Kannen suunnittelu ja lay-out: Anu Nieminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannen suunnittelu ja lay-out: Anu Nieminen"

Transkriptio

1

2 Kannen suunnittelu ja lay-out: Anu Nieminen Kiisa Hulkko, Christina Sweins, Anu Hakonen ja Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry. Malmin kauppatie Helsinki Puh. (09) Faksi (09) ISBN Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2006

3 Sisällys 1 Vetoa vanhustyöhön 2 2 Johdanto palkitsemisen kokonaisuuteen 5 Palkitsemistavat 6 Palkka 6 Edut 7 Palkkiojärjestelmät 7 Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet 8 Huomioimiset 8 Työajan järjestelyt 9 Työsuhteen pysyvyys 9 Palkitseminen vaikuttaa 10 3 Palkitseminen vanhustyössä 12 Gaius-Säätiö/ Heseva-koti 12 Kannustepalkinto 13 Jyllin Kodit 15 Virkistys, hyvinvointi ja koulutus tapahtumien muodossa 17 Tampereen Vanhuspalveluyhdistys 18 Henkilöstökoulutus ja omaehtoisen ammatillisen koulutuksen tukeminen 19 VTKL-palvelut Oy 21 Aloitetoiminnan periaatteet ja säännöt 22 Yrjö ja Hanna säätiö 24 Vuoden Hanna tai Yrjö -palkinto 25 4 Palkitsemisen toimivuus ja sen parantaminen vanhustyössä 27 Seurantatutkimuksen tuloksia 27 Käytännön ideoita palkitsemisen toimivuuden parantamiseen 28 Osallistujien kokemuksia hankkeesta 30 (Haastattelut: Ansa Salopirtti) 1

4 1 VETOA VANHUSTYÖHÖN Idea Vanhustyö kannattaa -hankkeen käynnistämisestä tuli toiminnanjohtaja Heikki Lehtoselta. Jyllin kotien ja TKK:n yhteistyö oli sujunut hyvin ja näytti tarjoavan mahdollisuuden myös laajemmalle joukolle. Neljä Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöä sekä liiton omistama kotipalveluyhtiö lähtivät innolla mukaan ja Teknillisen Korkeakoulun asiantuntijat hankkivat valtaosan rahoituksesta Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) varoista. Samalla pääsimme mukaan laajempaan Palkitsemisen oppimisverkostoon. Vanhustyöstä tulee julkisuuteen kahdenlaista sanomaa. Toisen mukaan työ on innostavaa ja asiakkaiden tyytyväisyys palkitsee. Toisen mukaan taas työ on raskasta ja erittäin kehnosti palkattua. Kun silmiemme edessä näkyy nykyisten työntekijöiden eläköityminen ja yhä suurempi ikäihmisten joukko, on vanhustyön vetovoiman lisäämiseen todella aihetta panostaa. Erilaisia palkitsemisen malleja on kehitelty niin yritysmaailmassa kuin esimerkiksi julkisen terveydenhuollon sisällä. Vanhustyössä joudutaan toimimaan taloudellisesti mitaten tarkkaan lasketuilla resursseilla, jotka on kyettävä käyttämään tehokkaasti. Samalla ja tämä on ehkä kaikkein tärkeintä on pystyttävä huolehtimaan ammattitaitoisten työntekijöiden työhyvinvoinnista ja sitoutumisesta työhönsä. On tärkeää ymmärtää, että palkitseminen on muutakin kuin rahapalkka. Alalla, joka perinteisesti on ollut naisvaltainen ja moneen muuhun verrattuna heikommin palkattua, on mietittävä erilaisia mahdollisuuksia. Kiitos hyvästä työstä, mahdollisuus kouluttautua, liikuntaan kannustaminen, yhteiset virkistys- ja juhlatilaisuudet tässä jo muutamia palkitsemistapoja. Näitä kaikkia on myös Vanhustyö kannattaa -hankkeessa käytetty ja hyviksi havaittu. Tässä julkaisussa kerrotaan Vanhustyö kannattaa -hankkeen kokemuksista erilaisissa työyhteisöissä. Toivon ja uskon, että näistä esimerkeistä on myös muille hyötyä. On tärkeää käydä työyhteisön toimivuus ja erilaiset palkitsemisen mahdollisuudet yhdessä läpi. Jos ja kun suuriin rahallisiin palkankorotuksiin ei ole mahdollisuuksia, on mietittävä muita keinoja. Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöt ovat aina olleet tunnustettuja hyvän vanhustyön toteuttajia. Hyvän työn tekevät ihmiset vanhustyön- 2

5 Vanhustyö kannattaa -hankkeen osallistujia Otaniemessä. Ylin rivi vasemmalta: Johanna Maaniemi, Joakim Lindholm, Ansa Salopirtti, Merja Niemi, Sanna Mustajoki, Christina Sweins, Marjo Nietosvaara. Toinen rivi: Kiisa Hulkko, Markku Ahlgrén, Heikki Lehtonen, Leena Isoviita, Satu Laitinen. Ensimmäinen rivi: Anu Hakonen, Tarja Lappalainen, Pertti Hjelm, Ritva Koivunen, Katriina Jokela, Asta Kaitila, Pirkko Karjalainen. Kuva: Mary-Ann Wikström. tekijät eri tehtävissä. Hyvästä työstä on oikeus odottaa myös kannustusta ja kiitosta, hyvällä työntekijällä on oikeus odottaa työpaikkansa säilyvän. Näin lisäämme vetoa vanhustyöhön. Monet kiitokset Teknillisen Korkeakoulun Työpsykologian ja johtamisen laboratorion asiantuntijoille innostuneesta paneutumisesta vanhustyön maailmaan. Kiitokset keskusliiton jäsenyhteisöjen ja VTKL-palvelut Oy:n väelle rohkeasta mukaantulosta paljon työtä vaatineeseen projektiin. Työniloa vanhustyöhön vanhustyö kannattaa! Pirkko Karjalainen, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto 3

6 Vanhustyö kannattaa hanke lyhyesti Vanhustyö kannattaa hanke on osa Teknillisessä korkeakoulussa tehtävää palkitsemisen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Hankkeen tavoitteena on löytää palkitsemisen kehittämisestä vastauksia muun muassa henkilöstön saatavuuden ja jaksamisen sekä tuloksellisen työn haasteisiin. Hanke kuuluu Työelämän kehittämisohjelman rahoittamaan Palkitsemisen oppimisverkostoon. Hanke on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton ja viiden vanhustyötä tekevän organisaation kanssa. Organisaatiot osallistuivat myös hankkeen rahoitukseen. Hanke aloitettiin vuonna 2004 ja sen ensimmäinen vaihe loppui vuoden 2006 alussa. Hanketta jatketaan vielä vuoden 2007 loppuun. Hankkeen aikana kaikissa organisaatioissa käynnistettiin palkitsemisen kehittämistyö ja kokeiltiin uusia palkitsemistapoja. Teknillisen korkeakoulun tutkijat tukivat kehittämistyötä kartoittamalla jokaisen organisaation lähtötilanteen, osallistumalla kehittämiseen ja seuraamalla tuloksia. Lisäksi Teknillisellä korkeakoululla järjestettiin viisi yhteistapaamista, joissa opiskeltiin palkitsemistaitoja ja jaettiin kehittämiskokemuksia. Tapaamisiin osallistui johdon ja henkilöstön edustajia kaikista viidestä organisaatiosta sekä Vanhustyön keskusliiton edustajia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyi osallistuvissa organisaatioissa uusia tai parannettuja palkitsemiskäytäntöjä sekä tämä muille vanhustyötä tekeville organisaatioille tarkoitettu palkitsemisopas. Hankkeesta syntyviä tuloksia raportoidaan lisäksi tieteellisissä artikkeleissa. 4

7 2 JOHDANTO PALKITSEMISEN KOKONAISUUTEEN Palkitsemistapojen kokonaisuus muodostuu aineellisista ja aineettomista palkitsemistavoista (kuva 1). Aineellisia palkitsemistapoja ovat peruspalkka ja sitä täydentävät henkilöstöedut sekä erilaiset palkkiojärjestelmät: erikois-, aloite- ja tulospalkkiot. Aineettomia palkitsemistapoja ovat koulutus- ja kehittymismahdollisuudet, työn sisältö, huomioimiset, työajan järjestelyt ja työsuhteen pysyvyys. Kaikki nämä palkitsemistavat voivat olla merkityksellisiä työntekijän kannalta ja niitä voi työnantaja tarjota. Vastineeksi työstä maksetaan palkkaa ja monesti on tarjolla yllättävän monia etuja, koulutusta ja kehittymismahdollisuuksia. Myös vanhustyötä tekevissä organisaatioissa on tavallisesti lähes kaikki palkitsemistavat käytössä. Kuva 1. Palkitsemistapojen kokonaisuus muodostuu aineettomista ja aineellisista palkitsemistavoista. Palkka Edut Palkkiojärjestelmät Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet Työn sisältö Huomioimiset Työajan järjestelyt Työsuhteen pysyvyys 5

8 Eri palkitsemistavoilla voidaan tavoitella erilaisia asioita. Parhaimmassa tapauksessa aineelliset ja aineettomat palkitsemistavat tukevat toinen toisiaan ja palkitsemisen osa-alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti toimintaympäristön tilanne ja tarpeet huomioiden. Halutaan kenties saada hyvät työntekijät pysymään oman organisaation palveluksessa. Konstit ovat monet, sillä vastaukset kysymykseen, mikä saa sinut pysymään juuri tässä työpaikassa, vaihtelevat. Hyvät työkaverit ja mielenkiintoinen työ. Työ on vaihtelevaa ja sitä saa tehdä hyvin itsenäisesti. Työpaikka on mukava ja lähellä kotia, en haluaisi lähteä kauemmaksi. Täällä monet asiat kuten vapaapäivien järjestäminen hoituvat sujuvasti johdon kanssa. Täällä on hyvä yhteishenki, kaveritkin välillä ihmettelevät että mitä, lähdetkö tosiaankin työkavereiden kanssa viettämään iltaa kun meillä on jotkut juhlat. Työntekijän kannalta palkitsemisen kokonaisuus on merkittävämpi asia hänen arvioidessaan työpaikkansa hyvyyttä kuin jonkin yksittäisen järjestelmän käyttäminen. Hyväkään ansiotaso ei takaa tyytyväisyyttä, jos työ on pakkotahtista ja työsuhde epävarma. Itsenäinen työ ja turvallinen työpaikka saattavat olla jollekin tärkeimpiä työpaikassa pysymisen syitä. Toiselle joustavat työajat ja palkkaus merkitsevät enemmän. Koska ihmisten omat arvostukset vaihtelevat, kannattaa työnantajankin panostaa mielekkään palkitsemisen kokonaisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Palkitsemistavat Palkka Peruspalkka muodostuu Suomessa tyypillisesti kahdesta osasta, työperusteisesta ja henkilöperusteisesta palkanosasta. Työperusteinen osa tarkoittaa yleisimmin sitä, että palkkaa maksetaan työn vaativuuden mukaan. Tällaisia ovat myös vanhustyön organisaatioissa tavallisimmin käytössä olevat palkkajärjestelmät. Henkilöperusteinen palkanosa voi määräytyä työkokemuksen, henkilön suorituksen tai henkilön osaamisen ja pätevyyden 6

9 perusteella. Vanhustyön organisaatioissa tämä osa sisältää toistaiseksi lähinnä kokemusvuosilisät. Yleisin vanhustyössä käytettävä palkkausjärjestelmä on yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen. Siinä palkka muodostuu työn vaativuuden mukaisesta peruspalkasta, kokemusvuosilisistä ja vuorolisistä. Edut Henkilöstöedut sisältävät sekä lakisääteisiä etuja että muita etuja. Lakisääteisiin kuuluvat muun muassa lomat ja työterveyshuollon järjestäminen. Muihin etuihin kuuluu yleisimmin liikuntaharrastusten tukemista, lounasetuja ja työvaatteita. Luontoiseduista puhutaan kun työnantaja antaa työsuhteen perusteella palkansaajan käyttöön hyödykkeen, esimerkiksi asunnon tai puhelimen tai ruokailumahdollisuuden. Luontoisetu on verotettavaa tuloa. Verotettavia eivät sen sijaan ole koko henkilöstölle tarjolla olevat edut, kuten liikuntamahdollisuudet tai päiväkahvit. Palkkiojärjestelmät Tulospalkkaus on organisaation päätösvallassa oleva rahallinen palkitsemistapa, joka ei nosta palkkatasoa pysyvästi. Tulospalkkioita maksetaan ennalta sovittujen tulostavoitteiden tai toiminnan tavoitteiden toteutumisesta tai ylittymisestä. Palkkioita maksetaan tavallisimmin koko yrityksen, yksikön, ryhmän tai yksilön tulosten perusteella. Tulospalkkiot ovat Suomessa yleisiä yksityisellä sektorilla, jossa jo yli puolet henkilöstöstä on tulospalkkioiden piirissä. Myös kunnissa ja valtiolla tulospalkkaus yleistyy, vaikka se onkin vielä paljon harvinaisempaa kuin yrityksissä. Vanhustyötä tekevissä organisaatioissa tulospalkkausta on käytetty toistaiseksi hyvin harvoin. Yksi kiinnostava tapa palkita tuloksesta tai voitosta on henkilöstörahastoon maksettu voittopalkkio. Henkilöstörahasto on palkitsemismuoto, joka perustuu yrityksen menestykseen tai viraston toiminnan tulokseen. Yritys tai virasto maksaa rahastoon voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Palkkiosumma jaetaan työntekijöiden kesken esimerkiksi työajan ja/tai ansioiden suhteessa. Rahasto sijoittaa kertyneet varat ja niistä saadut tuotot jaetaan vuosittain jäsenille. Jäsen voi nostaa rahastoon kertyneitä varoja vuosittain viiden jäsenyysvuoden jälkeen. Työsuhteen päätyttyä koko rahasto-osuus maksetaan jäsenelle. Voittopalkkioerät ovat yritykselle vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja eikä yritys maksa niistä henkilöstösivukuluja. Työntekijä saa nostaa maksettavasta rahasto-osuudesta 20 prosenttia verottomana, lopusta maksetaan veroa kuten palkkatulosta. 7

10 Aloitepalkkiojärjestelmissä palkitaan työtä ja työpaikkaa kehittävien aloitteiden tekijöitä. Aloitepalkkioita voidaan maksaa sekä yksittäisille työntekijöille että ryhmille. Aloitteita tekemällä työntekijät voivat samalla osallistua toiminnan kehittämiseen. Aloite on ehdotus, joka parantaa esimerkiksi työyksikön ulkoista tai sisäistä asiakaspalvelua, vähentää kustannuksia tai parantaa tuottavuutta. Palkkio määritellään tavallisesti suhteessa aloitteen avulla saavutettavaan taloudelliseen hyötyyn. Lisäksi monissa aloitepalkkiojärjestelmissä palkitaan myös pienistä toimintaa parantavista aloitteista. Erikoispalkkioita voidaan antaa ryhmälle tai yksilöille jostain poikkeuksellisen hyvästä suorituksesta. Usein erikoispalkkioiden perusteista ei ole sovittu etukäteen. Palkitseminen on harkinnanvaraista, yleensä esimiehen esittämää ja ylemmän johdon hyväksymää. Palkkio tulee saajalleen yllätyksenä. Suomessa erikoispalkkioita on käytetty kirjavasti. Palkkio on voinut olla kakkukahvit, lahjaesine, kannustematka tai suurempi rahallinen kertapalkkio tai bonus. Kaikkia palkkiojärjestelmiä yhdistää se, että kun palkkio annetaan hyvästä suorituksesta, se on veronalaista tuloa. Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet Koulutus- ja kehittymismahdollisuuksilla tarkoitetaan sekä työntekijän mahdollisuutta kehittyä tai edetä työssään että mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa koulutusta. Kehittymismahdollisuuksia edistää esimerkiksi toimiva kehityskeskustelukäytäntö ja työnantajan myönteinen suhtautuminen koulutuksen hankkimiseen. Työnantaja voi tukea kouluttautumista järjestämällä itse tarvittavia kursseja, lähettämällä henkilöstöä ulkopuolisiin koulutuksiin tai antamalla vapaata koulutuksessa käymiseen. Kehittymismahdollisuuksia on usein mahdollista järjestää myös sellaisissa organisaatioissa, joissa palkankorotusvarat ovat pieniä. Työn sisältö ja mielekäs työ ovat eräitä merkityksellisimpiä asioita työssä. Työn sisällön muotoutumiseen voidaan vaikuttaa organisoimalla työ järkevällä tavalla ja muuttamalla työtä kunkin yksilön tavoitteisiin ja kykyihin sopivaksi. Työtä pidetään sisällöltään mielekkäänä esimerkiksi silloin, kun työ on tekijälleen merkityksellinen, työ on haastavaa ja kiinnostavaa ja työn tulokseen voi vaikuttaa mahdollisimman laajasti. Huomioimiset Mitali pitkästä työkokemuksesta, kukkia hääpäivänä, kello 50-vuotiaalle, ylimääräinen viikko lomaa 60-vuotiaalle ja erilaiset hyvinvointia edistävät 8

11 virkistyspäivät ovat kaikki henkilöstön huomioimista. Tavallisesti jokaisessa työpaikassa on joitain huomioimiskäytäntöjä olemassa. Huomioimisissa tapa, jolla huomio annetaan, on erityisen merkittävä kiitetäänkö 25 vuoden palveluksesta puolihuolimattomasti käteen sujautetulla mitalilla vai tehdäänkö se juhlallisesti työtovereiden ja johdon ollessa mukana juhlimassa. Työajan järjestelyt Suomalaiset arvostavat korkealle mahdollisuuden työajan joustoihin, kuten liukuvaan työaikaan ja työvuorojen vaihtamiseen. Työajan järjestelyt pitävät sisällään monia palkitsevia mahdollisuuksia, joita on helppo käyttää. Työyhteisössä voidaan valita kannustava linja työajan järjestelyihin. Luotetaan henkilöstön harkintakykyyn esimerkiksi liukumavapaiden pitämisessä. Se, että vapaan voi pitää kokonaisena päivänä, tuntuu paljon juhlallisemmalta kuin se, että sitä voi tehdä vain lyhentämällä hieman työpäivää. Myös henkilön omasta toiveesta pyydettyyn osa-aikaisuuteen, vuorotteluvapaaseen tai koulutusvapaaseen kannattaa suhtautua myönteisesti. Toiveita on toiseenkin suuntaan, tutkimusten mukaan suuri osuus osa-aikatyötä tekevistä haluaisi tehdä enemmän työtä. Osa-aikaisuudella on paljon vaikutusta henkilön tulotasoon ja myös kokemukseen siitä, miten kiinteästi kuuluu omaan työyhteisöönsä. Työsuhteen pysyvyys Työsuhteen pysyvyys tuo turvallisuutta ja mahdollisuuksia suunnitella talouttaan paremmin. Pysyvässä työsuhteessa olevat pystyvät myös paremmin sitoutumaan työpaikan tavoitteisiin. Työntekijän kannalta merkittävää on se, onko hänen työsuhteensa toistaiseksi voimassa vai määräaikainen. Määräaikainen työntekijä joutuu vakituista enemmän miettimään vaihtoehtoisia suunnitelmia ja kokemaan epävarmuutta. Muodollisen työsopimuksen lisäksi ratkaisevaa työntekijän kannalta on tunne työpaikan varmuudesta. Määräaikainenkin saattaa kokea olonsa suhteellisen turvalliseksi, jos työpaikka on tunnettu siitä, että siellä riittää töitä tai hänelle on kerrottu, että jatkoa on tiedossa. Vastaavasti vakituisessa työsuhteessa työskentelevä ei välttämättä koe turvallisuutta, jos työnantaja on tunnettu tempoilevasta henkilöstöpolitiikasta tai organisaation taloudelliset näkymät ovat heikot. 9

12 Palkitseminen vaikuttaa Eräänä keväänä päiväkodin kaikkien lasten vanhemmille alettiin antaa säännöllisesti kirjallista palautetta lapsen päivän sujumisesta. Oliko lapsi syönyt hyvin vai huonosti ja miten päiväunet olivat sujuneet. Henkilökunta työsti myös lapsi päivähoidossa prosessikuvauksen. Vanhemmat ja päiväkodin työntekijät pitivät yhteistyötä nyt entistä sujuvampana. Yhtenä innostajana kehittämistoimintaan toimi tulospalkkaus, jossa palkittiin hankkeiden toteutumisesta. Eri palkitsemistavoilla on paljon vaikutusta työpaikalla. Ne vaikuttavat yksilön kannalta esimerkiksi työssä viihtymiseen ja työhyvinvointiin. Organisaatiotasolla palkitsemisella on vaikutusta esimerkiksi työn tuottavuuteen. Palkitsemisen vaikutusten voi ajatella syntyvän kahta kautta, ensinnäkin palkitseminen ohjaa työtä tavoitteiden ja palautteen avulla ja toiseksi hyvin hoidettu palkitseminen tekee työpaikasta sellaisen, johon halutaan töihin ja jossa halutaan myös pysyä töissä. Ohjaa työtä Palkitsemisjärjestelmät kertovat mitä työssä arvostetaan esimerkiksi millaisesta työstä saa parempaa palkkaa. Palaute työstä kertoo saajalleen, onko työ tehty hyvin ja tavoitteiden mukaisesti vai pitääkö jotain tehdä toisin. Palautetta työstä voi saada monenlaisessa muodossa, pääasia on, että sitä annetaan. Palautteen saaminen viestii myös arvostuksesta ja siitä, että kunkin työstä ollaan kiinnostuneita. Suomalaiset työntekijät toivovat saavansa hyvin tehdystä työstä nimenomaan palautetta ja erityisesti sitä toivotaan esimiehiltä. Palautteen määrää voi lisätä muun muassa hyvällä kehityskeskustelukäytännöllä, asiakaspalautteiden säännöllisellä käsittelyllä ja toimivilla työpalavereilla. Palkitseminen voi vaikuttaa siihen, että Tavoitteiden eteen ponnistellaan Työtehtäviä laitetaan tärkeysjärjestykseen Tarvittavaa osaamista kehitetään Organisaatio on tuottavampi Hyvän työnantajan palvelukseen pyritään Hyvin hoidettu palkitseminen vaikuttaa siihen, kuinka hyvänä ja kiinnostavana työpaikka nähdään. Esimerkiksi hyvät henkilöstöedut voivat kertoa hyvästä työpaikasta, jossa työntekijöitä ja heidän hyvinvointiaan pidetään arvossa. Hyvässä työpaikassa tarjoutuu myös mahdollisuus kehittää osaa- 10

13 mistaan. Hyvä toimeentulo on tärkeää. Tällaisessa työpaikassa kannattaa pysyä töissä ja sinne halutaan myös hakea töihin. Työpaikkaan tulijalle palkkaus ja haastava työ saattavat olla merkittävimpiä päätökseen vaikuttavia tekijöitä. Työpaikassa pysymiseen sen sijaan vaikuttavat vielä enemmän hyvä työympäristö ja millaiset ovat mahdollisuudet työssä kehittymiseen. Varo kielteisiä vaikutuksia Palkitseminen on vaativa taito sikäli, että sillä on aina vaikutusta, mutta ei aina toivottuun suuntaan. Vaikutuksia kannattaakin seurata tavalla tai toisella. Jos kielteisiä vaikutuksia huomataan, kannattaa palkitsemisjärjestelmää muokata. Seuraavassa esimerkkejä kielteisistä vaikutuksista. En kyllä mene auttamaan toisen osaston töissä, kun oman osaston tulostavoitteet pitää saada ensin hoidettua. Joskus se, mistä palkitaan saa liian suuren painoarvon ja saa työntekijät toimimaan kokonaisuuden kannalta hölmösti. Tässä työpaikassa en saa mitään mahdollisuuksia kehittyä eteenpäin. Tämän sanoja alkaa helposti miettiä työpaikan vaihtamista. Täysin epäreilua, että työkaveri sai palkankorotuksen ja minä en. Palkitsemisen oikeudenmukaisuus on jatkuvan tarkkailun kohteena. Jos se tuntuu toimivan epäreilusti, voi työilmapiiri kärsiä ja kaltoin kohdellun työpanos pienentyä. 11

14 3 PALKITSEMINEN VANHUSTYÖSSÄ Millaisia ovat palkitsemisjärjestelmät ja palkitsemisen kokonaisuus vanhustyötä tekevissä organisaatioissa? Melkolailla monimuotoisia. Seuraavassa esitellään viiden Vanhustyö kannattaa hankkeeseen osallistuneen työpaikan palkitsemisen kokonaisuus sekä valittuja makupaloja käytössä olevista palkitsemistavoista. Gaius-Säätiö/ Heseva-koti Palkka Terveyspalvelualan työehtosopimus. Palkkaus määräytyy taulukkopalkkojen ja palveluvuosilisien mukaisesti. Edut Laajennettu työterveyshuolto (sopimukseen kuuluvat työterveys ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito, röntgen- ja ultraäänitutkimukset, influenssarokote, työhöntuloja ikäkausitarkastukset) Liikuntaraha Työpaikkaruokailu henkilökuntahinnalla Iltapäiväkahvi/-tee Työvaatetus ja työkenkäetu Muut palkkiojärjestelmät Kannustepalkintojärjestelmä Huomioimiset Joululahja ja joululounas Juhlia, esimerkiksi kevätjuhla Peacockissa sisältäen ruokailun Palveluvuosimuistamiset: 20 ja 30 vuoden palveluksesta Kalevala-koru Merkkipäivämuistamiset, muistetaan 50 ja 60 vuotta täyttäneitä kakkukahvilla ja syntymäpäivälahjalla 12

15 Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet Työnantajan ja yhteistyökumppaneiden järjestämät koulutukset (ammatillista) ja työvuorojärjestelyin tasapuolinen mahdollisuus osallistua koulutuksiin Omaehtoisen koulutuksen tukeminen työvuorojärjestelyin Työsuhde ja työaika Työvuoroissa ja vuosilomien ajoituksessa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan henkilökunnan toiveet ja elämäntilanteet, myös osa-aikatyö on mahdollista Muut Kehityskeskusteluja käydään kerran vuodessa Kannustepalkinto Henkilökunnan kokouksessa kesällä 2004 tiedotettiin tulevasta projektista. Kehittämistyöryhmä kävi läpi projektin tavoitteet, teki työnjaon ja mietti palkitsemisen kriteerit. Palkitsemisprojektin aiheena ja tavoitteena oli, että jokainen osasto osallistuu projektiin omalla hoitotyöhön liittyvällä kehittämishankkeellaan. Tavoitteena oli luoda käyttökelpoinen ja pitkäkestoinen palkitsemisjärjestelmä vanhusten hoitotyön kehittämiseen. Palkitsemisen perusteet päätettiin työryhmässä. Palkittavan hankkeen tuli täyttää seuraavat kriteerit: Kehittämishankkeeseen ja projektin tavoitteeseen on koko osaston tiimi sitoutunut ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Kehittämishanke on hyödyllinen ja yleistettävissä myös muille osastoille. Hankkeen seurauksena tiimityö kehittyy, työnjako selkeytyy ja ammattitaito kehittyy. Heseva-kodin osastoilla käynnistettiin seuraavat kehittämishankkeet: Lyhytaikaishoitoasukkaiden ja vakioasukkaiden yhteisten iltojen viihtyvyyden parantaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen Heseva-kodin asukkaan elämäntapa- ja hoitosuunnitelma lomakkeen uudistaminen Käytösoireisen dementoituvan asukkaan hoitotyön kehittäminen Sijaisten perehdytysohjelman kehittäminen 13

16 Sinisiipikansion rakentaminen Dementoituneen asukkaan viriketoiminnan kehittäminen osastolla Heseva-kodissa hoitotyössä käytettävien lomakkeiden yhtenäistäminen Asukkaiden rauhallisen ruokailuhetken luominen Kahdessa viimeisessä kehittämistyöryhmän kokouksessa kaikkien projektien vastaavat esittelivät omat kehittämishankkeensa ja kehittämistyöryhmä arvioi projektit. Toiset olivat jo päässeet aika pitkälle ja toisilla osastoilla projektit olivat vielä jäljessä suunnitelmien aikatauluista. Työryhmä päätti kuitenkin, että kaikista projekteista palkitaan kannustepalkinnolla. Kannustepalkinto voi olla esimerkiksi päivä kylpylässä, hohtokeilaus ruokailuineen tai jotain muuta vastaavalla rahasummalla järjestettävää. Osasto sai itse valita, miten kannustepalkinto käytetään. Työnantaja järjestää työt niin, että kaikki osaston projektiin osallistujat pääsevät lähtemään samanaikaisesti. Kehittämistyöryhmä piti kiinni alkuperäisestä periaatteesta, että ne jotka eivät ole osallistuneet tai sitoutuneet projektiin jäävät palkitsematta. Esimerkkinä Heseva-kodin asukkaan elämäntapa- ja hoitosuunnitelmalomakkeen uudistaminen Tavoitteena oli kartoittaa asukkaan tarpeita tai kiinnostuksen kohteita lomakkeen avulla sekä ottaa asukkaan mielipiteet ja tottumukset huomioon suunniteltaessa asukkaalle mahdollisimman mielekästä toimintaa. Lomakkeen avulla pyrittiin myös tukemaan hoidollisia ja lääkinnällisiä tarpeita esimerkiksi retkille lähdettäessä. Lomakkeen täyttämisestä on saatu jo jonkin verran palautetta. Saadun palautteen mukaan asukkaat ovat pitäneet kaavakkeen täyttämisestä. Muutamalla osastolla on lomakkeen täyttämiseen otettu mukaan myös omaiset. Omaisilta saatu palaute on ollut hyvää. Heidän mielestään on hyvä, että asukkaiden henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan ja näin myös omaiset osallistuvat hoitoon. Yksilöllisten taustatietojen hankkimisesta on hyötyä asukkaiden hoitotyössä, sillä taustatiedot auttavat henkilökuntaa tuntemaan asukkaan paremmin. Palautteiden perusteella lomaketta muokattiin projektin aikana niin, että siihen yhdistettiin dementiaosaston käytössä ollut elämäntapasuunnitelma. Lomakkeessa oli myös monia samoja asioita kuin hoitosuunnitelmassa. Niinpä ne yhdistettiin uudeksi lomakkeeksi, jonka nimeksi tuli Heseva-kodin asukkaan elämäntapa- ja hoitosuunnitelma -lomake. Yhteistyötä tehtiin toisen osaston kanssa, jolla oli kehittämishankkeena koko talon kaavakkeiden yhdenmukaistaminen. Lomake on koettu hyödylli- 14

17 seksi ja se on jo käytössä koko talossa. Kysymys, joka jäi askarruttamaan lomakkeen kehittäjiä on, miten asukkaiden kuntoa koskevat päivitykset tehdään. Esimerkkinä sijaisten perehdytysohjelman tekeminen Tavoitteena oli antaa osastolle tuleville sijaisille hyvä valmius työskennellä turvaten asukkaiden hyvinvointi sekä edistää sitä. Osaston kaikki työntekijät osallistuivat projektiin, sen suunnitteluun ja työstämiseen. Projektin alussa suunniteltiin perehdytyksen apuna toimivat lomakkeet. Lomakkeet tehtiin erikseen lyhytaikaisille ja pitkäaikaisille sijaisille sekä yöhoitajille. Sijaisuuden päättyessä sijaisilta kysyttiin lomakkeella, mitä mieltä he olivat perehdyttämisestä. Palautetta saatiin 21 sijaiselta. Perehdytys koettiin onnistuneeksi. Perehdytys lisäsi potilasvastuullisuutta ja työtyytyväisyyttä sekä paransi ilmapiiriä. Osasto teki perehdyttämiskansion, johon on kerätty kaikkea tietoa, mitä osaston työssä tarvitaan. Uudelle työntekijälle painotetaan lisäksi, että aina saa kysyä. Osastolla koettiin, että kansion tekeminen on helpottanut omaa työtä. Hyvä vastaanotto ja perehdytys luo sijaiselle hyvän mielikuvan Heseva-kodista. Kehittämishankkeet eri osastoilla koettiin hyödyllisiksi ja ne ovat yleistettävissä myös muille osastoille. Monissa projekteissa tiimityö kehittyi, työnjako selkeytyi ja hoitohenkilökunnan ammattitaito kehittyi. Kun työntekijät voivat itse vaikuttaa työn kehittämiseen ja parantamiseen, jotka tuovat muillekin osastoille helpotusta ja työn mielekkyyttä parantavia uudistuksia, se parantaa yhteistyöhaluja, mikä on tosi hyvä. Myös kiitos tulee ansaitusti, koskaan työntekijöitä ei liikaa palkita tai kiitetä, usein haukut tulee helpommin kuin kiitos. Suomen kulttuurissa ainakin. Jyllin Kodit Palkka Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTY). Palkkaus määräytyy vaativuusryhmien mukaisesti. Jyllin kodissa on käytössä 2 omaa palkkaluokkaa perusammattitehtävien palkkahaarukan sisällä. Kokemusvuosilisät ovat käytössä 5 ja 10 palveluvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5% työntekijän peruspalkasta. 15

18 Kehittämiskohde: Palkkausjärjestelmä mahdollistaa myös tehtävien, ammattitaidon ja työsuorituksen perusteella maksettavan palkan. Työn vaativuus arvioidaan kokonaisarviona. Edut Työpaikkaruokailu vuosittain määritellyn verotusarvon mukaisesti (malliruokailu) Kahvi- ja tee-etu Työvaatetus ja vaatteiden pesettäminen työpaikalla (uusia vaatteita hankitaan tarpeen mukaan) Liikuntaetu: kuntosalin käyttömahdollisuus Työterveyshuolto terveyskeskuksessa, uutena palveluun on sisällytetty ikäkausitarkastukset (alkaen 40-vuotiaat) Mahdollisuus käyttää tiloja esimerkiksi omien juhlien järjestämiseen Henkilökunta-alennus ravintolan ruokapalveluista esimerkiksi juhlia varten sekä alennus ravintolan ruokalahjakorteista Auton lämmityspaikkojen käyttö Huomioimiset Merkkipäivämuistaminen (40v., 50 v. ja 60 v.) lahjalla tapahtumien yhteydessä. Lahjana on ollut esimerkiksi kello ja kukkakimppu. Mitalit työvuosista (10, 15, 20 ja 25 vuotta) jaetaan tapahtumien yhteydessä Lisäksi muistetaan naimisiin menosta, vauvan syntymästä, lapsen ylioppilaaksitulosta jne. Talvi-, kesä- ja syystapahtumat, joihin kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua. Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet Työnantajan ja yhteistyökumppaneiden järjestämät koulutukset (ammatillista) Omaehtoisen koulutuksen tukeminen työvuorojärjestelyin tai palkallisena koulutusvapaana Käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin liittyy myös koulutusta Koulutus budjetoidaan vuosittain tarpeen mukaan. Kehittämishankkeisiin budjetoidaan noin 4 % liikevaihdosta. Kehittämiskohteina muun muassa kehittämiskeskustelut, työnohjaus, mentorointi ja lähiesimiesroolit 16

19 Työsuhde ja työaika Työajoissa ja vuosilomien ajoituksessa joustetaan kunkin toiveiden ja elämäntilanteen mukaan Koulutuksiin lähtijöille pyritään järjestämään tarvittavat vapaat Kertyneitä ylitunteja voi ottaa myös kokonaisina vapaapäivinä Virkistys, hyvinvointi ja koulutus tapahtumien muodossa Jyllin Kodissa on muotoutunut käytännöksi järjestää kolme koko henkilöstön tapahtumaa vuosittain. Jokainen tapahtuma suunnitellaan erikseen: ajatus syntyy esimerkiksi vastaavan hoitajan mielessä, siitä puhutaan johtajan kanssa, tapahtuman valmistelutavasta sovitaan ja laitetaan pyörät pyörimään. Kun on varmistettu mitä tehdään ja milloin, ilmoitetaan tapahtumasta kaikille työntekijöille. Halukkaat ilmoittautuvat mukaan ja sen jälkeen tehdään tarvittavat työjärjestelyt tapahtumapäiväksi. Esimerkkejä tapahtumista Kevät 2006: Lähdettiin yhteiskuljetuksella Tampeereelle sosiaali- ja terveysalan messuille. Messukäynnin jälkeen päästiin kaupungin järjestämään coctailtilaisuuteen verkostoitumaan ja kokkareiden jälkeen maistui hyvä illallinen ravintolassa. Illalla bussi vei väsyneet kouluttautuja-virkistäytyjät takaisin Ikaalisiin. Talvi 2005: Jämijärvellä pelattiin hiihtoputkessa curlingia, jonka jälkeen saunottiin, syötiin ja laulettiin karaokea kokoustiloissa. Yhteiskuljetuksilla mentiin molempiin suuntiin. Pikkujoulu 2004: Mentiin bussikuljetuksella Tampereelle katsomaan musikaali ja sen jälkeen syömään. Kesä 2004: Osallistuttiin kirkkovenesoutuun kahtena Jyllin kodin joukkueena. Soudun jälkeen syötiin ja saunottiin leirintäalueelta vuokratuissa saunatiloissa. Talvi 2003: Ulkoiltiin yhdessä Ikaalisten kylpylän laavulle, jossa järjestettiin erilaista ohjelmaa ja kilpailuja. Tämän jälkeen saunottiin ja istuttiin iltaa mukavissa tunnelmissa. Budjetissa on varattu vuosittain rahaa tapahtumien järjestämiseen. Suorat kulut ovat olleet noin 50 / henkilö/ tapahtuma. (Palkkakuluja ja sijais- 17

20 ten palkkaamisesta aiheutuneita kuluja ei ole laskettu summaan mukaan.) Työntekijät ovat arvostaneet tapahtumia ja kertoneet niistä hauskoja tarinoita kummitutkijalle. Kun haastatteluissa kysyttiin, mitkä tekijät ovat erityisen merkittäviä työssä pysymisen kannalta, nousi esiin muun muassa yhteisten hauskojen tapahtumien merkitys, mukavat työtoverit, kiinnostava työ ja mutkaton asioiden hoituminen johdon kanssa. Tällaisia asioita yleishyödyllinen organisaatiokin voi tarjota henkilöstölleen. Toiminnanjohtaja Heikki Lehtonen Tampereen Vanhuspalveluyhdistys Palkka Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukainen palkkausjärjestelmä. Edut Laajennettu työterveyshuolto (työhöntulotarkastus, työterveyden sopimukseen kuuluvat työterveys - ja sairaanhoitopalvelut) Tyky-toiminta (mm. liikuntasetelit, liikuntailtapäivät, kuntotestit, työyhteisön tapahtumat) Lounasateriat (normaalit sekä noutopöydät) yhdistyksen ravintoloissa henkilökuntahinnalla Kahvi- ja tee-etu Tilojen käyttö henkilökuntahintaan Välinelainat (mm.videokamera ja tapahtumateltta) Mahdollisuus ostaa myös kotiin ruokaa 50 %:n alennuksella Pitopalvelutuotteista alennusta Muut palkkiojärjestelmät Aloitepalkkiojärjestelmä Huomioimiset Palveluvuosimuistamiset: 10, 20 ja 30 vuoden palveluksesta ansiomerkki, 15 ja 25 vuoden palveluksesta lahjakortti noutopöytään koko perheelle 18

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2004 Yhteistoiminnallinen kehittäminen, yhteensopivuus ja toimivuus.

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2004 Yhteistoiminnallinen kehittäminen, yhteensopivuus ja toimivuus. Palkitsemisen tutkimusohjelma Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2004 Yhteistoiminnallinen kehittäminen, yhteensopivuus ja toimivuus. Kooste hankkeesta. Anu

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Asikkalan kunnan henkilöstöetuudet ja kannusteet

Asikkalan kunnan henkilöstöetuudet ja kannusteet Asikkalan kunnan henkilöstöetuudet ja kannusteet Henkilöstöetuudet 1. Omasta työkyvystään huolehtiminen Kaikilla vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa olevilla työntekijöillä sekä vähintään 6 kk:n määräaikaisessa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Timo Wallenius Toimitusjohtaja Henkilöstörahastopalvelut Oy Tarja Nuutinen Osastopäällikkö Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Henkilöstöohjelmaamme kirjattuina keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa seuraavat: henkilöstömme on osallistuvaa; toimintaamme

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010 RECONOS Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 21 Ky Puh: 9-6969 274 PL 8, Aleksanterinkatu 17 Fax: 9-6969 2741 HELSINKI E-mail: kari.ehari@reconos.fi Oy Henkilöstötutkimus 21 LOPPURAPORTTI 1.1.21 Oy ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen

Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen VKL Toimituksellisen johdon seminaari 3.2.2011 Arja Immonen Henkilöstöpäällikkö: Suorituksen johtaminen, palkitseminen

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) Kyselyn tulokset vertailussa Sinisellä: PKKY kysely 2012 (212 vastaajaa) ja vaikeaa esimiehille

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012

TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 TYHY-SUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS JA SEURANTA V. 2012 Kevät 2011 Marja Mäkiniemi M Tommi Hautaniemi työhyvinvointisuunnittelija psykologi, työhyvinvointiasiat p. 5191 p. 4182 TYÖHYVINVOINNILLA TARKOITETAAN

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ , liite 1 ANNE-MARIA MÄKINEN PALVELUSSUHDEJOHTAJA 1 HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ liikelaitosten johtokunta 5.11.2014 2 1 , liite 1 PALKKAUS OSANA TYÖNTEKIJÖIDEN KANNUSTAMISEN JA PALKITSEMISEN KOKONAISUUTTA,

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

Hyvän kierteessä. -Odotuksista huolimatta. Maritta Haavisto Johtaja HKI/Sote/Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus

Hyvän kierteessä. -Odotuksista huolimatta. Maritta Haavisto Johtaja HKI/Sote/Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Hyvän kierteessä -Odotuksista huolimatta Maritta Haavisto Johtaja HKI/Sote/Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Organisaatiokaavion luonnosta: Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Palvelutalo Rudolf

Lisätiedot

AIHE: hed_lmtsv_tyoympariston_jarjestelmat

AIHE: hed_lmtsv_tyoympariston_jarjestelmat TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä AIHE: hed_lmtsv_tyoympariston_jarjestelmat OSA : Ryhmä: KAIKKI Otoksena henkilöstöedustajat (TSV + LM = HED, varsinaiset) Tämän dokumentin analyysit (sivuja

Lisätiedot

Kunnasta houkutteleva työpaikka?

Kunnasta houkutteleva työpaikka? Kunnasta houkutteleva työpaikka? Anu Hakonen Kiisa Hulkko-Nyman Kunnasta houkutteleva työpaikka? K A K S K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö KUNNASTA HOUKUTTELEVA TYÖPAIKKA? Kunnallisalan

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Santander yrityksenä

Santander yrityksenä 100 % vastuu Olet oman elämäsi pääosassa 14.2.2012 Esityksen sisältö Santander yrityksenä Mistä kaikki alkoi 100% vastuu ajattelun tavoitteet Vastuun vuosi 2011 Vastuukyselyn tuloksia Hankkeen hyödyt vs

Lisätiedot