Joulukuusi kaadettiin ei kenenkään maalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulukuusi kaadettiin ei kenenkään maalta"

Transkriptio

1 Nro 2/2009 Joulukuu 2009 Joulua vietettiin rintamillakin. Joulukuusi kaadettiin metsästä sotatoimialueella ja koristeltiin komeaksi. Opiskelijaneito suri menetettyä opiskelupaikkakuntaa Kenttälotta, perniöläinen Sirkka Uusitalo, 92, muistelee ensimmäistä sotajoulua 1939: Se oli tosin pimeää aikaa. Talvisodan joulu oli synkkä joulu, tuskin sitä kukaan edes huomasi jouluksi. Valoja ei ollut missään. Uusitalo oli opiskelemassa Sortavalan opettajaseminaarissa talvisotaa edeltävänä syksynä, kun sota syttyi ja seminaarin ovet suljettiin. Jo pikkutytöstä lottana toiminut Sirkka Uusitalo halusi kuitenkin toimia kutsumuksensa mukaisesti. Talvisodan kylminä kuukausina hän toimi lääkintälottana Jyväskylän sotilassairaalassa. Olisin palannut Sortavalaan, mutta junalippua ostaessani lipunmyyjä kauhistui ja sanoi, että ei sinne rajalle enää kannata mennä, Sirkka Uusitalo muistelee. Palasin kotipitäjäni lottien päällikön luokse ja ilmoittauduin palvelukseen. Sotasairaalassa hoidettiin haavoittuneita ja paleltuneita sotilaita. Paleltumat olivat hirveitä, talvi oli kylmin miesmuistiin. Vaikka sotaaika oli vaikeata, erityisesti mieleeni on jäänyt talvisodan päättymispäivä Presidentti Ryti kertoi radiossa sodan päättyneen ja Karjalan jääneen rajan taakse, Uusitalo jatkaa. Ensireaktio rakkaan Sortavalan jäämisestä vihollisalueelle sai nuoren Lotan surulliseksi. Myös haavoittuneiden sotilaiden suru menetetyistä kodeista oli käsin kosketeltavaa. Tieto Karjalan tilanteesta sai sairaimmat sotilaat hourailemaan. Lohdutin heitä, pidin kädestä kiinni ja yhdessä rukoilimme. Huoli rajan taakse jääneistä omaisista oli suuri. Vasta tieto siitä, että Karjalan kansa oli lähtenyt vaeltamaan kohti muuta Suomea, sai muutaman sotilaan rauhoittumaan. Sattumia hernesopassa Välirauhan aikaan, , Sirkka Uusitalo suoritti kesken jääneet opettajaopinnot loppuun Raahen seminaarissa. Hän vannoi toimenlotan (myöhemmin käytettiin nimeä kenttälotta) lottalupauksen sitoutuen olemaan valmis palvelukseen liikekannallepanon yhteydessä määrättäviin lottatehtäviin myös kotipaikkakunnan ulkopuolelle. Niin vahva oli kutsumus lottatyöhön. Kaikki luokan tytöt olivat lottia. Ei se ollut mikään poliittinen asia vaan yhteistä sosiaalista osallistumista isänmaallisessa hengessä. 8-vuotiaana aloitettiin pikkulotissa ja 17-vuotiaana sai toimia sitten oikeana lottana. Tehtäviä oli erilaisia. Kesällä 1941 Uusitalo oli lomamatkalla ystäviensä kanssa pohjoisimmassa Lapissa, kun liikekannallepano alkoi. Toimenlotta kun olin, sain heti kutsun Limingan sotilaspiiriin ja sieltä käskyn lähteä itää kohti. Päätepistettä ei kerrottu. Matka tehtiin kuorma-auton lavalla. Tie kulki talvisodan runteleman Suomussalmen kautta Juntusrantaan. Siellä alkoivat työt lääkintälottana ensiapuparakissa. Kerran sotilaat havaitsivat metsässä kymmenkunta lehmää kulkemassa irrallaan. Ei ollut tietoa, kummalta puolelta rajaa ne olivat lähtöisin. Syksy oli jo tulossa, eikä niille lehmäparoille ollut mitään navettaa. Sotilaat laittoivat ne siististi lihoiksi. Siinä oli sitten sotapojilla sattumia hernesopassa jonkun aikaa enemmänkin. Lihaa lähetettiin muillekin joukko-osastoille. Hyvään tarpeeseen tulivat kaikki. Olot sairaalana toimineessa parakissa olivat ankeat. Parakkiin ei tullut vettä eikä sähköä. Petromax-öljylamppujen valossa tehtiin hoitotoimenpiteet. Pahimmin haavoittuneet yritettiin saada heti ensiavun jälkeen sotilassairaalaan rintama-alueen taakse. Onni onnettomuudessa oli erittäin taitava lääkäri, joka neuvoi ja auttoi minua. Toimin lääkintälottana yksin, kaveria ei ollut. Veden puute oli kova; lääkintämiehet olivat vedenkantajia. Puhtaat vaatteetkin sain itselleni kenttäpostilla kotoa, ja lähetin sitten pyykit taas äidille pestäviksi. Saksalaissotilaiden karmea joululoman aloitus Juntusrannassa toimiessaan Sirkka Uusitalo sai välillä tuntea myös saksalaisjoukkojen läsnäolon. Kenttäsairaalassa olleet sotilaspojat halusivat muistaa minua laululla Sirkan-päivänä, hain jauhoja ja rasvaa muonittajalta ja teimme poikien kanssa lettuja. Jostain kummasta muonituslotta oli saanut jopa saksalaista appelsiinimarmeladia. Meillä oli oikein iloiset kestit. Kiantajärven laajan vesistön erään salmen yli oli aurattu jäätie, jota eivät kuitenkaan raskaat ajoneuvot saaneet Joulukuusi kaadettiin ei kenenkään maalta SISÄLTÖ Liisa Tuominen Merkkipaaluja s. 2 Perniöläinen Sirkka Uusitalo toimi lottana sekä talvi- että jatkosodassa. Niistä vaikeista ajoista selvittiin. Pahimman tullen ajattelin, että minähän olen lotta! käyttää. Kummallakin rannalla oli sotilas vartiossa, etteivät bussit ja kuormurit pääse tielle. Saksalaisia sotilaita lomalle kuljettanut bussi kuitenkin pääsi ajamaan jäätielle, jonka jää ei kestänyt auton raskasta painoa. Bussi painui jään läpi salmen pohjaan. Vain kuljettaja ja edessä istunut upseeri sekä 3 rangaistavaksi vietävää sotilasta selviytyivät. Muut kokivat kohtalonsa Kiantajärven sylissä. Vartijasotilas oli nukahtanut; saksalaispojat eivät koskaan päässeet jouluksi kotiin, Uusitalo toteaa vieläkin surullisena. Joulu 1941 Jatkosodan ensimmäisen joulun muistan paljon kotoisampana ja juhlavampana kuin talvisodan joulu oli ollut. Kaadoimme kuusen metsästä ja koristelimme sen jollain käsiimme saaduilla joulukoristeilla. Kinkkuakin oli, ja lahjoja vaihdettiin. Paketteja tuli kotoa ja myös lahjoina osoitettuna tuntemattomalle sotilaalle, Sirkka Uusitalo kertoo. Sairaalaparakin penkillä oli lomalle lähteneen sotilaan siihen jättämä pianohaitari. Potilaat keksivät, että lotta soittaa. Se onnistuikin, koska soitin sattui olemaan pianohaitari. Missään ei ole jouluvirsi niin kauniisti soinut. Pojat lauloivat niin, että se taisi kuulua rintamalinjan toiselle puolelle saakka. Laulua jatkettiin myöhään. Rintamalta ei kuulunut pauketta. Siinä joulussa oli oikeata joulun tuntua. Sain minäkin pari pakettia, äidiltä joulutorttuja ja toisen tuntemattoman lähettämän paketin, mikä oli osoitettu till en av Finlands tappra lottor yhdelle Suomen urheista lotista. Se piti sisällään villajumpperin, jota sitten pidinkin koko talven. Asemasodan vaihe alkoi, ja Sirkka Uusitalo siirtyi opettajan tehtäviin Kiuruvedelle. Koulujen loma-ajat menivät pikkulottia kouluttaessa ja toimiessa Iisalmen sotilassairaalassa. Suomen Naisten Huoltosäätiö Kun Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin rauhanteon jälkeen 1944, sen toiminnan perintö siirtyi Suomen Naisten Huoltosäätiölle.. Sodan jälkeinen aika oli lotille vaikeaa aikaa. Piti ihan kuiskien puhua, ettei tullut tunnetuksi lottana. Voittajavaltion valvontaa pelättiin. Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa vapautti lopullisesti keskustelun ja kirjoittamisen Lotta Svärd -järjestön merkityksestä ja toiminnasta. Vuonna 2004 Huoltosäätiön nimi palautettiin Lotta Svärdiksi, 60 vuoden jälkeen. Tänä päivänä kouluissakin voidaan jo opettaa oikein, mikä merkitys lotilla oli kodin, kotiseudun ja isänmaan puolustamisessa, toteaa edelleen lottapukuansa ryhdikkäästi kantava Sirkka Uusitalo. Leena Liusvaara Sampsa Kataja Meidän on välitettävä jokaisesta suomalaisesta s. 2 Juhani Nummentalo Uutta asennetta päätöksentekoon s. 3 Ristikko s. 3 Tapahtumakalenteri s. 3 Jouko Laxell Talvisodasta 70 vuotta s. 4 Kaupungin talousjohtaja Seppo Juntti Käytännön ohjeita salolaisen perheen talouspulmiin s. 5 Martan keittokirja Apua ja valaistusta ruokatalouden monimutkaisiin ja tärkeisiin kysymyksiin s. 6 Varsinais-Suomen Kokoomus Kättä päälle -sopimus lasten kanssa s. 6 Tekniikalla ja taloudella mahdollisuus vähentää hajaasutusalueiden hiilijalanjälkeä s. 7 Salon kokoomusyhdistykset 2010 s. 7

2 70 vuotta sitten suomalaiset siirsivät sivuun sosiaaliset, poliittiset ja kielelliset ristiriidat yhteisen uhan edessä, syntyi käsite talvisodan henki. Kansallinen yhtenäisyys ja vastarinnan murtumattomuus mahdollistivat Suomen säilymisen itsenäisenä. Kysyin isältäni, mitä hän muistaa talvisodasta. Silloin 12-vuotiaan, yhteiskoulua käyneen pojan mieleen on jäänyt päällimmäiseksi maalle lähtö. Isoäiti ja kolme serkkupoikaa muuttivat Merikulmalle, kartanon tyhjään mäkitupaan. Isä pojista vanhimpana hoiti klapit metsästä. Isän isä oli sokeritehtaalla työnjohtajana, joten sokeria sentään riitti. Lotat tähystivät Uskelan kirkon tornissa pommikoneita. Sillankorvaan kuoli yksi kulkuri, joku toinenkin menetti henkensä. Karjalasta tuli valtava määrä pakolaisia. Lopuksi hän totesi: onneksi sota oli lyhyt. Ja kukapa sotaa kaipaisikaan. Tänä syksynä saavutettiin toinenkin merkkipaalu, 20 vuotta Berliinin muurin murtumisesta. DDR, Länsi- Saksa ja jaettu Berliini olivat aikanaan itsestäänselvyyksiä, kuten vähän aiemmin olivat vielä olleet Neuvostoliitto ja kylmä sotakin. Muurin murtuminen oli demokratian riemuvoitto - mutta oli Saksojen yhdistyminen myös iso taloudellinen ponnistus. Sama kehitys jatkuu edelleen. EU: n itälaajentuminen on ehdottomasti vahvistanut demokratiaa ja turvallisuutta Euroopassa, mutta se vaatii taloudellista solidaarisuutta vanhemmilta jäsenmailta. Samaan aikaan Berliinin muurin murtumisen juhlallisuuksien aikaan Merkkipaaluja Berliinin muurista ei paljoa ollut jäljellä jouluna tiedotusvälineissä näytettiin kuvaa uusimmalta muurilta, Israelin Länsirannalta. Toivottavasti silloin, kun omat tyttäreni ovat aikuisia, voidaan juhlia myös tämän muurin rauhanomaista murtumista. Nykyajan uhat Tänä päivänä sotaa todennäköisemmät uhat, joihin meidän pitää täällä varautua, ovat paljon käytännönläheisempiä. Osallistuin marraskuussa Salon kaupungin turvallisuuden hallinnan ja varautumisen suunnitteluseminaariin. Aihe tuntui ensin vähän vieraalta, mutta sen ajankohtaisuus avautui pian. Ensimmäinen uhka, jota käsiteltiin, oli sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen. Lyhyt sähkökatkos aiheuttaa vain vähän harmia, mutta jo vajaassa vuorokaudessa se tarkoittaa myös veden loppumista. Kotona kesäaikaan tämäkin vielä menettelisi, mutta esimerkiksi karjatilalla olisi nopeasti hätä kädessä. Työpaikat seisahtuisivat. Ja miten kaupunki tiedottaisi asukkaille toimintaohjeista, jos ei olisi sähköisiä tiedotusvälineitä? Puhelimet, televisiot, netti ja sähköposti poissa laskuista, lehteäkään ei painettaisi. Patterikäyttöinen radio tai autoradio sentään toimisi. Seminaarissa pohdittiin mitä voi tapahtua ja mitä siitä voi seurata Salossa. Ja miten siihen pitää varautua? Sivistystoimen työryhmässä todettiin, että ilman sähköä voi kouluissa silti opettaa, laulaa ja leikkiä ja että oppilaita voi käyttää tiedottamisen apuna viestin viejinä koteihin. Seminaarissa alustamassa ollut Bo Österlund kertoi käytännön esimerkin Nokian vesikriisistä: kun vedenjako autoista aloitettiin, ei kuntalaisilla ollutkaan vesiastioita, mihin vettä hakea. Joten sähkökatkoksen koittaessa lähettäkää lapset silti kouluun ja vesikatkojen varalta tarkistakaa, että huushollista löytyy ämpäreitä tai kanistereita. Rauhallista joulunalusaikaa toivottaen Liisa Tuominen puheenjohtaja Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja: Meidän on välitettävä jokaisesta suomalaisesta Politiikka kiehtoi Sampsa Katajaa jo kouluaikana ilman geeniperimää tai ympäristön esimerkkiä. Sampsa Kataja, 37-vuotias porilainen perheenisä, jalkapallon piilokärki, sissi, varatuomari ja kansanedustaja, on huolestunut siitä, miten kaikki suomalaiset selviävät tästä taantumasta. Meidän kaikkien on pidettävä huolta ja tehtävä kaikkemme sen eteen, että suomalaisilla olisi töitä, on hänen sanomansa tänään. Ihmisiin on luotava realistista uskoa tulevaisuuteen ja pidettävä ihmiset kiinni arjessa. Sampsa Kataja on nuori kansanedustajana - ensimmäistä kauttaan eduskunnassa - mutta poliitikkona hän on vanha tekijä 15 vuoden kokemuksellaan. Hän hakeutui politiikan piiriin jo kouluaikana ilman poliittista geeniperimää tai vanhempien esimerkkiä, kuten hän sanoo. Yhteiset asiat vain alkoivat kiinnostaa, ja luottamistehtäviä kertyi niin opiskelijamaailmassa kuin paikallispolitiikassakin. Sampsa Kataja valmistui Turun yliopistosta 1998 oikeustieteen kandidaatiksi, vuonna 1999 hänestä tuli varatuomari ja vuonna 2002 asianajaja. Tällä hetkellä hän toimii politiikan tehtävien ja luottamustoimien ohella varsinaisessa ammatissaan osakkaana asianajotoimistossa. Useimmiten hänet saa kiinni joko eduskunnasta tai hän tai istuu lentokoneessa tai autossa Helsingin ja Porin välillä. Perhe Porissa on sopeutunut isän reissaamiseen ja sitä paitsi isä panee aina kännykän äänettömälle kotioloissa (kansanedustajan posket hieman punehtuivat sanan aina kohdalla ). Onko ensimmäinen kausi kansanedustajana vastannut odotuksia? Onko tuore parlamentaarikko saanut äänensä kuuluviin? Kyllä minä tunnen, että olen päässyt vaikuttamaan. Tietysti alkua on helpottanut se, että olin jo silloin puoluehallituksessa, kun kokoomus pääsi hallitukseen, ja sain varapuheenjohtajana ääneni hyvin kuuluviin, sanoo Sampsa Kataja vakuuttavasti. Koko hänen olemuksensa on rauhallisen vakaa ja uskottava, kun hän puhuu työstään. Olen tyytyväinen siitä, että vaikka taantuma painaa päälle, olemme mm. veroratkaisuin pystyneet lisäämään suomalaisten ostovoimaa ja työnantajan maksujen pienentämisellä helpottamaan työllistämistä. Mitä on välittäminen? Haastateltavan puheessa toistuu usein sana välittää. Mitä hän tällä tarkoittaa? Välittämisessä on monta tasoa: voidaan puhua yksityisestä ja yhteiskunnallisesta välittämisestä. Ihmisethän eivät ole yhteiskuntaa varten, vaan yhteiskunta -valtiot ja kunnat - ovat ihmistä varten. Palveluiden on pelattava. Välittäminen lähtee meistä jokaisesta itsestämme ja läheisistämme, ei kukaan käske meitä välittämään, sanoo Kataja käsi sydämellä. Aihe on hänelle selvästi läheinen ja tärkeä. Välittämiseen kuuluu lisäksi ymmärrys siitä, mitä päätös saa aikaan ja mitä seurauksia sillä on siis empatiaa ja vastuuntuntoa. Työpaikalla se on välittämistä työtovereista, alaisista, työilmapiiristä. Tätä yritän noudattaa esimiehen ominaisuudessa toimiessani. Asianajajana olen nähnyt elämän eri puolet, ja se nurja puoli nostaa pintaan välittämisen tärkeyden. Sampsa Kataja lupaa hoitaa asioita rohkeudella, asiantuntemuksella ja ymmärryksellä. Rohkeus hänen mielestään on sitä, että seisoo sanojensa takana ja uskaltaa toimia toisin kuin ennen on tavattu toimia ja tehdä oikeaksi tuntemiaan ennakkoluulottomiakin ratkaisuja, vaikka tietää enemmistön ajattelevan toisin. Päätökset täytyy voida myös perustella hyvin, ja asioista täytyy olla valmis keskustelemaan, sanoo Kataja. Hänen mielestään politiikka ei saa olla sellaista, että yritetään aistia asioita etukäteen ja mennä virran mukana matalalla luovien. Hän on aina halunnut vaikuttaa, kuunnella ja keskustella. Asiantuntemus Sampsa Katajan, kolmen lapsen isän, mukaan ei ole pelkkää politiikan tuntemusta, työkokemusta ja oppineisuutta, vaan se on kokemusta omasta perheestä, isänä oloa, lapsiperheen arjen ymmärtämistä ja ajankohtaisten tapahtumien seuraamista. Katajan nettisivulla kannattajat ja ystävät luonnehtivat Katajaa mm. idearikkaaksi, määrätietoiseksi, johdonmukaiseksi ja vahvaksi osaajaksi? Eikö mitään negatiivista tai vähemmän kehuvaa? Selvästi ahdistuneena Kataja saa sanotuksi. No sitä nyt sanotaan kaikenlaista, ehkä noista joku saattaa pitää paikkansa, mutta saattaisi joku neuvottelukumppani sanoa itsepäiseksi ja periksiantamattomaksikin Kicksejä Kiskosta ja jalkapallokentältä Mistä nuori ja asialleen omistautunut kansanedustaja saa kicsejä? Haasteellisista neuvotteluista vai onnistuneista poliittisista aloitteista Kyllä ne parhaat hetket ovat Kiskon kesämökillä Määrjärven rannalla poikien kanssa kallioilla kiipeillessä ja luonnossa samoillessa ne ovat mahtavia hetkiä. Kaukana ovat valiokunnat, istunnot ja poliittiset kiemurat. Sampsa Kataja on myös innokas jalkapalloilija, hän pelaa piilokärkeä eduskunnan jalkapallojoukkueessa. Kunto- ja penkkiurheilukin menevät, eikä jääkiekkokaan ole vierasta. Ankarasti tivaamalla sai kansanedustajan tunnustamaan, että vaikka television katsominen jää työn vuoksi vähälle, Hauskat kotivideot täytyy lasten kanssa katsoa. Ja vaimon kanssa elokuvia. Neljän tunnin työmatkat kansanedustaja käyttää lukemiseen; työpapereiden lisäksi salkussa on Remestä, dekkareita ja tietenkin kasa sanomalehtiä. Ajan tasalla pitää pysyä niin Satakunnan kuin koko valtakunnankin asioista. Sampsa Katajan kotisivuilta löydät lisää Sampsan ajatuksia ja poliittisia kannanottoja eduskunta.fi Marja-Leena Ruostesaari

3 Uutta asennetta päätöksentekoon Salon kaupungin tulevien vuosien rakentaminen ja päätöksenteko vaatii päättäjiltä ja kaupungin työntekijöiltä uutta asennetta. Talouden taantuma näkyy Salossa vahvasti jo nyt ja tilanne huononee lähivuosina. Eniten kaupungin talouteen vaikuttaa yhteisöveron tuoton merkittävä lasku. Jyrkin muutos tapahtuu vuoden 2012 alusta, jolloin kuntaliitoksen yhdistymisavustus ja korotetut valtionosuudet jäävät pois. Samanaikaisesti poistuvat taantuman vuoksi korotetut yhteisövero-osuudet. Sopeuttamistarve on tuolloin jopa 20 miljoonan euron luokkaa. Menoja on karsittava radikaalisti ja samanaikaisesti pitää pystyä säilyttämään hyvä palvelutaso ja Salon vetovoimaisuus. Yhtälö on vaikea ja sen ratkaiseminen vaatii olennaisia toimintatapojen muutoksia. Talousarvio 2010 Kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden talousarviosta. Hallituksen esitys rakentuu kohtuullisen veroprosentin (18%) ja elvyttävien investointien pohjalle. Valtuusto ei varmaankaan hyväksy esitystä muitta mutkitta vaan puhetta ja äänestyksiä tulee riittämään. Suuri kiistakysymys tulee olemaan henkilöstömenojen kasvun hillintä. Kokoomuksen esityksestä hallitus päätti leikata henkilöstömenoja 0.5 %. Rahassa tämä merkitsee euroa. Eri hallinnonalat saisivat itse päättää miten ja mistä tämä 0.5% raapaistaan. Säästö voitaisiin toteuttaa esimerkiksi henkilöstön yhden päivän palkattomalla vapaapäivällä. Kovinkaan suurista talkoista ei siis vielä ole kysymys. Sen sijaan kyse on omaksuttavasta asenteesta, jota johtoportaan, ammattiyhdistysten ja poliittisten päättäjien pitäisi vastuullisesti tukea. Toinen kiistanalainen asia tulee varmaankin olemaan veden hinta. Tähän asti vesitaksaa on joissakin kunnissa tuettu keinotekoisesti verovaroin. Näin ei kuitenkaan voida enää kuntalain mukaisessa liikelaitosmallissa toimia vaan veden hinta tulee määräytymään todellisten kustannusten ja kulutuksen mukaan. Vetovoimainen Salo Salon menestys on omissa käsissämme. Sitä ei kuitenkaan rakenneta pelkästään tasapainottamalla tuloja ja menoja. Salon pitää olla vetovoimainen keskus, joka kiinnostaa uusia yrityksiä, osaavaa työvoimaa ja sen myötä niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia perheitä etenkin ruuhkaisen pääkaupunkiseudun suunnalta. Keinot voivat olla myös helposti toteutettavia ja edullisia. Esimerkiksi englanninkielisen perusopetuksen aloittaminen olisi asia, joka tukisi ulkomaalaisia perheitä ja antaisi suomalaisille perheille lisää valinnan vapautta. Toinen tärkeä asia on nykyistä joustavampi ja nopeampi maankäyttö- ja kaavoitustoimi, joka mahdollistaisi Saloon muuttoa harkitsevien yritysten ja ihmisten Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo kantaa huolta päätöksenteon hengestä. konkreettiset päätökset. Kuitenkin; talouden kriisi on tosiasia, joka tulee nostaa avoimesti esille. Jo nyt on tiedostettava, että ensi vuotta koskevat päätökset ovat vielä helpohkoja siihen nähden mitä tuleman pitää. Lähivuosina selviytymisemme edellyttää talvisodan henkeä: yhteistä pyrkimystä, valmiutta uhrata omiakin etuja ja maltillista, tosiasioihin perustuvaa päätöksentekoa. Juhani Nummentalo Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja TAPAHTUMA- KALENTERI To klo Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry:n syyskokous pidetään Salon kaupungin entisessä valtuustosalissa, Tehdaskatu 1, Salo. Käsitellään sääntömääräiset asiat; hallituksen valinta vuodelle 2010, talousarvio ja toimintasuunnitelma. Puoluetoimiston terveiset kokoukselle tuo järjestösihteeri Heikki Autto. Lisätiedot kunnallisjärjestön puheenjohtaja Liisa Tuominen *** La klo Kansanedustajien jouluglögit Salon torilla Tervetuloa tapaamaan salolaisia kansanedustajia Pertti Hemmilää ja Jouko Laxellia jouluglögin merkeissä Salon torille! *** Toivo elää -risteily Baltic Princess Neljäs kokoomusristeily kokoaa kokoomusvaikuttajat ministereistä paikallisyhdistyksiin yhteiselle matkalle hyvinvointiin. Varaa paikkasi nyt. Lisätiedot: hyvinvointiristeily Seuraa tapahtumakalenteria

4 Kansa taisteli - tutkijat kyseenalaistavat: Talvisodasta 70 vuotta op.fi pohjola.fi opkk.fi Etua elämään. OP-Pohjolasta. KULJETUSLIIKE RALF HELLSBERG OY Lämpötilasäädellyt elintarvikekuljetukset Gsm: JUHLA- JA PITOPALVELU JUKKAPEKKA Rauhalankatu 16, SALO. Puh. (02) , GSM Laatua, jonka aistit. Palvelua, josta nautit. Makua, johon ihastut. ASIANAJOTOIMISTO SALO Turuntie 7, Salo, puh , fax SOMERO Joensuuntie 13, Somero, puh Joachim von Ribbentropin ja Vjatseslav Molotovin tekemässä sopimuksessa pidättäydyttiin hyökkäämästä toista osapuolta vastaan. Sen sijaan epävirallisessa pöytäkirjassa sovittiin Eurooppa jakamisesta kahteen etupiiriin. Saksan ja Neuvostoliiton sopimus järkytti Eurooppaa. Suomi jätettiin suurvaltapelissä yksin. Apua ei saatu Englannilta, Ranskalta eikä Yhdysvalloilta vaan maamme joutui itse kestämään Ribbentropin sopimuksen seuraukset. Edes jatkosodassa länsimaista ei apua tullut. Siksi jouduttiin turvautumaan Saksan apuun. Marraskuun 30. päivänä alkanut talvisota päättyi lyhyeen. Talvisota kutsutaan 105 kunnian päiväksi, joiden aikana suomalaiset sotilaat taistelivat yhtenäisinä ylivoimaista vihollista vastaan. Neuvostojohto oletti murskaavansa Suomen kahdessa päivässä. Vaikka suomalaiset eivät olleet varustautuneet sotaan, he olivat erittäin kyvykkäitä talvisodankäyntiin. Suomalaiset joukot kulkivat sujuvasti suksilla, kun taas neuvostojoukot kulkivat jalan. Välittömästi sodan jälkeen syntyneillä ikäluokilla on isiensä ja äitiensä kautta tuntuma sotaan. Suuret ikäluokat tietävät, miten sotaa käytiin ja kuinka kauheata se oli. Nyt yliopistoissa tutkii talvi- ja jatkosotaa henkilöitä, joilla eivät ole kuulleet kertomuksia sodasta. Sotaa tutkitaan asiakirjojen ja arkistojen pohjalta ilman kosketusta sodanaikaisiin ihmisiin. Sodasta tulee teoreettinen ilmiö, jota voi arvioida Kylmälaitteiden asennus huolto myynti vuokraus 2000-luvun kehyksissä. 20. marraskuuta ilmestyneessä (Helsingin) Yliopistolehdessä tutkijat epäilevät, ettei kansa ollut yhtenäisesti sodan takana. He väittävät, että kansainvälisessä sotahistoriassa talvisotaa pidetään hyvänä sotana: Suomalaiset uskovat käyneensä parempaa, siistimpää ja kunniallisempaa sotaa kuin muu maailma. Nykytutkijoiden väitteissä unohdetaan itse asia: Suomi pakotettiin sotaan. Suomalaiset eivät sotaa halunneet. Olisi ollut täysin harkitsematonta aloittaa sota 180 miljoonan asukkaan suurvaltaa vastaan. Tutkijat ohittavat tyynesti myös sen tosiasian, että sotilaamme puolustivat suomalaista elämäntapaa ja pohjoismaisen yhteiskuntajärjestelmän takaamia vapauksia ja oikeuksia. Tutkijat tuntuvat paheksuvat sitä, että sotien jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä mentiin minimin kautta ja kerrottiin niukin mahdollinen versio Saksan rinnalla taistelusta. Ovatko nykytutkijat unohtaneet, että sotasyyllisyyteen asettaminen oli Neuvostoliiton vaatima toimenpide. Suomi oli torjunut neuvostomiehityksen, mutta heitä nöyryytettiin asettamalla kansan kunnioittamia valtiomiehiä syytteeseen sotarikoksista. Suomalaiset kysyivät toisiltaan, miksi valtiomiehiämme pitää asettaa syytteeseen, kun sodan aloitti Neuvostoliitto. Nykytutkijat unohtavat, että arvostettuja valtiomiehiämme nöyryytettiin sodan hävinneen valtion edustajina, ei sodan aloittaneina teurastajina. Vuokraa siirrettäviä pakaste- ja kylmävarastoja Puh. (02) Kailinniituntie 2, Halikko w w w.k y l m a p o j a t.f i Helsingin Yliopiston tohtoriassistentti Ilona Kemppainen katsoo, että suomalaisten ylivertaisesta kestokykyä on liioiteltu. Sota tuotti uupuneisuutta, joka heijastui seuraavaan polveen, ehkä seuraavaankin. Kemppainen ei tiedä, mistä kirjoittaa. Sotien jälkeen noin suomalaista asutettiin uudelleen. Tuhoutunut rakennuskanta oli jälleenrakennettava. Maaseudulle luotiin uutta pientilaa. Neuvostoliitolle maksetut sotakorvaukset käsittivät valtaisat junavaunullista suomalaisten laatutuotantoa. Näitä uupuneet suomalaiset tekivät sodan jälkeen. Talvi- ja jatkosodista alkaen suomalaiset valtiomiehet ovat pyrkineet vahvistamaan Suomen itsenäisyyttä. Viimeinenkin sodan aiheuttama riippuvuus murtui, kun Neuvostoliitto hajosi 1990-luvun lopussa. Pidän tarpeellisena, että nuorille sukupolville kerrotaan tosiasiat eli heidän isiensä ja äitiensä uhraukset Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin puolesta. Jouko Laxell kansanedustaja (viite: Henrik Meinander, historian professori, Jenni Kirves, valmistelee väitöskirjaa, Ilona Kemppainen, yhteiskuntahistorian tohtoriassistentti, Se suuri kertomus: Yliopistolehti ) HIRSITALOJA VEHASEN SAHA KRUUSILA Puh , fax Astrum. PALVELEVA AUTO- JA VENETALO SALON IMUAUTOT OY VARATTU Salo Paimio Wc-tankkien tyhjennykset Viemäreiden avaukset, puhdistukset ja sulatukset Viemäreiden kuvaukset Sadevesikaivojen puhdistukset Rasvakaivojen tyhjennykset Imuautopalvelut

5 Salolaisen perheen talouspulmat Kaupungin talousjohtaja Seppo Juntti antaa käytännön ohjeita... Olipa kerran perhe Salolainen, joka asui isossa talossa. Salolaisten perheessä oli ollut viime vuosina asiat hyvin, isä ja äiti kävivät töissä ja perheellä oli varaa matkustella ja harrastella kaikenlaista. Uusi omakotitalokin rakennettiin ja rantamajalla käytiin kalassa. Lapset harrastivat ja perhe kuljetti heitä erilaisiin tapahtumiin. Joka päivä oli jälkiruokaa kotona. Kyllä oli mukavaa! Vaan sitten kaikki muuttui. Isä jäi työttömäksi ja perheen rahantulo tyrehtyi. Lapsille ei voitukaan suoda enää ihan kaikkia harrastusmahdollisuuksia ja piti pohtia kesämökinkin myymistä. Kuinka tästä nyt selvittäisiin? Seppo Juntti, Salo-nimisen kaupungin rahakirstun ylivartija, kerrohan meille, mitä Salolaisen perheen nyt pitäisi tehdä? Suhdanteet vaihtelevat. Välillä menee paremmin ja välillä huonommin. Parempana aikana on tietenkin jäänyt jotakin sukan varteen. Tai ainakin pitäisi olla jäänyt? Jos niitä ei nuorella perheellä kuitenkaan ole, on istuttava alas koko perheen voimin ja laaditaan selviytymisstrategia. Jokainen kertoo ainakin yhden asian, mistä voi luopua ja mistä ei missään nimessä halua luopua ja sitten yhdessä päätetään, että näin me tehdään ja parempaan tulevaisuuteen uskoen jatketaan matkaa vähän vähempään tyytyen. Kannattaisiko se kesämökki merenrannalta myydä? Jos se on paikka, jossa sielu lepää, ei missään n i m e s - sä! Jos se on status myyntiin vaan. Jos se on jotakin siltä väliltä, voi ottaa aikalisän ja vaikka vuokrata sen pois ensi kesäksi. No, jotta isällä olisi jotain tekemistä ja perheen omaisuus kasvaisi, kannattaisiko nyt ottaa lisää pankista lainaa ja rakentaa toinen talo, jonka voisi sitten myöhemmin vaikka voitolla myydä? Moniammatillisuus on tietenkin tätä päivää, mutta jos urakointi ei istu perheen yhteisesti sopimaan selviytymisstrategiaan, kannattaa ehkä harkita jotakin muuta. Lainaa voisi ottaa vaikka oman ammattitaidon ylläpitämiseen, että on sitten taas valmis kun työelämä kutsuu. Kuten varmaan hoksasit, vertaus perheestä osui suoraan kotikaupunkiimme Saloon. Voiko kaupungin talousasioita ja perheen taloutta verrata toisiinsa? Miksei voi verrata. Sama perusperiaate on voimassa kummassakin yksikössä: menot eivät voi olla tuloja suurempia. Päättäjät tekevät päätöksiä tämän yhteisen perheemme talousasioissa. Mikä voisi olla suurin virhe minkä he nyt tekisivät? Suurin virhe voisi olla se, että ei tee mitään. Salo elää samojen talouden lainalaisuuksien maailmassa kuin muutkin Suomen kunnat. Lama-aika tuo haasteita, mutta ihan omilla päätöksillämme me määrittelemme tämän kaupungin tulevaisuuden. Leena Liusvaara RAKENNUSLIIKE T. RAUMAN OY Salo, Turuntie 8 puhelin , fax Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Salon Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9, Salo, KIINTEISTÖ LAXELL Hornink. 11 A 3 Puh Ympäristömme parhaaksi SALON JÄTEHUOLTO OY SALON HYÖTYKÄYTTÖ OY Satamakatu 31,24100 Salo Puh Fax Ruokala Margit Heinä Pitopalvelu Kiertokatu 2, SALO P. (02) GSM VAHVAA VÄLITYS- TOIMINTAA YLI NELJÄNNESVUOSISATA Satamakatu 4, Salo, toimisto , päivystys (02) Salon Keilahalli Urheilupuisto 9 SALO puh Kokous-, saunatilat ja ravintola. Kaikki palvelut saman katon alta hohtokeilailuineen Rakentajamestarit Oy Eerikinkatu 22 b Turku, puh Salo Asemakatu 7 2. krs SALO Kiinteistökolmio Oy Lkv Helsingintie 14, Salo puh. (02) Myllyojankatu 4, puh , Ma-pe 9-18, la PELTITÖITÄ ILMASTOINTIA Myllyojank. 8 Salo puh Astrum. OY

6 Martan Keittokirja: Apua ja valaistusta ruokatalouden monimutkaisiin ja tärkeisiin kysymyksiin Minkälaisia reseptejä käytettiin 70 vuotta sitten, kun Suomi oli talvisodassa? Martat varmaankin tietävät siispä yhteys Piritan Marttojen Eeva Ihanarantaan, kokoomussisareen. Häneltä löytyikin maanmainio Martan Keittokirja, jonka on 1933 toimittanut talousopettaja Kerttu Olsoni. Suomalainen Marttaliitto on painattanut Otavan kirjapainossa Martan Keittokirjan vuonna Viiden vuoden päästä siitä syttyi talvisota. Tätä kirjaa on luultavasti sota-aikanakin selailtu uusien reseptien toivossa hyvä ruokahan on yksi ihmisen suurista iloista. Ruoka piristää ankeinakin hetkinä. Raaka-aineiden saanti on kyllä varmaankin ollut haasteellista, joten kirjasta löytyy myös luukeiton ohje. Eeva Ihanaranta muistelee vanhan ajan reseptien hauskanoloisia ohjeita: lisätään kardemummaa, mikäli kaapista löytyy. Hänen mieleensä on Martan Keittokirjasta jäänyt erityisesti ruisjauhopiparkakut. Kieltämättä ruisjauhoista leivotut piparkakut kuulostavat aika jänniltä. Piparkakkujen resepti on todennäköisesti kokeilemisen arvoinen. Resepti löytyy tältä sivulta, mikäli haluaa kokeilla erilaisia joulupipareita. Ruokaohjeita tutkaillessa eron nykyresepteihin huomaa hetkessä. Mausteet lähestulkoon puuttuvat, vain lähinnä suolaa ja ehkä valkopippuria. Nykyruoassamme mausteet ovat tärkeässä roolissa. Myös maustepippureita esiintyy vanhan ajan ohjeissa jonkin verran. Maustepippurit ovat mitä ilmeisimmin olleet kalliita, koska tarinan mukaan ne käytettiin ennen vanhaan kuivattamisen jälkeen vielä toiseenkin kertaan. Martan keittokirjasta löytyy kansainvälisyyttäkin! Wieninleikkeen ohje on päässyt jo 76 vuotta sitten koottuun kirjaan norjalaisleivosten kanssa. Kolmekymmentäluvun keittokirjan johdanto kertoo: Nykyajan perheenäiti ei voi enää umpimähkäisesti valmistaa ruokaansa satunnaisten tottumusten perusteella. Terveysnäkökohtia korostettiin jo silloin. Ero tähän päivään on, että keittokirjoja kuluttavat nykyisin niin perheenemännät kuin isännätkin. Taina Kirves-Järvinen Varsinais-Suomen Kokoomus teki Kättä päälle -sopimuksen lasten kanssa Varsinais-Suomen kokoomus ry päätti Paimiossa pitämässään kokouksessa tehdä Kättä päälle -sopimuksen lasten kanssa. Kokoomus sitoutuu ottamaan lasten oikeudet ja edun huomioon kaikessa päätöksenteossa. Piirikokous suositteli kaikille paikallisyhdistyksilleen sopimuksen tekemistä. Nämä paikalliset sopimukset ajetaan kunnan päätöksentekoon konkreettisina tekoina. Maakunnan suurimpana puolueena Kokoomuksella on erinomainen mahdollisuus tehdä tämän kaltainen konkreettinen hyvä teko tulevaisuuden puolesta. Samalla Kokoomus haastaa muut maakunnan poliittiset piirijärjestöt mukaan kampanjaan. Kättä päälle -kampanja on osa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden kansallista Lapsilla on omat oikeudet -kampanjaa. Avauspuheessaan piirin puheenjohtaja Petteri Orpo toi esille myös huolen taloustaantuman maakunnalle mukanaan tuomista haasteista, jopa rakennemuutoksesta ja etenkin telakkateollisuuden haasteista ihmistä saa elantonsa suoraan tai välillisesti STX:n Turun telakalta. Varmaa on, että telakan portit menevät kiinni eilen vesille lasketun aluksen valmistuttua, mutta se koska ne aukeavat vai aukeavatko milloinkaan, on epävarmuuden tilassa. Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirikokous haluaa lähettää maan hallitukselle vahvan viestin siitä, että kaikki mahdollinen tehtävissä oleva on telakan hyväksi tehtävä niin innovaatiotuin, kuin kaikin muin mahdollisin keinoin. Varsinais-Suomen vahvuutena on elinkeinorakenteen laaja-alaisuus. Orpon mukaan Varsinais-Suomen tulevaisuus voisikin olla luovuudessa ja luovassa taloudessa. Samalla Orpo muistutti myös tarpeesta sulkea hiilivoimalat ilmastonmuutosta vastaan taistellessa. Näin ollen lupa kaikille kolmelle uudelle ydinvoimalalle pitäisi myöntää. Oman lisäkapasiteetin rakentamisella saadaan myös vähennettyä riippuvuutta venäläisestä tuontienergiasta. Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirikokous kiinnitti huomiota Paimiossa uuden vastaanottokeskuksen avaamisen myötä ajankohtaiseen haasteeseen. Suomen hyvinvointijärjestelmä on luonut vetovoimatekijöitä, jotka Piirikokousväkeä Paimiossa. osaltaan luovat perusteetonta maahanmuuttoa. Uusimpien selvitysten mukaan Suomeen on houkuttelevampaa tulla, kuin esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin. Esimerkiksi tukitasot pitäisi olla naapurimaiden kanssa yhtenäiset. Kokous haluaa kuitenkin muistuttaa, että Suomeen tarvitaan tulevina vuosikymmeninä paljon uusia osaajia eli työvoimaperäistä maahanmuuttoa. Tulevien vuoden 2011 eduskuntavaalien tavoitteeksi Varsinais-Suomen Kokoomus asettaa kuusi kansanedustajaa ja sen, että puolue on maakunnan suurin. Varsinais-Suomen Kokoomus uskoo Kokoomuksen tekevän fantastisen vaalityön ja voittavan vaalit valtakunnallisesti ja nousevan näin myös pääministeripuolueeksi. Piirivaltuusto 2010 Piirikokouksessa valittiin Salon seudulta Varsinais-Suomen Kokoomus ry:n piirivaltuustoon vuodeksi 2010 Mika Hjelt, Eila Lahti, Elina-Suonio- Peltosalo, Annika Viitanen, Mikko Välttilä ja Anna-Leena Yli-Jama.

7 Tekniikalla ja taloudella mahdollisuus vähentää hajaasutusalueiden hiilijalanjälkeä Ilmastonmuutos on tällä hetkellä suurin edessämme oleva maailmanlaajuinen ongelma. Ratkaisuja sen hillitsemiseksi on lukuisia, mutta yhteisymmärrys valittavista keinoista sekä etenkin kustannusten jakamisesta hidastavat toimia. Ilmastonmuutoksella on helppo tehdä politiikkaa monella tasolla. Kansainvälisesti samalla keskustellaan kansainvälisestä työnjaosta, kansakuntien tasa-arvoisesta oikeudesta kehittyä, raaka-aineiden jaosta ja muista vaikeasti ratkaistavista suurista linjoista. Ilmastonmuutokselle tunnistetaan selviä, toteutettavia toimia. Hiilidioksidin talteenotto hiiltä ja muita fossiilisia polttoaineita käyttävissä laitoksissa, energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvien energiamuotojen käyttö sekä ydinvoima. Vesipula uhkaa Kotimaassa keskustelu kääntyy usein energiapolitiikkaan sekä asumiseen ja liikenteeseen. Usein tavoitteet ja keinot myös iloisesti sekaantuvat ja ilmastonmuutoksen hillinnästä tuleekin väline omien ajatusten toteuttamiseen. EU on asettanut tavoitteekseen vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasuja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Miten tämä tehdään riippuukin sitten puhujan poliittisesta näkemyksestä ja omista intresseistä. Tässä puurot ja vellit sekaantuvat tavoitteiden ja keinojen sekamelskassa. Miksi turvallisuuskriteerit täyttäviä ydinvoimahankkeita pitäisi rajoittaa ja jatkaa hiilen ja muiden fossiilisten polttoa? Miksei päästötöntä, ydinvoimalla tuotettua sähköä voisi satunnaisesti myös viedä eikö se olisi ympäristöteko hiilen tuontiin verrattuna? Samaan aikaan tutkijat tunnistavat jo uusia uhkia ja ongelmia. Ilmastonmuutos aiheuttaa pulaa vedestä jopa neljän miljardin ihmisen arvioidaan kärsivän ilmastonmuutoksen seurauksena vesipulasta. Satojen miljoonien ihmisten arvioidaan hakeutuvan uusille asuinalueille. Seuraaviksi uusiksi kriiseiksi tutkijat ennakoivat pulaa puhtaasta makeasta vedestä ja raaka-aineista, kuten metalleista. Materiaaliteknologian merkitys korostuu. Taajamat nyt hajaasutusalueita ekologisempia Suomessa on viime vuosina todistettu tiiviin keskusten ympärille rakentuvan asumisen puolesta. Nykyisellä teknologialla näin syntyy vähemmän päästöjä liikenteessä, asumisessa ja elämisessä. Tilanne ei kuitenkaan välttämättä pysy tällaisena. Nykyisellään haja-asutusalueella asuvilla on taajama-asukkaita suurempi hiilijalanjälki. Normaali looginen ajatusketju haluaisi hillitä uusien talojen raken- t a m i s t a syrjäseuduille. Muut a m a vuosikymmen sitten tilanne oli päinvastainen. Tilanteen muutti lähinnä liikenne, talouksien autoistuminen. Maalaiset eivät hekään olleet enää omavaraisia vaan huristelivat kauppaan ostamaan samoja tavaroita kuin kaupunkilaiset. Öljyllä toimivan keskuslämmityksen yleistyminen kasvatti eroa entisestään. Tekniikka ja talous muuttivat elämäntavat ja ympäristövaikutukset. Maalaisten hiilijalanjälki tulee edelleen etenkin liikenteestä. Liikkumisen tarve on kilometreissä suurempi eivätkä ympäristöystävälliset kulkumuodot usein riitä täyttämään tarpeita. mutta eivät välttämättä tulevaisuudessa Tulevaisuudessa haja-asutusalueilla asuminen voi taas olla taajamia ekologisempaa. Tekniikka ja talous voivat jälleen kääntää tilanteen. Rakennusten lämmitystarvetta pienentävät joka puolella tiukentuvat rakennusmääräykset. Siirtyminen öljylämmityksestä maalämpöön sekä puun ja biomassan käyttöön on jo käynnissä. Tieliikelaitos olettaa liikenteen määrän jatkavan kasvuaan. Henkilöautojen biopolttoaineet hiilijalanjäljen pienentäjinä ovat jääneet haaveiksi. Odotukset kohdistuvat nyt enemmän liikenteen sähköistymiseen, ja henkilöautoliikenteen odotetaankin olevan täysin sähköistynyttä vuoteen 2050 mennessä. Sähköistyneen liikenteen hiilijalanjälki on pieni, mikäli sähkö tuotetaan päästöttömiä tuotantomuotoja hyödyntäen, käyttämällä ydinvoimaa sekä uusiutuvia energiamuotoja, kuten vesivoimaa, tuulivoimaa sekä biovoimaa. Aineiden suljettu kierto helppoa hajaasutusalueilla Pula vedestä ja materiasta johtaa väistämättä kohti aineiden suljettua kiertoa. Ravinteiden kierrossa tämä tarkoittaa mm. kehittyviä kuivakäymälöitä. Suljettu kierto voikin viedä maaseudun hujauksessa taajamien ohi, sillä taajamissa suljettu kierto on tilan puutteen vuoksi vaikeaa järjestää. Lähiruuan merkityksestä puhutaan jo paljon. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ravintoomme ja ruokailutottumuksiimme tavoitteena hillitä myös ravinnontuotannon hiilijalanjälkeä. Muutkin tätä nykyä haja-asutukselle huonoina pidettävät seikat voivat kääntyä toisinpäin. Hajautetun energiantuotannon odotetaan lisääntyvän. Pihoilla ja pellonlaidoilla pyörivät tuulimyllyt ja biomassaa hyödyntävät laitokset tuottavat sähköä myös verkkoon. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö ja tarkka hyödyntäminen korostavat myös auringonvalon merkitystä ekosysteemissä. Haja-asumisesta voi tulla jälleen ekologista ja ympäristöä ajatellen suotavaa sekä hyväksyttävää. Jopa kannatettavaa, myös Salossa. Leena Manner Salon Tilipalvelu Oy Turuntie SALO PUH: 02/ SALON KOKOOMUSYHDISTYKSET 2010 Halikon Kokoomus Ry Mikko Mannonen puh mikkomannonen.net Halikon Kokoomusnaiset Ry Anne Järvinen puh Hornin Kokoomus Ry Mika Hjelt puh Kiikalan Kokoomus Ry Jouko Marjalaakso puh Kiskon Kokoomus Ry Leena Manner puh Kuusjoen Kokoomus Ry Anne Passi puh Muurlan Kokoomus Ry Marjatta Halkilahti puh muurla.salonseutu.fi Perniön Kokoomus Ry Pasi Isokangas puh Perttelin Kokoomus Ry Eila Lahti puh Piritan Kokoomusnaiset Ry Taina Kirves-Järvinen puh Salo-Uskelan Kokoomus Ry Leena Liusvaara puh Salon Kokoomusnaiset Ry Arja Lystilä puh Salon Kokoomusnuoret Ry Annika Viitanen puh Suomusjärven Kokoomus Ry Juhani Koitto puh Särkisalon Kokoomus Ry Juha Wikström puh Lisäksi Salossa toimii Salon kansalliset seniorit ry Pentti Laakkio puh Maanrakennusurakointi kunnallisteknilliset työt pientalon maanrakennustyöt Asfalttipäällysteet Tiet Kadut Pihat Puh Lemminkäinen Infra Oy Päällystystoiminta Perämiehenkatu 9, Salo

8 LVI-INSINÖÖRITOIMISTO ALFA OY Turuntie SALO Puh , fax Vilhonkatu 8, SALO Puhelin (02) Telefax (02) Avoinna ma-pe 8-20 la 8-18 S-Pankki tarjoaa pankkikorillisen rahanarvoisia etuja! SSO:n asiakasomistajana et maksa pankkipalveluista, vaan saat: Maksuttoman Visan S-Etukorttiisi Maksuttoman verkkopankin käyttöösi Maksuttoman käyttötilin Lisäksi saat 0,5 % maksutapaedun kaikista S-ryhmän Suomen toimipaikoissa S-Etukortilla maksetuista maksutapaedun piiriin kuuluvista ostoista. Ja tietysti kerrytät myös Bonusta. Katso lisää Elektroniikkateollisuuden testausjärjestelmät ja alihankintatyöt Murunda Oy Myllyojankatu 4 A puh (02) Nro 2/2009 SALO Joulukuu 2009 Päätoimittaja: Liisa Tuominen Ilmoitukset: Eino Nygren Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Esterinkatu 4 A Salo Lehtitoimikunta: Leena Liusvaara Mika Hjelt Tatu Johansson Taina Kirves-Järvinen Rauno Lahti Pekka Mäenpää Marja-Leena Ruostesaari Sanna Saarinen Tommi Virtanen Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2009 Painos: kpl Jakelu: Suorajakelu Oy Itella Oy RAKENNUS-JÄRVI Oy RAKENTAA VARMASTI JA LUOTETTAVASTI OMAKOTITALO VASKIO 5h+k+ruok.h+s+khh+ 2 at+var 159 m²/344 m² Maaseudun rauhassa vuonna 2007 rakennettu suuri ja laadukas talo. Nykyaikainen tekniikka, isot huoneet, edulliset asumiskustannukset. Kaunis ja suuri tontti m² omalla kumpareellaan. Hinta Pitkäojantie. OMAKOTITALO VIITANLAAKSO 5h+k+s+khh+halli+var+ak 156 m²/196 m² Miksi ostaisit vanhan kun voit saada uuden. Tässä saat samalla kaupalla tyylikkään talon, ammattitaitoisen rakentajan ja varmasti pitävän budjetin. Etkä joudu itse töihin. Suunnitelmat toimistossamme. Hinta Kevätkatu. RIVITALO ANJALA 4h+k+sauna 103 m² Päätyhuoneisto aivan uudessa talossa. Suuri olohuone, hieno keittiö ja upeat saunatilat. Todella hyvä ja rauhallinen paikka, takapiha rajoittuu puistoalueeseen joen rannan puolella. Hinta /VAIHTO. Kailinkatu. PARITALO PERTTELI 3h+k+sauna+khh 93 m²/112,5 m² Hienosti suunniteltu, piha ja tilat kuin omakotitalossa, vain autokatokset rajoittuvat toisiinsa! Rakennustyöt jo hyvässä vauhdissa, muuttamaan pääsee keväällä. Hyvätasoinen varustus!!! Hinta Kärrinkaari 10. RIVITALO TUPURI 3h+k+sauna 76,8 m² Uusi rivitalo, joka valmistuu sopivasti kesällä! Huoneistosi voit sisustaa itse: rakennusaikana voit valita mieleisesi keittiön, kaakelit, tapetit, parketit yms. Kysy lisää ja varaa omasi! Hinta Ylärinne 29. PARITALO SIRKKULA 3h+k+sauna+khh+autotalli+var 85 m²/126m² Uusi upea kiinteistömuotoinen talo, autotallit ja varastot on sijoitettu asuntojen väliin. Laadukas varustus. Rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa ja toinen pääty on jo myyty. Hyvä paikka! Hinta Onnelankatu. RIVITALO PAHKAVUORI 4h+k+sauna 105 m² Hyvä koti perheellenne! Huoneisto on huolella hoidettu ja paljon on myös uusittu. Kaunis ja viihtyisä kokonaisuus. Aurinkoinen piha, autolle talli. Mainio sijainti, kaikki on lähellä! Hinta Kontionkatu. RIVITALO ANJALA 3h+k+saunaos 84 m² Uusi uudentuoksuinen koti hyvällä paikalla. Ammattitaitoisesti rakennettu, nykyaikainen tilaratkaisu ja laadukkaat materiaalit. Todella avara on tyylikäs kokonaisuus! Hinta /VAIHTO. Kailinkatu. KERROSTALO KESKUSTA 2h+k+sauna 55,5 m² Nuorekas ja hyväkuntoinen huoneisto. Raikkaat vaaleat pinnat. Saunatilat kokonaan uusittu. Lasitettu parveke. Hyvä ja arvostettu sijainti. Huom! Talo paalutettu teräsbetonipaaluin. Hinta Inkerinkatu. SSPNET yhdistää maailman kotiin KERROSTALO HALIKKO 4h+k+kph 99 m² Näköalahuoneisto! Ylin kerros, päätyasunto. Suuret huoneet ja hyvin selkeä tilaratkaisu: viihtyisä kokonaisuus. Iso parveke länteen, hulppea näkymä yli Halikon. Hoidettu yhtiö. Hinta /VAIHTO. Uuttelantie. KERROSTALO PAHKAVUORI 3h+k+sauna 69 m² Hyvin siistikuntoinen ja käytännöllinen koti, tehoneliöt! Lasitettu parveke. 1. kerros, ei portaiden nousua. Kiva paikka vain muutama sata metriä torilta! Hinta Eerikinkatu. KERROSTALO KESKUSTA 3h+k+sauna 77 m² Trendikäs unelmakoti Salon sydämessä, kaikki palvelut aivan vieressä. Huipputason varustus. 5. asuinkerros, komeat maisemat yli kattojen! Valmistunut Hinta /VAIHTO. Helenankatu. JOKAISESTA KAUPASTA 20 E SOTAVETERAANIEN HYVÄKSI! Turuntie 9, Salo puh K I I N T E I S T Ö N V Ä L I T Y S

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 5h,k,s, kph,wc x2, 166 m, 597 000 Vastaava välittäjä Sirpa Sobral Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 040 670 7440 sirpa@bolkv.fi Tästä kodista huokuu

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari 28.12.2014 RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen K-1 Punainen reitti on hieman pidempi, mutta lähtö seuraavalle rastille on sujuvampi Sininen reitti on hieman

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.p+2at., 193 m, 2 360 000 Vastaava välittäjä Matias Von Schantz Myyntineuvottelija, Partner 0500 870872 matias@bolkv.fi Harvinaisuus!

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE PÖYTYÄ, RIIHIKOSKI 2 4h+k+khh+erill.wc+kph/wc+s, ak, varasto, 180 m 205 000 Asuntoa myy Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto

PADASJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 19. joulukuuta 2016 klo 18.00 Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat Ero luottamustehtävistä / Ilpo Pylvänen, uuden valtuutetun kutsuminen valtuustoon

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Alankomaat, Groningen. Selviytymisopas vaihtoon lähteville

Alankomaat, Groningen. Selviytymisopas vaihtoon lähteville Alankomaat, Groningen Selviytymisopas vaihtoon lähteville Topi Dahlström & Janne Väänänen (LVI4SN) 2007 Matkat Helpoiten pääsee lentämällä Amsterdamiin ja sieltä junalla (n.2h) Groningeniin. Halvimmalla

Lisätiedot

AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Desktop ja mobiili

AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Desktop ja mobiili AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Desktop ja mobiili Autotalli.comin tyypillinen kävijä, desktop 90 % Mies 69 % 30 59 vuotias 39 % Johtavassa asemassa

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot