kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2013"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2013 Maanmittauslaitoksen viestintäpäällikkö Pirkko Yliselä: Työn iloa Hupissa s. 15 > Hybridihaapa puhdistaa pilaantunutta maata s. 6 > Senaatti-kiinteistöjen oma työympäristömuutos käyntiin s. 22 > Hyvän työilmapiirin erottaa paljaalla silmällä s. 26

2 Meri mielessä, meri silmissä Merisotakoulun johtaja, kommodori Sakari Martimo on kotoisin Lapista. Perämeren rannan kasvatti on aina viihtynyt meren läheisyydessä. Ura puolustusvoimissa on kulkenut muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun, Pää esikunnan ja Euroopan unionin sotilaskomitean kautta lopulta Suomenlinnan Merisotakoulun johtajaksi. Suomenlinna on työpaikkana ainutlaatuinen: kunnioitusta herättävät ja historiaa henkivät punatiilirakennukset, itäsaksalaisella optiikalla varustettu planetaario pihalla, Suomen suurin puulämmitteinen sauna, Helsingin vanhin kivitalo sekä tietenkin upea luonto ja meri ympärillä. Martimo nimeääkin työympäristöstään helposti monta vaihtoehtoa lempipaikoikseen. Yksi niistä on länsirannan päivittäin käytössä oleva laituri, jota käytetään muun muassa Santahaminan yhteysliikenteeseen. Merisotakoulun omat laivat sen sijaan ovat harvoin Suomenlinnassa laiturissa; ammattiupseeriksi opitaan parhaiten merellä. Merisotakoulu Suomenlinnan Pikku-Mustasaaressa toimiva, merivoimien palvelukseen ammattitaitoista henkilöstöä kouluttava Merisotakoulu tarjoaa koulutusta sekä korkeakoulu-, täydennyskoulutus- että reserviupseeriosastoilla. Vuosittain koulussa on noin 450 opiskelijaa. Koulutuksen lisäksi Merisotakoulu tutkii ja kehittää merivoimien meri- ja rannikkosodankäyntiä. Merisotakoulu perustettiin nykymuodossaan vuonna Aluksi toimintaa oli Katajanokalla ja Länsi-Mustasaarella, mutta vuonna 1936 kaikki osastot muuttivat peruskorjattuun päärakennukseen Pikku-Mustasaarelle. Kommodori Sakari Martimon takana näkyvä Apteekkitalo rakennettiin vuosina alunperin yksikerroksiseksi vartiotuvaksi. Nykyään se toimii Merisotakoulun toimistorakennuksena. 2 kontrahti 3/2013

3 lempipaikka Teksti Tuija Holttinen Kuva Maria Miklas kontrahti 3/2013 3

4 Puhtauspalvelujen laatua voidaan valvoa muun muassa ottamalla pintaja pölypuhtausnäytteitä. Geeliteippi läpivalaistaan mittauslaitteella, jolloin selviää pölyn määrä. Lue lisää sivulta 12. Matti Timo Immonen Lindholm Jari Härkönen Museokiinteistöt ovat siirtymässä Senaatti-kiinteistöille. Rakennuttajapäällikkö Selja Flink ja johtaja Juha Lemström ovat valmiita linnanherraksi. 4 kontrahti 3/2013 Remontoitu Kulttuuritalo soveltuu toiminnanjohtaja Minna Nymanin mukaan entistä monipuolisempaan kokous- ja tapahtumakäyttöön.

5 pääkirjoitus Jari Härkönen 22 Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöt saa modernin monitilaympäristön Reetta Ripatin johdolla. Vakiopalstat Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 22 Työhyvinvointi 26 Kurkistus ulos 28 Uusi elämä 30 Uutiset 31 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Maanmittauslaitoksen viestintäpäällikkö Pirkko Yliselä. Kuva: Matti Immonen. Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on työympä ristöja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskunta vastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Samaa kieltä asiakkaan kanssa Senaatti-kiinteistöjen Lintulahdenkadun tiloissa toteutetaan parhaillaan mittavaa työympäristön kehittämishanketta. Nykyinen avotilakonttorimme ei tue riittävästi nykyaikaisia työskentelytapojamme, joten siirrymme ensi vuoden alusta monitilaympäristöön. Näin pystymme pian keskustelemaan myös asiakkaidemme kanssa työympäristön kehittämisestä syvällä kokemuksen rintaäänellä. Hanke noudattaa päivitettävänä olevan valtion toimitilastrategian tavoitteita ja linjauksia. Alustavien tietojen mukaan peruskorjauskohteissa tavoiteltava tilatehokkuus on 18 neliötä per henkilötyövuosi. Meillä se tulee olemaan 15,5 neliötä eli reilusti alle tavoitellun. Yksi kerros vapautuu muille valtionhallinnon toimijoille vuokrattavaksi. Minulla kuten muillakaan johtajilla tai valtaosalla senaattilaisista ei ole jatkossa nimettyä työpistettä, joten saamme siis hakeutua sellaiselle työpisteelle, mistä löytyy kulloisenkin päivän ohjelmaa ja työtehtäviä parhaiten tukeva ympäristö ja henkilöt. Perinteiseen esimiestoimintaan liittyvät tekijät kuten organisaation tukeminen, kuuntelu, välittäminen, tavoitettavuus tai läsnäolo löytävät varmasti uudet muotonsa, kun samalla jokaisen senaattilaisen vastuu omasta ajankäytöstä lisääntyy. Kun lisäksi työympäristön muutoksen ohella tavoitteena on lisääntyvä monipaikkaisuus, virtuaalisuus, mobiilius tai paperittomuus, asettaa se kaikille meille omien työtapojensa uudelleenarviointia. Esimiehille ja johtajille muutos merkitsee muun muassa entistä tarkempien tavoitteiden asettamista, koska päivittäinen vuorovaikutus voi jäädä totuttua vähemmälle. Koko projektin tarkoituksena on tuottaa meille työympäristö, joka mahdollistaa mahdollisimman hyvin asiakkaittemme palvelemisen sekä heille tuottamissamme tiloissa että palveluissa. Meillä senaattilaisilla on useita kymmeniä asiakkaillemme toteutettuja työympäristön kehittämishankkeita, missä lopputuloksena on tyytyväinen asiakas nykyaikaisissa tiloissa. Siksi luottavaisin mielin ja aidon innostuneena itsekin odottelen jo projektimme valmistumista ja pääsyä uuteen työympäristöön. Petri Turku Johtaja Etelä-Suomen alue kontrahti 3/2013 5

6 Juurihoitoa pilaantuneelle maalle Senaatti-kiinteistöjen ja Metsäntutkimuslaitoksen ainutlaatuisessa yhteistyöprojektissa kokeillaan pilaantuneen maa-alueen puhdistamista haapojen juuristojen avulla. Äskettäin alkanut kunnostustyö kestää vähintään 10 vuotta. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Mikko Nikkinen Yleisimmin pilaantunut maaperä hoidetaan pois päiväjärjestyksestä vaihtamalla maamassoja. Operaatio on nopea, kallis, resursseja vievä ja usein melkoisen rekkarallin aiheuttava. Luumäen Somerharjulla vanhalla rautateiden varikkoalueella kokeillaan toista lähestymistapaa. Tavoitteena on hitaasti mutta varmasti estää pilaantumisen leviäminen, tervehdyttää maaperä ihmiselle riskittömäksi sekä kehittää taloudellisesti kilpailukykyinen ja luonnonmukainen menetelmä saastuneen maa-alueen puhdistamiseksi. Ratapölkkyjen perintöä Luumäen Somerharjun varikkoalueella kyllästettiin rautateiden ratapölkkyjä 1950-luvulle asti. Kyllästeenä käytetystä kreosootista haihtuneet PAH-yhdisteet imeytyivät syvälle maaperään, ylempiin maakerroksiin päätyi muun muassa öljyä. Ne pääsivät pilamaan pohjaveden. Varikkoalue siirtyi Senaatti-kiinteistöille Ratahallintokeskukselta vuonna 2008.»Alueelle ei suunnitella rakentamista eikä sille ole ostajaa, mutta pahan pilaantumisen vuoksi otimme aktiivisen roolin maa-alueen kunnostamisessa», kertoo Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Antti Kari. Somerharjun alueen kokonaispintaala on 7 hehtaaria, ja pahiten saastuneen alueen koko runsaat 1,5 hehtaaria. Bakteerit käyvät kimppuun Puntaroidessa Somerharjun kunnostusvaihtoehtoja Senaatti-kiinteistöt törmäsi mahdollisuuteen kokeilla biologista maaperän puhdistamista. Pahiten pilaantuneelle maalle istutettiin haapaa Metlan Raimo Jaatisen johdolla (oik). Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan tekemien esiselvitysten mukaan tiheä haapataimikko bakteereineen voi huomattavasti vähentää haitta-ainepitoisuuksia hiekkaisessa pintamaassa.»haavan juuristo kasvaa nopeasti ja pontevasti melko syvälle. Juuristo sisältää paljon bakteereja, jotka hajottavat haitallisia yhdisteitä metaanin ja veden kaltaisiksi haitattomiksi yhdisteiksi», selittää Metlan erikoistutkija Pertti Pulkkinen. Menetelmää on Suomessa aiemmin käytetty vain koeluontoisesti. Senaattikiinteistöjen ja Metlan lisäksi hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopisto, Itä- Suomen yliopisto ja ympäristöteknisenä asiantuntijana toimiva Golder Associates Oy. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaava Metla tavoittelee mittavaa tutkimustietoa erilaisten haapakloonien bakteerien ja sienijuurten kyvystä puhdistaa pilaantunut maaperä. Todisteita kertyy vähitellen Somerharjun pahiten pilaantuneella alueelle on tämän kesän ja syksyn aikana istutettu runsaat haapaa. Metsähaavan ja vielä sitä nopeakasvuisempien hybridihaapojen taimet kasvavat metrin välein.»jos jokin haapaklooni ei menesty, voimme vaihtaa kaikki saman kloonin yksilöt toisen kloonin taimiin», Pulkkinen sanoo. Vuosikausia kestävän kunnostustyön aikana Metla seuraa säännöllisesti maaperän haitta-ainepitoisuuksien muutoksia.»viiden vuoden kuluttua meillä pitäisi olla jo todisteita menetelmän tehokkuudesta», Pulkkinen arvioi. Kari korostaa kokeilun laaja-alaista hyötyä.»jaamme kertyvää tietotaitoa valtionhallinnon muille yksiköille ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnämme haapojen istuttamista myös muissa kohteissamme.» 6 kontrahti 3/2013

7 Juuristo sisältää paljon bakteereja, jotka hajottavat haitallisia yhdisteitä. Pilaantuneita pisteitä Pilaantuneet maa-alueet kuuluvat kiinteistönomistajan vastuulle. Senaattikiinteistöille on vuosien varrella siirtynyt kiinteistöomaisuutta muilta valtion toimijoilta. Enemmän tai vähemmän pilaantuneita maa-alueita löytyy pistemäisesti eri puolilta Suomea.»Kaikki tienpidon ja rautateiden varikot sekä ratapihat kuuluvat tähän ryhmään», johtava asiantuntija Antti Kari Senaatti-kiinteistöistä sanoo. Senaatti-kiinteistöt arvioi hallinnoimiensa maa-alueiden riskit ja puhdistustarpeet yhtenäisen toimintaohjeen mukaisesti. Selkeät epäilyt pilaantumisesta selvitetään. Maaperäselvitysten tekemiseen ja maaperän puhdistamiseen Senaattikiinteistöt käyttää vuosittain yli puoli miljoonaa euroa. kontrahti 3/2013 7

8 Haltijasta linnanherraksi Senaatti-kiinteistöt valmistautuu Museoviraston kiinteistöjen vastaanottoon luottavaisin mielin. Kokenutta suojelukohteiden haltijaa ei hetkauta edes uutena tuleva linnanherruus. Teksti Pirjo Kupila Kuva Matti Immonen Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink on kiertänyt kevään ja kesän aikana ahkerasti valtion museokiinteistöjä yhdessä alueyksiköiden kiinteistöpäälliköiden kanssa. Hän on ilahtunut siitä, miten innostuneita kiinteistöpäälliköt ovat olleet ottamaan suojelukohteita hoidettavakseen. Linnojen päälliköiksi on ollut suorastaan tunkua. Flink valmistelee Senaatti-kiinteistöjen investointi- ja rakennuttamisyksikössä Museoviraston kiinteistöjen vastaanottoa, joka on tarkoitus toteuttaa vuodenvaihteessa. Flink tuntee kohteensa hyvin, sillä hän ehti työskennellä Museoviraston restaurointiyksikössä muun muassa rakennuttajatehtävissä ja yksikön päällikkönä yhteensä kaksitoista vuotta ennen siirtymistään Senaatti-kiinteistöille viime syksynä. Flink sanoo, että kokonsa ja historiansa puolesta merkittävimmät Senaattikiinteis töille siirrettävistä museorakennuksista ovat keskiaikaiset linnat Turussa, Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa.»Muut siirrossa valtion omistukseen jäävistä kiinteistöistä muodostavat edustavan otoksen museoista ja suomalaisesta rakennusperinnöstä. Sen vuoksi joukossa Vuonna 1869 valmistunut Gygnaeuksen galleriarakennus Helsingin Kaivopuistossa on yksi Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirtyvistä museorakennuksista, kertovat Juha Lemström ja Selja Flink. Rakennuksessa toimii Suomen vanhin taidemuseo. on aika monta kansanrakentamisen kohdetta, koska kansanrakentaminen on aina paikallista eikä siitä voi ottaa esimerkiksi vain yhtä taloa», hän kertoo. Kolmannes Senaatti-kiinteistöille siirtyvästä 44 museokiinteistöstä ja niiden 245 rakennuksesta laitetaan myöhemmin myyntiin. Nämä valtion omistuksen kannalta ei-strategisiksi luokitellut kohteet ovat pääasiassa museomyllyjä ja muita rakennusmuistomerkkejä. 8 kontrahti 3/2013

9 »Monet myytäviksi luokitelluista kohteista ovat olleet tyhjillään vailla käyttöä, ja Museovirasto on joutunut rahapulassaan laiminlyömään niiden hoitoa. Rakennukset säilyvät kuitenkin parhaiten, kun joku käyttää ja rakastaa niitä. Se voi yhtä hyvin olla yksityinenkin omistaja. Yksityisomistuksessahan on jo paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia», Flink sanoo. Rakennusten parhaaksi Selja Flink vastaa Senaatti-kiinteistöillä rakennussuojelun ja esteettömyyden edistämisestä kiinteistöissä sekä vetää erilaisia arvokiinteistöjen korjaushankkeita. Parhaillaan työ alla ovat Kansallismuseon kattojen korjaukset. Koulutukseltaan Flink on arkkitehti. Flinkin mielestä Kansallismuseo on hyvä esimerkki siitä, miksi kansallisten arvorakennusten on parempi olla valtion budjettitaloudesta irrotetun ammattimaisen kiinteistönhoito-organisaation kuin budjettiniukkuudessa elävän viraston hallinnassa. Kansallismuseo siirtyi Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille heinäkuussa 2012.»Museoviraston kohteena Kansallismuseolle ei ollut varaa tehdä juuri mitään korjauksia, kun Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa sitä korjataan koko ajan», hän sanoo.»korjaukset, joita Museovirastoissa kutsuttiin investoinneiksi, ovat Senaattikiinteistöissä ylläpitokorjauksia.» Flinkin mukaan Senaatti-kiinteistöjen toteuttama korjausrakentaminen on ihan eri luokkaa museorakennustenkin onneksi. Operatiivisen yksikön johtaja Juha Lemström muistuttaa, että Senaattikiinteistöt hallinnoi jo ennestään 470 suojeltua rakennusta ja suurta joukkoa kansallisia kulttuurimonumentteja Musiikkitalosta Ateneumiin.»Museokiinteistöjen myötä tehtävämme rakennetun kulttuuriperinnön vaalijana laajenee ja syvenee entisestään», hän sanoo. Vaativaa kiinteistönpitoa Museokiinteistöjen siirto Senaatti-kiinteistöille perustuu valtion kiinteistöstrategiaan. Sen mukaan valtion rakennettu kiinteistöomaisuus keskitetään Senaattikiinteistöille ja muu kiinteistövarallisuus Metsähallitukselle. Viimeksi mainittuihin kuuluvat myös kaikki Museovirastolta Metsähallitukselle siirrettävät muinaisjäännökset. Juha Lemström sanoo, että museokiinteistöt ovat Senaatti-kiinteistöille keskisuuri kiinteistöjärjestely. Kiinteistöjen tasearvoksi on arvioitu 100 miljoonaa euroa. Se on vain pari prosenttia Senaattikiinteistöjen taseesta. Hän arvioi, että suojelukohteina museorakennukset vaativat kuitenkin arjen työtä kaksin verroin enemmän kuin normaali toimistokiinteistö. Joihinkin siirrettäviin kohteisiin kuuluu myös laajoja piha-alueita ja puistoja, jopa perinnelaitumia ja pieteetillä hoidettua metsää. Lisäksi uusina teknisinä haasteina tulevat linnanmuurien ja vallien korjaustyöt.»onneksi meillä on käytössä koko Museoviraston osaaminen ja ammattitaito. Museokiinteistöjen kunnossapidossa ja korjaamisessa teemme tiivistä yhteistyötä viraston kanssa», Lemström sanoo. Museovirasto jatkaa museotoimintaa Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena. Se voi itsenäisesti vuokrata tiloja edelleen kuten tähänkin asti tai ottaa niihin alivuokralaisia tarpeen mukaan. Kiinteistöjen siirtoa selvittänyt työryhmä esittää, että museorakennusten vuokrarahat pidetään erillään Museoviraston toimintamenoista ja maksetaan eri momentille. Vuokrakuluiksi on arvioitu 14 miljoonaa euroa vuodessa. Eduskunta päättää Museoviraston kiinteistöjen siirrosta syksyn aikana. Senaatti-kiinteistöille siirtyvät museokiinteistöt»tehtävämme kulttuuriperinnön vaalijana syvenee.» 44 kiinteistöä keskiaikaisista linnoista kartanoihin ja torppiin. Kiinteistöjen arvo on noin 96 milj. euroa. Rakennusten korjaustarve 15 vuoden aikana on lähes 78 milj. euroa. Huonoimmassa kunnossa on Olavinlinna. Museovirasto jatkaa museotoimintaa vuokralaisena 29 kiinteistössä. Loput kiinteistöistä myydään. Myytävät kiinteistöt suojellaan rakennussuojelulain tai kaavoituksen perusteella. kontrahti 3/2013 9

10 palvelut Uusi luuta lakaisee Senaatti-kiinteistöt kilpailutti viime vuonna ministeriö- eli valtioneuvostokampuksen Helsingin ydinkeskustassa toimivien ministeriöiden kiinteistöjen puhtauspalvelut.»kyseessä oli ensimmäinen kaikkia ministeriöitä koskeva kilpailutus käyttäjäpalveluiden osalta. Asetimme tavoitteeksi kokonaistaloudellisuuden, palvelun hyvän laadun ja yhdenmukaisuuden sekä puhtauspalveluiden ministeriöiltä Senaatti-kiinteistöt tuottaa Helsingissä sijaitsevan ministeriökampuksen puhtauspalvelut. Niiden kilpailutuksessa korostui laatu, jonka toteutumista seurataan tarkasti sopimuskauden aikana. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Jari Härkönen vaatiman työn vähenemisen», taustoittaa ministeriöiden toimitilayhteistyöryhmän asiantuntija, Senaatti-kiinteistöjen asiakaspäällikkö Mika Kankainen.»Keskustelimme paljon hinnasta, resursseista ja Senaatti-kiinteistöjen roolista.» Toimitilayhteistyöryhmä linjasi puhtauspalveluiden kilpailuttamisen suuret linjat. Käytännössä kilpailuttamisen toteutti Senaatti-kiinteistöt. Sittemmin ryhmä on seurannut tiiviisti starttivaiheen palautetta. Hallitusti läpiviety prosessi»ryhdyimme tekemään alkukartoitusta vuoden 2011 puolella. Kilpailutettavan palvelun laatutason ja sisällön räätälöimme ministeriöittäin heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti keväällä 2012», kertoo Senaatti-kiinteistöjen palvelupäällikkö Toni Mäkinen.»Puhtauspalveluiden hankintapäätöksen teimme viime syksynä.» Tarjousten arvioinneissa hinnan osuus oli 55 prosenttia, laadun 45 prosenttia. Laatu sisälsi menetelmien ja työkalujen laadun ynnä laadunvalvonnan lisäksi muun muassa logistiikkaan, liikenteeseen ja hiilidioksidipäästöihin liittyviä ympäristöseikkoja. Palvelun laadulle asetetuissa kriteereissä määriteltiin esimerkiksi reklamaatioiden maksimimäärät, palvelupoikkeamat ja sanktiot.»uskon laatukriteerien kaltaisten tarkasti määriteltyjen pelisääntöjen jatkossa sisältyvän jo kilpailutuksen perusedellytyksiin», Mäkinen toteaa. Yksi sopimus kattaa kaiken Kilpailutuksen voittajaksi valikoitui SOL Palvelut Oy. Senaatti-kiinteistöt tuottaa puhtauspalvelut, SOL Palvelut toteuttaa ne. Senaatti-kiinteistöt vastaa yhteydenpidosta ja koordinoinnista vuokralaisten ja palveluntuottajien välillä sekä palveluntuottajan valvonnasta, töiden ohjauksesta ja palveluiden jatkuvasta kehittämisestä. Valtioneuvostokampuksen puhtauspalveluissa yksi sopimus kattaa kaikki aihepiiriin liittyvät työt. Siivousohjelma sisältää kaikille kiinteistöille samanlaiset ylläpito- ja jaksosiivoukset, perussiivouksen, ikkunoiden pesut ja laadunvarmistuksen. Jaksosiivouksia ovat muun muassa tekstiilien imurointi, yläpintojen pölyjen poistaminen ja jätekaappien puhdistukset. Asiakaskohtaiset palvelut sisältävät esimerkiksi tekstiilipalvelun, taukotilojen keittiötuotteet ja vaihtomatot. Myös juhlaja edustustilat edellyttävät erityiskäsittelyä. Tavoitteena on kaikkialla sama hyvä laatutaso, mutta erilaiset kohteet tuovat erilaisia tarpeita. Mahtuuhan joukkoon muun muassa monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä antiikkihuonekaluineen. Kokemusta, koulutusta ja turvaselvityksiä SOL Palveluissa on valtioneuvostokampukselle oma palvelupäällikkö sekä hänen alaisuudessaan työskentelevät tiimin vetäjät, pääsiivoojat ja siivoojat. 10 kontrahti 3/2013

11 Kun puhdistuspalvelusopimus laajenee kaikkiin kohteisiin, remmissä on jopa 200 työntekijää.»haasteena on hyvän henkilöstön rekrytointi ja sitouttaminen», tunnustaa SOL Palveluiden palvelupäällikkö Henna Keskipoikela. Valtioneuvostokampuksen puhtauspalveluita toteuttavalta siivoushenkilöstöltä vaaditaan kahden vuoden kokemusta alalta, esimiehiltä siivousalan koulutusta.»tavoitteena on kokonaisuuteen tyytyväinen asiakas.» Lisäksi jokaisen on alihankkijoita myöten läpäistävä perusmuotoinen turvaselvitys. Laatu on tekniikkaa ja palvelua Puhtauspalveluissa laatu koostuu teknisestä ja palveluun liittyvästä laadusta. Ensin mainittu liittyy ammatillisiin asioihin, jotka pystytään puristamaan palvelukuvauksiin. Ne on mahdollista arvioida silmämääräisesti ja mitata teknisin apuvälinein. Jälkimmäinen koostuu kontrahti 3/

12 Mittava palvelusopimus Valtioneuvostokampuksen puhtauspalvelujen palvelusopimus on voimassa vuosina Kukin ministeriö tulee joustavasti vuosien aikana uuden palvelusopimuksen piiriin entisen siivoussopimuksen päätyttyä. Tänä vuonna sopimus kattaa runsaat neliötä, ensi vuodesta lähtien noin neliötä. Se käsittää kaikkiaan noin 40 rakennusta ja toimitilaa. Mukana ovat kaikki ministeriöt puolustus ministeriötä lukuun ottamatta.»palvelusopimukseen kuuluvien kohteiden suuri kiinteistömassa helpottaa kokonais valtaisen palvelun rakentamista ja rohkaisee kokeilemaan kehitysprojekteja», arvioi Senaatti-kiinteistöjen palvelupäällikkö Toni Mäkinen. Kohteet: Vuoden 2013 aikana Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Oikeuskanslerinvirasto Sosiaali- ja terveysministeriö Ulkoasiainministeriö Valtioneuvoston kanslia Valtiovarainministeriö Vuoden 2014 aikana Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sisäasiainministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö ihmisten tuntemuksista ja näkemyksistä, mihin siivooja voi vaikuttaa vaikkapa sosiaalisilla taidoillaan.»molempia laadun ulottuvuuksia tarvitaan. Tavoitteena on kokonaisuuteen tyytyväinen asiakas», Mäkinen muistuttaa. Puhtauspalveluiden tuottajana Senaatti-kiinteistöjen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu varmistaa palvelusopimusten mukainen laatutaso. Tuottajan puolelta sopimuksen mukaisen palvelun laatua tarkistaa ulkopuolinen puhdistuspalvelujen asiantuntija Pirjo Sali, toteuttajan puolelta Keskipoikela. He työskentelevät sekä erikseen että yhdessä. Sali keskittyy kokonaisuuteen, peilaa saamaansa vaikutelmaa sopimuksen palvelukuvaukseen ja tekee sen pohjalta raportin.»työni tukee kumpaakin osapuolta», Sali sanoo. Mobiilisovellus ja sähköinen raportointi SOL Palveluiden laadunvarmistus pohjautuu omavalvontaan. Se puolestaan perustuu työnjohdon tekemiin viikoittaisiin näköhavaintoihin siivouksen jälkeen. Näköhavainnot kattavat joka viikko prosenttia puhtauspalveluiden piiriin kuuluvista ministeriöiden neliöistä.»oman työn valvonta on haastavaa. Hyvin tehtynä se myös vie aikaa», sanoo Keskipoikela. Havaintojen pohjalta SOL Palvelut laatii ministeriökohtaisen sähköisen yhteenvedon Senaatti-kiinteistöille. Sali puolestaan kiertää kohteissa keskimäärin Siivouspalveluiden laatu: vakioidut palvelukuvaukset puhtaustasot tilatyypeittäin suunnitelmallinen laadunvalvonta - omavalvonta ja ulkopuolinen asiantuntija määrämuotoiset laaturaportit - sähköisesti - tekniset mittaukset pöly, pintamittaus - kulutustiedot avaimet käteen -palvelu käyttäjätyytyväisyysselvitykset Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikön koordinoimat talokokoukset ministeriöittäin (8 10 kertaa vuodessa) Valtioneuvostokampuksen puhtauspalveluiden laatua valvotaan muun muassa ottamalla pinta- ja pölypuhtausnäytteitä. Kampuksella tehdään 20 mittausta kuukausittain. Menetelmä on siivouslaadun pohjoismaisen INSTA 800 -mittausstandardin mukainen. Mittausta varten Henna Keskipoikela ottaa näytteen geeliteipillä, jonka hän läpivalaisee mittauslaitteella ennen ja jälkeen näytteenoton. Valonläpäisevyyden alenema ilmaisee, kuinka suuri osa teipin pinnasta on pölyn peitossa. Puhtaustasojen mittaamisen lisäksi mittauslaitetta voidaan käyttää myös siivousmene telmien ja -ohjelmien vertailuun sekä sisäilmastoon vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseen. 12 kontrahti 3/2013

13 laatu Tiivis yhteistyö takaa laadunvarmistuksen. Kuvassa Senaatti-kiinteistöjen Toni Mäkinen, SOLin Henna Keskipoikela ja puhdistuspalvelujen laatukonsultti Pirjo Sali. kahtena päivänä kuukaudessa ja toimittaa laaturaportit Senaatti-kiinteistöjen kautta asiakkaille ja SOL Palveluille. Valtioneuvostokampuksen puhtauspalveluiden laadunvalvonnassa kokeillaan mobiilisovellusta, joka helpottaa havaintojen kirjaamista tuoreeltaan.»asiakkaalle laadunvalvonnasta ei aiheudu mitään vaivaa eikä se vie ministe riön henkilökunnan aikaa. Jatkossa Laadunvarmistus pohjautuu omavalvontaan. mahdollisesti viemme laadunvalvonnan sähköisen raportoinnin huoltokirjaan asti», Mäkinen korostaa. Palautekanavana toimii Senaattilahelp desk. Asiakkaalta tuleva palvelupyyntö menee sen kautta sekä kiinteistöpäällikölle että SOL Palveluihin. Asiakas saa kuittauksen asiasta ja tiiminvetäjä tiedon palvelupyynnöstä. kontrahti 3/

14 palvelut Puhdasta paljon helpommalla Valtioneuvoston kansliassa uusi puhtaus palveluiden sopimus tuli voimaan vuoden alusta alkaen.»kilpailutus ei aiheuttanut lisätöitä ja palvelusopimuksen aikana olemme päässeet entistä helpommalla», arvioi tarkastaja Juha Hopsu. Valtioneuvoston kanslian työhuoneet siivotaan kerran viikossa. Jos pöytäpintansa haluaa puhdistetuksi, paperipinot pitää siirtää syrjään. Toiset sen tekevät, toiset eivät. Käsitys puhtaudesta ja sen laadusta on hyvin henkilökohtainen asia myös valtionhallinnon ytimessä.»minulle laatu merkitsee ennen kaikkea sitä, että työt tehdään sopimuksen mukaan», Hopsu tuumii.»vaikka Senaatti-kiinteistöt varsinaisesti valvoo työn laatua, mekin seuraamme sitä tarkasti. Toimistohuoneiden lisäksi edustustilojen siisteys on meille erityisen tärkeää». Kuuluisat kiinteistöt Valtioneuvoston kanslia on ministeriö, joka pääministerin johdolla vastaa muun muassa hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia toimii valtiovarainministeriön ja oikeuskanslerinviraston kanssa Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa Valtioneuvoston linnassa Helsingissä Senaatintorin laidalla. Sen edustustiloihin kuuluvat valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna, Säätytalo, pääministerin virka-asunto Kesäranta ja Königstedtin kartano. Puhtauspalvelut kattavat kaikki valtioneuvoston kanslian kiinteistöt.»alun pienen hakemisen jälkeen homma on hoitunut hyvin. Valituksia tulee nykyään hyvin harvakseltaan.»»toivottavasti puhtauspalveluiden laajentuminen täyteen mittaansa menee suunnitelmien mukaan. Parhaimmillaan iso pooli helpottaa esimerkiksi palvelu- ja päivystysrinkien rakentamista ja toimintaa», Hopsu toteaa. Tarkastaja Juha Hopsulle laatu merkitsee sitä, että työt tehdään sopimuksen mukaisesti. 14 kontrahti 3/2013

15 Akustoidut kotimaiset U-work-kalusteet soveltuvat hyvin pienryhmätyöskentelyyn. Pyöriensa ansiosta niitä on helppo siirrellä. Hupissa Uudenlaisen kohtaamisympäristön Pasilan Hupin ovet ovat auenneet. Senaatti-kiinteistöjen asiakkaille ja heidän kumppaneilleen tarkoitetussa palvelussa tärkeintä on yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Matti Immonen on ilo tehdä työtä Työnteko on nykyisin yhä enemmän projektimaista ja verkottunutta. Pasilan Hupi vastaa tähän tarpeeseen: maamme vilkkaimman rautatieaseman vieressä sijaitseva Hupi tarjoaa kohtaamis- ja työnteon tiloja virastojen työntekijöille ja heitä eri puolelta Suomea tapaamaan tuleville kollegoille ja yhteistyökumppaneille. Palvelu sisältää erilaisia yksilö- ja ryhm ätiloja sekä verkkoyhteydet, tulos- tus- ja kopiointimahdollisuuden, kahvit ja päivän lehdet. Hupissa oleellista on yhdessä tekeminen, vuorovaikutus ja toisilta oppiminen.»uusia kalusteita voi kuka tahansa ostaa, mutta niillä ei saada aikaan sisältöä», johtava asiantuntija Petri Porkka sanoo. Maailmalla vastaavissa working lounge -tyypisissä tiloissa on syntynyt uusia liiketoimintamalleja. Senaatti-kiinteistöjen Porkka uskoo, että Hupissakin viriää kontrahti 3/

16 Käytä tarpeen mukaan maksa käytön mukaan. innovatiivisia ajatuksia ja syntyy erilaisia työn tekemisen tapoja. Hupissa on tarkoitus järjestää myös yhteisiä tapahtumia.»esimerkiksi keskiviikko klo 9 10 on varattu erilaisille esittelytilaisuuksille. Senaatti-kiinteistöt tai käyttöoikeuspassin tilaan lunastaneet voivat tuolloin kertoa tärkeistä ja ajankohtaisista asioista.» Porkka muistuttaa, että turvallisuus on Hupissa julkisen kahvilan tasoa, koska paikalla saattaa olla ulkopuolisia. Liikesalaisuuksista ei tiloissa siis kannata paljastaa. Palvelun saa käyttöön lunastamalla päivä-, kuukausi- tai vuosipassin itselleen virastotalon kokouskeskuksessa toimivalta kokous- ja kahvilavastaavalta. Hänen puoleensa voi kääntyä missä vain Hupia koskevassa asiassa. Myös Pasilan virastokeskuksen naapurikiinteistön neuvottelutilat ovat Hupin asiakkaiden varattavissa. Inspiroivia ratkaisuja Tilojen visuaalisesta ilmeestä vastaa professori, arkkitehti Jarmo Suominen. Suunnittelua ovat linjanneet tilojen joustavuus ja ihmiskeskeisyys. Lisäksi tilojen halutaan olevan intuitiiviset: niiden pitäisi houkutella käyttäjiä ilman sen kummempaa opastusta. Pääväreiksi valikoituvat luontoon ja ekologisuuteen viittava lime sekä punainen. Senaatti-kiinteistöjen toimitila-asiantuntija Riitta Sirén kertoo, että kalusteratkaisuilla halutaan tukea niin yksilö-, parikuin ryhmätyöskentelyä.»toivottavasti palvelu inspiroi ja houkuttelee vaihtamaan ajatuksia», Sirén sanoo. Nimen keksijä aikoo hyödyntää palvelua Suunnitteluvaiheessa tilasta käytettiin työnimeä PasilaLounge tai SenaattiHub. Palvelulle haluttiin kuitenkin suomenkielinen nimi, ja nimestä järjestettiin kilpailu. Voittajanimen keksi Maanmittauslaitoksen viestintäpäällikkö Pirkko Yliselä.»Olin yllättynyt, ettei kukaan muu keksinyt ilmiselvää nimeä eli väännöstä hubista hupiksi. Mietin sanontoja ja leikittelin ajatuksella, että on ilo tehdä työtä, hupi tehdä työtä», Yliselä kertoo nimen synnystä. Yliselä työskentelee itsekin Pasilan virastotalossa, ja hän odotti innolla Hupin valmistumista. Maanmittauslaitoksessa kokoustiloja on rajatusti. Työskentely tapahtuu tiimihuoneissa, eikä toimintamalliin kuulu ulkopuolisten viemistä omiin huoneisiin.»välillä tuntuu turhalta varata kahdelle hengelle kokonaista neuvotteluhuonetta. Hupissa voi tavata kahden kesken tai pienellä porukalla asiakkaita tai toimittajia», Yliselä kertoo.»aina välillä tarvitsee myös erilaista tilaa, jossa ajatus pääsee lentoon. Toivon, että Pasilan Hupi olisi sellainen», Yliselä heittää. Konseptia monistetaan muualle Syyskuun aikana palvelua voi sovitusti testata maksutta. Senaatti-kiinteistöt toivoo saavansa palautetta palvelun toimimisesta jatkokehittelyä varten. Pasilan jälkeen konseptia on tarkoitus monistaa myös muualle Suomeen Senaattikiinteistöjen tiloihin. Lähetä palautetta: 16 kontrahti 3/2013

17 Hupin kantavina teemoina ovat tilojen joustavuus, ihmiskeskeisyys ja intuitiivisuus. Suunnittelusta vastasi professori, arkkitehti Jarmo Suominen (keskellä). Pasilan Hupissa on avoimet ovet klo Tervetuloa tutustumaan! Maanmittauslaitoksen Pirkko Yliselä toivoo, että Hupissa ajatus pääsee kunnolla lentoon. Näin palvelu toimii Voit ostaa päivä-, kuukausi- tai vuosipassin tarpeesi mukaan. Siihen sisältyvät verkkoyhteydet, tulostus- ja kopiontimahdollisuus, kahvit ja päivän lehdet ja Hupin neuvottelutilat. Passeja ja lisätietoa kokous- ja kahvilavastaavalta, jonka tavoittaa kokouskeskuksesta arkisin klo Hupin sähköpostiosoite: Passien hinnat: Päiväpassi 34 euroa (arkisin klo ) Kuukausipassi 240 euroa (30 päivää) Vuosipassi euroa. Hintoihin lisätään alv. Kokeile maksutta päivän ajan tarjoamme yhden ilmaisen kokeilukerran per henkilö. kontrahti 3/

18 Vuonna 1958 valmistunut, alkujaan kommunistisen puolueen päämajaksi rakennettu punatiilinen Kulttuuritalo on Helsingin Alppilan keskeinen maamerkki. Puolueen ajauduttua konkurssiin kiinteistö päätyi valtion ja vuodesta 2006 Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Rakennus on yksi Alvar Aallon keskeisimmistä töistä.»edellisen kerran Kulttuuritaloa korjattiin laajemmin 1990-luvulla. Silloin työt jäivät kuitenkin rahoitusvaikeuksien vuoksi puolitiehen», Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Kalevi Tapiolinna kertoo. Tammikuussa 2013 valmistuneessa peruskorjauksessa Kulttuuritalon talotekniikka saatettiin ajan tasalle. Ilmastointi, sähköt, vesijohdot ja viemärit uudistettiin ja kiinteistöön rakennettiin jäähdytys, jolla sisäilmaolosuhteet saatiin nykyvaatimusten mukaisiksi. Kulttuuritalon puhtauspalvelujen kilpailutus sekä vartiointi- ja aulapalveluiden järjestelyt hoidettiin yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Vanhaa kunnioittaen, uutta luoden Konserttisali, toimistot ja kokoustilat saivat uutta pintaa, vaikka seinien värimaailma säilyikin suojelumääräysten mukaisesti samana ja lattiat pääsääntöisesti ennallaan. Muutenkin sisätilojen ratkaisut tehtiin materiaaleja ja rakenteita säilyttäen ja korjaten. Peruskorjauksen yhteydessä kunnostettiin myös noin 700 vanhaa 18 kontrahti 3/2013

19 pesi kasvonsa Helsingin Kulttuuritalon lähes kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen myötä kiinteistöön saatiin kokouksille ja konferensseille lisää nykyaikaisella teknologialla varustettuja tiloja. Suojellun rakennuksen remontointi ei ollut aivan yksinkertaista. Teksti Maarit Seeling Kuvat Jari Härkönen valaisinta. Lisäksi julkisivua ja vesikattoa parannettiin. Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö valvoivat suojelumääräysten noudattamista. Nykyaikaisen talotekniikan piilottaminen rakenteisiin oli Tapiolinnan mukaan varsin haasteellista. Hän toteaa hankkeella olleen sikäli onnea matkassa, että projektiin saatiin mukaan kokeneita ammattilaisia. Heidän kanssaan työt etenivät jouhevasti, vaikka paljon aikaa kuluikin muun muassa erilaisten mallitöiden tekemisessä ennen varsinaisia toimenpiteitä.»malleja tehtiin niin puuovien ja ikkunoiden kunnostamisesta, kuparipellityksistä, laatoituksista kuin lattioiden käsittelystäkin. Näitä malleja sitten saatettiin pyöritellä jopa kuukausi. Silti onnistuimme laatutavoitteissa, aikatauluissa ja budjettiraameissamme hyvin», Tapiolinna toteaa. Lähtökohtana Museoviraston tarpeet Kulttuuritalon peruskorjaus käynnistyi alkujaan Museoviraston tarpeista. Virasto oli jo kymmenisen vuotta pyrkinyt löytämään Helsingin toiminnoilleen museoita lukuun ottamatta tilat saman katon alta. Vuonna 2007 Museovirasto solmi esisopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa Kulttuuritalon vieressä Sturenkatu 2 a:ssa tyhjillään olleesta entisestä Kotitalousopettajaopistosta ja Kulttuuritalon toimisto-osasta. Senaatti-kiinteistöt sitoutui peruskorjaamaan molemmat kiinteistöt. Peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi vuonna Vuosina peruskorjattiin Sturenkatu 2a:n kiinteistö. Rakennusten kontrahti 3/

20 Kulttuuritalon valtteja ovat toiminnanjohtaja Minna Nymanin mukaan arkkitehtuuri, historia sekä monipuoliset palvelut. väliin rakennettiin yhdyskäytävä ja maan alle uudisrakennus viraston kokoelma- ja arkistotiloja varten. Kulttuuritalon peruskorjaus käynnistyi kesällä 2011 suojeltujen pintojen suojaamisella ja vanhan talotekniikan purkamisella. Purku-urakka vei jo yksistään 3 4 kuukautta. Hankkeen vetovastuu siirtyi pääurakoitsijaksi valitulle kumppanille.»kulttuuritalon peruskorjaus toteutettiin niin sanottuna jaettuna urakkana. Pääurakoitsijan lisäksi kohteessa työskenteli 20 alistamissopimuksen mukaista sivu-urakoitsijaa. Näin saimme puuikkunoiden, ovien, kalusteiden ja tiilijulkisivun korjauksia tekemään juuri näihin töihin erikoistuneet tekijät», Tapiolinna selvittää. Konserttisalista kuulijaystävällisempi Kulttuuritalossa on erittäin tiukat suojelumääräykset, jotka on jaettu neljään eri suojeluluokkaan. Tiukimmat määräykset ovat kulttuuritalon sali- ja ravintolapuolella sekä rakennuksen niin sanotussa B-osassa. Kulttuuritalossa on kolme osaa. A-osa on Museoviraston toimistokäytössä. 20 kontrahti 3/2013

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

BULEVARDI 21, HELSINKI

BULEVARDI 21, HELSINKI WWW.BULEVARDI21.FI Sekä rosoinen että kodinomainen JA RIPAUS INDUSTRIAL TWISTIÄ BLVRD21 on oiva esimerkki urbaanista arkkitehtuurista. Se on sopivan rouhea ilman liikaa kiillotettua pintaa. Se saa olon

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU 8.8.2014 Toimistoalueen käytävä (arkkitehdin näkemys) CO-CREATION CENTER Co-Creation Center sijaitsee noin viisi kilometriä Oulun keskustan pohjoispuolella Linnanmaalla,

Lisätiedot

VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU

VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU VALTION TILANKÄYTÖN TUNNUSLUVUT 2015: TOTEUMA TAMMI-KESÄKUU (6KK) JA VUOSIENNUSTE (12 KK) Vuosiennuste: 855 951 818 /v Vuosiennuste:

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Tilannekatsaus Hallituksen kokous Kari Pessi

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Tilannekatsaus Hallituksen kokous Kari Pessi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Tilannekatsaus 18.7.2014 Hallituksen kokous 18.7.2015 Kari Pessi Valtorin tilannekatsaus Sisäisen tarkastajan rekrytointi Muut rekrytoinnit Siirtoprojektien

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET HTH 2016 RAPORTOINNIN 1.1.-30.6.2016 - TULOKSET TULOKSET Valtion henkilömäärät 2016 ennustea 2015issa Muutosissa Henkilö lkm. 73 000 73 300-0,2 % HTV 70 800 72 500-2,3 % Toimisto-HTV 50 700 51 400-1,3

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkimuslaitosseminaari

Tutkimuslaitosseminaari Tutkimuslaitosseminaari Valtion toimitilastrategia Tutkimusympäristöjen tehokkuusmittaus - mitä tulisi mitata 17.11.2014 Juha Lemström Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Valtion sisäisen vuokrajärjestelmän

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Kohti monimuotoista työyhteisöä

Kohti monimuotoista työyhteisöä Laura Mure Aalto-yliopisto Kohti monimuotoista työyhteisöä - Kokemuksia mobiilityöskentelystä Aalto-yliopiston kirjastossa Aallon tilastrategia: jakaminen, kohtaamiset ja monimuotoisuus Monitilatoimistot

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Masor Works Masor Works

Masor Works Masor Works Luotettava kumppanisi teollisuuden asennus- ja kunnossapitotöihin Masor Works Masor Works Palvelemme niin suuria kunnallisia konserneja kuin pieniä yksityisiä yrityksiä aina samalla tehokkuudella ja palveluasenteella.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI MUISTIO Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö 9.9.2015 OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA 2 FABIANINKATU 9, HELSINKI TOIMISTOTILAT KAARTINKAUPUNGISSA Mikä on sinulle ensisijaisen tärkeää, kun etsit yrityksellesi toimistotiloja? Haaveiletko

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Uusi tunnus, uusi ilme

Uusi tunnus, uusi ilme Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo KEILARANTA 4 Keilaranta 4, Espoo TOIMIVUUTTA, VALOA JA MERELLISTÄ MAISEMAA Keilaranta 4 tarjoaa toimitilat keskeisellä ja halutulla paikalla Espoon Keilaniemessä. Suunnittelutiimi räätälöi toimitilat täysin

Lisätiedot

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI JUHLAT, KOKOUKSET, KONFERENSSIT JA SEMINAARIT LAPPEENRANTA TARJOAA AINUTLAATUISET PUITTEET IKIMUISTOISIIN TAPAHTUMIIN! MYLLYSAARI KAUPUNGIN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Vaivattomasti perille. E12 VANTAA 45 E75 Sijainti Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen sataprosenttista työkykyä? 2. Mihin kaikkeen työaika tarkalleen kuluukaan?

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Esitys Pekka Talaskivi / Rapal Oy 2015

Esitys Pekka Talaskivi / Rapal Oy 2015 Esitys Pekka Talaskivi / Rapal Oy 2015 Rapal Oy Luottamuksellinen 1 KIINTEISTÖHALLINNAN OSA-ALUEET Yleiset toiminnot Järjestelmän toiminnot Käyttövaltuushallinta Haku, selailu ja raportointi Työjono ja

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma 17.11.2016 Isosti ja kovaa liikuntaseminaari Päivi Virtanen Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot