TIETO JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SUUNNITELMA PÄLKÄNE

Transkriptio

1 2016 TIETO JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SUUNNITELMA PÄLKÄNE

2 Sisällys 1. Johdanto Visio Oppijan tulevaisuuden osaaminen Pedagogiset mallit ja käytänteet E-oppimateriaalit ja oppimissovellukset Koulujen infrastruktuuri, oppimisen tilat, hankinnat ja tukipalvelut Opettajuus ja pedagoginen asiantuntijuus Koulun toimintakulttuuri ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto Pälkäneen perusopetuksen suunnitelmakauden tavoitteet Tieto- ja viestintätekniikan suunnitelman arviointi ja päivittäminen Lähteet Liitteet

3 1. Johdanto Pälkäneen kunnan perusopetusta kehitettäessä tarvitaan uudenlaista ymmärrystä tiedonkäsityksestä ja aktiivisesta kansalaisuudesta. Informaatiota on aikaisempaa helpommin ja nopeammin saatavilla. Se on verkostoissa syntyvää, yhteisesti muokattavaa ja jatkuvassa muutoksessa olevaa. Tieto nähdään sitä arvokkaampana, mitä paremmin se toimii yhteiskunnassa toimimisen välineenä ja yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn rakentamisen perustana. Tämä korostaa taitotiedon sekä tiedon hankinta- ja hallintataitojen merkitystä. Muutos haastaa koulun tavan käsitellä tietoa. Erityisesti yhteiskunnassa tarvittavien laaja-alaisia taitoja tulee korostaa. Kun opetusta uudistetaan, pohjaksi tarvitaan näkemystä tulevaisuuden sivistyksestä ja niistä tiedonaloista, jotka rakentavat pohjaa maailmankuvalle ja ajattelulle. Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa kouluille uusia mahdollisuuksia oppimisen motivaation vahvistamiseen ja ymmärtävään oppimiseen. Oppiminen, etenkin ymmärtävä oppiminen, edellyttää oppijan aktiivisuutta - ei passiivista vastaanottamista. Koulun tulee luoda elämyksiä oppimisen kautta ja tarjota uusimpia oppimiskäsityksiä tukevaa ajanmukaista opetusta ja oppimismahdollisuuksia. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa mahdollisuuden ottaa oppilaat nykyistä paremmin huomioon yksilöinä oppimisen tyylien, tarpeiden ja muiden yksilöllisten vaatimusten mukaan. Pälkäneen kunnan tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma on opetusta, kehittämistä, toimintakulttuuria ja investointeja suuntaava asiakirja. Se on laadittu osana opetussuunnitelman uudistustyötä. Valtakunnallisista asiakirjoista työskentelyn pohjana on ollut erityisesti Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta). 2

4 2. Visio Tieto- ja viestintätekniikka on oppimisen voimavara, joka tuo koko maailman oppilaan ulottuville. Uudenlaista oppimisen käsitystä ohjaavina arvoina ovat tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus. Koulu on aktiivinen osa yhteiskuntaa ja globaalia maailmaa. Koulussa tuetaan oppilaan kasvua tasapainoiseksi, osaavaksi ja osallistuvaksi yksilöksi. Siellä opetellaan yhdessä taitoja, joita lapset ja nuoret tarvitsevat omassa arjessaan ja jatko-opinnoissa sekä työelämässä. Tieto- ja viestintätekniikan avulla tuetaan oppilaiden kasvua ja edistetään kansalaisen taitoja. Se on oppimisen apu oppilaiden opiskellessa yksin tai yhdessä. Suomen säilyminen opetuksen huippumaana edellyttää tieto- ja viestintätekniikan sekä median mahdollisuuksien monipuolista hyödyntämistä kouluissa. Pälkäneen perusopetuksen tieto-ja viestintätekniikan suunnitelman keskeinen tavoite on se, että tieto- ja viestintätekniikka olisi jatkossa tärkeä väline perusopetuksen oppilaan ajattelun ja luovuuden sekä oppimisen tukemisessa. Toisaalta tavoitteena on myös oppilaiden mahdollisimman laaja-alainen osaaminen tieto-ja viestintätekniikan alueella. Luovuuden korostaminen esim. koodauksen avulla voisi luoda pohjaa oppilaille myös tekniikan kehittäjiksi. Koulun tulisi visioida se maailma, johon tämän päivän ekaluokkalainen aikanaan koulupolkunsa päätteessä valmistuu. Opetushenkilöstölle: Käytän tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen välineenä. Tavoitteeni on tieto- ja viestintätekniikan käytön laaja-alainen osaaminen. Korostan tieto- ja viestintätekniikan luovaa käyttöä ongelmanratkaisussa. 3

5 3. Oppijan tulevaisuuden osaaminen Koulussa kehitetään tieto- ja viestintätekniikan avulla kansalaisen taitoja ja oppimaan oppimisen valmiuksia. Tavoitteena on oppilaan osaamisen kehittyminen tiedon soveltamisessa koulun arjessa ja sen ulkopuolella. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan lisäksi vahvistaa oppilaan roolia opiskelun suunnittelun, oman oppimistyylin tunnistamisen ja itsearvioinnin tukena. Lisäksi koulun ja kodin yhteistyössä hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Kouluissa tarvitaan myös uudenlaisia oppimisprosessia tukevia ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä arviointikäytänteitä. Arviointi ohjaa vahvasti opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Yli oppiaineiden menevän arvioinnin kehittäminen, joka kohdistuu uusiin kansalaisen taitoihin, parantaa opetuksen laatua. Yleisten käyttäytymis- ja toimintamallien lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten kommunikointi ja asiointi hoidetaan verkossa hyviä tapoja noudattaen. Myös tietoturva- ja tekijänoikeusasiat tulisi oppilailla olla mahdollisimman hyvin hallinnassa. Toimenpide-ehdotukset: 1. Hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa kansalaisen taitojen oppimisessa siten, että tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot samalla syvenevät. 2. Vahvistetaan yhteisöllisen työskentelyn taitoja tieto- ja viestintätekniikan avulla. Hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia yhteisöllistä toimintaa tukevia välineitä ja sovelluksia tiedon jakamisessa ja yhdistämisessä. 3. Otetaan käyttöön oppilaan henkilökohtaisia oppimispolkuja tukevia tieto- ja viestintätekniikan välineitä ja sovelluksia. 4. Varmistetaan, että oppilaat saavat riittävät valmiudet toimia verkossa sosiaalisesti, luovasti ja eettisesti yhteiskunnan ja koulun säännöt sekä turvallisuus huomioiden. 5. Otetaan käyttöön kansalaisen avaintaitojen arviointiin soveltuvia yli oppiaineiden meneviä tietoja viestintätekniikkaa hyödyntäviä arviointikäytänteitä. 4

6 4. Pedagogiset mallit ja käytänteet Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija ja tutkija. Opettajan valitsemilla menetelmillä ja pedagogisilla malleilla ja käytänteillä on ratkaiseva merkitys oppimisen mielekkyyden ja laadun kannalta. Oppilaan oppimistavoitteita, yhteisöllistä tiedonrakentelua ja luovuutta voidaan edistää tietoja viestintätekniikan keinoin. Opettaja voi tukea oppilaiden ongelmanratkaisukykyä esimerkiksi oppimispelejä hyödyntämällä. Tieto- ja viestintätekniikka on hyvä väline oppisisältöjen havainnollistamisessa. Samalla sen avulla tuetaan oppijalähtöisiä työtapoja sekä vahvistetaan ymmärtävää ja elämyksellistä oppimista. Oppilaiden oma tuottaminen helpottuu, mikä osaltaan tukee opiskeluprosessia. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikka toimii linkkinä koulun ulkopuolisten opiskelu- ja oppimisympäristöjen välillä. Uusien opetustilojen suunnittelussa otetaan huomioon TVT-välineiden ja -tekniikan vaatimukset. Toimenpide-ehdotukset: 1. Otetaan käyttöön uusimpiin tutkimuksiin perustuvia aktivoivia ja osallistavia työtapoja ja pedagogisia käytänteitä. 2. Otetaan käyttöön tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamia yhteisöllistä opiskelua tukevia työtapoja. Siirrytään tiedon jakamisesta ideoiden yhteiseen tuottamiseen ja tiedon yhdistämiseen. 3. Otetaan käyttöön oppilaiden omaehtoista tuottamista tukevia tieto- ja viestintätekniikan välineitä ja sovelluksia. Opetushenkilöstölle: Opiskelijani käyttävät oppimistilanteissa tietotekniikkaa aktiivisesti ja yhdessä. Käytän tietotekniikkaa säännöllisesti ja monipuolisesti kaikkien opiskelijoiden kanssa. Varmistan, että opiskelija saa tarvittavat tietotekniikkataidot jatko-opintoja ja tulevaisuuden työelämää varten. 5

7 5. E-oppimateriaalit ja oppimissovellukset Materiaalien innovatiivisuus, saatavuus ja löydettävyys ovat avainasemassa, kun e- oppimateriaalia käytetään opetuksessa. Materiaalin säilyttämiseen, muokkaamiseen ja myöhempään hyväksikäyttöön tarvitaan uusia toimintatapoja. E-oppimateriaalien kehittämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti ymmärtävää ja elämyksellistä oppimista tukevan materiaalin suunnitteluperiaatteisiin. Välineiden ja sovellusten nopea kehitys luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia materiaalien esittämiseen ja käyttämiseen opetuksessa. E-oppimateriaalien käyttö edellyttää kuitenkin sitä, että perusopetuksen oppilailla on mahdollisuus käyttää oppimateriaalin soveltamiseen tarvittavia laitteita. Pälkäneellä käytössä olevat verkkopalvelut ja ohjelmistot löytyvät liitteestä 1. Toimenpide-ehdotukset: 1. Siirrytään elämyksellisen ja ajattelun taitoja kehittävään e-oppimateriaalin tuotantoon. Hyödynnetään pelejä ja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia opetuksessa ja opiskelussa. Uudistetaan e-oppimateriaalien laatukriteerit ja hyödynnetään niitä suunnittelussa. Tavoitteena on, että vuoteen 2019 mennessä suuri osa opetusmateriaalista on saatavissa verkkomuodossa. 2. Hyödynnetään Peda.net- ja Edu.fi-palveluita e-oppimateriaalien välittämiseen opettajille ja oppilaille. Julkisella rahoituksella kehitetyt ja vapaasti käytettävät materiaalit kootaan yhteen palveluun, johon linkitetään myös kaupallisten toimijoiden materiaali. 3. Varmistetaan, että kansallisten digitaalisten tietovarantojen, kulttuurilaitosten, tietopalveluiden ja muistiorganisaatioiden tuottaman materiaalin käyttö on mahdollista kaikissa kouluissa. 4. Perehdytään tekijänoikeuksien vaikutukseen oppimateriaalien levittämisessä ja jakamisessa. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla audiovisuaalisen materiaalin käyttämistä, tallentamista ja muokkaamista opetustarkoituksiin voidaan helpottaa. 5. Mahdollistetaan käyttöperusteinen ostaminen ja annetaan opettajille ja oppilaille mahdollisuus muokata materiaalia. Opetushenkilöstölle: Hyödynnän opetuksessani sähköisiä oppimateriaaleja ja verkkoaineistoja. Ohjaan opiskelijat hyödyntämään sähköisiä välineitä tiedonrakentelussa ja oppimisessa. Hyödynnän pilvipalveluita tehokkaasti työssäni Valmistelen omaa oppimateriaalia sähköisiin ympäristöihin. Hyödynnän yhteisön voiman ja yhteisölliset välineet - suunnittelen ja laadin materiaalia yhteistyössä kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa. 6

8 6. Koulujen infrastruktuuri, oppimisen tilat, hankinnat ja tukipalvelut Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen edellyttää ajanmukaista ja helppokäyttöistä infrastruktuuria sekä välineitä. Kouluissa, joissa opetusvälineistön taso ei vastaa nykyisiä vaatimuksia, otetaan käyttöön ajanmukaiset työvälineet. Koulujen teknisten ratkaisujen tulee olla laadukkaita, keskenään yhteensopivia ja kustannustehokkaita. Tieto- ja viestintätekniikan hankintaprosessi tulee toteuttaa kokonaisvaltaisena prosessina, johon osallistuvat käyttäjät ja palveluntarjoajat. Infrastruktuurin ja työvälineiden lisäksi kaikissa kouluissa tarvitaan helposti saatavilla olevaa teknistä ja pedagogista tukea. Erityisenä ajankohtaisena haasteena on uuden opetussuunnitelman tavoite siirtää mahdollisimman paljon opetuksesta luokkahuoneen ulkopuolelle, niin luontoon kuin erilaisille vierailuille. Näissäkin olosuhteissa tarvitaan verkkoyhteyttä, jotta tietoteknisiä työvälineitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Samalla kasvaa opettajan tarve olla jatkuvasti tavoitettavissa, niin sähköisesti kuin puhelimitsekin. Pälkäneen koulujen laitetilanne löytyy liitteestä 2. Toimenpide-ehdotukset: 1. Noudatetaan yleisiä kansainvälisiä ja Suomessa hyväksyttyjä teknisiä ja oppimateriaalistandardeja. 2. Ajanmukaistetaan tietoverkot. Varustetaan opetustilat valokuituyhteyksillä valtion, opetuksen järjestäjien ja yritysten yhteistyössä. Toteutuksessa huomioidaan aktiivisuus tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja sijainti haja-asutusalueilla. Rahoituksessa hyödynnetään olemassa olevia rahoitusmahdollisuuksia ja opetuksen järjestäjien omia suunnitelmia. 3. Esitetään tavoitetaso opetustilojen ja opettajan tieto- ja viestintätekniselle varustukselle. Opettajilla ja oppilailla tulee olla käytössään tarvittava ja ajanmukainen välineistö ja pääsy verkkoon, myös luokkahuoneen ulkopuolella. 4. Pyritään järjestämään koulukohtainen ja alueellinen pedagoginen tuki. Opetuksen järjestäjät mallintavat tukijärjestelmän, jonka avulla opettajille varmistetaan oikea-aikainen tekninen tuki sähköisenä ja lähitukena. 5. Otetaan laajasti käyttöön uusien palveluntuotantotapojen kuten hajautetun palveluntuotannon eli pilvipalveluiden edut opetuksessa. 6. Laaditaan kouluille ja opetuksen järjestäjille tieto- ja viestintätekniikan hankintojen tueksi prosessikuvaus. Hankinnoissa hyödynnetään tilaaja-toimittaja -mallia, joka auttaa hankkimaan koulun ja opetuksen järjestäjän toimintaa parhaiten tukevia ratkaisuja. 7. Pyritään hyödyntämään oppilaiden omia laitteita opetuksessa mahdollisuuksien mukaan. Varaudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa kaikilla oppilailla ei ole omaa laitetta käytettävissä. 7

9 8. E-oppimateriaalin hyödyntäminen edellyttää, että oppilailla on käytettävissään henkilökohtaiset tabletit tai kannettavat tietokoneet. 9. Verkkoyhteys luokkahuoneen ulkopuolelle hoituu helpoiten, jos opettajilla on käytössään mobiililaitteet, joilla verkkoyhteyden voi jakaa oppilaille. Opetushenkilöstölle: Käytän opetuksessani tieto- ja viestintätekniikkaa sekä nykyaikaisia AV-laitteita tarkoituksenmukaisesti. Suunnittelen opetustani siten, että oppilaat voivat hyödyntää koulun laitteita tai omia laitteitaan opiskelussa. 8

10 7. Opettajuus ja pedagoginen asiantuntijuus Vastavalmistuneiden opettajien tieto- ja viestintätekniset taidot vaihtelevat opettajan koulutuslaitoksesta riippuen. Opettajaksi voi Suomessa valmistua ilman, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja mediataidot ovat tuttuja. OECD CERI New Millenium Learners selvityksen mukaan opettajaksi opiskelevat eivät saa riittävää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista opiskeluaikanaan. Vastavalmistuneet opettajat kaipaavat lisätaitoja myös yritys- ja verkostoyhteistyöosaamisessa. Vastavalmistuneiden opettajien lisäksi myös koulutyössä toimivat opettajat tarvitsevat jatkuvaa ja monipuolista koulutusta. Koulutuksen tarpeita kartoitetaan kahden vuoden välein Opeka-kyselyllä. Toimenpide-ehdotukset: 1. Hyödynnetään opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeita ja opetustoimen henkilöstökoulutusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämisessä. Hyödynnetään esimerkiksi Opettaja.tv:n aineistoja koko maan kattavan täydennyskoulutuksen mahdollistamiseksi. 2. Lisätään perusopetuksen opetussuunnitelmiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja verkostoyhteistyön osaamista kehittäviä teemoja. 3. Kartoitetaan opetushenkilöstön TVT-taitojen taso ja koulutuksen tarve Opeka-kyselyllä kahden vuoden välein. 4. Kartoitetaan oppilaiden TVT-taitojen taso 6. ja 9. luokalla Opetushenkilöstölle: Pidän huolta osaamisestani ja sen monipuolisuudesta. Hakeudun TVT-täydennyskoulutukseen vähintään joka toinen lukuvuosi. 9

11 8. Koulun toimintakulttuuri ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto Tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa parhaimmillaan opettajien ja oppilaiden aktiivisen osallistumisen koulun toiminnan kehittämiseen. Uudet käyttötavat muuttavat koulun toimintakulttuuria ja -tapoja. Vakiintuneet toimintatavat voivat hidastaa tai jopa estää uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Opetuksen järjestäjä selvittää mahdolliset muutoksen esteet uusien toimintatapojen käyttöönotolle ja etsii ratkaisuja niiden voittamiseksi yhdessä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Oppilaitosjohdolla on suuri merkitys tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton onnistumisessa. Oppilaitosjohto ja sen tuki vaikuttavat myönteisesti opettajien asenteisiin ja siten edistävät hyvien käytänteiden leviämistä koulun arkeen. Oppilaitosjohdolla on oltava vahva visio tieto- ja viestintätekniikan roolista opetuksessa, opiskelussa, hallinnossa ja koulun toimintakulttuurin kehittämisessä. Johto tarvitsee strategiset linjaukset, tahtoa pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tietoa siitä, miten tavoitteeseen päästään. Toimenpide-ehdotukset: 1. Lisätään opettajien välistä yhteistyötä. Vastuutetaan ja hyödynnetään opetuksen järjestämisessä opettajatiimejä sekä kehitetään muita menetelmiä, joilla tuetaan ja mahdollistetaan opettajien yhteisöllisyyttä ja yhteiskehittelyä. 2. Sisällytetään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö osaksi paikallisia suunnitelmia. 3. Kehitetään opetustoimen ja oppilaitosjohdon osaamista ja informoidaan monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista ja hyödyistä opetuksen, opiskelun ja viestinnän parantamisessa. 4. Jokaiselle koululle nimetään TVT-vastaava, jolle korvataan tehty työ. TVT-vastaava koordinoi laitetukea ja koulutustarpeita. Opetushenkilöstölle: Jaan osaamistani kollegoiden kanssa. Käytän yhteisöllisen tuottamisen välineitä suunnittelu- ja kehittämistyössä. Käytän sähköisiä välineitä yhteydenpitoon huoltajien ja työtovereiden kanssa. 10

12 9. Pälkäneen perusopetuksen suunnitelmakauden tavoitteet Pälkäneen kunnan perusopetuksen TVT-suunnitelma pohjautuu opetussuunnitelmauudistukseen, jossa oppilaiden oppiminen eri tavoilla nousee korostuneeseen asemaan. Enää ei siis puhuta niinkään opettamisesta vaan oppimisesta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö tulee keskeiseksi osaksi oppimista. Siitä pitäisi tulla luonnollinen väline muiden oppimista tukevien menetelmien kanssa. Pälkäneen kunnan perusopetuksen TVT-suunnitelmakauden keskeisiä tavoitteita ovat seuraavat asiat: Asianmukaisen ja ajan tasalla olevan laitekannan turvaaminen kaikissa kouluissa. Tärkeätä on myös suunnitelmallisuus laitteita hankittaessa. Myös luokkien toimintaympäristön laitteineen tulisi mahdollisimman hyvin tukea uudenlaista tapaa opiskella. Tähän liittyy myös hyvien verkkoyhteyksien takaaminen kaikissa kouluissa. Jotta uuden opetussuunnitelman mukainen luokan ulkopuolella tapahtuva opiskelu toteutuisi, tulisi opettajien pystyä tarjoamaan oppilaille mobiilit verkkoyhteydet myös luokkien ulkopuolella. Edellisestä johtuen opettajien tulisi saada käyttöönsä matkapuhelimia ja mobiileja päätelaitteita (älypuhelimet, tabletit), jotta verkon jakaminen ja myös yhteydenpito tarvittaessa onnistuisi esim. koulun ulkopuolella opiskeltaessa. Jatkossa opetuksessa tulee olemaan entistä enemmän käytössä videoneuvotteluohjelmia ja muita reaaliaikaisia menetelmiä, joten näiden toimivuus olisi taattava. Tekniikka antaa hyviä mahdollisuuksia etäopetukseen esim. sairastapauksissa. Etäopetuksen käyttöön erilaisissa tilanteissa tulisi varautua. Pedanetin käyttöä tulisi tehostaa, jolloin pystyttäisiin tehokkaasti käyttämään valmista oppimateriaalia. Myös kunnan oman oppimateriaalin valmistamista, kehittämistä ja jakamista esim. pedanetin kautta tulisi tehostaa ja tukea. Office 365 ja sen tarjoama pilvipalvelu tulisi ottaa aktiiviseen käyttöön kaikilla luokkaasteilla. Laaditaan osaamiselle tavoitteet. Kouluille tulee hankkia uuden opetussuunnitelman edellyttämiä välineitä, kuten mittausvälineitä, 3D-tulostimia, Lego MIndstorm -ohjelmointia. Jotta e-materiaalien käyttö tehokkaasti onnistuu, tulisi oppilailla olla käytössään asianmukaisia laitteita. Huomio on myös kiinnitettävä siihen, että tarvittaessa oppilaan on mahdollista saada myös verkkoyhteys läksyjä tehdessään. 11

13 Oppilaiden käytännön tietotekniikkataitojen kehittäminen helpottaa tietokoneen käyttöä. Tästä syystä tulisi näppäimistön käyttöä harjoitella ensimmäiseltä luokalta lähtien. Yläkoulun alussa 7. luokalla olisi hyvä sisällyttää oppiaineiden sisältöihin ATK-ajokortin suorittaminen. Koska yläkoululla myös oppilaat käyttävät Wilma-järjestelmää, tulisi oppilaiden Wilman-käyttöä harjoitella jo kuudennella luokalla. Pedagoginen- ja laitetuki tulisi olla helposti saatavilla kaikilla kunnan kouluilla. 12

14 10. Tieto- ja viestintätekniikan suunnitelman arviointi ja päivittäminen Tieto- ja viestintätekniikan suunnitelman toteutumista sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön yleistä tilaa Pälkäneen perusopetuksessa kartoitetaan joka toinen vuosi koulukohtaisella arvioinnilla, joka teetetään sekä oppilailla että opettajilla. Suunnitelman toteutumista ja arviointia seuraa ohjausryhmä, joka koostuu sivistystoimen asettamista TVT-vastaavista. Suunnitelma on voimassa

15 11. Lähteet Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma +ja+viestint%c3%a4tekniikan+opetusk%c3%a4yt%c3%b6n+suunnitelma/0e138e aa1-80ee- 806c034f21f1?version= Liitteet LIITE 1 Perusopetuksen keskeiset sähköiset työvälineet Opettajan, oppilaan ja vanhempien välisen viestinnän ja sisäisen tiedottamisen työkaluna käytetään Wilmaa. E-oppimateriaaleissa on tähän mennessä käytetty enimmäkseen oppikirjavalmistajien tarjoamia sähköisiä materiaaleja. LIITE 2 Pälkäneellä käytetään Peda.net-oppimisympäristöä. Oppilailla sekä henkilökunnalla on käytössä Office 365 palvelu. Pälkäneen kunnan kotisivuilla jaetaan opetusmateriaalia. Pälkäneen koulujen tieto- ja viestintätekniikan varustetaso 2016 Laitteet Pälkäneen perusopetuksen kaikki opetustilat on varustettu dokumenttikameralla, dataprojektorilla ja äänentoistolaitteistolla. Jokaisella koululla on vähintään yksi verkkotulostin/kopiokone. Jokaisella opettajalla on käytössään kannettava tietokone. Aitoon, Harhalan, Kirkonkylän, Kostian ja yhteiskoulun kouluissa on oppilaskäytössä tietokoneluokat. Rautajärven koululla on oppilaskäytössä kannettavia tietokoneita. Kaikilla kouluilla on oppilaskäytössä tablet-tietokoneita seuraavasti: Kostia 62 kpl, Yhteiskoulu 20 kpl, Kirkonkylä 15 kpl, Harhala 10 kpl, Rautajärvi 9 kpl ja Aitoo 15 kpl. (tammikuu 2016) Laite- ja ohjelmistohankinnat tehdään kunnan tietohallinnon kautta. Kerran vuodessa tehdään keskitetty yhteishankinta. Sen lisäksi tarpeen mukaan tehdään yksittäisiä hankintoja kustannuspaikoittain. Laite- ja ohjelmistohankinnat tehdään KL-kuntahankinnat-puitesopimuksen pohjalta. Kouluille toimitetut tietokoneet käyttävät pääsääntöisesti Windows-käyttöjärjestelmiä. Kouluille toimitettavissa tietokoneissa on Office-toimisto-ohjelmistot. Sen lisäksi sekä oppilailla että opetushenkilöstöllä on käytössä Office 365 -palvelu. Tietoturvaohjelmistoina käytetään Panda Securityä ja Drive Vaccinea. Verkot Koulujen ulkoisten verkkojen rakentaminen ja ylläpito kuuluu Elisa OYj:lle. 14

16 Tieto- ja viestintäteknisen ympäristön rakentamisessa tavoitteena on käyttää standardoituja, vakiintuneita ja avoimia ratkaisuja. Koulujen tietoverkko muodostuu kahdesta verkosta: hallinto- ja opetusverkosta. Kouluilta pääsee kumpaankin verkkoon. Kaikilla kouluilla, paitsi Harhalassa, on käytössä 100 Mb valokuituyhteys. Harhalassa verkkoyhteys on toteutettu langattomalla 4Gyhteydellä. Kaikilla kouluilla on käytössä langaton verkko. Oppimisympäristöt Kaikilla perusopetuksen oppilailla on tasa-arvoinen oikeus käyttää opiskelussaan tieto- ja viestintätekniikkaa. Pälkäneellä käytetään Peda.net-oppimisympäristöä. Kehittämistavoitteet Koulujen tietotekniikkavarustusta kehitetään siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin ja joustavasti koulun uudistuvaa toimintakulttuuria sekä muita toiminnallisia tarpeita. Teknisten ratkaisujen tulee olla helppokäyttöisiä sekä käytettävissä silloin, kun niiden käyttö on pedagogisesti mielekästä. Uusiin laitteisiin tulee antaa riittävä perehdytys sekä käyttötuki. Perusinfrastruktuurissa ja verkkoratkaisuissa pyritään vakioituihin ja keskitettyihin ratkaisuihin. 15