Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta / Valintakoe 2013 / Tehtävien arvosteluperusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta / Valintakoe 2013 / Tehtävien arvosteluperusteet"

Transkriptio

1 Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta / Valintakoe 2013 / Tehtävien arvosteluperusteet Tehtävä 1 1) B 2) C 3) B 4) C 5) C 6) C 7) C 8) C 9) C 10) A Jokaiseen monivalintakysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Vastaukset perustuvat Jussi Tapanin Rikosvastuun perusteet (2013) teokseen. Merkitse vastauksesi A, B tai C selkeästi erillisessä vastauslomakkeessa olevaan taulukkoon rastittamalla oikea ruutu. Jos et halua vastata kysymykseen, merkitse rasti kohtaan ei vastausta. Jätä kohta tarkastajan merkinnät tyhjäksi. Jokaisesta oikeasta vastauksesta annetaan yksi piste ja jokaisesta väärästä vastauksesta vastaavasti vähennetään yksi piste. Mikäli valitset vaihtoehdon ei vastausta, kysymyksestä ei anneta eikä vähennetä pistettä. Tehtävän enimmäispistemäärä on 10 pistettä ja vähimmäispistemäärä 0 pistettä. Jos yksittäiseen kysymykseen merkitsee vaakariville useamman vaihtoehdon, vastaus merkitään epäselvästi, merkintä jätetään kokonaan tekemättä tai merkintä tehdään tarkastussarakkeeseen, vastaus tulkitaan vääräksi, jolloin siitä vähennetään 1 piste. 1) Suomen rikosoikeudessa on omaksuttu erillisvastuujärjestelmä. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa, kun tarkastellaan eri osallisuusmuotojen erottamista nykytilanteessa: A. Rikosoikeudellinen vastuu eritellään muodollis-objektiivisen teorian avulla. B. Rikosoikeudellinen vastuu eritellään aineellis-objektiivisen teorian avulla. C. Rikosoikeudellinen vastuu eritellään subjektiivisten teorioiden avulla. Oikea vastaus B: Erillisvastuujärjestelmä edellyttää, että eri osallisuusmuodot voidaan erottaa jollakin kriteeristöllä. Rajanvedossa on hyödynnetty sekä subjektiivis- että objektiivispainotteisia teorioita. Aikaisemmin erottelu tehtiin muodollis-objektiivisen teorian avulla. Tämä teoria perustui tunnusmerkistössä esitettyyn teonkuvaukseen: tekijävastuu edellytti rikoksen täytäntöönpanotoimen toteuttamista, jolloin täytäntöönpanotoimi määriteltiin teoksi, joka olematta yllytystä tai avunantoa saa aikaan tunnusmerkistön mukaisen seurauksen. Muodollis-objektiivisessa teoriassa ei kuitenkaan voitu

2 ottaa huomioon osallisen kokonaispanosta rikossuunnitelman toteuttamisessa. Niinpä nykyisin on rajanvedossa käytetty aineellisobjektiivista teoriaa, joka on kompromissi muodollis-objektiivisten ja subjektiivisten teorioiden välillä. Aineellis-objektiivinen teoria jakaa subjektiivisten teorioiden kanssa samanlaisen näkemyksen yhteisestä tekopäätöksestä (teon motivaatioperustasta), kun taas objektiivisten teorioiden kanssa on yhteistä se, että eri osallisten tekojen merkitystä painotetaan ja punnitaan myös sisällöllisesti; jokin käyttäytyminen voi olla tunnusmerkistön täyttymisen näkökulmasta ratkaisevampaa kuin toinen. (Tapani 2013, s ) 2) Kriminaalipolitiikan arvopäämääriksi voidaan kutsua: A. Laillisuusperiaatetta, suhteellisuusperiaatetta, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vastuunjaon periaatetta, perusoikeuksien kunnioittamisvaatimusta sekä oikeushyvien suojelun periaatetta. B. Laillisuusperiaatetta, yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta, legitimiteettivaatimusta sekä ultima ratio periaatetta. C. Laillisuusperiaatetta, syyllisyys- ja suhteellisuusperiaatetta, ihmisarvoisen kohtelun vaatimusta sekä yhdenvertaisuusperiaatetta. Oikea vastaus on C: Tällaisia rikosoikeuden oikeusvaltiollisia rajoitteita ovat laillisuus-, syyllisyys-, suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaate sekä ihmisarvoisen kohtelun vaatimus. Näillä periaatteilla on keskeinen rooli rikosoikeudellisessa järjestelmässä, koska ne sääntelevät rangaistuksen langettamista ja tuomittavan rangaistuksen määrää. Toisinaan periaatteita kutsutaan kriminaalipolitiikan arvopäämääriksi. (Tapani 2013, s. 28) 3) A:n tarkoituksena on vahingoittaa vihamiestänsä B puukottamalla. Lähestyessään B:tä, A kompastuu ja tämän kädessä oleva veitsi heilahtaa satuttaen vahingossa B:n vieressä seisonutta C:tä. Tällöin on kyseessä: A. aberratio delicti B. aberratio ictus C. error in obiecto Oikea vastaus on B: Oletetaan, että A kohtaa talvella vihamiehensä B:n. A:n tarkoituksena on vahingoittaa B:tä puukottamalla häntä, mutta A menettää tasapainonsa ratkaisevalla hetkellä kävelykadun liukkauden takia ja huitaisee veitsellä B:n ohi. Veitsi osuu kuitenkin B:n vieressä seisoneen C:n käteen. Tällaista tilannetta kutsutaan harhaiskuksi (aberratio ictus). (Tapani 2013, s. 120) 4) Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa: A. Subordinaatiota sovelletaan konkreettisiin ja abstraktisiin vaarantamisrikoksiin. B. Varkaus on luvattoman käytön privilegioitu muoto. C. Subsidiariteetilla voidaan ratkaista lainkonkurrenssi.

3 Oikea vastaus on C: Subordinaation lisäksi lainkonkurrenssi voidaan ratkaista lakitekstiin sisältyvällä nimenomaisella säännöksellä. Tällaista tilannetta kutsutaan subsidiariteetiksi eli toissijaisuudeksi. (Tapani 2013, s. 225) Vaihtoehto A ei pidä paikkansa, sillä: Subordinaatiota ei sovelleta abstraktisissa vaarantamisrikoksissa. (Ibid., s. 225) Vaihtoehto B ei pidä paikkansa, sillä: Ryöstö kattaa sekä pahoinpitelyn että varkauden, kun taas varkaus on kvalifioidussa suhteessa luvattomaan käyttöön. (Ibid., s. 224) 5) Kaksi henkilöä antaa toisistaan tietämättä kolmannelle henkilölle myrkkyannokset, jotka yksinään eivät aiheuttaisi kuolemaa, mutta joiden yhteisvaikutus on kuolettava. Tällöin: A. Tekijät tulisi tuomita rikoskumppaneina vastuuseen taposta tai murhasta. B. Tekijät tulisi tuomita vain tapon tai murhan yrityksestä. C. Tekijät tulisi tuomita taposta tai murhasta. Oikea vastaus on C: Kaksoiskausaalisuuden erityistapauksena esitetään usein sinänsä hypoteettiselta kuulostava tilanne, jossa kaksi henkilöä antaa toisistaan tietämättä kolmannelle henkilölle myrkkyannokset, jotka yksinään eivät aiheuttaisi kuolemaa, mutta joiden yhteisvaikutus on kuolettava. Pitäisikö tällaisessa tilanteessa kumpikin tekijä tuomita vain tapon tai murhan yrityksestä? Tämä vaihtoehto tuntuu erikoiselta. Onhan myrkkyannosten antaminen joka tapauksessa johtanut seuraukseen eli uhrin kuolemaan, jolloin on vaikea puhua pelkästään rikoksen yrityksestä. Lisäksi tekijöiden tavoitteena on ollut kuoleman aiheuttaminen. Näin ollen kumpikin toisistaan tietämättä myrkkyannoksen antaneista on tuomittava täytetystä teosta eli taposta tai murhasta. Teot ovat syy-yhteydessä seuraukseen, koska myös jommankumman teon poissaolo olisi johtanut siihen, että seurausta ei olisi syntynyt. Jos tekijät olisivat tietoisia toistensa toiminnasta, heidät voitaisiin yhteisymmärryksen perusteella asettaa rikoskumppaneina (RL 5:3) vastuuseen taposta tai murhasta. (Tapani 2013, s. 77) 6) Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa: A. Rikoslaissa yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus ovat muodollisesti samanarvoisia rangaistuslajeja. B. Yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus luokitellaan avoseuraamuksiksi. C. Valvontarangaistus vastaa ankaruudeltaan ehdollista vankeutta. Oikea vastaus on C. Vaihtoehto C ei pidä paikkansa, sillä: Rikoslakiin uutena rangaistuslajina sisällytetty valvontarangaistus sijoittuu puolestaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. (Tapani 2013, s. 13) Vaihtoehto A pitää paikkansa, sillä vaikka yhdyskuntapalvelua pidetään tavallisesti ehdotonta vankeutta lievempänä seuraamuksena, on se luokiteltu rikoslaissa muodollisesti samanarvoiseksi kuin ehdoton vankeus. Jos

4 rangaistukset halutaan asettaa ankaruusjärjestykseen lievimmästä ankarimpaan seuraamukseen, luettelo näyttää seuraavanlaiselta: 1) tuomitsematta jättäminen, 2) rikesakko, 3) sakko, 4) ehdollinen vankeus ja 5) ehdoton vankeus. Nuorisorangaistus on periaatteessa rinnastettavissa ankaruudeltaan ehdolliseen vankeuteen. Sen sijaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden arvottaminen on vaikeampi tehtävä. Rikoslain mukaan nämä rangaistuslajit sijoittuvat muodollisesti samalla tasolle, mutta tavallisesti yhdyskuntapalvelua pidetään ehdotonta vankeutta lievempänä seuraamuksena. (Ibid., s. 13) Vaihtoehto B pitää paikkansa, sillä yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus ovat yhdyskuntaseuraamuksia eli avoseuraamuksia: Laitosrangaistus suoritetaan laitosympäristössä, kun taas avoseuraamuksen eli yhdyskuntaseuraamuksen ideana on panna rangaistus täytäntöön sulkematta tuomittua yhteiskunnan ulkopuolelle. Yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus ovat suomalaisessa rangaistusjärjestelmässä yhdyskuntaseuraamuksia. (Ibid., s ) 7) Mikä seuraavista väittämistä on oikein: A voimaan tulevan rikoslain uudistuksen jälkeen jokamiehen kiinniotto-oikeudesta käytetään termiä yleinen kiinniotto-oikeus. B. Itseapuun voidaan turvautua vain silloin kun omaisuus on menetetty rikoksen kautta ja omaisuuden takaisin ottamiseksi toimiin on ryhdytty välittömästi. C. Itseavussa on kyse entisen oikeustilan palauttamisesta. Oikea vastaus on C: Yleisestä kiinniotto-oikeudesta on erotettava itseapu, jossa on kysymys rikoksen kautta tai muutoin kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimisesta eli entisen oikeustilan palauttamisesta. (Tapani 2013, s. 145) Vaihtoehto A on väärin, sillä: Yleisestä kiinniotto-oikeudesta ei säädetä rikoslaissa, vaan pakkokeinolain (PKL) 1 luvun 1 :ssä. Tällä hetkellä on voimassa säännös, jossa käytetään termiä jokamiehen kiinniotto-oikeus. Olen kuitenkin tässä esityksessä ottanut käyttöön voimaan tulevan uudistuksen mukaisen käsitteen yleinen kiinniotto-oikeus. Terminologinen muutos ei vaikuta säännöksen sisältöön. (Ibid., s. 144) Vaihtoehto B on väärin, sillä: Itseapu on sallittua silloin, kun omaisuus on rikoksen kautta menetetty ja toimiin omaisuuden takaisin ottamiseksi on ryhdytty välittömästi rikoksen tapahduttua. Lisäksi itseapua voidaan käyttää silloin, kun menetetty tai kadotettu omaisuus otetaan takaisin siltä, joka pitää sitä oikeudettomasti hallussaan eikä saatavilla ole riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua. (Ibid., s. 146) 8) Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa: A. Hätävarjelun tarpeellisuusarvioinnissa on sovellettava suhteellisuusperiaatetta.

5 B. Hätävarjeluoikeutta voidaan soveltaa rajoittamattomasti eri oikeushyviin. C. Hätävarjeluteolla voidaan lain sanamuodon mukaisesti puolustaa myös toista henkilöä. Oikea vastaus on C. Vaihtoehto C ei pidä paikkansa, sillä: Hätävarjelun tyyppitapauksena voidaan pitää tilannetta, jossa henkilö puolustautuu omaa henkeä ja terveyttä uhkaavaa hyökkäystä vastaan. Sen sijaan rikoslaissa ei ilmaista selväsanaisesti, voiko hätävarjeluteolla puolustaa myös toista henkilöä ja hänen oikeuksiaan. Lain esitöiden mukaan on kuitenkin selvää, että hätävarjeluoikeuteen voi vedota hyökkäyksen kohteeksi joutuvan lisäksi muukin henkilö. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhriksi joutuva voi hyökkäyksen torjumisessa turvautua ulkopuoliseen apuun. Ulkopuolinen saa käyttää hätävarjeluoikeutta myös itsenäisesti ilman uhrin myötävaikutusta. Ulkopuolinen voi puuttua esimerkiksi kadulla alkavaan tai käynnissä olevaan pahoinpitelyyn tai anastustyyppiseen rikokseen. Vaikka hätävarjelua koskeva säännös ei aseta rajoitteita suojattaville oikeushyville, soveltamisalaa määrittää vaatimus puolustusteon tarpeellisuudesta ja käytettävien voimakeinojen suhteellisuudesta. (Tapani 2013, s. 149) Vaihtoehto A pitää paikkansa: Hätävarjelutilanteessa voidaan käyttää vain sellaisia keinoja, jotka ovat puolustettavia suhteessa suojattavaan etuun (suhteellisuusperiaate). (Ibid., s. 153). Vaihtoehto B pitää paikkansa: Hätävarjelu voidaan määritellä puolustusteoksi, joka on välttämätön välittömästi uhkaavan tai jo aloitetun hyökkäyksen torjumiseksi (RL 4:4). Laissa ei aseteta mitään rajoitteita niille oikeudellisille intresseille eli oikeushyville, joita voidaan puolustaa voimakeinoilla. (Ibid., s. 149) 9) Mikä seuraavista väittämistä on oikein: A. Alentuneessa syyntakeisuudessa kyky säännellä käyttäytymistä on ratkaisevasti heikentynyt. B. Syyntakeettomuuden toteaminen edellyttää teon tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden ymmärtämistä koskevien kriteerien täyttymistä. C. Alentunut syyntakeisuus ei johda automaattisesti rangaistusasteikon lieventämiseen tuomion yhteydessä. Oikea vastaus on C: Alentuneesti syyntakeinen toimii täyttä ymmärrystä vailla. Tällä on yleensä vaikutusta käytettävissä olevan rangaistusasteikon enimmäismäärää, sillä alentunut syyntakeisuus vaikuttaa säännönmukaisesti rangaistusasteikon lieventämistä koskevana perusteena (RL 6:8). Rangaistusasteikon lieventäminen tarkoittaa seuraavaa. Törkeästä pahoinpitelystä tuomitaan vankeutta vähintään yksi vuosi ja enintään kymmenen vuotta. Jos henkilön katsotaan syyllistyneen alentuneesti syyntakeisena törkeään pahoinpitelyyn, käytettävissä oleva rangaistusasteikko on 14 päivää 7,5 vuotta. Neljäsosan vähennys enimmäisrangaistuksesta ei ole kuitenkaan automaattinen, koska rikosoikeuden yleisten oppien uudistuksessa pidettiin epätyydyttävänä sitä, ettei alentuneesti syyntakeista voitu tuomita murhasta elinkautiseen

6 vankeuteen. (Tapani 2013, s. 176) Vaihtoehto A on väärin, sillä: Alentunut syyntakeisuus on määritelty RL 3 luvun 4 :n 3 momentissa siten, että alentuneesti syyntakeisen kyky ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut. [--] erottelu tehdään käyttäytymisen sääntelyä koskevan kriteerin avulla: syyntakeettomuudessa kyky säännellä käyttäytymistä on ratkaisevasti heikentynyt, kun taas alentuneessa syyntakeisuudessa kyky on merkittävästi alentunut. (Ibid., s. 179) Vaihtoehto B on väärin, sillä: Syyntakeettomuuden toteaminen ei edellytä molempien kriteerien (teon tosiasiallinen luonne ja oikeudenvastaisuus) täyttymistä. Jos tekijä ei ole ymmärtänyt tekonsa tosiasiallista luonnetta, oikeudenvastaisuuden kriteerin täyttymistä ei tarvitse enää erikseen arvioida. (Ibid., s. 178) 10) Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa: A. Tuomioistuin voi määrätä rikoslaissa säädetyin edellytyksin mielentilatutkimuksen tehtäväksi jo esitutkinnan aikana tai ennen pääkäsittelyä. B. Suomessa syyntakeisuuden arviointi perustuu normatiiviseen eli oikeusjärjestyksen sisältä määrittyvään syyntakeisuuden arviointiin. C. Mielentilatutkimuksessa esitetty johtopäätös syytetyn mielentilasta ei sido tuomioistuinta. Oikea vastaus on A. Vaihtoehto A ei pidä paikkansa, sillä mielentilatutkimuksesta säädetään oikeudenkäymiskaaressa (OK), ei rikoslaissa. Tuomioistuin voi syyttäjän taikka rikoksesta epäillyn tai tämän edunvalvojan esityksestä määrätä OK 17 luvun 45 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin epäillyn mielentilan tutkittavaksi jo esitutkinnan aikana tai ennen pääkäsittelyä, jos rikoksesta epäilty on tunnustanut syyllistyneensä rangaistavaksi säädettyyn tekoon tai jos mielentilatutkimuksen tarve on muutoin selvä. (Tapani 2013, s. 177) Vaihtoehto B pitää paikkansa: Suomessa on omaksuttu normatiivinen eli oikeusjärjestyksen sisältäpäin määrittyvä syyntakeisuuden arviointi. (Ibid., s. 177) Vaihtoehto C pitää paikkansa: Syytetyn psyykkinen tila selvitetään mielentilatutkimuksessa (OK 17:45). Päätöksen syyntakeisuudesta tekee tuomioistuin, joka ei päätöksenteossaan ole sidottu mielentilatutkimuksessa esitettyyn johtopäätökseen syytetyn mielentilasta. (Ibid., s. 177)

7 Tehtävä 2 a) Abstraktille vaaralle rakentuvissa rikoksissa eli on omiaan -rikoksissa menettely ei tyypillisesti aiheuta todellista vaaraa suojattavalle oikeushyvälle, kuten hengelle tai terveydelle, vaan rangaistavuus on liitetty lähinnä teon vaarallisuuteen eli vaarapotentiaaliin (1 piste). Esimerkkinä liikenneturvallisuuden vaarantaminen (1 piste). (Pääsykoekirja 1/2013, s ) b) Retributiivisissa eli sovitusteorioissa rangaistuksen oikeutus haetaan tehdystä teosta (1 piste). Rangaistuksen oikeutus perustuu siihen, että rikoksentekijän katsotaan ansaitsevan rangaistuksen rikottuaan yhteisesti sovittuja sääntöjä (1 piste). (Pääsykoekirja 1/2013, s. 17) c) Ultima ratio -periaate edellyttää rikosoikeuden käyttöä viimekätisenä keinona yhteiskuntapolitiikassa (1 piste). Esimerkkinä seksuaalipalvelujen oston kriminalisointia koskeva lainsäädäntöprosessi (1 piste). (Pääsykoekirja 1/2013, s ) d) Neljä seuraavista seikoista: rikoslaji, rikospaikka, tekoajankohta, rangaistusjärjestelmään tehtävä muutos, yleinen kansalaiskäsitys ja sietorajan vaihtelu (0,5 pistettä / seikka). (Pääsykoekirja 1/2013, s. 23) e) Laillisuusperiaate sisältää kirjoitetun lain vaatimuksen, jonka mukaan tuomari ei saa mennä lain ulkopuolelle (prater legem -kielto) (0,5). Tuomari ei saa soveltaa lakia analogisesti syytetyn vahingoksi (analogiakielto) (0,5). Lainsäätäjä ei saa määrätä taannehtivasti rangaistavaksi sellaisia tekoja, jotka eivät ennen lakia olleet kriminalisoituja, eikä tuomari saa soveltaa taannehtivasti lakia sellaisen teon rankaisemiseksi, joka tekohetkellä ei ollut vielä rangaistava. (retroaktiivisuuskielto) (0,5). Lainsäätäjä ei saa säätää epätäsmällisiä rikossäännöksiä (epätäsmälllisyyskielto) (0,5). (Pääsykoekirja 1/2013, s. 46) Tehtävä 3 a) Vaikka A on anastusrikosten tekopäivänä täyttänyt 15 vuotta, hän ei kuitenkaan ole ollut ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa (1 p.). Henkilö ei ole rikosoikeudellisesti vastuunalainen vielä sinä päivänä, kun hän täyttää 15 vuotta, vaan vasta seuraavan vuorokauden alusta lukien (1 p.). b) A on toiminut pakkotilassa. (2 p.) Mallivastauksen perustelu: oikeuttamisperusteisiin kuuluva pakkotila on tilanne, jossa oikeudellisesti suojattu etu (tässä omaisuus eli ikkuna) joudutaan uhraamaan,

8 jotta kyetään pelastamaan jokin toinen olennaisesti suurempi, oikeudellisesti suojattu etu (tässä henki ja terveys) pakottavasta, välittömästi uhkavasta vaarasta (tässä paleltuminen). c) 4 vuotta + 1 vuosi 6 kuukautta + 1 kuukausi = 5 vuotta 7 kuukautta. (2 p.) Mallivastauksen perustelu: yhteenlaskusäännön mukainen vankeusrangaistuksen enimmäisaika muodostuu laskemalla yhteen eri rikosten maksimirangaistukset. Jos joistain rikoksista on seuraamuksena vain sakkoa, sakot vastaavat yhteensä yhtä kuukautta vankeutta. Vankeusrangaistuksen enimmäisaika on tällöin 4 vuotta (törkeän varkauden enimmäisrangaistus) + 1 vuosi 6 kuukautta (varkauden enimmäisrangaistus) + 1 kuukausi (4 näpistystä, seuraamuksena vain sakkoa, jolloin ne vastaavat yhteensä yhtä kuukautta vankeutta). d) 4 vuotta + 3 vuotta = 7 vuotta. (2 p.) Mallivastauksen perustelu: ylittämissäännön mukaista vankeusrangaistuksen enimmäisaikaa laskettaessa pohjaksi otetaan eri tekojen ankarin enimmäisrangaistus, joka tässä on törkeällä varkaudella 4 vuotta vankeutta. Koska ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta vähintään 4 vuotta, se saadaan RL 7 luvun 2 :n 1 momentin 3 -kohdan mukaan ylittää enintään kolmella vuodella, jolloin ylittämissäännön mukaiseksi vankeusrangaistuksen enimmäisajaksi muodostuu 7 vuotta (4 vuotta + 3 vuotta). e) 5 vuotta 7 kuukautta. Lain sanamuodon mukaisesti kumpaakaan edellä mainituista rangaistuksen enimmäisajoista ei saa ylittää. (1 p.) Mallivastauksen perustelu: vastaus on rikoslain 7 luvun 2 :n 1 momentissa, jonka mukaan rangaistus ei saa olla eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteisaikaa pitempi ja vastaavasti (a)nkarinta enimmäisrangaistusta ei myöskään saa ylittää enempää kuin [ ] kolmella vuodella, jos ankarin enimmäisrangaistus on vankeutta määräajaksi vähintään neljä vuotta. f) 4 kuukautta. Eri rikoksista ankarin vähimmäisrangaistus on törkeän varkauden 4 kuukautta vankeutta. (1 p.) Mallivastauksen perustelu: rangaistus ei saa olla lyhyempi kuin eri rikoksista seuraava ankarin vähimmäisrangaistus. Tässä ankarin vähimmäisrangaistus on törkeän varkauden 4 kuukautta vankeutta. Pääsykoekirja 1/2013 s. 148, ,

9 Tehtävä 4. A.1. Jotta A) kohta oli kysymyksen tarkoittamalla tavalla oikein, tuli tunnistaa sovellettavaksi laiksi maakaari (1 p.) ja perustella valinta kiinnittämällä huomiota kaupan kohteeseen maakaareen soveltamisalaan kuuluvana: maakaaren 2 luvussa säädetään kiinteistön kaupasta, (1 p. s. 8.) ja siinä kiinteistön kaupasta säädetty koskee myös kiinteistön määräalan kauppaa. A.2. Kaupan kohteen tunnistamista määräalaksi ei kysymyksen toisen osan tarkastamiseen oikeuttavaan vastaukseen edellytetty, mutta sen mainitsemisesta hyvitettiin yksi lisäpiste (1p., s. 8.) B.1. Kyseessä voi olla MK 2:18:n tarkoittama vallintavirhe (1 p. s. 81.), sillä ko. lainkohdan mukaan kiinteistössä on vallintavirhe, jos B.2. myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon voimassa olevasta kaavasta, rakennuskiellosta, luovutusrajoituksesta tai muusta kiinteistön käyttöä tai vallintaa rajoittavasta viranomaisen päätöksestä (1 p. s ) ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan B.3. myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon naapurikiinteistön käyttöä koskevasta viranomaisen luvasta tai päätöksestä (1 p. s ) ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan B.4. - myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle tiedossaan olevasta [B.3. kohdassa tarkoitetusta] luvasta tai päätöksestä, joka tyypillisesti vaikuttaa myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon, (1 p. s ) ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; B.5. Mikäli vaikuttavuuskriteerin ja annetun tiedon / laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan on kytkenyt kaikkiin niihin kohtiin B.2-B.4, jotka vastauksessaan on pistehyvitykseen oikeuttavalla tavalla ilmaissut, hyvitetään siitä 1 p. B.6. - myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen [B.2 ja B.3 kohdassa tarkoitetusta] päätöksestä taikka siihen verrattavasta seikasta, joka estää ostajaa käyttämästä tai vallitsemasta kiinteistöä aiotulla tavalla; B.7. - kiinteistöllä olevaan rakennukseen tai kiinteistöllä harjoitettuun toimintaan ei ole tarvittavaa lupaa (1. p, s. 82)

10 Tehtävä 5 1) Asuntokauppalain esitöissä erotellaan erilaisia myyjärooleja, kun taas maakaaren esitöissä myyjää pidetään yksiselitteisesti kaupan kohteen parhaiten tuntevana henkilönä, jolle on perusteltua asettaa laaja tiedonantovelvollisuus. Väärin. Lainaus pääsykoekirjan 2/2013 sivulta 33: Jakso 2.3.7, Kokonaiskuva esitöistä Maakaaren esitöissä kuvataan myyjää välillä yksityishenkilömyyjänä, jolle asetettavat vaatimukset on pidettävä kohtuullisina, joskus kaupan kohteen parhaiten tuntevana henkilönä, jolle on perusteltua asettaa laaja tiedonantovelvollisuus. Asuntokauppalaissa erotellaan toisistaan tyyppitilanteina uuden asunnon kauppa, jossa myyjä on tyypillisesti elinkeinonharjoittaja, ja käytetyn asunnon kauppa, jossa myyjä on tyypillisesti yksityishenkilö. Yksityishenkilömyyjälle ei haluta asettaa liian ankaraa vastuuta, ja merkitystä annetaan myös sille, käyttääkö myyjä apunaan välittäjää vai ei. 2) Takautuvan sivullissuhteen kollisiossa lähtökohtana on, että kiinteistön saa pitää se, jolle se on ensin luovutettu. Oikein. Lainaus pääsykoekirjan 2/2013 sivulta 75: Jakso 3.7.2, Sivullisille kuuluvien oikeuksien vaikutus ostajan asemaan Lähtökohtana [takautuvan sivullissuhteen kollisiossa] on, että kiinteistön saa pitää se, jolle se on luovutettu ensin. 3) Virheen ilmenemisellä tarkoitetaan maakaaressa sitä, että virhe tulee ostajan tai jonkin muun henkilön tietoon. Väärin. Lainaus pääsykoekirjan 2/2013 sivulta 36: Jakso 3.3, Virheen määräytymisen ajankohta Virheen ilmenemisellä ei tarkoiteta sitä, että virhe tulee ostajan tai jonkun muun henkilön tietoon. Maakaaren esitöiden mukaan virheen myöhemmällä ilmenemisellä viitataan siihen, että kiinteistössä oleva vika tai puute ei ole vielä kaupantekohetkellä aiheuttanut vahinkoja. Esimerkkinä mainitaan kosteuden pääsy rakenteisiin. 4) A osti B:ltä omakotitalon tontteineen. Heti A:n saatua lainhuudon ja asetuttua kodiksi uuteen kotiinsa C tuli kertomaan A:lle, että B:n ja C:n välillä oli voimassa viisi

11 vuotta sitten kymmeneksi vuodeksi solmittu kirjallinen sopimus, jonka perusteella C:llä oli oikeus nostaa hiekkaa hiekkakuopasta, joka sijaitsi A:n juuri ostaman kiinteistön alueella. C tarvitsi hiekkaa silloin tällöin korjatakseen järvirantansa mutapohjaa mukavammaksi hiekkapohjaksi ja vastapainoksi A saisi sopimuksen mukaan käyttää C:n rantaa joka kesä kolmen viikonlopun ajan. Pieni hiekanotto ei myöskään C:n mielestä mitenkään haittaisi A:n mahdollisuuksia nauttia kiinteistöstään. Joka tapauksessa vaikka B ei ollut muistanut kertoa A:lle hiekanottosopimuksesta, niin koska sopimus oli solmittu jo kauan aikaa ennen kiinteistön myyntiä sen täytyi olla sitova A:ta kohtaan. Väärin. Lainaus pääsykoekirjan 2/2013 sivulta 76: Jakso 3.7.2, Sivullisille kuuluvien oikeuksien vaikutus ostajan asemaan Lähtökohtana on, että kirjaamiskelpoinen erityinen oikeus sitoo ostajaa eli esimerkiksi vuokralainen saa jatkaa kiinteistön hallitsemista vuokrasopimuksen perusteella kaupasta huolimatta. Ostaja voi kuitenkin saada vilpittömän mielen suojaa: erityinen oikeus ei sido ostajaa, jos ostaja ei kiinteistön ostaessaan tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää siitä ja ostaja on hakenut lainhuutoa saannolleen ennen kuin erityisen oikeuden haltija on hakenut oikeutensa kirjaamista. 5) Myyjä ei voi vapautua virhevastuusta vetoamalla siihen, että hänelle kiinteistön myynyt taho jätti jotain olennaista kertomatta. Oikein. Lainaus pääsykoekirjan 2/2013 sivulta 160: Jakso 7.2.1, Aikaisempien omistajien vaikutus virhetilanteen syntymiseen Myyjä on vastuussa antamastaan virheellisestä tiedosta, vaikka se olisi peräisin asunnon edelliseltä omistajalta. Myyjän tiedonantovelvollisuuden täyttämistä arvioitaessa kiinteistön myyjä ei voi edukseen vedota esimerkiksi siihen, että hän on omistanut kiinteistön vasta vähän aikaa eikä siksi tunne sen ominaisuuksia, vaan myyjän tiedonantovelvollisuutta arvioidaan sen mukaan, mitä omistajan yleensä on tiedettävä omaisuudestaan. Saman periaatteen mukaan myyjä ei voi virhevastuusta vapautuakseen vedota myöskään siihen, että hänen ostajalle antamiensa tietojen puutteellisuus johtuu siitä, ettei edellinen omistaja ole kertonut hänelle jostakin seikasta, josta hänen olisi pitänyt kertoa. 6) Moitteettomasti toiminut myyjä voi maakaaren mukaan joutua vastuuseen virheestä. Oikein. Lainaus pääsykoekirjan 2/2013 sivulta 56: Jakso 3.5.5, Salainen virhe

12 Myyjän vastuu salaisesta virheestä on moitteettomasti toimineen myyjän vastuuta yllättävästä puutteesta, mikä erottaa salaisen virheen muista laatuvirhetyypeistä. Myyjä ei ole jättänyt kertomatta tietämistään kiinteistön ominaisuuksista eikä myöskään sitoutunut sopimusehtoon, jota ei voi pitää, tai antanut tietoja, joita ei ole varmistanut. Myyjän vastuu salaisesta virheestä ei kytkeydykään myyjän menettelyyn vaan siihen, millainen kiinteistö on verrattaessa sitä muihin vastaaviin kohteisiin. 7) Asuntokauppalain mukaan asunnon ostaja ei ole velvollinen tarkastamaan myyjän antamien tietojen paikkansapitävyyttä ilman erityistä syytä, mutta myyjän selkeä ja yksilöity kehotus tarkastaa sellaisen seikan paikkansapitävyys, josta myyjällä ei itsellään ole varmaa tietoa, voi olla riittävä syy edellyttää ostajalta myyjän asunnosta antaman tiedon tarkastamista. Oikein. Lainaus pääsykoekirjan 2/2013 sivuilta 96 97: Jakso 4.3, Ennakkotarkastusvelvollisuus Tarkastusvelvollisuutta rajoittavat myyjän antamat tiedot. Ostaja saa lähtökohtaisesti luottaa myyjän antamiin tietoihin, eikä hänen tarvitse ilman erityistä syytä tarkistaa niiden paikkansapitävyyttä. Asuntokauppalain mukaan myyjän kehotus voi antaa ostajalle syyn tarkastaa myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyys tai ulottaa tarkastus seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää teknisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä. Lain esitöiden mukaan myyjän ilmoituksen on oltava objektiivisesti arvioiden niin selkeä ja yksilöity, että ostaja voi sen perusteella saada selville, minkä seikat on syytä tarkistaa. Kehotuksen on kohdistuttava sellaiseen seikkaan, josta myyjällä ei itsellään ole varmaa tietoa. 8) Sillä, kuinka merkityksellinen virhe on, ei asuntokauppalain mukaan ole merkitystä myyjän virhevastuun syntymiselle. Väärin. Lainaus pääsykoekirjan 2/2013 sivulta 92: Jakso , Salainen taloudellinen virhe Edellytyksenä myyjän virhevastuulle on virheen merkittävyys: asunnon omistamiseen liittyvien vastuiden tai velvoitteiden tulee olla olennaisesti suurempia, kuin mihin asunto-osakeyhtiöissä yleensä on syytä varautua. Jos odottamattomia vikoja ja puutteita ilmenee useampia, niitä on arvioitava kokonaisuutena. Taloudellisen virheen merkittävyyskynnys ylittyy, jos vikojen ja puutteiden yhteisvaikutus on sellainen, että taloudelliset velvoitteet muodostuvat merkittävästi suuremmiksi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää. 9) Vastavalmistunut lakimies X osti edulliseen hintaan omakotitalon tontteineen eläkeläinen Y:ltä. Y oli päättänyt viettää elämänsä ehtoopäivät palvelutalossa, koska

13 ei ollut enää muutamaan vuoteen pystynyt kunnolla huolehtimaan omakotitalon vaatimista kunnostustöistä. Tähän vedoten Y kehottikin X:ää teettämään talossa kuntotarkastuksen. Reipas ja suoraselkäinen X oli iloinen Y:n avoimuudesta ja osapuolet sopivat, että "Y ei vastaa kuntotarkastuksessa ilmenneistä vioista". X teetti kiinteistössä kuntotarkastuksen entisen opiskelukaverinsa Z:n firmalla. Z:n raportin mukaan omakotitalo oli muuten kunnossa, mutta että saunatilan pesuhuoneen ilmanvaihtokoneisto oli vanhuuttaan alkanut hajota ja tuskin enää riitti tuulettamiseen pesuhuoneen normaalissa käytössä. Kaupat tehtiin saman tien ja pian tämän jälkeen X:n muuttaessa uuteen kotiinsa hän korjauttikin ensitöikseen ilmanvaihtolaitteiston. Pesuhuoneen tuuletusrakenteita avatessaan X huomasi, että seinien sisällä oli hometta. Y tuhahti asiasta kuullessaan, notta kuka tahansa maalaisjärjellä ajatteleva olisi sopimusta tehdessään ymmärtänyt kuntotarkastusraportin viittaavan homevaaraan. X:n mukaan vastuunrajoitusehto ei poistanut Y:n korvausvelvollisuutta. Oikein. Lainaus pääsykoekirjan 2/2013 sivulta 148: Jakso 6.2.2, Yksilöintivaatimus Ratkaisussa 2009:31 oli kysymys tapauksesta, jossa myyjä ei kauppakirjan mukaan vastannut kuntotarkastuksessa ilmenneistä vioista, eikä niistä mahdollisesti rakenteille tai muille vastaaville aiheutuneista vahingoista. Korkein oikeus totesi, ettei kuntotarkastuksessa ollut havaittu rakennuksen yläpohjan kosteusvauriota, vaikka siinä olikin huomautettu eräistä rakennuksen kattoon liittyvistä riskeistä. Koska maakaaren mukaan myyjän vastuuta voidaan rajoittaa vain riittävän yksilöidyillä ehdoilla ja kauppakirjassa oli yksilöidysti rajoitettu myyjän vastuuta vain kuntotarkastuksessa havaittujen puutteiden osalta, vastuunrajoitusehto ei estänyt ostajaa vetoamasta virheenä kosteusvaurioon. Merkityksetöntä oli, että vauriot ilmenivät sellaisessa paikassa, johon myös kuntotarkastuksessa havaitut puutteet olisivat voineet aiheuttaa vaurioita. 10) Sopimuksen sisällön epätasapaino on yleensä riittävä peruste sovittelulle. Väärin. Lainaus Pääsykoekirjan 2/2013 sivulta 153: Jakso 6.2.3, Vastuunrajoitusehtojen sovittelu Kohtuuttomuusarviointi on kokonaisharkintaa, jossa tulee huomioida sekä sopimuksensisäinen epätasapaino että sopimuksenulkoiset tekijät. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei pelkkä sopimuksen sisällön epätasapaino ole yleensä riittävä peruste sovittelulle, vaan sovittelun edellytyksenä on sopimuksensisäisen epätasapainon johtuminen sopimuksenulkoisista tekijöistä, esimerkiksi osapuolten epätasavertaisista neuvotteluasemista.

14 Tehtävä 6. 6 a) Tekstit (yhteensä 2,5 pistettä) 1. De jure belli ac pacis 1625 (0,25p.) (Pääsykoekirjan 3/2013 sivut 177 ja 70) 2. Leviathan 1651(0,25p.) (Pääsykoekirjan 3/2013 sivut 177 ja 71) 3. De iure naturae et gentium libri octo 1672 (0,25p.) (Pääsykoekirjan 3/2013 sivut 177 ja 72) 4. Two Treaties of Government 1690 (0,25p.) (Pääsykoekirjan 3/2013 sivut 177 ja 117) 5. Fundamenta juris naturae et gentium 1705 (0,25p.) (Pääsykoekirjan 3/2013 sivut 177 ja 74) 6. De l esprit des lois 1748 (0,25p.) (Pääsykoekirjan 3/2013 sivut 177 ja 117) 7. Dei delitti e delle pene 1764 (0,25p.) (Pääsykoekirjan3/2013 sivut 177 ja 122) 8. A Fragment on Government 1776 (0,25p.) (Pääsykoekirjan 3/2013 sivut 177 ja 148) 9. Philosophie des Rechts 1821 (0,25p.) (Pääsykoekirjan 3/2013 sivut 177 ja 162) 10. Declaration of Sentiments 1848 (0,25p.) (Pääsykoekirjan 3/2013 sivut 177 ja 167) 6 b) Two Treatises of Government (yhteensä 4,5 pistettä) B1 kirjoittaja on John Locke (0,5 p.) B2 kirjoitti yhteiskuntasopimuksesta (0,5 p.) B3 kritisoi ajatusta itsevaltiaasta (0,5p.) B4 valtiollisen vallankäytön oli nojattava vallanjakoon (myös maininta vallan kolmijaosta oli hyväksytty, vaikka varsinaisesti vasta Montesquieu muotoili tämän ajatuksen) (0,5p.) B5 ja yksilön oikeuksiin (hyväksytty myös yksilön vapauksiin ) (0,5p.) B6 korkein poliittinen valta oli oltava parlamentilla (hyväksytty myös lainsäädäntövalta oltava parlamentilla ja parlamentarismi) (0,5p.)

15 B7 ihmisillä säilyivät oikeudet henkeen, vapauteen ja omaisuuteen (maininta yhdestä näistä riitti) (0,5p.) B8 kyseenalaisti väkivaltakoneiston toiminnan/kuolemanrangaistuksen (riittää, että toinen mainittu)(0,5p.) B9 ei kuitenkaan kannattanut demokratiaa/parlamentissa olivat vain ylemmät säädyt (riittää, että toinen mainittu) (0,5p.) Pääsykoekirja 3/2013, sivu Tehtävän arvostelussa otettiin huomioon myös sellaiset vastaukset, joissa kohdassa a) viivalle 4 sijoitettu teksti oli väärin, mutta joissa kuitenkin oli selvästi kirjoitettu teoksesta Two Treatises of Government. Nämä vastaukset arvosteltiin yllä olevien arvosteluperusteiden mukaan. - Tehtävän vaativuus huomioon ottaen annettiin pisteitä myös kaikista sellaisista b- kohtaan annetuista vastauksista, joissa oli mainittu edellä esitettyjen arvosteluperusteiden mukaisia seikkoja, vaikka kohdan a) vastaus olisi ollut väärin. Käytännössä pisteitä sai tällöin yhteiskuntasopimuksen (0,5p), vallanjaon (0,5p) tai kuolemanrangaistuksen kritisoinnin (0,5p) mainitsemisesta. - Näin ollen lopulta kaikki kohtaan b) annetut vastaukset luettiin ja arvosteltiin edellä mainittujen arvosteluperusteiden mukaisesti. 6 c) Philosophie des Rechts (yhteensä 3 pistettä) C1 G. W. F. Hegelin kirjoittama (0,5p.) C2 Hegel edusti saksalaiseksi idealismiksi kutsuttua suuntausta (hyväksytty myös pelkkä idealismi) (0,5p.) C3 Hegelillä oli vahva vaikutus poliittisessa filosofiassa (hyväksytty myös esim. politiikan filosofiassa) (0,5p.) C4 Hegelin ajattelussa valtion tuli toteuttaa kansanhenkeä (hyväksytty myös kansallishenki, kansan tahto, kansalle ominainen henki tms.) (0,5p.) C5 Hegelin (absoluuttisen idealismin) tavoitteena oli maailman ja ihmiskunnan historian kokonaisvaltainen ymmärtäminen (mainintaa absoluuttisesta idealismista ei edellytetty, hyväksytty myös esim. pyrki selittämään kokonaisvaltaisesti koko yhteiskunnan toimintaa ) (0,5p.) C6 Yhteiskunnan järjestämisessä tuli Hegelin mukaan pyrkiä tilanteeseen, jossa valtio turvaa kansalaisten vapauden ja tasa-arvon (hyväksytty myös valtio takaa hyvinvoinnin. Oleellista, että on mainittu näiden takaajana/turvaajana valtio) (0,5p.)

16 Pääsykoekirja 3/2013, sivu Lisäksi vaikka Hegel ei lukeudu historiallisen koulun edustajiin, on historiallisen koulun mainitsemisesta c-kohdan yhteydessä annettu 0,5 pistettä, sillä valintakoekirjan perusteella Hegelin ajattelun voidaan ymmärtää nivoutuvan tähän ajankohtaan - Kuitenkin siinä missä Hegelin tavoitteena oli maailman ja ihmiskunnan historian kokonaisvaltainen ymmärtäminen, historiallinen koulu keskittyi korostamaan omaa, kansallista menneisyyttä ja perinteitä. Tämän vuoksi historiallisen koulun sisällöstä ja sen ajattelijoista ei ole annettu enemmän pisteitä. - Kuten b-kohdassa, tehtävän vaativuus huomioon ottaen pisteitä on annettu myös sellaisiin vastauksiin, jotka olivat sijoittaneet kohdassa a) väärän tekstin viivalle 9, mutta jotka kuitenkin esittivät c-kohdan vastauksissa sellaisia seikkoja, jotka voidaan yllä olevien arvosteluperusteiden nojalla yhdistää myös Hegeliin ja Philosophie des Rechtsiin. Käytännössä pisteitä sai silloin esim. kansanhengen (0,5p) ja historiallisen koulun (0,5p) mainitsemisesta. - Näin ollen myös kaikki kohtaan c) annetut vastaukset luettiin ja arvosteltiin edellä mainittujen arvosteluperusteiden mukaisesti Tehtävä 7 Arvosteluperusteet (tiedot löytyvät Pääsykoekirjan 3/2013 SIVUILTA 126, 134,135 ja 146) : Kohdissa a)-c) on on ensin tullut vastata oikein ensimmäisenä kysyttyyn tietoon, jotta on voinut saada pisteitä muista tähän liittyvistä tiedoista. Ka) Kustaa III:s (a1:0,5p.). Kustaa III:een vaikutti erityisesti Cesare Beccaria (a2:0,5p.). Aluksi Kustaa III:n uudistusten vuoksi vankilat täytyivät, mikä heikensi vankien oloja (a3:1,5). Tämä ei edesauttanut vankeja parantumaan rikollisista taipumuksistaan (a4: 0,5). 3p. Arvosteltaessa vastauksia puutuvat tiedot on merkattu seuraavasti: -B (puuttuu a2); -vankien olot (puuttuu a3); -VR (puuttuu a4). Kb ) Patria potestas (b1:0,5p.) leimasi patriarkaalisen yhteiskunnan valtasuhteita (b2:0,5p). Patria potestas ulottui pojan puoleisiin lapsiin (b3:0,5), kun taas tyttären lapset kuuluivat tyttären aviomiehen isälle (b4:0,5). Lapsi

17 saattoi vapautua patria potestasista isän kuoleman kautta (b5:0,5p. ) tai jos isä karkotettiin eliniäkseen (b6:0,5 p.) tai jos isästä tehtiin orja (b7:0,5). 3,5p. Arvosteltaessa vastauksia puutuvat tiedot on merkattu seuraavasti: -yv (puuttuu b2);-pojat (puutuu b3); -tyttäret/vaimot (puuttuu b4); -pp:n kuolema (puutuu b5), karkotus (puutuu b6) tai orjuus (puutuu b7). Kc) Leopoldinan (c1:1p) mukaan raskain rangaistus oli julkinen työpalvelus, jota miehet tekivät suolakaivoksilla tai kuivaamalla soita. (c2:1,5 p). Naiset tuomittiin työ- tai kuritushuoneisiin pois yleisön silmistä (c3:1p; naisten osalta pelkkä jommankumman pakkolaitoksen maininta ei riitä, vaan on tuotava myös esiin, että naiset sijoitettiin eristykseen pois julkisen piiristä ja muiden katseilta). 3,5p. Arvosteltaessa vastauksia puutuvat tiedot on merkattu seuraavasti: -pakkotyö (puuttuu c2); -naiset (puuttuu c3) Tehtävä 8. Vastaa Toomas Kotkaksen kirjan Hyvinvointivaltio, kansalaisuus ja oikeudet perusteella alla olevaan kysymykseen. Vastaustilan ylimenevää osaa ei lueta. Nimeä Gøsta Esping-Andersenin kolme hyvinvointivaltiomallia ja niiden ominaispiirteet? Vastaus: 1) Hyvinvointivaltiomalleja on liberaali hyvinvointivaltiomalli. (1 p.) 2) Hyvinvointivaltiomalleja on konservatiivinen hyvinvointivaltiomalli. (1 p.) 3) Hyvinvointivaltiomalleja on sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltiomalli. (1 p.) 4) Liberaalissa hyvinvointivaltiomallissa sosiaalietuudet ovat tuloharkintaisia toimeentuloturvan ollessa sidottu panokseen työmarkkinoilla (selektiivinen järjestelmä). (1 p.) 5) Liberaalissa hyvinvointivaltiomallissa sosiaalietuuksien taso on matala ja etuuden saajaa leimaava. (1 p.) 6) Konservatiivisessa hyvinvointivaltiomallissa työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli sosiaaliturvajärjestelmien luomisessa ja niiden toimeenpanossa. (1 p.) 7) Konservatiivisessa hyvinvointivaltiomallissa järjestelmän sisällä toimeentuloturvan tasossa voi olla suuriakin eroja eri ammattiryhmien välillä. (1 p.) 8) Konservatiivisessa hyvinvointivaltiomallissa valtiolla on verrattain vahva rooli järjestelmän sääntelijänä minkä lisäksi kirkon vaikutus on näkyvä. (1 p.)

18 9) Sosiaalidemokraattisessa hyvinvointivaltiomallissa on ominaista se, että koko väestö on sosiaaliturvan piirissä (universalismi) etuuksien tason ollessa korkea. (1 p.) 10) Sosiaalidemokraattisessa hyvinvointivaltiomallissa sosiaaliturvajärjestelmä pyrkii tekemään kansalaisen riippumattomaksi työmarkkinoista ja perhesiteistä. (1 p.)

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

----------------------------------------------------------------------------------------------------------- Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Valintakoe 2013 Tehtävien arvosteluperusteet ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tehtävä

Lisätiedot

VALINTAKOEOHJEET 27.5.2013

VALINTAKOEOHJEET 27.5.2013 Oikeustieteen valintakoe Turun yliopisto Itä-Suomen yliopisto VALINTAKOEOHJEET 27.5.2013 LUE TEHTÄVÄT JA OHJEET ERITTÄIN HUOLELLISESTI ENNEN VASTAAMISTA. ENNEN KUIN RYHDYT VASTAAMAAN, HARKITSE, MITÄ KYSYTÄÄN

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Virhevastuu asunnon ja asuinkiinteistön kaupassa. Mia Hoffrén

Virhevastuu asunnon ja asuinkiinteistön kaupassa. Mia Hoffrén Virhevastuu asunnon ja asuinkiinteistön kaupassa Mia Hoffrén TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-2115-0 ISBN

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen

Lisätiedot

ARVOSTELUPERUSTEET 2010

ARVOSTELUPERUSTEET 2010 ARVOSTELUPERUSTEET 2010 KYSYMYS 1 A.1. Kannustintyyppisten verojen ensisijaisena tavoitteena on kannustaa ympäristön kuormittajia vähentämään saastuttamista tai ympäristöresurssien käyttöä. (1 p) A.2.

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus...

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XIII Lyhenteet... XXXI I JOHDANTO... 1 1 Tutkimuskohde... 1 2 Tutkimuskohteen valinnan perustelut... 8 3 Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys... 10 4 Tutkimusmenetelmä

Lisätiedot

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu Rikosoikeus Jaakko VäisV isänen Joensuun normaalikoulu Mikä on rikos? Rikos on rangaistavaksi sääs äädetty teko. Rikoksen tekijä on aina ihminen Rikokseen syylliseksi voidaan tuomita ainoastaan teosta,

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Rikosrekisteri Oikeusrekisterikeskus pitää yllä rikosrekisteriä siten kuin laissa (770/1993) määrätään Rekisterin

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Turvallisuus ja riskienhallinta Venäjän-kaupassa Huippuseminaari Lahdessa 4.10.2012 Jarmo Koistinen, OTT, kandidat juriditšeskih nauk (Venäjä), FM Sisältö Miten rikos

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ Hilppa Piirtola ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ 1. Yleistä syyntakeisuudesta Rangaistusvastuu edellyttää määrättyjen tekijän psyykkistä terveydentilaa ja henkistä kypsyyttä koskevien

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET. Kauppaoikeus 1.10.2004 pakollinen aineopintotentti, täydennystentit

MALLIVASTAUKSET. Kauppaoikeus 1.10.2004 pakollinen aineopintotentti, täydennystentit MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus 1.10.2004 pakollinen aineopintotentti, täydennystentit 2 Tehtävä 1 (Toiviainen) Vastausten arvostelussa huomioon otettuja seikkoja: Aatu Avuttoman oikeus saada tietoja kaupasta.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus 12.5.2004 pakollinen aineopintotentti, täydennystentit

MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus 12.5.2004 pakollinen aineopintotentti, täydennystentit MALLIVASTAUKSET Kauppaoikeus 12.5.2004 pakollinen aineopintotentti, täydennystentit Muita kuin assistentille sähköisesti toimitettuja mallivastauksia ei ole julkaistu tässä. Niitä voi etsiä laitoksen aulasta

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi 1 Yrityksen sopimukset käytännössä, valinnainen kurssi Kuulustelu 22.4.2015 1. Yritys A valmisti lastinkäsittelyjärjestelmiä. Se oli kehittänyt lastinkäsittelyjärjestelmän,

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Oikeusministeriö on tänään

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015 Etämyynnin määritelmiä (KSL 6:7) Etämyyntisopimus: etämyyntiä varten luodussa myynti- tai palveluntarjontajärjestelmässä

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

2. Mitä asuntokauppalaissa tarkoitetaan ennakkomarkkinoinnilla? Mitä ennakkomarkkinointivaiheen aikana maksetusta varausmaksusta säädetään?

2. Mitä asuntokauppalaissa tarkoitetaan ennakkomarkkinoinnilla? Mitä ennakkomarkkinointivaiheen aikana maksetusta varausmaksusta säädetään? ASUNTO- JA KIINTEISTÖKAUPPA 14.9.2011 - - (1) Miten laissa rajoitetaan vastuunrajoitusehtojen käyttöä (a) kiinteistönkaupassa ja (b) asuntokaupassa? (10 p) (2) Mitä eroa on hinnanalennuksella ja vahingonkorvauksella

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Syytetyn mielentilan tutkiminen

Syytetyn mielentilan tutkiminen Paula Korhonen Syytetyn mielentilan tutkiminen 1. Voimassaoleva oikeustila Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi (OK 17:45). Vakavissa rikoksissa tarpeellisuuskynnys

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot