25 Luontaistuotteet, osa Filippiiniläishoitajat, tuontitavaraa? 30 Huomioidaanko seksuaalisuus koulutuksessa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "25 Luontaistuotteet, osa 20 26 Filippiiniläishoitajat, tuontitavaraa? 30 Huomioidaanko seksuaalisuus koulutuksessa?"

Transkriptio

1 4 2011

2 Sisältö 4 / Sirpa Virtanen putsaa harjalla lupaavaa mineraalipaakkua. 14 Itse tehdyt blinit maistuivat Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille. 26 Kielen oppii kieltä puhumalla. 42 Sanni Soukko valmiina näytön arviointiin. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ikälakiesitys valmistui 8 Perusturva ei riitä 9 Mihin JulkiTerhikkiä tarvitaan? 10 Huhtikuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: puurasia 14 Anu Leskinen ohjaa kehitysvammaisia nuoria 20 Naisen sydän 22 Lähihoitaja-sihteeri on tuntematon yhdistelmä 25 Luontaistuotteet, osa Filippiiniläishoitajat, tuontitavaraa? 30 Huomioidaanko seksuaalisuus koulutuksessa? 32 Uudet kirjat 34 Lukijalta 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Vakava masennus 39 Palasia sieltä täältä 40 Raakaa treeniä! 42 Opiskelijan ohjaaminen on tärkeä työtehtävä 46 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 48 Superristikko 49 Lähihoitaja Kähönen 49 Paras juttu vastaa kyselyyn! 50 Sirpa Virtanen etsii kultaa 54 Kolme parasta lähihoitaja-tekstiä 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 57 Siskon pakina 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Ylöjärveltä 40 Kahvakuula, 8 kiloa! 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Enemmän kuin tärkeää päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Miia Auvinen ja Sari Eronen, Anna- Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Hermanni Paasin ja Joonas Miettisen blinilautasineen kuvasi Sonja Kähkönen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kansallisena lähihoitajapäivänä tammikuun lopussa avattu kirjoituskilpailu Lähihoitaja ja ylpeä siitä tuotti kymmeniä hyviä tekstejä. Kun lukee julkaistaviksi valikoituneita kahden lähihoitajan ja yhden lähihoitajaopiskelijan ajatuksia sivuilta 54 55, ei voi kuin arvostaa heidän sitoutumistaan, optimismiaan, laaja-alaista ymmärtämystään ja vahvuuttaan. On miltei mahdotonta uskoa samaan aikaan internetin keskustelupalstoilla käytävää keskustelua hoitotyössä esiintyvistä epäeettisistä toimintatavoista ja huonosta käytöksestä. Ja sitä, että negatiivista kohtelua saavat osakseen etenkin nämä asiakkaita kunnioittavat ja heidän hyvinvointinsa eteen pyyteettömästi työskentelevät ammattilaiset. Huonoa käytöstä ei tule sallia. Ei kotona, ei työssä eikä missään kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Hyvän ammattitaidon kulmakivi on kohdella jokaista asiakasta ja potilasta kunnioittavasti ja kohteliaasti. Ja jokaista kollegaa samalla tavalla. Tämän lehden sivuilla tartutaan työssäoppimisen ja opiskelijan ohjaamisen käytäntöihin. Lähihoitaja Anu Leskinen ohjaa kehitysvammaisia ammattikoululaisia Kuopiossa ja lähihoitaja Anna Hanka arvioi Vaasassa pilottina järjestettävän asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman sisältöä opiskelijan näkökulmasta. Edelleen pohditaan maahanmuuttajataustaisten hoitajien asemaa Suomessa. Eduskuntavaalit järjestetään 17. huhtikuuta. On enemmän kuin tärkeää, että jokainen täysi-ikäinen suomalainen vaikuttaa siihen, miten asioitamme hoidetaan seuraavien neljän vuoden aikana. Vaikuttaminen vaatii äänen antamista sille ehdokkaalle, jonka parhaiten uskoo ajavan itselle merkityksellisiä asioita. Superilaisia ehdokkaita on eduskuntavaaleissa mukana 16. Mitä he toiminnassaan painottavat, selviää vaalisivustolta Sipoossa järjestettiin maaliskuun alussa ajatuksia herättävä vanhustyöseminaari. Siellä kirjailija Merete Mazzarella pohti, mitä vikaa on siinä, että vanhana ottaa rauhallisesti, istuu penkillä ja syöttää puluja. Täytyy olla sporttinen ja reissata täytyy olla aktiivinen, että muut näkevät että vielä elää! Hyvää elämää ja pääsiäisen juhla-aikaa kaikille, iästä riippumatta.. super

4 Ajankohtaista Huhtikuu 2.4. Hammashoitajapäivä, Hämeenlinna, SuPer Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Oulu, SuPer Allergiaviikko, Allergia- ja astmaliitto 5.4. Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer 5.4. Yksityisen sektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer 6.4. Ihopäivä, Iholiitto 7.4. Maailman terveyspäivä 7.4. Kodin rakentamisen ja remontoinnin messut, Helsingin Messukeskus PeSu-koulutus 2011, perustietoa SuPerista, Kajaani Sydänviikko, Suomen Sydänliitto Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer PetExpo 2011, kansainvälinen lemmikkitapahtuma, Helsingin Messukeskus Maailman henkisen omaisuuden päivä Yhdysjäsenkurssi, Kuopio, SuPer Toukokuu 1.5. Vappu 4.5. Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer Kuntiin tuloksellisuuskampanja SuPer, muut kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT Kuntatyönantajat käynnistävät tuloksellisuuskampanjan. Vuoteen 2014 asti ulottuvan kampanjan tavoitteena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja laatu. Kansalaiset ovat antaneet tehdyissä selvityksissä kuntapalveluille hyvän arvosanan, ja kunta-alan ammatit ovat hyvin arvostettuja. Vaikka kuntaala tuottaakin palvelut kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyisesti ja tehokkaasti, on järjestöjen mukaan välttämätöntä jatkaa ja tehostaa palveluiden tuloksellisuuden parantamista. Kunta-alan tehtävien, toiminnan ja kuntatyön erityisluonne on, että siinä kohdataan koko kansa, kaikki kansanryhmät ja kaikki yksilöt. Laadukkaat ja kustannustehokkaat kuntapalvelut ovat sekä palvelujen käyttäjille, henkilöstölle että myös palvelujen maksajille turvallisin vaihtoehto. Hyvin toimivat laadukkaat palvelut edistävät ihmisten hyvinvointia, mikä on kuntien tärkein tehtävä.. Julkiset palvelut välttämättömiä Kerro työssäoppimisesta! SuPer etsii opiskelijoiden tai jo valmistuneiden nuorten ja aikuisten kokemuksia työssäoppimisesta. Tarinat julkaistaan nimettömänä liiton verkkosivulla. Kokemuksia voi lähettää joko verkkosivujen kautta tai suoraan sähköpostilla Viestiin voi pakollisen nimen lisäksi liittää työssäoppimispaikan. Kertomuksessa voi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mikä oli SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää julkisen sektorin alasajoa huolestuttavana ilmiönä. Julkinen sektori tuottaa vielä pääosan hyvinvointipalveluista, mutta elinkeinoelämän etujärjestöjen ohjastamat markkinavoimat yrittävät nyt voimakkaasti kasvattaa yksityisesti tuotettujen palvelujen markkinaosuutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. SuPerin näkemyksen mukaan laadukkaat julkiset palveluntuottajat ovat sekä palvelujen käyttäjille, henkilöstölle että myös palvelujen maksajille turvallisin vaihtoehto. Kuntien talousahdinko ja näköpiirissä oleva väestön vanheneminen eivät siis edellytä mitään paniikkiratkaisuja.. hyvää ja huonoa? Minkälainen oli vastaanotto? Mitä toivot ohjaajalta? Miten näyttö toteutui? Yllättikö jokin asia? Miten työvuorot toteutuivat? Lisäksi voit kertoa vinkkejä ja käytännön niksejä, joita muut voivat hyödyntää työssäoppimisjaksollaan tai työssään. Muiden kokemuksia voit jo lukea verkosta -> Opiskelijat ja nuoret -> Meille opiskelijoille. Verkkosivulta löytyy myös vastauskuponki.. i n g r a m Nyt on aika: osallistua SuPer-iltaan ja voittaa arpajaisissa. osallistua oman ammattiosaston kevätkokoukseen. tutustua SuPerin vaalisivustoon toimittaa ammattiosaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset liiton toimistoon. äänestää eduskuntavaaleissa. kertoa SuPer-lehdelle maailman parhaimmasta lemmikkieläimestä. bongailla muuttolintuja. aloittaa kesäksi kuntoon -kuuri. kylvää rairuohoa ja syödä suklaamunia. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Vanhuspalvelulakiin saatava henkilöstömitoitus Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema ikälaki eli niin sanottu vanhuspalvelulaki on tarpeellinen, jopa välttämätön, jotta ikäihmisten palvelut saadaan turvattua. Lakiluonnoksesta puuttuu kuitenkin eräs keskeisimmistä ongelmista sosiaali- ja terveydenhuollossa, henkilöstömitoitus. Tahot, jotka vastustavat henkilöstömitoitusta lakiin, perustelevat kantaansa usein sillä, että henkilöstömitoituksen tulisi olla kohdallaan ilman lakiakin. Vastustajat puhuvat usein yhteisöllisyyden puolesta. Näinhän asian tulisi SuPerinkin mukaan olla. Käytäntö on kuitenkin osoittanut toista. Pelkät suositukset eivät ole riittäneet. Jotta mitoitus saadaan asianmukaiselle tasolle, tarvitaan ehdottomasti laki ja sanktiot lain noudattamatta jättämisestä. Suurin ongelma vanhustenhoidossa on riittämätön koulutetun hoitohenkilökunnan määrä. Tähän perusongelmaan tullaan aina, kun lähdetään selvittelemään syitä epäkohtiin. Henkilöstömitoitukset on saatava lakisääteisiksi niin laitoshoidossa kuin kotihoidossakin. Laitoshoidossa ovat käytössä suositukset, kotihoidossa suosituksia ei ole. Myös kotihoidon suurin ongelma on, ettei koulutettua hoitohenkilökuntaa ole riittävästi. Lakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tulee ilmoittaa palveluissa havaituista epäkohdista välittömästi palvelun vastuuhenkilölle tai valvovalle viranomaiselle. Näinhän monella työpaikoilla tehdään koko ajan, mutta valitettavasti tästä on usein seurannut työntekijöille ongelmia. Monissa kunnissa työnantajat ovat kieltäneet työntekijöitä kertomasta epäkohdista esimerkiksi tiedotusvälineille. Olemme tulkinneet lakiin tulevaa ilmoitusvelvollisuutta niin, että se on samalla paitsi velvollisuus myös lupa työntekijöille ilmoituksen tekemiseen. On vain huolehdittava siitä, että työntekijöillä on todellinen mahdollisuus kertoa epäkohdista. Hoitajia on turha syyllistää vanhustenhoidon epäkohdista. Yksittäiset työntekijät ovat yrittäneet puuttua epäkohtiin toistuvasti, vaarantaen toisinaan jopa oman työpaikkansa ja jaksamisensa. SuPer ammattiliittona puuttuu havaittuihin ongelmiin jatkuvasti, eri puolilla Suomea. Vanhustenhoidon ongelmat, pääasiassa henkilöstömitoitukseen liittyen, työllistävät liittoa enenevässä määrin. Ongelma ei ole ollut tiedon puute päättäjien taholla vaan haluttomuus korjata epäkohtia. Tämän vuoksi tarvitaan laki.. Monissa kunnissa työnantajat ovat kieltäneet työntekijöitä kertomasta epäkohdista esimerkiksi tiedotusvälineille. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Iäkkäille vahvempi oikeus palveluihin teksti marjo sajantola Ikälaki parantaisi toteutuessaan iäkkäiden ihmisten asemaa palveluviidakossa. Se antaisi uuden välineen myös palvelujen laadun valvontaan, kun henkilöstölle tulisi velvollisuus ilmoittaa epäkohdista. Henkilöstömitoitus jäisi kuitenkin edelleen suositusten varaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä on saatu valmiiksi luonnos laiksi, joka antaisi iäkkäille subjektiivisen oikeuden tarpeenmukaiseen hoivaan. Tämä vanhuspalvelulaki tai ikälaki turvaisi toteutuessaan nykyistä paremmin iäkkäiden ihmisten muidenkin palvelutarpeiden huomioimisen ja niihin vastaamisen. Lakia sovellettaisiin kunnan järjestämään iäkkäiden henkilöiden sosiaalija terveydenhuoltoon, mutta osin myös yksityisten palveluntuottajien toimintaan. Sekä yksityistä että julkista toimintaa sääntelisivät palvelujen toteuttamista ohjaavat periaatteet, joilla turvataan iäkkään henkilön mahdollisuus arvokkaaseen elämään ja myös mahdollisuus vaikuttaa saamiinsa palveluihin. Lisäksi lailla määrättäisiin henkilökunnalle velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai niiden uhista sekä ilmoituksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä. Laki on osa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta, ja se kokoaisi myös yhteen eri laeissa olevia iäkkäiden ihmisten palveluja koskevia säännöksiä. Palvelutarpeeseen vastattava määräajassa taho on voinut antaa kommenttinsa ja korjausehdotuksensa direktiiviin. SuPer kommentoi direktiiviä tavoitteenaan se, että lähihoitajien ja perushoitajien liikkuminen ja tutkintojen tunnustaminen olisi entistä sujuvampaa. Direktiivin mukaan jo nyt edellytetään tehtävien kannalta riittävää kielitaitoa. Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Direktiivillä sitä ei kyesi muistisairaudesta. Palvelujen painopistettä pyritään myös siirtämään korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään toimintaan ja palveluihin. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen osalta lakia sovellettaisiin myös vanhuuseläkkeellä oleviin tai takuueläkettä saaviin maahanmuuttajiin. Iäkkään henkilön oikeus sosiaalipalveluihin sidottaisiin aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseen ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Laissa määriteltäisiin niin enimmäisaika päätöksen tekoon kuin myös aikaraja palvelujen saamiselle. Näin palvelupäätöksen saanut asiakas ei jäisi jonoon määrittelemäti n g r a m Ammattipätevyys-direktiivi uudistuu Ammattipätevyysdirektiivi säätelee monen alan ammattilaisten liikkumista maasta toiseen Euroopassa ja vaikuttaa myös suomalaiseen lainsäädäntöön ja terveydenhuollon ammattilaisten tutkintojen tunnustamiseen. Superilaisten osalta tämä lainsäädäntö näkyy muun muassa ammattihenkilölaissa ja asetuksessa. Direktiivi näkyy myös siinä, miten saamme oman koulutuksemme tunnustetuksi toisessa maassa. Samoin direktiivi ja siitä johtuva lainsäädäntö määrittää järjestelmän, jolla maahanmuuttajien koulutukset rinnastetaan täällä Suomessa. Nyt tuota ammattipätevyyden tunnustamista säätelevää direktiiviä 2005/36/Ey ollaan uudistamassa. Jokainen yksilö tai Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita. Laki takaisi iäkkäälle vahvemmat oikeudet saada tarvitsemaansa apua Palvelujen saantia turvaavia säännöksiä voitaisiin soveltaa myös nuorempaan iäkkääseen henkilöön, mikäli hänen palvelutarpeensa aiheutuisi ensisijassa ikääntymiseen liittyvistä toimintakyvyn rajoituksista kuten esimerkik- 6 super

7 tömäksi ajaksi odottamaan myönnettyä palvelua. Nimetty vastuutyöntekijä koordinoisi asiakkaansa koko palvelukokonaisuutta ja vastaisi yleisesti siitä, että tämä saa palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjatut palvelut. Henkilöstölle ilmoitusvelvollisuus Lisäksi laki säätäisi, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän on osaltaan varmistettava iäkkäälle henkilölle tarjottavien palvelujen laatu. Mikäli työntekijä huomaisi tai saisi tietoonsa epäkohdan tai sen uhan palveluissa, hänen olisi ilmoitettava siitä välittömästi toimintayksikön vastuuhenkilölle ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle. Epäkohdalla tarkoitettaisiin esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, iäkkään henkilön fyysistä, psyykkistä tai kemiallista kaltoin kohtelua tai työpaikan toimintakulttuuriin sisältyviä ongelmia. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on, että palvelujen epäkohdat korjataan ja tarvittaessa saatetaan valvontaviranomaisen tutkittavaksi. Lakiin tuleva työntekijän ilmoitusvelvollisuus parantaisi työntekijän asemaa nykyisestä tilanteesta, sillä se on samalla paitsi velvollisuus, myös lupa työntekijöille ilmoituksen tekemiseen. Nykyisin henkilöstö saattaa vaieta epäkohdista pelätessään oman asemansa puolesta. Myös työsopimuksiin on saatettu sisällyttää ehto, joka kieltää asian julkituomisen. SuPerin tiedossa on, että monissa kunnissakin työnantajat ovat kieltäneet tä muuttamaan vaan tarvitaan nykyistä enemmän Valviran ja muiden tahojen selkeää ohjeistusta työnantajille siitä, miten riittävän kielitaidon varmistamisesta huolehditaan. Valvonnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ovat rekisterissä. Kuulemisen jälkeen komissio kokoaa kommentit yhteen, ja vuonna 2012 on työntekijöitä kertomasta epäkohdista esimerkiksi tiedotusvälineille. Liitto vaatii, että on myös huolehdittava siitä, että työntekijöillä on todellinen mahdollisuus kertoa epäkohdista. Ilmoituksen tehneen työntekijän oikeusturva on varmistettava. Vaan riittääkö henkilöstö? Suositukset henkilöstömitoituksista eivät ole riittäneet turvaamaan vanhuspalvelujen laatua. SuPer on vaatinut pitkään henkilöstömitoituksia lakisääteisiksi niin laitoshoidossa kuin kotihoidossakin. Laki on suosituksia järeämpi keino tarttua vanhustenhoidon suurimpaan epäkohtaan, eli jatkuvasti riittämättömään koulutetun hoitohenkilökunnan määrään. Uudessa lakiehdotuksessakaan ei anneta keinoja siihen, miten henkilöstömitoituksia noudatettaisiin laitoksissa aikaisempaa paremmin. Lisäksi on muistettava, että suosituksetkin on annettu vain ympärivuorokautiseen hoitoon. Kotihoidossa niitä ei ole. SuPerin vastajulkistetun selvityksen mukaan juuri kotihoidossa hoitajat näkevät, mitä vanhus kipeästi tarvitsisi, mutta heillä ei ole mitään mahdollisuutta antaa tarvittua palvelua. Puuttuu poliittista tahtoa, resursseja, aikaa ja hoitajia, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki painottaa. Hän muistuttaa, että yhteisenä tavoitteena tulisi olla palvelujen turvaaminen ja henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen. Vanhuspalveluissa tärkein voimavara on jaksava ja hyvinvoiva henkilöstö.. odotettavissa muutettu ja uudistettu direktiivi. Direktiivin perusteella jäsenmaat tekevät tarvittavat muutokset omiin lakeihinsa ja soveltavat käytäntöön, kukin omassa tahdissaan, Suomi usein nopeimpana.. lisätietoja: internal_market/consultations/2011/ professional_qualifications_en.htm leena kaasinen-parkatti, suunnittelija Jäsenedut 2011: Tietoa, turvaa ja virkistystä Tämän SuPer-lehden mukana saat Jäsenedut liitteen. Liite on tuhti tietopaketti eduista, joita SuPer yhteistyökumppaneineen tarjoaa jäsenilleen. Tutustu edullisiin majoitus- ja matkustustarjouksiin, löydä juuri sinulle sopivat edulliset silmälasit, käytä hyväksesi kattavat vakuutusedut ja innostu kuntoremontista. Miltä kuulostaisi ihana hemmotteluhoito tai lehtitilaus lahjaksi itselle tai ystävälle? Jäsenedut 2011 kannattaa lukea kannesta kanteen. Palvelusetelin käyttö yleistyy kunnissa myös terveyspalveluissa Palvelusetelin käyttö yleistyy kunnissa. Perinteisesti seteli on ollut käytössä omaishoidossa, kotipalvelussa ja tukipalveluissa. Nyt palveluasuminen ja terveyspalvelut ovat tulossa setelin uusiksi käyttökohteiksi. Sitra ja Suomen Kuntaliitto kysyivät setelin käytöstä 225 kunnalta ja kuntayhtymältä. Niistä 102:lla oli käytössä palveluseteli. Suunnitelmia käyttöönotosta tai sen laajentamisesta oli 120 kunnalla tai kuntayhtymällä. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Perusturva ei riitä edes minimiin teksti marjo sajantola Perusturvan varassa elämään joutuvista ryhmistä vain eläkkeensaajat yltävät edes minimikulutukseen. Kotitalouksien köyhyysriski on kasvanut. Ensimmäinen kokonaisarvio Suomen perusturvan riittävyydestä julkaistiin maaliskuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työryhmän laatima raportti on karua luettavaa. Työryhmä tutki eri elämäntilanteissa olevien kotitalouksien perusturvan tasoa ja riittävyyttä eli esimerkiksi eläkkeellä, työttömänä tai sairauden takia työkyvyttömänä olevien tai kotihoidontuen tai opintotuen varassa elämään joutuvien yksilöiden ja perheiden toimeentuloa. Koska kyseessä on ensimmäinen arvio, tarkastelu aloitettiin vuodesta Kotitalouksien tuloja tutkittiin suhteessa hintakehitykseen, keskipalkkoihin, minimikulutusta kuvaaviin viitebudjetteihin, väestön näkemyksiin riittävästä vähimmäisturvasta sekä vähimmäisturvan tasoon kansainvälisesti. Vuonna 2009 oli suomalaista, joiden kotitalouksien bruttotuloista yli puolet koostui perusturvaetuuksista. Heistä eli kotitalouksissa, joiden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta Perusturvan taso on Suomessa kuitenkin niin matala, että sen varassa elävät kotitaloudet eivät pysty edes kohtuullisen minimin mukaiseen kulutukseen. Lisäksi köyhyysriski on myös kasvanut tutkimusajankohdan alusta ja on nyt jo lähes 90 prosenttia. Viime joulukuussa voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan perusturvan taso on arvioitava kerran vaalikaudessa ennen eduskuntavaaleja, jolloin se on käytettävissä esimerkiksi hallitusohjelmasta sovittaessa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon keskeisimmät Kelan etuudet sekä toimeentulotuki. Arvioinnin teettää sosiaali- ja terveysministeriö. Kohtuullinen minimi? Kohtuulliseksi katsotun elintason määrittämiseksi paljon käytetty menetelmä ovat viitebudjetit, joilla osoitetaan, millaisilla tuloilla voidaan elää edes kohtuullisesti jonain tiettynä ajankohtana. Budjetteja voidaan laatia erilaisille talouksille. Mukaan lasketaan esimerkiksi kuukauden ajan päivittäisiä menoja ruuasta alkaen. Budjetit ovat kuitenkin suhteellisen niukkoja verrattuna siihen, miten nykyajan ihmiset keskimäärin kuluttavat. Viitebudjettien avulla Kuluttajatutkimuskeskus määritteli viime vuonna kohtuullisen minimin mukaisen kulutustason Suomessa. Asumismenojen jälkeen yksin asuvalla se olisi euroa ja kahden aikuisen ja kahden lapsen perheellä 1698 euroa kuukaudessa. Myös väestökyselyillä on pyydetty arvioimaan sosiaaliturvan riittävää tasoa ja vähimmäistoimeentulon tasoa. Vastanneiden mielestä kohtuullinen minimitaso asumismenojen jälkeen olisi yksin asuvalla 670 euroa. Suurin osa perusturvan varassa elävistä kotitalouksista ei kuitenkaan pääse tuloillaan lähellekään kohtuullisen minimin mukaista kulutusta. Esimerkiksi perusturvan varassa elävälle yksinasujalle jää asumismenojen jälkeen käytettäväksi euroa. Kaiken kaikkiaan viidentoista vuoden aikana perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot asumismenojen jälkeen ovat laskeneet lukuun ottamatta eläkkeensaajia. Takuueläke on parantanut eläkeläisten perusturvaa. Se korotti vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon. Eläkkeensaajien asumistuen korvaustaso on myös parempi kuin yleisessä asumistuessa. Takuueläkettä saavan yksinasuvan eläkeläisen tulot asumismenojen jälkeen ovat jopa kasvaneet. Eläkeläisiä lukuun ottamatta perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot riittävät kattamaan vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta minimikulutuksesta. Lisäksi näille kotitalouksille syntyy tehdyn arvioinnin mukaan oikeus toimeentulotukeen. Perusturvan varassa elävien tulotaso suhteessa keskipalkkaisiin on laskenut vuodesta 1990 riippumatta siitä, tarkastellaanko tuloja ennen vai jälkeen asumismenojen, lukuun ottamatta eläkkeellä olevia pariskuntia. Vuonna 2011 kohtuullisten asumismenojen jälkeen perusturvan varassa elävän yksin asuvan tulotaso on prosenttia keskipalkkaisen työntekijän tasosta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen vähimmäisturva ennen asumismenoja on keskimääräistä tasoa, mutta asumismenojen jälkeen tarkasteltuna suomalaisen vähimmäisturva jää hieman alle länsieurooppalaisen keskitason.. perusturvan riittävyyden arviointiraportti löytyy verkosta terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ajankohtaistasivuilta osoitteessa 8 super

9 Mihin JulkiTerhikkiä tarvitaan? Terveydenhuollon ammattilaisten julkinen verkkorekisteri herättää yhä kysymyksiä jäsenistössä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylitarkastaja Helena Virtanen vastaa superilaisten kysymyksiin. Miksi terveydenhuollon ammattilaisista on tällainen JulkiTerhikin kaltainen kaikille avoin verkkorekisteri? Esimerkiksi poliiseista, sosiaalityöntekijöistä ja opettajista ei vastaavaa ole. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä Terhikkiä pidetään valvontaa varten. Valvonnan tarkoituksena on potilasturvallisuuden säilyttäminen ja edistäminen sekä terveyspalvelujen laadun varmistaminen. Ennakkovalvonnalla varmistetaan, että ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus ja muu ammatillinen pätevyys. Miksi rekisteri on nyt verkossa, vaikka samat tiedot ovat jo aiemmin olleet saatavilla puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla? Valvira voi luovuttaa tietyt rekisterin tiedot julkisen tietopalvelun eli JulkiTerhikin kautta. Tämän tarkoituksena on ollut helpottaa kansalaisten, työnantajien ja muiden tahojen tiedonsaantia terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä. Hanke julkisen tietopalvelun aikaansaamiseksi alkoi jo ennen niin sanottua valelääkärikohua, mutta kohun myötä räjähdysmäisesti kasvanut tiedustelujen määrä on osoittanut julkisen tietopalvelun tarpeellisuuden. Miksi rekisterissä pitää olla koko nimi ja syntymävuosi? Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä on yli henkilöä ja rekisteröityjen määrä kasvaa yli henkilöllä vuosittain. Pelkästään etu- ja sukunimellä ei henkilöä pystytä riittävästi yksilöimään. Koko nimi helpottaa siis yksilöinnissä, samoin kuin syntymävuosi kokonimikaimojen kohdalla tai kun toinen nimi ei ole tiedossa. Miksi kaikki lähihoitajat eivät ole rekisterissä? Lähihoitajat ovat nimikesuojattuja ammattihenkilöitä, jotka saavat nimikesuojan ammattihenkilölain 5.2 pykälän mukaan jo koulutuksensa perusteella. Näin ollen nimikesuojaus ei ole riippuvainen keskusrekisteriin merkitsemisestä. Ehdottoman suositeltavaa rekisteröityminen kuitenkin on. Miksi henkilön kohdalla JulkiTerhikissä voi yhä lukea apuhoitaja, vaikka työelämässä ja palkkakuitissakin käytetään perushoitajaa? Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattinimikkeet perustuvat lakiin ja nimike on sidottu sen antamisajankohtana suoritettuun tutkintoon tai koulutukseen. Nimikettä ei voi muuttaa, vaikka koulutusta olisi myöhemmin muutettu ja uuden koulutuksen saaneilla henkilöillä on eri ammattinimike. Apuhoitaja on siis ammattinimikkeeltään apuhoitaja. Virka-, tehtävä- tai toimen nimike on taas nimike, jonka työnantaja määrittelee, esimerkiksi sairaalalääkäri, osastonhoitaja, hammashoitaja, perushoitaja tai lähihoitaja. Koska nimikesuojattujen henkilöiden tehtävissä saa toimia myös muu henkilö, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, lähihoitajan tehtävissä ei tarvitse välttämättä olla nimikesuojattu lähihoitaja. Näin ollen tehtävänimike voi olla lähihoitaja, mutta sitä hoitava henkilö esimerkiksi aputai perushoitaja. Onko JulkiTerhikki helpottanut valvontaa ja onko potilasturvallisuus parantunut sen myötä? Kyllä. Miksi yksittäisen hoitajan tiedot voi kuka tahansa tarkistaa, mutta kansalaisilla ei ole mahdollisuutta saada tietoa terveydenhuollon yksiköistä ja niiden laadusta? Terveydenhuollon yksiköiden laadun seurantaa kehitetään juuri kansalaisten tarpeita ja valinnanmahdollisuuksia silmällä pitäen.. Lääkäreiden määrä Suomessa kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli vuoden alussa Heistä työikäisiä eli alle 65-vuotiaita ja Suomessa asuvia oli Tästä määrästä 57 prosenttia oli naisia. Alle 35-vuotiaista lääkäreistä naisia oli 66 prosenttia. Suomessa asuvista lääkäreistä 64 prosenttia on erikoistunut. Yhä useammat muiden EUmaiden lääkärit hankkivat laillistuksen Suomesta. Kaikki eivät kuitenkaan hakeudu tänne töihin, joten Suomessa oleva lääkärityövoima on pienempi kuin laillistettujen lääkärien määrä. Uusia lääkäreitä valmistuu Suomessa vuosittain noin 600. Työterveyshuollolle lisää tehtäviä työkyvyn edistämisessä Työterveyshuollolla tulee olla nykyistä vahvempi rooli työntekijän terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Näin sanotaan Työterveyshuoltoryhmän raportissa, joka on luovutettu peruspalveluministerille. Jotta työkyvyn tukeminen oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti onnistuu, tulee työterveyshuollon koordinoida tarpeellisten toimenpiteiden toteutumista työpaikalla, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidossa tarvitaan sujuvampia hoitopolkuja. Lisäksi hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun tukitoimien viiveitä on saatava lyhenemään. super

10 Huhtikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Seksuaalisairauksia katoaa Moni seksuaalisuuteen liittyvä piirre on ensi keväänä katoamassa virallisesta sairausluokituksesta. Tautiluokituksesta on poistumassa kaksoisroolinen transvestismi, esinekohtainen seksuaalihäiriö, transvestiittinen fetisismi, sadomasokismi ja monimuotoiset sukupuoliset kohdehäiriöt. Näitä ei ole pitkään aikaan kirjattu sairauskertomuksiin. Poistamisasiaa on Suomen Lääkärilehden mukaan esittänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. edilex Kloorivesi auttaa lasta Uimahallien klooriveden on pelätty ärsyttävän lasten hengitysteitä ja lisäävän astman riskiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan pelko on turha, sillä säännöllinen uiminen näyttäisi päinvastoin vähentävän oireita etenkin lapsilla, jotka jo sairastavat astmaa. Tulosten perusteella paljon uivat brittilapset eivät pode astmaoireita, allergista nuhaa tai ihottumia sen useammin kuin muutkaan lapset. Seitsemän vuoden iässä heistä päinvastoin noin puolet vähemmän sairastaa astmaa. duodecim Lumelääkintää Saksassa Saksan lääkäriliitto kehottaa jäseniään suhtautumaan lumelääkkeisiin avoimin mielin ja käyttämään niitä hoitotyössä. Lumevalmisteet voivat joissain tapauksissa olla oikeita lääkkeitä tehokkaampia, turvallisempia ja myös halvempia, liitto linjaa monivuotisen selvitystyönsä perusteella. duodecim Lapsiasiat verkossa Lapsiperheet voivat nyt ilmoittaa Kelan asiointipalvelussa lasten kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen muutoksista. Verkossa voi myös lakkauttaa kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan. Asiointipalvelussa voi tehdä osoitteenmuutoksen ja ilmoittaa muuttuneista olosuhteista. Palvelusta näkee myös aiemmin verkon kautta lähettämänsä tiedot. Palvelu on osoitteessa ja sinne kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. edilex Vauvat ja röntgen Röntgenkuvaukseen liittyy aina pienoinen syöpäriski, jonka vuoksi niitä vältetään raskauden aikana. Yhdysvaltalais- ja brittitutkijat suosittavat, että samaa varovaisuutta noudatetaan myös vauvojen kohdalla, vaikka aukotonta näyttöä syöpäriskistä ei ole. duodecim Sosiaalimenoissa iso kasvu Vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa. Tämä oli 7,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden menot olivat euroa. Prosentuaalisesti eniten kasvoivat työttömyyteen liittyvät menot, 24 prosenttia. Kasvu oli suurta myös vanhuuteen liittyvissä menoissa, 10 prosenttia. Yksittäisistä menoeristä kasvoivat merkittävästi työttömyysturvaetuudet, 35 prosenttia, ja vanhuuseläkkeiden menot, 11 prosenttia. Palveluista eniten nousivat vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen menot. thl Nuorten ongelmat ennallaan Maaliskuussa 18 vuotta täyttänyt HelsinkiMission Nuorten Kriisipiste auttaa tilastojensa mukaan nuoria vuonna 2011 aivan samojen ongelmien kanssa kuin aloittaessaan vuonna Jonoitta ja diagnooseitta keskusteluapua tarjoavan Kriisipisteen ammattilaiset kohtaavat nuorten puheissa eniten yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Vaikka sosiaalinen media on lisännyt yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä verkossa, yksinäisyys on edelleen nuorten yhteydenottojen tavallisin syy. epressi Saasteista sydäri Ilmansaasteet sekä katupöly ja muut hengitettävät hiukkaset ovat mahdollisesti merkittävimmät sydänkohtauksia laukaisevat tekijät. Ne saattavat laukaista jopa viidestä seitsemään sydänkohtausta sadasta. duodecim i n g r a m 10 super

11 muut lehdet Teinit siis kapinoivat vanhempiensa rajoituksia vastaan ja käyttäytyvät epäsosiaalisesti, koska heidän ei odotetakaan käyttäytyvän vastuullisesti. Mitä mieltä? Maaliskuun kysymys oli: Tiedätkö jo ketä äänestät? Tiedetoimittaja Marko Hamilo suomen kuvalehti 8/2011 Nuorten tekemissä rikoksissa kiinnitetään kauheasti huomiota juuri siihen, että tekijä on nuori. Kun keski-ikäinen tekee rikoksen, ikä on sivuseikka. Helsinkiläisnuori Hilla Koskela improbatur 1/2011 Lääkkeet valitettavasti tappavat luovuuden. Joskus pidänkin lääkkeettömiä päiviä ideoidakseni asioita. ADHD:ta sairastava Päivi Tasala telma 1/ % Kyllä 62 % En 30 vuotta sitten Puheenjohtaja Mirjam Timonen oli jättämässä tehtävänsä yhdeksän vuoden palvelun jälkeen samalla, kun liiton jäsenmäärä oli ylittänyt yhden rajapyykin, hoitajan rajan. Jäsenille kirjoittamassaan jäähyväispääkirjoituksessa Timonen otti voimakkaasti kantaa itsenäisen liiton puolesta, sillä apuhoitajien suuntaan kohdistettiin monia seireenilauluja liiton ulkopuolelta. Kyllä, koska aion äänestää superilaista. tarvitsemme muutoksen. hän on koulutukseltaan hoitaja. hänellä on nuoret ja uudet näkemykset. hän puhuu asiaa ja on sanojensa takana. mitä sitä hyvää vaihtamaan. tulee todennäköisesti valituksi ja saa varmaan aikaiseksi asioita. on tuttu vuosien takaa, luotettava ja jämäkkä, asioihin kantaa ottava. hänellä on tietotaito terveydenhuollosta. En, koska kaikki lupaavat vaikka mitä, mutta muistavat vaalien jälkeen vain nostaa itselleen lisää palkkaa. pitää tutustua ehdokkaisiin. Viimekertaista en äänestä! odottelen viime hetken vaalilupauksia. tuntuu että ihan sama, sillä omia etujaan vain ajavat. sekavaa koko ehdokaslauma. Se on varma, että julkkista en äänestä. eduskuntavaalit eivät kiinnosta minua. on paljon hyviä ehdokkaita, jotka täytyy vielä testata netissä. Haluan sanoa suoraan: Meitä pyritään hajoittamaan. Siksi haluan nyt varoittaa teitä. Älkää tuhotko omaa järjestöänne omaa edunvalvontakanavaanne. apuhoitajalehti 4/1981 Uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta, jonne pääset jäsentunnuksella verkkosivuilta Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden pyyhe-saippuasetti. Maaliskuun arvonnan voitti Jaana Pulakka Teuvalta. Onnittelut!

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Rasia teksti ja kuva marjo sajantola Perushoitaja Kaisa Leinosen puinen rasia on täynnä rakkaita muistoja. Kaisa Leinosen puurasia on hieman erikoisen muotoinen, se on kuin soikea tiinu. Se on kaunista käsityötä ja koverrettu yhdestä puusta, eikä siinä ole naulattuja tai liimattuja liitoksia lainkaan. Huolellisen hiomisen jälkeen on kumpikin kylki koristettu kaiverretulla ja poltetulla ruusukuviolla. Kaisa harmittelee sitä, ettei hän tiedä rasian alkuperää, kuka on ollut taitava puuseppä. Kuitenkin niin pitkälle kuin hän muistaa, rasiassa on säilytetty vain hyvin erityisiä tavaroita. Hänen lapsuudenkodissaan puurasialla oli oma paikkansa kirjahyllyn päällä ja silloin siinä talletettiin pieniä vanhoja valokuvia. Nyt rasiassa on Kaisan edesmenneiden vanhempien ja pikkuveljen tavaroita. Kaisa esittelee äitinsä kaulakellon, jota tämä oli käyttänyt koruna sekä isänsä arki- ja pyhäkellot. Rasiassa on myös isän kukkaro, josta aina riitti jäätelörahaa lapsille. Viimeisenä rasiasta nousee lompakko täynnä pienelle pojalle tärkeitä asioita: jäljennös Aku Ankan tilauslomakkeesta, polkupyöräliikkeen kuitti pedaaliostoksesta ja vanhoja markan setelirahoja. Nämä seitsemänvuotiaan Pekka-pojan aarteet ovat olleet lompakossa jo lähes 40 vuotta. Muisto nuoren veljen tapaturmaisesta kuolemasta on edelleen niin raskas, että Kaisan täytyy keskeyttää kertomus hetkeksi, kuivata silmänsä ja koota itsensä. Ei siihen aikaan ollut mitään kriisiapua tarjolla. Menetyksestä ja surusta piti vain selvitä. Olin itse Pekan kuollessa vasta kymmenvuotias. Muistan kuitenkin vanhempieni suuren tuskan, vaikka he yrittivät peitellä sitä minulta ja kahdelta minua vanhemmalta sisareltani. Kaisa toteaa vaistonneensa aina herkästi tunnetiloja. Koulusta palatessaan hän näki heti, jos äidillä oli ollut taas erityisen raskasta ja tämä oli itkenyt, vaikka esitti tyttärelleen reipasta. Samoin Kaisan isä pyrki normalisoimaan perhe-elämän mahdollisimman pian hautajaisten jälkeen, mutta toki Pekka eli puheissa ja muistoissa. Elämän piti vain jatkua. Perhe tukee aina Vaikka Kaisa Leinonen oli suorittanut vaatetusteknisen ompelulinjan, hän ei halunnut tehdastyöhön, joten muita töitä piti löytää. Hän tuumaa, että joku kohtalo häntä kuljetti, sillä mieluisimmat tilapäistyöt löytyivät hoitoalalta. Hän teki sijaisuuksia niin hoitoapulaisena kuin askarruttajana, niin lasten päiväkodissa kuin vanhainkodissa. Lopulta hän päätti aloittaa apuhoitajaopinnot, vaikka perhekin oli vasta perustettu ja lapset aivan pieniä, tytär kolmen ja poika kahden vuoden ikäinen. Valmistuin Oulussa vuonna 1988 viimeiseltä apuhoitajakurssilta. Opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistui hyvin, sillä puolisoni huolehti arjen sujumisesta. Lisäksi saimme paljon lastenhoitoapua isovanhemmilta. Valmistumisensa jälkeen Kaisa teki sijaisuuksia Kiimingin vanhainkodissa ja terveyskeskuksen vastaanotolla sekä neuvolassa, kunnes hän sai vakituisen viran Palvelukeskus Jaarankartanosta. Samassa paikassa hän työskentelee perushoitajana edelleen, sillä hän on kokenut vanhustyön mielekkääksi ja antoisaksi. Monet asiakkaat ovat vanhoja kiiminkiläisiä ja siten jo ennestään tuttuja. Kaisa aprikoi, olisiko uran valintaan hoitoalalla ollut kimmokkeena kotoa peritty auttamisen halu. Isä ruukas sanoa, että lapset ovat olleet hänelle ja äidille siunaus. Hän kiitteli aina minua ja siskojani siitä, että huolehdimme heistä. Meillä olikin perheessä hyvin läheiset välit. Kävin melkein päivittäin vanhempieni luona vielä avioiduttuanikin. Tunnen vahvasti, että he ovat edelleen jollain tasolla läsnä elämässäni. Nyt Kaisan omat lapset ovat jo aikuisia. Toisella paikkakunnalla asuva Jarno-poika pitää tiiviisti yhteyttä kotiin. Katja-tyttärellä on jo kolme omaakin poikaa, jotka mummilassa käydessään saavat tutkia myös puurasian sisältöä ja kurkistella varovasti myös Pekan lompakkoon. Pojat haluavat tulla usein mummilaan yökylään ja siitä olemme mieheni kanssa mielissämme. Välillä melkein unohtuu, etteivät pojat ole meidän omiamme, Kaisa nauraa.. 12 super

13 Muru-koira on aina valmis lähtemään lenkille, joten talvisin Pikkuveljen lämmin villapaita lompakossa on Mialle ovat tarpeen. aarteet tallella. super

14 14 super

15 Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat kattoivat pöydän venäläisittäin Teetä ja blinejä teksti ja kuvat sonja kähkönen Työ kehitysvammaisten ammattikoululaisten ohjaajana on osoittanut kuopiolaiselle Anu Leskiselle sen, mikä palvelukotityössä jäi piiloon. Suuretkin kehitysaskeleet ovat kaikille mahdollisia, kun oppimiselle annetaan tarpeeksi aikaa ja tukea. Tiistaiaamu avautuu Savon ammatti- ja aikuisopiston luokkahuoneessa rauhallisena. Sälekaihtimien raoista pujahtaa sisään kirkas ja lämmin kevätaurinko. Opiskelijat saapuvat luokkaan tipoitellen, ensimmäiset ovat tulleet koululle jo puoli kahdeksan jälkeen. Sitä ennen ohjaaja, lähihoitaja Anu Leskinen on ehtinyt lukea työsähköpostinsa ja nauttinut kupillisen kahvia. Aamut ja iltapäivät ovat niitä ainoita hetkiä työpäivänä aikana, kun ehdin viettää muutaman tovin omien ajatusteni kanssa. Erityisopettaja Tarja Tolonen haluaa kuulla, mitä paikalla olevat ovat tehneet edellisiltana. Joonas Miettinen aloittaa: Kävin lääkärissä. Sen jälkeen olin ruokaostoksilla, keitettiin kahvit ja kävin kävelyllä. Aika meni vapaan illan merkeissä. Matias Mähönen kertoo katselleensa televisiota ja surffailleensa internetissä. Anu Leskinen napsauttaa tietokoneruudun päälle, kun fysioterapeutti tuo Johanna Vihervaaran luokkaan. Johanna ei puhu, mutta kommunikoi silmänliikkeillä ja pyörätuolin eteen asetettavan tietokoneen avulla. Millä fiiliksellä tulit tänään kouluun, Anu kysyy. Johanna etsii tietokonenäytöltä tunteita ilmaisevan kuvakkeen, vie nuolen sitä kohti ja näpäyttää huomaamattomasti. Nukuttaa, kone kajauttaa oppilaan puolesta. Arjen taidot tutuiksi Aamun aikana luokassa ehditään paljon. Aleksi Kettunen käy tarkistamassa ulkolämpötilan. Hänen kertomansa miinusmerkkinen mittarilukema ei miellytä Johanna Vihervaaraa, mistä syntyy pienimuotoinen väittely. Johannan mielestä kylmä ei ole hyvä ja sille on syynsä. Kurkkukipu, hän lataa tietokoneen kaiuttimista. Hiuksetkin puhuttavat tänään, sillä seuraavana päivänä luokan on tarkoitus vierailla parturi- ja kampaajaopiskelijoiden luona. Pyörätuolissa istuva super

16 Matias Mähönen aloittaa blinitaikinan valmistamisen ohjeen mukaan. Kananmunien rikkominen sujuu vanhasta tottumuksesta. 2. Joonas Miettinen järjestelee laminoituja kuvia. Niitä käytetään opiskelun tukena monessa tilanteessa. Ohjaaja Anu Leskinen seuraa sivusta, että kuville löytyvät oikeat paikat. 3. Anu Leskinen ja Veli-Matti Ryhänen ruokailevat puolilta päivin. Yhteisellä lounaalla kertaillaan pöytäeti- Veli-Matti Ryhänen kertoo suunnitelmistaan ottaa hiuksiinsa vaaleita raitoja. Sitten kalenterista tarkistetaan nimipäivätiedot. Joonas tietää, että tänään nimipäivää viettävät Ristot. Veli-Matti väittää, että se on naisen nimi. Luokka täyttyy naurunremakasta. Kymmeneen mennessä myös Joni Kauhanen ja Kalle Karttunen ovat saapuneet paikalle. Kallella on ollut aikainen herätys. Hän käy työharjoittelussa kiinteistöalan yrityksessä ja on viettänyt aamun siistimässä taloyhtiöiden rappukäytäviä. Roskia kerättiin, tupakantumppeja ja kaikkee. Ruttasin myös pahvilaatikoita. Ens viikolla jatketaan, Kalle kertoo muille. Savon ammatti- ja aikuisopiston työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen yksikössä opitaan arkielämän taitoja. Kolme vuotta kestävässä koulutuksessa kehitetään oppilaiden opiskelu- ja työelämävalmiuksia ja edistetään heidän toimintakykyään. Opetusyksikkö toimii vanhan punatiilisen rakennuksen pohjakerroksessa. Luokkia on kolme, opiskelijoita yhdeksäntoista. Anu Leskisen luokalla seitsemää oppilasta ohjaa hänen lisäkseen kaksi ohjaajaa ja yksi opettaja. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti 17-vuotiaita tänne tullessaan, Leskinen kertoo. Tavoitteena on saada yksikkö nykyisistä tiloista ammattiopiston päärakennuksen yhteyteen. Jo nyt osa opetuksesta tapahtuu pääkoululla. Siinä on se etu, että oppilaamme pääsevät muiden nuorten joukkoon. Toisaalta muut nuoret oppivat ymmärtämään erilaisuutta. Käsillä tekeminen palkitsee Oppilaiden itsetuntoon vaikuttaa pitkälti se, kuinka tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi he kokevat itsensä. Tänään on kotitalouspäivä. Puhumme venäläisestä ruuasta ja sitten jokainen saa paistaa oman blinin. Iltapäivällä pidetään kutsut, Tarja Tolonen kertoo päivän ohjelmasta luokan aamunavauksen jälkeen. Ennen kuin oppilaat pääsevät keittiöön sekoittamaan taikinaa ja tekemään täytteitä, he siirtyvät kuuntelemaan venäläissyntyisen erityisopettajan Natalia Leppäsen luentoa. Koko kolmen luokan opiskelijajoukko kuulee Suomen itänaapurin herkuista vorschmackeista syrnikeihin. Matias Mähönen toimii opettajan apurina. Hän käy lukemassa aihepiiriä esittelevät kalvot luokan edessä. Missään muussa maailman keittiössä ei ole keittoja niin paljon kuin venäläisessä. Sup tarjoillaan aina alkuruuan jälkeen, nuorimies kertoo sujuvasti. Kahdeltatoista Anu Leskinen on istuutunut Veli-Matti Ryhäsen kanssa ruokalan puolelle. Tarjottimille on kasattu salaattia, perunaa ja kalapuikkoja. Veli-Matti pyytää Anua voitelemaan näkkileivän, mutta lähihoitaja kannustaa miestä tekemään työn itse. Lopulta voiteleminen tehdään yhteistyössä. Pöydälle kaatuneen veden Veli-Matti kuitenkin pyyhkii itse. Blinitaikinaa ja täytteitä tekevät oppilaat ovat päässeet keittiössä vauhtiin. Tekemisen ilo kantautuu meluna ruokalan puolelle. Kotitalouspäivät ovat aina ihania. Pidän näistä päivistä, kun jotain tehdään konkreettisesti. Opiskelijat ovat silminnähden onnellisia siitä, että he voivat tehdä jotain käsillään, Anu kertoo. 16 super

17 3 4 5 kettejä. 4. Jokainen saa paistaa oman blininsä, niin myös Joni Kauhanen. Anu Leskinen auttaa lisäämään sopivan määrän rasvaa paistinpannulle. 5. Kalle Karttunen ja erityisopettaja Tarja Tolonen keskustelevat blinien valmistuksesta. Maitoa kolmen kipollisen taikinaan kuluu useampi litra. Lähihoitajan mukaan jo pelkkä pyykinpesu innostaa oppilaita valtavasti. Myös keittiövuorot ovat suosittuja. Joka päivä kaksi opiskelijaa tiskaa ja pyyhkii pöydät keittiötyöntekijän kanssa. Uskon, että tekemällä oppii parhaiten, Leskinen toteaa. Oppimisen tulokset selviä Keittiössä alkaa olla kuuma. Blinit tirisevät kahdella liedellä ja ilman täyttää rasvaisen imelä tuoksu. Lounaan jälkeen Anu Leskinen siirtyy Veli-Matti Ryhäsen kanssa tyhjään fysioterapiahuoneeseen rauhoittumaan. Anu kävelee edellä, mies rullaa pyörätuolinsa toista rengasta päästäkseen eteenpäin. Veli-Matilla on herkkä kuulo, joten joskus hänen kanssaan on parempi keskustella kahden kesken rauhallisemmassa tilassa. Hälinässä hän ei pysty keskittymään, vaan vaipuu omiin ajatuksiinsa, lähihoitaja kertoo. Oppilaiden kanssa rauhoittuminen on muutenkin tärkeää. Vaikka työntekijöillä olisi kiire, sitä ei saa näyttää ulospäin. Kiire tarttuu helposti oppilaisiin ja voi johtaa häiriökäyttäytymiseen. Anu kertaa Veli-Matin kanssa blinien paistamiseen liittyvät asiat. Sitten hän liittyy muiden seuraan keittiöön. Veli-Matti rullaa taas pyörätuoliaan Anun perässä. Meno on hidasta. Olisi tietysti helpompaa työntää pyörätuolia toisen puolesta, mutta olemme sitoutuneet täällä siihen, että niin ei tehdä. Annamme oppilaiden tehdä itse kaiken sen, mitä he voivat tehdä. Meillä on siihen riittävästi aikaa. Juuri tässä on ero Anun entisen ja nykyisen työpaikan välillä. Palvelukodissa yksilöllistä aikaa oli vähemmän, joten asukkaiden tukeminen oli haastavampaa. Täällä työ ei ole suorittamista, vaan pikemminkin rajojen etsimistä. Selvitämme, mitä kukin pystyy tekemään ja miten omia liikkeitä pystytään hallitsemaan. Ihmisellä voi olla todella paljon piileviä taitoja, vaikka hän ei juuri liikkuisi. Johanna ja Veli-Matti ovat Anulle tuttuja edellisestä työpaikasta, joten hän näkee oppimisen tulokset selvästi. Koulussa Veli-Matin arkielämän taidot ovat kehittyneet. Esimerkiksi ruokailu ja oman hygienian hoito sujuvat paremmin. Väitän, että olen oppinut tuntemaan Johannankin kunnolla vasta täällä koulussa. Hänen kommunikaatiotaitojensa kehittyessä on ollut helpompi tulkita hänen eleitään, ilmeitään ja fyysisiä kykyjään. Anu pitää hurjana ajatusta siitä, että ihminen ei pysty kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ilmaisemaan haluamiansa asioita. Monet asiat ovat kuitenkin mahdollisia. Esimerkiksi tietokone on tuonut vuorovaikutukseen ihan uuden ulottuvuuden. Lettuja hillolla Iltapäivällä ruokasalissa on aito, venäläinen tunnelma. Pöydät on katettu ja teekupit täytetty. Kovaäänisistä kajahtaa teemanmukainen musiikki. 19-vuotias Aleksi Kemppainen syö blinejä hyvällä ruokahalulla. Lautanen tyhjenee nopeasti. Aleksi on kolmannen vuoden oppilas. Hän on hiljattain muuttanut omilleen kehitysvammaisten asuntolaan, joten myös urasuunnitelman tekeminen on tullut ajankohtaiseksi. Aleksi on ollut työharjoittelussa kaupassa. Toivon mukaan hän saa sieltä myös kesätyön ja myöhemmin ehkä vakituisen työpaikan, ohjaaja Minna- Lotte Lundsten kertoo. Nuorimies on osoittautunut työelämässä taitavaksi. Hän on hyvin tarkka järjestyksestä, joten kaupan hyllyt täyt- super

18 tyvät hetkessä viivoitinsuorista tuoteriveistä. Yhteiskuntaan sopeutuminen on tärkeää. Anu Leskinen huomauttaa, että oppilaiden itsetuntoon vaikuttaa pitkälti se, kuinka tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi he kokevat itsensä. Oppilaiden motivaatio tehdä asioita on valtava. Toivon, että yhteiskunta tukisi heitä ja he pääsisivät hyvin töihin, Leskinen toteaa. Osa oppilaista ei ymmärrä olevansa erilaisia, toisille se on päivänselvää. Anu uskoo, että asia on vaikeampi niille, jotka sen tiedostavat. Joidenkin on vaikea myöntää tarvitsevansa tukea. Tilanteen tekee ristiriitaiseksi se, että ihminen kokee itsensä aikuiseksi, mutta samalla tietää olevansa toisten avun varassa. Itsenäisiä päätöksiä Oppitunnit päättyvät kahdelta. Osa oppilaista jää viettämään aikaa koululle siihen asti, kun heidän vanhempansa pääsevät töistä. Koulukaverukset Matias Mähönen ja Joonas Miettinen suunnittelevat käyvänsä kaupassa, mutta tiukka aikataulu mietityttää. Miun pittää olla täällä takasin kolmeen mennessä, Matias muistuttaa. Eiköhän myö ehitä, kun pikasesti käydään, Joonas toteaa. Anu Leskinen ja Tarja Tolonen kehottavat poikia varmistamaan, että Matias ehtii takaisin sovittuun aikaan. Pojat saavat itse miettiä, lähtevätkö he vai eivät. Hetken empimisen jälkeen he sujauttavat takit päälleen ja astelevat ulos luokasta. Oppilaat harjoittelevat itsenäistä päätöksentekoa. Siksi emme neuvo suoraan, miten tilanteissa pitää toimia, Anu kertoo. Poikien kaveruus on hyvä asia. Nuoria kannustetaan muutenkin kommunikoimaan keskenään, sillä jotkut kelpuuttavat keskusteluseuraksi vain ohjaajan tai opettajan. Tilanne menee helposti solmuun, jos opiskelijalla on seuranaan vain toinen oppilas. Pojat ovat hankkineet hiljattain kännykät, joilla he soittelevat toisilleen myös omalla vapaa-ajallaan, Leskinen kehuu. Vähän ennen kolmea Anu siirtyy Johannan ja Veli-Matin kanssa eteiseen odottamaan taksia. Minuutit kuluvat, mutta autoa ei näy missään. Tullooko taksi, Veli-Matti huolehtii. Hän ei kuitenkaan halua, että Anu soittaa taksinkuljettajalle ja lähihoitaja kunnioittaa hänen mielipidettään. Odottelu jatkuu. Anu nousee hakemaan viereisestä henkilökunnan huoneesta päivän toisen kahvikupillisen ja vaihtaa muutaman sanan työkavereidensa ja Johannan kanssa. Intensiivisen päivän jälkeen nauru on herkässä. Kun taksi lopulta kurvaa pihaan, Anu palaa takaisin luokkaan. Hän päättää vielä lukaista sähköpostit ennen työvuoronsa päättymistä. Jos hän ehtii ajoissa kotiin, on aikaa tehdä pieni kävelylenkki ennen illan ohjelmaa. Olen menossa ystäväni kanssa uimaan. Työnantajamme tukee liikkumista, joten uimaan ja jumppiin pääsee alennettuun hintaan. Kello lähestyy neljää, kun Anu sulkee koulun oven takanaan ja hymyilee: Tämä on kasvatustyötä parhaimmillaan. Oppilaat ovat herkässä iässä nuoruuden ja aikuisuuden kynnyksellä. On hienoa nähdä, että heistä kasvaa aikuisia, jotka osaavat pitää puoliaan.. Tänään töissä Kuka: Kuopiolainen Anu Leskinen, 24. Valmistui lähihoitajaksi vuonna Aikoo vielä syventää osaamistaan suorittamalla kehitysvamma-alan ammattitutkinnon. Työ: Työskenteli valmistuttuaan ensin toimintakeskuksessa, sitten palvelukodissa. Työskennellyt kehitysvammaisten ohjaajana Savon ammatti- ja aikuisopistossa vuodesta Perhe: Asuu yksin. Harrastukset: Uiminen, jumpat. Näyttelee kuudetta vuotta kansalaisopiston teatteriryhmässä. Esittää kevään Risto-räppääjä -esityksessä Elvi-tätiä. Parasta työssä: Aidot ihmiset, hyvät työkaverit, päivätyö. Opiskelijoiden kehittymisen seuraaminen on antoisaa. Ikävintä työssä: Odottaminen ja samasta aiheesta pitkään keskusteleminen. 18 super

19 super

20 Vastaanotto-osastoavustajat Oulussa Yhdistyksen koulutuspäivät ja vuosikokous Väsyminen voi olla sydänoire teksti ja kuvat marjo sajantola Naiset eivät usein usko sydänoireittensa vakavuuteen. Kuitenkin joka neljäs nainen kuolee sepelvaltimotautiin. Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri Timo Lauri sanoo allekirjoittavansa väitteen, että naisen sydänoireiden diagnosointi on haasteellisempaa kuin miehen. Sepelvaltimotautia sairastavien naispotilaiden määrä on kuitenkin jatkuvassa nousussa, vaikka naiset sairastuvat keskimäärin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin, noin plus miinus 60-vuotiaina. Nuoremmat sairastuneet naiset ovat harvinaisempia potilaita. Heillä on taustalla geneettistä altistusta, he tupakoivat ja monella on diabetes ja periytyvä rasva-aineen vaihduntahäiriö. Sepelvaltimotauti on valtimokovettumatauti, joka koskee nimenomaan sydämen omia suonia. Sen tavallisimmat ilmenemismuodot ovat rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. On muistettava, että neljäsosa naisista kuolee sepelvaltimotautiin. Se on aika paljon. Muita asioita pelätään enemmän, homealtistusta tai Japanin säteilyä, mutta ei tätä. Omaan sepelvaltimotautikuolleisuuteensa voi kuitenkin itse jonkun verran vaikuttaa. Timo Lauri toteaa, että ongelma on myös se, että naisten on jotenkin vaikea uskoa sairastuneensa sepelvaltimotautiin. Oma puoliso voi sairastaa, naapuri ja sukulaiset voivat sairastaa, mutta nainen itse ei. Oireiden tunnistaminen vaikeaa Apulaisylilääkäri Timo Lauri säikytteli naisia huolehtimaan paremmin sydänterveydestään. Moni kuulija alkoi harkita elämäntaparemonttia. Naisilla valtimotautiin ei välttämättä liity rintakipuja, vaan ensimmäiset oireet voivat ilmetä vain väsymisenä. Naisen oireilut saatetaan tulkita vaihdevuosiin, elämäntilanteeseen tai stressiin liittyviksi. Oireiden tunnistamista vaikeuttaa monta tekijää ja sukupuoli aiheuttaa lisäriskejä. Synnytysikä on noussut, lapset tehdään keskimäärin kolmekymppisinä ja lastenhoito sitoo naisen voimavaroja pitkään. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu helposti ja fyysinen kunto laskee sitä mukaa kun ikää karttuu. Raskausmyrkytys nostaa riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja päinvastoin, sillä sepelvaltimotautia sairastavalla on moninkertainen raskausmyrkytysvaaran riski. Periytyvä monirakkulatauti munasarjoissa on itsenäinen sairastuvuutta lisäävä riskitekijä. Vaikka sepelvaltimotaudissa voi ilmetä myös rytmihäiriöitä, yleisemmät muljahtelut ja tykyttelyt ovat normaaleja tuntemuksia, eivätkä taudin oireita. Rasitusrintakipukin on harvinaista nuoremmilla naisilla, mutta vaihdevuosi-ikäisillä se 20 super

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Yhteistyöllä laatua. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta ja tutkinnon järjestäjät. Soila Nordström

Yhteistyöllä laatua. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta ja tutkinnon järjestäjät. Soila Nordström Yhteistyöllä laatua Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta ja tutkinnon järjestäjät Soila Nordström 23.4.2012 Johdatusta ajankohtaisiin kysymyksiin Tutkintotoimikunnan toimiala ja tilastoja Terveydenhuollon

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Kuopio 2.3.2016 Ylitarkastaja Pekka Ojaniemi, Valvira AmHa-hanke Hanke on asetettu

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Neuvolan käyttäjänopas

Neuvolan käyttäjänopas Neuvolan käyttäjänopas ipana Äitiys Mediware Oy Hermiankatu 8D 33720 Tampere passipaikka@mediware.fi puh. 010 525 1559 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kirjautuminen palveluun... 2 3. Asiakkaan valinta...

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot