Kotiseutuposti. Mitä kuuluu Kierikki? 4/ Kivikausikeskus oli ensimmäinen suomalainen Europa Nostra -palkintojen Gran Prix -voittaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotiseutuposti. Mitä kuuluu Kierikki? 4/ 2014. Kivikausikeskus oli ensimmäinen suomalainen Europa Nostra -palkintojen Gran Prix -voittaja"

Transkriptio

1 Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti 4/ 2014 Mitä kuuluu Kierikki? Kivikausikeskus oli ensimmäinen suomalainen Europa Nostra -palkintojen Gran Prix -voittaja

2 PÄÄKIRJOITUS Kotiseutuposti / 2014 Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti JULKAISIJA Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo puh Toimitussihteeri Anna-Maija Halme puh. (09) ILMOITTAMINEN ilmoittaminen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) SISÄLLYS Riitta Vanhatalo: Yhteistä Euroopassa s.2 Monipuolinen teos saamelaisuudesta s. 4 Kunniaa Euroopasta s. 6 Jukka Mäkelä: Asukkaat ovat Espoon tärkein voimavara s. 14 Kansainvälisyyttä ja uutta virtaa vapaaehtoisista s. 16 Liisa Lohtander: Kotiseutuna kortteli Euroopassa s. 23. Multiprint Oy ISSN: ISSN-L: Yhteistä Euroopassa Kotiseutupostin vuoden viimeinen numero on Europa Nostran palkintoja esittelevä teemanumero. Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöjärjestö ja Europa Nostra Finland sen paikallinen edustaja. Kotiseutuliitto on ollut vuodesta 1986 lähtien Europa Nostran jäsen, ja sillä on nyt myös oma edustaja järjestön valtuustossa, viestintäpäällikkö Anna- Maija Halme. Aiemmin Kotiseutuliitolla oli läheiset kontaktit lähinnä Pohjoismaihin, Viroon ja Saksaan. Muualla Euroopassa kulttuuriperintöjärjestöt tekevät hyvin samanlaisia asioita kuin Kotiseutuliitto. On siksi hienoa, että on olemassa foorumi, jonka kautta voi vertailla toimintaa ja kokemuksia ja tarvittaessa koota yhteen voimat, kun Euroopan unionissa suunnitellaan lainsäädäntöä ja jaetaan resursseja. Europa Nostran palkintojen kautta parhaat suomalaiset hankkeet tulevat muiden maiden tietoon. Kotiseutuliiton ja jäsenyhteisöjemme ruohonjuuritason toimintaa kytkee Eurooppaan myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. Ympäristöministeriön hallinnoimaa suomalaista tapahtumakokonaisuutta koordinoi Kotiseutuliitto ja liittomme jäsenyhdistykset ovat aktiivisia tapahtumanjärjestäjiä. Ensi vuonna koko ohjelmalla on Suomen aloitteesta yhteinen eurooppalainen teema: Teollisuuden ja tekniikan perintö. Euroopan neuvosto on nimennyt Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtanderin European Heritage Days -ohjelman johtoryhmään. Eurooppalaiseen kulttuuriperintötyöhön Kotiseutuliiton liittää myös se, että liitto toteuttaa Museoviraston kanssa taustaselvityshankkeen, joka tähtää Euroopan neuvoston Faron kulttuuriperintösopimuksen ratifiointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta järjestömme on ollut tänä vuonna osallistamassa suomalaisia keskustelemaan kulttuuriperinnön merkityksestä, arvostuksista ja käytöstä. Tällaisen toiminnan kautta voimme varmistaa, ettei Kotiseutuliitto ja kulttuuriperintötyömme eri muodoissaan ole irrallaan eurooppalaisesta verkostosta. RIITTA VANHATALO toiminnanjohtaja

3 Vuoden kotiseututeos kertoo saamelaiskulttuurista Päivi Maggan ja Eija Ojanlatvan toimittama Ealli biras Elävä ympäristö Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma on valittu Vuoden kotiseututeokseksi. Teos on paljon enemmän kuin tavanomainen kulttuuriympäristöohjelma, myös esimerkiksi musiikki on otettu kirjaan mukaan. Voittajan valitsi Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen. S. 4 5 Yleisradion saamenkielinen toimitus haastatteli kirjan tekijöitä Päivi Maggaa (oik.) ja Eija Ojanlatvaa heti tuoreeltaan Turun kirjamessuilla lokakuussa. Kuva: Anna-Maija Halme. Seitsemän hanketta tavoittelee Europa Nostra -palkintoa Kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran palkinto-ohjelma aloitettiin vuonna Kilpailuohjelmaa ovat tukeneet niin kansainväliset säätiöt kuin vuodesta 1996 Euroopan neuvosto. Matkan varrella kilpailu on sisällöltään muuttunut moneenkin kertaan ja laajentunut käsittämään kulttuuriperintöä yhä monipuolisemmin. Vuonna 2002 Europa Nostra sai toteutettavakseen Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinto-ohjelman, missä pääpalkinto on euroa ja mitali. Grand Prix voidaan myöntää vain jäsenmaalle. Europa Nostran palkinto, mitali ja kunniaa, voidaan jakaa kaikkiin Euroopan maihin. Näiden palkintojen yhtenä kantavana ideana on saada julkisuutta hyville toimintatavoille kulttuuriperinnön säilyttämisen ja edistämisen laajalla alalla ajatuksella: esimerkillä on voimaa. Tänä vuonna suomalaisia hakemuksia tehtiin seitsemän. S Nuoria ja kansainvälisyyttä Kuva: Allianssi. Kaipaisiko kotiseututyönne iloa ja piristystä? Tuntuuko, että sama pieni porukka puurtaa yhdistyksen eteen vuodesta toiseen ja talkootyö uuvuttaa? Ehkä kansainvälinen työleiri toisi helpotusta pulmaan ja lisäisi paikallisten nuorten kiinnostusta. Leirien vapaaehtoiset ovat eri puolilta maailmaa tulevia nuoria aikuisia, jotka haluavat tehdä hyödyllistä työtä ja tutustua paikalliseen kulttuuriin. S. 16 Kansikuva: Kivikautta ja Yli-Iissä tehtyjä arkeologisia kaivauksia esittelevä Kierikkikeskus teetti vuonna minuuttisen Aurinkokivi-elokuvan, jonka kuvauksissa Patrik Franzén otti kuvan. Elokuva kertoo kivikaudella seikkailevasta Osma-pojasta ja meripihkariipuksesta, ja sen teki Klaffi Tuotannot Oy. Kierikkikeskuksesta lisää sivulla kahdeksan. Kuva: Kierikkikeskus. Kotiseutuposti 4/

4 Monipuolinen teos saamelaisuudesta Vuoden kotiseututeos Ealli biras Elävä ympäristö Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma kertoo laajasti saamelaisesta kulttuuriperinnöstä. Teoksen artikkelit kertovat saamelaisalueen historiasta ja nykypäivästä ja esittelevät erilaisia kohteita saamelaisen kulttuurin näkökulmasta. Kirjan ovat toimittaneet Päivi Magga ja Eija Ojanlatva. Kirja on huomattavasti monipuolisempi kuin mitä byrokratiaan ja maankäytön suunnitteluun viittaava alaotsikko antaa ymmärtää. Eikä teos ole jäänytkään vain maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Kirjaa käytetään mm. oppimateriaalina kouluissa. Oulun yliopistossa se on tenttikirja. Kirjaa tehdessämme tuli selväksi, että joudumme irrottautumaan perinteisestä kulttuuriympäristöohjelman mallista, koska esimerkiksi tarinat ja musiikki kertovat saamelaisesta ympäristösuhteesta. Myös näitä asioita on otettu kirjassa esiin, Ojanlatva kertoo. Magga muistuttaa, että saamelaiskulttuuri ei ole vain historiaa. Se on olemassaolevaa todellisuutta ja nykypäivää. Kirjan nimi on valittu korostamaan tätä seikkaa. Suomalaisten tietämys saamelaiskulttuurista on usein ohut. Voittajan valinnut Yleisradion kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen toteaa, että kirjan avulla eteläsuomalaisten olisi mahdollista lisätä Lapin hiihtomatkoihinsa kulttuurista syvyyttä. Kirjaa tekemässä kymmeniä ihmisiä Ealli biras on laaja yhteisöllinen yhteenveto saamelaiskulttuurista. Kirjoittajia teoksella on kaikkiaan 33, ja paikalliset ihmiset auttoivat kirjan tekemisessä. Kirjaa tekemässä oli paljon ihmisiä, joilta on voinut kysyä pieniäkin yksityiskohtia. Kuvia ja karttoja on saatu monesta lähteestä, Ojanlatva toteaa. Ensimmäisen kerran saamelaiskulttuurista on koottu näin kattava ja monipuolinen teos. Se valottaa saamelaisuutta arkeologisten kaivauksien, rakennetun ympäristön, perinnetiedon ja Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen julkisti Vuoden kotiseututeoksen Turun kansainvälisillä kirjamessuilla lokakuussa. Kuvassa vasemmalla kirjan toimittajat Päivi Magga punaisessa Lapin puvussaan ja Eija Ojanlatva perinteiseen saamalaiskoruun sonnustautuneena. Lapin / Saamen puvussa (pohjoissaameksi Gákti) on paljon vaihtoehtoja väreissä ja materiaaleissa. Kesätakin värimaailmassa on paljon vapauksia. Verkatakki puolestaan kertoo jo tarkemmin, mistä henkilö on kotoisin. Kuva: Anna-Maija Halme. 4 Kotiseutuposti 4/ 2014

5 kulttuurimaiseman kautta. Sitä lukiessa saa vaikuttavan käsityksen siitä, mitä saamelaiskulttuuri on kautta aikain ollut ja miten se on muuttunut etelästä tulleiden vaikutteiden ja kaupungistumisen myötä. Olennainen tehtävä teoksella on myös ylläpitää ja siirtää katoamassa olevaa saamelaista perinnetietoa, Puttonen toteaa valintaperusteluissaan. Valitsin teoksen sen ainutlaatuisuuden ja kattavuuden vuoksi. Se kertoo hyvin laajasti Suomen tärkeimmän alkuperäiskansan kulttuurin suuresta rikkaudesta ja murroksesta, Puttonen kertoo. Tämä kirja on suomalaisen kulttuurihistoriallisen kirjallisuuden merkkipaalu. Se antaa aineksia pohtia, miten hyvin tai huonosti taloudellinen tehokkuusajattelu, yhteiskunnan rakennemuutokset ja luonnonsuojelu sopivat yhteen alkuperäiskansojen perinteisillä asuinalueilla, Puttonen toteaa. Kirja ilmestyi Saamelaismuseosäätiön julkaisusarjassa ja se tehtiin Saamelaismuseon Ealli biras -hankkeessa, jossa Magga työskenteli vuosina Hankkeen rahoitti EU:n aluekehitysrahasto EAKR ja sen kansallisena rahoittajana oli Lapin liitto. Saamelaista kulttuuriympäristötyötä on tähän saakka tehty erilaisten määräaikaisten hankkeiden kautta. Hankkeet mahdollistavat monien hienojen asioiden toteuttamisen, mutta myös pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen perustyö saamelaisen kulttuuriympäristön parissa pitäisi saada viimein varmistettua, Magga ja Ojanlatva toivovat. Vuoden kotiseututeos julkistettiin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla 4. lokakuuta. AH Seppo Puttonen valitsi Vuoden kotiseututeoksen viiden finalistin joukosta. Kuva: Anna-Maija Halme. Harmoniaa luonnon kanssa Ealli biras -teos avaa lukijan silmät huomaamaan, miten saamelaiset ovat vuosisatoja osanneet elää harmoniassa luonnon kanssa. Ravinto ja suoja otettiin luonnosta, mutta ei koskaan mitään liikaa, vain se mitä tarvittiin. Ankara luonto asetti ehdot, ja eläminen oli samaan aikaan sekä rikasta että niukkaa. Siitä kehittyi aikojen kuluessa saamelainen jokaihmisen oikeus luonnonvaroihin. Kirja kuvaa myös, kuinka muuttuneen yhteiskunnan oikeudelliset käsitykset eivät enää sopineetkaan yhteen saamelaisen tapaoikeuden kanssa. Kotiseutuposti 4/

6 Kunniaa Euroopasta Europa Nostra Awards Suomeen on tullut vuodesta 1987 lähtien kahdeksan Europa Nostran kulttuuriperintöpalkintoa Europa Nostra Awards ja kaksi Euroopan unionin pääpalkintoa. Tämän lisäksi on tullut seitsemän kunniakirjaa. Kunniakirjat korvattiin 2010 erityismaininnoilla, joita on tullut Suomeen kolme. Edelleen on Suomeen tullut yksi Europa Nostran peruskorjausrahaston apuraha sekä yksi Euroopan ympäristövuoden palkintomitali. EU:n palkintojen ensimmäisenä jakovuotena tuli kuudesta jaetusta palkinnosta yksi Yli-Iin Kierikki-keskukselle, kivikautta esittelevälle ulkoilmamuseolle ja sen modernille hirsirakenteiselle näyttelyrakennukselle. Palkitsemiseen johtaneita syitä olivat vankka tieteellinen tutkimustyö ja sen perusteella laaditut näyttelyt, multimediaesitykset sekä kivikautisten asumusten ja niihin liittyvien rakenteiden ja asumistoimintojen rekonstruktiot. Suomen toinen pääpalkinto ja EU:n rahapalkinto tuli vuonna 2009 Kesälahden kirkon kellotapulin korjaus- ja entisöintityölle. Kellotapuli rakennettiin 1836, ja se säilyi vuoden 1941 pommituksesta, jossa kirkko vierestä paloi. Kyseessä oli projekti, jolle pääpalkintoa oli tuomassa osaltaan perusteellinen tutkimustyö ennen korjaustyötä. Rakennuksen käsinveistetyn vaihtelevanmuotoisten mäntypuisten kattopaanujen muodostama alempi katto-osuus on yksi vanhimpia vielä jäljellä olevia tämän erittäin vaativan kuviollisen rakenteen edustajia. Pääpalkinnon saamista edesauttoi varmasti myös työn toteuttamisen yhteydessä tehty alan ammattilaisten erikoiskoulutus, koko työprosessin eri vaiheiden dokumentointi ja työn aikana järjestetty kansainvälinen seminaari ja kiertonäyttely. Vuonna 2009 koko Skandinaviaan ja Itämeren ympäristöön ei tullut muita palkintoja kuin edellä mainitun pääpalkinnon lisäksi Grotenfeltien suvun hautakappelin seinämaalausten restaurointi Joroisilla. Vuonna 1776 rakennettu Grotenfeltien hautakappeli on ainoa säilynyt puurakenteinen Europa Nostran 50-vuotisjuhlavuonna 2014 palkintoseremonia järjestettiin Herodes Atticuksen odeionissa Ateenassa. yksityisen suvun omistama hautakappeli Suomessa. Kahdeksankulmainen kappeli jouduttiin poistamaan kirkkomaalta ja se siirrettiin hirsi kerrallaan suvun omistamalle maalle. Näin hirsien päälle toteutetut maalaukset rikkoutuivat, sillä hirsien välit oli peitetty paperilla, joka tietenkin kärsi siirrosta. Ja jälleen palkintolautakunta korostaa restaurointia edeltävää perusteellista tutkimusta. 6 Kotiseutuposti 4/ 2014

7 Yksittäisillä henkilöillä ollut suuri rooli Suomalaisista palkituista voisi vielä poimia kaksi paria, joita yhdistää projekteihin liittynyt yhteinen tekijä. Kesälahden kirkon kellotapuliprojektin vetäjän, rakennusarkkitehti Hannu Piipposen toiminta toi Joensuuhun myös viimeisimmän Suomeen tulleen palkinnon, Tuupovaara-seuran ja ELY-keskuksen yhteistoimin toteuttamasta restaurointi- ja koulutushankkeesta vuonna Palkintolautakunta kiitti erityisesti yksityisen ja julkisen tahon hyvää yhteistoimintaa, jonka tuloksena 75 työtöntä koulutettiin restaurointitaitoisiksi rakennusperintöä arvostaviksi ammattimiehiksi. Kurssilaisista jotkut suorittivat vaativan ammattitutkinnon. Ja kurssien tuloksena korjattiin 32 kulttuurihistoriallisesti arvokasta lähiympäristön rakennusta. Projektin merkitystä kulttuuriperinnön arvostuksen lisäämisessä alueella painotettiin myös. Toinen pari on Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen toiminnallinen kunnostus ja restaurointi vuonna 2006 sekä Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus vuonna Näitä molempia projekteja yhdistää alkuperäinen suunnittelija, arkkitehti Aarne Ervi ja peruskorjaukset suunnitellut Arkkitehtitoimisto NRT. Ervin rakennuksia leimasi ennakkoluuloton innovatiivisuus, valoisuus ja avoimuus. Molemmat rakennukset oli jo varustettu silloisen ajan modernilla tekniikalla, josta aika ajoi ohi Porthanian osalta 50 vuoden jälkeen ja teknisesti vielä vaativamman uimahallin osalta jo 42 vuodessa. Molempien projektien yhteydessä on tehty perusteellinen tutkimustyö ja syvällisesti paneuduttu uusien toimintojen ja uusittujen tekniikoiden sijoittamiseen rakennusten sisätiloihin siten, että rakennusten alkuperäinen luonne on säilynyt. Nämä molemmat projektit viitoittavat palkintolautakunnan mukaan hyviä käytäntöjä tuleviin 2000-luvun rakennusten peruskorjauksiin. MARKUS BERNOULLI Kesälahden kirkon kellotapulin korjaus- ja entisöintityö oli toinen pohjoiseen Eurooppaan tulleista palkinnoista vuonna Toinen oli Grotenfeltien suvun hautakappeli Joroisilla. Kummankin hankkeen merkittävä ansio oli hankkeeseen liittynyt perusteellinen tutkimustyö. Kuvat: Markus Bernoulli. Luettelo Europa Nostran palkitsemista suomalaiskohteista: > Suomalaiset palkitut. Kotiseutuposti 4/

8 Kansallinen ylpeyden aihe tarvitsee tukea K ierikkikeskus voitti Europa Nostra -pal- sä Euroopan komission rahoitkintojen pääpalkinnon konservointikate- tama kokeelliseen arkeologian goriassa vuonna 2002, eli heti ensimmäi- OpenArch, jossa on mukana 11 kumppania kahsenä vuonna, kun Euroopan unionin euron deksasta Euroopan maasta. pääpalkintoja alettiin jakaa. Kierikkikeskus perustui Nyt 13 vuoden toiminnan jälkeen Kierikissä on Yli-Iin kunnan ideaan hyödyntää alueen kuuluisien käynyt yli vierasta, joista koululaisia vuositaja lukuisien kivikautisten asuinpaikkojen (5000 solla Kaikkien mittarien mukaan Kierik3000 ekr.) tutkimuksia. ki selviytyi 2000-luvulla hyvin, ja kalleimmillaan 2000Kierikissä kivikautta on popularisoitu rakenta- luvun alussa se käytti peräti kolme prosenttia kunnan malla kivikauden kylä ja päärakennuksen näyttely nettomenoista. Yli-Iin kunnalla oli Kierikin suhteen sekä tuottamalla ohjelmapalveluita. Palkittu päära- kovat tulostavoitteet. kennus, jossa on näyttely, auditorio ja ravintola, avattiin syyskuussa 2001 ja hotelli-, kokous- ja saunatilat Palkittujen kannattaisi liittoutua tammikuussa Keskuksen oma tutkimustyö on vuodesta 2006 Kuntaliitosten myötä mittakaavat mullistulähtien keskittynyt suosittuihin, kansainvälisiin, vat, varsinkin jos hyvin pieni liittyy hyvin isoon. merkittäviä tutkimustuloksia saavuttaneisiin yleisö- Näissä mullistuksissa haasteena on taata laajemkaivauksiin. Esihistoriaan keskittyvänä matkailukes- man merkityksen omaavien pienten yksiköiden kuksena ja kouluopetuksen tarjoajanakirjoja se on Suomen toimintaedellytykset. Kunnallisissa yksiköissä voi Kauneimpia valittaessa suurin vaikka Suomen museolla on ollut vain kolme vakiolla se vaara, että ei aina ymmärretä niiden olevan kirjataiteen komitean tuista työntekijää. Kierikkiä onkin pidetty museoi- myös kansallista omaisuutta, ja että käyttäjiä tulee lähtökohtana on graafinenoman kunnan ulkopuolelta. den matkailullisen tuotteistamisen edelläkävijänä. Suurin muutos Kierikin hallinnossa tapahtui kokonaissuunnittelu. Klassisen vuoden 2012 lopussa, kun isäntä vaihtui asukkansainvälinen korpimuseo kirjapainotaidon ohella kaan pikkukunnasta ihmisen pohjoiseen arvostetaan tuoreita, uuttasuurkaupunkiin ja Kierikkikeskus liitettiin osaksi Kierikki on koko toimintansa ajan ollut hyvin kansainvälinen.luovia Yksi hankkeista oli lokakuusta Oulun kaupungin museo- ja tiedekeskus Luuppia. ratkaisuja heinäkuuhun 2011 kestänyt kansainvälinen Kierikin on nyt uusiuduttava, sen eteen tehtyä asumiskokeilu kivikauden kylässä. työtä ja mahdollisuuksia arvostaen paikassa on EU-projekteja on ollut kahdeksan, joista kolme potentiaalia. Kierikki vie nyt Oulun kaupungin ulkomaille suuntautuvia. Parhaillaan on käynnis- sivistyspuolen budjetista noin promillen, mutta sen merkitys on varmasti tätä suurempi. Paini on ollut suosittua Kierikin kivikausimarkkinoilla. Ulkopuolinen huomio on tärkeää, eikä meitä Kuva: Leena Lehtinen maaseudun Europa Nosta -palkittuja tule unohtaa tänne metsän siimekseen. Kulttuuriperinnöstä vastaavien tahojen on toimittava unilukkareina ja kerrottava, että palkittua Europa Nostra -kohdetta on vaalittava. Meidän palkittujen tahojen tulisi ponnistella yhdessä, koska meillä on syytä ylpeyteen. Tuota yhteistyötä tulisi myös tukea. LEENA LEH T I N EN Kierikkikeskuksen intendentti 8 Kotiseutuposti 4/ 2014

9 Säilyvää viisautta, kosketeltava kauneutta KIRJA - Laatua kannesta kanteen Siinä on tunnetta. MyynTi uudenmaankatu 8, Helsinki PuH Uudenmaankatu 8, Helsinki puh , Painotuote Painolaitos Kotiseutuposti 4/

10 Seitsemän suomalaishanketta vuoden 2015 Europa Nostra Award -kisassa Suomesta lähetettiin seitsemän hanketta kisaamaan vuoden 2015 Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisistä kulttuuriperintöpalkinnoista Europa Nostra Awards. Lisäksi Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston, pitkälti suomalaisten suunnittelemalle, restaurointihankkeelle on haettu palkintoa konservointikategoriassa. Suomalaishankkeista suurin osa hakee palkintoa koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietoutta lisäävien hankkeiden kategoriassa. Kilpailua laajennettiin tänä vuonna siten, että myös aineetonta kulttuuriperintöä koskevat ja digitalisointihankkeet voivat hakea palkintoa. Suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja Kansanmusiikki-instituutti haki palkintoa ainutlaatuista kaustislaista pelimanniperinnettä säilyttävälle Vrouw Marian hylky on säilynyt hyvin. Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto. hankkeelleen, jossa perinnemusiikin elinvoiman nähdään piilevän ihmisten välisissä kohtaamisissa: yhteisissä soitto-, laulu- ja tanssihetkissä. Edelfelt- ja Vrouw Maria -hankkeet digitointiluokassa Tutkimuksen ja digitalisoinnin luokassa palkintoa haettiin Albert Edelfeltin digitalisoiduista teoksista, luonnoksista ja kirjeenvaihdosta referaatteineen koostuvalle verkkojulkaisulle Albert Edelfelts brev en elektronisk brev- och konstutgåva sekä Museoviraston Vrouw Maria veden alla -hankkeelle, jossa tehtiin Vrouw Marian -hylky helpommin saavutettavaksi kehittämällä Aaltoyliopiston Medialaboratorion kanssa yhteistyössä interaktiivinen 3D-virtuaalisimulaatio. Se esittelee vuonna 1771 uponneen kauppalaivan hylyn ja sitä ympäröivän vedenalaisen maiseman sekä äänimaiseman interaktiivista virtuaalitekniikkaa käyttämällä. Suojelu ja konservointi -kategoriassa ehdolla on Pentti ja Anne Siivosen omistama Mattilan talonpoikaistila Kalannin Tammiston kylässä Uudessakaupungissa. He ovat entisöineet luvun lopussa rakennetun tilan päärakennuksen sekä sisältä että ulkoa alkuperäiseen asuunsa. Lisäksi he ovat siirtäneet tilan maille kaikkiaan 14 muuta rakennusta, joista vanha hirsinen huussi Albert Edelfeltin kirjeitä ja taidetta sisältävä verkkojulkaisu valottaa taitelijan elämää ja taidetta sekä 1800-luvun lopun kotimaista ja eurooppalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Taiteilijan kirjeet äidilleen luovutettiin Svenska litteratursällskapetin arkistoon vuonna Teos "Pariisin Luxembourgin puistossa" ja teosluonnokset kuuluvat Suomen Kansallisgallerian kokoelmiin. Kuvat: Hannu Aaltonen, Janne Mäkinen. 10 Kotiseutuposti 4/ 2014

11 Suomalais-norjalainen kylmän pohjoisen kuuma viulujengi Frigg esiintyi Kaustisilla viime kesänä. Kuva: Risto Savolainen. Audatia -korttipeli pohjautuu italialaisen miekkamestari Fiore dei Liberin vuonna 1410 kirjoittaman Il Fior di Battaglian pitkänmiekan oppimäärään. on valittu sarjassaan Suomen kauneimmaksi. Rakennuksiin on sijoitettu tuhansien talonpoikaisesineiden kokoelma, mm. Suomen suurin juustomuottikokoelma. Koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietoutta lisäävien hankkeiden kategoriassa ehdokkaana on Kalevalatalosäätiön Keski-Skandinavian suomalaismetsissä järjestämä restaurointileiritoiminta sekä savutupien sekä Östmarkin paanukirkon dokumentointi yhdessä Icomoksen, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin historian osastojen kanssa. Samassa palkintoluokassa kisaa eurooppalaista miekkailuperinnettä ylläpitävä korttipeli Audatia: The Medieval Combat Card Game -korttipeli, joka opettaa italialaisen pitkänmiekan liikkeiden, oikeaoppisten taktiikoiden ja alkuperäiskielisen sanaston saloihin. Peli perustuu Suomessa asuvan brittiläisen miekkailunopettaja Guy Windsorin taustatutkimuksiin. Koulutuksellisten hankkeiden luokassa kisaa myös kesällä 2014 järjestetty Eurooppa Helsingissä -näyttely. Näyttelyn aineisto koottiin kaikkiaan 400 opiskelijan Tampereen teknisen yliopiston 15 vuoden aikana arkkitehtuurin peruskurssilla tuottamasta materiaalista: eurooppalaista arkkitehtuuria kuvailevista maalauksista, pronssireliefeistä ja piirustuksista. Pyrkimys oli tuottaa ymmärrys nykyisen rakennetun ympäristön ja eurooppalaisen arkkitehtuurin välille vuoden ajalta. AH Pentti ja Anne Siivosen laajoihin esinekokoelmiin kuuluu noin 450 juustomuotin kokoelma, lajissaan Suomen suurin. Kuva: Foto-Mika. Röjdåforssin vanha mylly, joka on käytössä muutamana päivänä kesästä, on yksi Kalevalatalosäätiön kohteista. Kuva: Árpád Sailo. Kotiseutuposti 4/

12 PALKINNOT JA AVUSTUKSET Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen haku Suomen Kulttuurirahaston yhteydessä toimii 17 maakuntarahastoa. Ne tukevat oman maakuntansa alueella tehtävää kulttuurityötä jakamalla apurahoja ja palkintoja kerran vuodessa. Etusijalla ovat maakunnassa syntyneet hakijat, maakunnassa suoritettava tai siihen kohdistuva työ sekä maakunnallisesti erityisen merkittävät kulttuuri- ja kehittämishankkeet. Maakuntarahastojen yhtenäinen hakuaika on ja apurahoja haetaan hakuohjeiden mukaisesti verkkopalvelussa. Apurahat jaetaan kunkin maakuntarahaston omassa vuosijuhlassa keväällä. Tutustu maakuntarahastojen apurahojen erityispiirteisiin osoitteessa Valtionavustus kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin Valtionavustus taiteen ja kulttuurin toimijoiden kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin on haettavissa 30. tammikuuta saakka Avustuksella toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta edistää kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä sekä kulttuurivientiä. Avustuksella edistetään myös kansallisen kulttuurimatkailun toimintakehyksen ja verkostomaisen yhteistyön rakentamista. Lisätietoja: Hopeariipus hopeaketjussa Lahjaksi merkkipäivänä Tarmokkaalle työntekijälle Vannoutuneelle vapaaehtoiselle Iloksi itselle Riipuksessa olevan tunnuksen on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson vuonna 1972 Suomen Kotiseutuliiton tunnukseksi. Hinta: 35 euroa + postikulut. Tilaukset: myyntituotteet tai puh. (09) Kotiseutuposti 4/ 2014

13 KALENTERI VALTUUSTON SYYSKOKOUS HELSINGISSÄ 13/12 KOTISEUTULIITTO EDUCA-MESSUILLA HELSINGISSÄ 23 24/1 Messuilla julkistetaan Kotiseutuliiton Suuri löytöretki -peli ja nuorille suunnattu Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2015 Kulttuuriympäristön tekijät -kisa. KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVIEN TEEMAVUODEN AVAJAISET 5/2 Tampere, Museokeskus Vapriikki. EUROPEAN HERITAGE CONGRESS 2015 OSLOSSA 10 13/6 Europa Nostran päätapahtumassa jaetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot Europa Nostra Awards. Teemana on nuorten aktivoiminen kulttuuriperintötyöhön. ESPOON VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT 6 9/8 Päivien keskus on Leppävaarassa. Ks. sivu 15. Lisätietoa ja ohjelmat: Liiton ajankohtaiset asiat: Arkistot ja muistot digiaikaan. kaitafilmit videot äänitteet kuvat asiakirjat Pelasta ja hyödynnä paikallishistoria vanhoilta tallenteilta nykyaikaan. Herätä seutuhistoria henkiin digitoimalla arkistonne ja hyödynnä kotiseutuaktiivien kampanjaetumme. Kotiseutukampanja -15% asti Tuotamme myös koosteja dokumenttielokuvia, pyydä tarjous. digitalisoint.com puh Sirkkalankatu Kotiseutuposti 24, / 2014 Turku 13

14 VIERASKYNÄ Janne Vilkunasta Kotiseutuliiton puheenjohtaja Asukkaat ovat Espoon tärkein voimavara Jukka Mäkelä. Valmistaudumme Espoossa vuonna 2015 pidettäviin valtakunnallisiin Kotiseutupäiviin. Päivien teema Rakkaudesta kotiseutuun sopii erityisen hyvin Espooseen, jonka asukasmäärä kasvaa edelleen noin uudella asukkaalla joka vuosi. Nyt espoolaisia, Suomen toiseksi suurimman kaupungin asukkaita, on Palvelutarve kasvaa jopa väestönkasvua nopeammin, sillä vanhuspalveluja tarvitsevan ikääntyvän väestön määrä kasvaa samanaikaisesti, kun maahanmuutto ja syntyvyys jatkuvat vahvoina ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Espoo-tarina eli kaupungin strategia korostaa asukkaiden osallistumista ja yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Kokemukseni mukaan kaikki, mitä tehdään asukkaiden kanssa, onnistuu. Espoon tärkein voimavara ovat aktiiviset kuntalaiset, oppilaitokset, yhteisöt ja yritykset. Haluamme asukkaat mukaan alueen tai palvelujen kehittämiseen. Hankkeita esitellään netissä, niistä voi antaa palautetta ja tehdä aloitteita sekä osallistua asukastilaisuuksiin sekä vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Vakituisempaa vuorovaikutusta varten Espoossa toimii asukasfoorumeja sekä nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja monikulttuuriasiain neuvottelukunta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluissa tiivistetään yhteistyöstä yritysten ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten kanssa sekä panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Liikuntapalveluita järjestetään yhteistyössä urheiluseurojen, yhdistysten ja liikuntaalan yritysten kanssa. Kulttuurissa painopiste on lapsille, nuorille, perheille ja ikäihmisille suunnatussa kulttuurityössä sekä monikulttuurisen toiminnan kehittämisessä yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa. Hyvä esimerkki on juuri päättynyt Keksintöviikko, joka nosti esille espoolaisia keksijöitä ja keksintöjä sekä niitä hyödyntäviä yrityksiä. Se oli yksi konkreettinen tilaisuus toteuttaa Espoon Innovaatiopuutarhaan eli Espoo Innovation Gardeniin kuuluvaa innovatiivista toimintatapaa ja yhdessä tekemisen kulttuuria. Suomen tulee voittaa takaisin osaamis- ja tietointensiiviset yritykset ja työpaikat. Tämän mahdollistamiseksi Espoo investoi voimakkaasti Aalto-yliopistoon, Otaniemen tiedeyhteisöön ja alueen yrityksiin tukeutuvaan Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävään. Espoo muodostuu viidestä tiiviistä noin asukkaan kaupunkikeskuksesta, joita ympäröivät pientalovaltaiset alueet. Verkostokaupunki kokoaa palvelut keskuksiin hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja tarjoaa mahdollisuudet asukkaiden arvostamaan luonnonläheiseen asumiseen. Tärkeää on myös se, että raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. JUKKA MÄKELÄ Espoon kaupunginjohtaja Kotiseutupäivien 2015 päätoimikunnan puheenjohtaja 14 Kotiseutuposti 4/ 2014

15 Kotiseutupäivät rakkaudesta Espooseen Ensi vuoden Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään Espoossa elokuuta teemalla Rakkaudesta kotiseutuun. Suomen Kotiseutuliiton hallitus vahvisti teeman lokakuussa. Päivien päätapahtumapaikkana toimii Leppävaara ja erityisesti kauppakeskus Sellon ympäristö. Espoossa on vietetty Valtakunnallisia kotiseutupäiviä kerran aiemminkin, vuonna Tuolloin päätapahtumapaikkana toimi Tapiola ja vastavalmistunut Espoon kulttuurikeskus. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki ja muodostuu viidestä tiiviistä kaupunkikeskuksesta. Espoosta löytyy niin kulttuuria ja luontoa kuin innovaatioita ja teknologiaakin. Espoo haluaa olla hyvä kotiseutu kaikille, syntyperäisille espoolaisille ja muualta muuttaneille. Ohjelmassa luontoa, kulttuuria ja teknologiaa Espoon kotiseutupäivien ohjelmassa tulee olemaan kotiseutupäivien odotettua ohjelmaa: seminaari, avajaiset, vuosikokous ja juhlava gaala. Päivien aikana järjestetään myös useita kaikille avoimia tapahtumia, joihin voivat osallistua kaikki lähiseudun asukkaat ja kotiseutupäivien väki. Oh- jelman suunnittelussa on ollut mukana myös Ammattikorkeakoulu Laurea ja sen opiskelijat. Leppävaarassa Viaporin torilla paikallisten yhdistysten toimintaa esitellään Espoon kaupunginosayhdistysten liiton EKYL:in järjestämillä markkinoilla, joilla on tarjolla myös herkkuja maakunnista ja lähialueelta sekä laadukkaita käsityötuotteita. Päivien seminaari käsittelee elinkeinoelämää, kulttuuria ja kansainvälistä kotiseutua. Kotiseutupäivien retkillä puolestaan esitellään muun muassa Espoon museoita, kartanoita ja luontoa, mutta myös teknologiaa, yrityselämää ja innovaatioita. Usean vuoden tauon jälkeen myös sunnuntaille on tiedossa koko perheen kaikille avoin päätöstapahtuma. Espoon kotiseutupäivien pääjärjestäjä on ensimmäistä kertaa Suomen Kotiseutuliitto, yhteistyössä Espoon kaupungin ja Espoon kaupunginosayhdistysten liiton EKYL:in kanssa. Kotiseutupäivien koko ohjelma julkaistaan keväällä JV Kotiseutupäivien yhteydessä järjestetään markkinat Leppävaaran Viaporin torilla, jossa Leppävaara-seura järjestää perinteisiä Raittikarnevaaleja. Kuva: Leppävaara-seura, Ralf Holm. Kotiseutuposti 4/

16 Kansainvälisyyttä ja uutta virtaa vapaaehtoisista Kansainvälinen työleiri herättää tavallisesti laajaa kiinnostusta paikkakunnalla. Voisiko se olla tapa houkutella oman kylän nuoria mukaan kotiseututoimintaan? Kuva: Allianssi. Vapaaehtoisleirin järjestäminen on oiva mahdollisuus saada raikas kansainvälinen tuulahdus omalle kotiseudulle. Kansainvälisellä vapaaehtoisleirillä 5 20 ulkomaisen vapaaehtoisen ryhmä työskentelee parin viikon ajan esimerkiksi kunnallisen nuorisotoimen, työpajan, tapahtuman, paikallisen yhdistyksen, kylän tai muun yleishyödyllisen projektin hyväksi. Leirien tavoitteena on tarjota mahdollisuus tehdä jotain hyödyllistä paikallisen yhteisön hyväksi ja edistää kulttuurienvälistä oppimista. Työ voi olla mitä tahansa työtä, joka ei vaadi erityisosaamista. Viime vuosina vapaaehtoiset ovat olleet mukana muun muassa erilaisten tapahtumien järjestämisessä, siistineet ympäristöä, kitkeneet vieraslajeja luonnosta, rakentaneet luontopolkuja ja merkinneet vaellusreittejä, tehneet yhteisötalojen ja muiden rakennusten maalausja kunnostustöitä, avustaneet kyläyhdistyksiä sekä toimineet lasten ja nuorten leirien apuohjaajina. Työtä tehdään yleensä tuntia viikossa. Vapaaehtoiset tulevat eri puolilta maailmaa, suurin osa Euroopasta. Allianssin nuorisovaihto on jäsenenä eurooppalaisten vapaaehtoistyöjärjestöjen verkostossa ja ulkomaiset vapaaehtoiset tulevat partnerijärjestöjemme kautta. He ovat pääasiassa vuotiaita nuoria aikuisia, jotka haluavat saada uusia kokemuksia tehden jotain yleishyödyllistä, samalla tutustuen paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Leiri-isäntä vastaa työn suunnittelusta ja ohjauksesta sekä hoitaa vapaaehtoisten ylläpidon. Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa eikä päivärahaa. Kansainvälinen vapaaehtoisleiri on tilaisuus ihmisille kohdata, oppia uutta ja luoda kontakteja yli kulttuurirajojen. Yhdessä saadaan parissa viikossa aikaan tehtyä hanke, joka muutoin voisi olla haastava toteuttaa. Konkreettinen työ auttaa yhteisöllisyyden kehittymisessä ja kansainvälinen ryhmä herättää laajaa kiinnostusta. Leirit ovat hyvä tapa lisätä oman hankkeen tunnettuutta, sillä niin paikallinen kuin alueellinen media on yleensä kiinnostunut kansainvälisistä vapaaehtoisista. Näistä linkeistä lisää tietoa: fi/allianssi/nuorisovaihto/vapaaehtoisleirit-mediassa-2014/primapaper, TIINA HOKKANEN Lisätietoa myös: alli.fi, puh Kotiseutuposti 4/ 2014

17 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Tekniikan ja teollisuuden perintö tutuksi 2015 Vääksyn mylly Asikkalassa. Vuotta 2015 vietetään teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotena. Päätöksen asiasta teki Euroopan neuvosto vuonna 2013 useiden eurooppalaisten teollisuusperintöjärjestöjen aloitteesta. Teeman tavoitteena on tehdä laajalti tunnetuksi teollisuuden ja tekniikan monipuolista historiaa järjestämällä esimerkiksi tutustumiskäyntejä, matkailureittejä, näyttelyitä, kokouksia ja luentosarjoja. Tähän mennessä 45 eurooppalaista valtiota on jo ilmoittautunut mukaan kampanjaan, joukossa tietenkin myös Suomi. Ratkaisevaa teemavuoden onnistumisen kannalta on ollut, että teollisuuden ja tekniikan perintö otettiin vuoden 2015 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaksi. Suomen aloitteesta teollisuusteema valittiin 50 valtiota käsittävän European Heritage Days -ohjelman pääteemaksi vuonna Keskeinen osa paikkakuntien identiteettiä Teollisuusympäristöt ovat merkittävällä tavalla luoneet monen suomalaisen paikkakunnan identiteettiä ja vaikuttaneet monipuolisesti niin paikalliskulttuuriin kuin kotiseutuhenkeenkin. Teollisuuden varsin nopea rakennemuutos on kuitenkin vieraannuttanut erityisesti nuoret oman ympäristönsä historiallisesta taustasta. Teollisuustilojen uuskäyttö ja kokonaisten teollisuusalueiden avautuminen on toisaalta tuonut perinteisesti suljetut ympäristöt julkiseen käyttöön. Museosta tuttu kirjoituskone Teknisen kehityksen kiivas tahti on tehnyt monista viime vuosikymmenten koneista ja laitteista uusille sukupolville vieraita. Erityisesti tiedonvälityksen ja tietoliikenteen muutos on johtanut siihen, että kirjoituskoneet, lankapuhelimet ja puhelinvastaajat ovat pian vain museoista tuttuja. Taskumme ovat nyt täynnä tekniikkaa, joka on jo ensi vuonna tekniikan perintöä. Teollisuustyötä tehdään edelleen ja tekniikan alan ammattilaisia tarvitaan jatkossakin. On tärkeää esitellä teollisuuden ja tekniikan kehitystä sekä näiden alojen kulttuurista merkitystä. Lapset ja nuoret, päiväkodit ja koulut, ovat keskeisessä roolissa suunniteltaessa vuoden 2015 kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia. LAURI PUTKONEN Teollisuusperintöseura Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä Kotiseutuposti 4/

18 Kotiseutuliitto kerää tietoa kotiseutuaiheisista verkkojulkaisuista Oletko tehnyt tai lukenut kotiseutuaiheisen tai paikallishistoriaa käsittelevän verkkojulkaisun? Lähetä meille tiedoksi verkkojulkaisun nimi ja osoite. Olemme kiitollisia myös mahdollisista lisätiedoista, esimerkiksi julkaisuprojektin lyhyt kuvaus (kuka/ketkä, missä, milloin). Voit lähettää myös yleisiä tietoja hankkeen toteutuksesta, kuten kokemuksia siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Kokoamme aiheesta tietokantaa, jonka julkaisemme ensi vuoden aikana. Lisätietoja käytämme taustamateriaalina verkkojulkaisujen ja digitointihankkeiden tilan selvittämisessä. Lisätiedot ja vinkit: järjestöpäällikkö Liisa Lohtander UUSIA KOTISEUTULIITON JÄSENIÄ Ala-Temmeksen Kyläyhdistys ry Juopulin kyläyhdistys ry Kalvola-Seura ry Karjalohjan Kotiseutuyhdistys ry Marttila-Seura ry Salonpojat ry Suomen Asutusmuseosäätiö Tarvasjoen Nuorisoseura ry Autenttinen asutustila Lapinlahdella Kotiseutuliiton tuore jäsen Suomen Asutusmuseosäätiö ylläpitää Suomen Asutusmuseota Lapinlahden Alapitkällä. Museo vaalii asutustiloilla sodan jälkeen asuneiden ihmisten muistoa sekä kertoo elämästä maatiloilla ennen tietoyhteiskuntaa. Museokokonaisuuteen kuuluvat vuonna 1952 valmistunut täysin alkuperäisessa asussa säilynyt rintamamiestalo-tyyppinen päärakennus, navetta ylisineen, rantasauna sekä puimala. Tila kuului Anni ja Yrjö Mure -nimisille sisaruksille, joilla ei ollut perillisiä, ja se jäi tyhjilleen vuonna Säästäväiset sisarukset eivät hävittäneet mitään ja hankkivat niukasti uusia tavaroita. Kaikki museon esineet kuuluvat taloon. Mitään ei ole tuotu muualta, säätiön puheenjohtaja Pekka Mikkonen kertoo. Museo perustettiin vuonna 2000 Lapinlahden karjalaisten aloitteesta. AH Asutusmuseo on avoinna tilauksesta ryhmille ympäri vuoden. Kesällä museo ja kahvio avataan satunnaisia piipahtajia varten ja pihalle hankitaan kesäkanoja. Pihapiirissä on myös suomenhevosia. Kuva: Hannu Heikkilä. 18 Kotiseutuposti 4/ 2014

19 Asuuko sinussa kirjailija...? Pöytälaatikoiden kätköistä kirjoiksi ja kansiin! Digipainotekniikka mahdollistaa kirjojen painamisen vaikka yksittäiskappaleina. Kysy meiltä neuvoja ja saata hengentuotteesi muidenkin saataville! Painamme vuosien kokemuksella myös seurojen ja yhdistysten lehdet sekä vuosikertomukset, kalenterit ja kortit myös varainhankintaan. Karkkilan Painopalvelu Oy Yrittäjäntie 53, Karkkila Kotiseutuposti 4/

20 Vuosikirja 2014 tilattavissa Kannen suunnittelu: Nalle Ritvola. Kotiseutu 2014 on nyt tilattavissa. Kirjan teema kotiseututyön uudet ja vanhat muodot heijastaa yhteiskunnan nopeaa kehitystä. Muutos näkyy kotiseututyössä varsinkin kaupungeissa, joissa kotiseututyöstä on tullut monenkirjavaa ja usein projektiluontoista katufestivaalien ja fasilitoitujen työpajojen järjestämistä ja vaikkapa kaupunkiviljelyä. Uudentyyppisen toiminnan rinnalla jatkaa hyvissä voimissa perinteinen kotiseututoiminta kotiseutumies Esko Aaltosen hengessä. Forssalaisesta Aaltosesta kerrotaan kolmessa kirjan artikkelissa. Kaikkiaan lähes 170-sivuisessa kirjassa on 25 pientä ja suurta artikkelia, joita yhdistää rakkaus kotiseutuun. Kotiseututoiminnan lisäksi artikkeleissa käsitellään mm. Karjalankannaksen paluumuuttajia, saunoja ja seurantaloja. Kirjan voi tilata Kotiseutuliitosta 25 euron hintaan (jäsenille 20 euroa). AH Ehdota artikkelia 2015 teemana aineeton kulttuuriperintö Vuoden 2015 Kotiseutu-vuosikirjan teemana ovat aineettoman kulttuuriperinnön ilmenemismuodot. Aineeton kulttuuriperintö on juuri nyt mielenkiinnon kohteena, kun Suomi hyväksyi vuonna 2013 Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Aihetta voidaan käsitellä mm. siitä näkökulmasta, miten aineeton kulttuuriperintö ilmenee kielessä ja suullisessa perinteessä. Sen lisäksi toimituskunta voi päättää julkaista vuosikirjassa myös muita ajankohtaisia artikkeleita. Odotamme nyt mielenkiinnolla ehdotuksianne vuosikirjan artikkeleiksi. Ehdotus voi olla joko tuoretta tieteellistä kulttuuriperintötutkimusta popularisoiva artikkeli tai tapauslähtöinen artikkeli, joka nostaa kokemukset yleiselle tasolle. Ehdotuksessa pyydetään esittämään artikkelin aihe ja kuvaamaan sisältö lyhyesti ja selkeästi sen merkitys perustellen. Toivomme, että ilmoitatte samalla arvion artikkelin pituudesta. Vuoden 2014 vuosikirjassa artikkelien pituudet jakautuivat kolmeen ryhmään: merkkiä, merkkiä ja merkkiä. Artikkeliehdotuksia voi lähettää 20. tammikuuta asti. Vuosikirjaan valituista aiheista ilmoitetaan tekijöille helmikuun ensimmäisellä viikolla. Varsinaisten artikkelikäsikirjoitusten kirjoittamiseen on aikaa 10. huhtikuuta saakka. Tarkemmat ohjeet ilmoitetaan varsinaisen kirjoituspyynnön yhteydessä. Kirjan päätoimittajana toimii Riitta Vanhatalo. Toimituskunnan muut jäsenet ovat Seppo Knuuttila, Rauno Lahtinen, Liisa Lohtander, Pia Puntanen ja Janne Vilkuna. Kotiseutu-vuosikirjan tehtävänä on popularisoida ajankohtaista kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja käydä keskustelua kotiseudusta ja kulttuurista. Vuoden 2015 vuosikirja ilmestyy syksyllä sekä painettuna että vapaasti luettavana nettiversiona. Julkaisun painoversio jaetaan jäsenetuna Kotiseutuliiton jäsenyhteisöille ja Kotiseutuklubin jäsenille. Sen voi tilata myös erikseen. Artikkeleista ei makseta korvausta. Artikkeliehdotukset: 20 Kotiseutuposti 4/ 2014

21 Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä asetettu Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, museologian professori Janne Vilkuna on nimitetty jäseneksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämään aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmään. Ryhmä toimii asiantuntijana sekä ohjaavana toimielimenä etsittäessä Suomen kannalta sopivinta toimintamallia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanoksi. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna Suomessa sopimus astui voimaan Sen toimeenpanosta vastaa Museovirasto. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii kansatieteen professori Katriina Siivonen Hel- singin yliopistosta. Muita jäseniä ovat tutkija Johanna Björkholm Åbo Akademista, koordinaattori Minna Heikkinen Nuorisotyön tallentamiskeskus Nuoperista, kasvatustieteen professori Reijo Kupiainen Tampereen yliopistosta, kansanmusiikin tutkimuksen dosentti Hannu Saha Tampereen yliopistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistonjohtaja Lauri Harvilahti, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, Arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen, erityisasiantuntija Toni Suutari Kotimaisten kielten keskuksesta sekä saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on laaja aineettomasta kulttuuriperinnöstä kertova kokoelma. Kuvat: Anna-Maija Halme. Kotiseutuposti 4/

22 Onnea väitelleelle! Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo väitteli marraskuussa Tampereen yliopistossa vuorovaikutuksen yhteydestä verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin. JULKAISUJA Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin Riitta Vanhatalo. Tampere University Press E-kirja: Verkostot on usein nähty ihanteelliseksi yhteistyön muodoksi, mutta näin ei välttämättä ole. Kansalaisvaikuttamisen verkostoissa ruohonjuuritason toimintaan voi osallistua monin tavoin ja monenlaisissa rooleissa. Keskitetty päätöksenteko tuottaa kuitenkin verkostoon hierarkkisuutta, mikä vähentää enemmistön osallistumismahdollisuuksia. Suomalainen ideaalimaisema näyttämön tyyppikulisseissa Rauni Ollikainen, Unigrafia Näyttämöiden taustalle maalattuja kulisseja on käytetty aikanaan yleisesti teattereissa, mutta nykyisin maalattuja maisemakulisseja voi nähdä lähinnä enää seurantaloilla. Rauni Ollikainen on väitöskirjassaan tutkinut näyttämöiden historiallisia metsä- ja maisemakulisseja sekä maisemamaalaustaiteen ideaalimaisemia. Tutkimuksessa on hyödynnetty Kotiseutuliiton seurantaloarkiston aineistoa. 22 Kotiseutuposti 4/ 2014

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Aika: 16.6.2015 klo 13.00 14.40 Paikka: Hotelli Atlas, Kuopio Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (-) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas (-) Jäsenet: Annukka Alppi (x) Rauno

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/7 Hallitus 24.9.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/7 Hallitus 24.9.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 24.9.2015 Sivu 1 / 6 Aika: 24.9.2015 klo 12.00 15.00 Paikka: Uudenmaan liitto, Esterinportti 2B, Länsi-Pasila / 2. kerroksen Visio-kabinetti Läsnä Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Jäsenet: Kirsi

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Aika: 28.4.2016 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( )

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/7 Hallitus 24.9.2015 Sivu 1 / 7

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/7 Hallitus 24.9.2015 Sivu 1 / 7 Hallitus 24.9.2015 Sivu 1 / 7 Aika: 24.9.2015 klo 12.00 15.00 Paikka: Uudenmaan liitto, Esterinportti 2B, Länsi-Pasila / 2. kerroksen Visio-kabinetti Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja:

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla. Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto

Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla. Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto Oulussa 16.5.2014 1 Toimivan osallisuuden elementtejä Osallisuutta

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/4 Hallitus 24.4.2015 Sivu 1 / 7

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/4 Hallitus 24.4.2015 Sivu 1 / 7 Hallitus 24.4.2015 Sivu 1 / 7 Aika: 24.4.2015 klo 11.45 14.15 Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Ravintola Sevillan Fiesta-kabinetti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset:

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset: Vapaa-aikalautakunta 31 28.04.2015 Vapaa-aikalautakunta 44 27.05.2015 Kulttuuripalvelujen vuoden 2015 avustukset Vapla 28.04.2015 31 Valmistelija: kulttuurisihteeri Juhani Heinonen, puh. 02 761 1210 Vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE Pohjois-Karjalan Ely-keskus, TEkeskus, Tuupovaara- Seura, Joensuun kaupunki, EU:n sosiaalirahasto Joensuun maaseutualue muodostuu v. 2005 liitetyistä

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Yli-Ii. Kierikkikeskus

Yli-Ii. Kierikkikeskus Kierikkikeskus 6000 vuotta matkailua Kierikin historia Ensimmäiset kaivaukset1960 Yliopisto mukaan 1993 Purkajasuon löydöt 1995- Kierikkiprojekti 1996-2001 Kivikauden kylän rakentaminen Päärakennus avattiin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. JÄSENISTÖ... 5 2.1 YHTEISÖJÄSENET... 5 2.2 KOTISEUTUKLUBI... 5 3. HALLINTO... 5 3.1 VUOSIKOKOUS... 5 3.2 VALTUUSTON VAALIN VALMISTELUVALIOKUNTA... 6

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/8 Hallitus 22.10.2015 Sivu 1 / 8

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/8 Hallitus 22.10.2015 Sivu 1 / 8 Hallitus 22.10.2015 Sivu 1 / 8 Aika: 22.10.2015 klo 12.00 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Lounas: klo 11.00 Ravintola China (Annankatu 26, Helsinki) Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja:

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli. Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo 24.1.2014 FM Pia Puntanen

Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli. Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo 24.1.2014 FM Pia Puntanen Kulttuuriperintö haltuun - Mikkelin malli Mistä tulet Etelä-Karjala? Imatran Kulttuuritalo 24.1.2014 FM Pia Puntanen Taustaa 2000-luvun loppupuolella sukupolvenvaihdos julkishallinnossa ja yrityksissä

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

Pohjalainen talo Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella 23.-24.9.2010

Pohjalainen talo Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella 23.-24.9.2010 Pohjalainen talo Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella 23.-24.9.2010 Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella Pohjalainen talo Aika torstai-perjantai 23.-24.9.2010 Paikka

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot