Kotiseutuposti. Mitä kuuluu Kierikki? 4/ Kivikausikeskus oli ensimmäinen suomalainen Europa Nostra -palkintojen Gran Prix -voittaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotiseutuposti. Mitä kuuluu Kierikki? 4/ 2014. Kivikausikeskus oli ensimmäinen suomalainen Europa Nostra -palkintojen Gran Prix -voittaja"

Transkriptio

1 Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti 4/ 2014 Mitä kuuluu Kierikki? Kivikausikeskus oli ensimmäinen suomalainen Europa Nostra -palkintojen Gran Prix -voittaja

2 PÄÄKIRJOITUS Kotiseutuposti / 2014 Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti JULKAISIJA Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo puh Toimitussihteeri Anna-Maija Halme puh. (09) ILMOITTAMINEN ilmoittaminen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) SISÄLLYS Riitta Vanhatalo: Yhteistä Euroopassa s.2 Monipuolinen teos saamelaisuudesta s. 4 Kunniaa Euroopasta s. 6 Jukka Mäkelä: Asukkaat ovat Espoon tärkein voimavara s. 14 Kansainvälisyyttä ja uutta virtaa vapaaehtoisista s. 16 Liisa Lohtander: Kotiseutuna kortteli Euroopassa s. 23. Multiprint Oy ISSN: ISSN-L: Yhteistä Euroopassa Kotiseutupostin vuoden viimeinen numero on Europa Nostran palkintoja esittelevä teemanumero. Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöjärjestö ja Europa Nostra Finland sen paikallinen edustaja. Kotiseutuliitto on ollut vuodesta 1986 lähtien Europa Nostran jäsen, ja sillä on nyt myös oma edustaja järjestön valtuustossa, viestintäpäällikkö Anna- Maija Halme. Aiemmin Kotiseutuliitolla oli läheiset kontaktit lähinnä Pohjoismaihin, Viroon ja Saksaan. Muualla Euroopassa kulttuuriperintöjärjestöt tekevät hyvin samanlaisia asioita kuin Kotiseutuliitto. On siksi hienoa, että on olemassa foorumi, jonka kautta voi vertailla toimintaa ja kokemuksia ja tarvittaessa koota yhteen voimat, kun Euroopan unionissa suunnitellaan lainsäädäntöä ja jaetaan resursseja. Europa Nostran palkintojen kautta parhaat suomalaiset hankkeet tulevat muiden maiden tietoon. Kotiseutuliiton ja jäsenyhteisöjemme ruohonjuuritason toimintaa kytkee Eurooppaan myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. Ympäristöministeriön hallinnoimaa suomalaista tapahtumakokonaisuutta koordinoi Kotiseutuliitto ja liittomme jäsenyhdistykset ovat aktiivisia tapahtumanjärjestäjiä. Ensi vuonna koko ohjelmalla on Suomen aloitteesta yhteinen eurooppalainen teema: Teollisuuden ja tekniikan perintö. Euroopan neuvosto on nimennyt Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtanderin European Heritage Days -ohjelman johtoryhmään. Eurooppalaiseen kulttuuriperintötyöhön Kotiseutuliiton liittää myös se, että liitto toteuttaa Museoviraston kanssa taustaselvityshankkeen, joka tähtää Euroopan neuvoston Faron kulttuuriperintösopimuksen ratifiointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta järjestömme on ollut tänä vuonna osallistamassa suomalaisia keskustelemaan kulttuuriperinnön merkityksestä, arvostuksista ja käytöstä. Tällaisen toiminnan kautta voimme varmistaa, ettei Kotiseutuliitto ja kulttuuriperintötyömme eri muodoissaan ole irrallaan eurooppalaisesta verkostosta. RIITTA VANHATALO toiminnanjohtaja

3 Vuoden kotiseututeos kertoo saamelaiskulttuurista Päivi Maggan ja Eija Ojanlatvan toimittama Ealli biras Elävä ympäristö Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma on valittu Vuoden kotiseututeokseksi. Teos on paljon enemmän kuin tavanomainen kulttuuriympäristöohjelma, myös esimerkiksi musiikki on otettu kirjaan mukaan. Voittajan valitsi Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen. S. 4 5 Yleisradion saamenkielinen toimitus haastatteli kirjan tekijöitä Päivi Maggaa (oik.) ja Eija Ojanlatvaa heti tuoreeltaan Turun kirjamessuilla lokakuussa. Kuva: Anna-Maija Halme. Seitsemän hanketta tavoittelee Europa Nostra -palkintoa Kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran palkinto-ohjelma aloitettiin vuonna Kilpailuohjelmaa ovat tukeneet niin kansainväliset säätiöt kuin vuodesta 1996 Euroopan neuvosto. Matkan varrella kilpailu on sisällöltään muuttunut moneenkin kertaan ja laajentunut käsittämään kulttuuriperintöä yhä monipuolisemmin. Vuonna 2002 Europa Nostra sai toteutettavakseen Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinto-ohjelman, missä pääpalkinto on euroa ja mitali. Grand Prix voidaan myöntää vain jäsenmaalle. Europa Nostran palkinto, mitali ja kunniaa, voidaan jakaa kaikkiin Euroopan maihin. Näiden palkintojen yhtenä kantavana ideana on saada julkisuutta hyville toimintatavoille kulttuuriperinnön säilyttämisen ja edistämisen laajalla alalla ajatuksella: esimerkillä on voimaa. Tänä vuonna suomalaisia hakemuksia tehtiin seitsemän. S Nuoria ja kansainvälisyyttä Kuva: Allianssi. Kaipaisiko kotiseututyönne iloa ja piristystä? Tuntuuko, että sama pieni porukka puurtaa yhdistyksen eteen vuodesta toiseen ja talkootyö uuvuttaa? Ehkä kansainvälinen työleiri toisi helpotusta pulmaan ja lisäisi paikallisten nuorten kiinnostusta. Leirien vapaaehtoiset ovat eri puolilta maailmaa tulevia nuoria aikuisia, jotka haluavat tehdä hyödyllistä työtä ja tutustua paikalliseen kulttuuriin. S. 16 Kansikuva: Kivikautta ja Yli-Iissä tehtyjä arkeologisia kaivauksia esittelevä Kierikkikeskus teetti vuonna minuuttisen Aurinkokivi-elokuvan, jonka kuvauksissa Patrik Franzén otti kuvan. Elokuva kertoo kivikaudella seikkailevasta Osma-pojasta ja meripihkariipuksesta, ja sen teki Klaffi Tuotannot Oy. Kierikkikeskuksesta lisää sivulla kahdeksan. Kuva: Kierikkikeskus. Kotiseutuposti 4/

4 Monipuolinen teos saamelaisuudesta Vuoden kotiseututeos Ealli biras Elävä ympäristö Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma kertoo laajasti saamelaisesta kulttuuriperinnöstä. Teoksen artikkelit kertovat saamelaisalueen historiasta ja nykypäivästä ja esittelevät erilaisia kohteita saamelaisen kulttuurin näkökulmasta. Kirjan ovat toimittaneet Päivi Magga ja Eija Ojanlatva. Kirja on huomattavasti monipuolisempi kuin mitä byrokratiaan ja maankäytön suunnitteluun viittaava alaotsikko antaa ymmärtää. Eikä teos ole jäänytkään vain maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Kirjaa käytetään mm. oppimateriaalina kouluissa. Oulun yliopistossa se on tenttikirja. Kirjaa tehdessämme tuli selväksi, että joudumme irrottautumaan perinteisestä kulttuuriympäristöohjelman mallista, koska esimerkiksi tarinat ja musiikki kertovat saamelaisesta ympäristösuhteesta. Myös näitä asioita on otettu kirjassa esiin, Ojanlatva kertoo. Magga muistuttaa, että saamelaiskulttuuri ei ole vain historiaa. Se on olemassaolevaa todellisuutta ja nykypäivää. Kirjan nimi on valittu korostamaan tätä seikkaa. Suomalaisten tietämys saamelaiskulttuurista on usein ohut. Voittajan valinnut Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen toteaa, että kirjan avulla eteläsuomalaisten olisi mahdollista lisätä Lapin hiihtomatkoihinsa kulttuurista syvyyttä. Kirjaa tekemässä kymmeniä ihmisiä Ealli biras on laaja yhteisöllinen yhteenveto saamelaiskulttuurista. Kirjoittajia teoksella on kaikkiaan 33, ja paikalliset ihmiset auttoivat kirjan tekemisessä. Kirjaa tekemässä oli paljon ihmisiä, joilta on voinut kysyä pieniäkin yksityiskohtia. Kuvia ja karttoja on saatu monesta lähteestä, Ojanlatva toteaa. Ensimmäisen kerran saamelaiskulttuurista on koottu näin kattava ja monipuolinen teos. Se valottaa saamelaisuutta arkeologisten kaivauksien, rakennetun ympäristön, perinnetiedon ja Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen julkisti Vuoden kotiseututeoksen Turun kansainvälisillä kirjamessuilla lokakuussa. Kuvassa vasemmalla kirjan toimittajat Päivi Magga punaisessa Lapin puvussaan ja Eija Ojanlatva perinteiseen saamalaiskoruun sonnustautuneena. Lapin / Saamen puvussa (pohjoissaameksi Gákti) on paljon vaihtoehtoja väreissä ja materiaaleissa. Kesätakin värimaailmassa on paljon vapauksia. Verkatakki puolestaan kertoo jo tarkemmin, mistä henkilö on kotoisin. Kuva: Anna-Maija Halme. 4 Kotiseutuposti 4/ 2014

5 kulttuurimaiseman kautta. Sitä lukiessa saa vaikuttavan käsityksen siitä, mitä saamelaiskulttuuri on kautta aikain ollut ja miten se on muuttunut etelästä tulleiden vaikutteiden ja kaupungistumisen myötä. Olennainen tehtävä teoksella on myös ylläpitää ja siirtää katoamassa olevaa saamelaista perinnetietoa, Puttonen toteaa valintaperusteluissaan. Valitsin teoksen sen ainutlaatuisuuden ja kattavuuden vuoksi. Se kertoo hyvin laajasti Suomen tärkeimmän alkuperäiskansan kulttuurin suuresta rikkaudesta ja murroksesta, Puttonen kertoo. Tämä kirja on suomalaisen kulttuurihistoriallisen kirjallisuuden merkkipaalu. Se antaa aineksia pohtia, miten hyvin tai huonosti taloudellinen tehokkuusajattelu, yhteiskunnan rakennemuutokset ja luonnonsuojelu sopivat yhteen alkuperäiskansojen perinteisillä asuinalueilla, Puttonen toteaa. Kirja ilmestyi Saamelaismuseosäätiön julkaisusarjassa ja se tehtiin Saamelaismuseon Ealli biras -hankkeessa, jossa Magga työskenteli vuosina Hankkeen rahoitti EU:n aluekehitysrahasto EAKR ja sen kansallisena rahoittajana oli Lapin liitto. Saamelaista kulttuuriympäristötyötä on tähän saakka tehty erilaisten määräaikaisten hankkeiden kautta. Hankkeet mahdollistavat monien hienojen asioiden toteuttamisen, mutta myös pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen perustyö saamelaisen kulttuuriympäristön parissa pitäisi saada viimein varmistettua, Magga ja Ojanlatva toivovat. Vuoden kotiseututeos julkistettiin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla 4. lokakuuta. AH Seppo Puttonen valitsi Vuoden kotiseututeoksen viiden finalistin joukosta. Kuva: Anna-Maija Halme. Harmoniaa luonnon kanssa Ealli biras -teos avaa lukijan silmät huomaamaan, miten saamelaiset ovat vuosisatoja osanneet elää harmoniassa luonnon kanssa. Ravinto ja suoja otettiin luonnosta, mutta ei koskaan mitään liikaa, vain se mitä tarvittiin. Ankara luonto asetti ehdot, ja eläminen oli samaan aikaan sekä rikasta että niukkaa. Siitä kehittyi aikojen kuluessa saamelainen jokaihmisen oikeus luonnonvaroihin. Kirja kuvaa myös, kuinka muuttuneen yhteiskunnan oikeudelliset käsitykset eivät enää sopineetkaan yhteen saamelaisen tapaoikeuden kanssa. Kotiseutuposti 4/

6 Kunniaa Euroopasta Europa Nostra Awards Suomeen on tullut vuodesta 1987 lähtien kahdeksan Europa Nostran kulttuuriperintöpalkintoa Europa Nostra Awards ja kaksi Euroopan unionin pääpalkintoa. Tämän lisäksi on tullut seitsemän kunniakirjaa. Kunniakirjat korvattiin 2010 erityismaininnoilla, joita on tullut Suomeen kolme. Edelleen on Suomeen tullut yksi Europa Nostran peruskorjausrahaston apuraha sekä yksi Euroopan ympäristövuoden palkintomitali. EU:n palkintojen ensimmäisenä jakovuotena tuli kuudesta jaetusta palkinnosta yksi Yli-Iin Kierikki-keskukselle, kivikautta esittelevälle ulkoilmamuseolle ja sen modernille hirsirakenteiselle näyttelyrakennukselle. Palkitsemiseen johtaneita syitä olivat vankka tieteellinen tutkimustyö ja sen perusteella laaditut näyttelyt, multimediaesitykset sekä kivikautisten asumusten ja niihin liittyvien rakenteiden ja asumistoimintojen rekonstruktiot. Suomen toinen pääpalkinto ja EU:n rahapalkinto tuli vuonna 2009 Kesälahden kirkon kellotapulin korjaus- ja entisöintityölle. Kellotapuli rakennettiin 1836, ja se säilyi vuoden 1941 pommituksesta, jossa kirkko vierestä paloi. Kyseessä oli projekti, jolle pääpalkintoa oli tuomassa osaltaan perusteellinen tutkimustyö ennen korjaustyötä. Rakennuksen käsinveistetyn vaihtelevanmuotoisten mäntypuisten kattopaanujen muodostama alempi katto-osuus on yksi vanhimpia vielä jäljellä olevia tämän erittäin vaativan kuviollisen rakenteen edustajia. Pääpalkinnon saamista edesauttoi varmasti myös työn toteuttamisen yhteydessä tehty alan ammattilaisten erikoiskoulutus, koko työprosessin eri vaiheiden dokumentointi ja työn aikana järjestetty kansainvälinen seminaari ja kiertonäyttely. Vuonna 2009 koko Skandinaviaan ja Itämeren ympäristöön ei tullut muita palkintoja kuin edellä mainitun pääpalkinnon lisäksi Grotenfeltien suvun hautakappelin seinämaalausten restaurointi Joroisilla. Vuonna 1776 rakennettu Grotenfeltien hautakappeli on ainoa säilynyt puurakenteinen Europa Nostran 50-vuotisjuhlavuonna 2014 palkintoseremonia järjestettiin Herodes Atticuksen odeionissa Ateenassa. yksityisen suvun omistama hautakappeli Suomessa. Kahdeksankulmainen kappeli jouduttiin poistamaan kirkkomaalta ja se siirrettiin hirsi kerrallaan suvun omistamalle maalle. Näin hirsien päälle toteutetut maalaukset rikkoutuivat, sillä hirsien välit oli peitetty paperilla, joka tietenkin kärsi siirrosta. Ja jälleen palkintolautakunta korostaa restaurointia edeltävää perusteellista tutkimusta. 6 Kotiseutuposti 4/ 2014

7 Yksittäisillä henkilöillä ollut suuri rooli Suomalaisista palkituista voisi vielä poimia kaksi paria, joita yhdistää projekteihin liittynyt yhteinen tekijä. Kesälahden kirkon kellotapuliprojektin vetäjän, rakennusarkkitehti Hannu Piipposen toiminta toi Joensuuhun myös viimeisimmän Suomeen tulleen palkinnon, Tuupovaara-seuran ja ELY-keskuksen yhteistoimin toteuttamasta restaurointi- ja koulutushankkeesta vuonna Palkintolautakunta kiitti erityisesti yksityisen ja julkisen tahon hyvää yhteistoimintaa, jonka tuloksena 75 työtöntä koulutettiin restaurointitaitoisiksi rakennusperintöä arvostaviksi ammattimiehiksi. Kurssilaisista jotkut suorittivat vaativan ammattitutkinnon. Ja kurssien tuloksena korjattiin 32 kulttuurihistoriallisesti arvokasta lähiympäristön rakennusta. Projektin merkitystä kulttuuriperinnön arvostuksen lisäämisessä alueella painotettiin myös. Toinen pari on Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen toiminnallinen kunnostus ja restaurointi vuonna 2006 sekä Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus vuonna Näitä molempia projekteja yhdistää alkuperäinen suunnittelija, arkkitehti Aarne Ervi ja peruskorjaukset suunnitellut Arkkitehtitoimisto NRT. Ervin rakennuksia leimasi ennakkoluuloton innovatiivisuus, valoisuus ja avoimuus. Molemmat rakennukset oli jo varustettu silloisen ajan modernilla tekniikalla, josta aika ajoi ohi Porthanian osalta 50 vuoden jälkeen ja teknisesti vielä vaativamman uimahallin osalta jo 42 vuodessa. Molempien projektien yhteydessä on tehty perusteellinen tutkimustyö ja syvällisesti paneuduttu uusien toimintojen ja uusittujen tekniikoiden sijoittamiseen rakennusten sisätiloihin siten, että rakennusten alkuperäinen luonne on säilynyt. Nämä molemmat projektit viitoittavat palkintolautakunnan mukaan hyviä käytäntöjä tuleviin 2000-luvun rakennusten peruskorjauksiin. MARKUS BERNOULLI Kesälahden kirkon kellotapulin korjaus- ja entisöintityö oli toinen pohjoiseen Eurooppaan tulleista palkinnoista vuonna Toinen oli Grotenfeltien suvun hautakappeli Joroisilla. Kummankin hankkeen merkittävä ansio oli hankkeeseen liittynyt perusteellinen tutkimustyö. Kuvat: Markus Bernoulli. Luettelo Europa Nostran palkitsemista suomalaiskohteista: > Suomalaiset palkitut. Kotiseutuposti 4/

8 Kansallinen ylpeyden aihe tarvitsee tukea K ierikkikeskus voitti Europa Nostra -pal- sä Euroopan komission rahoitkintojen pääpalkinnon konservointikate- tama kokeelliseen arkeologian goriassa vuonna 2002, eli heti ensimmäi- OpenArch, jossa on mukana 11 kumppania kahsenä vuonna, kun Euroopan unionin euron deksasta Euroopan maasta. pääpalkintoja alettiin jakaa. Kierikkikeskus perustui Nyt 13 vuoden toiminnan jälkeen Kierikissä on Yli-Iin kunnan ideaan hyödyntää alueen kuuluisien käynyt yli vierasta, joista koululaisia vuositaja lukuisien kivikautisten asuinpaikkojen (5000 solla Kaikkien mittarien mukaan Kierik3000 ekr.) tutkimuksia. ki selviytyi 2000-luvulla hyvin, ja kalleimmillaan 2000Kierikissä kivikautta on popularisoitu rakenta- luvun alussa se käytti peräti kolme prosenttia kunnan malla kivikauden kylä ja päärakennuksen näyttely nettomenoista. Yli-Iin kunnalla oli Kierikin suhteen sekä tuottamalla ohjelmapalveluita. Palkittu päära- kovat tulostavoitteet. kennus, jossa on näyttely, auditorio ja ravintola, avattiin syyskuussa 2001 ja hotelli-, kokous- ja saunatilat Palkittujen kannattaisi liittoutua tammikuussa Keskuksen oma tutkimustyö on vuodesta 2006 Kuntaliitosten myötä mittakaavat mullistulähtien keskittynyt suosittuihin, kansainvälisiin, vat, varsinkin jos hyvin pieni liittyy hyvin isoon. merkittäviä tutkimustuloksia saavuttaneisiin yleisö- Näissä mullistuksissa haasteena on taata laajemkaivauksiin. Esihistoriaan keskittyvänä matkailukes- man merkityksen omaavien pienten yksiköiden kuksena ja kouluopetuksen tarjoajanakirjoja se on Suomen toimintaedellytykset. Kunnallisissa yksiköissä voi Kauneimpia valittaessa suurin vaikka Suomen museolla on ollut vain kolme vakiolla se vaara, että ei aina ymmärretä niiden olevan kirjataiteen komitean tuista työntekijää. Kierikkiä onkin pidetty museoi- myös kansallista omaisuutta, ja että käyttäjiä tulee lähtökohtana on graafinenoman kunnan ulkopuolelta. den matkailullisen tuotteistamisen edelläkävijänä. Suurin muutos Kierikin hallinnossa tapahtui kokonaissuunnittelu. Klassisen vuoden 2012 lopussa, kun isäntä vaihtui asukkansainvälinen korpimuseo kirjapainotaidon ohella kaan pikkukunnasta ihmisen pohjoiseen arvostetaan tuoreita, uuttasuurkaupunkiin ja Kierikkikeskus liitettiin osaksi Kierikki on koko toimintansa ajan ollut hyvin kansainvälinen.luovia Yksi hankkeista oli lokakuusta Oulun kaupungin museo- ja tiedekeskus Luuppia. ratkaisuja heinäkuuhun 2011 kestänyt kansainvälinen Kierikin on nyt uusiuduttava, sen eteen tehtyä asumiskokeilu kivikauden kylässä. työtä ja mahdollisuuksia arvostaen paikassa on EU-projekteja on ollut kahdeksan, joista kolme potentiaalia. Kierikki vie nyt Oulun kaupungin ulkomaille suuntautuvia. Parhaillaan on käynnis- sivistyspuolen budjetista noin promillen, mutta sen merkitys on varmasti tätä suurempi. Paini on ollut suosittua Kierikin kivikausimarkkinoilla. Ulkopuolinen huomio on tärkeää, eikä meitä Kuva: Leena Lehtinen maaseudun Europa Nosta -palkittuja tule unohtaa tänne metsän siimekseen. Kulttuuriperinnöstä vastaavien tahojen on toimittava unilukkareina ja kerrottava, että palkittua Europa Nostra -kohdetta on vaalittava. Meidän palkittujen tahojen tulisi ponnistella yhdessä, koska meillä on syytä ylpeyteen. Tuota yhteistyötä tulisi myös tukea. LEENA LEH T I N EN Kierikkikeskuksen intendentti 8 Kotiseutuposti 4/ 2014

9 Säilyvää viisautta, kosketeltava kauneutta KIRJA - Laatua kannesta kanteen Siinä on tunnetta. MyynTi uudenmaankatu 8, Helsinki PuH Uudenmaankatu 8, Helsinki puh , Painotuote Painolaitos Kotiseutuposti 4/

10 Seitsemän suomalaishanketta vuoden 2015 Europa Nostra Award -kisassa Suomesta lähetettiin seitsemän hanketta kisaamaan vuoden 2015 Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisistä kulttuuriperintöpalkinnoista Europa Nostra Awards. Lisäksi Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston, pitkälti suomalaisten suunnittelemalle, restaurointihankkeelle on haettu palkintoa konservointikategoriassa. Suomalaishankkeista suurin osa hakee palkintoa koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietoutta lisäävien hankkeiden kategoriassa. Kilpailua laajennettiin tänä vuonna siten, että myös aineetonta kulttuuriperintöä koskevat ja digitalisointihankkeet voivat hakea palkintoa. Suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja Kansanmusiikki-instituutti haki palkintoa ainutlaatuista kaustislaista pelimanniperinnettä säilyttävälle Vrouw Marian hylky on säilynyt hyvin. Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto. hankkeelleen, jossa perinnemusiikin elinvoiman nähdään piilevän ihmisten välisissä kohtaamisissa: yhteisissä soitto-, laulu- ja tanssihetkissä. Edelfelt- ja Vrouw Maria -hankkeet digitointiluokassa Tutkimuksen ja digitalisoinnin luokassa palkintoa haettiin Albert Edelfeltin digitalisoiduista teoksista, luonnoksista ja kirjeenvaihdosta referaatteineen koostuvalle verkkojulkaisulle Albert Edelfelts brev en elektronisk brev- och konstutgåva sekä Museoviraston Vrouw Maria veden alla -hankkeelle, jossa tehtiin Vrouw Marian -hylky helpommin saavutettavaksi kehittämällä Aaltoyliopiston Medialaboratorion kanssa yhteistyössä interaktiivinen 3D-virtuaalisimulaatio. Se esittelee vuonna 1771 uponneen kauppalaivan hylyn ja sitä ympäröivän vedenalaisen maiseman sekä äänimaiseman interaktiivista virtuaalitekniikkaa käyttämällä. Suojelu ja konservointi -kategoriassa ehdolla on Pentti ja Anne Siivosen omistama Mattilan talonpoikaistila Kalannin Tammiston kylässä Uudessakaupungissa. He ovat entisöineet luvun lopussa rakennetun tilan päärakennuksen sekä sisältä että ulkoa alkuperäiseen asuunsa. Lisäksi he ovat siirtäneet tilan maille kaikkiaan 14 muuta rakennusta, joista vanha hirsinen huussi Albert Edelfeltin kirjeitä ja taidetta sisältävä verkkojulkaisu valottaa taitelijan elämää ja taidetta sekä 1800-luvun lopun kotimaista ja eurooppalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Taiteilijan kirjeet äidilleen luovutettiin Svenska litteratursällskapetin arkistoon vuonna Teos "Pariisin Luxembourgin puistossa" ja teosluonnokset kuuluvat Suomen Kansallisgallerian kokoelmiin. Kuvat: Hannu Aaltonen, Janne Mäkinen. 10 Kotiseutuposti 4/ 2014

11 Suomalais-norjalainen kylmän pohjoisen kuuma viulujengi Frigg esiintyi Kaustisilla viime kesänä. Kuva: Risto Savolainen. Audatia -korttipeli pohjautuu italialaisen miekkamestari Fiore dei Liberin vuonna 1410 kirjoittaman Il Fior di Battaglian pitkänmiekan oppimäärään. on valittu sarjassaan Suomen kauneimmaksi. Rakennuksiin on sijoitettu tuhansien talonpoikaisesineiden kokoelma, mm. Suomen suurin juustomuottikokoelma. Koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietoutta lisäävien hankkeiden kategoriassa ehdokkaana on Kalevalatalosäätiön Keski-Skandinavian suomalaismetsissä järjestämä restaurointileiritoiminta sekä savutupien sekä Östmarkin paanukirkon dokumentointi yhdessä Icomoksen, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin historian osastojen kanssa. Samassa palkintoluokassa kisaa eurooppalaista miekkailuperinnettä ylläpitävä korttipeli Audatia: The Medieval Combat Card Game -korttipeli, joka opettaa italialaisen pitkänmiekan liikkeiden, oikeaoppisten taktiikoiden ja alkuperäiskielisen sanaston saloihin. Peli perustuu Suomessa asuvan brittiläisen miekkailunopettaja Guy Windsorin taustatutkimuksiin. Koulutuksellisten hankkeiden luokassa kisaa myös kesällä 2014 järjestetty Eurooppa Helsingissä -näyttely. Näyttelyn aineisto koottiin kaikkiaan 400 opiskelijan Tampereen teknisen yliopiston 15 vuoden aikana arkkitehtuurin peruskurssilla tuottamasta materiaalista: eurooppalaista arkkitehtuuria kuvailevista maalauksista, pronssireliefeistä ja piirustuksista. Pyrkimys oli tuottaa ymmärrys nykyisen rakennetun ympäristön ja eurooppalaisen arkkitehtuurin välille vuoden ajalta. AH Pentti ja Anne Siivosen laajoihin esinekokoelmiin kuuluu noin 450 juustomuotin kokoelma, lajissaan Suomen suurin. Kuva: Foto-Mika. Röjdåforssin vanha mylly, joka on käytössä muutamana päivänä kesästä, on yksi Kalevalatalosäätiön kohteista. Kuva: Árpád Sailo. Kotiseutuposti 4/

12 PALKINNOT JA AVUSTUKSET Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen haku Suomen Kulttuurirahaston yhteydessä toimii 17 maakuntarahastoa. Ne tukevat oman maakuntansa alueella tehtävää kulttuurityötä jakamalla apurahoja ja palkintoja kerran vuodessa. Etusijalla ovat maakunnassa syntyneet hakijat, maakunnassa suoritettava tai siihen kohdistuva työ sekä maakunnallisesti erityisen merkittävät kulttuuri- ja kehittämishankkeet. Maakuntarahastojen yhtenäinen hakuaika on ja apurahoja haetaan hakuohjeiden mukaisesti verkkopalvelussa. Apurahat jaetaan kunkin maakuntarahaston omassa vuosijuhlassa keväällä. Tutustu maakuntarahastojen apurahojen erityispiirteisiin osoitteessa Valtionavustus kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin Valtionavustus taiteen ja kulttuurin toimijoiden kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin on haettavissa 30. tammikuuta saakka Avustuksella toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta edistää kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä sekä kulttuurivientiä. Avustuksella edistetään myös kansallisen kulttuurimatkailun toimintakehyksen ja verkostomaisen yhteistyön rakentamista. Lisätietoja: Hopeariipus hopeaketjussa Lahjaksi merkkipäivänä Tarmokkaalle työntekijälle Vannoutuneelle vapaaehtoiselle Iloksi itselle Riipuksessa olevan tunnuksen on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson vuonna 1972 Suomen Kotiseutuliiton tunnukseksi. Hinta: 35 euroa + postikulut. Tilaukset: myyntituotteet tai puh. (09) Kotiseutuposti 4/ 2014

13 KALENTERI VALTUUSTON SYYSKOKOUS HELSINGISSÄ 13/12 KOTISEUTULIITTO EDUCA-MESSUILLA HELSINGISSÄ 23 24/1 Messuilla julkistetaan Kotiseutuliiton Suuri löytöretki -peli ja nuorille suunnattu Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2015 Kulttuuriympäristön tekijät -kisa. KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVIEN TEEMAVUODEN AVAJAISET 5/2 Tampere, Museokeskus Vapriikki. EUROPEAN HERITAGE CONGRESS 2015 OSLOSSA 10 13/6 Europa Nostran päätapahtumassa jaetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot Europa Nostra Awards. Teemana on nuorten aktivoiminen kulttuuriperintötyöhön. ESPOON VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT 6 9/8 Päivien keskus on Leppävaarassa. Ks. sivu 15. Lisätietoa ja ohjelmat: Liiton ajankohtaiset asiat: Arkistot ja muistot digiaikaan. kaitafilmit videot äänitteet kuvat asiakirjat Pelasta ja hyödynnä paikallishistoria vanhoilta tallenteilta nykyaikaan. Herätä seutuhistoria henkiin digitoimalla arkistonne ja hyödynnä kotiseutuaktiivien kampanjaetumme. Kotiseutukampanja -15% asti Tuotamme myös koosteja dokumenttielokuvia, pyydä tarjous. digitalisoint.com puh Sirkkalankatu Kotiseutuposti 24, / 2014 Turku 13

14 VIERASKYNÄ Janne Vilkunasta Kotiseutuliiton puheenjohtaja Asukkaat ovat Espoon tärkein voimavara Jukka Mäkelä. Valmistaudumme Espoossa vuonna 2015 pidettäviin valtakunnallisiin Kotiseutupäiviin. Päivien teema Rakkaudesta kotiseutuun sopii erityisen hyvin Espooseen, jonka asukasmäärä kasvaa edelleen noin uudella asukkaalla joka vuosi. Nyt espoolaisia, Suomen toiseksi suurimman kaupungin asukkaita, on Palvelutarve kasvaa jopa väestönkasvua nopeammin, sillä vanhuspalveluja tarvitsevan ikääntyvän väestön määrä kasvaa samanaikaisesti, kun maahanmuutto ja syntyvyys jatkuvat vahvoina ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Espoo-tarina eli kaupungin strategia korostaa asukkaiden osallistumista ja yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Kokemukseni mukaan kaikki, mitä tehdään asukkaiden kanssa, onnistuu. Espoon tärkein voimavara ovat aktiiviset kuntalaiset, oppilaitokset, yhteisöt ja yritykset. Haluamme asukkaat mukaan alueen tai palvelujen kehittämiseen. Hankkeita esitellään netissä, niistä voi antaa palautetta ja tehdä aloitteita sekä osallistua asukastilaisuuksiin sekä vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Vakituisempaa vuorovaikutusta varten Espoossa toimii asukasfoorumeja sekä nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja monikulttuuriasiain neuvottelukunta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluissa tiivistetään yhteistyöstä yritysten ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten kanssa sekä panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Liikuntapalveluita järjestetään yhteistyössä urheiluseurojen, yhdistysten ja liikuntaalan yritysten kanssa. Kulttuurissa painopiste on lapsille, nuorille, perheille ja ikäihmisille suunnatussa kulttuurityössä sekä monikulttuurisen toiminnan kehittämisessä yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa. Hyvä esimerkki on juuri päättynyt Keksintöviikko, joka nosti esille espoolaisia keksijöitä ja keksintöjä sekä niitä hyödyntäviä yrityksiä. Se oli yksi konkreettinen tilaisuus toteuttaa Espoon Innovaatiopuutarhaan eli Espoo Innovation Gardeniin kuuluvaa innovatiivista toimintatapaa ja yhdessä tekemisen kulttuuria. Suomen tulee voittaa takaisin osaamis- ja tietointensiiviset yritykset ja työpaikat. Tämän mahdollistamiseksi Espoo investoi voimakkaasti Aalto-yliopistoon, Otaniemen tiedeyhteisöön ja alueen yrityksiin tukeutuvaan Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävään. Espoo muodostuu viidestä tiiviistä noin asukkaan kaupunkikeskuksesta, joita ympäröivät pientalovaltaiset alueet. Verkostokaupunki kokoaa palvelut keskuksiin hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja tarjoaa mahdollisuudet asukkaiden arvostamaan luonnonläheiseen asumiseen. Tärkeää on myös se, että raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. JUKKA MÄKELÄ Espoon kaupunginjohtaja Kotiseutupäivien 2015 päätoimikunnan puheenjohtaja 14 Kotiseutuposti 4/ 2014

15 Kotiseutupäivät rakkaudesta Espooseen Ensi vuoden Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään Espoossa elokuuta teemalla Rakkaudesta kotiseutuun. Suomen Kotiseutuliiton hallitus vahvisti teeman lokakuussa. Päivien päätapahtumapaikkana toimii Leppävaara ja erityisesti kauppakeskus Sellon ympäristö. Espoossa on vietetty Valtakunnallisia kotiseutupäiviä kerran aiemminkin, vuonna Tuolloin päätapahtumapaikkana toimi Tapiola ja vastavalmistunut Espoon kulttuurikeskus. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki ja muodostuu viidestä tiiviistä kaupunkikeskuksesta. Espoosta löytyy niin kulttuuria ja luontoa kuin innovaatioita ja teknologiaakin. Espoo haluaa olla hyvä kotiseutu kaikille, syntyperäisille espoolaisille ja muualta muuttaneille. Ohjelmassa luontoa, kulttuuria ja teknologiaa Espoon kotiseutupäivien ohjelmassa tulee olemaan kotiseutupäivien odotettua ohjelmaa: seminaari, avajaiset, vuosikokous ja juhlava gaala. Päivien aikana järjestetään myös useita kaikille avoimia tapahtumia, joihin voivat osallistua kaikki lähiseudun asukkaat ja kotiseutupäivien väki. Oh- jelman suunnittelussa on ollut mukana myös Ammattikorkeakoulu Laurea ja sen opiskelijat. Leppävaarassa Viaporin torilla paikallisten yhdistysten toimintaa esitellään Espoon kaupunginosayhdistysten liiton EKYL:in järjestämillä markkinoilla, joilla on tarjolla myös herkkuja maakunnista ja lähialueelta sekä laadukkaita käsityötuotteita. Päivien seminaari käsittelee elinkeinoelämää, kulttuuria ja kansainvälistä kotiseutua. Kotiseutupäivien retkillä puolestaan esitellään muun muassa Espoon museoita, kartanoita ja luontoa, mutta myös teknologiaa, yrityselämää ja innovaatioita. Usean vuoden tauon jälkeen myös sunnuntaille on tiedossa koko perheen kaikille avoin päätöstapahtuma. Espoon kotiseutupäivien pääjärjestäjä on ensimmäistä kertaa Suomen Kotiseutuliitto, yhteistyössä Espoon kaupungin ja Espoon kaupunginosayhdistysten liiton EKYL:in kanssa. Kotiseutupäivien koko ohjelma julkaistaan keväällä JV Kotiseutupäivien yhteydessä järjestetään markkinat Leppävaaran Viaporin torilla, jossa Leppävaara-seura järjestää perinteisiä Raittikarnevaaleja. Kuva: Leppävaara-seura, Ralf Holm. Kotiseutuposti 4/

16 Kansainvälisyyttä ja uutta virtaa vapaaehtoisista Kansainvälinen työleiri herättää tavallisesti laajaa kiinnostusta paikkakunnalla. Voisiko se olla tapa houkutella oman kylän nuoria mukaan kotiseututoimintaan? Kuva: Allianssi. Vapaaehtoisleirin järjestäminen on oiva mahdollisuus saada raikas kansainvälinen tuulahdus omalle kotiseudulle. Kansainvälisellä vapaaehtoisleirillä 5 20 ulkomaisen vapaaehtoisen ryhmä työskentelee parin viikon ajan esimerkiksi kunnallisen nuorisotoimen, työpajan, tapahtuman, paikallisen yhdistyksen, kylän tai muun yleishyödyllisen projektin hyväksi. Leirien tavoitteena on tarjota mahdollisuus tehdä jotain hyödyllistä paikallisen yhteisön hyväksi ja edistää kulttuurienvälistä oppimista. Työ voi olla mitä tahansa työtä, joka ei vaadi erityisosaamista. Viime vuosina vapaaehtoiset ovat olleet mukana muun muassa erilaisten tapahtumien järjestämisessä, siistineet ympäristöä, kitkeneet vieraslajeja luonnosta, rakentaneet luontopolkuja ja merkinneet vaellusreittejä, tehneet yhteisötalojen ja muiden rakennusten maalausja kunnostustöitä, avustaneet kyläyhdistyksiä sekä toimineet lasten ja nuorten leirien apuohjaajina. Työtä tehdään yleensä tuntia viikossa. Vapaaehtoiset tulevat eri puolilta maailmaa, suurin osa Euroopasta. Allianssin nuorisovaihto on jäsenenä eurooppalaisten vapaaehtoistyöjärjestöjen verkostossa ja ulkomaiset vapaaehtoiset tulevat partnerijärjestöjemme kautta. He ovat pääasiassa vuotiaita nuoria aikuisia, jotka haluavat saada uusia kokemuksia tehden jotain yleishyödyllistä, samalla tutustuen paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Leiri-isäntä vastaa työn suunnittelusta ja ohjauksesta sekä hoitaa vapaaehtoisten ylläpidon. Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa eikä päivärahaa. Kansainvälinen vapaaehtoisleiri on tilaisuus ihmisille kohdata, oppia uutta ja luoda kontakteja yli kulttuurirajojen. Yhdessä saadaan parissa viikossa aikaan tehtyä hanke, joka muutoin voisi olla haastava toteuttaa. Konkreettinen työ auttaa yhteisöllisyyden kehittymisessä ja kansainvälinen ryhmä herättää laajaa kiinnostusta. Leirit ovat hyvä tapa lisätä oman hankkeen tunnettuutta, sillä niin paikallinen kuin alueellinen media on yleensä kiinnostunut kansainvälisistä vapaaehtoisista. Näistä linkeistä lisää tietoa: fi/allianssi/nuorisovaihto/vapaaehtoisleirit-mediassa-2014/primapaper, TIINA HOKKANEN Lisätietoa myös: alli.fi, puh Kotiseutuposti 4/ 2014

17 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Tekniikan ja teollisuuden perintö tutuksi 2015 Vääksyn mylly Asikkalassa. Vuotta 2015 vietetään teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotena. Päätöksen asiasta teki Euroopan neuvosto vuonna 2013 useiden eurooppalaisten teollisuusperintöjärjestöjen aloitteesta. Teeman tavoitteena on tehdä laajalti tunnetuksi teollisuuden ja tekniikan monipuolista historiaa järjestämällä esimerkiksi tutustumiskäyntejä, matkailureittejä, näyttelyitä, kokouksia ja luentosarjoja. Tähän mennessä 45 eurooppalaista valtiota on jo ilmoittautunut mukaan kampanjaan, joukossa tietenkin myös Suomi. Ratkaisevaa teemavuoden onnistumisen kannalta on ollut, että teollisuuden ja tekniikan perintö otettiin vuoden 2015 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaksi. Suomen aloitteesta teollisuusteema valittiin 50 valtiota käsittävän European Heritage Days -ohjelman pääteemaksi vuonna Keskeinen osa paikkakuntien identiteettiä Teollisuusympäristöt ovat merkittävällä tavalla luoneet monen suomalaisen paikkakunnan identiteettiä ja vaikuttaneet monipuolisesti niin paikalliskulttuuriin kuin kotiseutuhenkeenkin. Teollisuuden varsin nopea rakennemuutos on kuitenkin vieraannuttanut erityisesti nuoret oman ympäristönsä historiallisesta taustasta. Teollisuustilojen uuskäyttö ja kokonaisten teollisuusalueiden avautuminen on toisaalta tuonut perinteisesti suljetut ympäristöt julkiseen käyttöön. Museosta tuttu kirjoituskone Teknisen kehityksen kiivas tahti on tehnyt monista viime vuosikymmenten koneista ja laitteista uusille sukupolville vieraita. Erityisesti tiedonvälityksen ja tietoliikenteen muutos on johtanut siihen, että kirjoituskoneet, lankapuhelimet ja puhelinvastaajat ovat pian vain museoista tuttuja. Taskumme ovat nyt täynnä tekniikkaa, joka on jo ensi vuonna tekniikan perintöä. Teollisuustyötä tehdään edelleen ja tekniikan alan ammattilaisia tarvitaan jatkossakin. On tärkeää esitellä teollisuuden ja tekniikan kehitystä sekä näiden alojen kulttuurista merkitystä. Lapset ja nuoret, päiväkodit ja koulut, ovat keskeisessä roolissa suunniteltaessa vuoden 2015 kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia. LAURI PUTKONEN Teollisuusperintöseura Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä Kotiseutuposti 4/

18 Kotiseutuliitto kerää tietoa kotiseutuaiheisista verkkojulkaisuista Oletko tehnyt tai lukenut kotiseutuaiheisen tai paikallishistoriaa käsittelevän verkkojulkaisun? Lähetä meille tiedoksi verkkojulkaisun nimi ja osoite. Olemme kiitollisia myös mahdollisista lisätiedoista, esimerkiksi julkaisuprojektin lyhyt kuvaus (kuka/ketkä, missä, milloin). Voit lähettää myös yleisiä tietoja hankkeen toteutuksesta, kuten kokemuksia siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Kokoamme aiheesta tietokantaa, jonka julkaisemme ensi vuoden aikana. Lisätietoja käytämme taustamateriaalina verkkojulkaisujen ja digitointihankkeiden tilan selvittämisessä. Lisätiedot ja vinkit: järjestöpäällikkö Liisa Lohtander UUSIA KOTISEUTULIITON JÄSENIÄ Ala-Temmeksen Kyläyhdistys ry Juopulin kyläyhdistys ry Kalvola-Seura ry Karjalohjan Kotiseutuyhdistys ry Marttila-Seura ry Salonpojat ry Suomen Asutusmuseosäätiö Tarvasjoen Nuorisoseura ry Autenttinen asutustila Lapinlahdella Kotiseutuliiton tuore jäsen Suomen Asutusmuseosäätiö ylläpitää Suomen Asutusmuseota Lapinlahden Alapitkällä. Museo vaalii asutustiloilla sodan jälkeen asuneiden ihmisten muistoa sekä kertoo elämästä maatiloilla ennen tietoyhteiskuntaa. Museokokonaisuuteen kuuluvat vuonna 1952 valmistunut täysin alkuperäisessa asussa säilynyt rintamamiestalo-tyyppinen päärakennus, navetta ylisineen, rantasauna sekä puimala. Tila kuului Anni ja Yrjö Mure -nimisille sisaruksille, joilla ei ollut perillisiä, ja se jäi tyhjilleen vuonna Säästäväiset sisarukset eivät hävittäneet mitään ja hankkivat niukasti uusia tavaroita. Kaikki museon esineet kuuluvat taloon. Mitään ei ole tuotu muualta, säätiön puheenjohtaja Pekka Mikkonen kertoo. Museo perustettiin vuonna 2000 Lapinlahden karjalaisten aloitteesta. AH Asutusmuseo on avoinna tilauksesta ryhmille ympäri vuoden. Kesällä museo ja kahvio avataan satunnaisia piipahtajia varten ja pihalle hankitaan kesäkanoja. Pihapiirissä on myös suomenhevosia. Kuva: Hannu Heikkilä. 18 Kotiseutuposti 4/ 2014

19 Asuuko sinussa kirjailija...? Pöytälaatikoiden kätköistä kirjoiksi ja kansiin! Digipainotekniikka mahdollistaa kirjojen painamisen vaikka yksittäiskappaleina. Kysy meiltä neuvoja ja saata hengentuotteesi muidenkin saataville! Painamme vuosien kokemuksella myös seurojen ja yhdistysten lehdet sekä vuosikertomukset, kalenterit ja kortit myös varainhankintaan. Karkkilan Painopalvelu Oy Yrittäjäntie 53, Karkkila Kotiseutuposti 4/

20 Vuosikirja 2014 tilattavissa Kannen suunnittelu: Nalle Ritvola. Kotiseutu 2014 on nyt tilattavissa. Kirjan teema kotiseututyön uudet ja vanhat muodot heijastaa yhteiskunnan nopeaa kehitystä. Muutos näkyy kotiseututyössä varsinkin kaupungeissa, joissa kotiseututyöstä on tullut monenkirjavaa ja usein projektiluontoista katufestivaalien ja fasilitoitujen työpajojen järjestämistä ja vaikkapa kaupunkiviljelyä. Uudentyyppisen toiminnan rinnalla jatkaa hyvissä voimissa perinteinen kotiseututoiminta kotiseutumies Esko Aaltosen hengessä. Forssalaisesta Aaltosesta kerrotaan kolmessa kirjan artikkelissa. Kaikkiaan lähes 170-sivuisessa kirjassa on 25 pientä ja suurta artikkelia, joita yhdistää rakkaus kotiseutuun. Kotiseututoiminnan lisäksi artikkeleissa käsitellään mm. Karjalankannaksen paluumuuttajia, saunoja ja seurantaloja. Kirjan voi tilata Kotiseutuliitosta 25 euron hintaan (jäsenille 20 euroa). AH Ehdota artikkelia 2015 teemana aineeton kulttuuriperintö Vuoden 2015 Kotiseutu-vuosikirjan teemana ovat aineettoman kulttuuriperinnön ilmenemismuodot. Aineeton kulttuuriperintö on juuri nyt mielenkiinnon kohteena, kun Suomi hyväksyi vuonna 2013 Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Aihetta voidaan käsitellä mm. siitä näkökulmasta, miten aineeton kulttuuriperintö ilmenee kielessä ja suullisessa perinteessä. Sen lisäksi toimituskunta voi päättää julkaista vuosikirjassa myös muita ajankohtaisia artikkeleita. Odotamme nyt mielenkiinnolla ehdotuksianne vuosikirjan artikkeleiksi. Ehdotus voi olla joko tuoretta tieteellistä kulttuuriperintötutkimusta popularisoiva artikkeli tai tapauslähtöinen artikkeli, joka nostaa kokemukset yleiselle tasolle. Ehdotuksessa pyydetään esittämään artikkelin aihe ja kuvaamaan sisältö lyhyesti ja selkeästi sen merkitys perustellen. Toivomme, että ilmoitatte samalla arvion artikkelin pituudesta. Vuoden 2014 vuosikirjassa artikkelien pituudet jakautuivat kolmeen ryhmään: merkkiä, merkkiä ja merkkiä. Artikkeliehdotuksia voi lähettää 20. tammikuuta asti. Vuosikirjaan valituista aiheista ilmoitetaan tekijöille helmikuun ensimmäisellä viikolla. Varsinaisten artikkelikäsikirjoitusten kirjoittamiseen on aikaa 10. huhtikuuta saakka. Tarkemmat ohjeet ilmoitetaan varsinaisen kirjoituspyynnön yhteydessä. Kirjan päätoimittajana toimii Riitta Vanhatalo. Toimituskunnan muut jäsenet ovat Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Janne Vilkuna. Kotiseutu-vuosikirjan tehtävänä on popularisoida ajankohtaista kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja käydä keskustelua kotiseudusta ja kulttuurista. Vuoden 2015 vuosikirja ilmestyy syksyllä sekä painettuna että vapaasti luettavana nettiversiona. Julkaisun painoversio jaetaan jäsenetuna Kotiseutuliiton jäsenyhteisöille ja Kotiseutuklubin jäsenille. Sen voi tilata myös erikseen. Artikkeleista ei makseta korvausta. Artikkeliehdotukset: 20 Kotiseutuposti 4/ 2014

21 Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä asetettu Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, museologian professori Janne Vilkuna on nimitetty jäseneksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämään aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmään. Ryhmä toimii asiantuntijana sekä ohjaavana toimielimenä etsittäessä Suomen kannalta sopivinta toimintamallia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanoksi. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna Suomessa sopimus astui voimaan Sen toimeenpanosta vastaa Museovirasto. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii kansatieteen professori Katriina Siivonen Hel- singin yliopistosta. Muita jäseniä ovat tutkija Johanna Björkholm Åbo Akademista, koordinaattori Minna Heikkinen Nuorisotyön tallentamiskeskus Nuoperista, kasvatustieteen professori Reijo Kupiainen Tampereen yliopistosta, kansanmusiikin tutkimuksen dosentti Hannu Saha Tampereen yliopistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistonjohtaja Lauri Harvilahti, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, Arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen, erityisasiantuntija Toni Suutari Kotimaisten kielten keskuksesta sekä saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on laaja aineettomasta kulttuuriperinnöstä kertova kokoelma. Kuvat: Anna-Maija Halme. Kotiseutuposti 4/

22 Onnea väitelleelle! Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo väitteli marraskuussa Tampereen yliopistossa vuorovaikutuksen yhteydestä verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin. JULKAISUJA Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin Riitta Vanhatalo. Tampere University Press E-kirja: Verkostot on usein nähty ihanteelliseksi yhteistyön muodoksi, mutta näin ei välttämättä ole. Kansalaisvaikuttamisen verkostoissa ruohonjuuritason toimintaan voi osallistua monin tavoin ja monenlaisissa rooleissa. Keskitetty päätöksenteko tuottaa kuitenkin verkostoon hierarkkisuutta, mikä vähentää enemmistön osallistumismahdollisuuksia. Suomalainen ideaalimaisema näyttämön tyyppikulisseissa Rauni Ollikainen, Unigrafia Näyttämöiden taustalle maalattuja kulisseja on käytetty aikanaan yleisesti teattereissa, mutta nykyisin maalattuja maisemakulisseja voi nähdä lähinnä enää seurantaloilla. Rauni Ollikainen on väitöskirjassaan tutkinut näyttämöiden historiallisia metsä- ja maisemakulisseja sekä maisemamaalaustaiteen ideaalimaisemia. Tutkimuksessa on hyödynnetty Kotiseutuliiton seurantaloarkiston aineistoa. 22 Kotiseutuposti 4/ 2014

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö

Lisätiedot

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Elossa luonto ja elävä perintö 9.11.2016 Sini Hirvonen sini.hirvonen@kotiseutuliitto.fi Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Yli 840 yhteisöjäsentä ja 220 henkilöjäsentä

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Aika: 28.4.2016 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( )

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/9 Hallitus Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/9 Hallitus Sivu 1 / 5 Hallitus 2.12.2016 Sivu 1 / 5 Aika: pe 2.12.2016 klo 12.30-14.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

ДЕНЬГИ - HAKEMUSVIIDAKOSSA

ДЕНЬГИ - HAKEMUSVIIDAKOSSA ДЕНЬГИ - HAKEMUSVIIDAKOSSA Peurunka 29.1.2017 Marja Malmi, toiminnanjohtaja, SVS Pohjois-Suomen piirijärjestö ry Mervi Väisänen, projektikoordinaattori, SVS Pohjois-Suomen piirijärjestö ry TEHTÄVÄ Jakaudutaan

Lisätiedot

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN

MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN MAJAOJA-SÄÄTIÖ MAIJA IKONEN 24.1.2017 MAJAOJA-SÄÄTIÖSTÄ Säätiö perustettiin 14.12.2000 rakkaudesta kulttuuriin. Säätiön tarkoituksena on jakaa vuosittain apurahoja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Etusijan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Kaija Rensujef f Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Saamelaiset taiteilijat Suomessa TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 38 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS No 38 Taiteen keskustoimikunta

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/1 Hallitus Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/1 Hallitus Sivu 1 / 6 Hallitus 13.1.2016 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 13.1.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Lounas: Kello 11.30 ravintola Kiila, Kalevankatu 1, Helsinki Läsnä

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 Kokousaika kello 9:30 11.30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Edellisen kokouksen

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 17.10.2013 www.kunnat.net/demokratiapaiva Euroopan neuvoston paikallisdemokratian viikko Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja avattiin allekirjoitettavaksi 15.10.1985.

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste

Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Aiemmin Taiteen keskustoimikunta (1968 2012) Tehtävänä taiteen edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Myös kulttuurin

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

RAUMAN TARINA alkaa! Johdatus strategiatyöhön eli Rauman tulevaisuuden tarinaan

RAUMAN TARINA alkaa! Johdatus strategiatyöhön eli Rauman tulevaisuuden tarinaan RAUMAN TARINA alkaa! Johdatus strategiatyöhön eli Rauman tulevaisuuden tarinaan Koko kaupunki mukaan Rauman tulevaisuuden tarinaan Tavoitteena Kehittää Raumaa asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja kaupunkiorganisaation

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4)

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) KILPAILUOHJELMA SUOMEN PANKKI 200 VUOTTA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Suomen Pankki 200 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun

Lisätiedot

Perinteisten käsityötaitojen siirtäminen Unescon kontekstissa Dr. art. Anita Vaivade. Latvian kulttuuriakatemia Helsingin yliopiston tutkijakollegium

Perinteisten käsityötaitojen siirtäminen Unescon kontekstissa Dr. art. Anita Vaivade. Latvian kulttuuriakatemia Helsingin yliopiston tutkijakollegium Perinteisten käsityötaitojen siirtäminen Unescon kontekstissa Dr. art. Anita Vaivade Latvian kulttuuriakatemia Helsingin yliopiston tutkijakollegium Baltialaiset laulu- ja tanssijuhlat. Viro, Latvia, Liettua,

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Sinä teet suojatien kampanja

Sinä teet suojatien kampanja Sinä teet suojatien kampanja Kouluissa, päiväkodeissa, työyksiköissä ja järjestöissä toteutettava kampanja, jonka tarkoituksena on nostaa esiin laajasti suojatiehen ja tien ylittämiseen liittyviä keskeisiä

Lisätiedot

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN KOULUTUS 14.1.2012 TORNIO ANNI WALLENIUS Suomen Kotiseutuliitto valtakunnallinen keskusjärjestö perustettu 1949 Jäsenet:

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere KNX 25 vuotta KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere 1990-1991 EHS EIB Windows 3.0 BatiBus 06.08.1991: http://info.cern.ch/hypertext/www/theproject.html 2 1991-1994 1991: 1. Väyläyhdisti (Siemens)

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Rikoksentorjunta kunnissa turvallisesti kotona, asuinalueella ja liikenteessä Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin järjestämä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot