riimitetty elämä muistiinpanoja elämän varrelta vilho kaipainen 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "riimitetty elämä muistiinpanoja elämän varrelta vilho kaipainen 2012"

Transkriptio

1 muistiinpanoja elämän varrelta 2012 Hartaustekstejä, veteraanitoimintaa, yhdistystoimintaa, puheita, matkamuistoja, perinteisiä työmenetelmiä, kronikoita,

2 2 Tähän kirjaan tekijä on tallettanut suureksi osaksi runomuotoon kokemuksiaan elämänsä varrelta noin 60 vuoden ajalta 1950-luvun puolivälistä lähtien. Muistelmia on hengellisen elämän alueelta, perinteen vaalimisesta, vanhoista työmenetelmistä, suvun henkilöistä, osallistumisesta poliittiseen toimintaan, veteraanitoiminnasta. On kronikkamuotoista tekstiä ja muistelmia tapahtumista, riimiteltyjä matkakertomuksia, sekä henkistä kansanperinnettä. Vilho Kaipainen Asko Korpela

3 3 Sisällys Rukoukset Iltarukous Aamurukous Herran siunaus Isä meidän rukous Peltomiehen rukous Iltasella Iltarukous Rukous Iltarukous Perinteet Kaskiviljelys Elonkorjuu Riihen täyttäminen Työvälineet Puiminen Karjan hoito ja ruokinta AIV-rehun tekeminen Maalaisnaisen työnäkymä Vanhoja palkka-asioita ja työtuloksia Nuoruus Ukki Matti Taavetti Paavo Lassi Poikien yöjalkaan pyrkiminen... 41

4 4 Veteraanit Veteraanin mietteitä Vapaussotamme veteraaneille ja naisille Puuropuhe veteraanien pikkujoulussa Seuraavan pikkujoulun puuropuhe Vennamo eduskuntaistunnossa vuotissyntymäpäiväkronikka Veteraanien Joulu Veteraanien Joulu 1970-luvulla Rintamamiesveteraanien Tanskan retki Tämäkö kunniavelan maksua? Me veteraanit Veteraanipäivä Veteraanin mietteitä Itsenäisyyspäivä Siniristiristilippumme Veteraanin mietteitä Veteraanien retki Lappiin ja Norjaan Veteraanien Aholansaaren loma Kronikat Turjan linnan retki Huhmarin loma Veteraanien ja Sotainvalidien risteily Turpeen puskijan mietteitä Vaalipropagandakronikka Palakan maksu Puhetilaisuus Puutarhakerholaisten retki Laskiaiskronikka kansakouluajalta Kansalaesopistokronikka... 77

5 5 Kalevalasovitteinen kronikka Tilhilän kronikka Muistelmat Marttapiirin perustamisviisu Ressihyrrä viisu Vieraeluviisu Ainon luona Näkymättömän syntymäpäivä Kertun valmennuksesta Suomi juoksee viestikapulan lähettäminen Runo koulunkäynnistä Moottoripyöräretki Lappiin ja Norjaan Keväällä 1982 saadun stipendin käyttö Pienoisnovelli sanasta RAUHA: Puutarhakerhon kirkkoretki Iisalmeen Kansanedustajien valinnasta Keskustan Reittiön paikallisosaston opintokerho Keskustan Reittiön paikallisosasto Puheenjohtaja nuijan luovutus Presidentin vaali Perinnepuutyöpiirin stipendianomus Evästyksiä kansanedustajan eduskuntatyöhön Jugoslavian retken menomatka Reittiön askartelukerho Reittiön perinnepuutyöpiiri Perinnepuutyöpiiri Saanassa Saanakronikka Kesäinen kokousilta Reittiön paikallisosaston ehdokasasettelukokous Asuinrakennuksen alkuvaihe Puhe talvisodan päättymisen 42-vuotismuistojuhlasta

6 6 Puuropuhe Raskasta aikaa vuotisseuroissa luettu muistelma Veteraanien retki Ruotsiin ja Tanskaan Kirjailijapiirin ensimmäinen syystoimikausi Viisu kellosta Mietteitä Kansalaisopiston ajalta Viikon viisu Perimätietoa Tallikorvesta Reittiön Keskustan paikallisosaston opintokerho Katri-Helena Eskelisen 50-vuotissyntymäpäivä Antti Ronkaisen syntymäpäivä Evästyksiä Katri-Helenalle eduskuntatyöhön Perinnepuutyöpiirin alkukausi Kirjailijaopintopiirin joulu Katinkullan retki Kalevalainen retki Lapsoset Oravan pesä Taru oravan pojasta Paavo-poika Paavo-pojan metsäretki Jäniksen uho ja pako Hiirien kestit Hippasille tai piilosille aloitus Nuottaloru Piirileikkiloru Hippasille tai piilosille aloitus Heikin humma Kerinpuu

7 7 Tunnelmat Turpeenpuskijan mietteetä Vangin muistoja Tervehdyspuhe Syntymäpäiväonnittelut Tähti ja meripoika Saimaanrannan laulu Nuoruusmuistoja On elomme muistoja vain Presitentin syntymäpäivä Evästä Jormalle Kalevalainen tupaantulotervehdys Rintamasotilaan Joulu Viisu Jormalle Tupaantulotervehdys Sanonnat Päivän kierto Säästä sanottua Ajatonta kansanviisautta Arvoitukset Kysymykset Muutamia korko-, eli haukkumanimiä Vitsit Kylpy Salmonella Gorba Puinti Kärpänen

8 8 Vettä keuhkoissa Pyörä ja mummo Viisari Rippi-isä Sillan vihkiminen Paholainen Niskanen Raaputus Syntymäpäivälahja Seksivalistus Olut Pikkumiehet Avioliitto Maku Muna Kotikunta Voi Laukkuryssä Flanelli Valehteleminen Petos Syntymäpäivä Piispa Kalavale Saarna Rakastelu Lämmiverivarsa Terveellisyys Tievettä hevoselle Kyytimaksu Nimen arvaus Kyntö

9 9 Pakkanen Ilman pumppaus Nuha Onki Rakennus Jätkä Vankila Puuro Puu Mummo Yöjalka Kirvesvarsi Kalapilvi Lääkäri Pappi ja linja-autokuski Syntymäpäivä Moskova Stalin Tietokone Maatalousajoa Sika Liftaus Joulupukki Joulukirkko Tuntemattoman kohtaaminen Laulut Tellervo Oi muistatko vielä sen Tilda Liisa pien Eldankajärven jää Jääkärin laulu

10 10 Iso Iita Mä vartiossa seison Sotilaan muistelma On päättynyt päivä Aiti Äänisen aallot Synnyinmaan laulu Suomen salossa Kodin kynttilät Naisten ooppera Meripojan preivi Hilima tulj ja mänj Elämä juoksuhaudoissa Kesällä keinussa Paula Aila tango Pieni polku Heili Petsamosta Nainen hallitsee Merimiesvalssi Miljoona ruusua (Миллион роз) Vertailuralli Veteraanin iltahuuto Kultaiset vuodet Laulu Syvärille Rallilaulu Kulukijan laalu Pissi Juosu viisu Viisu työnteosta Sota-ajan muunnos väliaikaisesta Yölintu Laulu Huttusesta ja Kettusesta

11 11 Lähtöserenaadi Lähtö serenaadi Muunnos Metsäkukista Puntiksella Rantakoivun alla Äidin sydän Matalan torpan ballaadi Paimenpoika Kaipuu Rantakoivu Oi katsele lintua Kotini Taaton tallirenki Ajomies Kevätjuhlan loppu laulu Laulunpätkä NiIsiästä Härmän häät Lokki Kalliolle kukkulalle Piirileikki laulu Takaisinpaluu Härmän Kankaanpäästä Bärmin porukan laulu Alhainen ja nöyrä Kotoa lähtö Ville Ruusu Romanssi Kun ilta ehtii Asfalttikukka Kielon jäähyväiset Metsäkukkia Kaukainen ystäväni

12 12 Harjulan riihessä Syyspihlajan alla Ralli Kuoleman laulu Viisu Vuorelan kuntoutuskeskuksesta Savolainen ruokaresetti Nipasen vitsikilpailu Sota-ajan laulu ryssistä Työt Savon pelloilla Lempisen akka Lempiskän pontikkaa Kiuruvesj (Simojoki) I.K.L.n laulu Simolan perinneviisu Riimitys Lempi Ojalan muistolle Marssilaulu Haminan patteriston marssi Santerin loma Sota-ajan laulu On päättynyt päivä Petroskoin kokous Viisu Terijoen hallituksesta Kansalaisopiston viisu Metsän Joulupuu Höyrylaiva Titanicin laulu Kipeän parantamisloitsu Vanha Äänisen loru Jo Karjalan kunnailla Kultaiset vuodet Äiti Elämää juoksuhaudoissa Naisten ooppera Onnentoivotus

13 13 Enkeli Laulu Syvärille

14 14 Rukoukset Iltarukous Pieni olen lapsukainen, jalka heikko horjuu. Mutta Isä Taivahainen, vaarat tieltä torjuu. Oi niin hellä Hän on paimen, tukee, turvaa mua. El Hän hennon ihmistaimen, sallis kompastua. Suojelevi siunaavasti, elon aamuhetken. Isä armas iltaan asti, ohjaa elon retken. Aamen. Aamurukous Rakas Isä taivahan, kiitos rauhaisasta yöstä. Kiitos leikistä ja työstä, uuden päivän alkavan. Neuvo mua oppimaan, anna käytös kuuliainen. Mieli nöyrä, auttavainen, kaikki hahjas aikanaan. Ota sydän pienoinen, tänään täydemmin kuin ennen. Aamu hetken tullen, mennen, siunaa nimeen Jeesuksen. Aamen. Herran siunaus Herra siunatkoon meitä, ja Herra varjelkoon meitä. Herra valistakoon meille kasvonsa, ja olkoon meille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa meidän puoleemme, ja antakoon meille rauhan Isän ja pojan ja Pyhänhengen nimeen. Aamen. Isä meidän rukous Isä meidän, joka olet taivaassa, pyhitetty olkoon Sinun nimesi. Tulkoon Sinun valtakuntasi, tapahtukoon Sinun tahtosi, myös maanpäällä, niinkuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä, meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaakseen, vaan päästä

15 15 meidät pahasta. Sillä Sinun on valtakunta ja voima ja kunnia, iankaikkisesti. Aamen. Peltomiehen rukous Herra Luoja Taivasten, Isä armas ihmisten. Tukemme ja turvamme, edessäs nyt nöyrrymme. Sult on päivän kirkkaus, kukkastenkin kauneus, Sulta ihmisjärki myös, kaikki Herra, on sun työs. Suo siis, että voisiimme, hyvin käyttää kuntomme, Työllemme suo siunaus, touoillemme tointumus. Iltasella Jo vuotehelle vaivun, ja patjaan painan pään. Sun turviis Isä Taivaan, mä lapsi hento jään. En säiky tummaa yötä, en pelkää peikkoja. On luonan enkelisi, ne suojaa heikkoja. Myös luona vanhempaini, ne on ja siskojen. Ja hyväin ystäväini, ja kaikkein ihmisten. Se ain'on mielessäni, kun illoin uinahdan, Jo kuulen vierelläni, mä siipein suhinan. Aamen. Iltarukous Ilta on tullut ja nukutaan, surut lievitä vanhemmilta. Ovat usein he murheissaan, lepo rauhaisa kaikille anna. Kotieläimet läävässä makaa, nuo lempeät kiltit niin. Katso Jumala tähtein takaa, myös niidenkin vuoteisiin. Meitä kaikkia suojaa Herra. Aamen. Rukous Sylihisi Jeesus rakas, nukkua mun taasen suo. Enkelisi kaitsijaksi, käske vuoteheni luo. Ota hellään huomahasi, vanhempani rakkahat, Koti kallis, siskot, veikot, jotka kanssain kasvavat Suo mun päivän puuhissani, sinun kansas kulkea. Sua muistain iltasella, silmät kiinni sulkea. Aamen.

16 16 Iltarukous Ilta on tullut Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota luoksesi. Lapseksi tee mua taivahan, maista jo matkaa kulkeissan. Täällä jo taivas rintaan luo, nukkua helmaas nyt mun suo. Aamen.

17 17 Perinteet ( ). Mieleni minun tekeevi, aivoni ajatteleepi, tässä värssyvä väsätä, viisuvuorta vieretellä. Siit on mieleni iloinen, myönteinen elämän tunto, kun on kulttuuri huomattu, arvohon perinne pantu. Täällä on ennenkin eletty, saatossa vuos satojen, tuvat on turvaksi rakettu, kupeelle jylhijen vuorten. kalavetten kainalohon, metsänviljan vierimaille, lehtomaitten laitamille, ahomaitten ahteheseen. Täällä sai kansamme kasua, kersosta kohota mieheks, pienoisesta pallerosta, urohoks uljaaks tulla. Pienoisesta tyttösestä, neitokainen sorja suortui, Varttuen vuosien myötä, näin jo naiseksi kasusi, kukkeaksi kukkaseksi, mielitietyksi miehen, urohon ikiomaksi. Miehellä on taaton taijat, immellä emon evähät, rakensivat, raivasivat, kasketen maatansa kohensi, Viljaviksi peltomaiksi, turvaksi tulevan polven, vaan tuli vainooja rajalta, vihollinen vihapäinen. Uhkasi Suomemme sukua, heimomme hengen menoksi, näin joutui miehet miekkatielle, poikaset sotapolulle. Kun loppui vainot rauhan myötä, vihan pitokin verinen, tuli urohot tuville, kotoisille tanhuville. Luokse kersojen kerisi, kaunokaistaan kaulomahan, jälleen alkoi uusi aika, aika uusi ja ehompi. Kynnettihin peltomaita, raivattiin rasiahoja, maksettihin vainon velat. asuttiin karjalan kansa. Heimolaisemme hoivattiin, koto kaikille saatiin, vaan ei riittänyt ruppeemat, ajasta puutetta oli. No tehkäämme sampo uusi, sampo uusi ja ehompi, tehas kaikki tekeväinen, halli helpotus hielle. <004> _ Tehas talojen tekohon, rautahevot heilumahan, pellon uuven perkaajaksi, vanhan viljellyn vaoksi.

18 18 Kaiken näin sampo tekevi, kaupasta kaiken saapi, ee tarvis neuvoja emosen, taaton taitoja, liijoin. Vanha kaikki maan rakohon, pois silmien siintämistä, korvien kuultavista, käsien käynnin tieltä. Näin kului päivät pääksytysten, vuojet vuosien perähän, taipui jo taatolta ryhti, harmeni haiset emosen. Muistui muinoiset mielehen, kaikki konstit kersosena, lauloi lapsille tieoksi mukuloille miettiäiksi. Taitojen takaisin tuonnin, virikkeijen vaalinnaksi, kohta on taijot takananne, tuonenvirran tuolla puolen. Toisilla tupapihoilla, tanterilla taivahaisen, nyt on viimeinkin viritty, perinteitä penkomahan, palvomaan pappasen töitä, neuvoja emon eläissä, tästä kiitoksen korean, kumarruksen kaunehimman. Lausun kulttuuri kunnalle, muistamusta meitä kohtaan, hyvästä huolen piosta, rahan saannista ratoksi, yrityksen yltimeksi. Vaalinnaksi vakaisen taeon, perinteen pelastamaksi, nuorisolle nousevalle, kansalle kasuavalle. Tilhilä > <340>< > Kaskiviljelys Alun perin kaskimaata valittaessa katsottiin mieluummin päivän puoleiselta rinteeltä sellainen vähän kitukasvuinen sekametsä, jossa oli mahdollisimman paljon pientä näreikköä ja katajikkoa. Puut kaadettiin aina samansuuntaisesti, mieluummin koillis lounais suuntaan, siis poikki ilmaan, kuten sanonta kuului. Koska tuulet keväällä ovat yleensä etelä tai pohjois tuulia. Kasken kaato tapahtui, kun lepikko piimi ja katajikko savusi. Tämä aika oli kai valittu sen takia, että estettiin lepän ja koivun kantojen versominen.

19 19 Seuraavana keväänä maan sulettua lumesta, ja maan pinnan kuivuttua vähän, karsittiin kaski. Siis isoimmat runkopuut karsittiin ja otettiin vähemmäksi puita pois kaskesta. Karsimisen yhteydessä kaski myös koohoteltiin, siis nosteltiin kaikki talven painamat oksat ja risut maasta ylös. Lopuksi vielä siivottiin kaskialueen ympäristö tarkasti puhtaaksi kaihista helposti syttyvistä aineista, kuten oksista, risuista, kulosta, ym. Näihin valmisteluihin kuului myös ns. alkurovion ja viertokankien teko. Alku rovio tehtiin siten, että otettiin karsittuja runko puita kaskesta, käännettiin puut viertosuuntaan. Näiden päälle laitettiin sytykkeet, siis kuivia näreen oksia, pikku näreitä ja katajia, ja näiden päälle varsinaiset roviopuut, siis kaskessa olevia isompia puita. Nämä. ns. kynnys- eli päänaluspuut laitettiin alkuun sen takia, etteivät mahdolliset sateet paina alkua enää maahan. Tämä alkurovio tehtiin usein kasken molempiin päihin, varsinkin, jos oli isompialainen kaski. Tämä siksi, että työ käy kun tullaan viertämään, tuuli mistä tuuli. Myös viertokanget täytyi olla valmiina, ja nämä tehtiin jos mahdollista, hiukan väärä, eli lenko tyvisestä närepuusta. Kangen pituus oli naisilla 6 kyynärää ja miehillä 7 kyynärää (kyynärä on 24 tuumaa, eli vähän vajaa 61 senttiä). Kangen tyviläpimitta noin 7 8 cm. Kangen tyvipää veistettiin siten, että ns. yläpuoli jätettiin suoraksi ja alapuoli ja kupeet veistettiin yläosan kärjessä yhteen teräväksi. Näin teroitettu viertokanki meni hyvin palavan rovion alle eikä tökkinyt työntäessä maahan. Puut palaessaan roviossa polttivat myös maan kamaran. Kun maan pinta oli palanut, viskattiin roviota työntämällä viertokanki pitkin maan pintaa palavien puiden, siis rovion alle ja äkki heitolla siirrettiin rovio eteenpäin. Näin jatkettiin työtä, kunnes koko kaski oli vierretty. Työ oli tosi kuumaa ja raskasta. Viertoasut olivat: Vanha viltti hattu usein, piikkopaita ja housut. (piikko = pellava tai liina vaatteet), jalassa villa sukat ja tuohi lötöt, tuohesta tehdyt virsuja muistuttavat jalkineet. Sillä erotuksella, että jalan reijän ympärille jätettiin tehdessä tuohien mutkat lenkille, joihin voi pujoittaa punontaisen, siis pellavista käsin punottu nuora. Tällä nuoralla löttö

20 20 sidottiin jalkaan nilkan yläpuolelle, ettei putoa kiireessä nois, ja astu paljaalla jalalla polttavalle palolle. <342> Joskus, vaikkakin harvoin, saatiin kaski polttaa. ns. itse-tulissaan, siis kaskessa oli niinpaljon näreen ja katajan kasvustoa, että se paloi ilman viertänistä. Tällöin sytytettiin kaski ympäriinsä joka puolelta mahdollisimman samanaikaisesti. Täten syntyvä kuumuus aiheuttaa vedon keskelle, joten metsäpalon vaara eliminoitui pois. Tämä työ vaati paljon juotavaa sintupiimää ja kaljaa, sekä erittäin suolaista lahnaa tai jotakin muuta suola kalaa, tietenkin myös piti olla mukana leipää ja voita, vaihtoehtona voi olla kalakukkokin. Sellaisessa työssä on nesteen hukka ja sokerin ja suolan hukka oli erittäin suuri. Viertämisen jälkeen kerättiin jäljelle jääneet kekäleet kokoon niihin paikkoihin, joista maakamara oli jäänyt palamatta, ja ne poltettiin sitten. Näitä kasoja sanottiin rijo läjiksi. Tämä työ oli enimmäkseen lasten hommaa, olihan se hauskaa niitä kalikoita kerätä ja polttaa, vaikkakin työ oli sekin kuumaa ja nokista. Kasken polton ajankohta oli myös tarkoin määriteltävä. Maaperän tuli olla tarpeeksi kuiva, viertäminen tuli suorittaa ennen kuin puihin tuli lehti. Tämä siksi että lehti metsä estää ratkaisevasti tuulen voimaa, ja niin vaikeuttaa kasken polttoa. Myös kasvunsa aloittanut nurmi ei pala niin kuin kulo. Palon jäähdyttyä kylvettiin nokiselle maalle ohran tai nauriin siemeniä, usein kylvettiin molempiakin, tietysti eri paikkoihin palolle. Toisinaan kylvettiin ruistakin ohran kanssa yhteen. Tätä sanottiin juureisrukiiksi, joka joutui leikattavaksi seuraava kesänä. Siemenen kylvössä, paitsi nauriin, miksi ei myös pellavan ja liinan eli hampun, käytettiin yleisesti seuraavaa tapaa: Kylvettiin siementä pari kolme sitkainta (sitkain leveys noin 4 m), nauris kylvettiin joko hiekan seassa tai töpeksimällä, otettiin nauriin siemeniä suuhun josta sitten tosiaan vähän kerrallaan töpeksittiin palolle. Pellava ja liina kylvettiin vasta kynnön jälkeen, kylvö suoritettiin alasti, että maahinen (maanemo) näkee kylväjän tarvitsevan vaatteita. <343> Liina kylvettiin sanoin kuin pellavakin, mutta sääntö oli, että on kylvettävä niin sakeaa, että lude pystyy kulkemaan siemeneltä siemenelle, tarvitsematta astua maahan. Siementen peittäminen

21 21 suoritettiin kyntäen paloaatralla, tämä oli ojilleen aisoilleen ja kurelleen aisojen yhdysosa ja käsien sijat sama kuin peltoaatra. Perälauta oli kuitenkin alaosaltaan kaksihaarainen, joiden päissä oli kiskot, siis lyhemmät raudat kuli peltoaatrassa. Eikä paloaatra tarvinnut luotinta kääntö levyä. Kynnön jälkeen palolla turpeet pienennettiin kuokkimalla. Se oli vähemmän mieleinen komennus (ainakin lapsena). Tämän jälkeen palo vielä karhittiin risukarhilla. Risukarhi oli ennen aikaan aivan yleinen muokkaus väline myös peltoviljelyksessä. Risukarhi valmistettiin seuraavasti: Otettiin ahon laidasta tukeva oksaisia ja tuuheita kuusen latvaosia. Halkaistiin ne keskeltä kahtia, näin saatiin. ns. karhin lautoja, pituudeltaan laudat olivat kolme kyynäräisiä, ja yksi laudoista jätettiin noin kyynäriä pitemmäksi, jotta siitä pystyi karhia tarvittaessa nostamaan tai kannattamaan. Karhilautoja lukumäärä oli joko 7 tai 9, siis aina pariton luku. Tämän jälkeen väännettiin noin 2-3 metrisiä koivuvitsaksia tarpeen mukaan, kuitenkin niin, että joka laudan väliin ja reunoille tuli yksi vitsaspanta kahteen poikittaisriviin. Näillä pannoilla yhdistettiin karhinlaudat yhteen, käyttämällä noin 2- metrisistä juurakkoon päästetyistä näreistä tehtyjä karhin leveyteen sopivia kiiloja. Palon saatettua kasvukuntoon, täytyi tehdä vielä aita halmeen ympärille, ettei eläimet pääse syömään ja turmelemaan kasvustoa. Tämä ympärys aita oli ns. rante aita. <344> Aita ladottiin kaskesta aiemmin otetuista ja palamatta jääneistä rantteista eli roviopuista. Tyypilleen se muistutti oikeaa piste aitaa, mutta seiväs välien pituudet, varakkaiden ja vitsaksien paikat eivät olleet ylitä tarkasti määritelty. Pihaan johtavan polun kohdalle tehtiin veräjä, nyt saatiin jäädä odottamaan ja toivomaan mahdollisimman runsasta satoa. <345>< > Ennen ei ollut siemeneloissa lajike valikoimaa, kuten nykyisin. Oli vain maatiaislajikkeita: ruista, ohraa ja kauraa. Jonkin verran ennen toista maailmansotaa tuli käyttöön myös ns. maatiaisvehnä. Samoihin aikoihin muutamissa talouksissa kokeiltiin ns. suvirukiin kasvatusta ja menestymismahdollisuutta. Nämä viimemainitut hävisivät sotaaikana, joko työvoiman vähyyden ja heikkouden, tai lajikkeiden viljely hankaluuksien ja peltojen ravinne köyhtymisen seurauksena.

22 22 Elonkorjuu Maatiaisohrasta sanottiin, että se joutuu suotuisissa olosuhteissa jopa 6 viikkoon hinkalosta hinkaloon. Siis kasvaa kylvön jälkeen korren, valmistuu jyvät ja joutuu leikattavaksi (kypsyy) tai kuten nyt sanotaan, tuleentuu. Tosi nopea kierto. Viljan kypsyttyä, se leikattiin sirpillä lyhteiksi, jotka sitten koottiin kuhilaille. Sirppi oli maasepän takoma Lähes 5-nurron alakaaren ja pysty osan muotoista taosta, kaari osa oli viikatteen tavoin taottu ja sitten lyöty terään hampaat. Pysty osa eli ruoto oli taottu ohuemmaksi ja päähän päin teräväksi. Tähän tehtiin käden sija siten, että otettiin noin tuuma, puolitoista vahva männyn rungon osa, pituudeltaan noin 15 senttiä, eli reilu kämmenen leveys, jätettiin toiseen päähän yksi tukeva oksa. Kuumennettiin terän ruoto, jonka jälkeen hitaasti naputellen laitettiin käden sijaksi aiottu puu paikoilleen siten, että oksa tuli kaari osan tueksi. Tämän lisäksi vahvistettiin sirppiä kiertäjällä noin tuumaisella tuohi nauhalla, alottaen tuki oksan ja terän välistä, kiertäen terän ja oksan pari kertaa yhteen ja jatkaen sitten kädensijan peittoa aina käden sijan päähän, johon kierrettiin vielä joitakin kerroksia ikään kuin tueksi helpottamaan sirpin pitämistä kädessä. <346> Lyhteeseen laitettiin kasvuston pituudesta ja leikkaajan käden koota ja taidosta riippuen 1-3 koprausta - tarkoittaa niin ison kasan kuin leikkaaja osasi koota leikattuja olkia kerralla käteensä. Lyhteet sidottiin yhteen siten, otettiin olkia käteen noin reilu miehen peukalon vahvuinen nippu, tähkät tai kaurassa röyhelöt otettiin vasempaan käteen, rukiissa oikeaan. pyöräytettiin olki nippu pannaksi lyhteen tyven jännärille noin cm päähän lyhteen tyvestä ylöspäin, siten että panta olkien tyvipuolella kierrettiin tähkä nipun ympäri ja sen jälkeen tyviosalla työntö taittaen pannan alle. Tämän jälkeen lyhteet laitettiin kuhilaille, nuorimmat ja äkkinäisemät laittoi lyhteet olkaakseen, lyhteet ladottiin suvitouvoissa 31 lyhdettä pohjaksi, 3 poikittain ja sitten 3 taas poikittain, rukiissa 4 pohjalle, seuraavaksi 3 sitten 2 ja viimeiseksi 1 lyhde. Suviviljasta tehtiin kuhilas yhdeksästä lyhteestä. rukiista kymmenestä lyhteestä. Kuhilaiden teko oli ennen aikaan itseoikeutetusti vanhan isännän tehtävä, jos hän oli vielä niin työkykyinen että pystyi. Muuten jonkun jo oppineen aikuisen tehtävä.

23 23 Suvivilja kuhilas koottiin siten, kaksi lyhdettä latvat vastakkain ja tyvet noin lyhteen mitan toisistaan erillään, sen jälkeen taas kaksi lyhdettä edellisten kanssa 90 asteen kulmaan, vielä kaksi paria näiden välien kohdalle, sitten hattu lyhde joka taitettiin vähän siteen suupuolelta ja leviteltiin hatuksi kuhilaan päähän. Sateisilla säillä laitettiin leikatut lyhteet ns. letille tai kakkosille. Letitys tehtiin niin että ladottiin lyhteet ristiin tyvet maata vasten ja latvat tähkä osien alta vähän ristiin. Kakkosille laitettiin taas samaan tapaan kuin kuhilaallekin, mutta toiseen kakkoseen 4 lyhdettä ja toiseen 5. Nämä siksi, että vähäinenkin tuuli poisti lyhteistä nopeammin irtovettä, ja saatiin nopeammin lyhteet kuhilaalle. Ainahan syyskesän alkaessa oli vilja aamulla tuoretta, sen vuoksi mentiinkin elopellolle aikaisin, koska tuoreena vilja oli pehmeämpää leikata. Ruislyhteen koko oli myös tarkoin määrätty, sen oli oltava sidottuna siteen kohdalta 8 tuumaa. Lyhteet sidottiin niin tiukoiksi, että sai ottaa lyhteen latva tähkistä ja pyörittää ympäri, että lyhde hajoaisi. Tänä oli myös isäntien vaatimus urakka palkalla leikkaajille. Rukiin leikkaajat laittoivat usein lyhteet sitomisen jälkeen olkaaksiin, tällöin leikkaaja näki leikkuutuloksensa ja urakan leikattuaan oli paremmin aikaa ja hauskaakin tehdä kuhilaat valmiiksi. Ruiskuhilaaseen laitettiin 10 lyhdettä, ensimmäinen laitettiin pystyyn jalkalyhteeksi taivuttaen latvoja hiukan mutkalle, tämän ympärille laitettiin lyhteet kuhilaaksi kuten suviviljassakin. Viljan leikkuu tehtiin melkein aina urakkatyönä, niin oman kuin palkallisen leikkaajan suhteen. Olihan kotiväenkin mielekkäämpää leikata urakalla määrätty lyhde- tai kuhilasmäärä, jonka jälkeen pääsi summa voitoilleen siis loppu päivän sai olla vapaana. Aikuiset miehet ja monet naisetkin leikkasivat päivässä 300 lyhdettä ruista ja satakin kuhilasta suviviljaa. Rukiin leikkuu palkka oli kappa = 5 litraa sadalta lyhteeltä, suviviljasta oli kappa 30 kuhilaalta talon ruoassa. Vanha sanonta oli, kun on kuhilas pellolla niin on tuli tuvassa, siis sitten sytytettiin tuli öljy lamppuun valaisemaan tupaa. Onnenaikaan säästettiin kaikessa, kuten öljyssäkin. Joskus palohalme oli ns. tiettömän taipaleen takana, tämä tahtoo sanoa, että palo oli sellaisen taipaleen takana, ettei sinne päässyt hevospelillä sulan maan aikaan mitenkään. Tällöin täytyi vilja lyhteet varastoida aumaan. <348>

24 24 Auman alusta tehtiin laittamalla aidasta otetuista rantteista melko tiivis ristikko siten, että keskus saatiin laitoja ylesmmäksi. Tämän ristikon päälle ruvettiin latomaan lyhteitä ympyrään niin, että keskelle jäi noin korttelin läpimitaltaan oleva aukko, tämä siksi ettei vilja tunkkaannu eikä idä tai muuten vaurioidu. Näin rakennettiin auma noin miehen korkuiseksi laitamilta, keskus tietysti jäi ylemmäksi. Auma tai aumat, jos oli isompi palo tuli useampi auma katettiin vahvalla havuoksa kerroksella, alkaen auman laidoilta keskukseen, painoksi laitettiin pitkiä rantteita. Riihen täyttäminen Kauniiden syysilmojen vallitessa, jos palo oli lähellä ja paremman taipaleen takana alettiin viikon tuultumisen jälkeen ajaa lyhteitä riiheen. Ensin täytyi Iämmittää riihi lämpimäksi, jonka jälkeen se ripsuttiin havu ja koivu oksista tehdyllä pitkävartisella vastalla lakaistiin riihen laipio, seinät, parret ja pelsimet, tämän jälkeen lakaistiin kaikki roskat uuniin. Parret olivat riihen poikittaissuunnassa, lähes seinästä seinään ulottuvia noin 10 cm keskiläpimitaltaan olevia riukuja. Nämä lepäsivät riihen pituussuunnassa seinä varsilla olevien ns. pelsimien varassa, näitä pelsimiä oli kolmessa kerrassa, ylä-, ala- ja ahdinpelsimet. Parsia oli yksi yläpelsimillä, kahta alapelsimen partta kohden. Ahdinpelsimillä kuljetettiin ns. ahdin lautaa, jolta käsin lyhteet ahdettiin siis laitettiin alapelsimillä olevien parsien päälle, aina kaksi lyhderiviä rinnakkain. Tähän väliin laitettiin sitten yläparsi. Suviviljoissa saatettiin laittaa useampikin lyhde rivi alaparsien päälle. Kun näin oli saatu riihi ahdettua siirrettiin ahdinlauta takaseinälle ja lakaistiin kaikki roskat lattialta ja laitettiin ahdinlaudan päälle riihen nurkkaan. Sitten alkoi riihen lämmitys. Lämmitykseen käytettiin melkein aina huonosti halkeilleita ja halkeamattornia uuni puiksi tarkoitettuja ym. vastaavia pölkkyjä. Riihen lämmitys oli tarkkaa hommaa ja tosiaan ammattimiehen työtä, olihan kiukaat ns. sisään lämpiäviä. Savu tuli kiukaan takaosan päälle muuratuista hormeista ns. sieraimista riihen sisään. Lämmityksen aikana uunin vetoa säädeltiin ovien aukiololla, siis kuinka paljon ovia kulloinkin pidettiin raollaan. Ensimmäisen uunillisen

25 25 lämmittyä, lakaistiin riihen lattia, sillä kuumuus ja savu ajoivat elolliset oliot alas ahdoksesta ja ne tippuivat lattialle. Läjitystä jatkettiin, kunnes ahoksen lämpömäärä oli seuraava. Riihen lämmittäjä painoi kämmenpään kolme kertaa riihen oven yläpuolen sisäseinään. Jos seinä poltti kolmannella kerralla se oli sen merkki, että vilja kuivuu puitavaksi aamuun mennessä. Yli kuumuus saatiin tasaantumaan pitämällä ovia auki vähän aikaa. Riihen puintiin noustiin aamulla niin aikaisin, että riiheys oli puitu aamiaiselle mennessä, riiheen lähdettiin jo kello 3 maissa. Aamiainen oli kello 8. Työt riihellä aloitettiin seuraavasti: Riihen isäntä kävi levittämässä aiemmin puidun olkikuvon lähistölle nurmikolle kos tumaan, Ahoksesta alettiin pudottaa lyhteitä työntämällä alaparsia tyhjään tiiran, jolloin lyhteet putosivat alas. Sitten lyhteet ladottiin lattialle, samalla avattiin siteet. Rukiit ladottiin lyhteiden latvat vähän limittäin vastakkain. Latauksen latominen aloitettiin aina riihen takaseinän jommasta kumasta nurkasta. Isompiin riihiin sopi poikittain 2. latausta, sekä oven suuhun pitkittäin lyhyt lataus. Nyt alkoi puinti riusalla varstalla. Työvälineet Riusoja oli kahta mallia, oli ns. remmiriusa ja ns. tappiriusa. Aikuisten riusan varsi oli 2. kyynärää ja vaaksa, eli noin cm. Kielen pituus oli kyynärä ja vaaksa eli vähän yli puoli varren mittaa. Remmiriusan varsi tehtiin juurikan kanssa kaatetusta näreestä, veistettiin juurikkaan nähden poikittaissuuntaisesti litteäksi. Kieliosa tehtiin aina koivusta kantikkaaksi (8 kanttia). Varren juurikka muotoiltiin siten, että tyviosa jätettiin vahvemmaksi noin sentin matkalta, keskiosa ohennettiin 3-4 cm matkalta senttiä ohuemmaksi ja päähän taas vahvempi osa. Juuriosan pituus noin 10 cm. Kielen päästä veistettiin vinoon lastut 4 kantilta ja kahdelle kantille kiinnitettiin juurikan uraan sopiva rahkeen pätkä tai jotakin muuta lujaa remmiä sen verran pitkäksi, että paremmin pystyi kirimään nahka nauhalla juurikan ja kielen välistä, tämä esti kielen irtoamisen pois puidessa. Tappi riusa tehtiin taas siten, että valittiin tanakka oksainen koivu pölkky, josta veistettiin kieli, jonka toiseen päähän jätettiin se valittu

riimitetty elämä muistiinpanoja elämän varrelta toinen korjattu laitos vilho kaipainen 2012

riimitetty elämä muistiinpanoja elämän varrelta toinen korjattu laitos vilho kaipainen 2012 riimitetty elämä muistiinpanoja elämän varrelta toinen korjattu laitos vilho kaipainen 2012 Hartaustekstejä, veteraanitoimintaa, yhdistystoimintaa, puheita, matkamuistoja, perinteisiä työmenetelmiä, kronikoita,

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI SUKUNIMI SEURAAVILLE ETUNIMILLE 1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI ETUNIMI SEURAAVILLE SUKUNIMILLE 1. Laine 2. Sillanpää 3.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008 Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen Saamelaisalueen koulutuskeskus Aluksi Halusin alkaa tekemään laavua, koska sen tekemään oppiminen on hyödyllistä

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

Läheisen kuoltua. Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 249, 383, 384 tai 397.

Läheisen kuoltua. Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 249, 383, 384 tai 397. Läheisen kuoltua Rukoushetki läheisen kuoltua (saattohartaus) vietetään omaisten pyynnöstä. Se pidetään potilashuoneessa, sairaalan kappelissa tai kodissa. Rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I"

J. L. T Ä M Ä U N I O N T A U T I J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I" (lauluja) Hajallani sata vuotta sitten maahan kaivettiin jotain mistä suvussamme aina vaiettiin aika painoi lasten piilotajuntaan epäselvän olosuhteen mädän hajun taa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Maahan kätkeminen. Rukoushetken johtaja laatii johdantosanat itse tai käyttää seuraavia vaihtoehtoja:

Maahan kätkeminen. Rukoushetken johtaja laatii johdantosanat itse tai käyttää seuraavia vaihtoehtoja: Maahan kätkeminen Kaavaa voidaan käyttää uurnaa tai tuhkaa maahan kätkettäessä tai kun vainaja lasketaan hautaan toisella paikkakunnalla varsinaisen hautaan siunaamisen jo tapahduttua. Rukoushetken johtaa

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Koonnut ja ohjeistanut kanavointina, Anu Markoff, Rakkaudentähti Ry Ennen rukouksia voit sytyttää kynttilän ja suitsuttaa huonetta Salvialla ja Paolo Santolla.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Lattialautojen irrottaminen kiilan avulla

Lattialautojen irrottaminen kiilan avulla Rossilattian kunnostus Hannu Rinne / 16.1.20220 Vanhat ponttaamattomat lattialankut on alunperin kiinnitetty toisiinsa ainoastaan sivusuunnassa puutapeilla ja myöhempinä aikoina tätä on vahvistettu päältä

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA Keskellä on yksi leikkijä ilman omaa pesää. Ilman omaa pesää oleva leikkijä huutaa: Puu palaa, pakko vaihtaa!. Pesissä olevat leikkijät vaihtavat

Lisätiedot

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat RUKOUHETKI EURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖTÄ POITETTAEA 1. Alkuvirsi Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 38: 1-3, 176: 1-3, 181: 1-3, 194, 317. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia. 2. Johdanto Alkusiunaus

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA

SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

PIENEN PIENI RUSAKONPOIKANEN

PIENEN PIENI RUSAKONPOIKANEN Julkaistu aiemmin Harakanvarpaat 1/07-numerossa. PIENEN PIENI RUSAKONPOIKANEN Joka vuosi ihmiset ottavat turhaan kotiin turvaan rusakon- ja jäniksenpoikasia, koska niitä luullaan kaninpoikasiksi tai että

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot