Kulttuuripäivillä täysissä täpinöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuripäivillä täysissä täpinöissä"

Transkriptio

1 liiton sosiaalinen uudistuslehti 3/09 Kulttuuripäivillä täysissä täpinöissä Tässä numerossa: Mitä ministeri Risikko muistaa ja mitä ei Sivu 2 Raastekeittoa ja talkkunamarjapiirakkaa Sivu 2 Asunnon muutostyöt vaativat vammaisen kuuntelemista Sivu 3 Oulun yhdistyksen sketsikerho Täpinän esitys Renki-Kallen naiset ihastutti ja nauratti kulttuuripäivien osanottajia. VALTION VASTUU ON NYT KANSANEDUSTAJIEN KÄSISSÄ Kultturipäiviltä haettiin uutta voimaa Sivu 4 Eduskunnassa istuvien kansan valitsemien edustajien on nyt kannettava vastuu kuntien taloudesta ja sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevista pienituloisista vammaisista, pitkäaikaissairaista ja vanhuksista, kun hallitus ei sitä vastuuta budjettiesityksessään ole ottanut kantaakseen. Hallituksen budjettiesitys vuodelle 2010 ajaa yhä useammat kunnat karsimaan jopa lakisääteisiä peruspalvelujaan ja korottamaan kunnallisveroa. Näin ollaan toistamassa luvun laman virheitä, joiden vaikutukset näkyvät ja tuntuvat monien suomalaisten elämässä vielä tänäkin päivänä, mm. vanhustenhoidon heikkona tasona. Jo nyt on kunnissa alettu toteuttaa hallituksen edellyttämää säästölinjaa mm. tiukentamalla vammaispalvelujen ja omaishoidon tukien myöntämistä sekä suunnittelemalla terveys- ym. palvelujen supistuksia. Tämän kaltaiset toimet lisäävät niiden ihmisten vaikeuksia, jotka kaikkein kipeimmin yhteiskunnan apua tarvitsevat. Ajan mittaan nämä säästöt aiheuttavat sitä paitsi kunnalle huomattavasti suurempia lisäkustannuksia laitoshoidon tarpeen lisääntyessä ja terveydenhoitokustannusten kasvaessa, kun hoitoon hakeutuminen ja pääsy viivästyvät. Köyhyys on lisääntynyt Suomessa ja lisääntyy edelleen, ellei perusetuuksien tasoa nosteta. Hallituksen suunnittelemat arvonlisäveron ja kiinteistöveron korotukset eivät ota huomioon ihmisten erilaista maksukykyä ja näin tiukentavat osaltaan juuri pienituloisten toimeentuloa. liitto vetoaa kansanedustajiin, että valtion budjetin 2010 eduskuntakäsittelyssä:. kuntien valtionosuuksia lisätään ja huolehditaan, että niitä suunnataan riittävästi kuntalaisille välttämättömien peruspalvelujen säilyttämiseen ja kehittämiseen;. kansaneläkkeen ja muun taloudellisen perusturvan taso korotetaan välittömästi vähintään 800 euroon kuukaudessa niin, että tasokorotus ei heikennä yksilöllisiin ja tilannekohtaisiin tarpeisiin perustuvia asumis-, hoito- ym. tukia;. kunnallisverotus muutetaan progressiiviseksi ja sen perusvähennys korotetaan vähintään 3000 euroon, mikä hyvitetään kunnille;. yleisen arvonlisäveron ja kiinteistöveron korotusten sijaan aletaan osinko- ja muita pääomatuloja verottaa progressiivisesti ansiotulojen tapaan;. budjetissa varataan rahaa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen toteutukseen, niin että koko uudistus ei jää pelkiksi kauniiksi puheiksi. Hämeenlinnan Hauholla liitto ry:n liittohallitus Lähetetty eduskuntaryhmille evästykseksi alkaneeseen valtion ensi vuoden budjetin eduskuntakäsittelyyn Mistä koti vanhuksille ja vammaisille Sivut 6-7 Lahti, Jyväskylä, Oulu ja Pori liikkeellä Sivut 8-9 Tukea ja turvaa kaivataan työväenliikkeeltä Sivu 12 Terveyskeskukset tarvitsevat pika-apua Sivu 12

2 2 PÄÄKIRJOITUS 3/09 Ministeri Risikko on tiennyt vanhustenhoidon puutteet NÄKÖKULMA: Eero Salonen Mitä olisi tehtävä? Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion pyynnöstä lääninhallitukset tekivät ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoidosta selvitykset, jotka vahvistivat pahimmatkin otsikot ja kertomukset todeksi. Selvitysten mukaan mm. vanhuksen oman turvallisuuden ja ennen kaikkea henkilökunnan puutteen takia vanhuksia sidotaan yöllä ja päivällä. Kaatumisia on paljon, ja joissakin yksityisissä hoitolaitoksissa murtumia ei ole edes hoidettu tai lääkäriin menoa on pitkitetty viikkoja. Yksityinen hoitokoti yrittää hoitaa vanhuksia liian pitkään, koska se pelkää menettävänsä maksavan asiakkaan. Vanhuksilla on todettu myös aliravitsemusta, ja yksityisiä laitoksia on huomautettu ravitsemusarvoltaan köyhästä ruoasta. Kaikissa selvityksissä todetaan henkilökunnan mitoitusten olevan monin paikoin alle minimin, eikä hoitajilla ole missään riittävästi aikaa vanhuksille. Näin on niin laitoshoidossa kuin kotiin vietävässä hoidossa ja palveluissakin. *** Kyllähän tämä on hyvin järkyttävää kuultavaa. Tiedämme että puutteita on ja tämä raportti on vahvistusta sille, kommentoi peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) lääninhallitusten tekemää tuoretta selvitystä YLE Radio 1:n Ykkösaamussa. Mikä on ministerin vastuu jos hän itse ja ministeriö ovat jo pitkään olleet tietoisia asiasta? Miksi mitään ei ole aiemmin tehty? Tosiasia on, että vasta julkisuuden paineesta Paula Risikko lupasi vanhustenhoidon valtakunnallisen valvonnan tehostamista ja sitovan lain valmistelun alkavan ensi vuonna. Lupasi lain, mutta ei rahaa kunnille. Pelkällä lain säädännöllä ja valvonnalla ei asiaa kuntoon saateta, kuten Risikkokin totesi. Todellisia keinoja ongelmien poistamiseksi ovat usean vuoden ajan esittäneet meidän liittomme lisäksi lukuisa joukko sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestöjä ja toimijoita. Keväällä 2006 professori Sirkka-Liisa Kivelä teki vanhustenhuollon tilasta perusteellisen selvityksen ja toimenpideohjelman ongelmien korjaamiseksi. Tehtiinkö asiain korjaamiseksi mitään? Kivelä totesi viime vuonna radiossa, että mitään ei ole tehty. Kaksinaismoraali kukoistaa, turhaa näyttelemistä ja taivastelua kansanedustajilta ja ministereiltä! *** Asiat olisi saatu kuntoon ajat sitten jos poliittista tahtoa vain olisi ollut. Vanhustenhoito on ollut useissa eduskuntavaaleissa yhtenä keskeisenä vaaliteemana ja sillä ainakin osa ehdokkaista on saanut itselleen kansanedustajan paikan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmista on puhuttu ainakin Holkerin-Liikasen hallituksen aloittamasta hallitusta rakennemuutoksesta alkaen, josta tämä nykyinenkin julkisten palvelujen alasajo, ulkoistaminen ja yksityistäminen alkoi. Eduskunnan oikeusasiamiehen aloittama selvitystyö on vietävä loppuun asti. On selvitettävä myös ns. palveluasumisen sekä kotiin vietävien palvelujen ja hoidon todellinen tila vanhusten ja vammaisten hoidossa. Odotan myös selvitysten esiin tuomien ihmisoikeuksia ja perustuslakia kohtaan tehtyjen vakavien rikosten osalta, että eduskunnan oikeusasiamies pyytää valtion syyttäjää käynnistämään tutkimukset syyllisten päätöksentekijäin oikeuteen ja vastuuseen saattamiseksi. *** Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan syyllistäminen on aiheetonta. Todellisia syypäitä ovat ne, jotka ovat päätöksen takana tai käskeneet alaisensa toimia lakien vastaisesti. Poliittisenkin päätöksen tekijänä on aina ihminen, joten todellisten vastuunkantajien on aika tulla esiin. Jorma Eloranta liitto ry:n puheenjohtaja Valtio ja kunnat karsivat enenevässä määrin kuntalaisten palveluja ns. laman varjolla. Nyt on taisteltava kaikilla tasoilla tällaista politiikkaa vastaan. Maan hallituksen ja eduskunnan päättäjien pitää luopua ns. kaksoisroolista siellä sitä, kunnassa tätä. Tällaista toimintaa voisi nimittää skitsofreeniseksi sairaudeksi. Puolueista pitää löytyä selkeästi enempi selkärankaisia kuntalaisten puolustajia. Valtion budjetissa on lisättävä rahaa kuntasektorille ainakin noin 2 miljardia ja osin selkeästi ns. korvamerkittynä perusturvaan. Edustuksellisen demokratian kriisi on vaikuttanut yhteiskunnalliseen toimintaan kielteisesti. Delegoinnit, johtosäännöt ym. päätökset ovat vieneet luottamushenkilöiden päätäntävaltaa. Alibudjetointi on ehdottomasti kiellettävä rangaistavana tekona. Kuntalaisia on rohkaistava valittamaan vääristä päätöksistä. Ulkoistamiset ja yhtiöittämiset kuntasektorilla on torjuttava. Investointeja palvelusektorilla ei pidä lykätä, rakentamisen myötä pidetään yllä työllisyyttä. Yhteistyötä kuntatyöntekijöiden ja valtuutettujen kanssa on lisättävä. On lisättävä aloitteellisuutta mm. kuntalaisaloittein, ja niiden tunnetuksi tekemistä tiedotusvälineissä on parannettava. Nyt on lähdettävä aktiivisesti mukaan asukas- ja muihin kansalaisliikkeisiin. Syksyn myötä myös Nokian tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen toiminta vilkastuu. Kesäretkemme Ikaalisiin ja Hämeenkyröön elokuussa oli tosi onnistunut. Syyslomalla Tsil ry:n Nokian yhdistyksen puheenjohtaja Eero Salonen. Vähäjärvellä nautimme lomakodin tosi hyvistä palveluista. Pentti Riekkolan poismeno koettiin suurena menetyksenä. Pentti halusi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, hän seurasi aktiivisesti lakien valmistelua ja vaikuttikin jo siinä vaiheessa niiden sisältöön. Pentti antoi useita lausuntoja vammaisten asioista myös kaupunkimme päättäjille ja toimi itsekin aikoinaan valtuutettuna. Pentti Riekkolan työ velvoittaa meitä jatkamaan hänen ansiokasta työtään yhdistyksessämme ja koko liitossamme. Nyt syyskuusta alkaen vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet henkilökohtaiseen apuun pitäisi parantua, kun kunnan on pakko järjestää apua sitä tarvitsevalle. Tämän ja monien muiden oikeuksien toteutumista käytännössä yhdistyksemme seuraa sekä avustaa ja auttaa kuntamme vähäosaisia ja vammaisia heidän jokapäiväisessä elämässään. Elikkä toimeen on nyt tartuttava rohkeasti, emme saa astua konsensus-veneeseen! Eero Salonen Nokian tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n puheenjohtaja Tsil ry:n liittohallituksen jäsen Raastekeitto Tuulan helppoja, maukkaita ja edullisia syysreseptejä 10 dl vettä 1 kasvisliemikuutio 2 (150 g) porkkanaa pala (50 g) selleriä pala (150 g) lanttua 3 (200 g) perunaa 1 (150 g) purjosipuli viipaleina ½ rkl mustapippuria ½ tl suolaa ½ rkl kirveliä (purkki ranskankermaa) Lisää kiehuvaan kasvisliemeen karkeaksi raastetut kasvikset ja viipaloitu purjo sekä mustapippuri. Kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla. Mausta ja lisää ranskankerma. Kuumenna, mutta älä enää keitä. Tarjoa esim. juustovoileipien kanssa. Talkkunamarjapiirakka 4 munaa 3 dl sokeria 2 dl voisulaa 1,5 dl talkkunaa 3 dl vehnäjauhoja 3 tl leivinjauhetta päälle marjoja, hilloa tai omenasiivuja (ja kanelisokeria) Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää lopuksi rasva. Levitä taikina uunipannulle ja laita päälle marjoja tai hilloa. Nyt on hyvä laittaa omena- siivuja, ja silloin voit ripotella kanelisokeria ohuiden siivujen päälle ennen paistamista. Molemmat ohjeet ovat ajankohtaan sopivista raakaaineista. Talkkunamarjapiirakka on myös Jyväskylän yhdistyksen perinneruokakurssin materiaalia. Ja nämä ovat paitsi herkullisia, myös edullisia ja terveellisiä ruokia! Tuula Kankaanperä

3 Asunnon muutostyöt vaativat osaamista ja vammaisen kuuntelemista Valkeakoskelainen Eino Laine vammautui kolmisen vuotta sitten. Vammautumisen seurauksena oikea jalka amputoitiin polven yläpuolelta. Apuvälineiksi hän sai kelattavan pyörätuolin ja kyynärsauvat. Sauvojen ja pyörätuolin käyttö oli hankalaa ja kivuliasta olkavarsien särkyjen vuoksi. Siinä tilanteessa vitsit olivat vähissä. Apu auttoi alkuun vaikeuksissa Muistellessaan sitä aikaa Eino Laine toteaa, miten avuttomiksi he vaimonsa kanssa kokivat tilanteen, kunnes Kuisman Seppo kehotti kääntymään liiton puoleen ja sieltä saadun avun kautta pääsivät alkuun. Heti vammautumisen jälkeen Eino Laine oli yhteydessä kaupungin vammaistoimistoon saamatta sieltä juurikaan apua. Saatuaan tietoa oikeuksistaan ja rohkaisua hän kääntyi uudelleen kaupungin puoleen. Pari vuotta sitten asunnon muutostyöt tehtiin Valkeakosken Uittamolla sijaitsevaan rintamamiestaloon. Muutostöinä kaupungin kustannuksella tehtiin suihku- ja saunatilat ja hissi, ja omalla kustannuksellaan Laineet remontoivat keittiön ja asunnon muita tiloja. Huonoja ja hyviä kokemuksia Kaiken kaikkiaan näin jälkeenpäin voi sanoa, että remontti epäonnistui. - Suihkuun pääseminen oli hankalaa, kun ovet aukesivat eteen, hissi ei toiminut pakkasilla ja syykin paljastui - sehän oli tarkoitettu sisätiloihin, kertoo Eino Laine Eino Laine kertoi odottaneensa vammaispalvelutoimiston työntekijältä ja kaupungin suunnittelijoilta suurempaa asiantuntemusta ja asettumista vammaisen asemaan. Vammaispalvelutoimiston työntekijän asenteesta tuli sellainen olo, että vammainen on kaupungille vain turha kuluerä. Kun ihminen on vammautumisen jälkeen epätietoinen ja alavireinen, olisi tarpeen hyvän ja ammattinsa osaavan työntekijän apu toimivien ratkaisujen aikaansaamiseksi. Pari vuotta Laineet sinnittelivät Uittamolla, kunnes mitta tuli täyteen. Eino haki kaupungilla olevaan palvelutaloon asumaan ja muutaman muistutussoiton jälkeen asunto löytyi Apianpirtti -nimisestä palvelutalosta. Muutto palvelutaloon tapahtui kesän alussa. Eino Laine kertoi olevansa asumiseensa tyytyväinen, vaikka muutamia tukikahvoja olisikin vielä hyvä saada turvallisuuden lisäämiseksi. - Palvelutalossa on päivän lehdet luettavissa, hyvä ja edullinen ruoka ja tarvittaessa ruokapaikkoja löytyy kaupungilta. Keskustasta löytyvät myös kaupat ja harrastuksia. Kauppojen kassojen ystävällisyyttä ja auttamishalua Eino kiittelee. Jalkapallopelit, urheilutapahtumat ja torilla käynnit sujuvat hyvin sähköpyörätuolilla, aina ei tarvitse käyttää kuljetuspalvelua liikkumiseen, kuten oli Uittamolla asuessa. Elämänlaatu on kohentunut - enää ei tarvitse olla omassa seurassaan kuin halutessaan. Esteettömyyttä kaupunkirakentamiseen Valkeakosken keskusta on tiiviisti rakennettu ja sen vuoksi palvelut ovat helposti saatavilla. 3 Mutta tarkkaan on katsottava, missä luiska on matalammillaan katua ylittäessä. Kelan toimistoon pääsy on hankalaa, aina on odotettava, että henkilökunta tulee auttamaan. Eino lupasikin seuraavalla kerralla asioidessaan Kelassa ottaa asian esille, jospa siihen saisi parannuksen. Kaupungilta puuttuu inva-wc, mutta Eino kertoo käyttävänsä sairaalan ja terveyskeskuksen palveluja asian hoitamiseen ja jalkapallo-otteluissa järjestysmiehet ovat auttaneet. Kirjastoon pääsy on esteetön ja toimii hyvänä esimerkkinä: ovet aukeavat nappia painamalla, ja hissillä pääsee toiseen kerrokseen kirjojen pariin. Miten palveluja maan hiljaisille? Muutoinkin Eino Laineen tilanne on parantunut. Hän oli Kangasalla kuntoutuksessa kolme viikkoa ja lisää on luvassa ensi vuonna. Keskustelun kuluessa Eino useampaan kertaan mietti, miten maan hiljaiset saavat palveluja, jos ei ole ketään keneltä saisi neuvoja ja tukea. Tuntuu, että neuvominen ei kuulu viranhaltijoiden toimenkuvaan kuin poikkeustapauksissa. - Mutta oppina voisi sanoa, että periksi ei kannata antaa ja aina kannattaa rohkeasti kysyä, kannustaa Eino Laine. Tarja Västilä Eino Laine iloitsee liikkumisen vapaudesta sähköpyörätuolilla kaupungilla. Myös asunto- ja kuntoutusasiat ovat nyt kunnossa. Turvallisesti kotoa ulos ja kotiin sisään Onko sinun kotitalosi portaikko ja piha-alue turvallinen? Ja pystyykö siellä liikkumaan rollaattorilla ja keppien kanssa? Jos näin ei ole, onko jotakin tehtävissä? Näistä rapuista ei mennä rollaattorilla tai pyörätuolilla. Ulkoportaat tarvitsisivat kaiteet molemmille puolille, erityisesti ajatellen talvea ja liukkaita kelejä. Tästäkään ei pääse kulkemaan rollaattorilla eikä pyörätuolilla. Olen aina ihmetellyt, miksi niin usein porraskäytäviin laitetaan kaide vain toiselle puolelle, ja joskus ei kummallekaan puolelle. Olisiko liian paljon vaadittu, että portaikossa on kaide molemmilla sivustoilla. Ja kun hissit on jossain vaiheessa peruskorjattava, niin tilalle tulee laittaa sellainen hissi, joka tulee alas asti. On jo monia paikkoja, joissa hissi nousee vain kaksi porrasta ja ovet ovat molemmilla puolilla. Kannattaa vielä muistaa, että yhteiskunta tukee 50 prosentilla hissien uusimista. Jokin aika sitten Helsingin kaupunki antoi vielä 10 prosenttia lisätukea. Helsingissä on ainakin ollut hissiasiamies. Jos tällaisissa asioissa ei muuten päästä eteenpäin, on tarpeen puuttua asuntorakentamismääräyksiin ja tehtävä sinne sitovia määräyksiä. Timo Piippo Oletko kyllästynyt puhelinmarkkinointiin? Puhelinmarkkinoinnin voi kieltää soittamalla soitonestorekisterinpitäjille. Soitonestorekisterinpitäjät: Robinson rekisteri HPY:n rekisteri Väestörekisteri (09) /suoramarkkinoinnin estopalvelu. Puhelut kuhunkin numeroon maksavat noin 0,50 euroa/minuutti. Esto tulee voimaan 3-4 kuukauden kuluessa soitosta. Onhan se hyvä, että pöpöt eivät pääse elintarvikepakkauksiin. Mutta se on huono juttu, että kuluttajakaan ei meinaa päästä. Jo kahvipaketin avaaminen voi olla tuskien takana. Saksia voi tietenkin käyttää, mutta sen jälkeen pakkaus ei ole enää ehjä kahvin säilytykseen tai paketin uusiokäyttöön. Miksi pakkaukset ei aukene meille? Miksi kahvipaketin avaamisreunat eivät voi olla niin karheat tai muuten muotoillut, että pakkaukset avaamiseen ei tarvittaisi kohtuutonta ponnistusta. Homma voi olla työläs terveellekin, saati sitten vammaiselle tai sairaalle. Entä sitten tyhjiöpakatut lasitölkit? Nuo, joihin on pakattu hillot, oliivit, suolakurkut, punajuuret ja monet arkiherkut. Pullonavaajalla, sopivalla veitsellä tai muulla vastaavalla voi saada kantta sen verran auki, että ilmaa sihahtaa sisään. Mutta turhan hankalaa homma usein on. Invalidiliiton nettikaupassa on seinään tms. kiinnitettävä lasitölkin avaaja ostettavissa 22 euron hintaan. Kerranhan se kirpaisee.mutta kun rahalle olisi tähdellisempääkin käyttöä. Yksinkertaisempia ja halvempia vipuvarrellisia avaajia on olemassa Respectan myymälöissä sekä monissa tavarataloissa. Mutta voisiko niitä olla myynnissä kauppojen kassoilla, kuten peltipurkin avaajiakin? Eteenpäin esteettömän ruokailun puolesta!

4 4 Kulttuuri on vammaisten voiman yksi salaisuus Köyhillä ja vaivaisilla ei ole salaisia rahoittajia eikä televisiossa ilmaista puheaikaa. Mutta heillä on toisensa, yhteisvoimansa ja yhteinen kulttuurinsa. Se nähtiin taas kerran Vammaisten 25. kulttuuripäivillä Hauhon (Hämeenlinna) Vähäjärvellä, jonne kokoontui kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna reilut 130 osanottajaa liiton yhdeksästä yhdistyksestä. Omin voimin ja hyvässä hengessä Kulttuuripäivät avasi perinteiseen tapaan Tsil ry:n varapuheenjohtaja Timo Piippo Helsingistä. Kulttuuripäivät vedettiin tänä vuonna ihan omin voimin, sillä päivien juonnosta ja juontojen välilauluista vastasi kuopiolainen Paavo Antikainen. Osaava ja lupsakka Puavo kitaroineen loi koko päiville leppoisan hengen, joka vauhditti muidenkin esityksiä. Paavon kumppanina ohjelmiston läpiviemisessä oli Ritva Hyrsky. Ohjelmiston kokoamisesta ja koordinoinnista vastasivat Ritva Korhonen ja Paavo Antikainen. Lyyli Vilénin töille oli oma pöytä Yleisö oli tyytyväistä näkemäänsä ja kuulemaansa. Leila Soini Oulusta oli varsinainen huuliharppuvirtuoosi. Paavo Antikainen ihaili Veikko Väisäsen komeita kelloja. Päivien avaukseen mennessä kädentaitojen harrastajat yhdeksästä yhdistyksestä olivat uurastaneet ja laittaneet näytteille kerhoissa tai yksin tehtyjä tuotteita. Esillä oli perinteiseen tapaan neuleita, ompelutöitä, kaiverruksia, puutöitä, korukiviä, seinäkelloja sekä juomatölkeistä tehtyjä hattuja ja kahvipaketeista tehtyjä ostoskasseja. Erikoismaininnan arvoista on se, että Tampereen yhdistyksen pöytä oli omistettu 95-vuotiaan Lyyli Wilénin töille. Wilén oli itse mukana kulttuuripäivillä. Ohjelmaesitykset alkoivat lauantaina ja ilta huipentui saunan jälkeen yhteislauluun ja soittoon. Esitykset jatkuivat sunnuntaina aamusta, jolloin jatkui myös perinteinen boccieturnaus, voiton vei tänä vuonna Lappeenrannan joukkue. Kunniakirjojen jaon jälkeen oli vuorossa ryhmäkuva aurinkoisessa pihassa sekä Pekan keittämät lähtökahvit. Kulttuuripäivillä oli allekirjoitettavana adressi, joka julkaistaan kokonaisuudessaan viereisellä sivulla. Siinä vaaditaan elinkeinoelämän paapomisesta luopumista ja tuen suuntaamista vähäosaisille. Anja Ylä-Ajos piti Vilppulan puolia, mutta Lappeenranta voitti. Nyt korostuu oman toiminnan tarve Kulttuuripäivien juhlapuheen pitänyt Elma Mikkonen Lappeenrannasta kiitteli uutteraa jäsenistöä 25. kulttuuripäivien onnistumisesta. Yhteisöllisyys on juhlapuheissa paljon käytetty sana, mutta meidän liitossa se konkretisoituu toisesta välittämiseksi, rinnalla kulkemiseksi ja avun antamiseksi, sanoi Mikkonen. Hän totesi, että vanhus- ja vammaispalvelujen tilanne on huolestuttava. Kunnallispoliitikkojen arvomaailmasta kertoo se, että investointien kustannusarvioiden ylitykset voivat olla miljoonia euroja eikä niiden katsota uhkaavan kunnan taloutta, mutta kun tullaan - Yhdistysten kiinnostus sosiaalineuvontaan on hyvä merkki, sanoi Elma Mikkonen. esimerkiksi vammaisten kuljetuspalveluun, niin kunnan rahoja säästetään lakia rikkoenkin. Tamperelaisten käsityöpöytä oli omistettu Lyyli Wilénille. Vammaispalveluissa tulkintojen kirjavuus aiheuttaa epätasa-arvoa kunnissa: toinen kantaa vastuunsa, toinen ei. Ja lisää on odotettavissa: Syksyllä voimaan tuleva vammaispalvelulain muutos tuo henkilökohtaisen avun subjektiivisen oikeuden piiriin, mutta siinä jälleen kerran annetaan kunnalle harkintavaltaa palvelun järjestämisen suhteen. Elma Mikkonen puuttui myös vanhustenhoidon tilanteeseen ja kysyi, miksi havahdutaan vasta sitten, kun jotain pahaa tapahtuu ja ratkaisuksi esitetään vain valvonnan lisäämistä? Pelkkä valvonta ei ole ratkaisu, vaan tarvitaan lisää henkilökuntaa vanhustenhoitoon. Tapahtukoon hoito sitten kodissa tai laitoksessa, niin henkilöresursseja on lisättävä. Ongelmat ovat monet ja se asettaa monta tehtävää puolustaa ihmisten oikeuksia. Tämän tehtävän hoitamiseksi liitossa ja paikallisyhdistyksissä on panostettu edunvalvontaan, opastukseen ja neuvontaan. Huhtikuussa pidetyllä sosiaalineuvontakurssilla oli ennätysmäärä osallistujia. Se on merkki siitä, että yhdistyksissä asia on otettu todesta ja voimme odottaa, että yhdistyksiin perustetaan neuvontapisteitä jo olemassa olevien lisäksi, sanoi Elma Mikkonen.

5 Huolenpitoa eniten apua tarvitseville ei vain elinkeinoelämälle! Terveiset liiton kulttuuripäiviltä pääministeri Matti Vanhaselle, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle, peruspalveluministeri Paula Risikolle ja valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle Valtio panostaa taloudellisen taantuman nimissä elvytystoimiin elinkeinoelämälle. Tosin yrityksille ei ole asetettu mitään työllistämis- tai muuta yhteiskuntavastuuta yritystoiminnan tavoitteenahan on voiton maksimointi eikä kansalaisten hyvinvoinnin tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen. Samanaikaisesti kunnat, joille perustuslain säätämä julkisen vallan vastuu kansalaisten hyvinvoinnista on pääosin jätetty, etsivät säästökohteita rapautuvan taloutensa tilkkeiksi. Pikaisia säästöjä haetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluista, jopa viimesijaisista toimeentulon tuista. Nämä palvelut koskevat suurinta osaa kuntalaisista ja ovat elintärkeitä pienituloisille, ikääntyville monivammaisille ja pitkäaikaissairaille. Peruspalveluissa säästäminen on vastuutonta ja lyhytnäköistä politiikkaa luvulla toteutettujen sosiaaliturvan ja palvelujen supistusten vaikutukset näkyvät monien ihmisten elämässä vielä tänäkin päivänä. Vaurioiden korjaaminen jälkikäteen on kallista ja monessa tapauksessa liian myöhäistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansalaistemme tarvitsemia, työvoimavaltaista ja maan rajojen sisällä pysyvää toimintaa. Niihin panostaminen työllistää pitkälläkin aikavälillä ja on kansantaloudellisesti kannattavaa. Sosiaaliturvan vahvistaminen puolestaan tukee ostovoimaa pienituloisilta kun kaikki tulot menevät suoraan kulutukseen. Me vammaiset ja pitkäaikaissairaat kansalaiset eri puolilta Suomea vaadimme, että valtio investoi pikaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan vahvistamiseen. Kunnallisten palvelujen säilyminen, toimivuus ja kehittäminen on turvattava kohdennetuin valtionosuuksin. Valtion kuuluu myös valvoa, että kunnissa ei laman varjolla sorruta lyhytnäköisiin tai lainvastaisiin ratkaisuihin. liitto ry:n XXV vammaiskulttuuripäivät Hämeenlinnan Hauholla Asumistukea pienituloisille eläkeläisille Eläkkeensaajan asumistuki on tarkoitettu korvaamaan pienituloisten eläkeläisten asumisesta aiheutuneita menoja silloin, kun ne vievät huomattavan osan tuloista. Muut pienituloiset, esimerkiksi työttömät ja osaeläkeläiset voivat hakea yleistä asumistukea, jonka ehdot ja laskenta eroavat monessa kohdin eläkkeensaajan asumistuesta. Asumistukea ei kuitenkaan saa automaattisesti edes kansaneläkkeen varassa elävä, vaan tukea on aina erikseen haettava Kelasta. Siksi tukea vaille on jäänyt moni, jolla siihen olisi tarve ja oikeus. Mihin ja kuka tukea voi saada? Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vuokran maksuun, yhtiövastikkeeseen, omakotitalon ylläpitokustannuksiin tai palvelutalossa, yksityisessä vanhainkodissa tmv. asumisen osuuteen maksuista. Valtioneuvosto määrittää asumiskustannuksille kuitenkin enimmäismäärät, vuonna 2009 asuinkunnasta riippuen euroa/kk, jonka ylittävä osa jää omavastuuosuudeksi eli itse maksettavaksi. Asumistuen saamiseen ja määrään vaikuttavat asumiskustannusten ohella hakijan ja hänen puolisonsa eläke-, palkka-, vuokra- ja muut tulot ja omaisuus siltä osin kuin ne ylittävät tietyt rajat sekä asuntoym. lainat. Tukeen eivät vaikuta esimerkiksi alle euron pankkitalletukset, oman asunnon arvo eivätkä eläkkeensaajan hoitotuki, vammaistuki, omaishoidontuki tai toimeentulotuki. Kelan nettisivuilta (www.kela.fi) löytyvät helppokäyttöiset laskurit, joiden avulla voi tavallisimmissa tapauksissa tarkistaa, olisiko asumiskustannusten ja tulojen perusteella oikeus asumistukeen. Asumistukea haetaan Kelasta Eläkkeensaajan asumistukea haetaan Kelasta lomakkeella AE1, jonka liitteiksi tarvitaan selvitykset mm. asumismenoista, tuloista ja mahdollisista asunto- ym. lainoista. Taannehtivasti voi eläkkeensaajan asumistukea saada enintään kuudelta kuukaudelta. Yleistä asumistukea saa takautuvasti enintään edelliseltä kuukaudelta. Lisätietoja ja ohjeita saa liiton paikallisyhdistyksistä, kursseilta ja toimistosta sekä Kelan esitteistä ja nettisivuilta. Marja-Leena Kalkkinen Tampereen sosiaalineuvonnassa viidessä vuodessa yli 500 tapausta Tampereella aloitettiin sosiaalineuvonta professori Jari Heinosen aloitteesta Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen toimistolla runsas viisi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana on käynyt ilmi, miten polttava tarve tällaiseen toimintaan on olemassa. Suomen sosiaalilainsäädäntö on monimutkaista ja vaikeaselkoista. Siitä johtuen kansalaiset eivät tunne oikeuksiaan. Viranomaiset käyttävät tilannetta hyväkseen, tarjoten palveluita säädösten alarajoilla tai rikkoen lakeja jättävät asiakkaat heille kuuluvien oikeuksien ulkopuolelle. Tampereella tästä menettelystä tulee toistuvasti vastaan esimerkkejä. Kuluneiden vuosien aikana on lähinnä Jari Heinosen toimesta hoidettu yli 500 tapausta. Käsittelyssä on eläkkeisiin, toimeentulotukeen, omaishoidon tukeen ym. liittyviä asioita. Sosiaalikysymysten käsittelyn ohessa on myös asunto-ongelmia. Asuntokysymykset ovat olleet lähinnä allekirjoittaneen hoidettavina. Jari Heinonen on tehnyt valtaosan työstä, me olemme työelämän ongelmiin perehtyneen Pertti Keihäsen kanssa olleet sivustatukena omalla osaamisellamme. Jari Heinosen ammattitaito sosiaalityön professorina turvaa valitusten oikeanlaisen muodon. Aina eivät valitukset tuota tulosta, mutta ilonhetkiä on silloin, kun asiakas tulee myönteisen päätöksen kanssa käymään. Kaksi asiaa tulee toistuvasti esille. Useat asiakkaat ovat kysyneet, tehdäänkö valituksia kaikille. Silloin kysymys on usein siitä, että he ovat sisäistäneet porvarillisen yhteiskunta-ajattelun. Toinen kysymys on, mitä palvelu maksaa. Kun kerromme, että työtä tehdään vapaaehtoisesti ja maksutta, ei viesti aina näytä menevän perille. Ollaan hämmentyneitä, kun vasemmistolaiset ihmiset tekevät tätä työtä sosiaalisin perustein ja maksutta, kysymättä poliittista kantaa. Taavi Lintunen Palautejärjestelmän ja suunnitteluohjauksen kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriö Tiivistelmä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on vuodesta 2005 alkaen myöntänyt avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Vaikuttavuutta on aiemmin arvioitu asunto- ja avustusmäärien ja näiden alueellisen kohdentumisen perusteella. Tässä tutkimus- ja kehitystyössä mallinnettiin järjestelmä avustushankkeiden käyttäjien Erityisryhmien asumisen kehittäminen palautetta varten. Palautejärjestelmä testattiin, tiedot analysoitiin ja lopuksi laadittiin vaikuttavuusarvioinnit ja kehittämisehdotukset hankkeiden suunnittelunohjaamiseen. Vaikuttavuutena arvioitiin sitä, miten paljon avustuksilla onnistuttu vähentämään laitosasumista, onko avustus kohdistunut niille, joilla on muita heikommat elämän edellytykset ja ovatko tuotetut asunnot vastanneet käyttäjien tarpeita ja toiveita. Tutkimuskohteena olivat vuosina avustuspäätöksen saaneet kehitysvammaisten ja muiden vaikeasti vammaisten asuinhankkeet, huonokuntoisten vanhusten asuinhankkeet sekä erilaiset nuorten asuinhankkeet. Vastaukset saatiin 55 hankkeesta, jotka kaikki olivat valmistuneet ja käyttöönotettu. Avustettuihin hankkeisiin muuttaneista vammaisista yli puolet ja vanhuksista vähän alle puolet tuli laitoksista tai toisesta palvelutalosta. Suhteellisesti tarkasteluna kehitysvammaisten laitosasuminen oli yleisintä. Määrällisesti laitosasuminen on vähentynyt nopeimmin vanhusten avustushankkeilla, koska näitä on ollut eniten. Avustuksilla on pystytty tukemaan kehitysvammaisten ja muiden vaikeasti vammaisten itsenäistymistä. Merkittävä osa eli lähes kolmannes kehitysvammaisista oli tullut avustushankkeeseen lapsuuden kodistaan, missä he olivat asuneet vanhempiensa luona. Avustukset ovat kohdistuneet niille, joilla on muita heikommat elämän edellytykset. Avustushankkeisiin muuttaneista vammaisista 85 prosenttia ja vanhuksista lähes 80 prosenttia oli vähintään yhden henkilön autettavia. Ryhmäkodin asuinhuoneen merkitystä voidaan pohtia tilanteessa, jossa eniten tukea ja apuvälineitä tarvitsevalla henkilöllä on käytössään ahtain tila. Avustuskohteiden on sovelluttava erityisryhmänsä käyttöön ja yksilölliset tarpeet on pyrittävä ottamaan huomioon. Asukkaat ovat olleet keskimäärin erittäin tyytyväisiä uusiin asuntoihinsa ja tyytyväisiä palvelu- ja yhteistiloihin. Uusilla hankkeilla on ollut myönteistä merkitystä työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja jaksamiseen.

6 6 MITEN KÄY VAMMAISTEN JA VANHUS Vanhainkodit rahakkaiden palveluasunnoiksi Kela tukee palvelubisnestä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa kolminkertaisten hoito-, palvelu- ja tarvikemaksujen kautta. Tampereen kaupungin Koukkuniemen vanhainkodin Jukolatalon tapaus on esimerkki sitä, mitä kunnallisílle vanhainkodeille tapahtuu, jos markkinat valtaavat alaa julkiselta palvelulta. Vaikka yksikön kohtalo ei ole vielä lukkoonlyöty, viittaavat kaikki merkit siihen, että Jukolasta tulee yksityisen palvelutuottajan bisnes. Vanhukset ja omaiset jopa puille paljaille Tamperelainen sosiaalipolitiikan professori ja kaupunginvaltuutettu (Skp) Jari Heinonen toteaa, että EU-taustainen kaikkien palvelujen avaaminen kilpailulle on nyt tullut voimalla myös sosiaalipalveluihin. Veronmaksajat kustantavat homman Kelan vanhuksille maksamina asumis- ja hoitotukina, kyse on vuodessa sadoista miljoonista euroista. Yksityistetyissä palveluissa maksetaan kolminkertaiset maksut vuokrina, palvelumaksuina ja hoitotarvikekuluina. Luulisi edes tarvikkeiden sisältyvän kalliisiin palvelumaksuihin, mutta näin ei ole. Pian vanhukset ja heidän Jukolan talo likellä Näsijärven rantaa on vanhainkotibisneksen kiikarissa. - Bisnesmalli tuo kahden kerroksen markkinat, jonka laskun maksavat vähävariset vanhukset, sanoo Jari Heinonen. omaisensa joutuvat kilpailuttamaan tarvikkeiden tuottajat, Jari Heinonen sanoo. Tämä rahastusautomaatti sisältää ison periaatteellisen eron kunnalliseen vanhushuoltoon verrattuna. Vanhassa mallissa vanhainkodin asukkaalle taattiin aina tietty summa omaa rahaa käyttöön, mutta bisnesmallissa näin ei ole. Kolminkertaiset maksut markkinahinnoin voivat ylittää asukkaan käytössä olevat tulot, jopa myyntiin joutuneen asunnon hinta voi mennä hoito- ja palvelumaksuihin. Tämä on vanhusten ja heidän omaistensa kannalta myös oikeusturvan loukkaus, ja ainakin hipoo perustuslain ja sosiaalihuoltolain rajoja. Heinonen kehottaa valittamaan näistä tapauksista kuluttajaviranomaisille sekä lääneihin ja hallinto-oikeuksiin. Tulossa kahden kerroksen markkinat Hämeenlinnan kaupunki satsaa palvelutaloihin ja kotipalveluihin Hämeenlinnan kaupungin Vuorentaan vanhainkodin molemmat yksiköt Metsäpirtti ja Koivupirtti sekä Hauhon Mäntypirtti lakkautetaan vuosien aikana. Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikkö Leena Harjula kertoo, että lakkautuspäätökset sekä uusien korvaavien palvelutuottajien kilpailutukset on tehty kevään ja kesän aikana. Tämä on pitkä prosessi, jossa nämä vanhainkotipalvelut korvataan palveluasumisella ja kaupungin omaa kotihoitoa lisäämällä. Vanhainkodeista vapautuvaa henkilökuntaa siirretään kotihoidon tehtäviin. Tavoitteena on, että ikäihminen voi asua omassa kodissaan nykyistä pidempään, Leena Harjula kertoo. MedOne, Validia, Esteri MedOne, Validia ja Esteri Oy rakentavat palvelutaloja Hämeenlinnaan. Uusia hoivakotipaikkoja tulee noin 130. Kaupunki hankkii palvelutalopaikkoja tarpeen mukaan. Hauhon Mäntykodon korvaavan palvelutalon palvelutuotannosta vastaa Hämeenlinnan kaupunki. Asukkaita siirtyy myös jo olemassa oleviin palvelutaloihin. Tyhjilleen jäävien vanhainkotirakennusten kohtalosta Harjulalla ei ole tietoa, mutta kaupungin tilapalvelu on saanut joitakin tiedusteluja niiden vuokraamisesta. Hinta voi nousta tai laskea Palvelutalojen vuokrat ja palvelujen hinta huolestuttavat tulevia asukkaita. Harjulan mukaan hinta voi toisilla nousta ja toisilla laskea. Vuokra ja hoivapalvelujen hinta määräytyy suhteessa tuloihin ja palveluihin, lisäksi ympärivuorokautisessa hoivassa tulee kiinteä 50 euron kuukausimaksu. Lääkkeet ja tarvikkeet jokainen asukas maksaa itse, aivan kuten kotona asuttaessa, selventää Harjula. Mikäli kustannukset, palvelujen laatu tai muut seikat huolestuttavat tulevia asukkaita tai heidän omaisiaan, kehottaa Harjula kääntymään ensin nykyisen asuin- ja palveluyksikön puoleen. Uusi Invalidi-lehden lukija otti yhteyttä Hämeen Sanomien viimekeväisen jutun perusteella. UI kysyi asiaa tilaajapäällikkö Leena Harjulalta, joka vahvisti uutisen ja kertoi päätöksen taustoja. Jos bisnesmalli laajenee ja kunnalliset hoitopaikat vähenevät, merkitsee se Heinosen mukaan kasvavia eroja sosiaaliryhmien välillä. Koska laki ei salli suoranaista heitteillejättöä, merkinnee nykylinja eräänlaisten vanhainkotien halpamallien tuloa varakkaiden palvelutalojen rinnalle. Eli mennään takaisin kohti köyhän- ja vaivaishoitoa, josta on vuosikymmenien työllä päästy irti pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, joka on taannut kaikille tuloista riippumatta kohtuullisen hyvät olot. Kun palveluketju ei toimi demokraattisesti, vie se osan Hoitajilla ei välttämättä ole riittävää tietoa tulevasta, joten kannattaa kysyä esimiesasemassa olevilta viranhaltijoilta. Ja jos siitä ei ole apua, voi kääntyä kaupungin ylempien tahojen puoleen, lupaa Harjula. Laadun ja hinnan suhde Ennakkoon Harjula vakuuttaa, että palvelutuottajien kaksiportainen kilpailutus on ollut tiukka. Varsinaiseen kilpailutukseen pääsivät vain ne palvelutuottajat, joiden tarjouksissa henkilöstömitoitukset täyttivät lääninhallituksen normit. Lopullisessa kilpailutuksessa hinnan osuus on ollut 70 prosenttia ja laadun osuus 30 prosenttia. Laatukriteerien lista on pitkä, siihen kuuluu esimerkiksi riittävä sairaanhoidollinen henkilöstö, hoivan virikkeellisyys ja laadukkaat asumisen puitteet, sanoo Leena Harjula. ikäihmisistä kestämättömään tilanteeseen, jossa ollaan vailla täyttä ihmisarvoa. Myös alueelliset erot kasvavat Heinosen mukaan bisnesmalliin siirtyminen kasvattaa myös alueellisia eroja. Koska yritysvetoiset rahakkaiden palvelutalot voivat menestyä vain suurissa asutuskeskuksissa, jäävät syrjäseudut entistä enemmän syrjään. Syntyviä palveluyritysten ketjuja ja ulkomaisia rahoittajia ei kiinnosta bisneksen inhimilliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Kun valtion ja kuntien ote heikkenee, kasvaa alueiden ja asukkaiden turvattomuus. Lait eivät aina ole riittävän yksiselitteisiä tai sitten niiden toteutumista ei valvota riittävästi. Kelan rooli yksityisen palvelubisneksen kolminkertaisten maksujen rahoittajana kaipaisi myös selvittämistä, sanoo professori ja kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen. Teksti ja kuva: Maksujen yläja alarajoista Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säädetyn asetuksen (912/1992, jäljempänä asiakasmaksuasetus) 5 :n mukaisesti vaikeavammaisten asumispalveluista voidaan periä enintään saatua korvausta vastaava maksu silloin, kun henkilö saa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/87) 8 :n 2 momentissa tarkoitetun palveluasumisen erityiskustannuksiin korvausta muun lain nojalla. Maksu ei saa kuitenkaan ylittää palveluasumisen aiheuttamia kustannuksia. Asiakasmaksulain 7 c :n mukaisesti pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 82 prosenttia hoidossa olevan tässä laissa tarkoitetusta kuukausitulosta, jollei tässä laissa toisin säädetä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 90 euroa. ( / 1217)

7 7 STEN ASUMISEN MYLLERRYKSESSÄ Suunta kohti palveluasumista - ja sen haasteita Asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä on työssään paljon tekemisissä vammaisten ja muiden erityisryhmien asuntoasioiden kanssa. Hynysen mukaan suuri käänne asiassa tapahtui vuonna 2005, jolloin valtio alkoi satsata mittavasti erityisryhmien asunto-olojen kohentamiseen investointiavustuksen kautta. Suunta on todellakin kohti palveluasumista, siis mahdollisimman kodinomaista ja tuettua asumista, silloin kun omatoiminen selviytyminen kotona ei ole enää mahdollista. Laitos, kuten terveyskeskuksen vuodeosasto ei ole kenenkään koti, eikä siellä tulisi ollakaan ilman selkeitä lääketieteellisiä ja hoidollisia perusteita, Raija Hynynen sanoo. Joillakin vanhuksella tai vammaisella nuo perusteet ovat olemassa. Sen sijaan avohuollon palvelu- ja hoivaasumisratkaisuja tulee edelleen kehittää yhä paremmin vastaamaan huonokuntoisten ja vaikeavammaisten tarpeita. Vuokrien kohtuullisuus tuen ehtona Raija Hynynen toteaa, että palveluasumisen vuokrataso voi olla pienituloiselle ongelma. Jotta vuokrataso pysyisi kohtuullisena, ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) avustaa erityisryhmien asuntokohteita tapauksesta riippuen enintään 50 prosentilla. Suurimmat avustuskohteet ovat vanhusten palvelutalot. Tuen suuruus on sama, olipa rakennuttaja kunta tai yksityinen palvelutuottaja, kyseinen asukasryhmä, tila- ja varusteratkaisut sekä muut kohteen piirteet määrittävät kulloisenkin avustusprosentin. Kun hakijat saavat valtion tukea, ehtona on vuokrien pysyminen omakustannustasolla. ARA ja kunnat ovat velvollisia valvomaan, että vuokrataso pysyy hyväksytyllä tasolla, jatkaa Raija Hynynen. Kysyntä on tuplaten ylittänyt tarjonnan Tarvetta rahalle on ollut, sillä vuoden miljoonan euron investointiavustuksen kokonaisrahoitus on noussut tämänvuotiseen 110 miljoonan euroon. Hakemuksia on ollut viime vuosina noin kaksinkertainen määrä verrattuna käytettävään rahoitukseen. Kysyntä on siis todella suuri. Mikä tahansa hakemus ei mene läpi, vaan ARA hyväksyy vain tietyt enimmäiskustannukset, joten ei tällä avustuksella voi rahastaa. Vaikka vuokrat pysyisivät kohtuudessa, asukas voi kohdata muita ongelmia. Kun palveluasumisessa asukkaan maksettavaksi tulevat vuokrien lisäksi palvelu- ja hoitomaksut sekä tarvikkeet, voivat pienituloiset asukkaat joutua taloudellisesti tiukille. Laitoshoidossa eli sairaaloiden pitkäaikaisosastoilla ja vanhainkodeissa asukkaalle pitää aina jäädä tietty prosentti tai minimäärä tuloistaan omaan käyttöön. Sen sijaan palveluasumisessa näin ei ole, toteaa Hynynen. Kunnat ja pientuottajat rakennuttavat Palvelujen hinnoittelu ja laatusuositukset kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan, joten niihin Hynynen ei ota kantaa. Ympäristöministeriölle ja ARA:lle kuuluu palvelutalohankkeiden rahoitus ja vuokratason valvonta, Raija Hynynen sanoo. Kohteiden tuottaminen on Hynysen mukaan pääasiassa kuntien ja muiden asumispalvelujen tuottajien vastuulla. Hynynen kertoo, että muutamat isot rakennusalan yritykset ovat mukana vapaarahoitteisten senioritalojen tuotannossa, mutta erityisryhmien palveluasuntotuotanto ei juurikaan kiinnosta niitä. Esteetön suunnittelu ja rakentaminen eivät muodosta ongelmaa, mutta hoivan ja muiden palvelujen järjestämiseen tarvittavien tilojen tuottaminen koetaan taloudellisesti liian haastavaksi, arvioi Raija Hynynen. Palvelutalot ovat myös pääosin vuokrakohteita, joten niiden omistaminen ei kuulu rakennusalan yritysten toimialaankaan. Pääsääntö, harkintavalta ja tulkinnat asiakasmaksuissa Kuten asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä yllä toteaa, palvelujen hinta ja laatusuositukset kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Uusi Invalidi-lehden kysymykseen vastaa ylitarkastaja Pirjo-Riitta Kotiranta STM:sta. Kysymys: Yksityisissä palvelutaloissa on kolminkertainen rahastus eli vuokrat, palvelumaksut ja hoitotarvikemaksut. Omavastuu voi jäädä aika suureksi, jopa niin että asiakkaalle ei jää lainkaan omia varoja, tai jopa omaiset voivat joutua maksamaan. Miten tämä on mahdollista? Onko lainsäätäjä todella päättänyt näin, vai toteutuuko tällöin jokin lainvastainen käytäntö? Vastaus: Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen on maksutonta, jolloin palveluista ei voi erikseen periä maksuja. Tässä on joskus tulkintaa joidenkin palveluiden osalta, mutta tämä on pääsääntö. Jos kehitysvammaisten henkilöiden asuminen järjestetään erityishuoltona, se on maksutonta. Sosiaalihuoltolain mukaisessa palveluasumisen/asumispalveluiden järjestämisessä kunnilla on laajalti harkintavaltaa, ja kustannukset saattavat joskus kohota suuriksikin. Kuitenkin asiakasmaksulain 11 rajaa maksujen kokonaismäärää siltä osin, että maksut eivät saa vaarantaa henkilön toimeentuloa. Sekä hoitotarvikkeiden jakelun että maksuttomuuden osalta on ollut ongelmia, mutta lääkärin määräämät hoitotarvikkeet tulee olla maksuttomia. Sekä sosiaali- ja terveysministeriö että Kuntaliitto ovat antaneet kunnille asiasta ohjekirjeen kymmenisen vuotta sitten. Tällä hetkellä ei asiassa ole olemassa tarkkaa pykälää. Vammaispalveluilla apua kodin arkeen Vammaispalvelulain nojalla on kunnalta saatavissa tukia ja palveluja, joiden tarkoituksena on tukea vaikeavammaisen kotona asumista ja poistaa vammaisuudesta aiheutuvia haittoja, esteitä ja vaaratilanteita. Asunnon muutostyöt Jo melko pienilläkin asunnon muutostöillä voidaan koti tehdä vammaiselle turvalliseksi asua ja toimia. Tavallisimpia muutoksia ovat kynnysten poistaminen, oviaukkojen leventäminen, luiskat, tukikaiteet ja -kahvat ja kylpyammeen vaihtaminen suihkutilaksi. Keittiökin voidaan tarvittaessa suunnitella ja rakentaa uusiksi niin, että vammainen henkilö pystyy siellä itsellisesti askareitaan hoitamaan. Muutostöihin voivat kuulua myös esimerkiksi tarpeelliset nosto- ja hälytyslaitteet, lattiamateriaalin vaihto sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä, kuten luiskan rakentaminen ulkoportaisiin. Asunnon muutostyöt kuuluvat vammaispalvelulaissa ns. subjektiivisiin oikeuksiin. Kunnalla on siis velvollisuus myöntää tukea tarpeen mukaan kunnan määrärahoista riippumatta. Töitä ei kuitenkaan pidä omatoimisesti aloittaa ennen yhteydenottoa kuntaan, josta tullaan arvioimaan ja suunnittelemaan muutostöiden tarvetta ja toteutusta. Apua selviytymiseen Kunta voi vammaispalveluna tukea myös erilaisten välinei- den, koneiden ja laitteiden hankinnassa, joita vammainen tarvitsee liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa tai vapaa-ajan toiminnoissa. Laitteen hankintakustannuksista voidaan korvata puolet, vakiomalliseen välineeseen tehdyt muutokset kokonaan. Tämä tuki on kuitenkin kunnalle harkinnanvarainen. Kannattaakin pitää mielessä, että monia tarpeellisia apuvälineitä saa korvauksetta käyttöönsä lääkärin lähetteellä terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta tai erikoissairaanhoidosta. Pieniä arjen apuvälineitä, keittiötyökaluja ym. voi myös ostaa alan liikkeistä ja tavarataloistakin. Haetaan omasta kunnasta Tukea asunnon muutostöihin tai apuvälineisiin haetaan oman asuinkunnan sosiaalitoimistosta kunnan vammaispalveluhakemuslomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, jossa kuvataan vammaisuudesta tai pitkäaikaissairaudesta johtuvia toimintakyvyn rajoitteita. Myös muiden hoitavien ammattihenkilöiden, esimerkiksi fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai kuntoutussuunnittelijan lausuntoja on hyvä liittää mukaan. Vammaispalvelulakia sovellettaessa ei tuloilla eikä varallisuudella ole merkitystä eikä niitä koskevia tietoja tarvitse hakijan antaa. Marja-Leena Kalkkinen

8 8 Sosiaalihuoltolaissa kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelu on kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa, tukemista ja tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. Miten saadaan toimiva kotipalvelu takaisin kuntiin? Miten vastata kysyntään? Lainlaatija on määritellyt palvelut ja siirtänyt käytännön tehtävät kunnan hoidettaviksi. Edellisen laman aikana kunnallisia palveluja karsittiin rankalla kädellä ja yksityistettiin. Tämä koski myös kotipalveluja. Tänä päivänä kotipalveluun kuuluu vain lääkkeiden jakelu ja mahdollisesti pienet kotityöt. Siivous on siirretty kokonaan yksityisten yritysten hoidettavaksi. Kodinhoitajan aika kotikäyntiä kohden on minuuttia, eikä siinä ajassa paljon ehdi. Kuinkahan moni hoitaja kokee työnsä ristiriitaiseksi oman arvomaailmansa ja ammattietiikkansa kanssa? Valtakunnan suunnitelmissa on tavoitteena kotona asumisen lisääminen ja laitospaikkojen vähentäminen. Esimerkiksi vuonna 1995 oli 15,4 prosenttia 85 vuotta täyttäneistä vanhainkodissa kun vuonna 2007 osuus oli enää 9,4 prosenttia. Toki sama tavoite on monella vanhuksella - omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Päättäjien olisi muistettava, että laitospaikkoja tarvitaan aina. Miten kunnat vastaavat kotipalvelujen tarpeen kasvuun? Näin tiukkenevan talouden aikana vaarana on, että niukkuutta jaetaan. Mutta kotipalveluun pitäisi riittää rahaa jo senkin takia, että sitä säästyy laitoshoidosta. Ja kyllä sivistysvaltiossa on itsestään selvää, että ihmisille tarjotaan ihmisarvoinen ja turvallinen vanhuus. Kokemuksia Kangasalta Kangasalalainen pariskunta kertoi, että heillä oli vuoden vaihteeseen asti toimiva kotipalvelu: Kodinhoitaja kävi kerran viikossa kaupassa ja imuroimassa lattiat rouvan astman takia. Tämän vuoden alusta käynnit loppuivat ja kauppapalvelut ohjattiin Tampereella toimivaan Serveaan, joka toimittaa ostokset kerran viikossa. Tilaus hoidetaan puhelimitse ilman hinta- ja tavaraluetteloa, on tunne kuin ostaisi sian säkissä, rouva kertoo ja jatkaa: Hinnat Serveassa ovat kalliimmat kuin lähikaupassa, esim. maitojuoma maksaa 30 senttiä litralta enempi ja kotiinkuljetus on 9,99 euroa, eikä se kaupan poika imuroi lattiaa. Rouva totesikin, että näin kunta huolehtii sotaveteraaneista. Eihän toki kunnallinen kodinhoitokaan maksutonta ole: jo 484 euron ylittävistä tuloista peritään kotipalvelumaksua. Meillä oli aikanaan toimiva kotipalvelu - palveluja tarvitsevat saivat avun ja kodinhoitajat saattoivat tehdä työtä hyvän hoitokäytännön mukaisesti. Olisikohan aika palata vanhaan hyvään käytäntöön? Nyt vaaditaan päättäjiltä arvokeskustelua ja päätöksiä kuntalaisten hyväksi eikä vain kauniita lupauksia. Tarja Västilä Kuulumisia Lahdesta virkistystä ja vammaisasiaa Lahden yhdistyksen alkukesä oli toimintaa täynnä. Aloitimme osallistumalla toukokuun lopulla eri yhdistysten järjestämään Kesä MäSä-tapahtumaan Lahden satamassa. Saimme mukavasti yhdistystämme ja liittoa esille, arvatkin tekivät kauppansa. Olimme mukana ensimmäistä kertaa, kokemus oli hyvä jatkoa ajatellen. Kesäkuun alussa osallistuimme Vähäjärvellä Hakevan toiminnan kurssille, jolta tuli tietoa ja oppia roppakaupalla. Olemme olleet myös eri tilaisuuksissa kuulemassa vammaislain uudistuksesta. Kesäkuun alussa osallistuimme tietysti vammaiskulttuuripäiville Vähäjärvellä ohjelmilla ja tietenkin myös bocciaan, tällä kertaa heikommalla menestyksellä. Heinäkuun alussa kävimme Pesäkallion kesäteatterissa katsomassa Liian hyvä ihmiseksi. Elokuussa teimme isolla joukolla tutustumiskäynnin Hollolaan Lahden Seudun Invalidien kesäkodille Sarvikuuttiin. Päivä oli kaunis, Jussi ja Esko viihdyttivät meitä soitolla ja laululla, kuultiin runoja ja ajatelmia, ruoka oli Elokuussa tehtiin isolla joukolla tutustumiskäynti Hollolaan Lahden Seudun Invalidien kesäkodille Sarvikuuttiin. hyvää. Yhteistyötäkin viriteltiin yhdistysten kesken. Invakeskuksen kattokekkereihin elokuun lopulla osallistuivat Ritva, Irja ja Aino. Syksyn aherrus on tätä kirjoittaessa taas alkamassa. Vammaislain uudistus vaatii meiltä tarkkaavaista seurantaa, miten se toteuttaminen onnistuu täällä Lahdessa. Lahden seudulla on suunnitteilla henkilökohtaisen avun keskus, joka kouluttaisi ja välittäisi avustajia, neuvotteluissa on mukana myös Lahden Invakeskus. Lokakuussa Lahdessa on vammaisneuvostopäivät. Yhdistyksestämme niihin osallistuu vammaisneuvoston jäsen Ritva Korhonen. Aspa järjestää Henkilökohtaisen avun päivät syyskuussa Helsingissä ja luentoja vammaislain toteutumisen seurannasta, näihin osallistutaan myös. Aiomme aloittaa Lahdessa sosiaalineuvonnan, mahdollisesti aluksi puhelinpalveluna. Kerhotoimintaa olemme myös virittelemässä. Invakeskuksen joulumyyjäisiinkin osallistumme tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Ritva Korhonen Lahden seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit Kunnan palvelu vai palveluseteli? Elokuun alusta alkaen ovat kunnat voineet ottaa käyttöön palvelusetelijärjestelmän lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissaan päivystyspalveluja lukuunottamatta. Laajasta kritiikistä huolimatta eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen kesäkuussa äänestyspäätöksellä. Palvelusetelimallin ongelmista ja vaikutuksista kerrottiin Uusi invalidi-lehdissä 4/08 ja 1/ 09, kun tämä lakiesitys oli valmisteilla. Kunta päättää palvelusetelistä Lain mukaan kunta päättää palvelusetelin käyttöönotosta ja soveltamisesta. Jo palvelusetelin käyttöönotto on siis kunnille täysin vapaaehtoista. Kunta päättää myös palvelusetelin soveltamistavasta, kuten missä palveluissa se otetaan käyttöön ja miten setelin arvo ja omavastuuosuudet määritellään. Ratkaisut ja käytännöt voivat näin ollen vaihdella kuntakohtaisesti. Oman kunnan päätöksentekijöihin voi ja kannattaa yrittää vaikuttaa! Kunnan on hyväksyttävä ne palvelun tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen seteliä voi käyttää, ja pidettävä julkista luetteloa niistä ja niiden hinnoista. Kunta kuitenkin vastaa edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Saihon kerhon ja asukkaiden syksyn ensimmäinen retki tehtiin Toivakkaan Heiskan tilalle. Retkemme alkoi Saiholta noin klo 8. Ensin tutustuimme Toivakan kuuluisaan kirkkoon, jossa on Pellervo Lukumiehen kattomaalaukset. Kirkossa on ihonväriltään kaiken väriset ihmiset maalattu enkeleiksi tai pyhimyksiksi, erittäin kaunis ja mielenkiintoinen paikka. Tämän jälkeen siirryimme Heiskan hienolle maatilamatkailutilalle. Tilaa on vuodesta 1705 saakka asustanut Heiskan suku. Museoksi muutettu vanha päärakennus on vuodelta Taiteilija J. Heiska oli maalannut hienon ateljeehuoneensa seinästä seinään metsämaisemaksi. Vanhoja maatalossa käytettyjä työkaluja ja esineistöä on runsaasti esillä. Tilalla on myös hienot ravitsemustilat, ruoka oli mahtavan hyvää. Setelille on oltava vaihtoehto Jos palveluseteliä tarjotaan kunnallisen terveys- tai sosiaalipalvelun sijaan, on kunnalla velvollisuus tiedottaa käyttäjälle mm. palvelusetelin arvosta ja omavastuusta, palvelun tuottajien hinnoista ja vastaavan kuntapalvelun asiakasmaksusta sekä neuvoa häntä palvelusetelin käytössä. Palvelusetelin käyttäjän maksettavaksi jäävä omavastuuosuus voi vaihdella. Se saattaa nousta jopa suuremmaksi kuin vastaavan kunnallisen palvelun palvelumaksu. Omavastuuosuus ei ainakaan toistaiseksi kerrytä julkisen terveydenhoidon maksukattoa. Maksuttomiksi säädetyissä palveluissa ei omavastuuta saa olla lainkaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineissä voi kuitenkin tulla maksettavaksi omavastuuta siltä osin, jos käyttäjä valitsee kalliimman apuvälineen kuin tarve edellyttää. Ja mikä tärkeintä: Kuntalaisella on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan on ohjattava hänet muulla tavoin järjestettyjen kunnallisten palvelujen piiriin. Kunta ei siis voi virittää mitään lakisääteistä sosiaali- tai terveyspalvelua pelkästään palvelusetelin varaan. Marja-Leena Kalkkinen Jyväskyläläiset maalaismaisemissa Olimme tilalla koko päivän. Kävimme myös katsomassa rantaa, johon johtaa lehtometsäinen tie. Rannassa on laivalaituri, savusauna, tavallinen sauna ja komeat näkymät Leppävedelle. Rantaan mennessä on puunrungossa mielenkiintoinen sieni, josta naiset sanoivatkin, että joku on heittänyt aivot naulaan. Erkki Matikainen

9 Lähettii semmosella pienemmällä porukalla Pyhälle. Mentii seittemällä pikkuautolla, ja ne olivat tupaten täynnä sitä kerijättyä evästä ja muuta roinaa. Peräkkäi mentii, niinku köyhän talon porsaat. Kahavilla käytii ja syötii huoltoasemalla Napapiirillä. Muuteha se ois menny matka mukavasti, vaa ku ei ollu sitä pingua eikä arvontaa. No, se asia korijattii heti ku päästii perille. Alettii sitte heti touhuaa kahavia ja saunanlämmitystä sun muuta. Meillähä oli vähä jännitystäki, ku oli se vankikarkuri liikkeellä, nii pantii heti ovi lukkoo ja kurkistettii sängyn alle, etteihä se oo vaa tullu meille. Saunaa lämmitettii joka päivä ja pelattii sitä pingua. Perähuoneen pojat voitti aina tikkarin ja ne maiskuttivat sielä koko aja. Aateltii, että oisko jääny imetys aikanasa liija lyhyeksi. Ois ne antanu meijänki nuolasta, ja joku käviki. Pullostaha se oli aina kova kilipailu, tosin Anneli meinas aina, että se o sitte litran pullo, mutta tultii siihe tuloksee, ettei se oikei hallitte niitä mittoja ku tuli vaa aina pikku pullo. Vitsejä kerto kuka osas, Leila soitti harppua ja Paavo laulo yksi. Ja laulettii me yhesäki. Leila yritti kertua semmosta pitkää juttuaki, mutta ei se tahtonu muistaa sanoja. No, me vähä ootettii ja annettii sen Kevättä rinnoissa pidettiin kokousta Nuokkarilla ja päätettiin, että nyt tai ei koskaan toteutetaan jo parin vuoden ajan suunniteltu Kuntoharjun kesäpaikan kattoremontti. Tarvikkeiden hankintaa oli jo ennalta varailtu ja tilattu. Työ päätettiin tehdä talkoovoimin. Toukokuun 13. päivänä heti aamulla tuotiin ja pystytettiin telineet, ja kohta olivat ensimmäiset miehet katolla irrottamassa vanhoja päällysteitä. Oli kaunis aurinkoinen päivä, kuusi reipasta työnsä taitavaa miestä katolla ja telineillä, naiset alhaalla siirtämässä roinaa ja riistämässä nauloja pois. Kattotoolit ja kattopellit olivat paikalla, ja sitten alkoi lautojen, naulojen ja maalien esiin tuominen. Naiset olivat innolla maalaamassa alusmaalit lautoihin, ja valmista tuli, punaista ja valkoista. Kaikenlaisten putsausten ja paikkausten jälkeen nousivat uudet kattotoolit (15 kpl) ylös reippaiden miesten voimin. Tuli tarkastajakin katsomaan, hyväksyi ja kehotti jatkamaan töitä. Sitten katon aluslaudat, räystäslaudat ja kaikki listat kiinni, että saatiin aloittaa uuden katon kiinnitys. Oli meinaan pauke ja tahti päällänsä. jatkaa, ja hyvä juttuha se oliki. En sitte kyllä minäkää muista mikä sen nimi oli! Anneli piti muka tietokilipailua meille jostaki viisaan kirijasta, mutta eihä me tiijetty niitä vastauksia ku ei ne passannu siihe kysymykseenkää. Saatto se lukia väärästä kohastaki, mutta ei näyttäny meille ku ite vaa luki. Toiset ravas pitki tuntureita päiväkauve ja me muut vaa oltii. Anneli keitti joka aamu kaurapuurua meille, ja heti aamusta oli perunateatteri pystysä ku syötii se päiväruokaki yhesä. Seija, Leila ja Anneli ne potut keitti, Leilalla Me oltii reissusa Kyllä se kala on, kun tarkemmin katsoo. ja Seijalla oli valamiit soosit Kyllä me ainaki ollaa naurettu mukana. Samat ne touhus aina nii, että elämä o mahtanu jatkua kahavinki, nii, että me muut palijo! Ja halattu o palijo. Ku mentii aina niiku valamiisee oli vähäki aihetta, nii aina pöytää. Marja-Liisa paisto halattii. Hilijasuutta ei ollu ku ihania lättyjä. pingon pelluu aikana ja pikkuse Kummasti vaa oli tyhyjiä aikaa yöllä. pulloja ja purkkeja niin palijo, Miehet pelas korttia, mutta että niillä saatii pottuja ostettua. Leena povas meille. Se vasta Oli niistä tunturisa ravvaajista jännää oliki, ku me kaikki istuttii ringisä ja kuunneltii mitä hyötyäki; ne keräs tyhyjät pullot ja purkit pois luonnosta ja vei muille sanottii. Hyvvää tuuria kauppaan. Toivat rahatki ainaski sinkkunaisille povattii, Annelille aina. Autolla hurrautettii kauppaa, ku oli nii jyrkkä sa. Eikä sitä meille muillekkaa ku miehiä oli tulosa oikei jono- se tie, ja ku oli meitä huonojalakasiaki. Seppo piti aamusta jumppaa mittää huonua povattu. Ommaa ohojelmaa oli joka ja yhesti meille kaikille takkahuoneesa. illalle ja kävi meillä vieraitaki. Käytii se vakio reissu Revontulikappelisa. Paavo laulo sen Enkeli pieni, ja märisytti meitä taas. Leila soitti harpulla vähä hartaamma kappalee; kirkosa ku oltii. Seija säesti ja Leila oli esilaulaja, ja me laulettii yks virsi, toista me ei osattu. Taimi esitti hienon runon särkyneestä ruukusta. Samalla käytii Luostolla, kaupasa vaa, ja kahavilla. Paistettii makkaroita ulukorillisä ja siihe ne tuli ensimmäiset sääsketki meitä syömää. Muutama pari tykkäsi tanssia illalla, mutta me muut mentii maata tai kyllää. Käsityökerhoki meillä oli yks päivä; tehtii kortteja. Syötii me yhesti hienosti hotellisaki. Siinä meni sitte jottai pielee, ku saatii seuraavana päivänä kakkukahavit iha ilimaseksi. Ilimat oli hyvät, eikä lunta ennää näkyny ku tunturisa. Mukavasti o menny tämä viikko, ja taijetaa tulla uuvestaa syksyllä. Kyllä me vähä meinattii, että jos vielä pysähyttäs matkalla johonki levähyspaikalle pellaa pingua tai pittää arpajaisia! Pyhätunturin retkiporukan puolesta kirjoitti Anneli Rautio Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry Porin yhdistyksen Kuntoharju talkoilla kuntoon Ihmisiä telineillä, vanhan purku käynnissä. Tästä tämä lähti. Sormi menee melkein suuhun, kun näkee urakan edessään Valmiiksi maalattuja uusia lautoja paraatiseinään ja maalia vanhoille seinä- ja raamilaudoille. Pihalla kompukka, sirkkeli, vasaraa, sahaa, naulaa ja lautaa. Vanha, vielä jonnekin kelpaava puutavara kasattiin ja peiteltiin, jos vaikka joskus Iltaisin naiset siivosivat purut ja nappulat pihalta niin, että aamulla oli taas kenttä vapaa. Reilu kaksi viikkoa tehtiin ahkerasti töitä ihan urakkavauhdilla kauniin ilman tukemana. Kerhokin pidettiin välillä ei ollut esteitä. Talkooväkeä oli 6 7 miestä iältään vuotta ja 4 5 naista iältään vuotta, siis parasta A-luokkaa! Kun mökki oli kauniina ulkoasultaan, huomattiin, että savupiippu oli jäänyt turhan lyhyeksi. Mutta ei hätää: tiiliä oli jemmassa ja yhdistyksen jäsenenä mies, joka oli vuosia sitten muurannut alkuperäisen piipun. Nyt hän tuli ja muurasi Kesäkuun alkupäivinä talkoili liiton aktiiveja Erkki Matikaisen johdolla uutta maalia lomakodin C-osan, tulevan jumppasalin ja rantasaunan seiniin. Talkoisiin osallistuivat Erkin lisäksi Antti Auvinen, Vesa Laurio, Kari Saukkonen, Tapio Tenhunen ja Pauli Västilä. Kiitokset talkoolaisille! Kuva: Marjatta Lahtinen 9 tarvittavan mitan piippua parin reippaan apurin auttaessa. Tämän jälkeen kaksi meidän toimeliasta pukivat piipun peltiverkkoon ja hatun päähän. Sydänlämpöiset kiitokset kaikille talkootyöhön osallistuneille ja leppoisaa syksyä kaikille! Maalaustalkoot Vähäjärvellä kirjoitti: Aili Pärnä kuvat: Aino Grönvall

10 10 Toimintapalstat, kokoukset, seminaarit Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Kerhotoiminta on alkanut: Torstai-kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuoneessa 4, 4. krs (= takkahuone). Askartelukerho kokoontuu maanantaisin klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Römppäpäivät Vähäjärvellä la ke marraskuuta Hinta 145 euroa/jäsen. Hintaan sisältyy edestakainen kuljetus invabussilla, majoitus täysihoidolla (2 hh) ja kurssiohjelma (yhteistyössä DSL:n kanssa). Voit varata hierontaa ja/tai jalkahoitoa. Ilmoittautumiset ja hoitovaraukset mennessä toimistolle (09) tai Timo Piipolle puh JYVÄSKYLÄN SEUDUN SAIRAUS- JA TAPATURMA- INVALIDIT SYKSYN 2009 TOIMINTAKALENTERI Opintotilaisuudet klo 13: 8.10., , , ja Käsityökerho klo 13: 30.9., , , 4.11., , ja Puutyö- ja entisöintikerho alkaa kun vetäjä saa koipensa siihen kuntoon. Palikka- ja keskustelukerho päättää kokoontumisestaan ensimmäisen kerhon yhteydessä. Pirteät aloittaa jumpparyhmän Vetreät. Virikeryhmä: eri aiheisia tehtäviä ja keskusteluja. Puurokerho muuttui keittokerhoksi, joka kuukauden neljäs torstai klo 10.00: , ja Vähäjärvellä: Ikmo-kurssi pikkujoulu Kukkakurssi alkaen klo 10.00, sidomme juhlavan pöytäkimpun (tarvikemaksu). Kaikki kerhotoiminta Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Kaikki joukolla mukaan! Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo , Näsilinnankatu 22 A 37, 6.krs, p. (03) Kerhot torstaisin klo Pellervonkatu 9. Tule kuulemaan hyviä puhujia ja keskustelemaan meille tärkeistä asioista! Syyskauden viimeinen kerho 5.12 puurojuhlan merkeissä. Kaamoksen Kaatajaiset to klo Tapiolassa, Karhunkatu 71. Ruoka + kahvit, hinta 10 euroa. Hyvää ohjelmaa, puhujana Tampereen kaupungin vammaisasiamies Jukka Kaukola. Vieraita muista yhdistyksistä. Tallinnan risteily Marraskuun alkuun suunnitellaan mielenosoitusta eduskuntatalolle yhdessä liiton yhdistysten kanssa. Pikkujoulu Vähäjärvellä Retkille ilmoittautumiset: Irmeli Saarijärvi p tai Lehti oikeaan osoitteeseen! Liiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kulkevat Uusi invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta. Muistakaa siis ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle! Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset liiton toimistoon osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki, tai sähköpostilla tai faksilla numeroon (09) Keravan Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry Toimintakalenteri syyskaudelle 2009 Viertolasta, Timontie 4, on varattu kokoontumisajat klo yhdistyksen kerhoille, Jälkiviisaille ja kokouksille seuraavasti: perjantaina perjantaina keskiviikkona perjantaina keskiviikkona Ikmo-kurssi Vähäjärvellä (kerho peruutettu). Lisätietoja Pirkolta p. (09) tai Tervetuloa mukaan! PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Toimintakalenteri syksylle 2009 Tiistaikerho kokoontuu Nuorisotalolla, huoneessa 3, klo 10.30: Syyskuussa: Lokakuussa: ja Marraskuussa: Joulukuussa: Joulujuhla Nuorisotalon pikkusalissa klo Käsityökerho kokoontuu maanantaisin klo Nuorisotalolla huoneessa 4 seuraavasti: Syyskuussa: Lokakuussa: 5.10., , ja Marraskuussa: 2.11., ja Joulumyyjäiset pidetään klo Nuorisotalolla huoneessa 4. Hallitus kokoontuu ja Nuorisotalolla huoneessa 3 klo Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan työ-lehden järjestöpalstalla. Tervetuloa joukolla mukaan toimimaan! Turun Tapaturma- ja :n tapahtumia Piknik-risteily Teatterimatka Poriin : esityksenä Viimeinen sikari. Lähtö klo Pikkujoulu Vähäjärven lomakodissa : Iloista yhdessäoloa, hyvää jouluruokaa ym. Lähtö klo Koko perheen joulujuhla Kemiön Putkinotkossa Lähtö klo Kerhojen syystoiminta: käsityöt alkaen ja askartelu alkaen, molemmat toimistossa alkaen klo Lisätietoja: Toimisto ma ja ke klo p. (02) , tai Ritva p. (02) , Kelan tutkimusosasto: Vammaistuen ehdot eivät suosi pienituloisia Vammaistuki ei kohdennu samoin pieni- ja suurituloisille hakijoille. Kelan tutkimusosaston selvityksen mukaan ongelmia tuottaa erityisesti vammaistukilain niin sanottu kustannuskriteeri. Pienituloinen henkilö saattaa olla muihin verrattuna huonommassa asemassa, jos tulot kuluvat elämiseen esim. ruokaan, vaatteisiin ja asumiseen, eikä hakijalla ole varaa ostaa palveluja. Näin hän ei pysty myöskään liittämään vammaistukihakemukseensa tositteita jatkuvista kustannuksista, joita Kela yleensä edellyttää. Hylkäysosuudet ovat suurempia kuin muissa Kelan hoitamissa sosiaaliturvaetuuksissa. Kela pyrkii osaltaan helpottamaan pienituloisten hakijoiden tilannetta tekemällä yhä enemmän etukäteisiä myöntöjä sekä nopeuttamalla hakemusten käsittelyä. Kela on lisännyt ja tulee edelleen tehostamaan vammaistukea koskevaa tiedottamista sekä yhteistyötä. LIITTO KOULUTTAA SYKSYLLÄ Sosiaalipoliittinen seminaari la-su Sosiaaliturvan rahoituksesta ja muista ajankohtaisista asioista alustaa kansanedustaja Mikko Kuoppa ja eläkeasioista TELA:n tiedottaja Janne Pelkonen. Seminaari alkaa lauantaina lounaan jälkeen klo 13 ja päättyy sunnuntaina iltapäivällä. Osallistumismaksu liiton paikallisyhdistysten jäseniltä 30 euroa, muilta 40 euroa. Viime hetken ilmoittautumiset pikaisesti liiton toimistoon. Järjestötoiminnan kurssi ti ke Kurssi on tarkoitettu liiton paikallisyhdistysten puheenjohtajille, sihteereille, taloudenhoitajille ja muille hallitusten jäsenille, etenkin uusille vastuutehtäviin ryhtyneille. Jokaisesta yhdistyksestä odotetaan 2 5 kurssilaista. Osallistumismaksu 30 euroa. Ilmoittautumiset mennessä liiton toimistoon. Tilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19, yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Osallistumismaksuihin sisältyy majoitus ja täysihoito kurssin ajalta. Lisäyöpymiset (20 euroa /yö+aamupala) on varattava etukäteen. Ilmoittautumiset oman yhdistyksen kautta tai suoraan liiton toimistoon p. (09) tai sähköpostilla tai postitse. Muistattehan kertoa ilmoittautumisten yhteydessä myös mahdollisista erityisruokavalioista tai majoittumiseen liittyvistä erityistarpeista. Tervetuloa opiskelemaan, keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia!

11 Syysloma, kurssi tai pikkujoulu mielessä? Tervetuloa lomailemaan! Vähäjärven lomakoti tarjoaa edullisen ja mukavan paikan tilaisuuksille. Tarjolla majoitusta, kotiruokaa ja viihtyisiä tiloja. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan tai käväise kotisvuillamme: Suruviesti Nokialta kertoi Pentti Riekkolan menehtyneen vaikeaan sairauteen Pentti oli syntynyt Nokialla Hän oli ammatiltaan kirvesmies. Aktiivisena ihmisenä hän osallistui järjestötoimintaan ja sitä kautta tuli valituksi Nokian kaupunginvaltuustoon ja lautakuntien jäsenyyteen luvulla Pentti tuli mukaan Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalideihin, mutta ei aikaakaan kun Nokialle perustettiin oma yhdistys. Tsil ry:n liittohallituksessa Pentti vaikutti kolmen kauden ajan. Pentti Riekkola oli vammaisten asialla kanssaihmisten auttaminen oli osa hänen elämäänsä. Pentti oli monitaitaja. Hänen käsissään syntyi puusta käyttö- ja taide-esineitä, kynä pysyi kädessä ja tuloksista saamme edelleen nauttia runoja ja pakinoita on painettuina vihkosiin. Ja tietenkin haitarinsoitto. Lukuisat ovat ne illanvietot, joihin Pentti saapui haitarinsa kanssa. Hinnat: A-osa 50 euroa/vrk/hlö B-osa 48 euroa/vrk/hlö Muntsilantie Alvettula puh. (03) UUSI INVALIDI-LEHDEN AIKATAULU 4/09 lehden nro ilmestyy viikolla aineisto liiton toimistoon viim. 4/09 50 (jouluk. alkupuolella) Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. In memoriam Pentti Riekkola Hän säesti yhteislauluja ja soitti kuulijoiden iloksi. Lisäksi Pentti sävelsi ja sanoitti laulut niin Vähäjärven lomakodille kuin liitollekin. Opimme tuntemaan Pentin periksi antamattomana taistelijana, joka jaksoi ja uskoi parempaan huomiseen. Pentti ei koskaan sanonut, että ei tästä mitään tule, vaan hän luotti, että yhdessä tehden ja vaikuttaen päästään päämääriin. Julia-vaimon ja muiden omaisten lisäksi Penttiä jäi kaipaamaan runsaslukuinen ystävä- ja toverijoukko. Tarja Västilä 11 liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as Forssa Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelimäenkuja 4 C Hämeenlinna Jyväskylän seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti, liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: Kotisivut: Pankkiyhteys: Valkeakosken Op Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Pirtintie Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Paakkonen Kuivastie 12 B Oulu Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie Neuvola Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D Pori Rauman Seudun Tapaturmaja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie Rauma UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) fax (02) Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Julkaisija: Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , (09) S-posti ja internet: invalidi Pankkiyhteys Valkeakosken Op Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, Loimaa , Toimituskunta Anna-Liisa Mäkinen, Timo Piippo, Pauli Toikka Toimitus ja taitto, Katajikonkatu 1 D 13, Tampere , Toimisto av. arkisin klo , toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki

12 12 Työväenliike vammaisliikkeen tueksi ja turvaksi liiton veteraani Väinö Luoma Tampereelta pitää sosiaali- ja terveystoimen hiipivää yksityistämistä ja kunnallisten toimintojen alasajoa huolestuttavana ajan ilmiönä. Suuntaa olisi muutettava ennenkuin on menetetty liian paljon siitä turvasta, joka vuosikymmenien kamppailulla on saavutettu. Joka taholta leikataan vanhusten, vammaisten ja muiden vähäosaisten eduista. On käsittämätöntä, että jopa kunnallisia terveyskeskuksia ajetaan alas ja tilalle tulevat yksityiset yritykset. Työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen pitäisi tulla rohkeammin puolustamaan hyvinvoinnin rakenteita, vammaisliikkeiden voima yksin ei riitä, Väinö Luoma sanoo. Pitkä matka esteettömyyteen Kun valtion ja kuntien rooli on heikentynyt, on sosiaalialan järjestöjen merkitys kasvanut. Mutta niidenkin asemaa ja toimintamahdollisuuksia heikennetään. Raha-automaattiyhdistyksen tuki sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöille on pienentynyt ja uutisten mukaan edelleen pienenemässä. Tämä - Liian monet saavutukset ovat leikkausten kohteina tai uhan alla, tamperelainen veteraani Väinö Luoma sanoo. on poliittinen valinta, jossa EU:n määräyksillä on sormensa pelissä, Luoma pohtii. Väinö Luoma torjuu myös eläkeiän nostoaikeet ja eläkkeiden tason leikkaukset, sillä pienituloisilla ja huonokuntoisilla ikäihmisillä ei ole enää joustovaraa. Monet elävät toimeentulo- ja jaksamisrajalla. Palveluissa kohdattavien ongelmien lisäksi arkielämässä on monia hankaluuksia ja esteitä, jotka olisivat poistettavissa yhteiskunnan eri tahojen voimin. Onneksi esteettömään liikkumiseen kiinnitetään huomiota, mutta paljon on tehtävää tällä saralla. Vanhoissa kerrostaloissa sentin raput voivat tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Ja kun tulee aika, jolloin tarvitaan vaikkapa rollaattoria, vanhojen rakennusten oviaukot ovat liian kapeita. Väinö Luoma kiittää kaupungin esteettömyysasiamiehen ja Kaaos-klinikan toimintaa, sillä ennaltaehkäisevillä toimilla vältetään turhia tapaturmia ja säästetään myös yhteiskunnan rahaa. Toivottavasti Invalidien työkeskus saa jatkaa Tampereella, sillä se on vuosikymmenien mittaan tehnyt tosi arvokasta työtä. Ainakin takavuosina jopa 70 invalidia vuosittain sai työtä keskuksen metalli- ja tekstiilipajoilla sekä pakkaamossa. Mittava työsarka vammaisliikkeessä Jo 80 vuotta täyttänyt Väinö Luoma on kotoisin Alahärmästä Pohjanmaalta. Seitsenlapsisen sisarusparven nuorimmaisena hän aloitti työelämäänsä metsätöissä. Matka jatkui Vaasaan Strömbergin metallitehtaalle ja sieltä Tampereelle lukujen vaihteessa. Olin Tampereella pääasiassa rakennustöissä, joista jäin työttömyyseläkkeelle jo 25 vuotta sitten ja siitä sitten vanhuuseläkkeelle. Tapaturmaja sairausinvalidien yhdistykseen tuli mukaan joskus luvun alussa. Olin yhdistyksen tilaisuudessa Tapiolan työväentalolla, ja siitä läksin mukaan, Väinö Luoma muistelee. Se olikin aika mittava taival, sillä Luoma ehti olla pitkään yhdistyksen johtokunnassa ja osan aikaa puheenjohtajana. Sitten järjestötie vei Tsil ry:n liittovaltuustoon ja liittohallitukseen. Olin mukana monessa lähetystössä eduskuntatalolla ja muuallakin. Silloin 80-luvulla lähdettiin herkemmin liikkeelle, mutta silloin myös eduskuntaryhmien ja ministerien puheille pääsi helpommin ja isommalla porukalla. Nyt on tätäkin oikeutta kavennettu, eikä edustajilla ole oikein aikaa kansalle. Mutta ei toiminta pelkkiä kokouksia ja mielenosoituksia ollut. Retkiä tehtiin kotimaassa ja ulkomailla Siperiaa myöten, myös Vähäjärven lomakoti Hauholla on ollut tärkeä lepoja virkistyspaikka. Väinö Luoma on joutunut luopumaan ajokortista ja lähetystötkin hän jättää nuorempien ja virkeämpien vastuulle. Mutta yhteen epäkohtaan hän haluaa kiinnittää huomiota lehden kautta. Yleisradion kaavailtu budjettirahoitus ja kaikkia koskettava pakkomaksu pitää ehdottomasti torjua. Kyllä television omistamiseen sidottu lupamaksu on sentään oikeudenmukaisempi vaihtoehto, sanoo Väinö Luoma omana kannanottonaan. Teksti ja kuva: Terveyskeskukset tarvitsevat pikaelvytystä Suomalainen terveydenhuolto on todettu useissa kansainvälisissä vertailuissa tehokkaaksi ja edulliseksi. Toimiva perusterveydenhuolto ja terveyskeskusverkosto ovat tähän asti taanneet sen, että terveydenhuollon kustannustaso on pysynyt Suomessa melko alhaisena. Myös terveyskeskuspalvelujen laatutaso on ollut kohtalaisen hyvä ja tasainen. Viime vuosina terveyskeskuksien asema on heikentynyt osaksi erikoissairaanhoidon menojen kasvun seurauksena ja terveyskeskusten laatuerot ovat kasvaneet huolestuttavasti. Työ- ja elinkeinoasiainministeriön alaisuuteen kuuluva Kuluttajatutkimuskeskus on selvittänyt yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen kanssa erilaisten terveyskeskusten palvelujen laatua, saavutettavuutta ja toiminnan tehokkuutta. Alueellista eriarvoisuutta Terveyspalvelujen saavutettavuus, yhteyden saaminen puhelimitse ja vastaanottoajan saaminen vaihtelevat alueellisesti paljon ja vaikuttavat asiakkaiden kokemaan laatuun. Tehokkaimmissa terveyskeskuksissa noin puolet asiakkaista saa ajan vastaanotolle saman päivän aikana, kun tehottomimmissa saa ajan yli viikon päähän. Terveyskeskuspalvelujen saatavuuden ja laadun kasvavat erot heijastuvat etenkin pienituloisten eläkeläisten arkeen lisääntyvinä muuttoaikeina. Suurempiin terveyskeskusyksiköihin väistämättä johtava kunta- ja palvelurakenneuudistus uhkaa heikentää edelleen tasa-arvon toteutumista terveyspalvelujen saavutettavuudessa. Pitkien etäisyyksien alueilla tulisikin lisätä sähköisten palveluiden avulla tapahtuvaa terveyskeskus- ja sairaalalääkärien yhteistyötä, tehostaa kotikäyntejä ja ottaa käyttöön uusia palveluinnovaatioita. Joidenkin tehtävien siirtäminen hoitajien vastuulle helpottaisi terveyskeskusruuhkia ja vähentäisi esimerkiksi vuodeosastojen potilaiden kohtuuttomia siirtelyjä sairaaloiden ja viikonloppuisin ilman lääkäripalveluja olevien terveyskeskusten välillä. Myös lukuisissa julkisten palvelujen kehittämishankkeissa syntyneiden hyvien käytäntöjen omaksumista tulisi tehostaa terveyskeskuksissa. Säästöt voivat tulla kalliiksi Näyttää siltä, että osa kunnista on terveydenhuoltoon kohdistetuissa säästöissään mennyt siitä, missä aita on matalin. Turvautuminen keikkalääkäreihin tai lääkärien viikonloppupäivystyksen lopettaminen terveyskeskuksissa ovat usein osoittautuneet entisiä toimintatapoja kalliimmiksi järjestelyiksi. Tällaiset säästötoimet ovat laskeneet varsinkin syrjäseutujen terveyskeskuspalvelujen laatua. Terveyskeskuslääkäreiden nopea vaihtuvuus lisää tehottomuutta ja estää pitkäaikaisten hoitosuhteiden muodostumista Osasyynä tällaisiin säästötoimiin on luonnollisesti myös etenkin maaseudun terveyskeskusten lääkäripula. Terveyskeskuksia tulisikin kehittää nykyistä houkuttelevimmiksi työpaikoiksi. Kilpailukykyinen palkkaus, kohtuulliset työajat ja paremmat itsensä kehittämismahdollisuudet lisäisivät kiinnostusta terveyskeskustyöhön. FT, tutkimuspäällikkö Hannu Kytö. Tarvitaan panostusta Kansalaisten mielestä yksittäisistä kunnallisista palveluista tärkein on terveyskeskuksen lääkärivastaanotto. Suurin osa veronmaksajista haluaa säilyttää terveyskeskuspalvelut kunnallisina, vaikka se vaatisi verojen korottamista. Perusterveydenhuollon resurssit ovat pienentyneet erikoissairaanhoidon vaatimien resurssien kasvaessa voimakkaasti. Terveyskeskusverkoston toimintaedellytykset nykyisessä laajuudessaan taataankin vain terveydenhuollon resurssien uusjaolla. Tähän tarjoutuu tilaisuus esimerkiksi silloin, kun erikoissairaanhoitoa keskitetään nykyistä harvempiin sairaaloihin. Keskittämisestä saatavat säästöt tulee kohdentaa perusterveydenhuollon turvaamiseen ja kehittämiseen. Terveyskeskuspalvelujen tehokkuuteen, palvelujen laatuun ja saatavuuteen vaikuttavien seikkojen tunteminen korostuu lähivuosina etenkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Meneillään olevilla terveydenhuoltoon vaikuttavilla lainsäädännön muutoksilla ja muilla toimenpiteillä tulee tukea terveyskeskusverkostoa niin, että se voi tarjota aiempaa laadukkaammin ja oikeudenmukaisemmin palveluja etenkin niille väestöryhmille, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin tai joilla ei ole varaa yksityisiin terveydenhuollon palveluihin. Hannu Kytö FT, tutkimuspäällikkö Kuluttajatutkimuskeskus Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa netissä:

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI 1(6) PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI Mikä palveluseteli on Palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. llä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palvelukodin

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Kotihoidon asiakasmaksut Kotihoitoon kuuluvan kotipalvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n ja kotisairaanhoidon järjestäminen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN ELÄKKEENSAAJAN ETUUDET PALVELUJEN HANKINTAAN Eläkkeensaajana sinun kannattaa hyödyntää yhteiskunnan tarjoamat tuet ja vähennykset palvelujen hankinnassa. Tuen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kuntien järjestämä sotainvalidien avo- ja laitoshoito Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut Tampereen kaupunki, Tilaajayksikkö Ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Asumispalvelut ja laitoshoito

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 11.12.2014 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2015 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 22.01.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot