pankki, jonka taloudelliset tiedot ovat käytettävissänne omaksi hyödyksenne. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA

Transkriptio

1 SUOMEN Juhlanumero SHAKKI Ystävällisesti KAHSAttIS-DSAKE-PAHKKI ta pankki, jonka taloudelliset tiedot ovat käytettävissänne omaksi hyödyksenne. SHAKKIKIRJALLlSUUTTA: Böök, Eero E.: Bobby Fischer Tie maailmanmestaruuteen 19,-/24,-. Bobby Fischer lär dig schack. Helt ny metod, gör schack lätt att lära tör nybörjare, ger den som 'kan' roande schackproblem 41,15. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Keskuskatu 1, Helsinki 10. Shakkilautoja ja -nappu!oita suuri edustava valikoima mukavista matkapeleistä yleliisiin jalopuulautoihin ja metallinappuloihin. Paperiosasto STOCKMANN Kirjataio, Keskuskatu 1.

2 o ~ 0 fl 0 o fl., o ~ 0 fl o 0 8 Veikkaus antaa paljon 2 3 voittoja - jopa kpl viikossa. 8 8 Järjestelmällä saattaa 2 2 yksi henkilö saada niistä S useampiakin yhdellä kertaa. 8 I 0., o Oy Veikkaus Ab 2 0 S800$OOfl00600@OOflOOflOO~OO~OO@oo~oo8 Päätoimittaja uot/l EN i-iakki MATTI NlJKARI Kasavuorentie 12 D Kauniainen puhelin N:o 2 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja.. PostisiirtotiIin n:o Pankki: Hei Suom Sp - Taloudenhoitaja OSMO TAPANILA Hämeentie 156 B Helsinki 56 puhelin Suamalaisen shakin järjestövaimien yhdistäminen pysyvään keskusarganisaatiaan ali varsin huamattava saavutus. Neljännesvuasisata sitten ali uutta, että paliittiset katsantakannat vaitiin - näinkin lähellä urheilua alevalla harrastusalalla - panna sivuun ja kaata vaimat yhteen vain yhteisen harrastuksen etua silmälläpi äen. Tänä aikana an järjes etty kansainvälisiä suurkilpailuja, saatu vakiintunut kiintiöjärjestelmä mestaruuskilpailuumme, maajaukkueluakan käytäntö an vakiintunut, valtianapukysymys an saatu hyvään alkuun ja ulkamainen edustuspeluumme ainakin tyydyttävästi järjestykseen. SUOMEN Pohjantalon konttori. Julkaisutoimikunta VISA KIVI MAUNO LAISAARI SIMO NUOTIO OSMO SÄHKILAHTI MATTI UITTO KESKUSSHAKKILIITTO r.v..,; 25 - VUOTIAS Kun Suamen Keskusshakkiliitta merkkipäivänään muistaa ansiaituneimpia aktiivejaan se tapahtuu sekä henkilökahtaisena kiitaksena että tyytyväisyyden asaituksena reilusta ja tasapualisesta yhteispelistä liittajen ja henkilöiden kesken. Ja kavaa panasta tarvitaan edelleen. SM-järjestelmät ja Ela-Iukujen käyttö an kehitettävä ajan tasalle. Talaus an saatava pysyvästi vankaiie pahjalle ja lehden tasa ja jatkuvuus an taattava. ViriävälIe nuarisatyölle o.n saatava sen ansaitsema talaudellinen ja maraalinen tuki. Ja parhaaksi aluksi an meidän haidettava kunnialla haitaamme uskattu FIDEkangressi Eero. Helme

3 28 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 29 YTK:sta KESKUSSHAKKILIITTOON Suomen Shakkiliiton 25-vuotishistoriikissa Suomen Shakin n:ossa 5-7/elokuu 1947 tämän kirjoittajan katsaus,)suomen Shakkiliitto - Työväen Shakkiliitto: alkoi näin: ')Työväen Shakkiliiton perustaminen v jakoi maamme järjestäytyneet shakinpelaajat kahteen leiriin, joiden johtojen välinen kosketus oli käytännöllisesti katsoen olematon aina 1940-luvulle asti. Tarvittiin talvisota yhteistoiminta-ajatuksen jaloilleen saattamiseen. Pääasiallisesti propaganda tarkoituksessa liittojen johdot vuoden 1941 alussa sopivat massaottelun pelaamisesta Helsingissä, hankkivat sitä varten yhteisesti kauniin Karhumaljan ja niin iskettiin ensimmäinen kerta yhteen kaikessa ystävyydessä Valkoisessa salissa miehisin joukkuein. Suomen Shakkiliitto oli saanut liikkeelle lähes vahvimman joukkueensa ja osoittautui ylivoimaiseksi, sillä voittonumerot olivat 55 Y2-24Y2. Suomen Shakkiliiton turnausmääräykset joustavoitettiin v siten, että liittohallituksen harkinnasta riippuen osanottomahdollisuus liittoturnauksiin on liittoon kuulumattomillakin pelaajilla. Mikäli vain Työväen Shakkiliittoon kuuluva pelaaja tätä ennen oli halunnut päästä mukaan SSL:n liittoturnauksiin, hänen oli liityttävä johonkin SSL:n alaiseen seuraan. Seurauksena mainitusta muutoksesta oli, että 16. liittoturnaukseen Tampereella 1943 SSL:n hallitus hyväksyi osanottajiksi M. Rantasen ja A. Ahlstedtin. Ja vastaavasti on menetelty myöhemminkin. Tässä yhteydessä on myös syytä palauttaa mieliin se yhdistävä vaikutus, mikä puolustusvoimissa pelatuilla lukuisilla shakkikilpailuilla on ollut siviilissä eri leireihin lukeutuviin miehiin.') Tuolloisen kirjoituksen otsikosta johtuen jäi huomion kiinnittäminen siihen, että piiriliitot alusta alkaen ovat olleet yhteistoimintaelimiä. Sotien jälkeen ensimmäinen kansainvälinen shakkikosketus oli Ruotsiin. Tukholmassa pelatussa maaottelussa Suomen joukkueeseen kuului Matti Rantanen. (Joukkueen jäsenet Reino Niemi-vainaja ja Mauno Laisaari olivat silloin SSL:ssa.) Toinen Karhumaljaottelu pelattiin Tampereella miehisin joukkuein tuloksena SSL:n voitto enää numeroin Varsinaisen sysäyksen yhteistoiminnan vakiinnuttamiselle antoi Helsingin Työväen Shakkikerhon järjestämä turnaus, jossa kansainvälisyyttä edustivat neuvostoliittolaiset sittemmin suurmestari V. Ragozin ( ) ja sittemmin kv.mestari G. Lisitsin ( ). SSL:sta oli mukana viisi ja TShL:sta kolme pelaajaa. Vierailun päätteeksi Neuvostoliiton Suomen lähettiläs P. Orlov järjesti 26. helmikuuta 1946 vastaanoton, ja tätä päivää voidaan pitää SSL:n ja TShL:n virallisen yhteistoiminnan alkamisa j ankoh tana. Vastaanotolla olleet perusliittojen johtohenkilöt päättivät perustaa Suomen ja Työväen Shakkiliittojen Yhteistoimikunnan, johon valittiin läsnäolleista 3+3 henkeä. Toimikunnan ensimmäinen kokous pidettiin klo Neuvostoliiton lähetystössä uetun ja tarkastetun pöytäkirjan 1 pykälä on:,)yhteistoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin taidekauppias I. Hörhammer, varapuheenjohtajaksi johtaja V. Palomaa, sihteeriksi shakkimestari O. Kaila ja varasihteeriksi toimitusjohtaja V. Kivi.,) Puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi SSL:a edusti F. Laitinen, TShL:a P. Bremer. Tietysti yhteistoiminnan virallistamisesta oli käyty keskusteluja, mutta yht'äkkisen toiminnan perustelee pöytäkirjan 2 pykälä:,)kokoontumispaikan laadun ja kokoontumisen ajan vuoksi käsiteltiin vain kiireellinen ehdotus kaupunkiotteluksi Helsinki-Leningrad -Tukholma, jonka suhteen shakkimestari V. Ragozinin kanssa käydyn keskustelun jälkeen päätettiin seuraavaa.') 10-kohtaisen päätöksen selostaminen ei sellaisenaan kuulu tähän yhteyteen semminkin, kun ajatus ei vieläkään ole toteutunut. Toisessa kokouksessa toimikunnan nimeksi hyväksyttiin Suomen ja Työväen Shakkiliittojen Yhteistoimikunta (lyhennettäessä Ytk.), ruotsiksi Finlands och Arbetarschackförbundens Samarbetskommitte. Käytännössä vakiintui käsite YTK. Pöytäkirjan 3 pykälän viimeinen lause muodostui tulevaisuudelle tärkeäksi:,)tässä yhteydessä Palomaa esitti TSLn ajatelleen toimikunnan hoitavan 1) ulkomaiset shakkisuhteet, 2) mestaruuskilpailut yhteisiksi ja 3) Karhu-maljaottelut.,) Tulevaisuutta rakensi myös Suomen-Ruotsin maaotteluun 1946 liittynyt ehdotus SSL:lle, että yksi paikka jätetään TSLn täytettäväksi. Jo tässä kokouksessa keskusteltiin m.m. paikkakuntansa ainoan shakkikerhon mahdollisuudesta kuulua kumpaankin perusliittoon jäsenten kuuluessa jompaan kumpaan. SSL nimitti vuosikokouksessaan edustajikseen YTK:ssa Hörhammerin, Kailan ja Laitisen. TShLn vv ja 1946 liittotoimikuntien kokouksessa YTK:hon valittiin S. Salmio (varalla K. Marttinen), P. Bremer ja V. Palomaa. Mainituissa ja muissakin kokouksissa käsiteltiin ehdotuksia YTK:n ')säännöiksi,), mutta edistyminen oli hitaanlaista. Siksi välillä muita asioita. YTK:n aloitteista on syytä mainita Shakin Päivän viettämisen aloittaminen , Karhumaljaottelujen jatkaminen (vv yhteensä 10), ns. tähtiottelujen aloittaminen perusliittojen parhaiden pelaajien kesken (vv yhteensä 6), SM-turnausten pelaajille myönteinen sääntöehdotus, shakin ansiomerkin perustaminen (ohjesääntö allekirjoitettu , ensimmäinen jako ), edustus- ja luokkajakokysymysten käsittely, huomion kiinnittäminen eritasoiseen tiedotustoimintaan (lehtien shakkipalstat, Suomen Shakki, Yleisradio) ja järjestöasioiden kehittäminen. Yhteistoiminnan viralliseksi kehittämisen kannalta vuosi 1947 oli ratkaiseva. SSL:n vuosikokouksessa valittiin YTK:hon Hörhammer ja Kaila uudelleen ja kolmanneksi P. Lihtonen. TShL:n liittokokouksessa valitut olivat Palomaa uudelleen, Marttinen nyt varsinaiseksi jäseneksi ja kolmanneksi Hj. Kalliomäki. Näissä kokouksissa hyväksyttiin yhteistoimintasopimus. Sitä oli muotoillut ennen kaikkea toimikunta, johon SSL:sta kuuluivat Lihtonen ja Kaila, TShLsta Palomaa ja U. ]outsenmemi. 18-kohtainen sopimus allekirjoitettiin , jota on pidettävä yhteistoiminnan toisena tärkeänä päivänä. Pohjoismaiden Shakkiliiton kongressissa Helsingissä , jossa kutsuttuina neuvonantajina olivat saapuvilla TShL:n puheenjohtaja K. Marttinen sekä YTKn puheenjohtaja 1. Hörhammer ja varapuheenjohtaja + taloudenhoitaja V. Palo maa, TShL:n anomus päästä PSLn jäseneksi johti mielipiteiden vaihtoon.,)pyöreän pöydäm neuvottelussa päästiin yksimielisyyteen siitä, että Suomeen on perustettava valtakunnallinen shakkiliitto, joka liittyy PSL:oon. Suomen Shakkiunionin muodostaminen oli sekä SSL:n että TShL:n vahvistettava pöytäkirjan otteella ennen vuoden 1947 loppua. Tästä asiasta Suomen Shakin n:o 8/joulukuu 1947 kirjoittaa:,)suomen Shakkiliitto ja Työväen Shakkiliitto ovat jo jonkin aikaa valmistaneet Pohjoismaiden Shakkiliiton kongressissa viime elokuussa tehdyn keskusliitto-ehdotuksen toteuttamista, ja odotettavissa on, että SSL:n vuosikokous ja TShL:n vuosikokous saavat lopullisesti hyväksyttävikseen keskusliiton säännöl» Näin tapahtuikin, ja molemmat liitot valitsivat Suomen Keskusshakkiliiton valtuuskuntaan itseoikeutetun puheenjohtajan (SSL A. Ilmakunnas, TShL K. Marttinen, lähtien L. Nordberg, myöhemmin Norokivi) lisäksi aakkosjärjestyksessä seuraavat: SSL E. Böök, R. Enarvi, Th. Gauffin, A. Hinds, 1. Hörhammer, O. Kaila, R. Krogius, F. Laitinen, P. Lihtonen, A. G. Ojanen, E. J. Pasanen ja V. Somerpuu, TShL P. Bremer, A. Järvinen, V. Kivi, Hj. Kalliomäki, M. Laisaari, V. Palomaa, M. Rantanen, S. Salmio, F. Selenius, E. Simula, A. Valkama ja A. Visa. Vuoden 1948 alkupuolen YTK vietti hiljaiseloa entisessä kokoonpanossaan, ja sen työn päätti Suomen Keskusshakkiliiton tapahtunut perustaminen. Tämän historiallisen kokouksen puheenjohtajana toimi V. Kivi ja sihteerinä P. Lihtonen, ja se antoi sääntöjen viimeistelyn valitun hallituksen (puheenjohtaja Hörhammer, varapuheenjohtaja Kivi, sihteeri Palo maa, taloudenhoitaja Enarvi, ulkomaiden asiain hoitaja Ilmakunnas, tiedotussihteeri Kalliomäki, jäsenet Lihtonen ja Marttinen/Nordberg) tehtäväksi. Otsikon aihe on nyt tullut käsitellyksi. On kuitenkin syytä jatkaa vielä eräin tosiasioin. Maailman Shakkiliiton kongressissa Saltsjöbadenissa Suomen Keskusshakkiliitto kirjattiin jäseneksi, ja Pohjoismaiden Shakkiliiton kongressissa Örebrossa Suomen Shakkiliiton kirjelmä ilmoitti SSL:n luovuttaneen jäsenyytensä PSL:ssa SKSL:lle, mikä aiheutti nimimuutoksen sääntöjen 1 pykälään. V SKSL: sta tuli ICCA:n (= Kansainvälinen Kirjeshakkiliitto) jäsen. Tuolloin 26-henkinen valtuuskunta piti kokouksen toisen tähtiottelun yhteydessä. V toimintakertomuksessa sanotaan kohdassa säännöt:,)liittojen vuosikokouksissa hyväksyttyjä sääntöjä on edelleen kehitetty yhdistyslain määräysten mukaiseksi.')

4 30 SUOMEN SHAKKI Suomen mestaruudet SM-kilpailujen historiikki on lyhyesti ja luettelomaisesti seuraava: N:o Aika Pelaajia Mestari + tulos Ylimääräinen valtuuskunnan kokous pidettiin myös syksyllä 1949: 8. lokakuuta. Säännöistä ei ko. vuoden toimintakertomuksessa ole mainintaa, mutta sitäkin enemmän ne olivat esillä vuosikokouksessa Puheenjohtajana vv ja 1949 toimineen Hörhammerin ehdotus ei saanut kannatusta, ja käsittelyn pohjaksi otettiin Enarvi & Nordbergin ehdotus, joka yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksyttiin. Toimintakertomuksessa v:lta 1950 sanotaan:»liiton säännöt on jätetty yhdistysrekisteriin, josta kuitenkin erilaisten syiden takia ne ovat palautuneet useampia kertoja korjattavaksi.» Lähinnä 12 A. Tschepurnoff 9 Yz/11 J. Terho 8 Yz 2 Tschepurnoff-Edg.Lindroos +3, =4,-1 (5-3) 2 E. Böök-Tschepurnoff +3, =5,-2 (5 Yz-4 Yz) 2 R. Krogius-Böök+6,=2,-2 (7-3) 2 B. Rasmusson-Krogius+4,=5,~-1 (6Yz-3Yz) 2 Böök-Rasmusson+4, =3,-2 (5 Yz-3 Yz) 6 Böök 8 Yz/2 X 5 Rasmusson, Tschepurnoff 6 Yz 7 Böök 5/6 Krogius, Lindroos, T. Salo 3Yz 5 Th. Gauffin 5/2 X 4 Salo 4 Yz 5 Salo 5/2 x4 R. Niemi 5 (vertailu) 7 O. Kaila 4 Yz/6 K Ojanen, Rasmusson 4 Yz (uusinta) 8 J. Solin 6/7 Niemi 5 Yz 9 Böök 6 Yz/8 Ojanen, Solin 6 9 A. Fred 6 Yz/8 Kaila, M. Laisaari 5 Yz 11 I. Niemelä 7Yz/10 K. Blomberg, M. Rantanen, Solin 6Yz 12 Salo 8 Yz/11 0 janen 8 12 Ojanen 9Yz/11 Salo 7Yz 12 Ojanen 9 Yz/11 Kaila, Fred 9 13 Ojanen 10/12 Kaila 10 (puolustaja säilytti) 12 Ojanen 10/11 Salo 7 17 Kaila 8/ll Solin, Salo 7 Yz 21 Fred jatkossa 7Yz/12 Rantanen 6Yz (alkuerät 10+11) 14 Salo 9/13 V. Hänninen 9 (uunista) 14 Ojanen 9/13 Salo 8 Yz 14 Ojanen 11 Yz/13 H. Koskinen 9 14 Ojanen 11 Yz/13 Koskinen, Niemelä, U. Räisä, Salo 8 14 Ojanen 1OYz/13 Rantanen 9Yz 12 Ojanen 9/11 Fred, Koskinen, Niemelä 7Yz 14 Ojanen9Yz/13 Räisä8Yz 13 Böök 10/12 H. Westerinen 9Yz 14 I. Kanko I0Yz/13 Räisä, Westerinen 9 14 Westerinen 10Yz/13 Kanko 10 Vihdoin Suomen Keskusshakkiliitto - Finlands Centralschackförbund r.y. merkittiin yhdistysrekisteriin 12-pykäläisin säännöin. Perusliittojen lisäksi kolmas perustajajäsen on Suomen Tehtäväniekat, jolla on kaksi edustajaa yhteensä 28-henkisessä edustajistossa. Yhteistoiminnan ja myös Suomen Keskusshakkiliiton alkuvaiheet eivät ole olleet tavanomaisimpia. Jos halutaan nimetä yhteistoiminnan uranuurtajia, niin on mainittava Ari Ilmakunnas ja Ivar Hörhammer, mutta mukana oli useita muitakin, yhtenä Osmo Kaila N:o N:o SUOMEN SHAKKI Westerinen 7/10 Rantanen 6 Yz Ojanen 11 Yz/15 J. Sorri l0yz Westerinen 13 Yz/15 Ojanen, Kanko 9 Yz M. Sirkiä 10 Yz/15 A. Lahti Westerinen 13 Yz/14 E. Havansi I. Saren 9 Yz/12 H. Hurme 9 Yz (uusinta) K. Ojanen 10/13 Y. Rantanen, J. Sor1'i 9 Yz Naisten SM - turnaukset V. Pelaa- Mestari + tulos Lähinnä jia S-L. Vuorenpää 5/6 1. Lindh Yz/5 R, Eklund, M. Fager, Lindh /6 Eklund 4Yz Yz/2 x3 A. Illukka 3 Yz 1962 () 5/5 A-L. Korhonen 3Yz Yz/5 Illukka, Lindh 2 Yz /5 Lindh 3Yz Yz/5 Illukka /5 E. Kuhlberg /5 J. Tuomainen 3 Yz /4 A. Näsänen 2 Yz Nuorten SM - turnaukset V. Pelaajia Mestari+tulos Lähinnä x7x7 L. Hällström 4 Yz/5 E. Aaltio x5X5 J. Ovaskainen 3 Yz/5 H. Keto 3 Yz (uusinta) T. Mäkelainen 5 Yz/7 H. Keto, I. Tuomainen ja G. Kvist 4 Yz Mäkeläinen 5/7 Tuomainen 5 (puolustaja säilytti arvonsa) I. Saren 5 Yz/7 E Havansi 5 Yz (uusinta) E. Ha vansi 5 Yz/7 K. Kivipelto H. Harkola 3 Yz/4 ' R. Leukkunen J. Ehrnrooth 5 Yz/7 J. Hirsso E. Teittinen 7/8 M. Kolu P. Morant 5 Yz/7 E. Hintikka 4 Yz H. Broman 6/7 R. Gostowski 5 Yz/ I. Tompuri 6/7 H. Sokka 6 (uusinta) B. Boström 6/7 E. Koskinen 5 Yz E. Turunen 5 Yz/7 Th.Ristoja 5 Yz (uusinta) Th. Tistoja 6/7 P. Lehikoinen 6 (uusinta) P. Lehikoinen 6/7 A. Suoranta 5 Yz P. Poutiainen 7/7 E. Wilen 5Yz P. Poutiainen 8/9 E. Raaste 7 Yz

5 32 SUOMEN SHAKKI Suomen Keskusshakkiliiton hallituksen jäsenet vuotta E Asplund REnarvi U Laakso P Lihtonen T , T , , SUOMEN SHAKKI 5 vuotta AGOjanen V Palomaa V 50merpuu V 50rri ,-TN T T , vuotta M Laisaari G Lindström 1 Loikkanen 10 vuotta H Hindström o Kaila 9 vuotta R Enarvi S Nuotio 8 vuotta E Helme V P Kivi Lihtonen 7 vuotta T 5atukangas A IImakunnas U Laakso o Saarinen 5 vuotta E Asplund o Forssen V Palomaa T pj -56, vpj -55, j , , S vpj , th , j-54-55, T vpj , s -65, th , j-63-64, pj , vpj , -66, , -65 Ss-53, , j -54 S pj -51, -54, th , j -50, -52, S s -71, j , , pj , -72, vpj -67, , th --66, j -65 T pj -50, , vpj , vpj -50, j , , , (joulukuusta 58) T j S pj -52, j , -56, (toukokuuhun -57) T pj-66-67, th , j T j -53, T pj , vpj , -72 S th -71, j , -71 T s vuotta P J Markkola K Mölder L Nordberg E Virtanen 3 vuotta E Böök T Kerppo P Lindgren V Liukkonen K Marttinen R Nuotio A Suvela E Väkevä 2 vuotta P Bremer 1 Hörhammer E Latvio E Lehtinen E Nurminen E Salminen S Salmio V 5 50rri 1 vuotta E Heilimo 5 Helle Hj Kalliomäki F Laitinen M 5almi K Siren T vpj -54, j -52, pj -55, th T j huhtikuusta T th S pj -65, s T pj , vpj -65 S j s T j , (huhtikuuhun -48) S vpj -53, toukokuusta -57 joulukuuhun -58 T j T j T j S pj s T j T th -53, j -54 T j T j T th j j -62 T j -53 T j -66 T 5-72 Suomen KeskusshakkilHton edustajiston jäsenet vuotta o Kaila 20 vuotta V Kivi M Laisaari 18 vuotta T Kerppo T , , TN T , , T vuotta K Arasola F Laitinen 1 Loikkanen 15 vuotta G Lindström T Sarvela T T vuotta S Salmio 12 vuotta E HeiIimo 11 vuotta M Myllyniemi N Ålgren 10 vuotta E Böök H Hindström K Kyrki K Marttinen S Nuotio 9 vuotta E Helme E Latvia K Wahlstedt 8 vuotta A Dunder R Nuotio E Ruoti T 5a tukangas o Saarinen 7 vuotta A Ahlstedt P Bremer A Ilmakunnas P J Markkola o Paronen A Rautanen 6 vuotta A Järvinen o Forssen A Kiviharju H Montonen E Ruoti M 5almi E Salminen o Särkilahti P Toivonen E Virtanen T TN , S S T -48, S S S , -62, , , T T T , T -52, T , , T , TN S TN -52, T , S T T T T T , T , T vuotta E Aaltio 5 Järvinen K Kaunonen H Lahti A Lehtinen J Linna V Liukkonen E Nurminen E Pääkkönen F Selenius A Suvela A Valkama J Vähätupa Jorma Äijälä 3 vuotta T Gauffin H Heikinheimo V Jylhä A Koivisto K Kulmala T Lautjärvi o Lehtinen P Lindgren L Nordberg V Simula EA Wirtanen A Visa 2 vuotta B Beider K Filppula J Gunst A Haapanen H Harkola E Heinonen. H Helminen B Johansson T Ketonen M Laaksonen 5 Lahti E Lehtinen V Ollikka V Pohjanne V Salonen T Siimes K 5iren R Tolvanen E Väkevä L Åström T T T T T T T T T , T T T T -51, T T TN 51, T TN T TN T TN TN -53, , T T T T T T T T T T T -49,

6 34 S U OM EN S H A K K I Eero E. Röök: SUOMEN SHAKKI 35 SKSL:n edesmenneet puheenjohtajat Mestarin DIietteitä Taidekauppias Ivar Hörhammer, ( ). Perusti v Helsingin Yleisen Shakkikeuran, josta kehittyi aikanaan suurin shakkikerhomme. YTK:n puheenjohtaja ja sittemmin SKSL:n ensimmäinen puheenjohtaja. Kansainvälisen shakkituomarin arvo. Puheenjohtajana vuotta U Aura S -63 E Backlund S -54 B Backmansson S -53 S Helle S -62 A Hinds TN -52 T Innala S -72 J Järvenkylä S -72 S KaIpa S -54 A Klemelso S -54 V Lamminaho S -49 Toimitusjohtaja Ari Ilmakunnas ( ) Suomen Shakkiliiton puheenjohtajana , jonka jälkeen SKSL:n puheenjohtaja. FIDE:n vavapresidentti Kansainvälisen shakkituomarin arvo. Puheenjohtajana V JA:irikaIlgas E Lin.(lro()s E Pasanen M Rinne A SorakU1Ul.;IS L Suuronen N Säilä V S~iWi H Sön~llssl'll L Valve J Ylisel;i Diplomi-insinööri Helge Hindström ( ) Suomen Shakkiliiton puheenjohtajana 1930-luvulla. Kiinteästi monessa shakin järjestöt yössä. FIDE:n vavapresidentti Ilmakunnaan jälkeen aina 1966 asti. Kansainvälisen shakkituomarin arvo. Puheenjohtajana T -52 S 0:1 S..'>3 S 53 S 69 S -67 T -52 S -54 S -63 TN -51 S -53 "Analyysi edustuspelaajille,) Tavallisessa puheessa edustuspelaajalla käsitetään jonkinlaista huippukykyä, mutta tämä käsitys ei liene aivan oikea. Maailmanmestari Bobby Fischer edustaa omien sanojensa mukaan vain itseään, hyvin eritasoiset pelaajat ovat viimeksi Skopljessa kamppailleet joukkuemaailmanmestaruudesta, kerhojen välisten ottelujen osanottajat ovat kieltämättä edustuspelaajia ja sama pitää paikkansa työpaikkaottelujen luokittelemattorniin osanottajiin nähden. Taso on tietenkin tavattoman vaihteleva, mutta usein saa puulaakiottelujen pelaaja tunnustusta sanoilla:» Teidän kannattaisi liittyä johonkin shakkikerhoon. Voisitte varmasti kohota luokissa.,) Valitettavasti meillä shakinharharrastaja ei pidä velvollisuutenaan kuulua valtakunnalliseen järjestötoimintaan. SOK:n shakkikerho saattoi minut kuluneena syksynä yllättävän vaikean tehtävän eteen pyytäessään minua arvostelemaan työpaikkajoukkueensa parhaat pelit syksyn kilpailuissa. Oletin tehtävän helpoksi sillä perusteella, että peleissä todennäköisesti olisi riittävästi selvästi havaittavia virheitä, mutta siinä erehdyin melkoisesti. Koska olin oikeastaan melkoisesti jäävi, joten en voinut yksinkertaisesti lausua tuomiota eittämättömän arvovaltani varassa. Minulla oli niin ollen syytä odottaa, että arvosteluni joutuisi tarkan jälkirkitiikin kohteeksi. Niin tapahtuikin ja varsinkin seuraavan pelin sommitclmat joutuivat yksityiskohtaisen tutkimisen kohteiksi. Merkittävintä oli ehkä se, että shakinharrastajat, jotka eivät aikaisemmin olleet kiinnostuneitapelitilanteiden tarkasta ruotimisesta, saadessaan riittävän sysäyksen, olivat aivan yllättävän aktiivisia. Analyysini sai hyväksymisen, joten uskallan sen julkaista, koskapa se on tavallista jokamiehen shakkia eikä kärkipelaajien kouluttamista BENONI-PUOLUSTUS Helsingin työpaikkajoukkueottelut, P. Böök-A. Repo SOK Nokia! Kaapelitehdas l.d2-d4 Rg8-f6 2.e2-e4 e7-e6 3. Rb1-e3 e7 -e5 4.e2 -e3 Lf8 -e7 5.Rgl-f3 b7 -b6 6.d4-d5 Näin peli kuitenkin siirtyy Benoni-puolustuksen uralle, jonka valkea näytti aikovan välttää pelatessaan 4.e d7-d6 7.e3-e4 e6-e5 8.h2-h Lfl-e2 Viime kesän SM-turnauksessa pelissä H. Hurme-i\. Lahti valkea jatkoi järjestelmäl lä g4, Ld3, a3, b4 jättäen kuninkaan keskustaan ja pyrkien estämään vapautussiirron f7-f5, mikä on asemallisesti vahvin menettelytapa Rf6-e8 10.g2-g4 a7-a6 Musta ryhtyy kuningatarsivustalla tarpeettomiin toimenpiteisiin ja sotkee niillä lisäksi upseeriensa yhteispelin. Oikein on g6, Rg'7 ja tarvittaessa Kh8, Tg8 sekä Rb8-d7- f6-g8 ja mustalla on hyvät toiveet päästä etenemään f-sotilaalla. 11. Le1-e3 Le8-d7 12.a2-a4 Re8-c Linnoittuminen ei ole tässä johdonmukaista, mutta musta ei ryhdy tarvittavaan vasta toimintaan ja niin jäävät valkean suunnitelmasta vain hyvät puolet näkyviin. Musta olisi voinut jatkaa 13.-h Rh2 h4 15. f4 exf4 16.Lxf4 g5 ja kuningassivusta on tukossa. Vielä paremmin tuli nyt kysymykseen edellisessä huomautuksessa mainittu järjestelmä f7-f6 14.Rf3-h4 Ta8-a7 Nyt olisi kenties vielä 14. -g6 uhaten 15. -f5 antanut tyydyttävät mahdollisuudet, sillä valkean ratsun olisi peräydyttävä. Valkea voi silloin pelata 15. Lh6 e7 16. Rg2 koska lähetti ei jää kiinni.

7 36 SUOMEN SHAKKI SUOME.N SHAKKI Rh4-f5 Dd8-e8 16.f2-f41 Vastoin tavallisuutta hyvä siirto, sillä musta ei pääse miehittämään avautuvaa cstukikohtaa, Esim. 16.-e X f4 17. L X f4 LxfS IS. exfs! Rd7 19.Re4 ReS 20.LXeS fxes21.gs! ja valkean asema on ylivoimainen Ta7-b7 17.Tfl-f2t b6-b5 18. a4 X b5 a6 X b5 19.c4 X b5 Rc7 X b5 20.Le2 X b5! Ld7 X b5 21.f4 X e5 f6 X e5 22.Le3 X c5! Korrekti sommitelma, jonka päämuunnelmana on pidettävä seuraavaa: 22. -dxcs 23.d6 Lf6 24. DdS + Tb-f7 (Ei tietenkään 24. -Df7 24.Re7 +! jne. Jos taas 24. -Tf -f7, niin seuraa 2S. R X bs D X bs 26.Re7 +! Tbxe7 27.dxe7 DeS 2S.TaS valkean voitoksi tai tästä poiketen 2S. -T X bs 26. Re7+! KfS 27.Ta-fl h6 28.h4! Rb-d7 29.gS Rb6 30.De6 jne). 2S.RXbS DXbS 26.gS! KhS! 27.g X f6 T X f6 2S. Ta-fl Rc6 29.Re7!! DXfl+! 30.Kxfl! TXf Kel Tfl + 32.Kd2 TS-f2 + (tai 32. -Rb4 33.DXeS jne). 33.Kc3 Tcl+ 34.Kb3 c4+ 3S.Ka4 TaI + 36.KbS TaS + (tai 36. -Rd Kb6 T Xb2+ 3S.Kc7 Ta KcS jne.) 37.Kxc6 TXdS 3S.eXdS! e4 39.d7 TfS 40.RfS! ja valkea voittaa tornin d7-sotilasta vastaan tehden sitten toisesta vapaasotilaasta uuden kuninga ttaren. Jos valkea sen sijaan tekee 2S.D xes Rc6 29.Dc3 musta saa hyviä vastamahdollisuuksia pelaamalla 29. -g6! 30.Rg3 Rd4 eikä vaikealla ole paljoakaan hyötyä voittosotilaasta. J onkinlaisena yhteenvetona voidaan sanoa, että valkean sommitelma kaikesta päättäen on virheetön. Se jatkuu mustan parhaiten puolustautuessa kuitenkin niin monisäikeisenä ja vaikeana, että oikeiden jatkojen keksiminen vaatii sekä mielikuvitusta että laskutaitoa ja niiden lisäksi hyvää onnea. Tämä koskee niin valkean kuin mustakin siirtoja. Mustan seuraavan siirron jälkeen valkea voittaa kepeästi De8 -d7 23.Rc3 X b5 d6 X c5 Hiukan parempi olisi ollut 23. -D xbs 24.Rxe7+ Txe7 2S.TXfS+ KxfS 26. Df3+ KgS! 27.La3, mutta valkea voittaa silti ylivoimallaan. 24.Rf5 X e7 + Dd7 +e7 25.d5 -d6 De7- e6 26.Tfl xf8+ Kg8+f8 27.Rb5-c7 De6- d7 28.Ddl -d5 Musta antautui. 29.Tfl + jne lopettaisi pelin joka tapauksessa lyhyeen. Huomautukset E. Böökin. VÄLIPALA KvM Eero Böök oli pakinassaan Suomen Shakissa eritellyt pelini Aki Lahtea vastaan erittäin syvällisesti, minulle peli 'avautui' muutamissa kohdin aivan uudella tavalla. Kuitenkaan hän ei ollut kiinnittänyt huomiota mustan 21. siirron jälkeiseen tilanteeseen. Pelin aikana mietin jatkoa 22.L X g7 + Rxg7 (22. - Kxg7 23.RcS ja valkea voittaa laadun) 23.cS d X cs (23. - b X cs? 24.bxcS dxcs 2S.d6 Lxd6 26.Dxd6 Td7 27.DbS 1-0) 24.d6 Lxd6 2S.Dxd6 Td7 (Kuvio 2) ja nyt näytti uhkaus Tdl + ja T xhlliian vahvalta. Siksi tein 'asemallisen' siirron 22.TgI, joka uhkaa edellä mainittua jatkoa. Mustan vastauksen DeS jälkeen se ei kuitenkaan käy, sillä nyt mustalla on varastossa vastahaarukka c4 siirrolla. Kuitenkin ko. läpimurto on mahdollinen kuten seuraavat muunnelmat osoittavat. (Kuvio 2). 26.Dh6! Tdl + 27.Ke2 T xhl 2S.Td3 De7 (tai 2S. - DgS 29.RfgS Da2+ 30.Rd2! DgS 31.TdS 1-0) 29.RfgS -ReS 30.TdS! ja nyt musta on voimaton: 30.TfS 31.Td Tf7 31.Rd6 TfS 32.TxeS TxeS 33.Rdf TxgS 31.RxgS KgS 32.Re6 Kf7 33.D X h7 +! K X e6 34.DgS + KfS 3S.TxeS Dd6 36.TfS+ Ke437.Dc4+ Dd4 3S.f3 =1=. Musta ei siis voi lyödä csruutuun tullutta sotilasta vaan on sallittava sen eteneminen c6:een, missä se lamauttaa mustan. Siis vaihto b4:ssa oli kuitenkin virhe toisin kuin KvM Böök arveli. Harri Hurme H. Hurmeen huomautukset pelin Hurme Aki Lahti 21. siirron jälkeiseen tilanteeseen sisältävät syvällisen sommittelumahdollisuuden, johon en tullut kiinnittäneeksi huomiota. Se ei liene kovinkaan merkillistä sillä minun oli Fischer-kirjani pelien lisäk~i samaan aikaan tutkittava melko nen määrä SM-turnauksen pelejä eroittaakseni jyvät akanoista. Hurmeen esittämä sommitelma ei kuitenkaan pysty järkyttämään käsitystäni siitä, että lyönti c X b4 on pelikelpoinen. Mustan on nimittäin Hurmeen analyysin 2S. siirrossa uhrattava kuningatar ja sen jälkeen vielä laatu, mikä näyttää johtavan tasapeliin seuraavasti: 28. Td3 D X d3 +! 29. Kxd3 TXf3+ 30.Ke2 Thxh3 31.Dd6 h6! 32.bS! (Valkean ei tarvitse heti pelata Rf6. Pelisiirto käy laatuun, mutta ei kuitenkaan anna sen enempää kuin muut jatkot). Kh7! 33.Rf6+ T xf6 34.D Xf6 Tb31. ja musta pitää vaikeuksitta tasapelin. Niin ollen Hurmeen pelissä valitsema siirto 22.TgI! on objektiivisesti parempi, mutta hänen esittämänsä sommittelujatko olisi käytännön pelissä hyvinkin voinut johtaa komeaan loppuun, joka epäilemättä olisi lisännyt sen )'julkaisukelpoisuutta),. Lopuksi on suuresti luonnekysymys, valitseeko pelaaja järkevän asemallisen jatkon vai syöksyykö hän sommitelmien viidakkoon. Joka tapauksessa oli hyvä, että Hurme esitti käyttämättä jääneen sommittelumahdollisuuden eikä pitänyt sitä omana tietonaan kuten niin monet suomalaiset pelaajat vastaavissa tapauksissa. Eero E. Böök UUDEN SUOMEN lehtipeli oli erittäin korkealuokkainen. Sen rikasta sisältöä ei voi riittävästi selostaa päivälehden shakkipa!stalla, joten seuraavassa on pitäydyttävä vam olennaisimpaan. Niinpä pelin aina 13. siirtoon asti tunnetun avausteorian mukainen alku on jätettävä vähälle huomiolle. Rantasen pelattua maailmanmestari Fischerin suosittaman uutuuden sekä keksittyä siihen IS. siirrossaan merkittävän parannuksen peli käy tavattoman vaikeaksi eivätkä pelaajat liene vielä tähän mennessä valmiita ottamaan lopullista kantaa siihen, missä kohdin musta joutuu vakavasti huonommalle puolelle. Todennäköisesti se on mustan 26. siirto. Sen jälkeen tamperelainen käyttää mitä sisältörikkaimmat sommittelumahdollisuudet kerrassaan loistavasti hyvakseen. Ne perustuvat valkean rohkeaan 24. siirtoon, jonka tuloksena syntyy heikolta vaikuttava, mutta todellisuudessa vahva vapaa sotilas d6:een. Yrjö ),Matinpoika» Rantasen suoritus tässä pelissä on todella nerokas ja rautaisen johdonmukainen. Tunnustuksen ansaitsee myös Ilkka Saren, jonka virheet ovat erittäin vaikeita havaita. Hänellekin lankeaa osuus pelin korkeasta tasosta ja jännittävyydestä ESPANJALAINEN PELI Pelattu Y. Rantanen - 1. Saren Tampere Helsinki l.e2-e4 e7-e5 2.Rgl-f3 Rb8-c6 3. Ul-b5 a7 -a6 4.Lb5-a4 Rg3-f U8-e7 6.Tfl-el b7-b5 7.La4-b3 d7-d6 Siirroilla S.c3 ds alkava ns. Marshallin gambiitti tulee paremminkin kysymykseen lähipelissä. 8.c2-c d2-d4 Tavallinen siirto 9.h3 johtaa useimmiten s~tke~än asemalliseen kamppailuun, joka ei tarjoa yleisölle yhtä vaihtelevaa nähtävää kuin pelisiirtoa seuraavat mahdollisuudet Lc8-g4 10.Lcl-e3 Tarjolla olevista siirroista, joita lisäksi ovat lo.h3 lo.ds ja 10.a4, lähetin liikekannailepanoa pidetään lupaavimpana. Myös mustan vastaus on asiantuntemuksen parhaaksi arvioima, mutta kysymykseen tulevat silti 10. -RaS ja 10. -ds e5xd4 l1.c3xd4 Rc6-a5 12.Lb3 -c2 c7-c5 Aikaisemmin pelattiin säännöllisesti 12. Rc4, mutta Keres suosittaa nyt tehtyä 80tilaansiirtoa. Kirjassaan ),My 60 Memorable Games), Fischer suosittelee seuraavaa vaih-

8 38 SUOMEN SHAKKI toa ainoana mahdollisuutena avausedun saavuttamiseksi, sillä 13.Rb-d2 e X d4 14. Lx d4 Re6 IS.Le3 ds johtaa vaihtoihin ja jännityksen laukeamiseen. 13.d4xe5(!) d6xe5 14.Rbl-d2 Ra5-e6 15.Ddl-e2! Neuvostoliitossa v pelatussa pelissä Gulko-Podgajets jatko oli IS.Tc1 Rd7 16. h3 Le6 17.Rb3! jne ja valkea sai aloitteen haltuunsa. Suetinin mukaan musta olisi saanut jatkossa IS. -Rb4 tyydyttävät mahdollisuudet Re6-b4 16.Le2-bl Rf6-d7 On merkillistä, ettei musta pysty tehokkaasti miehittämään d3-ruutua pelin missään vaiheessa. Heti 16. -e4 saisi yksinkertaisen vastauksen 17.Tdl. 17.h2-h3 Lg4-e6 18.a2-a4! TaS-bS Todennäköisesti parempi kuin IS. -e4 19. es! (19.Rd4 ReS 20.Rxe6 fxe6 jne. johtaisi mustan etuun) 19. -LdS (jatkossa 19. -ReS 20.LXeS! LxcS 21.Re4 Le7 22. Tdl De7 23.Re-gS jne valkea saa lupaavan hyökkäysaseman) 20.Re4, jolloin vaikealla on mainio upseeripeli. 19.a4 X b5 a6 X b5 20.Le3 - f4 TbS - b7 21.e4-e5! Le6-d5 22.Rd2-e4 e5-c4! Mustan ainoa vastapelimahdollisuus on d3- ruudun miehittäminen. 23.Tel-dl f7-75! 24.Re4-d6! Ainoa siirto, joka aiheuttaa mustalle vaikeuksia. Vaihdon jälkeen on kysymys siitä, onko valkea sotilas d6:ssa vahva vai heikko. Tästä lähtien kamppailu käy ainutlaatuisen värikkääksi ja sommittelurikkaaksi Le7 X d6 25.e5 X d6 Rd7 -e5 26. De2-e3! DdS-b6!? Tämä luonnolliselta näyttävä ja pitkälle laskettu siirto näyttää vievän häviöön, sillä vaikealla on käytettävissään yllättäviä sommittelumahdollisuuksia. Vaarattomamman vaihtoehdon olisi tarjonnut muunnelma 26. -Rb-d3 27.ReS Te8 2S.Lxd3 Rxd3 29.T xd3! e Xd3, mihin Rantanen mainitsi kaavailleensa jatkoa 30.D X d3 D X d6 31. Tdl TdS 32.Rf7I D Xf7! D xf4 33.RxdS Td7 34.Rb7 Le6 3S.Rd6 b4 ja vaikealla olisi ehkä ollut hiukan etua. Kysymykseen olisi tästä poiketen tullut myös 30.DcS! Lc4! 31. Rxc4 bxc4 32.Dxc4+ KhS 33.Dxd3 Df6 34.Tdl! D xb2 3S.D xfs Df6 36.DdS jne, jolloin vaikealla olisi tosin kaksi sotilasta laadusta ja hyvä peli, mutta vastapuoli pitäisi hallussaan tärkeät valkeat ruudut, mikä näyttäisi takaavan riittävät puolustusmaj- dollisuudet. 27.Rf3-e5 Ld5-e4 Musta lienee aliarvioinut vapaasotilaan voiman. Muuten hän epäilemättä olisi valinnut muunnelman 27. -Dxd6!? 2S.Rxc4 Rg6 29.g4! (tämä Rantasen aikoma siirto lienee vahvempi kuin 29.g3) b xc4 30.D xc5 Le6 31.Td6 Df7 32.gS Rd3 33. Lxd3 cxd3 34.b4 Lc4 3S.Td4 Lb5 36.TaS! DeS 37.Dd5+ TS-f7 3S.Le5, mutta siinäkin vaikealla on voimakas ote, joka tarjoaa hyviä voitonmahdollisuuksia. 2S.d6-d7! Le4-d3 Jos pelisiirron sijasta 2S. -Rbd3, niin 29. Lxd3 cxd3 30.f3 Ld5 31.TXd3! Rxd3 32. Dxb6 Txb6 33.Rxd3 ja valkea voittaa helposti. Mikäli taas tästä poiketen 29. -L X d3, niin 30.Dd4 (uhaten mm. Le3) 30.-Re6 31.Dxb6 TXb6 32.Rxd3 cxd3 33.Txd3 Rd8 34.Le3 Tb7 35.Ta7 TXa7 36.L X a7 TfS 37.Lb6 RdS 3S.Te3 Kf7 39. Lc5 TgS 40.Te7+ Kf6 41.TeS Kf7 42.Txg8 K X g8 43.Lb6 (tai Le7) ja ratsu on mennyttä. Jatko 2S. -Rd5 29.Dd2 Rb3 30.Lxe4! Rxd2 31.Ld5+ Kh8 32.Txd2 jne. johtaa sekin mustan suoraan perikatoon. 29.De3-d2! Rb4-d5. Sommitelma 29. -Re4 30.D xb4 Rxf2 kilpistyy vastaukseen 31.Le3! R xh Khl Df6 33.Txd3 exd3 34.La2+ jne. 30.Lf4-g5! Rd5-f6 Ratsun on katkaistava lähetin linjan Rxd7 31.Rxd3 exd3 32.La2 jne. menettää ratsun ja Rb3 31.d8D T X ds 32.L X d8 D X d8 33. DgS! De8 34.R X d3 Rxal 3S.RcS Tf7 36.TxdS Del+ 37.Kh2 D xbl 38.Td8+ Tf8 39.Re6 jne. on yhtä toivotonta. 31.Lg5 -e3! Db6 -e7 Mustan on annettava laatu, sillä 31. -Rf X d7 32.R X d3 c X d3 33.b4 Rb3 34.Dc3 De6 35.La2 menettää ratsun. 32.Le3 +e5 De7 X e5 33.Lbl X d3 De5 X e5 Jos 33. -c xd3 34.D Xd3, niin uhkaa myös 35.Db3 + jne. 34.d7 -dsd Tf8 X ds 35.Ld3 X e4 + b5 X e4 36.Dd2xdS+ KfS-f7 37.Tal-a5! Valkea antaa b-sotilaan päästäkseen mustan kuninkaan kimppuun De5xb2 3S.Ta5xf5 e4-e3 39. DdS-d5+ ja musta luovutti. Musta mencttiiä niicnnäisesti vahvan vapaasotilaan tai joutuu mattiuhkauksien kohteeksi. Esim "J8 40.Tel TbS (40. Db6 41.Tl----(;(-) 1>bl + 42.Kh2 Tb8 43. Txf6+! jne.) 41.1>d6+ Kg8 42.De6+ Kf8 43.TXf6+! gxf(-) 44.DXf6+ Kg8 45. Te3 jue tai :19. Kg6 40.Dd3 Kh6 (tai 40. -Kf7 41.'1'<:5 jne) 41.TeS Tb3 42.DfS jne. Uusi Suomi/Eero E. Böök... 1 PELIOSASTO ILKKA KANKO: Erään kuningattaren harharetket Seuraava peli on pelattu kirjepelin joukkue-sm-turnauksen ottelussa Turun Shakinystävät - Myyrmäki ensimmäisellä pöydällä. Tämän kirjepelin julkaiseminen peliosastossa saa toivottavasti monet vannoutuneet lähishakin harrastajatkin tutustumaan siihen. Pelin loppu on niin hieno, että uskon vaivannäön kannattavan JUGOSLAVIALAINEN PUOLUSTUS Kirjepeli Ragnar Wikman (TuSy) - Ilkka Kanko!Myyrmäki) l.e4 d6 2.d4 Rf6 3.Re3 g6 4.Rf3 Lg7 5. Le h3 e6 Tässä ja seuraavassa siirrossa mustalla olisi käytettävissään tunnettu taktillinen mahdollisuus: R X e4 sekä ds. Tämä onkin varmaan mustan varmin pelitapa, mutta halusin säilyttää jännityksen pitempään b5 8.Ld3 b4? Liian velvoittava siirto. Valkea jatkaa terveesti ja johdonmukaisesti ja saavuttaa nopeasti paremman aseman. 9.Re2 Lb7 10.a3 e5 Siirto 10.-aS on varmaankin objektiivisesti katsoen paras, mutta musta hakee selkkauksia dxe5 Rxe4 12.exd6 Hyvä jatko on myös 12.L X e4 Lx e4 13.Rg3 Lb7 14.e X d6. Pelijatko on erikoislaatuinen: musta D tekee kahdeksan peräkkäistä siirtoa! Valkea saavuttaa samalla huomattavan kehitysetumatkan ja mustan asema käy kriittiseksi Dxd6 13.a3xb4 Dxb4 14.c3 Dd6 15.Lf4 Dd5 16.Lxe4 Dxe4 17. Ta4 De6 18.Red4 Dd7 19.Re5 Dd5 20. Rdf3 L xe5 Ankaran miettimisen jälkeen keksin yllättävän ratkaisun ratsun kehitysongelmaan. Samalla kuitenkin K-aseman mustat ruudut heikkenevät. 21.L X e5 Rd7! 22.Td4 Db5 23.Txd7 Lxf3 24.Dd4! Ragnar Wikman kirjoittaa:,)jostakin syystä pidän erivärisistä läheteistä, joten jääköön tämäkin pari vaihtamatta!,) Siirto on osoitus erinomaisesta asemasilmästä ja itse asiassa pelin tärkein siirto. 24. Le6 25.e4 Db4 26. Te7 Tae8! Toisen tornin peluu es:aan näyttää ensi silmäyksellä paremmalta, mutta silloin seuraa yllättäen 27. Tdl!! voittaen. 27.Txa7 f6 28.Lf4!! Yllätykset alkavat! L ei suostukaan vetäytymään huonoille ruuduille e5 29.Ld2 Uhraus es:ssä ei ole korrekti. Nys mustan pitäisi ehdottomasti SUOMEN SHAKKI 39 vaihtaa kuningattaret. Syntyvä loppupe1i ei ole teknillisesti niitä helpoimpia Db8? 30.De5 Lb7 31.Db6 Tf7 32.Tfal! Valkean peli noudattaa tästä eteenpäin teemaa: uhattuja nappuloita ei ole tarpeen suojata. Siirtoa 32. -T X e4 seuraisi 33. Ta8 D XaS 34.TxaS+ Lxa8 35.Da6! LdS 36.Lh6! ja mustan asema sortuu vähitellen perusrivin ja mustien ruutujen heikkouteen. Aito kirjepelimuunnelma! Le4 33.De6 Te7 34. Lh6! DeS 35.Tdl!! ja musta antautui. (1-0). Loistava loppu! En muista koskaan joutuneeni näin perusteellisesti»korkatuksi,). Tukintasiirtoa Lb7 seuraa 36.T xb7l. Mustan toinen mahdollisuus on es-pisteen suojaaminen siirrolla 3S. -Le6. Tällöin valkea päättäisi pelin todella ilotulitusmaisesti: 36.T xc7!! D xe6 37.T xe6! De8 38.Ted6. Kuningattareni kevytmielinen vaeltelu siirroissa maksoi liiaksi aikaa ja jätti muun joukon sekasortoiseen tilaan. Turkulaisopiskelijan peli on ollut hämmästyttävän kekseliästä ja samalla tappavan tehokasta. BENT LARSEN ei aina onnistu. Ennen vuodenvaihdeturnausta Hastingsissa, jonka Latsen voitti (selostus ed. numerossa), osallistui hän kuukautta aikaisemmin Texasissa San Antoniossa pelattuun turnaukseen ja jäi kahdek-

9 40 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 41 sanneksi. Turnaus oli varsin kova - 16 osanottajasta oli suurmestareita 10 - ja Neuvostoliiton osuus oli milteipä (Spasskia lukuunottamatta) paras mahdollinen: Petrosjan, Karpov ja Keres. Tuloksia: Portiseh (Unkari), Petrosjan ja Karpov IO,S p. 4. Gligoric (Jugoslavia) 10 p. S. Keres 9,S p Hort (Tshekkoslovakia) ja Suttles (Kanada) 9 p. sekä Larsen ja Meeking (Brasilia) 8.S p. Seuraavassa Petrosjanin analysoimana voittonsa Larsenista. Seuraava peli pelattiin hetkellä, jolloin molemmat pelaajat olivat parantamassa turnausasemaansa. Senvuoksi oli tärkeätä tietää, millä mielialalla Larsen olisi. Pelaisiko hän voittoa? Kysymys ei ollut helppo ja vastauksesta riippuisi avaussiirron valinta. Siirto 1. e4, jonka useimmiten pelaan, antaisi vastustajalleni mahdollisuuden pelata omia avaussysteemejään alkaen siirrolla 1. -es tai 1. -g6, minkä vuoksi päädyin siirtoon I.d4. Kaikki viimeaikaiset pelini Larsenia vastaan ovat olleet taistelupelejä, vain kaksi on päättynyt tasan HOLLANTILAINEN PUOLUSTUS B. Larsen - T. Petrosjan l.d4 e6. Pelaisiko Larsen ranskalaista puolustusta? Käyttäisinkö Tarrasehin muunneimaa 3.Rd2? Ei, sillä Larsen vastaisi siirtoon 2.e4 siirrolla 2.-cS, jolla siirryttäisiin Benoniin tai sisilialaiseen puolustukseen. Entä siirto 2.Rf3? Hollantilainen puolustus kyllä sopisi. 2.Rf3 f5. Siis hollantilainen puolustus. Sitä minä, kuten useimmat mestarit, pelaan mielelläni valkeilla. 3.g3 Rf6 4.Lg2 b51? Näyttää erittäin huonolta siirroltamutta en kuitenkaan pysty täysin osoitta. maan sitä epäonnistuneeksi. 5.Re5 e6 6ä Rd2 Db6. Larsen pyrkii estämään etenemistn e4. 7.c3:a seuraa Lb7 8.e4 cs. Tositässäkin valkea saa paremman pelin väliai, kaisella tai lopullisella sotilaan uhrauksella 9.dxcS LxcS , tai 9.dS, mutta päätin valita toisen tien. 7.e4 D X d4 8.Ref3 De5 9.e xf5 D xf Korvauksena uhratusta sotilaasta vaikealla on kehitysetu, ja mustan on vaikea kehittää kuningatarsivustan upseereitaan. 10.-Rd5!. Hyvä siirto. Tässä ratsu on hyvässä puolustusasemassa ja samalla kuningattarelle avautuu peräytymistie. 11.Rd4 Df7 12.R2f3 Dh5!. Jälleen hyvä siirto. Musta torjuu epämiellyttävät uhkaukset 13.ReS ja 13.RgS. 13. Tel Le7 14.Te5 Df7 15.Te Re5 Dh5. 16.De8:aa seuraa 17.RxbS. Jos nyt 17.Lf3 De8 18.RXbS, niin 18. -Txf3. 17.f4 Le5 18.Khl Lb7. Huomionarvoinen on 18. -L X d4 19.Lf3 De8 20.D X d4 Lb7 tarkoituksena jatkaa siirrolla es, jolloin musta pääsi vaihtamaan valkeilla ruuduilla kulkevat lähetit. 19.Rdf3 Lb6 20.a4 a6? Edellinen siirto oli jo epäilyttävä, mutta tämä on jo huono. Oikein on 20.-b4. 21.e4! Rf6 Siirtojen 21. -bxe4 22.Rxe4 jälkeen valkea uhkaa 23.Db3. 22.Rg5 b X a4 23.Lf3 De8 24.Le3 Lx e3 25.T X e3 h6 26.Re4 R X e4 27.L xe4 d5 28.Lg2? Valkea ei käytä hyväkseen tarjoutunutta tilaisuutta. Tietenkin harkitsisin myös mahdollisuutta käyttää hyväksi halkaisijaa b1-h7. Siirtojen 28. Le2 tai 28.Lb1 lisäksi näytti erittäin houkuttelevalta 28.Lg6, joka antaakin valkealle selvän edun Rd7 29.T X a4 e5 Vaihto es:ssä johtaisi melko todennäköisesti tasapeliin. Larsen kuitenkin haluaa jatkaa taistelua. 30.exd5 Rb6 3t.Ta5 Rxd5 32.Tb3 Td8. 33.T xb7 Re3 34.De2 Tdl + 35.D X dl Rxdl 36.Txa6. Valkea uhkaa nyt kahdentaa tornit seitsemännelle riville Re3. Häviöön johtaa myös 36. -Dd8 37. Taa7 Rf2+ 38.KgI Ddl + 39.Lfl Rh3+ 40.Kg2 37.Taa7 Rf5 38.g4 Dd8 39.h3? Heti voittaa 39.Lf Ddl +. Toinen mahdollisuus on 39. -Dd2 uhaten Dc Dxf4+. Olisin jatkanut 40. Rf3 Del + 41.Rg1 Rg Kh2, ja vaikealla on vähintään tasapeli. 40. Kh2 Dd4 41.Rg6 Re3. Johtaa toivottomaan loppupeliin. Parempi on 41. -Td8, jota voisi seurata 42. gxfs exfs 43.b3 hs 44.Txg7+ Dxg7 4S.T X g7 + K X g7 46.ReS h4!, eikä valkean ole helppo realisoida etuaan. 42.T xg7 + D xg7 43. T xg7 + K xg7 44.R xf8 K xf8 45.Lf3. Ennemmin tai myöhemmin valkea saa kaksi rinnakkaista vapaasotilasta lmningassivustalle ja voittaa helposti. Yritys vaihtaa sotilaita kuningatarsivustalla ei helpota mustan asemaa: 4S. -Rc4 46.b3 Rd2 47.Ld1 Ke7 (47. --c4 48.bxe4 Rxe4 49. Lb3) 48.Kg2 c4 49.b4, ja valkea voi uhrata lähettinsä mustan e-sotilaaseen, minkä jälkeen ratsu on voimaton valkean sotilaita vastaan h5!. Tämä siirto tuli minulle yllätyksenä, sillä en ehtinyt tutkia asemaa kovin tarkkaan, minulla oli samaan aikaan kaksi muuta vaikeata keskeneräistä peliä. Pelin aikana minusta näytti, että muunnelmassa 46. Kg3 h xg4 47. h X g4 Rc4 48.b3 Rd6 49.Le2 vaikealla on vielä teknisiä ongelmia, mutta kuten Larsen osoitti, voittaa valkea helposti etenemällä ktlllinkaallaan h-linjalla. 46.g5? h4! 47. Kgl e5 48.f X e5 Re4 49.Kf2 R X e5 50.Le4 Kg7 51.b3 Rf7 52.g6 Rg5?? Karkea virhe. Oikein on 53. -ReS, sillä siirtojen S4. Ke4 R X g6 SS.L X g6 K X g6 jälkeen syntyvä loppupeli on tasapeli. 53.Lf5 Kf6 54.Ke3. Lähettiä ei voi lyödä, minkä vuoksi Larsen yoisi jo luovuttaa Re6 55.L xe6 K X e6 56.Ke4 Kf6 57.Kd5 K X g6 58.K X e5 Kf5 59.b4 Kf4 60.b5 Kg3 61.b6. Musta luovutti. Mauri Sirkiä Viime numerossa annoimme Hastingsin turnauksen tulokset, ja jopa yhden pelinkin. Se tosin kesti vain kolme siirtoa ja päättyi tasapeliin. Toinen osapuoli oli Heikki Westerinen. Lienee Heikin lyhin turnauspeli. Seuraavassa toinen Heikin peli - melko lyhyt sekin PIRClN PUOLUSTUS H. Westerinen-U. Andersson Hastings e4 g6 2.d4 Lg7 3.e4 d6 4.Re3 Rd7. Siirrolla 4. -Rf6 olisi musta kehittänyt pelistä ku ningas-intialaisen puolustuksen normaalimuunnelman. Andersson haluaa nähtävästi pelata mahdollisuuksien mukaan e7- es ja pysyttää sotilaan es:ssä tarvitsematta mennä kuningattarien vaihtoon, arvelee Ludwig Rellstab»Sehach-Echossa.» 5.Rf3 e5 6.Le2 Rh6. Westerinen analysoi pelinsä englantilaisessa»chess»-iehdessä ja on sitä mieltä, että luonnollisemmalta olisi tuntunut 6. -exd4 7.RXd4 Rgf6. Siirron 6. -Rh6 ideana on voittaa tempo verrattuna jatkon 6. -Rgf Le3 Rg4 9. LgS f6 IO.Ld2 Rh6. Mustan olisi ehkä pitänyt pelata 6. -c6. Näin siis H. W, Rellstab taas sanoo mustan viimeistä siirtoa epätavalliseksi, joka tekee mahdolliseksi siirron f7-fs sitten, kun linnoitus on tehty. Sen jälkeen voi ratsu siirtyä f7:ään jos se on tarpeen. Viime syksynä ilmestyi Englannissa B. T. Batsford Ltd.:n kustantamana R. D. Keenen ja G. S. Botterillin kirjoittama teos»the Modern Defenee», jossa käytetty aloitussysteemi nimetään»averbachin systeemi 3,). Toiseksi vaihtoehdoksi kirja esittää 6. -Re7, eikä siirtoa ainakaan pahemmin moitita. 7.h4 e6? Rellstab:»Tämä johtaa yllättävästi valkealle edulliseen sotilaanvaihtoon. Myös 7. -f6 oli mahdollista, mutta Andersson pelkäsi ehkä jatkoa: 8.RgS fxgs? 9. LxgS Rf6 10.DxeS dxe5 I1.DXd8+ K X d8 12.RdS Tf8 (12. -Rg Ld7 14.RXf6 Lxf6 ls.lg4) 13.Td1 Ld7 14. Rxf6 TXf6 ls.hs! Ke8 (IS. -Rg8 16.Lg4) 16.LXf6 Lxf6 17.hxg6. Kuitenkin 8.RgS:n jälkeen olisi musta voinut puolustautua kaikkia läpimurtoyrityksiä vastaan siirrolla 8. -Rf8!" Pelisiirto tapahtui myös mm. pelissä Polugajevski-Minic, alueittenvälinen turnaus Siinäkin musta hävisi. Seuraavan siirron sanoo Westerinen pelanneensa yritteliäästi. Hän varustaa siirron huuto- ja kysymys merkeillä ja Rellstab vain huutomerkillä. 8.e4-e5.»Tämän siirron arvo riippuu siitä kuinka hyvä valkealle on seuraava muunnelma, jonka tutkin Larsenin kanssa pelin jälkeen: 8. -dxes 9.dxeS De7 10. Dd6 Rg4 l1.lgs De6! 12.Lc4 D xd6 13. e xd6 bs 14.Le2 Rb6». Rellstab: 9.-Dc7 10.Lf4 Rg4 11.Dd6 Db6 12.e6. Westerisen mukaan taas 9. -Rg4 ei ole hyvä, sillä seuraisi lo.e6 f x e6 11.Rg exd4 9.Lxh6 Lxh6 10.Dxd e xd6. 11.D xd6:n jälkeen musta saisi sotilaan takaisin: 11. -DaS. -H.W Lg7 12.De3! Jos 12.Dd2, niin Te8. -H.W b5. Westerisen mukaan siirto on? 12. -Db6 tarjosi parempia puolustusmahdollisuuksia. 13.Tdl Da5 14.Rd4 Lb7 15.Rb3 Db6. Vaihdon tarjoaminen on parempi kuin IS. -Db4, sillä mustan kuningattaren asema olisi vaikea. 16.Dh3 Tad8. Rellstab:»Jos ratsu siirtyisi 16. -Rf6 tai 16. -ReS, niin seuraisi sotilaansiirtoja e4-es tahi f2-f4 tarpeen mukaan ja 16. -ReS:ttä seuraisi 17.RxcS D X cs 18.hS».

10 42 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 43 H,h5 Tfe8 18.h x g6 h x g6 19.f4! Rf8 20.e5 f6. 2LRa4!! Huutomerkkejä on Westerisellä yksi, Rellstabilla kaksi. Musta sotilas b5 on saatava pois, jotta valkea lähetti voi tulla e4:ään shakille b X a4. Häviää nopeasti. Mustalla ei ole riittävää puolustusta, mutta voisi Westerisen mukaan mm. asettaa rauhallisesti odottaen ansan: 21. -Le8 22.Dxe8? bxa4 (ei 22. -Txe8 23.RXb6 axb6 24.d7 voittaen) 23.Le4+ Re6 24.LXe6+ Kf8 25. De7 De3+ ikuinen shakki. Siirtoon 21. -Le8 olisi valkean vastattava 22.d7 T X d7 (ei tietenkään 22. -LXd7 23.TXd7) 23.D X d7 ja valkea voittaa voittamansa laadun turvin Lc4 + Re6 23.L X e6 Kf8 24.Rd4 D X Myös jatko 24. -Db Td2 e5 ei auttaisi vastauksen 26.Dh7 takia. -L.R Dh7 Dc3+ 26.Kf2 ja musta luovutti, sillä 26.-Db2+ 27.Kgl jälkeen mustan shakkaukset loppuisivat eikä musta voi mitään uhkaavaa mattia vastaan. - M.N. - USA:n mestaruus USA:n viime vuoden mestaruusturnaus, joka samalla oli FIDE:n 5. alueen turnaus, pelattiin jo viime kesäkuussa, ja se päättyi kolmen suurmestarin, Robert Byrnen, Lubomir Kavalekin ja Samuel Reshevskyn, tasa voittoon. Heidän pistemääränsä oli 913:sta mahdollisesta. Puolen pisteen päähän jäi sm. Pal Benkö ja hänestä taas puolen pisteen päähän sm. Larry Evans jne. Kolmen voittajan oli pelattava keskenään kaksinkertainen jatkoturnaus, ei yksistään maansa mestaruudesta, vaan oli myös selvitettävä kuka on se onneton, joka l)jää ran nalle», kun toiset lähtevät tänä vuonna alueitten väliseen turnaukseen tai oikeastaan kahteen sellaiseen. Karsinta pelattiin tämän vuoden helmikuun 3-11 päivinä Chieagossa. Sen puolivälissä näytti jo siltä, että porukan vanhin, Reshevsky (62), olisi tuo rannalle jäävä. Kuitenkin nuorin, Kavalek (29), innostui liian yritteliääksi ja pelasi pari melko vilkasta peliä, jotka hän sitten hävisi ja putosi jatkosta. USA:n mestaruuden voitti siten Robert Byrne (45) jatko-ottelutuloksin +2,-0, =2 eli 3 p. Toiseksi tuli Samuel Reshevsky +1, -1, =2 eli 2 p. ja onneton kolmas oli siis Lubomir Kavalek +0, -2, =2 eli 1 p. Sääli hyvää miestä. Vanhan järjestelmän mukaan USA olisi saanut lähettää kolme edustajaa alueittenväliseen, mutta Vaneouverin FIDE-kongressissa 1971 järjestelmää muutettiin ja USA menetti kolmannen osanottajansa. Seuraavassa pelinäyte, jossa»vanha» pesee yritteliään nuoren RETIN ALOITUS S. Reshevsky-L. Kavalek l.rf3 g6 2.c4 Lg7 3.Rc3 c5 4.d4 c X d4 5.R xd4 Rc6 6.Rc2 d6 7.e4 Rh6 8.Le2 f5. Näin on kiertotietä tultu erääseen sisilialaisen lohikäärmeen Mar6ezyn muunnelmaan ja teoria kertoo pelien tasoittuneen. 9.h4. Valkea lähtee terävästi pelaten avaamaan h-linjaa, mikä sitten aukeneekin, ja jota molemmat osapuolet vaihtelevin menestyksin käyttävät hyväkseen. 9.- fxe4 10.h5 Lf5 l1.hxg6 hxg6 12. Re3 Rf7 13.Txh8 Lxh8 14.g4! On selvää, että valkean silmätikkuna on ja pysyy mustan heikko sotilas g6:ssa. 14.R X f5 olisi auttanut mustaa heikkoudesta pääsemiseksi. Kaiken lisäksi valkea saa helpommin sotilaansa takaisin tällä tavalla Le6 15.Dc2 Rg5 16.R xe4 Rd4. Mitään konkreettista ei musta näillä upseerimanöövereillään saa aikaan, ainoastaan vaihtoja, ja sehän on valkealle vain edullista. 17.Dd3 R4f Kfl Da5 19.L X 13 R xf3 20.Ld2 R xd2 21.R xd2 L xb2? Joskin mustalle on jäänyt lähettipari ratsuparia vastaan, vie lähettien väärinkäyttö turmioon. Nyt valkea torni pääsee aivan liian hallitsevaan paikkaan, b7:ään. 22.Tbl Le5 23.T xb7 Kf7 24.Rf3 Th8. Mustan viimeinen yritys saada vastapeliä. Se tyrehtyy kuitenkin muutaman shakkauk- 1 \ 11 sen jälkeen ja valkean upseerit suojaavat tehokkaasti kuninkaansa. 25.Rg5+ Kf6 26.R xe6 Thl + 27.Kg2 Th Kf3 Th Ke4 K X e6 30. Dd5+ D xd5 31.R xd5. Musta on yhtäkkiä mattiverkossa. Nyt uhkaa 32.T xe7 9= Kf7 32.T X e7 + Kf8 33.c5 Ta3 34. e6 Ta4+ 35.Kf3 Tc4 36.c7 Lf6 37.Td7 ja musta luovutti. - M.N. - NL:N NUORTEN MESTARUUS Kievissä pelattu nuorten mestarien turnaus päättyi melko tuntemattoman E. Sveshnikovin voittoon peräti puolitoista pistettä edellä toiseksi sijoittunutta. Tulokset: 1. E. Sveshnikov 11/15, 2. M. Podgajets, 9,5, B. Gulko ja G. Timoshenko 9, 5. T. Georgadze 8,5, A. Kotsijev, A. Pantsenko ja S. Palatnik 8, V. Peresypkin ja A. Vaiser 7,5, O. Romanishin, A. Petrosjan ja V. Kupreitsik 6,5, 14. A. Beljavski 6, 15. J. Anikajev 4,5 ja 16. A. Gortsakov SISILIALAINEN PUOLUSTUS E. Sveshnikov-S. Palatnik 1.e4 c5 2.c3 Rf6 3.e5 Rd5 4.d4 e X d4 5. e X d4 d6 6.Rf3 Re6 7.Lc4 Rb6 8.Lb5 d5 9.Rc3 Lg4 10.h3 L xf Lh5:ttä seurasi 11.g4 Lg6 12.e6 valkean eduin. l1.d X f3 e Le7 13.Dg3 Kf8 14.Re2. VaIkealla on selvä etu hän voi miehittää e-linjan, koska mustan on vaikea saada tornejaan peliin Tc8 15.Lf4 h5 16.Tfcl g6 17. Tc3 Ra5 18.Tf3 Lh4 19.Dh2. Vaikka valkea joutuukin peräytymään kuningattarellaan näin vaatimattomaan paikkaan, ei musta ole voittanut mitäan, sillä Lh4 ei sijaitse kovinkaan hyvin, muutamissa muunnelmissa valkea kuningatar uhkaa tulla f4:ään tempovoitoin Rac4. Musta ei saa päästää valkean lähettiä d3:een, minkä jälkeen valkea saisi voimakkaan hyökkäyksen. 20.b3 a6 21.b X c4. Valkea laski muunnelman a xb5 22.e5 Rc4 23.Lcl, ja valkea saa voimakkaan painostuksen b-linjalla. Mutta musta käyttääkin hyväkseen vihollisen kuningattaren passiivista asemaa ja uhraa väliaikaisesti upseerin d X c4. Kuvio! 22. d5!. Nyt on selvää, että Lh4 sijaitsee huonosti. Musta ei voi lyödä kuningattarella d5:een: 22. -D xd523.le3 D xb5 24.Dh4 ja valkea voittaa upseerin e X d5:ttä seuraa 23.e R xd5 23.La4 Kg7 24. Ld2 b5 25.Lc2 Tf8 26.Rc3. Valkea uhraa upseerin takaisin saadakseen kuningattarensa peliin Rb4 27.Df4 R xc2 28. Dh6+ Kg8 29.Re4 Rd4 30.Tf6 Rf5 31.Txf5 e xf5 32.Rg5 L xg5 33.L xg5 D xg5. Yhtä toivoton on 33. -f6 34.D X g6 + Kh8 35. D Xh5+ Kg8 36.Dg6+ Kh8 37.L Xf6+ T X f6 38.e X f6. 34.D X g5 Tfe8 35.De3 c3 36.Tcl c2 37.De2 Tc5 38.T xc2 Te xe5 39. Dd2 T X c2 40.D X c2 Te6 41.Kh2 Kg7 42. Dc3 + Kh7 43.Kg3. Tässä peli keskeytyi ja musta luovutti jatkotta. Mauri Sirkiä LSSL:N LIITTOTURNAUS Lounais-Suomen Shakkiliiton mestaruusturnaus päättyi shakkimestareiden A. Lehtisen ja P. Saariluoman tasavoittoon pistemäärällä 4,5/7. Mestaruus ratkaistiin jatkoottelussa. Kolmanneksi sijoittui shakkimestari H. Heino. Mestaruusryhmän tasaisuutta kuvaa hyvin se, että kaikki mestariehdokkaat päätyivät samaan pistemäärään. Lopputulokset, M-ME-luokka: P. Saariluoma (TSY) 4,5/7 (15,5 vertailupistettä), A. Lehtinen (TuTS) 4,5 (14), H. Heino (TSY) 4, P. Sopanen (TSY) 3 (11,5), R Wikman (TSY) 3 (10,5), A. Suoranta (TSY) ja J. Palenius (TYY) 3 (10,25), E. Kekäläinen (TuTS) 3 (9). Numeroluokkien parhaat: I-Iuokka: P. Turunen (TYY) 5,5/7, J. Alkkiomäki (TYY) 5, M. Manni (TSY) 4. II-III-luokka: A. Pyhälä (SaISK) 6/7, T. Kuro (TYY) 5,5, H. Utriainen (TYY) 5. Ensimmäisellä kierroksella mestaruusryhmän nestor shakkimestari A. Lehtinen kumosi komeasti vastustajansa epätarkan avauskäsittelyn.