UUDEN SUKUPOLVEN AUTOLAUTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN SUKUPOLVEN AUTOLAUTTA"

Transkriptio

1 UUDEN SUKUPOLVEN AUTOLAUTTA Uudenlainen matkustaja autolauttakonsepti Itämeren liikenteeseen Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Teollinen muotoilu Kevät 2006 Jani Similä

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tausta Tarkoitus ja tavoitteet.7 2. ITÄMEREN MATKUSTAJA AUTOLAUTTALIIKENNE Historia ja kehitys Nykytilanne Tulevaisuuden haasteita Erikoistuminen Yksilölliset tarpeet ja vaihteleva matkustamisen tarve Ympäristö Energia ja kustannustehokkuus MATKUSTAJA AUTOLAUTTA Autolautan kehitys Alustyyppi ja ominaispiirteet Hotellitoiminnot Matkustajahytit Yleiset tilat Miehistötilat Autokansi ja rahtitilat Laivatoiminnot Autolauttatyypit Haasteet NÄKÖKULMIA MATKAILUUN JA VAPAA AJANVIETTOON Demografiset ja sosiokulttuuriset muutokset Ikärakenteen muutos

3 4.1.2 Koulutus ja työrakenteen muutos Perherakenteen muutos Sukupuolirakenteen muutos Etnisen rakenteen muutos Ympäristömuutokset Taloudelliset ja poliittiset muutokset Teknologiset muutokset Matkailussa ja vapaa ajanvietossa vaikuttavat trendit Vapaa ajan lisääntyminen ( Leisure Time Boom ) Liikematkailu Hyvinvointi Seniorimatkailu Teemamatkailu Virtuaalimatkailu MUOTOILUKOHTEENA MATKUSTAJALAIVA Laivamuotoilu tänään Aluksen eksteriööri eli ulkopintojen muotoilu Aluksen interiööri eli sisätilojen muotoilu Aluksen linjat eli runkomuoto Matkustaja autolautta toiminnallisena ympäristönä Matkustaja autolautta muotoiltavana kokonaisuutena MATKUSTAJA AUTOLAUTTAKONSEPTI Lähtökohta Keskeiset ominaisuudet, toiminnot ja järjestelmät Matkustaja autolauttakonsepti Tilaerittely ja yleiskuva Ulkomuoto Palvelut 87 3

4 7. POHDINTA Uudenlainen matkustaja autolautta? Lopuksi...94 LÄHTEET...96 LIITTEET

5 1. JOHDANTO 1.1 TAUSTA Itämeren meriliikenteellä on pitkä historia aina 1000 luvulla merta kyntäneistä kauppalaivoista nykyaikaisiin loistoristeilijöihin. Suomesta käsin on toisen maailmansodan päättymisen jälkeen toiminut turvallinen, ympärivuotinen matkustajaliikenne muun muassa Tallinnaan, Ruotsiin ja Saksaan ajoittain on risteilty myös Neuvostoliittoon. Matkustaja autolautat yleistyivät Suomessa 1960 luvulla ja ne ovat säilyttäneet suosionsa nykypäiviin saakka. Perinteinen matkustaja autolautalla matkustamisesta saavutettu hyöty muihin ulkomaille suuntautuviin julkisen matkustamisen muotoihin nähden on ollut oman auton saaminen mukaan matkalle ja ryhmissä tehdyt linja automatkat. Matkustaja autolautalla yhdistyvät kiireetön, viihtyisä ja monivirikkeinen ympäristö, sekä meri ilmasto ja matkustaminen. Varustamot ovat 80 luvulta asti suuren suosion myötä vastanneet kysyntään nostamalla kapasiteettiaan. Tänä päivänä perinteisten ruotsinristeilyjen menettäessä suosiotaan, kysynnän hiipuessa ja Tallinnan liikenteen tullessa vahvasti mukaan kilpailuun, on tilanne johtanut nopeasti ylikapasiteettiin. Nykyisten arvioiden mukaan Itämerellä toimii aluksia reilusti yli tarpeen ja vähemmilläkin lähdöillä matkustajamäärät säilyisivät entisellään (Varsinais Suomen Yrittäjä 2005). Risteilyjen suosiota on pitkän aikaa pidetty strategisesti yllä tarjoamalla matkustajille edullisia matkalippuja. Vaikka lipunmyyntitulot ovat tällaisen toiminnan seurauksena laskeneet, on myyntiä laivalla kuitenkin onnistuttu lisäämään. Puoli ilmaiset risteilyt eivät kuitenkaan riitä enää kattamaan laivojen korkeita käyttökustannuksia, joita ovat pääasiassa nostaneet korkeat palkka ja polttoainekustannukset. Esimerkiksi Silja Linen polttoainekustannukset ovat, edellisvuoteen verrattuna, viimeisen puolen vuoden aikana olleet 4,6 miljoonaa euroa aiempaa korkeammat (Varsinais Suomen Yrittäjä 2005). Varustamojen toimintaa on kiristänyt myös verovapaan kaupankäynnin romahtaminen. Verovapaat ostokset ja alkoholijuomien hakeminen laivoilta on ollut suomalaisten keskuudessa suosittua ja monien syy käydä risteilyillä verovapaa kauppa onkin ollut varustamoille yksi merkittävimmistä tulon lähteistä. Viime vuosina siihen liittyvissä lainsäädännöissä on kuitenkin tapahtunut muutoksia varustamoille epäedullisempaan suuntaan. Vuonna 1999 voimaan astunut lainsäädäntö kielsi verovapaan myynnin Itämeren Merenkurkussa. Helsingistä ja Turusta Tukholmaan lähtevillä laivoilla 5

6 verovapaa myynti saatiin pidettyä niiden poiketessa matkallaan Maarianhaminassa. Viron liittyessä EU:hun vuonna 2004, otettiin Suomessa käyttöön uusi alkoholiverotusta koskeva lainsäädäntö. Seurauksena alkoholijuomien hinta putosi tuntuvasti maissa, jolloin laivat edullisten alkoholijuomien hankintapaikkana menettivät suosiotaan. Tilanne pahenee edelleen Ruotsin alentaessa alkoholiverotustaan (Virkkunen 2005). Nykytilanne on varustamojen kannalta hankala, sillä matkalippujen hintoja on ylikapasiteetin ja kovan kilpailun vuoksi ollut vaikea lähteä nostamaan. Korottaessa hintoja tulevat matkustajat vaatimaan ajanmukaisempaa palvelua ja parempaa vastinetta rahoilleen. Esimerkiksi Silja Line ja Viking Line, juuri tilaamaansa XPRS lauttaa lukuun ottamatta, eivät ole vuosikausiin investoineet uuteen kalustoon ja vanhentuneilla aluksilla matkustajien kehittyneisiin vaatimuksiin on vaikea vastata. Kynnys kaluston uusimiseen on suuri, sillä investoinnit tulevat hitaan reagoinnin vuoksi kalliiksi (Virkkunen 2005). Matkustaja autolauttaa leimaa nykyään vahvasti sen imagon vakiintuneisuus ja risteilyjen sisällön yksipuolisuus. Edullisten risteilyjen ja paikkojen nopean saatavuuden vuoksi nuoriso on omaksunut lautat erinomaisina juhlimisen paikkoina. Juhliminen on vaatinut veronsa ja nykyiset alukset ovat suurien kävijämäärien jäljiltä kuluneita. Varsinainen sisältö on ollut yksipuolista ja lähtökohdat mittakaavaltaan suurempien ja vetovoimaisempien elämysten syntymiseen ovat olleet huonot. Nyt olisikin hyvä aika löytää uusia, houkuttelevia konsepteja Itämeren matkustaja autolauttamarkkinoille. Kun lippujen hinnat saadaan ensin perustellusti ylös, pystytään matkustajille tarjoamaan enemmän sisältöä. Nykyisten matkustaja autolauttojen suuri koko tarjoaisi erinomaiset puitteet mittakaavaltaan suurempien tapahtumien, kuten esimerkiksi konserttien järjestämiseen. Risteilyjen kysynnän laskiessa on rahtiliikenteen kysyntä samanaikaisesti kasvanut. Tilanne on luonut painetta yhdistetyn matkustaja ja rahtiliikenteen kehittämisen suuntaan. Tällä hetkellä parhaiten markkinoilla kerrotaankin pärjäävän matkustaja ja rahtiliikenteen yhdistävät RoPax alukset 1 (Varsinais Suomen Yrittäjä 2005). Ympäristötietoisuuden lisääntymisen myötä ympäristökysymykset ovat nousseet vahvasti esiin, ja näihin kysymyksiin varustamojen on pystyttävä vastaamaan Itämeren pahasti vaurioitunutta ekosysteemiä käyttäessään. Taloudellisten ja ympäristöllisten ongelmien 1 Matkustaja ja rahtiliikenteessä toimiva laiva. Matkustaja autolauttatyypit esitellään myöhemmin luvussa 3. 6

7 kasvaessa varustamojen ja laivanrakentajien on pystyttävä yhä tehokkaammin ennustamaan, mikä on taloudellisesti kannattavaa ja teknillisesti mahdollista. Itämeren matkustajalauttaliikenne on monessakin suhteessa uusien haasteiden edessä. 1.2 TARKOITUS JA TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena on tarkastella Itämeren liikenteessä, siellä operoivissa aluksissa, yhteiskunnassa, matkailussa ja vapaa ajanvietossa ja laivanrakennusteollisuudessa tapahtunutta kehitystä ja esittää lopputuloksena uudentyyppinen matkustaja autolauttakonsepti Itämeren liikenteeseen. Tutkielman toisessa luvussa käydään läpi Itämeren matkustaja autolauttaliikenteen historiaa ja kuvataan pääpiirteittäin Itämeren matkustajaliikenteen kehitysvaiheita. Luvun lopussa pohditaan haasteita, joita nykytilanne on matkustaja autolauttaliikenteelle asettanut. Kolmannessa luvussa esitetään matkustaja autolautan kehityshistoriaa, määritellään alustyyppi, käydään läpi sen tyypillisiä ominaispiirteitä ja esitellään nykyiset, yleisesti käytössä olevat autolauttatyypit. Lukujen kaksi ja kolme ensisijaisena tavoitteena on ollut taustatutkimuksen avulla perehtyä käsiteltävään aiheeseen ja luoda näin hyvät lähtökohdat tulevaa konseptisuunnittelutyötä varten. Toissijaisena tavoitteena on antaa lukijalle riittävä kuva Itämeren matkustaja autolauttaliikenteestä sekä siellä liikennöivistä matkustaja autolautoista. Neljännessä luvussa keskitytään yhteiskunnassa ja sen rakenteissa tapahtuneisiin muutoksiin. Selvityksen tarkoitus on tunnistaa matkailuun ja vapaa ajan viettoon vaikuttavia tekijöitä ja rinnastaa niitä osittain myös merimatkailun kontekstiin. Viidennessä luvussa pohditaan matkustaja autolauttaa muotoilijan näkökulmasta ja pyritään jakamaan se muotoilijan kannalta kiinnostaviin osa alueisiin. Kuudes luku sisältää varsinaisen konseptisuunnitteluprosessin ja sen kuvauksen. Lopullinen matkustaja autolauttakonsepti esitetään yleisjärjestelykuvauksen, kolmiulotteisen mallin ja skenaarioiden avulla. Yleisjärjestelykuvaus esittelee laivan keskeiset tilat ja palvelut ja kuvaa niiden sijoittumista aluksessa. Kolmiulotteisen mallin avulla esitetään aluksen ulkoisia ominaisuuksia ja muotoiluratkaisuja. Skenaarioiden avulla pyritään havainnollistamaan matkustajien näkökulmasta uudenlaisia toimintoja ja palveluja. Luvussa seitsemän esitän johtopäätökseni konseptisuunnitteluprosessista ja analysoin lopullista matkustaja autolauttakonseptia. 7

8 2 ITÄMEREN MATKUSTAJA AUTOLAUTTALIIKENNE 2.1 HISTORIA JA KEHITYS Matkailijan ihmeellinen maailma (Kostiainen et al. 2004, ) ja Laiva saapui Helsinkiin (Blomgren et al. 1996) kertovat Suomen meriliikenteen historiasta. Suomi on tärkeä esimerkkimaa meriliikenteen ja laivanrakentamisen historiassa. Säännöllisen matkustajaliikenteen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1897, kun Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore perustettiin tarpeeseen saada ympärivuotinen matkustaja ja rahtiliikenne Turun ja Tukholman välille. Ensimmäisen maailmansodan, joka lamaannutti Suomen merenkulun lähes täysin, jälkeen vuonna 1918 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO), Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore ja Stockholms Redirektiebolag Svea sopivat uudelleen yhteisestä Turku Tukholma liikenteestä. Laivaliikenne osoitti elpymistään, kunnes toinen maailmansota katkaisi jälleen merenkulun. Matkustajalaivaliikennettä ylläpidettiin sotien aikana ainoastaan Turun ja Tukholman välillä, missä liikennöivät Suomen Höyrylaiva Oy:n alukset s/s Oihonna ja s/s Arcturus, sekä Boreyhtiön s/s Bore I ja s/s Nordstjernan. Sotalasten kuljetukseen osallistuneiden alusten liikennöinti ei ollut turvallista, sillä ilmapommitukset ja sukellusveneet uhkasivat alusten toimintaa jatkuvasti. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen meriliikenne alkoi jälleen osoittaa elpymisen merkkejä. Matkustaminen Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen kasvatti suosiotaan ja Helsingistä risteiltiin muun muassa Kööpenhaminaan, Leningradiin, Lyypekkiin, Riikaan ja Travemündeen. Toisen maailmansodan jälkeinen meriliikenne Tallinnaan käynnistyi uudelleen vasta vuonna 1965, jolloin merireitillä palvelivat eestiläinen Vanemuine ja Suomen Höyrylaiva Oy:n omistama Wellamo. Henkilöautojen määrä kasvoi Suomessa 1960 luvulla ja autolauttojen käyttöönotto lisäsi merimatkailua entisestään. Yhdistämällä lauttamatka ja autoilu, oli entistä helpompaa tehdä lyhyitä matkoja ympäröiviin naapurimaihin. Suomen meriliikenteen kehitys poikkesi muista maista, sillä samaan aikaan kun lisääntyvä lentoliikenne 1900 luvun puolessa välissä kasvatti suosiotaan muualla maailmassa meriliikenteen kustannuksella, jatkoivat matkustajamäärät Suomen meriliikenteessä kasvuaan. Vuosien välisenä aikana Suomen ja Ruotsin välinen meriliikenne kymmenkertaistui. Myös 8

9 Pohjoismaiden passivapauden astuminen voimaan vuonna 1954 merkitsi osaltaan uutta alkua Suomen ja Ruotsin väliselle meriliikenteelle. Ensimmäiset varsinaiset matkustaja autolautat aloittivat liikennöinnin 1950 luvun lopulla, kun ahvenanmaalaiset ja ruotsalaiset aloittivat lauttaliikenteen Roslagenin satamista Maarianhaminaan ja Korppoon Galtbyhyn. Kesäkuussa 1959 matkustaja autolautta s/s Viking teki ensimmäisen matkansa Korppoosta Ruotsin Graddöhön. Höyrylaivojen aika alkoi Itämerellä olla ohi ja moottorialusten läpimurto matkustajaliikenteessä tapahtui 1960 luvulla. Aiempaa suuremmat matkustajamäärät vaativat entistä nopeampia aluksia, ja 1960 rakennettu matkustaja autolautta Bore oli viimeinen höyrykäyttöinen alus yhdessä Svea Jarlin (1962) kanssa. Tasaisemman käyntinsä vuoksi pitkään matkustajaliikenteessä palvelleet höyrylaivat eivät pärjänneet enää kilpailussa nopeammille diesel käyttöisille jälkeläisilleen. Nykyinen Viking Line Abp, suomalaisille yksi tämän hetken tunnetuimmista suurista varustamoista teki alkuaan kun Ålandsfärja Ab:nakin aiemmin tunnettu varustamo Rederi Ab Vikinglinjen perustettiin vuonna Sen ensimmäinen alus, jo aiemmin mainittu Skotlannissa 1924 valmistunut s/s Viking (entinen s/s Dinard) palveli varustamon käytössä vuosina metriä pitkä alus pystyi kuljettamaan 88 henkilöautoa 19 solmun nopeudella. Ensimmäisenä kesäkautenaan alus kuljetti yhteensä matkustajaa ja 6000 autoa. Vuonna 1963 Rederi Ab Vikinglinjen sai uudeksi nimekseen SF Linjen. Varustamon kaikki alukset palvelivat tuolloin Maarianhaminan ja Graddön välillä, ja yhtiö keskittyi ainoastaan matkustaja autolauttaliikenteeseen. Vuonna 1966 perustettiin markkinointiyhtiö Vikinglinja, jonka muodostivat SF Linjen, Rederi Ab Sally, Rederi Ab Solstad ja Rederi Ab Slite. Samana vuonna sovittiin Naantalin kaupungin kanssa sopimus liikenteestä Naantalin ja Kapellskärin välillä. Liikenne Turun ja Tukholman välillä aloitettiin vuonna Vuonna 1974 Vikinglinja laajensi toimintaansa myös Helsinki Tukholma merireitille luvun lopulla oli Suomen ja Ruotsin välillä mahdollista matkustaa myös Vaasasta Ruotsiin. Varsinainen uranuurtaja Suomen ja Ruotsin välisessä matkustajaautolauttaliikenteessä oli vuonna 1948 perustettu Redirektiebolaget Vasa Umeå, joka myöhemmin tunnettiin Vasa Umeå Ab:na. Vuosien 1958 ja 1966 välisenä aikana varustamo kuljetti yhteensä matkustajaa ja autoa Vaasan ja Uumajan välillä. 9

10 Suomesta on tehty laivamatkoja Ruotsin lisäksi myös Baltian maihin, Saksaan ja Venäjälle. Oy Siljavarustamon perustivat vuonna 1957 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö, Höyrylaivaosakeyhtiö Bore ja Svea varustamot. Silja yhtiön ensimmäinen matkustajalaiva s/s Silja hankittiin vuonna 1957 Helsingin ja Tukholman väliseen liikenteeseen, josta se myöhemmin vuonna 1961 siirtyi liikennöimään Helsinki Travemünde linjalle. Suora matkustaja autolauttaliikenne Saksaan avattiin vuonna Ensimmäinen Saksaan päin palvellut varsinainen matkustaja autolautta oli m/s Hansa Express. Myöhemmin vuonna 1966 liikennöinnin aloitti myös m/s Finnhansa. Vuonna 1970 Oy Siljavarustamo vaihtoi nimensä Oy Silja Line Ab:ksi. Wärtsilän telakalla 1977 valmistunut kuuluisa GTS Finnjet siirtyi Siljan laivueeseen vuonna 1987, ja se palveli pitkään Suomen ja Saksan välisessä meriliikenteessä. Säännöllisen reittiliikenteen alkaessa Viroon 1920 luvulla oli meriliikenne Suomenlahden yli vilkasta. Vuonna 1927 poistettiin viisumi ja myöhemmin myös hankalat passimuodollisuudet. Matkustajaliikenne Suomen ja Viron välillä loppui kuitenkin vuonna 1940 Viron miehitykseen. Kun laivaliikenne avattiin uudelleen vuonna 1965, 25 vuoden tauon jälkeen, kääntyivät matkustajamäärät jälleen nopeaan kasvuun luvun loppuun mennessä Suomen ja Viron välillä matkusti vuosittain noin henkeä. Kuuluisa m/s Georg Ots aloitti liikennöintinsä vuonna 1980 Helsingin ja Tallinnan välillä. Tuolloin matkustajia Suomen ja Viron välillä oli jo kymmenkertainen määrä, noin matkustajaa vuodessa. Viron itsenäistyessä vuonna 1991 matkustajamäärät Helsingin ja Tallinnan välillä kasvoivat jälleen räjähdysmäisen nopeasti, saavuttaen huippunsa vuosituhannen vaihteessa (Huttunen 2002) luvulla matkustajaliikenteen kasvu oli nopeinta Turun ja Maarianhaminan satamissa. Ruotsista Suomeen matkustaminen oli suosittua ja Maarianhamina oli 1980 luvulle asti Suomen vilkkain satama. Helsinki, Naantali ja Vaasa olivat Maarianhaminan ja Turun jälkeen seuraavaksi vilkkaimmat satamat. Mainituista satamista Turku ja Helsinki ovat säilyneet vilkkaina, mutta Naantali, Maarianhamina ja Vaasa ovat menettäneet asemaansa. Turku on tänään Maarianhaminan kautta Ruotsiin kulkevien matkustaja autolauttojen tärkein satama, Helsingin tullessa toiseksi (Kostiainen et al. 2004, ). Turun satamasta on muodostunut myös Suomen tärkeimpiä rahtiväyliä ja Turusta löytyy Suomen ainoa junalauttasatama. Turun sataman merkitys Skandinavian tavaraliikenteen porttina on tärkeä ja tarve rahtiliikenteelle suurta (Varsinais Suomen Yrittäjä 2005). Helsingistä on muodostunut Turkua enemmän huviristeilyjä tarjoava satama, ja monet sieltä lähtevistä aluksista ovatkin 10

11 erikoistuneet ainoastaan matkustajien viihdyttämiseen. Helsingin ja Tallinnan välinen nopea merireitti on puolestaan suosittu ostos ja liikematkojen keskuudessa (Huttunen 2002). 2.2 NYKYTILANNE Itämerellä toimii tänä päivänä vilkas matkustajaliikenne. Vaikka matkustajamäärät osoittavatkin vakiintumisen merkkejä, ovat ne lähimenneisyydessä kasvaneet voimakkaasti. Jo pelkästään Suomen ja Ruotsin välisessä meriliikenteessä matkustajamäärät ovat 1980 luvulta lähtien lähes kaksinkertaistuneet noin viiden vuoden välein luvun lopussa noin kahdeksan miljoonaa ihmistä matkusti vuosittain meriteitse Suomen ja Ruotsin väliä. Vertailun vuoksi matkustajia oli tuolloin puolet enemmän kuin Pohjois Amerikan meriliikenteessä yhteensä (Levander et al. 1989, 2). Tänä päivänä Suomen matkustaja autolauttaliikenteessä kolme merkittävintä kilpailijaa ovat Silja Line, Tallink ja Viking Line. Viking Linen 2005 julkaiseman osavuosikatsauksen mukaan matkustajamäärät olivat toimintavuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana matkustajaa kasvua kerrotaan olleen 5,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (Viking Line 2005). Vuoden 2004 vuosikatsauksensa mukaan Silja Line kuljetti Suomen, Ruotsin ja Tallinnan välisessä meriliikenteessä yhteensä matkustajaa ja autoa (Silja Line 2005). Tallink kuljetti samana vuonna Helsingin ja Tallinnan välillä noin 3,3 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 15,8 prosenttia enemmän edelliseen tilikauteen verrattuna (Tallink 2005). Tallink, Suomen meriliikenteen uusin tulokas, johtaa kilpailua Helsingin ja Tallinnan välisessä meriliikenteessä ja on vuodesta 2000 lähtien vahvistanut asemaansa investoimalla säännöllisesti uuteen kalustoon. Vuonna 2002 valmistuneen m/s Romantikan, 2004 valmistuneen m/s Victorian ja keväällä 2006 valmistuvan m/s Galaxyn lisäksi Tallink on tilannut Aker Finnyardsilta 2007 valmistuvan nopean autolautan ja 2008 valmistuvan, vielä nimettömänä pysyneen, m/s Galaxyn sisaraluksen (Aker Finnyards 2005; Tallink 2005). Taloussanomat ( , 2 3) kertoo Tallinkia kiinnostavan myös Helsinki Tukholma linjan risteilytoiminta, jossa Tallink sen suomalaisen toimitusjohtajan Keijo Mehtosen mukaan liikennöisi kesään 2008 mennessä. Turun ja Tukholman välillä lisääntyneen rahtiliikenteen kerrotaan myös kiinnostavan Tallinkia (Varsinais Suomen logistiikkakeskus 2005). 11

12 Silja Linen viimeisin hankinta on 1993 Saksassa Meyer Werftin telakalla valmistunut m/s Europa. Viking Linen aluksista uusin on vuonna 1989 valmistunut m/s Cinderella. Molemmat, sekä Viking Line että Silja Line ovat hankinnoissaan huomattavasti Tallinkia jäljessä, mikä antaa kilpailuetua Tallinkin moderneille aluksille. Kilpailuetua virolaiselle varustamolle antaa myös edullisemman työvoiman saatavuus (Virkkunen 2005). Kilpailussa huonoiten on menestynyt talousvaikeuksiin ajautunut Silja Line, jonka sen omistaja Sea Containers Ltd. on hiljattain ilmoittanut myytäväksi. Tallinkin kilpailuetua kaventaakseen Viking Line on pitkästä aikaa tilannut uudentyyppisen matkustaja autolautan Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen, sekä optiot kahdelle vastaavanlaiselle alukselle. Viking XPRS on uudentyyppinen nopea matkustaja autolautta, joille on lisääntyvää kysyntää myös Helsinki Tallinna merireitillä (Aker Finnyards 2005; Viking Line 2005). Kaikki mainitut kolme varustamoa toimivat linja, virkistys, ja rahtiliikenteessä useilla eri aluksilla ja alustyypeillä. Vakiintuneet kohteet Suomesta käsin ovat Tukholma, Tallinna ja Pietari. Myös Latvian pääkaupunkiin Riikaan tehdään ajoittaisia risteilyjä. Tukholmaan liikennöivät alukset pysähtyvät matkallaan Maarianhaminassa, mikä mahdollistaa verovapaan kaupan niiden kohdalla. Lähtösatamina Suomen puolella toimivat Helsinki ja Turku. Mainittujen kolmen suurimman varustamon lisäksi matkustaja autolauttamatkoja tarjoaa muun muassa kreikkalainen varustamo Superfast merireitillä Hanko Rostock, Finnlines merireiteillä Helsinki Travemünde ja Naantali Kapellskär, ja RG Line merireiteillä Vaasa Uumaja ja Vaasa Sundsvall. Turusta Tukholmaan laivamatkoja tarjoaa myös Silja Linen tytäryhtiö Seawind Line kahdella junakansin varustetulla RoPax aluksellaan. Helsingin ja Tallinnan välisessä meriliikenteessä kilpailevat lisäksi Eckerö Line, sekä Nordic Jet Line ja Linda Line pienikokoisilla, mutta nopeilla katamaraanialuksillaan. 12

13 Kuva 1: Suomen merireittejä. Helsingin ja Tallinnan välinen meriliikenne on, osaksi lyhyen välimatkansa vuoksi säilynyt erityisen vilkkaana. Suurten matkustaja autolauttojen lisäksi Helsingin ja Tallinnan välillä palvelevat pienet ja nopeat autolautat. Suurten matkustaja autolauttojen tavoin ne eivät pysty kilpailemaan monipuolisella palvelutarjonnalla, mutta sen sijaan ne pystyvät runsaassa tunnissa kuljettamaan Helsingistä Tallinnaan matkustajaa ja henkilöautoa. Kapasiteetiltaan pienemmät matkustaja autolautat kilpailevatkin viihdepalvelujen sijasta nopeudellaan ja päivittäisten vuorojensa määrällä. Korkean solmun nopeutensa ansiosta nämä alukset pystyvät tekemään useita edestakaisia vuoroja päivässä, tarjoten näin asiakkailleen joustavammat aikataulut. Nopeuden lisäksi myös edulliset lipunhinnat motivoivat käyttämään näitä aluksia. 13

14 2.3 TULEVAISUUDEN HAASTEITA Itämeren vilkas matkustaja autolauttaliikenne on murrostilassa. Suominen (2005) kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa kovan kilpailun, tax free hyödyn menettämisen ja polttoainekustannusten nousun ajaneen laivaliikenteen hankalaan tilanteeseen. Talousvaikeuksiin ajautuneen Silja Linen suomalaisen toimitusjohtajan, Antti Pankakosken mukaan runsaasta kysynnästä huolimatta kapasiteettia on liikaa. Turun kauppakorkeakoulun merenkulkulaitoksen professori Jorma Taina ennustaa varustamojen välisen hintataistelun kiihtyvän lähitulevaisuudessa vielä entisestään. Samaan aikaan kun kustannukset ovat korkean öljyn hinnan myötä nousseet ja risteilyn lumo on laskenut, on verovapaan myynnin viehätys romahtanut alkoholiverotuksen laskiessa maissa. Perinteisen ruotsinristeilyn vetovoima on 80 luvun huippuvuosiin verrattuna heikentynyt, sillä kaikki ovat käyneet jo risteilyllä ja ikääntynyttä huvittelumuotoa on vaikea saada säilymään entisellään. Yritysten keskuudessa suosittujen kongressiristeilyjen puolestaan pitää kilpailla kaikkien muiden kongressiristeilyjä järjestävien varustamojen kanssa. Varustamojen on tulevaisuudessa keksittävä uusia ja toimivia ratkaisuja, joilla houkutella ihmiset takaisin laivoille ja erottua paremmin muista kilpailijoista. Vaikka varustamoiden heikkoa taloudellista tilannetta on selitelty kasvaneilla polttoainekustannuksilla ja kilpailun kiristymisellä, on todellinen syy vanhentuneen konseptin kiinnostamattomuus. Ruotsinlaivat eivät enää ole samanlainen käsite kuin aiemmin, eivätkä verovapaa myynti ja nykyinen viihdetarjonta houkuttele ihmisiä laivoille entiseen tapaansa. Jorma Taina onkin puhunut nykyisen kaltaisen risteilykulttuurin elinkaaren päättymisestä Itämerellä. Laivat eivät hänen mukaansa ole onnistuneet uudistumaan, eikä matkustajille ei ole tarjottu uudenlaista ohjelmaa (Varsinais Suomen Yrittäjä 2005) ERIKOISTUMINEN Itämerellä matkustajia palvelee lukuisia matkustaja autolauttoja ja ne kaikki eivät voi menestyä kovassa kilpailussa. Edulliset risteilyt eivät enää tilanteessa auta ja varustamojen on keksittävä ratkaisuja, joilla risteilyihin saataisiin enemmän sisältöä ja sitä kautta lisää houkuttelevuutta. Sisällön jatkuva kehittäminen antaa mahdollisuuden yllättää matkustajat positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Jotta varustamot erottuisivat kilpailijoistaan ja saisivat matkustajat palaamaan juuri heidän laivoilleen, tulee niiden profiloitua tehokkaasti ja erottua kilpailijoistaan. 14

15 Tyytyväisyys, yllätyksellisyys ja elämyksellisyys ovat asioita, jotka saavat ihmiset palaamaan takaisin lautoille. Matkustajien alati yksilöityvät tarpeet tekevät tulevaisuuden vaikeasti ennustettavaksi. Mihin varustamojen tulisi suuntautua elämysristeilyyn, nopeaan ja monipuoliseen linjaliikenteeseen vai edullisiin matkoihin? Meriliikenne voidaan jakaa alusten käyttötarkoituksen mukaan vapaa ajan liikenteeseen ja kaupalliseen liikenteeseen; organisaatiomuodon mukaan hakurahtiliikenteeseen ja linjaliikenteeseen; liikennöintialueen mukaan valtameriliikenteeseen ja lähimerenkulkuun; kuljetettavan rahdin mukaan matkustajaliikenteeseen ja tavaraliikenteeseen. Tavaraliikenne jaotellaan matkustajaliikennettä monimutkaisemmin lastin olomuodon perusteella kuivaan irtolastiin (esimerkiksi malmi, hiili ja vilja irtolastialuksissa), nestemäiseen irtolastiin (raakaöljy, öljytuotteet ja kemikaalit säiliöaluksissa) ja kappaletavaraan (ro ro rahti, kappaletavara ja konttitavara) (Euroopan Unionin portaali 2005). Matkustajien lisäksi matkustaja autolauttojen pääasiallista rahtia ovat maantiekalustoon kuuluvat henkilöautot, yhdistelmäajoneuvot ja pakettiautot, sekä terminaalikalustoon kuuluvat trailerit, lauttavaunut ja kasetit. Pienen osan alusten lastista muodostavat muona ja kauppavarastot ja jätevarastot. Lastinkuljetuksen kannalta erikoistumisessa on kysymys rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista. Osa laivoista pystyy tilojensa puolesta kuljettamaan useita erilaisia lastiryhmiä, kun taas osa aluksista on erikoistunut tietyn lastiryhmän kuljetukseen. Eri lastiryhmät asettavat omat erityisvaatimuksensa niitä kuljettaville aluksille. Useita eri lastiryhmiä kuljettavien alusten kohdalla, ja erityisesti matkustajia kuljettavien alusten tapauksessa, nämä vaatimukset on huomioitava tarkasti. Kuljetettaessa esimerkiksi vaarallista lastia ja matkustajia, on vaarallinen lasti sijoitettava turvallisesti, viranomaisten asettamien ohjeiden mukaisesti. EU:ssa kuljetetaan vuosittain meriteitse kaikkiaan 350 miljoonaa matkustajaa, joista ainoastaan 4 miljoonaa matkustaa risteilyaluksilla (Euroopan Unionin portaali 2005). Matkustajaliikenteessä risteilyalusten ja matkustaja autolauttojen välinen ero on aiemmin ollut selkeä niillä molemmilla kuljetetaan matkustajia mutta eri tarkoituksessa. Risteilyliikenne on perinteisesti liittynyt lomailuun ja vapaa aikaan, kun taas matkustaja autolautat ovat olleet linjaliikenteessä toimivia, matkustajia pisteestä A pisteeseen B kuljettavia aluksia. Kilpailutilanteen kiristyessä ero ei enää ole näin selkeä ja suuret matkustaja autolautat ovatkin siirtyneet toiminnassaan ja palveluissaan hyvin lähelle risteilyaluksia. 15

16 Suuret loistoristeilijät herättävät paljon huomiota. Erikoistuminen pelkästään matkustajien viihdyttämiseen ei kuitenkaan välttämättä ole se paras ja ainoa vaihtoehto kilpailussa menestymiseen. Näyttääkin siltä, että tänä päivänä parhaiten kilpailussa menestyvät matkustaja ja rahtiliikenteen yhdistävät RoPax alukset, jotka soveltuvat kapasiteetiltaan sekä suurten rahtimäärien että matkustajien kuljetukseen. Itämerellä RoPax aluksilla toimivia varustamoja ovat muun muassa Helsingin ja Saksan välillä liikennöivät Superfast ja Finnlines varustamot. Kehityssuunta on näkynyt rahtikuljetuksiin erikoistuneiden varustamoiden tarpeessa investoida uuteen kalustoon, perinteisten rahtialusten matkustajatilojen ollessa riittämättömät pidemmille merimatkoille. Esimerkiksi Finnlines, vahvasti rahtiliikenteessä toimivana varustamona, on ryhtynyt panostamaan aiempaa monipuolisempiin aluksiin, jotka olisivat myös matkustajien näkökulmasta houkuttelevampia (Karjalainen 2006). Matkustajaliikenteestä tunnetussa Turun satamassa rahtiliikenteen rooli on noussut aiempaa vahvemmin esiin, sillä Turun asema Skandinavian tavaraliikenteen porttina on tärkeä ja tarve meriliikenteelle on suuri. Laantuva matkustajaliikenne luo lisää muutospaineita ja matkustajaliikenne tulee mahdollisesti jatkossa toimimaan enemmän rahtiliikenteen ehdoilla (Varsinais Suomen Yrittäjä 2005). Matkan nopeuden suhteen matkustaja autolauttaliikenteessä toimivat alukset voidaan jakaa karkeasti kahteen eri alustyyppiin: suuriin matkustaja autolauttoihin sekä pieniin ja nopeisiin matkustaja autolauttoihin. Pienten matkustaja autolauttojen käyttö lyhyillä etäisyyksillä on yleistynyt ja esimerkiksi nopean, alle kaksi tuntia kestävän matkustamisen suosio kasvaa Suomenlahdella jatkuvasti. Vuonna 2001 nopean liikenteen markkinaosuus nousi Helsinki Tallinna välillä koko laivaliikenteestä 34,2 prosenttiin, kun se vastaavasti vuonna 2000 oli 29,8 prosenttia (Huttunen 2002). Kasvaneista polttoainekustannuksista huolimatta varustamot ovat kiinnostuneet nopeiden alusten tuomista muista eduista. Sen sijaan että varustamot toimisivat tulevaisuudessa useilla erityyppisillä aluksilla, ovat ne siirtymässä suuriin ja nopeisiin yhdistelmäaluksiin, joissa yhdistyvät pienten, nopeiden ja suurten matkustaja ja rahtialusten hyvät ominaisuudet. Ihanteellinen alus on sellainen, joka on käytössä tehokas sekä nopeutensa, kokonsa että palveluidensa suhteen. Vaikka suurten, nopeiden alusten käyttökustannukset ovat pienempien alusten käyttökustannuksia suuremmat, antavat ne varustamoille kuitenkin enemmän joustavuutta vaihtelevien sesonkien ja markkinatilanteiden suhteen, ja lisäksi ne mahdollistavat alhaisemmilla alusmäärillä toimimisen, säästäen näin lopulta polttoainekulujen ja 16

17 miehistöpalkkioiden kokonaiskustannuksissa. Kehitys näyttääkin olevan menossa vauhdilla sekä matkustaja että rahtitiloiltaan tilavampien alusten suuntaan, jotka pystyvät tarvittaessa saavuttamaan lähes pienten, nopeiden matkustaja autolauttojen huippunopeuksia. Nopeat alukset mahdollistavat myös joustavammat aikataulut. Lyhyen matka ajan lisäksi lähtö ja saapumisajoista on muodostunut yhä kriittisempi tekijä. Matkustajat arvostavat lisääntyvästi sitä, että pystyvät lähtemään laivoille työajan jälkeen ja saapumaan määrän päähän inhimilliseen aikaan (Cruise & Ferry Info 2006, 6 7). Hullin ja Rotterdamin välillä liikennöivät, Euroopan suurimmat rahdin ja matkustajien kuljetukseen erikoistuneet RoPax lautat ovat P&O North Sea Ferries varustamon sisaralukset Pride of Rotterdam ja Pride of Hull. Alusten pituus on 215 metriä ja leveys 32 metriä. Syväys on ainoastaan 6,3 metriä, mikä mahdollistaa pääsyn mataliinkin satamiin. Molemmat sisaralukset tarjoavat viihtyisät ja monipuoliset matkustajatilat ja tilavat rahtikannet. Alusten tilat jakaantuvat kahdelletoista kannelle. Yleiset tilat sijaitsevat kansilla 8 ja 9, ja niiltä löytyy kahviloita, kauppoja, lastenhuone, kasino, baari, kaksi elokuvateatteria, viinibaari, a la carte ravintola, kaksikerroksinen viihdesalonki ja vastaanottotila. Kannella 12 sijaitsee aamiaisen tarjoilupaikkana ja iltaisin piano baarina toimiva Sky Lounge. Se on alusten ainoa julkinen tila, jolta pääsee ulos matkustajien käytössä olevalle tiikkipäällysteiselle ulkokannelle. Kuljettajien hytit ja yksityinen ravintola sijaitsevat laivan peräosassa kannella 7. Matkustajakansia yhdistävän portaikon lisäksi kaikkia kansia yhdistää katettu torniportaikko, joka toimii alusten pääkulkuväylänä lasitetusta portaikosta on erinomainen näkymä merelle. Matkustajahyttejä on yhteensä 546 ja vuodepaikkoja Matkustajahytit sijaitsevat kansilla 7, 8, 9 ja 10. Miehistöhytit sijaitsevat kannella 11. Matkustajien autoja varten aluksessa on 2,7 metriä korkea, 250 paikkainen autokansi. Lastauksen helpottamiseksi autokansi on erotettu muusta rahtitilasta ja se lastataan aluksen kyljessä sijaitsevan lastausportin kautta. Muu rahti siirretään alukseen peräportin kautta kannelle 3, josta rahti siirretään ramppeja pitkin edelleen muille kansille. Rahtitilaa on yhteensä kaistametriä, mikä tekee aluksista kilpailukykyiset myös rahtiliikenteessä. (The Website for the cruise and ship industry 2006.) 17

18 Kuva 2: Pride of Rotterdam. Norjalaisen Color Line varustamon, vuonna 2004 valmistunut m/s Color Fantasy on hyvä esimerkki matkustaja autolautasta, joka on kuitenkin palveluiltaan lähempänä risteilyalusta kuin perinteistä matkustaja autolauttaa (Color Line AS 2005). Color Fantasy toimii matkustajaautolauttojen tavoin linjaliikenteessä, mutta panostaa kuitenkin suuresti kokemukseen. Kaikki matkustajahytit ovat korkealuokkaisia ja niistä löytyy poikkeuksetta televisio, puhelin ja minibaari. Hyttien koossa ja varustelutasossa löytyy useita vaihtoehtoja: sviitti, fantasy luokka, merinäköala, promenadinäköala ja sisähytti. Ensiluokkaisen majoituksen lisäksi alus tarjoaa matkustajilleen hyvät ostosmahdollisuudet Silja Serenaden ja Silja Symphonyn kaltaisen 163 metriä pitkän atriumin varrella sijaitsevissa erikoisliikkeissä, ja sen alapuolella sijaitsevassa tax free myymälässä. Rentoutumista, kuntoilua ja itsensä hemmottelua varten alus tarjoaa hiussalongilla, saunalla, porealtailla, höyrykylvyllä ja hierovilla istuimilla varustetun modernin kylpylä ja kuntokeskuksen. Kylpyläosastolla on myös kaikenikäisten lapsien riemuksi Aqualand, josta löytyy poreallas, vesiliukumäki, suihkulähteitä, lintujen viserrystä ja ajoittaisia 18

19 sademyrskyjä tarjoava trooppinen ympäristö. Osastolta löytyy myös erillinen vauva allas perheen pienimmille. Viihdepuolella alus tarjoaa golf simulaattorin, pienen puttausviheriön, kasinon ja pelisalin. Tuoreimpia elokuvia esittävässä teatterissa on yhteensä 72 istumapaikkaa ja korkeatasoinen surround äänijärjestelmä. Lisäksi Fantasy Show Lounge tarjoaa matkustajille tanssi ja lauluesityksiä kahdesti illassa. Aluksen yökerhoissa aikuiset voivat iltaisin nauttia meripanoraamanäkymästä jazzin ja klassisen musiikin säestyksellä. Lapsille järjestetään alkoholittomia diskoja ja karaokeiltoja. Color Fantasylta löytyy kaikkiaan kahdeksan erilaista ravintolaa yksityisestä ruokasalongista hampurilaisravintolaan. Aluksen 1600 neliömetriä kattava konferenssialue tarjoaa paikat 850 osallistujalle. Konferenssitiloihin on asennettu langaton Internet yhteys, joka on kaikkien osallistujien käytössä. Pysyvää näyttelytilaa aluksella on 1400 neliömetriä ja tätä tilaa voidaan käyttää tarvittaessa myös autokantena. Color Fantasy tarjoaa paikat kaikkiaan 2750 matkustajille 968 hytissä. Autokansilla on tilaa 750 henkilöautolle. Muulle rahdille tilaa on varattu 1270 kaistametriä, mikä on verraten yli 2000 kaistametriä vähemmän kuin aiemmin esitellyissä Pride of Rotterdamissa ja Pride of Hullissa. Matkustajatilaa Color Fantasyssa on kuitenkin yli puolet enemmän ja kaupallisesta näkökulmasta sen voidaan sanoa erikoistuneen matkustajakuljetuksiin. Philip Dawson (2005) luonnehtii Designs 05 lehden artikkelissaan Color Fantasyn olevan enemmän autokannella varustettu, korkealuokkainen risteilyalus kuin matkustaja autolautta. Kuva 3: M/s Color Fantasy. 19

20 2.3.2 YKSILÖLLISET TARPEET JA VAIHTELEVA MATKUSTAMISEN TARVE Matkustajien yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on tärkeää. Suurilla matkustajaautolautoilla voi olla samanaikaisesti lähes kolmetuhatta matkustajaa ja useita erilaisia matkustajaryhmiä. Matkustajaryhmien tarpeet ja odotukset vaihtelevat laidasta laitaan joukosta löytyy lapsiperheitä, eläkeläisiä, nuoria, liikemiehiä ja reppureissaajia. Matkustajien maksukyky vaihtelee ja kaikkien tarpeet tulisi pystyä huomioimaan. Osa matkustajista on tullut laivalle rentoutumaan ja viettämään kiireetöntä elämää, ja he ovat valmiita käyttämään suuriakin summia laivan tarjoamiin palveluihin. Osa matkustajista voi olla esimerkiksi nopealla työmatkalla kaivaten yksityisyyttä ja luovaa ympäristöä. Monelle matkustajalle nopea ja edullinen kuljetus menee palvelujen edelle, mutta heidänkin kohdallaan viihtyisän ympäristön luominen on tärkeää, sillä esimerkiksi edullinen lentoliikenne kilpailee lisääntyvästi laivaliikenteen kanssa ja syyt laivalla matkustamisen löytyvät lopulta kuitenkin jostain muualta kuin nopeudesta. Toisistaan poikkeavien matkustajaryhmien sijoittaminen yhtä aikaa samalle alukselle voi olla haasteellista. Lauttojen kasvava koko mahdollistaa niiden suunnittelun niin, että erilaiset matkustajaryhmät ja heille tarjotut palvelut saadaan sijoiteltua tarvittaessa erilleen toisistaan. Näin mahdollisten häiriötekijöiden syntyminen pystytään minimoimaan. Laivojen vaihtelevaa asiakaskuntaa voidaan pyrkiä rytmittämään myös eri ajanjaksoille sijoittuvilla teemoilla siten, että samoista asioista kiinnostuneet asiakkaat saataisiin osallistumaan risteilyille samanaikaisesti. Esimerkki tällaisesta teemaristeilystä on vuosittain opiskelijoille m/s Silja Festivalilla järjestetty Goom risteilyjen sarja, joka vetää puoleensa tuhansia opiskelijoita ympäri Suomea. Goom risteilyn aikana koko alus on vuokrattu sunnuntaista torstaihin juhlivien opiskelijoiden käyttöön. Kirjoittaessani tätä tutkielmaa joulukuussa 2005 Helsingin Sanomien talousosion mainokset houkuttelevat laivalle pikkujoulutunnelmalla ja jouluostoksille Tallinnaan ja Tukholmaan. Jouluristeilyjen lisäksi Silja Linen verkkosivuilla tarjotaan muun muassa uudenvuodenristeilyjä, abiristeilyjä keväälle 2006 ja Georg Ots musikaalimatkaa Tallinnaan. Kilpailevan Viking Linen valikoimasta löytyy Kultainen linja tanssiristeily, Lady Line naistenristeily, Club Mini lastenristeily, herkutteluristeily ja Jazz Special musiikkiristeily. Suuret kulttuuritapahtumat laivoilta sen sijaan näyttävät puuttuvan. 90 luvulla suositut televisiovisailut ja lauantai illan viihdeohjelmat eivät houkuttele ihmisiä laivoille entiseen 20

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock Tallink Superfast Helsinki Rostock Rostock Helsinki Hyvä tietää YLEISTÄ: Passi/viisumi: Jokaisen Saksaan matkustavan on oman turvallisuutensa takia pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä tarvittaessa

Lisätiedot

Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla Reilua kilpailua?

Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla Reilua kilpailua? Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla Reilua kilpailua? Timo Lappi, toimitusjohtaja 25.6.2015 Kilpailuhäiriöt ilmiönä Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla ovat kasvaneet Alan palveluiden

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001

BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 Liikevaihto laski 5 % 86,93 miljoonaan euroon (91,78 miljoonaa euroa vuonna 2000). Liiketulokseksi muodostui 14,66 miljoonaa euroa (19,92 miljoonaa euroa). Tulos

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.11.2003-31.10.2004. Markkinakehitys

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.11.2003-31.10.2004. Markkinakehitys Takaisin TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.11.2003-31.10.2004 Markkinakehitys Ruotsin, Suomen ja Baltian maiden välisen laivaliikenteen kokonaismatkustajamäärä kasvoi 3,6 prosenttia eli 16,4 miljoonaan matkustajaan.

Lisätiedot

Pohjoisen Itämeren säännöllisen matkustajaalusliikenteen

Pohjoisen Itämeren säännöllisen matkustajaalusliikenteen Pohjoisen Itämeren säännöllisen matkustajaalusliikenteen nykytila ja tulevaisuus Salenius, Mika 2009 Laurea Kerava Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava Pohjoisen Itämeren säännöllisen matkustajaalusliikenteen

Lisätiedot

Perhelomat. Hinnasto 2013. Lapsihintaiset paikat ovat varattavissa vain suoraan Ikaalisten Matkatoimistosta, p. 03 45 800, avoinna ma-pe klo 9-17.

Perhelomat. Hinnasto 2013. Lapsihintaiset paikat ovat varattavissa vain suoraan Ikaalisten Matkatoimistosta, p. 03 45 800, avoinna ma-pe klo 9-17. Perhelomat Hinnasto 2013 Visit Denmark 06 Lapsihintaiset paikat ovat varattavissa vain suoraan Ikaalisten Matkatoimistosta, p. 03 45 800, avoinna ma-pe klo 9-17. Ikaalisten Matkatoimisto 2013 - Pidätämme

Lisätiedot

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 7.12.2010 Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS PANKKI- JA VAKUUTUSALALLA 2010 Sisällys JOHDANTO... 3 PANKKIALA - YKSITYISASIAKKAAT... 4 Asiakastyytyväisyys... 4 Asiakasuskollisuus...

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät Akkutoimiset porraskiipijät ihmiset SANO asettaa etusijalle! LIFTKAR PT PORRASKIIPIJÄT LIFTKAR PT ON TURVALLINEN PORTAISSA JA HELPPOKÄYTTÖINEN. ELÄMÄNLAATU ON ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISTA TÄYSILLÄ JA YHDESSÄ

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Tiimi Tapio Pitkäranta Toimitusjohtaja Tek.lis., Dipl.ins Valtteri Maja Tekniikka ja tuotekehitys Tekn. yo. Antti Bergholm Liiketoiminnan kehitys Dipl.ins.,

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet Rahtivarustamoiden ICT-haasteet ICT:n markkinanäkymät merillä 20.8.2015 ESL Shipping Oy Osa Helsingin pörssiin listattua Aspo-konsernia Varustamo aloittanut toiminnan vuonna 1949 Lastivolyymi 12,1 miljoonaa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ TILAT PARHAIMMALTA PAIKALTA MONENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA HaminaKotkan satama yritys- ja logistiikka-alueineen tarjoaa dynaamisen, monipuolisen sekä logistisesti

Lisätiedot

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet:

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Aro-Yhtymä Oy, Nissan Europe (valmistaja) ja Simetron Group

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT 11.6.2015. Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT 11.6.2015. Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT 11.6.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-3/2015 Power Plants, 18% Ship Power, 32% Services, 49% 2 Olemme

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Tehokas ja ympäristöystävällinen Avant 760i 4 AVANT MAGAZINE

Tehokas ja ympäristöystävällinen Avant 760i 4 AVANT MAGAZINE Tehokas ja ympärist Av 4 AVANTMAGAZINE öystävällinen ant 760i Avant-kuormaajasarja kokee jälleen kerran suuren mullistuksen kun kuormaajavalikoimaan liittyy uusi Avant 760i. Avant 760i on uusi kuormaajamalli

Lisätiedot

Estonia onnettomuus ja kansainvälisen merenkulun vakiintuneet käytännöt

Estonia onnettomuus ja kansainvälisen merenkulun vakiintuneet käytännöt Estonia onnettomuus ja kansainvälisen merenkulun vakiintuneet käytännöt Hannu Hänninen (hannu.hanninen@aalto.fi) Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Organisaatiot ja johtaminen Agenda Estonia - systeeminen

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015 Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin Jukka Vasama 17.11.2015 Suomalaisen laivanrakennuksen vahvuudet 2 Suomalaisen laivanrakennuteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaneet

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat Kuljetus Oy Håkan Eriksson Ab (+358400596227) M/S Superstar (TALLINK GRUPP) (EST +3726409800) (FIN +358918041) Majoitus Tallinn Spa & Conference Hotel (SADAMA 11A, TALLINN 10111 VIRO) (EST +3726301000)

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Stadin Rantaryhmä 18.4.2010 KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Taustaa Tämä pieni esiselvitys on tehty asiantuntijavoimin, realistiseksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenselän yli suunnitteilla

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Varausvahvistus/lasku 03.02.2016. Tuotteet. Erikoishinta urheiluryhmille MOBERG TOMI. Varaus nimellä: HYPO POJAT 02

Varausvahvistus/lasku 03.02.2016. Tuotteet. Erikoishinta urheiluryhmille MOBERG TOMI. Varaus nimellä: HYPO POJAT 02 Sivu MOBERG TOMI Varausvahvistus/lasku 03.02.206 Varausnumero 5075095 Turvanumero 4395 Teitä palveli Henriikka T. Pakettialennukset Meno-paluu Tuotteet Erikoishinta urheiluryhmille Varaus nimellä: HYPO

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Turun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos)

Turun Satama Oy. Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) 15.9.2015 Turun Satama Oy Jätehuoltosuunnitelma (luonnos) TURUN SATAMA OY, Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku, puh. 02 2674 111, faksi 02 2674 110 ÅBO HAMN AB, Hertig Johans parkgata 21, 20100

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla At Your Service! www.eslshipping.com Picture courtesy of Rosatomflot Älykäs meriteollisuus 21.4.2015 Mikki Koskinen Managing Director ESL Shipping Ltd Osa

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Liikekeskus ydinkeskustassa

Liikekeskus ydinkeskustassa LAPPEENRANTA Liikekeskus ydinkeskustassa kaupankäynnin keskipisteessä centrelappeenranta.fi Seitsemän kerrosta miljoonia asiakkaita vuodessa kivijalkatilat, myymälät, toimistot ja panoraamatoimistot keskellä

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

KYLMÄTEKNIIKKAA MODERNIIN MYYMÄLÄÄN

KYLMÄTEKNIIKKAA MODERNIIN MYYMÄLÄÄN KYLMÄTEKNIIKKAA MODERNIIN MYYMÄLÄÄN UUSI TÄYDELLINEN HUURRE BY ARNEG -KYLMÄKALUSTEMALLISTO KÄYTÄ KYLMÄÄ JÄRKEÄ KYLMÄKALUSTEHANKINNOISSA OTA KOKO URAKKA HUURTEELTA Huurre on tunnustettu kylmäalan kokonaisosaaja,

Lisätiedot