ovat hankkineet hiljattain kännykät, joilla he soittelevat toisilleen myös omalla vapaa-ajallaan, Leskinen kehuu. Vähän ennen kolmea Anu siirtyy Johannan ja Veli-Matin kanssa eteiseen odottamaan taksia. Minuutit kuluvat, mutta autoa ei näy missään. Tullooko taksi, Veli-Matti huolehtii. Hän ei kuitenkaan halua, että Anu soittaa taksinkuljettajalle ja lähihoitaja kunnioittaa hänen mielipidettään. Odottelu jatkuu. Anu nousee hakemaan viereisestä henkilökunnan huoneesta päivän toisen kahvikupillisen ja vaihtaa muutaman sanan työkavereidensa ja Johannan kanssa. Intensiivisen päivän jälkeen nauru on herkässä. Kun taksi lopulta kurvaa pihaan, Anu palaa takaisin luokkaan. Hän päättää vielä lukaista sähköpostit ennen työvuoronsa päättymistä. Jos hän ehtii ajoissa kotiin, on aikaa tehdä pieni kävelylenkki ennen illan ohjelmaa. Olen menossa ystäväni kanssa uimaan. Työnantajamme tukee liikkumista, joten uimaan ja jumppiin pääsee alennettuun hintaan. Kello lähestyy neljää, kun Anu sulkee koulun oven takanaan ja hymyilee: Tämä on kasvatustyötä parhaimmillaan. Oppilaat ovat herkässä iässä nuoruuden ja aikuisuuden kynnyksellä. On hienoa nähdä, että heistä kasvaa aikuisia, jotka osaavat pitää puoliaan.. Tänään töissä Kuka: Kuopiolainen Anu Leskinen, 24. Valmistui lähihoitajaksi vuonna Aikoo vielä syventää osaamistaan suorittamalla kehitysvamma-alan ammattitutkinnon. Työ: Työskenteli valmistuttuaan ensin toimintakeskuksessa, sitten palvelukodissa. Työskennellyt kehitysvammaisten ohjaajana Savon ammatti- ja aikuisopistossa vuodesta Perhe: Asuu yksin. Harrastukset: Uiminen, jumpat. Näyttelee kuudetta vuotta kansalaisopiston teatteriryhmässä. Esittää kevään Risto-räppääjä -esityksessä Elvi-tätiä. Parasta työssä: Aidot ihmiset, hyvät työkaverit, päivätyö. Opiskelijoiden kehittymisen seuraaminen on antoisaa. Ikävintä työssä: Odottaminen ja samasta aiheesta pitkään keskusteleminen. 18 super

19 super

20 Vastaanotto-osastoavustajat Oulussa Yhdistyksen koulutuspäivät ja vuosikokous Väsyminen voi olla sydänoire teksti ja kuvat marjo sajantola Naiset eivät usein usko sydänoireittensa vakavuuteen. Kuitenkin joka neljäs nainen kuolee sepelvaltimotautiin. Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri Timo Lauri sanoo allekirjoittavansa väitteen, että naisen sydänoireiden diagnosointi on haasteellisempaa kuin miehen. Sepelvaltimotautia sairastavien naispotilaiden määrä on kuitenkin jatkuvassa nousussa, vaikka naiset sairastuvat keskimäärin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin, noin plus miinus 60-vuotiaina. Nuoremmat sairastuneet naiset ovat harvinaisempia potilaita. Heillä on taustalla geneettistä altistusta, he tupakoivat ja monella on diabetes ja periytyvä rasva-aineen vaihduntahäiriö. Sepelvaltimotauti on valtimokovettumatauti, joka koskee nimenomaan sydämen omia suonia. Sen tavallisimmat ilmenemismuodot ovat rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. On muistettava, että neljäsosa naisista kuolee sepelvaltimotautiin. Se on aika paljon. Muita asioita pelätään enemmän, homealtistusta tai Japanin säteilyä, mutta ei tätä. Omaan sepelvaltimotautikuolleisuuteensa voi kuitenkin itse jonkun verran vaikuttaa. Timo Lauri toteaa, että ongelma on myös se, että naisten on jotenkin vaikea uskoa sairastuneensa sepelvaltimotautiin. Oma puoliso voi sairastaa, naapuri ja sukulaiset voivat sairastaa, mutta nainen itse ei. Oireiden tunnistaminen vaikeaa Apulaisylilääkäri Timo Lauri säikytteli naisia huolehtimaan paremmin sydänterveydestään. Moni kuulija alkoi harkita elämäntaparemonttia. Naisilla valtimotautiin ei välttämättä liity rintakipuja, vaan ensimmäiset oireet voivat ilmetä vain väsymisenä. Naisen oireilut saatetaan tulkita vaihdevuosiin, elämäntilanteeseen tai stressiin liittyviksi. Oireiden tunnistamista vaikeuttaa monta tekijää ja sukupuoli aiheuttaa lisäriskejä. Synnytysikä on noussut, lapset tehdään keskimäärin kolmekymppisinä ja lastenhoito sitoo naisen voimavaroja pitkään. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu helposti ja fyysinen kunto laskee sitä mukaa kun ikää karttuu. Raskausmyrkytys nostaa riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja päinvastoin, sillä sepelvaltimotautia sairastavalla on moninkertainen raskausmyrkytysvaaran riski. Periytyvä monirakkulatauti munasarjoissa on itsenäinen sairastuvuutta lisäävä riskitekijä. Vaikka sepelvaltimotaudissa voi ilmetä myös rytmihäiriöitä, yleisemmät muljahtelut ja tykyttelyt ovat normaaleja tuntemuksia, eivätkä taudin oireita. Rasitusrintakipukin on harvinaista nuoremmilla naisilla, mutta vaihdevuosi-ikäisillä se 20 super

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi

Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto THL EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä EAPN-Fin 30.9.2014 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot