Kannen suunnittelu ja lay-out: Anu Nieminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannen suunnittelu ja lay-out: Anu Nieminen"

Transkriptio

1

2 Kannen suunnittelu ja lay-out: Anu Nieminen Kiisa Hulkko, Christina Sweins, Anu Hakonen ja Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry. Malmin kauppatie Helsinki Puh. (09) Faksi (09) ISBN Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2006

3 Sisällys 1 Vetoa vanhustyöhön 2 2 Johdanto palkitsemisen kokonaisuuteen 5 Palkitsemistavat 6 Palkka 6 Edut 7 Palkkiojärjestelmät 7 Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet 8 Huomioimiset 8 Työajan järjestelyt 9 Työsuhteen pysyvyys 9 Palkitseminen vaikuttaa 10 3 Palkitseminen vanhustyössä 12 Gaius-Säätiö/ Heseva-koti 12 Kannustepalkinto 13 Jyllin Kodit 15 Virkistys, hyvinvointi ja koulutus tapahtumien muodossa 17 Tampereen Vanhuspalveluyhdistys 18 Henkilöstökoulutus ja omaehtoisen ammatillisen koulutuksen tukeminen 19 VTKL-palvelut Oy 21 Aloitetoiminnan periaatteet ja säännöt 22 Yrjö ja Hanna säätiö 24 Vuoden Hanna tai Yrjö -palkinto 25 4 Palkitsemisen toimivuus ja sen parantaminen vanhustyössä 27 Seurantatutkimuksen tuloksia 27 Käytännön ideoita palkitsemisen toimivuuden parantamiseen 28 Osallistujien kokemuksia hankkeesta 30 (Haastattelut: Ansa Salopirtti) 1

4 1 VETOA VANHUSTYÖHÖN Idea Vanhustyö kannattaa -hankkeen käynnistämisestä tuli toiminnanjohtaja Heikki Lehtoselta. Jyllin kotien ja TKK:n yhteistyö oli sujunut hyvin ja näytti tarjoavan mahdollisuuden myös laajemmalle joukolle. Neljä Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöä sekä liiton omistama kotipalveluyhtiö lähtivät innolla mukaan ja Teknillisen Korkeakoulun asiantuntijat hankkivat valtaosan rahoituksesta Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) varoista. Samalla pääsimme mukaan laajempaan Palkitsemisen oppimisverkostoon. Vanhustyöstä tulee julkisuuteen kahdenlaista sanomaa. Toisen mukaan työ on innostavaa ja asiakkaiden tyytyväisyys palkitsee. Toisen mukaan taas työ on raskasta ja erittäin kehnosti palkattua. Kun silmiemme edessä näkyy nykyisten työntekijöiden eläköityminen ja yhä suurempi ikäihmisten joukko, on vanhustyön vetovoiman lisäämiseen todella aihetta panostaa. Erilaisia palkitsemisen malleja on kehitelty niin yritysmaailmassa kuin esimerkiksi julkisen terveydenhuollon sisällä. Vanhustyössä joudutaan toimimaan taloudellisesti mitaten tarkkaan lasketuilla resursseilla, jotka on kyettävä käyttämään tehokkaasti. Samalla ja tämä on ehkä kaikkein tärkeintä on pystyttävä huolehtimaan ammattitaitoisten työntekijöiden työhyvinvoinnista ja sitoutumisesta työhönsä. On tärkeää ymmärtää, että palkitseminen on muutakin kuin rahapalkka. Alalla, joka perinteisesti on ollut naisvaltainen ja moneen muuhun verrattuna heikommin palkattua, on mietittävä erilaisia mahdollisuuksia. Kiitos hyvästä työstä, mahdollisuus kouluttautua, liikuntaan kannustaminen, yhteiset virkistys- ja juhlatilaisuudet tässä jo muutamia palkitsemistapoja. Näitä kaikkia on myös Vanhustyö kannattaa -hankkeessa käytetty ja hyviksi havaittu. Tässä julkaisussa kerrotaan Vanhustyö kannattaa -hankkeen kokemuksista erilaisissa työyhteisöissä. Toivon ja uskon, että näistä esimerkeistä on myös muille hyötyä. On tärkeää käydä työyhteisön toimivuus ja erilaiset palkitsemisen mahdollisuudet yhdessä läpi. Jos ja kun suuriin rahallisiin palkankorotuksiin ei ole mahdollisuuksia, on mietittävä muita keinoja. Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöt ovat aina olleet tunnustettuja hyvän vanhustyön toteuttajia. Hyvän työn tekevät ihmiset vanhustyön- 2

5 Vanhustyö kannattaa -hankkeen osallistujia Otaniemessä. Ylin rivi vasemmalta: Johanna Maaniemi, Joakim Lindholm, Ansa Salopirtti, Merja Niemi, Sanna Mustajoki, Christina Sweins, Marjo Nietosvaara. Toinen rivi: Kiisa Hulkko, Markku Ahlgrén, Heikki Lehtonen, Leena Isoviita, Satu Laitinen. Ensimmäinen rivi: Anu Hakonen, Tarja Lappalainen, Pertti Hjelm, Ritva Koivunen, Katriina Jokela, Asta Kaitila, Pirkko Karjalainen. Kuva: Mary-Ann Wikström. tekijät eri tehtävissä. Hyvästä työstä on oikeus odottaa myös kannustusta ja kiitosta, hyvällä työntekijällä on oikeus odottaa työpaikkansa säilyvän. Näin lisäämme vetoa vanhustyöhön. Monet kiitokset Teknillisen Korkeakoulun Työpsykologian ja johtamisen laboratorion asiantuntijoille innostuneesta paneutumisesta vanhustyön maailmaan. Kiitokset keskusliiton jäsenyhteisöjen ja VTKL-palvelut Oy:n väelle rohkeasta mukaantulosta paljon työtä vaatineeseen projektiin. Työniloa vanhustyöhön vanhustyö kannattaa! Pirkko Karjalainen, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto 3

6 Vanhustyö kannattaa hanke lyhyesti Vanhustyö kannattaa hanke on osa Teknillisessä korkeakoulussa tehtävää palkitsemisen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Hankkeen tavoitteena on löytää palkitsemisen kehittämisestä vastauksia muun muassa henkilöstön saatavuuden ja jaksamisen sekä tuloksellisen työn haasteisiin. Hanke kuuluu Työelämän kehittämisohjelman rahoittamaan Palkitsemisen oppimisverkostoon. Hanke on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton ja viiden vanhustyötä tekevän organisaation kanssa. Organisaatiot osallistuivat myös hankkeen rahoitukseen. Hanke aloitettiin vuonna 2004 ja sen ensimmäinen vaihe loppui vuoden 2006 alussa. Hanketta jatketaan vielä vuoden 2007 loppuun. Hankkeen aikana kaikissa organisaatioissa käynnistettiin palkitsemisen kehittämistyö ja kokeiltiin uusia palkitsemistapoja. Teknillisen korkeakoulun tutkijat tukivat kehittämistyötä kartoittamalla jokaisen organisaation lähtötilanteen, osallistumalla kehittämiseen ja seuraamalla tuloksia. Lisäksi Teknillisellä korkeakoululla järjestettiin viisi yhteistapaamista, joissa opiskeltiin palkitsemistaitoja ja jaettiin kehittämiskokemuksia. Tapaamisiin osallistui johdon ja henkilöstön edustajia kaikista viidestä organisaatiosta sekä Vanhustyön keskusliiton edustajia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyi osallistuvissa organisaatioissa uusia tai parannettuja palkitsemiskäytäntöjä sekä tämä muille vanhustyötä tekeville organisaatioille tarkoitettu palkitsemisopas. Hankkeesta syntyviä tuloksia raportoidaan lisäksi tieteellisissä artikkeleissa. 4

7 2 JOHDANTO PALKITSEMISEN KOKONAISUUTEEN Palkitsemistapojen kokonaisuus muodostuu aineellisista ja aineettomista palkitsemistavoista (kuva 1). Aineellisia palkitsemistapoja ovat peruspalkka ja sitä täydentävät henkilöstöedut sekä erilaiset palkkiojärjestelmät: erikois-, aloite- ja tulospalkkiot. Aineettomia palkitsemistapoja ovat koulutus- ja kehittymismahdollisuudet, työn sisältö, huomioimiset, työajan järjestelyt ja työsuhteen pysyvyys. Kaikki nämä palkitsemistavat voivat olla merkityksellisiä työntekijän kannalta ja niitä voi työnantaja tarjota. Vastineeksi työstä maksetaan palkkaa ja monesti on tarjolla yllättävän monia etuja, koulutusta ja kehittymismahdollisuuksia. Myös vanhustyötä tekevissä organisaatioissa on tavallisesti lähes kaikki palkitsemistavat käytössä. Kuva 1. Palkitsemistapojen kokonaisuus muodostuu aineettomista ja aineellisista palkitsemistavoista. Palkka Edut Palkkiojärjestelmät Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet Työn sisältö Huomioimiset Työajan järjestelyt Työsuhteen pysyvyys 5

8 Eri palkitsemistavoilla voidaan tavoitella erilaisia asioita. Parhaimmassa tapauksessa aineelliset ja aineettomat palkitsemistavat tukevat toinen toisiaan ja palkitsemisen osa-alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti toimintaympäristön tilanne ja tarpeet huomioiden. Halutaan kenties saada hyvät työntekijät pysymään oman organisaation palveluksessa. Konstit ovat monet, sillä vastaukset kysymykseen, mikä saa sinut pysymään juuri tässä työpaikassa, vaihtelevat. Hyvät työkaverit ja mielenkiintoinen työ. Työ on vaihtelevaa ja sitä saa tehdä hyvin itsenäisesti. Työpaikka on mukava ja lähellä kotia, en haluaisi lähteä kauemmaksi. Täällä monet asiat kuten vapaapäivien järjestäminen hoituvat sujuvasti johdon kanssa. Täällä on hyvä yhteishenki, kaveritkin välillä ihmettelevät että mitä, lähdetkö tosiaankin työkavereiden kanssa viettämään iltaa kun meillä on jotkut juhlat. Työntekijän kannalta palkitsemisen kokonaisuus on merkittävämpi asia hänen arvioidessaan työpaikkansa hyvyyttä kuin jonkin yksittäisen järjestelmän käyttäminen. Hyväkään ansiotaso ei takaa tyytyväisyyttä, jos työ on pakkotahtista ja työsuhde epävarma. Itsenäinen työ ja turvallinen työpaikka saattavat olla jollekin tärkeimpiä työpaikassa pysymisen syitä. Toiselle joustavat työajat ja palkkaus merkitsevät enemmän. Koska ihmisten omat arvostukset vaihtelevat, kannattaa työnantajankin panostaa mielekkään palkitsemisen kokonaisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Palkitsemistavat Palkka Peruspalkka muodostuu Suomessa tyypillisesti kahdesta osasta, työperusteisesta ja henkilöperusteisesta palkanosasta. Työperusteinen osa tarkoittaa yleisimmin sitä, että palkkaa maksetaan työn vaativuuden mukaan. Tällaisia ovat myös vanhustyön organisaatioissa tavallisimmin käytössä olevat palkkajärjestelmät. Henkilöperusteinen palkanosa voi määräytyä työkokemuksen, henkilön suorituksen tai henkilön osaamisen ja pätevyyden 6

9 perusteella. Vanhustyön organisaatioissa tämä osa sisältää toistaiseksi lähinnä kokemusvuosilisät. Yleisin vanhustyössä käytettävä palkkausjärjestelmä on yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen. Siinä palkka muodostuu työn vaativuuden mukaisesta peruspalkasta, kokemusvuosilisistä ja vuorolisistä. Edut Henkilöstöedut sisältävät sekä lakisääteisiä etuja että muita etuja. Lakisääteisiin kuuluvat muun muassa lomat ja työterveyshuollon järjestäminen. Muihin etuihin kuuluu yleisimmin liikuntaharrastusten tukemista, lounasetuja ja työvaatteita. Luontoiseduista puhutaan kun työnantaja antaa työsuhteen perusteella palkansaajan käyttöön hyödykkeen, esimerkiksi asunnon tai puhelimen tai ruokailumahdollisuuden. Luontoisetu on verotettavaa tuloa. Verotettavia eivät sen sijaan ole koko henkilöstölle tarjolla olevat edut, kuten liikuntamahdollisuudet tai päiväkahvit. Palkkiojärjestelmät Tulospalkkaus on organisaation päätösvallassa oleva rahallinen palkitsemistapa, joka ei nosta palkkatasoa pysyvästi. Tulospalkkioita maksetaan ennalta sovittujen tulostavoitteiden tai toiminnan tavoitteiden toteutumisesta tai ylittymisestä. Palkkioita maksetaan tavallisimmin koko yrityksen, yksikön, ryhmän tai yksilön tulosten perusteella. Tulospalkkiot ovat Suomessa yleisiä yksityisellä sektorilla, jossa jo yli puolet henkilöstöstä on tulospalkkioiden piirissä. Myös kunnissa ja valtiolla tulospalkkaus yleistyy, vaikka se onkin vielä paljon harvinaisempaa kuin yrityksissä. Vanhustyötä tekevissä organisaatioissa tulospalkkausta on käytetty toistaiseksi hyvin harvoin. Yksi kiinnostava tapa palkita tuloksesta tai voitosta on henkilöstörahastoon maksettu voittopalkkio. Henkilöstörahasto on palkitsemismuoto, joka perustuu yrityksen menestykseen tai viraston toiminnan tulokseen. Yritys tai virasto maksaa rahastoon voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Palkkiosumma jaetaan työntekijöiden kesken esimerkiksi työajan ja/tai ansioiden suhteessa. Rahasto sijoittaa kertyneet varat ja niistä saadut tuotot jaetaan vuosittain jäsenille. Jäsen voi nostaa rahastoon kertyneitä varoja vuosittain viiden jäsenyysvuoden jälkeen. Työsuhteen päätyttyä koko rahasto-osuus maksetaan jäsenelle. Voittopalkkioerät ovat yritykselle vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja eikä yritys maksa niistä henkilöstösivukuluja. Työntekijä saa nostaa maksettavasta rahasto-osuudesta 20 prosenttia verottomana, lopusta maksetaan veroa kuten palkkatulosta. 7

10 Aloitepalkkiojärjestelmissä palkitaan työtä ja työpaikkaa kehittävien aloitteiden tekijöitä. Aloitepalkkioita voidaan maksaa sekä yksittäisille työntekijöille että ryhmille. Aloitteita tekemällä työntekijät voivat samalla osallistua toiminnan kehittämiseen. Aloite on ehdotus, joka parantaa esimerkiksi työyksikön ulkoista tai sisäistä asiakaspalvelua, vähentää kustannuksia tai parantaa tuottavuutta. Palkkio määritellään tavallisesti suhteessa aloitteen avulla saavutettavaan taloudelliseen hyötyyn. Lisäksi monissa aloitepalkkiojärjestelmissä palkitaan myös pienistä toimintaa parantavista aloitteista. Erikoispalkkioita voidaan antaa ryhmälle tai yksilöille jostain poikkeuksellisen hyvästä suorituksesta. Usein erikoispalkkioiden perusteista ei ole sovittu etukäteen. Palkitseminen on harkinnanvaraista, yleensä esimiehen esittämää ja ylemmän johdon hyväksymää. Palkkio tulee saajalleen yllätyksenä. Suomessa erikoispalkkioita on käytetty kirjavasti. Palkkio on voinut olla kakkukahvit, lahjaesine, kannustematka tai suurempi rahallinen kertapalkkio tai bonus. Kaikkia palkkiojärjestelmiä yhdistää se, että kun palkkio annetaan hyvästä suorituksesta, se on veronalaista tuloa. Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet Koulutus- ja kehittymismahdollisuuksilla tarkoitetaan sekä työntekijän mahdollisuutta kehittyä tai edetä työssään että mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa koulutusta. Kehittymismahdollisuuksia edistää esimerkiksi toimiva kehityskeskustelukäytäntö ja työnantajan myönteinen suhtautuminen koulutuksen hankkimiseen. Työnantaja voi tukea kouluttautumista järjestämällä itse tarvittavia kursseja, lähettämällä henkilöstöä ulkopuolisiin koulutuksiin tai antamalla vapaata koulutuksessa käymiseen. Kehittymismahdollisuuksia on usein mahdollista järjestää myös sellaisissa organisaatioissa, joissa palkankorotusvarat ovat pieniä. Työn sisältö ja mielekäs työ ovat eräitä merkityksellisimpiä asioita työssä. Työn sisällön muotoutumiseen voidaan vaikuttaa organisoimalla työ järkevällä tavalla ja muuttamalla työtä kunkin yksilön tavoitteisiin ja kykyihin sopivaksi. Työtä pidetään sisällöltään mielekkäänä esimerkiksi silloin, kun työ on tekijälleen merkityksellinen, työ on haastavaa ja kiinnostavaa ja työn tulokseen voi vaikuttaa mahdollisimman laajasti. Huomioimiset Mitali pitkästä työkokemuksesta, kukkia hääpäivänä, kello 50-vuotiaalle, ylimääräinen viikko lomaa 60-vuotiaalle ja erilaiset hyvinvointia edistävät 8

11 virkistyspäivät ovat kaikki henkilöstön huomioimista. Tavallisesti jokaisessa työpaikassa on joitain huomioimiskäytäntöjä olemassa. Huomioimisissa tapa, jolla huomio annetaan, on erityisen merkittävä kiitetäänkö 25 vuoden palveluksesta puolihuolimattomasti käteen sujautetulla mitalilla vai tehdäänkö se juhlallisesti työtovereiden ja johdon ollessa mukana juhlimassa. Työajan järjestelyt Suomalaiset arvostavat korkealle mahdollisuuden työajan joustoihin, kuten liukuvaan työaikaan ja työvuorojen vaihtamiseen. Työajan järjestelyt pitävät sisällään monia palkitsevia mahdollisuuksia, joita on helppo käyttää. Työyhteisössä voidaan valita kannustava linja työajan järjestelyihin. Luotetaan henkilöstön harkintakykyyn esimerkiksi liukumavapaiden pitämisessä. Se, että vapaan voi pitää kokonaisena päivänä, tuntuu paljon juhlallisemmalta kuin se, että sitä voi tehdä vain lyhentämällä hieman työpäivää. Myös henkilön omasta toiveesta pyydettyyn osa-aikaisuuteen, vuorotteluvapaaseen tai koulutusvapaaseen kannattaa suhtautua myönteisesti. Toiveita on toiseenkin suuntaan, tutkimusten mukaan suuri osuus osa-aikatyötä tekevistä haluaisi tehdä enemmän työtä. Osa-aikaisuudella on paljon vaikutusta henkilön tulotasoon ja myös kokemukseen siitä, miten kiinteästi kuuluu omaan työyhteisöönsä. Työsuhteen pysyvyys Työsuhteen pysyvyys tuo turvallisuutta ja mahdollisuuksia suunnitella talouttaan paremmin. Pysyvässä työsuhteessa olevat pystyvät myös paremmin sitoutumaan työpaikan tavoitteisiin. Työntekijän kannalta merkittävää on se, onko hänen työsuhteensa toistaiseksi voimassa vai määräaikainen. Määräaikainen työntekijä joutuu vakituista enemmän miettimään vaihtoehtoisia suunnitelmia ja kokemaan epävarmuutta. Muodollisen työsopimuksen lisäksi ratkaisevaa työntekijän kannalta on tunne työpaikan varmuudesta. Määräaikainenkin saattaa kokea olonsa suhteellisen turvalliseksi, jos työpaikka on tunnettu siitä, että siellä riittää töitä tai hänelle on kerrottu, että jatkoa on tiedossa. Vastaavasti vakituisessa työsuhteessa työskentelevä ei välttämättä koe turvallisuutta, jos työnantaja on tunnettu tempoilevasta henkilöstöpolitiikasta tai organisaation taloudelliset näkymät ovat heikot. 9

12 Palkitseminen vaikuttaa Eräänä keväänä päiväkodin kaikkien lasten vanhemmille alettiin antaa säännöllisesti kirjallista palautetta lapsen päivän sujumisesta. Oliko lapsi syönyt hyvin vai huonosti ja miten päiväunet olivat sujuneet. Henkilökunta työsti myös lapsi päivähoidossa prosessikuvauksen. Vanhemmat ja päiväkodin työntekijät pitivät yhteistyötä nyt entistä sujuvampana. Yhtenä innostajana kehittämistoimintaan toimi tulospalkkaus, jossa palkittiin hankkeiden toteutumisesta. Eri palkitsemistavoilla on paljon vaikutusta työpaikalla. Ne vaikuttavat yksilön kannalta esimerkiksi työssä viihtymiseen ja työhyvinvointiin. Organisaatiotasolla palkitsemisella on vaikutusta esimerkiksi työn tuottavuuteen. Palkitsemisen vaikutusten voi ajatella syntyvän kahta kautta, ensinnäkin palkitseminen ohjaa työtä tavoitteiden ja palautteen avulla ja toiseksi hyvin hoidettu palkitseminen tekee työpaikasta sellaisen, johon halutaan töihin ja jossa halutaan myös pysyä töissä. Ohjaa työtä Palkitsemisjärjestelmät kertovat mitä työssä arvostetaan esimerkiksi millaisesta työstä saa parempaa palkkaa. Palaute työstä kertoo saajalleen, onko työ tehty hyvin ja tavoitteiden mukaisesti vai pitääkö jotain tehdä toisin. Palautetta työstä voi saada monenlaisessa muodossa, pääasia on, että sitä annetaan. Palautteen saaminen viestii myös arvostuksesta ja siitä, että kunkin työstä ollaan kiinnostuneita. Suomalaiset työntekijät toivovat saavansa hyvin tehdystä työstä nimenomaan palautetta ja erityisesti sitä toivotaan esimiehiltä. Palautteen määrää voi lisätä muun muassa hyvällä kehityskeskustelukäytännöllä, asiakaspalautteiden säännöllisellä käsittelyllä ja toimivilla työpalavereilla. Palkitseminen voi vaikuttaa siihen, että Tavoitteiden eteen ponnistellaan Työtehtäviä laitetaan tärkeysjärjestykseen Tarvittavaa osaamista kehitetään Organisaatio on tuottavampi Hyvän työnantajan palvelukseen pyritään Hyvin hoidettu palkitseminen vaikuttaa siihen, kuinka hyvänä ja kiinnostavana työpaikka nähdään. Esimerkiksi hyvät henkilöstöedut voivat kertoa hyvästä työpaikasta, jossa työntekijöitä ja heidän hyvinvointiaan pidetään arvossa. Hyvässä työpaikassa tarjoutuu myös mahdollisuus kehittää osaa- 10

13 mistaan. Hyvä toimeentulo on tärkeää. Tällaisessa työpaikassa kannattaa pysyä töissä ja sinne halutaan myös hakea töihin. Työpaikkaan tulijalle palkkaus ja haastava työ saattavat olla merkittävimpiä päätökseen vaikuttavia tekijöitä. Työpaikassa pysymiseen sen sijaan vaikuttavat vielä enemmän hyvä työympäristö ja millaiset ovat mahdollisuudet työssä kehittymiseen. Varo kielteisiä vaikutuksia Palkitseminen on vaativa taito sikäli, että sillä on aina vaikutusta, mutta ei aina toivottuun suuntaan. Vaikutuksia kannattaakin seurata tavalla tai toisella. Jos kielteisiä vaikutuksia huomataan, kannattaa palkitsemisjärjestelmää muokata. Seuraavassa esimerkkejä kielteisistä vaikutuksista. En kyllä mene auttamaan toisen osaston töissä, kun oman osaston tulostavoitteet pitää saada ensin hoidettua. Joskus se, mistä palkitaan saa liian suuren painoarvon ja saa työntekijät toimimaan kokonaisuuden kannalta hölmösti. Tässä työpaikassa en saa mitään mahdollisuuksia kehittyä eteenpäin. Tämän sanoja alkaa helposti miettiä työpaikan vaihtamista. Täysin epäreilua, että työkaveri sai palkankorotuksen ja minä en. Palkitsemisen oikeudenmukaisuus on jatkuvan tarkkailun kohteena. Jos se tuntuu toimivan epäreilusti, voi työilmapiiri kärsiä ja kaltoin kohdellun työpanos pienentyä. 11

14 3 PALKITSEMINEN VANHUSTYÖSSÄ Millaisia ovat palkitsemisjärjestelmät ja palkitsemisen kokonaisuus vanhustyötä tekevissä organisaatioissa? Melkolailla monimuotoisia. Seuraavassa esitellään viiden Vanhustyö kannattaa hankkeeseen osallistuneen työpaikan palkitsemisen kokonaisuus sekä valittuja makupaloja käytössä olevista palkitsemistavoista. Gaius-Säätiö/ Heseva-koti Palkka Terveyspalvelualan työehtosopimus. Palkkaus määräytyy taulukkopalkkojen ja palveluvuosilisien mukaisesti. Edut Laajennettu työterveyshuolto (sopimukseen kuuluvat työterveys ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito, röntgen- ja ultraäänitutkimukset, influenssarokote, työhöntuloja ikäkausitarkastukset) Liikuntaraha Työpaikkaruokailu henkilökuntahinnalla Iltapäiväkahvi/-tee Työvaatetus ja työkenkäetu Muut palkkiojärjestelmät Kannustepalkintojärjestelmä Huomioimiset Joululahja ja joululounas Juhlia, esimerkiksi kevätjuhla Peacockissa sisältäen ruokailun Palveluvuosimuistamiset: 20 ja 30 vuoden palveluksesta Kalevala-koru Merkkipäivämuistamiset, muistetaan 50 ja 60 vuotta täyttäneitä kakkukahvilla ja syntymäpäivälahjalla 12

15 Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet Työnantajan ja yhteistyökumppaneiden järjestämät koulutukset (ammatillista) ja työvuorojärjestelyin tasapuolinen mahdollisuus osallistua koulutuksiin Omaehtoisen koulutuksen tukeminen työvuorojärjestelyin Työsuhde ja työaika Työvuoroissa ja vuosilomien ajoituksessa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan henkilökunnan toiveet ja elämäntilanteet, myös osa-aikatyö on mahdollista Muut Kehityskeskusteluja käydään kerran vuodessa Kannustepalkinto Henkilökunnan kokouksessa kesällä 2004 tiedotettiin tulevasta projektista. Kehittämistyöryhmä kävi läpi projektin tavoitteet, teki työnjaon ja mietti palkitsemisen kriteerit. Palkitsemisprojektin aiheena ja tavoitteena oli, että jokainen osasto osallistuu projektiin omalla hoitotyöhön liittyvällä kehittämishankkeellaan. Tavoitteena oli luoda käyttökelpoinen ja pitkäkestoinen palkitsemisjärjestelmä vanhusten hoitotyön kehittämiseen. Palkitsemisen perusteet päätettiin työryhmässä. Palkittavan hankkeen tuli täyttää seuraavat kriteerit: Kehittämishankkeeseen ja projektin tavoitteeseen on koko osaston tiimi sitoutunut ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Kehittämishanke on hyödyllinen ja yleistettävissä myös muille osastoille. Hankkeen seurauksena tiimityö kehittyy, työnjako selkeytyy ja ammattitaito kehittyy. Heseva-kodin osastoilla käynnistettiin seuraavat kehittämishankkeet: Lyhytaikaishoitoasukkaiden ja vakioasukkaiden yhteisten iltojen viihtyvyyden parantaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen Heseva-kodin asukkaan elämäntapa- ja hoitosuunnitelma lomakkeen uudistaminen Käytösoireisen dementoituvan asukkaan hoitotyön kehittäminen Sijaisten perehdytysohjelman kehittäminen 13

16 Sinisiipikansion rakentaminen Dementoituneen asukkaan viriketoiminnan kehittäminen osastolla Heseva-kodissa hoitotyössä käytettävien lomakkeiden yhtenäistäminen Asukkaiden rauhallisen ruokailuhetken luominen Kahdessa viimeisessä kehittämistyöryhmän kokouksessa kaikkien projektien vastaavat esittelivät omat kehittämishankkeensa ja kehittämistyöryhmä arvioi projektit. Toiset olivat jo päässeet aika pitkälle ja toisilla osastoilla projektit olivat vielä jäljessä suunnitelmien aikatauluista. Työryhmä päätti kuitenkin, että kaikista projekteista palkitaan kannustepalkinnolla. Kannustepalkinto voi olla esimerkiksi päivä kylpylässä, hohtokeilaus ruokailuineen tai jotain muuta vastaavalla rahasummalla järjestettävää. Osasto sai itse valita, miten kannustepalkinto käytetään. Työnantaja järjestää työt niin, että kaikki osaston projektiin osallistujat pääsevät lähtemään samanaikaisesti. Kehittämistyöryhmä piti kiinni alkuperäisestä periaatteesta, että ne jotka eivät ole osallistuneet tai sitoutuneet projektiin jäävät palkitsematta. Esimerkkinä Heseva-kodin asukkaan elämäntapa- ja hoitosuunnitelmalomakkeen uudistaminen Tavoitteena oli kartoittaa asukkaan tarpeita tai kiinnostuksen kohteita lomakkeen avulla sekä ottaa asukkaan mielipiteet ja tottumukset huomioon suunniteltaessa asukkaalle mahdollisimman mielekästä toimintaa. Lomakkeen avulla pyrittiin myös tukemaan hoidollisia ja lääkinnällisiä tarpeita esimerkiksi retkille lähdettäessä. Lomakkeen täyttämisestä on saatu jo jonkin verran palautetta. Saadun palautteen mukaan asukkaat ovat pitäneet kaavakkeen täyttämisestä. Muutamalla osastolla on lomakkeen täyttämiseen otettu mukaan myös omaiset. Omaisilta saatu palaute on ollut hyvää. Heidän mielestään on hyvä, että asukkaiden henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan ja näin myös omaiset osallistuvat hoitoon. Yksilöllisten taustatietojen hankkimisesta on hyötyä asukkaiden hoitotyössä, sillä taustatiedot auttavat henkilökuntaa tuntemaan asukkaan paremmin. Palautteiden perusteella lomaketta muokattiin projektin aikana niin, että siihen yhdistettiin dementiaosaston käytössä ollut elämäntapasuunnitelma. Lomakkeessa oli myös monia samoja asioita kuin hoitosuunnitelmassa. Niinpä ne yhdistettiin uudeksi lomakkeeksi, jonka nimeksi tuli Heseva-kodin asukkaan elämäntapa- ja hoitosuunnitelma -lomake. Yhteistyötä tehtiin toisen osaston kanssa, jolla oli kehittämishankkeena koko talon kaavakkeiden yhdenmukaistaminen. Lomake on koettu hyödylli- 14

17 seksi ja se on jo käytössä koko talossa. Kysymys, joka jäi askarruttamaan lomakkeen kehittäjiä on, miten asukkaiden kuntoa koskevat päivitykset tehdään. Esimerkkinä sijaisten perehdytysohjelman tekeminen Tavoitteena oli antaa osastolle tuleville sijaisille hyvä valmius työskennellä turvaten asukkaiden hyvinvointi sekä edistää sitä. Osaston kaikki työntekijät osallistuivat projektiin, sen suunnitteluun ja työstämiseen. Projektin alussa suunniteltiin perehdytyksen apuna toimivat lomakkeet. Lomakkeet tehtiin erikseen lyhytaikaisille ja pitkäaikaisille sijaisille sekä yöhoitajille. Sijaisuuden päättyessä sijaisilta kysyttiin lomakkeella, mitä mieltä he olivat perehdyttämisestä. Palautetta saatiin 21 sijaiselta. Perehdytys koettiin onnistuneeksi. Perehdytys lisäsi potilasvastuullisuutta ja työtyytyväisyyttä sekä paransi ilmapiiriä. Osasto teki perehdyttämiskansion, johon on kerätty kaikkea tietoa, mitä osaston työssä tarvitaan. Uudelle työntekijälle painotetaan lisäksi, että aina saa kysyä. Osastolla koettiin, että kansion tekeminen on helpottanut omaa työtä. Hyvä vastaanotto ja perehdytys luo sijaiselle hyvän mielikuvan Heseva-kodista. Kehittämishankkeet eri osastoilla koettiin hyödyllisiksi ja ne ovat yleistettävissä myös muille osastoille. Monissa projekteissa tiimityö kehittyi, työnjako selkeytyi ja hoitohenkilökunnan ammattitaito kehittyi. Kun työntekijät voivat itse vaikuttaa työn kehittämiseen ja parantamiseen, jotka tuovat muillekin osastoille helpotusta ja työn mielekkyyttä parantavia uudistuksia, se parantaa yhteistyöhaluja, mikä on tosi hyvä. Myös kiitos tulee ansaitusti, koskaan työntekijöitä ei liikaa palkita tai kiitetä, usein haukut tulee helpommin kuin kiitos. Suomen kulttuurissa ainakin. Jyllin Kodit Palkka Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTY). Palkkaus määräytyy vaativuusryhmien mukaisesti. Jyllin kodissa on käytössä 2 omaa palkkaluokkaa perusammattitehtävien palkkahaarukan sisällä. Kokemusvuosilisät ovat käytössä 5 ja 10 palveluvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5% työntekijän peruspalkasta. 15

18 Kehittämiskohde: Palkkausjärjestelmä mahdollistaa myös tehtävien, ammattitaidon ja työsuorituksen perusteella maksettavan palkan. Työn vaativuus arvioidaan kokonaisarviona. Edut Työpaikkaruokailu vuosittain määritellyn verotusarvon mukaisesti (malliruokailu) Kahvi- ja tee-etu Työvaatetus ja vaatteiden pesettäminen työpaikalla (uusia vaatteita hankitaan tarpeen mukaan) Liikuntaetu: kuntosalin käyttömahdollisuus Työterveyshuolto terveyskeskuksessa, uutena palveluun on sisällytetty ikäkausitarkastukset (alkaen 40-vuotiaat) Mahdollisuus käyttää tiloja esimerkiksi omien juhlien järjestämiseen Henkilökunta-alennus ravintolan ruokapalveluista esimerkiksi juhlia varten sekä alennus ravintolan ruokalahjakorteista Auton lämmityspaikkojen käyttö Huomioimiset Merkkipäivämuistaminen (40v., 50 v. ja 60 v.) lahjalla tapahtumien yhteydessä. Lahjana on ollut esimerkiksi kello ja kukkakimppu. Mitalit työvuosista (10, 15, 20 ja 25 vuotta) jaetaan tapahtumien yhteydessä Lisäksi muistetaan naimisiin menosta, vauvan syntymästä, lapsen ylioppilaaksitulosta jne. Talvi-, kesä- ja syystapahtumat, joihin kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua. Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet Työnantajan ja yhteistyökumppaneiden järjestämät koulutukset (ammatillista) Omaehtoisen koulutuksen tukeminen työvuorojärjestelyin tai palkallisena koulutusvapaana Käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin liittyy myös koulutusta Koulutus budjetoidaan vuosittain tarpeen mukaan. Kehittämishankkeisiin budjetoidaan noin 4 % liikevaihdosta. Kehittämiskohteina muun muassa kehittämiskeskustelut, työnohjaus, mentorointi ja lähiesimiesroolit 16

19 Työsuhde ja työaika Työajoissa ja vuosilomien ajoituksessa joustetaan kunkin toiveiden ja elämäntilanteen mukaan Koulutuksiin lähtijöille pyritään järjestämään tarvittavat vapaat Kertyneitä ylitunteja voi ottaa myös kokonaisina vapaapäivinä Virkistys, hyvinvointi ja koulutus tapahtumien muodossa Jyllin Kodissa on muotoutunut käytännöksi järjestää kolme koko henkilöstön tapahtumaa vuosittain. Jokainen tapahtuma suunnitellaan erikseen: ajatus syntyy esimerkiksi vastaavan hoitajan mielessä, siitä puhutaan johtajan kanssa, tapahtuman valmistelutavasta sovitaan ja laitetaan pyörät pyörimään. Kun on varmistettu mitä tehdään ja milloin, ilmoitetaan tapahtumasta kaikille työntekijöille. Halukkaat ilmoittautuvat mukaan ja sen jälkeen tehdään tarvittavat työjärjestelyt tapahtumapäiväksi. Esimerkkejä tapahtumista Kevät 2006: Lähdettiin yhteiskuljetuksella Tampeereelle sosiaali- ja terveysalan messuille. Messukäynnin jälkeen päästiin kaupungin järjestämään coctailtilaisuuteen verkostoitumaan ja kokkareiden jälkeen maistui hyvä illallinen ravintolassa. Illalla bussi vei väsyneet kouluttautuja-virkistäytyjät takaisin Ikaalisiin. Talvi 2005: Jämijärvellä pelattiin hiihtoputkessa curlingia, jonka jälkeen saunottiin, syötiin ja laulettiin karaokea kokoustiloissa. Yhteiskuljetuksilla mentiin molempiin suuntiin. Pikkujoulu 2004: Mentiin bussikuljetuksella Tampereelle katsomaan musikaali ja sen jälkeen syömään. Kesä 2004: Osallistuttiin kirkkovenesoutuun kahtena Jyllin kodin joukkueena. Soudun jälkeen syötiin ja saunottiin leirintäalueelta vuokratuissa saunatiloissa. Talvi 2003: Ulkoiltiin yhdessä Ikaalisten kylpylän laavulle, jossa järjestettiin erilaista ohjelmaa ja kilpailuja. Tämän jälkeen saunottiin ja istuttiin iltaa mukavissa tunnelmissa. Budjetissa on varattu vuosittain rahaa tapahtumien järjestämiseen. Suorat kulut ovat olleet noin 50 / henkilö/ tapahtuma. (Palkkakuluja ja sijais- 17

20 ten palkkaamisesta aiheutuneita kuluja ei ole laskettu summaan mukaan.) Työntekijät ovat arvostaneet tapahtumia ja kertoneet niistä hauskoja tarinoita kummitutkijalle. Kun haastatteluissa kysyttiin, mitkä tekijät ovat erityisen merkittäviä työssä pysymisen kannalta, nousi esiin muun muassa yhteisten hauskojen tapahtumien merkitys, mukavat työtoverit, kiinnostava työ ja mutkaton asioiden hoituminen johdon kanssa. Tällaisia asioita yleishyödyllinen organisaatiokin voi tarjota henkilöstölleen. Toiminnanjohtaja Heikki Lehtonen Tampereen Vanhuspalveluyhdistys Palkka Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukainen palkkausjärjestelmä. Edut Laajennettu työterveyshuolto (työhöntulotarkastus, työterveyden sopimukseen kuuluvat työterveys - ja sairaanhoitopalvelut) Tyky-toiminta (mm. liikuntasetelit, liikuntailtapäivät, kuntotestit, työyhteisön tapahtumat) Lounasateriat (normaalit sekä noutopöydät) yhdistyksen ravintoloissa henkilökuntahinnalla Kahvi- ja tee-etu Tilojen käyttö henkilökuntahintaan Välinelainat (mm.videokamera ja tapahtumateltta) Mahdollisuus ostaa myös kotiin ruokaa 50 %:n alennuksella Pitopalvelutuotteista alennusta Muut palkkiojärjestelmät Aloitepalkkiojärjestelmä Huomioimiset Palveluvuosimuistamiset: 10, 20 ja 30 vuoden palveluksesta ansiomerkki, 15 ja 25 vuoden palveluksesta lahjakortti noutopöytään koko perheelle 18

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Palkkatietämys Suomessa

Palkkatietämys Suomessa Palkkatietämys Suomessa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaaminen 16.11.2012 Anu Hakonen & Johanna Maaniemi Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos Tausta Nykyaikaisten i palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot