Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehti 1/ Ystävistä voimaa arkeen. Työpaikkana vankilan perheosasto. Tämän lehden liitteenä jäsenmaksulaskusi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehti 1/ 2015. Ystävistä voimaa arkeen. Työpaikkana vankilan perheosasto. Tämän lehden liitteenä jäsenmaksulaskusi"

Transkriptio

1 S Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehti 1/ 2015 Ystävistä voimaa arkeen Työpaikkana vankilan perheosasto Tämän lehden liitteenä jäsenmaksulaskusi

2 n i m o t t a lv u h n e d Vuo VIIKONLOPPU! Messukeskus Samaan aikaan: Kannen kuva: Päivi Tolonen K Ä D E N TA I T O la-su Harrastuksia, pelejä, puuhapajoja, temppuratoja ja suosikkihahmoja! Tietoa raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä ja terveydestä. Vaunuja, vaatteita ja vauvanruokia, vinkkejä odottajille ja pienten lasten vanhemmille! Avoinna pe klo 9 18, la klo 9 18, su klo Liput: 18 /11/ 6, alle 4-vuotiaille maksuton sisäänpääsy. Perhelippu (max 2 aikuista ja lapset 4 15 v.) 39. Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa. 2 Osta liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta ilmanaitoja toimituskuluja: shop.messukeskus.com OIKEITA KOHTAAMISIA. ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

3 Päätoimittajalta Puheenjohtaja Minna Leppäkorpi Gsm Liiton toimisto Postiosoite: PL 120, Tehy Puhelin: (09) kotisivut: Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten yhteinen järjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille. Tarjoamme koulutusta, ratkomme arjen haasteita, vaikutamme alan tulevaisuuteen ja tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti. Slalli -lehti Julkaisija Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry 49. vuosikerta ISSN Päätoimittaja Eila Seppälä-Vessari Toimitusneuvosto Tarja Helminen Heli Junno Hanna Rasila Eila Seppälä-Vessari Lehden ulkoasu Sanakuva/Heli Soikkeli Painopaikka Wellprint Oy Ilmoitusmyynti Liiton toimisto Puhelin: (09) Slalli -lehdessä julkaistut jutut eivät ole aina järjestön virallinen linja. Lehdessä voidaan esitellä myös erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Tule hyvä laki! Vuosi on taas hurahtanut vauhtiin hyvällä sykkeellä. Varhaiskasvatuslain uudistamisen kanssa on tehty paljon työtä, valistaen mm. päättäjiä lainvalmisteluun liittyviä asioita jäsentemme näkökulmasta. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella (LTO, KM Piia Roos) lapset viihtyvät päiväkodissa. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriön vanhemmille suunnatun kyselyn perusteella suomalaisvanhemmat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä lastensa varhaiskasvatukseen. Suomi on vuodesta toiseen ollut PISA-tutkimuksen kärkeä. Asiat eivät siis taida olla kovin huonosti. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on suuri vaikutus lasten ja perheiden hyvinvoinnille. On tärkeää, että varhaiskasvatus perustuu lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamaksi kokonaisuudeksi, eikä päivähoitoa ja varhaiskasvatusta tule erottaa omiksi toiminnoikseen. Päiväkotiikäiset lapset tarvitsevat paljon muutakin kuin ohjattua opetusta, sitä mitenkään väheksymättä. He tarvitsevat myös lähellä olevaa ja turvaista aikuista, joka ottaa syliin tai niistää nenän juuri silloin kun on sen aika tai huolehtii lapsen erityisen hoidon tarpeesta. Näin ainakin kuvittelisin monen vanhemman oman lapsensa kohdalla tahtovan ja toivovan. 75 vuotta täyttävän liittomme logo ja ulkoinen ilme ovat uudistuneet. Tuore ja raikas ilme tulee vastaasi kotisivuilla, Facebookissa, lehdessä ja liiton tuottamissa materiaaleissa. Logon suunnittelusta sekä lehtiuudistuksesta on vastannut Sanakuva/ Heli Soikkeli. Myös lehdessä on siis muutosten tuuli puhaltanut nimeä myöten. Toivottavasti hetket Slalli -lehden parissa ovat miellyttäviä ja antoisia myös tästä eteenpäin. Jäsenmaksulasku tulee poikkeuksellisesti tämän lehden liitteenä. Kannattaa huolehtia jäsenmaksun maksamisesta eräpäivään mennessä, näin osallistut kahden kauniin Kalevalakorun Suojassa-riipuksen arvontaan. Toiminta jatkuu aktiivisena tänäkin vuonna. Lapsimessuilla huhtikuussa järjestämme luentoja ja keväällä olemme mukana lähihoitajapäivillä Tampereella, jossa on oma osuus lastenhoidon parissa työskenteleville. Syyspuolella järjestämme omaa koulutusta Helsingissä, Jyväskylässä sekä Oulussa. Osallistumme myös yhdessä Tehyn ja muiden yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa Työhyvinvointipäivään Tampereella, jossa on myös paljon lastenhoitajia koskettavia luentoja. Seuraa lehteä, kotisivuja sekä Facebookia, joista saat tarkempaa tietoa. Aktiivista vuotta! Eila Seppälä-Vessari toiminnanjohtaja, päätoimittaja Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 3

4 Teksti ja kuvat Anne Tarsalainen Intohimona uusien asioiden oppiminen Ahaa, tämä kuulostaa kiinnostavalta. Ei kun menoksi!, luonnehtii Heli Junno pitkää opiskelutaivaltaan. Myös Hanna Rasilan elämää opiskelu on rikastuttanut. Heli Junno, 45, syntyi Järvenpään Haarajoella perheeseen, jossa arvostettiin lukemista. Hänen vanhempensa eivät saaneet kouluja käydä, mutta tiedonhalua se ei estänyt. Vanhemmille oli itsestään selvää, että he haluavat antaa lapsilleen sen mahdollisuuden, joka heiltä itseltään puuttui. Minun oli mentävä lukioon, vaikka opiskelu ei minua tuossa vaiheessa juurikaan kiinnostanut. Heli sai valkolakin, mutta lukiotodistukseen hän ei ollut tyytyväinen. Olin saanut opiskelusta tarpeekseni ja päätin pitää välivuoden. Minulla ei ollut minkäänlaisia selkeitä suunnitelmia tulevaisuuteni suhteen. Nuori ylioppilas sai pätkätöitä opettajan sijaisena ja videovuokraamon asiakaspalvelusta. Mietin tuolloin, että voisin pyrkiä yliopistoon lukemaan luokanopettajaksi tai psykologiksi, mutta lukiotodistukseni oli niin huono, etten uskonut pääseväni sisälle. Kisakallion urheiluopistossa oli alkamassa keväällä 1990 liikunnanohjaajan peruskurssi, joka kiinnosti nuorta naista. Ajattelin, että kurssilta saisin lisävahvistusta mahdollisesti luokanopettajan opintoihin haussa. Kurssilla meidän piti järjestää liikuntapäivä pienille lapsille, ja silloin koin ahaa-elämyksen. Minä haluan työskennellä lasten parissa! Valmistuminen laman keskelle Liikunnanohjaajan peruskurssin käytyään Heli päätti hakea sijaisuuksia päiväkodeista. Työpätkiä alkoi siunaantua, ja sain jopa koko kevätkauden pituisen ryhmäavustajan sijaisuuden. Ajattelin kuitenkin, että en halua elää koko elämää sijaisuuksien ja pätkätöiden varassa. Päätin hankkiutua koulutukseen, joka takaisi minulle vakituisen työpaikan. Näin kuvittelin. Heli pääsi Tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen ylioppilaspohjaiseen päivähoitajakoulutukseen, joka kesti puolitoista vuotta. Valmistuin joulukuussa 1992, jolloin lama oli pahimmillaan. Töitä ei ollut juurikaan tarjolla, mutta onnistuin lopulta saamaan neljän kuukauden sijaisuuden lastenkodista. Kesällä pääsin tekemään sinne yövuoroja. Syksyllä 1993 Heli onnistui vihdoin saamaan sijaisuuden järvenpääläisestä päiväkodista. Sijaisuuksia sijaisuuksia perään. Minulle ei ollut luvassa muuta kuin pätkätöitä, minkä vuoksi en uskaltanut perustaa perhettäkään. Kesät jouduin olemaan työttömänä. Muistan hyvin ne keväät, jolloin rinnassa oli ahdistus tulevasta. Vuonna 1997 työtilanne alkoi parantua. Sijaisuudet alkoivat olla pidempiä, ja Heli uskalsi ryhtyä suunnittelemaan myös omaa henkilökohtaista tulevaisuuttaan. Esikoinen syntyi vuonna Ennen äitiyslomaa jouduin olemaan työttömänä pienen pätkän. Helin poika oli seitsemän kuukauden ikäinen, kun äitiä kutsuttiin töihin. Jalkaa täytyi pitää oven raossa. Ensimmäisen vakituisen lastenhoitajan paikan Heli sai syksyllä Oli iso helpotus tajuta, että nyt minun ei tarvitse miettiä, että missä olen seuraavana syksynä. Kesät olin ollut työttömänä, mutta ensimmäinen vakipaik- 4

5 On ollut aivan mahtavaa tavata lastenhoitajia eri puolilta Suomea ja kuulla millaisia käytäntöjä on muualla. ka tarkoitti nyt myös sitä, että sen kesän olisin ilman lomaa. Täydennyskoulutusta ja ay-toimintaa Sijaisuuksia tehdessään Heli oli kuullut, miten kiinnostavia täydennyskoulutuksia oli tarjolla, mutta niihin sijaiset eivät päässeet osallistumaan. Nyt minullekin avautui mahdollisuus päästä täydennyskoulutuksiin! Ihan ensin pääsin opiskelemaan tukiviittomia kohdennettuna ammatillisena täydennyskoulutuksena. Tukiviittomia käytän työssäni edelleen. Tästä koulutuksesta on ollut valtavan paljon hyötyä. TheraPlay-vuorovaikutusleikkikoulutuksesta Heli on myös kiitollinen. Sain olla ensimmäisten joukossa, joita koulutettiin. Huomaan käyttäväni arjen työssä edelleen TheraPlay-menetelmiä. Heli synnytti tyttären vuonna 2001, jolloin hän jäi lasten kanssa kotiin kahdeksi vuodeksi. Ammattiyhdistystoiminta piti hänet kuitenkin koko ajan kiinni siinä, mitä työrintamalla tapahtuu. Kiinnostus ay-toimintaa heräsi vuosituhannen vaihteessa. Suoritin Tehy:n luottamusmiesopintoja Aktiivi-instituutissa. Heli oli lukenut Suomen Lastenhoitoalan Liiton opintopäivistä, joille olisi itsekin halunnut osallistua. Sitten huomasinkin olevani opintopäivillä toimijana! Sittemmin olen osallistunut lukuisille Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liiton järjestämille kursseille. Kun Heli valmistui vuonna 1992 päivähoitajaksi, hän päätti, että opiskelee toisen tutkinnon, jossain vaiheessa. Näin vuonna 2009 ilmoituksen Tikkurilan ammattikorkeakoulu Laureassa alkavista sosionomiopinnoista. Kun sitten sain opiskelupaikan ajattelin, että kauheaa, esikoinen on yläkoulussa kun minä valmistun. Sain sosionomin paperit joulukuussa 2012, tasan kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun olin valmistunut päivähoitajaksi. Opiskelukaverinsa kehotuksesta Heli haki lastentarhanopettajan sijaisuutta suorittaakseen viimeisen harjoittelujakson ja sillä tiellä hän on edelleen. Työskentelen Järvenpäässa Jampan päiväkodissa 2 4-vuotiaiden ryhmässä. Tykkään työstäni, mutta on mielenkiintoista ajatella, missä olen tasan 20 vuoden kuluttua. 5

6 Joskus laulan tai viheltelen, että lapsi jaksaisi pysyä paikallaan. toimi, vakinaistettiin. Hannan työuraa voi pitää melko poikkeuksellisena, sillä hän on työskennellyt koko uransa samassa rakennuksessa. Työskentelen silmäklinikalla lasten osastolla, johon kuuluu polikinikka- ja vuodeosastotyötä, josta suurin osa on päiväkirurgista toimintaa. Maailma avartuu Koulutus ylläpitää työvireyttä Hanna Rasila on työskennellyt lastenhoitajana vuodesta 1987 alkaen Silmäklinikan lasten yksikössä ja opiskellut työn ohessa muun muassa hoitotiedettä Urallani en halua edetä, vaan kehittyä juuri tässä työssä mahdollisimman hyväksi. Vantaalla sinkkuna asuva Hanna Rasila sanoo harrastavansa säännöllisesti aivojumppaa, jonka paras muoto on opiskelu. Itsensä monipuolisesta kehittämisestä kiinnostunut Hanna kertoo olleensa nuoruudessaan keskiverto-oppilas. Koulussa lempiaineitani olivat historia sekä biologia ja myöhemmin lukiossa aikuisiällä psykologia. Hanna kävi peruskoulun jälkeen Emäntäkoulun, jonka jälkeen pääsi koulunkäyntiavustajaksi erityiskouluun, jossa työskenteli kaksi vuotta. Kun erityiskoulun nuoret hakivat yhteishaussa opiskelupaikkoja, päätti Hannakin jatkaa opintojaan. Hain ja pääsin Kätilöopiston lastenhoitajakoulutukseen, josta valmistuin vuonna Onnekseni sain pian valmistumisen jälkeen työpaikan Silmäklinikalta. Koeajan jälkeen virka, sittemmin Kun Hanna oli saanut vakituisen lastenhoitajan työpaikan, hän päätti hakeutua iltalukioon. Ylioppilas-tutkinnon hän suoritti vuonna Työn ja opiskelun yhdistäminen oli melko rankkaa, ja Hanna pitikin opiskeluista muutaman vuoden tauon, kunnes eteen tuli kiinnostava mahdollisuus. Työpaikkani aloitti vuonna 1999 kaksivuotisen hoitohenkilökunnan kehittämisohjelman, joka oli suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Koulutukseen kuului hoitajan opintojen päivityksen muun muassa tietotekniikan ja äidinkielen opiskelua. Hoitohenkilökunnan kehittämisohjelmaan kuului myös työkierto eri osastoilla. Silloin tutuksi tuli lasten- ja nuorten infektioosasto, jossa olin kolme kuukautta. Työpaikan järjestämä koulutus innosti Hannaa omaehtoisten lisäopintojen pariin. Suoritin hoitotieteen abrobaturin vuonna Moni kyseli, että haluanko nyt edetä lastenhoitajan työstä ylöspäin, mutta en todellakaan halua. Minä viihdyn lastenhoitajana ja koen saavani työssäni aivan riittävästi haasteita. Hannan työ on muuttunut melkoisesti alkuvuosista, joten täydennyskoulutus on ollut paikallaan. Elokuussa 2008 aloitettiin oppisopimuskoulutuksena lähes vuoden mittainen somaattisen erikoissairaanhoidon täydennyskoulutus HUS:n toisen asteen koulutuksen saaneelle henkilökunnalle. Tämä pilottikoulutus on sittemmin saanut jatkoa. Lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttavan luvan 6

7 Hanna sai vuonna Lupa täytyy uusia tenttimällä viiden vuoden välein sekä antaa näyttö osaamisesta. En saa antaa suonensisäisiä lääkkeitä, mutta muuten työni ei juurikaan poikkea osastomme sairaanhoitajan työstä. HUS on tarjonnut työntekijöilleen mahdollisuuden täydennyskoulutukseen, josta Hanna on kiitollinen. Osastonhoitaja tiedottaa säännöllisesti, mitä on tarjolla. Ketään ei patisteta, mutta kaikilla on mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Hanna osallistuu mielellään myös oman ammattiliittonsa Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liiton järjestämiin koulutuksiin. On ollut aivan mahtavaa tavata lastenhoitajia eri puolilta Suomea ja kuulla millaisia käytäntöjä on muualla. Teksti ja kuva Anne Tarsalainen Töistä ei ole pulaa Erika Vilkman vamistuu toukokuussa lähihoitajaksi ja katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Uskon, että saan mieluisan työpaikan. Paras kiitos on halaus Hanna työskentelee poliklinikalla lääkärin työparina. Hänen tehtävänään laittaa lapselle tipat ja avustaa lääkäriä potilaan tutkimisessa. Hän joutuu käyttämään joskus runsaasti luovuuttaan, että saisi lapsen yhteistyöhaluiseksi. Joskus laulan tai viheltelen, että lapsi jaksaisi pysyä paikallaan. Haluan viestittää lapselle, ettei meillä ole mikään hätä. Vuodeosastotyössä Hannan tehtävänä on ottaa suunnitellusti vastaan perheitä sekä myös päivystyspotilaita. Valmistan lapsen tulevia toimenpiteitä varten ja huomioin myös vanhemmat. Toimenpiteen jälkeen huolehdin leikkauksesta toipumisesta ja sen jälkeen kotiuttamisesta. Hanna saa kohdata lähes päivittäin haasteellisia tilanteita. En valehtele lapselle, että tipan laittaminen ei tunnu pahalta. Tippa kirvelee ja tuntuu ikävältä. Mutta kerron myös sen, että lapsi kestää hienosti tipan laittamisen. Lastenhoitoyksikössä annamme aikaa lapselle. Minun tehtäväni on voimaannuttaa lasta, olla hänen tukenaan. Kaikkein haasteellisimpia tilanteita Hannalle ovat olleet tilanteet, joissa on käynyt ilmi, että lapsella on vakava sairaus, kuten esimerkiksi Retinoblastooma, joka on silmän verkkokalvon syöpä. Suurin osa lapsista on kuitenkin perusterveitä, joilla on jokin näkemistä haittaava ongelma. Jokaiselle lapselle ja tämän vanhemmalle sairaalassa käynti on usein jännittävä ja ainutkertainen tapahtuma. Vaikka lapsia tulee toisinaan kuin liukuhihnalta haluan suhtautua jokaiseen omana yksilönään, olla aidosti läsnä. Hyvän kontaktin saaminen palkitsee. Kaikkein paras kiitos on se, kun lapsi tutkimuksen päätteeksi halaa ja vilkuttaa iloisesti poislähtiessään. Erika Vilkman, 18, elää jännittäviä aikoja. Hän on juuri muuttanut saman katon alle poikaystävänsä kanssa. Oma koti tuntuu maailman ihanimmalta paikalta. Elämä on muutenkin reilassa, koska hän valmistumassa ammattiin, jossa on hyvät työnäkymät. Avoimia työpaikkoja ja sijaisuuksia lähihoitajille näyttää olevan tarjolla kiitettävästi. Toivon pääseväni töihin päiväkotiin, koska suoritin erikoistumisjakson lasten ja nuorten hoidosta. Työharjoittelujaksot Erika suoritti alakoulussa sekä päiväkodissa. Työharjoittelupaikoissa minut otettiin hyvin vastaan. Sain näiltä jaksoilta kiitettävät arviot. Paras palaute oli se, kun minua pyydettiin kesällä sijaiseksi päiväkotiin. Tuntuu tosi hyvältä, että minuun luotetaan. Erika katseli päiväkodissa kaikkea toimintaa myös kriittisin silmin. Tuntui todella pahalta, kun eräälle vammaiselle lapselle huudettiin, kun tämä ei totellut. Otin asian puheeksi oman opettajani sekä työssäoppimisohjaajan kanssa. Molemmat olivat kanssani samaa mieltä siinä, että tällainen lapsi tarvitsee ennen kaikkea syliä ja turvaa, eikä kovia käskyjä. Sain kuulla lapselle huutaneelta työntekijältä, että tämä oli väsynyt. Mutta silti, oli tilanne mikä tahansa, niin lapselle ei saa huutaa. Päiväkodissa tekemänsä työharjoittelujakson parhaaksi anniksi Erika kokee lapsilta saamansa palautteen. He ottivat minut tosi hyvin vastaan, ehkä siksikin, koska omasta lapsuudestani ei ole niin kovin pitkä aika. 7

8 Teksti xxxx Ksylitolin jako sujuu hyvin Ksylitolipastillien jako päiväkodeissa ja siihen liittyvät hankaluudet nousevat ajoittain keskusteluun. Uuden kyselytutkimuksen mukaan pastillien jakamista ei kuitenkaan pidetä vaivalloisena. Ylivieskan seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan päiväkotien henkilökunta suhtautuu erittäin myönteisesti ja innokkaasti ksylitolipastillien jakamiseen. Kyselytutkimuksessa asiaa tiedusteltiin niiltä, jotka käytännössä pastillisirkusta päiväkodeissa pyörittävät. Ksylitolipastillien jakamista ei koeta ylimääräiseksi vaivaksi. Päinvastoin, päiväkotien hoitajien asenteet päiväkodissa tehtävää suun terveyden edistämistä kohtaan olivat tutkimuksen mukaan erittäin positiivisia. Pastillien jakamisen ei koettu vievän liikaa aikaa tai olevan hankalaa ja niiden jakamista haluttiin jatkaa myös tulevaisuudessa. Sekä päiväkodin henkilökunta että lasten vanhemmat ovat suhtautuneet ksylitolin jakamiseen myönteisesti. Asialla on sekä kasvatuksellinen että terveydellinen näkökulma, tiivistää Varhaiskasvatuspalveluiden palvelupäällikkö Sari Suhonen Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta. Tutkimuksessa kaikki vastaajat kokivat lasten suunterveyden edistämisen tärkeäksi. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että on tärkeää pyrkiä vähentämään lasten sokeripitoisten välipalojen ja juomien saantia ruokailuiden välillä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Peruspalvelukuntayhtymä Kallion (PPKY Kallio vastaa terveyspalveluista Ylivieskassa, Nivalassa, Alavieskassa ja Sievissä) kaikissa kunnallisissa päiväkodeissa toukokuussa Kyselyssä kartoitettiin lastenhoitohenkilökunnan käsityksiä ja mielipiteitä suunterveydestä sekä ksylitolipastillien jakamisesta päiväkodissa. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, ja lomake täytettiin nimettömänä. Kyselyyn vastasi 95 prosenttia (142/150) lastenhoitoon osallistuvasta henkilökunnasta. Käytännöt vaihtelevat kunnittain Ylivieskan seudun esimerkki osoittaa, että kun suun terveydenhuollon ja päivähoidon välinen yhteistyö onnistuu, ksylitolipastillien jakaminen päiväkodeissa voi sujua ongelmitta, sanoo hammaslääketieteen tohtori Marja-Liisa Laitala Oulun yliopistosta. Säännöllisellä ksylitolin käytöllä päivähoidossa on osoitettu olevan lasten hammasterveyttä edistävä vaikutus ja Suomessa useissa päiväkodeissa on jaettu ksylitolipastilleja tai -purukumia. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi lokakuussa 2013 suosituksen, jonka mukaan lapsille tulisi jakaa maksuton ksylitoliannos (1 2 pastillia / purukumia) päivähoidossa ruokailun jälkeen. Osa kunnista ja kaupungeista kustantaa jaettavat ksylitolit, kun taas joillakin paikkakunnilla vanhemmat ostavat itse lapsilleen päivähoidossa jaettavat ksylitolipastillit tai -purukumit. Helsingissä ksylitolipastillien jakaminen alle esikouluikäisille lopetettiin vuoden 2013 alussa käytännön ongelmien vuoksi, mutta myöhemmin samana vuonna jakaminen päätettiin aloittaa uudelleen. Nykyisin pastillit kustantaa Helsingin kaupunki. Myös Ylivieskan alueella lapsille jaetaan kaksi ksylitolipastillia lounaan jälkeen, ja PPKY Kallio maksaa kulut. 8

9 SLaL toimii Innostuneet osaajat toimivat paikallisesti Pajunpunontaa ja glögiä Uudenmaan Lastenhoitoalanyhdistys (ULHY) vietti pikkujoulua 7. marraskuuta 2014 Koiramäen Pajutallilla, Tuusulantien kupeessa. Saimme upean kurssin pajunpujonnasta ja hienot, omin käsin taiteillut pajukoristeet kotiin viemisiksi. Lopuksi istuimme ja nautimme tietenkin glögiä ja piparkakkuja. Kiitos kaikille osallistuneille iloisesta ja tuotteliaasta illasta! Hallitus Kuusenkaatajaiset Keski-Suomen lastenhoitajat kävivät virkistäytymässä Peurungan kylpylässä yhdistyksen Kuusenkaatajaisissa tammikuussa. Uimassa, keilailemassa ja ruokailemassa oli mukana kaksikymmentä lastenhoitajaa Jämsä-Petäjävesi-Jyväskylän alueelta. Vinkkejä musiikkihetkiin Kahtena lokakuisena keskiviikkoiltana kokoontui Sammon päiväkodin saliin Tampereelle innokas joukko Pohjois-Hämeen Lastenhoitoalan yhdistyksen jäseniä. Iltojen kouluttajana oli musiikkiterapeutti Elina Kaari. Ensimmäisenä iltana valmistimme rummut kahdesta savikukkaruukusta. Rumpukalvot teimme kymmenkertaisesta voipaperista liisteröimällä. Kieli keskellä suuta väkersimme malletit grillitikuista, sähköteipistä ja villalangasta. Toisena iltana musisoimme rummuillamme ja saimme mukavan yksinkertaisia vinkkejä päiväkodin musiikkihetkiin. Kurssilaiset toivoivat jatkoa ensi keväälle! Terveisin mukana ollut Leena Lehtiniemi 9

10 Teksti ja kuvat Päivi Tolonen Opintopäivät motivoivat Opintopäivistä saa uusia ideoita ja motivaatiota työntekoon. Osassa työpaikkoja opintopäiville osallistumista on tiukennettu. Lastenklinikalla työskentelevät Margit Pasola ja Mervi Toppinen ylistivät SLaL:n opintopäivien luentoa Ensitieto vammaisen lapsen vanhemmille erinomaiseksi. Toppisen mielestä Kaija Hännisen tärkein viesti oli, että sairaalan henkilökunnan tulisi ymmärtää ja arvostaa sitä, millaisena vanhemmat näkevät vammaisen lapsensa. Jo hänen ensimmäinen lauseensa pysäytti: Lapsi itsessään on tärkein, eikä suinkaan diagnoosi vammasta. Vanhemmille hän on aina heidän oma lapsensa, yhtä rakas kuin muiden vanhempien terveet lapset. Itse olen esimerkiksi hoitanut Parasta on, kun huomaa, että noinhan minä olen tehnytkin! paljon lapsia, joilla on esimerkiksi Downin syndrooma ja nähnyt, kuinka kaikki lapset ovat ihania pienokaisia, oli heillä vamma tai ei. Toppinen muistelee tilannetta, jossa lapsi oli vakavasti sairas. Huomasin, ettei äiti enää jaksanut ajatella muuta kuin sairautta, koska tilanne oli hänelle hy- 10

11 vin raskas. Kun tein lapselle joitakin toimenpiteitä ja hoidin häntä äidin vieressä, aloin kertoa ääneen havaintojani: Voi kuinka sinä jokeltelet kivasti! Nyt tuli kaunis hymy. Ai sinä tykkäät tuosta lelusta! Pikku hiljaa äitikin oppi huomioimaan tällaisia asioita ja alkoi ottaa eri tavalla kontaktia lapseen. Helppo osallistua Kun Margit Pasola on kohdannut työssään vammaisia lapsia, hän on pohtinut, miten haluaisi omaa lastaan kohdeltavan samassa tilanteessa. Olen miettinyt, kuinka kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Miten tärkeää on olla joka tilanteessa ihminen ihmiselle. Naiset olivat kuunnelleet myös aamun ensimmäisen luennon Positiivisen kasvatuksen keinoja lastenhoitajan työhön. Se ei koskettanut samalla tavalla lastenklinikkalaisia kuin Hännisen luento. Siellä puhuttiin muun muassa vanhempien tukemisesta erilaisissa ongelmissa. Meillä sairaalassa on onneksi käytettävissä sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja, jotka osaavat tukea parhaiten vanhempia. Jos vanhempi tarvitsee tukea kotiin, sosiaalityöntekijä hoitaa meillä yleensä asian. Naiset kiittelevät työnantajaansa siitä, että pääsevät mutkattomasti opintopäiville. Ensin teemme osastonhoitajalle anomuksen, ja hän yleensä puoltaa sitä. Sitten se menee ylihoitajan päätettäväksi, Toppinen kertoo. Joskus toki vuorotellaan, mutta meitä lastenhoitajia alkaa olla sairaaloissa enää niin vähän, että sekin varmaan helpottaa koulutuksiin pääsemistä, Pasola lisää. Ahaa-elämyksiä Sairaaloissa ja päiväkodeissa työskentelevien lastenhoitajien näkökulmat ja koulutustarpeet vaihtelevat. Päiväkahvejaan nauttivat porvoolaispäiväkotien työntekijät Seija Laine, Jaana Etholen ja Siv Boström nimittäin kokivat positiivista kasvatusta käsittelevän luennon tärkeäksi. Kun näin opintopäivien ohjelmassa tämän Tuula Seppäsen luennon, ajattelin heti että tuota haluan päästä kuuntelemaan, sanoo Etholen. Omassa takaraivossa herää sellaisia ahaa-elämyksiä, että tuotakin voisi kokeilla, Laine pohtii. KkjfdskjdskdMaximodipsum faceprae explia siminisim si sita veri dundebi tempos culpa dolumet, sim que eos dolupta tiorem Vanha tarttee välillä asioiden päivitystä. Ja parasta on, kun huomaa, että noinhan minä olen tehnytkin! Se antaa taas uutta motivaatiota omaan työhön, Etholen myhäilee. Siv Boström kiittelee opintopäivien raikastavan ajatuksia. Minulle tulee pian 40 vuotta täyteen lastenhoitajan työssä. Ajat ja lapset ovat muuttuneet sinä aikana paljon, joten vanha tarttee välillä asioiden päivitystä, hän naurahtaa. Tatu Hirvosen luento Riskin rooli kasvatuksessa teki naisten mukaan tehtävänsä: he alkoivat pohtia omaa suhtautumistaan lasten rajumpiin leikkeihin. Kun meidän Omenatarhan päiväkotiin tuli uudet verkkokeinut, niin menin itse kokeilemaan niitä ja pyysin lapsia antamaan vauhtia. Vauhdit tuntuivat minusta lujilta, vaikka eivät sitä lasten näkökulmasta varmasti edes olleet. Sitten pyysinkin, että lopettakaa jo, Laine naurahtaa. Sitä ei aina ymmärrä, miten lapset ovat tottuneita vauhtiin, Boström sanoo. Toki lapset ovat nykyisin myös levottomampiakin kuin ennen, Laine pohtii. Totta, ja liikunta auttaa purkamaan energiaa, Jaana Etholen jatkaa. Opintopäiville ei päiväkodista ole enää niin helppoa päästä kuin aiemmin. Meillä pitää perustella kirjallisesti, miksi tarvitsen tätä koulutusta. Kuulin myös muiden kaupunkien lastenhoitajilta, että joissakin kaupungeissa perustellaan opintopäiville pääsyn rajoituksia sillä, että kaupungilla on omia koulutuksia, Etholen lisää. 11

12 Teksti Päivi Susanna Tolonen Saano, proviisori, FaT Kuva Eila Seppälä-Vessari Lääkehoito tutuksi pitkäaikaissairas lapsi päivähoidossa Lapsen lääkehoidon toteutus onnistuu päivähoidossa turvallisesti, kun henkilökunnalla on riittävästi tietoa lääkehoidon toteuttamisesta ja yhteisistä toimintatavoista on sovittu lapsen vanhempien ja työtovereiden kesken. 12

13 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu terveiden lasten lisäksi joukko pitkäaikaissairaita tai vammaisia lapsia, jotka tarvitsevat hoitopäivän aikana lääkehoitoa. Lääkehoito pyritään toteuttamaan pääasiassa lapsen ollessa kotona tai terveydenhuollon yksikössä. Silti on monia tilanteita, joissa lapsi tarvitsee lääkettä myös hoitopäivän aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi allerginen reaktio, epilepsiakohtaus ja diabeteksen hoito. Tällöin lapsen tulee saada tarvitsemansa lääkehoito. Edellytykset lääkehoidon toteuttamiselle Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (STM 2005:32) tavoitteena on yhtenäistää lääkehoidon periaatteita, selventää vastuita ja määritellä vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä. Opasta päivitetään parhaillaan, ja uudistettu versio ilmestyy v Myös sen tavoitteena on lääkehoidon turvallisuuden varmistaminen kaikissa yksiköissä, joissa lääkehoitoa toteutetaan mukaan lukien lääkehoidon toteutuksen kannalta epätyypilliset alueet, kuten päivähoito, opetusja nuorisotoimi. Lääkehoidon toteuttaminen terveydenhuoltopalvelujen ulkopuolella ei kuitenkaan aina ole ongelmatonta. Lapsen tarve saada lääkitystä voi tulla nopeasti, kukaan paikalla olleista ei ehkä osaa antaa lääkettä, tai yhteisistä toimintatavoista ei ole sovittu. Jotkin lääkehoidot voivat olla pelottavia, kuten adrenaliinin pistäminen lihakseen voimakkaan allergisen reaktion yhteydessä. Tällainen lääkehoito on kuitenkin lapselle elintärkeä. Ennen kuin lääkehoitoa tarvitseva lapsi aloittaa päivähoidossa, johdon on huolehdittava, että hoidosta on sovittu yhdessä vanhempien ja päivähoidon henkilöstön kanssa, ja että henkilökunta on saanut riittävän perehdytyksen ja lisäkoulutuksen lapsen lääkehoitoon. Henkilöstön tulee lisäksi ymmärtää lääkehoidon merkitys osana hoidon kokonaisuutta. Tietoa työn tueksi Miten saada lapsen lääkehoito onnistumaan niin, ettei se tuota stressiä henkilökunnalle? Tiedon tai yhteisten toimintatapojen puute voi johtaa epävarmuuteen tai pelkoon. Lapsen vanhemmille ja lapselle voi olla ahdistavaa, jos he eivät ole varmoja hoituuko lääkehoito turvallisesti hoitopäivän aikana. Siksi on tärkeää, että henkilökunta saa riittävästi kohdennettua tietoa niistä lääkehoidon tilanteista, joita he saattavat työpäivänsä aikana kohdata. Kuopion yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ovat tehneet yhteistyötä kahdeksan vuotta lääkehoidon osaamisen varmistamisen eteen. Työn tuloksena on syntynyt Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) -verkkokoulutus, joka koostuu kahdeksasta erillisestä koulutuksesta. Lisäksi useita osia on tekeillä. Vaikka suurin osa koulutuksista on suunnattu terveydenhuollon ammattihenkilöille, on valmiina myös kaksi lääkehoitoon kouluttamattomille tarkoitettua kurssia. Toinen niistä on vanginvartijoille kohdennettu koulutus, joka on testattavana. LOVe-kurssien käyttäjiä on laajasti ympäri valtakuntaa, muun muassa 15 sairaanhoitopiiriä, noin 20 kuntaa ja lähes saman verran yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia. Keväällä 2014 aloitettiin Itä-Suomen yliopistossa vuoden kestävä projekti, jonka tarkoituksena on luoda verkkokoulutusmateriaali päiväkotien ja koulujen henkilöstön lääkehoidon osaamisen tueksi. Parhaillaan ryhmä proviisoreiksi opiskelevia farmaseutteja rakentaa kurssia yhteistyössä paikallisen opetustoimen kanssa. Työn ohjaajina toimivat dosentti Kirsi Vainio ja proviisori, tutkija Piia Siitonen Itä-Suomen yliopistosta sekä farmasian tohtori Susanna Saano Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Kurssin sisällössä otetaan huomioon lasten kanssa työskentelevien ja lääkehoitoa tarvitsevien lasten vanhempien tarpeet sekä päivitetyn STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaan vaatimukset. Materiaali tukee myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkekasvatussivujen käyttöä ( Kurssi pilotoidaan, ja sen on tarkoitus olla käyttövalmis syksyllä Lääkehoitosuunnitelma toteutuksen perustaksi Kaikkien lääkehoitoa toteuttavien yksikoiden tulee tehdä lääkehoitosuunnitelma, jossa linjataan kyseisen yksikön vastuut, velvollisuudet ja käytännöt. Suomen lastenhoitoalan liitto ry. on yhdessä Tehyn kanssa tehnyt mallin päivähoidon ja varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmasta. Malli auttaa yksiköitä tekemään oman toimipaikan tarpeiden ja tilanteiden mukaisen lääkehoitosuunnitelman lapsen turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Malli löytyy Suomen lastenhoitoalan liiton verkkosivuilta ( Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten turvallisen lääkehoidon toteuttaminen edellyttää päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) mukaisesti riittäviä henkilöstöresursseja. Lisäksi tarvitaan riittävää lääkehoidon osaamista ja yhdessä sovittuja toimintatapoja. Toivottavasti päiväkotien ja koulujen käyttöön tulossa oleva LOVe-kurssi osaltaan edistää turvallisen lääkehoidon toteutumista päivähoidossa ja henkilöstön jaksamista tärkeässä työssä. 13

14 Teksti Päivi Tolonen Kuva Rodeo Sairaus koskettaa koko perhettä Sairaan lapsen perheen tukeminen on aina tapauskohtaista. Olennaista on, että työntekijä kohtaa perheen kumppanina, ei tietäjänä. Kun päiväkodin tai sairaalan lastenhoitaja kohtaa ensimmäisen kerran sairaan lapsen perheen, on olennaista, että hän on valmistautunut tilanteeseen. Kannattaa muistaa, että perheellä on poikkeava hätä, ja siksi perheenjäsenten reaktiot ja ilmikäyttäytyminen ovat todennäköisesti erilaisia kuin normaalisti. Kun pitää mielessä, että on luonnollista reagoida epänormaaliin tilanteeseen, se on hyvä lähtökohta tapaamiseen, neuvoo osastonhoitaja, psykoterapeutti VET Jaakko Maijala. Kun yksi perheenjäsenistä sairastuu, se on toki ensisijaisesti hänelle merkittävä kokemus. Silti se on kuin kiven heittäisi veteen, ja siitä syntyy renkaita. Samalla tavoin sairaus heijastuu muihin perheenjäseniin. Aluksi voi työntekijästä tuntua siltä, että pitäisi tehdä ja selittää hirveästi. Rauhallinen ensikontakti on kuitenkin tärkeä. Usein pelkkä kuunteleminen riittää. Että osoittaa olevansa perheen tukena. Muutenkin pitäisi tarkkailla itseään, ettei tee asioita liikaa vanhempien puolesta, vaan kunnioittaa heidän vanhemmuuttaan. Lastenhoitajan rooli tärkeä Lapsi tarvitsee erityisesti sairaana pysyvyyden ja jatkuvuuden tunteita siitä, että elämä jatkuu sairaudesta huolimatta normaalisti. Työntekijälle voi olla haasteellista asettaa rajoja sairaalle lapselle, mutta lapsi tarvitsee rakkautta ja turvallisia rajoja. Kaikki reaktiot eivät johdu aina sairaudesta. Murrosikäinen paiskoo ovia, oli perheessä sairautta tai ei. Jos reaktiot kuuluvat normaalin kehitykseen, siihen tulisi puuttua eri tavoin. Perhe elää sairaudesta huolimatta myös normaalia elämäntilannettaan. Olisi hyvä huomioida perheen muu avun tarve, kuten kotiapu ja ohjata perhe tarvittaessa palveluiden äärelle. Oikean tiedon antaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tiedon tulee olla riittävää ja tarkoituksenomaista. Moniammatillisen yhteistyön piirissä pitää olla selvillä, kuka antaa mitäkin tietoa sairaudesta ja perheen kokonaistilanteesta. Useiden tutkimusten mukaan lastenhoitajan rooli on sairaalassa erittäin tärkeä. Vaikka lastenhoitajasta saattaisi tuntua siltä, että hänen sairaanhoidollinen panoksensa olisi vähäinen, vanhemmat kokevat lapsen aktiivisen huolenpidon ja hyvän perushoidon merkittäväksi asiaksi. Lastenhoitajalla on usein myös enemmän aikaa kohdata perhe, joten hän voi antaa psyykkistä tukea perheelle. Perhettä rauhoittaa tieto, että lapsi saa hyvää hoitoa eikä esimerkiksi joudu odottamaan pitkään toimenpiteitä. Pidä yllä uskoa ja toivoa! Kaikessa vuorovaikutuksessa on olennaista, että työntekijä kohtaa perheen kumppanina, ei tietäjänä. Toiminnan pitää lähteä yksittäisestä perheen tilanteesta, huolimatta mielessä olevista ennakkokaavoista. Vaikka muistan, että tein Virtasen perheen kanssa näin, Lahtisen kanssa en voi toimia samalla tavoin. 14

15 Vaikeissa tilanteissa on tärkeää pitää yllä uskoa ja toivoa, sillä se auttaa toipumisessa. 15

16 Kyetäkseen toimimaan tilanteenmukaisesti ja joustavasti, on työntekijän sopeuduttava ei-tietämisen tilaan. Hänen ei edes ole tarkoituksen mukaista tietää etukäteen, miten pitäisi toimia. Sen sijaan hänen olisi hyvä pohtia yhdessä perheen kanssa, mitä on tapahtumassa ja sitten mitä pitäisi tehdä. Somaattisella puolella on tiedettävä heti mitä tekee, esimerkiksi haavaa puhdistettaessa. Psyykkisellä puolella se ei toimi. Olennaista ei ole se mitä vaan miten sanoo. Levollinen kehonasento ja rauhalliset äänenpainot toimivat hyvin, koska ihmiset lukevat henkilökunnan kehonkieltä erityisesti hankalissa tilanteissa. Vanhempien tunnelma tulee vastaanottaa, mutta ei mennä liikaa mukaan siihen. On hyvä viestittää: olen kuullut, mitä sanoit. Viralliseen ammattirooliin asettuminen on perhettä kunnioittavaa. Virtasten kanssa ei voi toimia samalla tavalla kuin Lahtisten. Siten pystyy säätelemään etäisyyttä asiakkaaseen, ja se suojelee työntekijää hänen omaa tunnekuormaansa vastaan Jossakin tilanteissa taas on tarkoituksen mukaista näyttää enemmän tunteita. Ottaa asiakasta hartiasta kiinni tai vaikka halata häntä. Kannattaa kuunnella omaa itseään näissä tilanteissa, mutta ammattiroolinsa säilyttäen, Maijala neuvoo. Perheiden kanssa työskentelevän henkilön tulisi pitää vaikeissa tilanteissa yllä uskoa ja toivoa, sillä se auttaa toipumisessa. Parantuminen on elämänmuutos Perheen muutkin lapset saattavat olla levottomia, kun sisarus on sairastunut. Sisarukset reagoivat usein lapsen sairauteen myös siksi, että perheessä eletään paljon sairastuneen lapsen ehdoilla. Kannattaa selvittää, mitä perhe on kokeillut ongelmatilanteissa. Jos vanhempi on jo kehottanut lasta katselemaan lempivideoitaan, mutta sisarus ei rauhoitu tai jos hän tulee kiukkuisena isovanhempien luota hoidosta, tietää vanhempi, etteivät ne keinot toimi. Sisarusten pitäisi saada osallistua sairaan lapsen hoitamiseen. Toki ei ole tarkoitus, että isosisko olisi sairaan pikkusisaren pääasiallinen hoitaja, mutta se ei saisi olla kielletty alue. Jos hän saa osallistua omalla panoksellaan hoitoon, se opettaa lapselle empatian kykyjä. Maijalan mukaan usein jää vähemmälle huomiolle, millaiseksi perheen tilanne muuttuu, kun sairaus on ohi. Se on yhtä suuri elämänmuutos kuin sairastuminen. Perinteisesti ajatellaan niin, että toipumisen jälkeen kaikki on hyvin, mutta senkin jälkeen voi ilmetä normaalista poikkeavia reaktioita, kun koko perhesysteemi hakee taas uutta elämisen paikkaansa. Harrastukset ja muu kotielämä muuttuvat. Olen huomannut näitä reaktioita erityisesti työskennellessäni leukemialasten ja heidän perheidensä kanssa. Hoidot ovat sen verran pitkiä ja raskaita, että kun ne loppuvat, perheen rytmi muuttuu totaalisesti. Älä pelkää rankkoja leikkejä Perheen sisäiseen kommunikointiin vaikuttaa myös se, että perhemuodot tänä päivänä hyvin moninaisia. Lasten ja aikuisten perhekäsitys voi poiketa toisistaan uusioperheissä. Isä voi olla uudessa avioliitossa, ja lapsi asuu hänen kanssaan. Äidillä taas on lapsi uuden aviopuolison kanssa. Vanhemmat saattavat ihmetellä, miksi yhteinen lapsi reagoi voimakkaasti puolisisarensa sairauteen, vaikka tämä ei edes asu samassa taloudessa, Maijala kuvailee. Perheenjäsenten erilaiset sisäiset mielikuvat sairaudesta ja sen vaiheesta voivat poiketa suuresti toisistaan. Voi olla tilanne, jossa diabetesta sairastava nuori elää sairauden kieltämisen vaihetta. Äiti taas on sairauden asettaman haasteen vaiheessa, eli hän etsii tapoja selviytyä sairauden kanssa. Isä sen sijaan on luovuttamisen vaiheessa, ja hän kokee, että nyt on seinä vastassa. Sitten kun nämä kolme käyvät keskustelua lounaspöydässä ja mukana on vielä pari nuorempaa sisarusta imemässä kaikilta vaikutteita, voi tilanne olla aika haastava. Tässä vaiheessa työntekijä voi olla tärkeässä asemassa. Hän voi ottaa selville haastattelemalla ja havainnoimalla, kuinka perheenjäsenet kommunikoivat keskenään ja tulkitsevat toisiaan. Sitten hän voi tukea avointa ja hyvää vuorovaikutusta. Perheen tulee myös miettiä, mitä sairaudesta kerrotaan perheen ulkopuolisille henkilöille ja kenen tehtävä se on. Kerrotaanko sairaudesta esimerkiksi lapsen koulutovereille, ja tekeekö sen opettaja vai vanhempi. Saavatko kaverit tulla kylään ja miten sairaudesta yleensä puhutaan. Lasten rankkoja katastrofileikkejä ei pidä pelätä, kun sairaus on läsnä perheessä. Hetkelliset pettymyksen, tuskan ja hädän tunteet eivät ole vaarallisia lapselle, jos ne eivät ole jatkuvia. Hän oppii sietämään niitä paremmin käsitellessään leikin avulla tunteitaan. Jos hirveltä on koko ajan pää poikki tai nukelta katkaistaan käsi, se ei haittaa. 16

17 Jukka Maarianvaara Edunvalvontajohtaja, Tehy ry Sote-uudistus ja varhaiskasvatuksen edunvalvonta Sote-järjestämislaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Mikäli se tulee hyväksytyksi ja voimaan suunnitellussa aikataulussa, aloittavat uudet sote-alueet toimintansa vuoden 2015 aikana. Sote-palveluiden tuotantokuntayhtymät (tai joissakin tapauksissa vastuukunnat) puolestaan rakennetaan viimeistään vuoden 2016 aikana, ja niiden pitäisi aloittaa toimintansa Sotejärjestämislakia koskevan hallituksen esityksen mukaan tuotantoalueita tulisi yhteensä 19 eli ne noudattaisivat pitkälti nykyistä sairaanhoitopiirijakoa. Sote-uudistus merkitsee historiallisen suurta rakenneuudistusta, jolla pyritään yhdistämään nykyistä tehokkaammin sosiaali- ja terveyspalvelut ja toisaalta perus- ja erityistason palvelut. Puhutaan palvelujen vertikaalisesta ja sosiaalisesta integraatiosta. Uudistuksen tavoitteena on saada aikaan saumattomampia hoitoketjuja ja vahvistaa lähipalveluja. Sote-uudistus tarkoittaa tehyläisten kannalta ennen kaikkea sitä, että valtaosalla työnantaja vaihtuu. Varhaiskasvatus on kuitenkin siirretty sivistystoimen alaisuuteen, ja näin ollen se jää sotetuotantoalueiden ulkopuolelle. Huolena onkin se, miten lasten ja perheiden palvelut järjestetään siten, että yhteys sosiaali- ja terveyspalvelujen ja varhaiskasvatuksen välillä ei katkea. Sote-järjestämislaissa asetetaan kunnille, sotealueille ja tuottajakuntayhtymille velvollisuus edistää toiminnassaan suunnitelmallisesti kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä tässäkin varhaiskasvatuksella on olennainen rooli. Tehyn haasteena on varhaiskasvatuksen tehyläisten edunvalvonnasta huolehtiminen tässä uudessa tilanteessa. Kun peruskuntien tehyläisistä suuri osa siirtyy uusien sote-tuottajakuntayhtymien palvelukseen, meidän on mietittävä uudelleen luottamusmies- ja ammattiosastorakenteitamme, Sote-uudistus merkitsee historiallisen suurta rakenneuudistusta. jotta varhaiskasvatuksen paikallinen edunvalvonta voidaan jatkossakin hoitaa tehokkaasti. Näemme tämän muutoksen myös mahdollisuutena. Peruskunnissa varhaiskasvatus ei jää enää muiden toimintojen ja ammattiryhmien varjoon, jolloin voimme panostaa varhaiskasvatuksen tehyläisten edunvalvontaan uudella tavalla niin paikallisesti kuin keskustasollakin. Tehyllä ja sen yhteistyöjäsenjärjestöllä SLaL:lla on valtavasti tietotaitoa varhaiskasvatuksen asioissa olimme muun muassa mukana varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamista pohtineessa työryhmässä ja jatkossa voimme saada osaamisemme tehokkaammin käyttöön. Tehyssä ammatillinen ja työmarkkinaedunvalvonta muodostavat kaikkien tehyläisten ammattiryhmien osalta vahvan kokonaisuuden. Tehy edustaa suurta osaa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä lähi- ja lastenhoitajista, ja tuloksellisella edunvalvonnalla voimme edelleen vahvistaa tätä rooliamme. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät luottamusmiehemme ovat ammattitaitoisia ja asiantuntevia. Näillä vahvuuksilla voimme jatkossakin parantaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien jäsentemme palkka-, työaika- ja muita työsuhteen ehtoja. Tehylle jokainen jäsen on tärkeä. 17

18 Teksti ja kuvat Päivi Tolonen Äitien ja lasten tukena vankilassa Aija Norokallio vaihtoi työpaikkansa päiväkodista vankilan perheosastolle, jossa hän auttaa äitejä arjen askareissa. Puiden reunustama kuja johtaa luonnonkauniille paikalle, jossa on siellä täällä muutama rivitalo. Olemme saapuneet perhetyöntekijä Aija Norokallion työpaikalle, Vanajan naisten avovankilan perheosastolle. Vankilasta ei viesti muu kuin päivystys, jossa vierailijan tulee kirjata puumerkkinsä siellä työskentelevän virkapukuisen vartijan edessä. Norokallio on työskennellyt vankilan perheosastolla lähes viisi vuotta. Kun luin Hämeen Sanomista jutun, että tänne perustetaan perheosasto, johon tarvitaan 7 lastenhoitajaa töihin, sanoin miehelleni, että tuossa on tuleva työpaikkani. Norokallio aloitti perhetyönohjaajana, mutta koulutusvaatimukset muuttuivat ja titteli muuttui perhetyöntekijäksi. Hänen työnantajansa ei ole vankila, vaan Kanta-Hämeen perhetyö ry, joka on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys. Lastenhoitajaksi kouluttautuneella Norokalliolla on takanaan yli 20 vuotta Hämeenlinnan kaupungin päiväkodeissa, viimeksi Jukolan päiväkodissa. Meidän perhetyöntekijöiden tärkein tehtävä on tukea vankilassa olevien äitien ja heidän lastensa välistä vuorovaikutusta ja hyvää arkea. Äideillä on vastuu omasta lapsestaan ja me kunnioitamme heidän vanhemmuuttaan. Lapsia on ollut äitiensä kanssa vankiloissa aina. Aiemmin heitä ei vain dokumentoitu mitenkään. Kun uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 2010, siinä säädettiin että lapsi voi tulla äidin kanssa asumaan vankilan perheosastolle lastensuojelun sijoituksella alle kahden vuoden iässä ja saa asua siellä kolmevuotiaaksi. Sijoittavan kunnan lastensuojelu siis tekee päätöksen, onko se lapsen edun mukaista. Luottamus herää vähitellen Äidit asuvat lasten kanssa soluhuoneistoissa, joissa on yhteinen keittiö. Perhetyöntekijä tukee äitiä arjen käytännöissä. Ohjaamme häntä tarvittaessa ruuan laitossa, 18

19 Ammattina lastenhoitaja pyykinpesussa ja siivouksessa. Tärkeä tehtävä on tukea äitiä pitämään huolta lapsen säännöllisestä päiväjärjestyksestä. Että lapsi ruokailee, nukkuu ja ulkoilee kehityksensä kannalta oikeaan aikaan ja riittävästi. Jokaisella perheellä on oma työntekijäpari, jonka kanssa äiti keskustelee viikoittain perheosastojakson tavoitteiden mukaisesti. Myös isät yritetään saada mukaan keskusteluihin ja lapsen elämään. Lapset puheeksi -koulutus antoi minulle hyvät eväät koko perheen kanssa työskentelyyn ja vahvistamaan vanhemmuutta. Äidin luottamuksen voittaminen kestää aikansa. Osa äideistä on kohdannut huostaanoton edellisen lapsen kohdalla ja heitä saattaa pelottaa, että tehtävämme on vahtia, ovatko he hyviä äitejä. Hieno kokemus onkin, kun näen äidin luottavan minuun ja uskovan siihen, että tarkoitukseni on tukea eikä tuomita. Valokuvausta ja sirkusta Norokallio on tyytyväinen siihen, että hän on saanut olla mukana kehittämässä työnkuvaansa. Kysyin työhaastattelussa, mitä työnkuvaan kuuluu. Esimieheni sanoi, ettei tiedä sitä, koska minun ja muiden työntekijöiden tehtävänä olisi miettiä menetelmät ja työkäytännöt. Vankilan Ilman uskoa huomiseen en voisi työskennellä vankilassa. perheosasto oli perustettaessa ja on edelleenkin ainutlaatuinen Suomessa.Hän on saanut mahdollisuuden osallistua koulutuksiin, joihin on halunnut. Voimauttava valokuva -koulutus on ollut yksi parhaista koulutuksista. Olen kuvannut sillä menetelmällä äitejä. He saavat itse päättää, miten heitä kuvataan ja miten he haluavat tulla nähdyksi. Työväline ei oikeastaan ole valokuvaus, vaan katse ja näkemisentapa. Nämä kuvausretket ovat olleet voimauttavia myös minulle itselleni. Syyskuussa Norokallio kävi vauvasirkusohjaaja -koulutuksen. Muut työntekijät menivät perhetyön koulutukseen, mutta minä pyysin ja pääsin vauvasirkus- koulutukseen. Sain tilata tänne sirkustarvikkeet kurssin jälkeen ja nyt pidän sitä äideille ja lapsille viikottain, hän iloitsee. ICDP:n eli kannustavan vuorovaikutuskoulutuksen kautta hän on oppinut omien sanojensa mukaan valtavasti. Se on enemmän kuin menetelmä, se on tapa tehdä työtä. Korostan äideille vuorovaikutuksen kautta, että olen heidän rinnallaan kulkija ja tukija, enkä hierarkiassa hänen yläpuolellaan. Jaksan uskoa positiivisen vuorovaikutuksen voimaan! En vaihtaisi takaisin Jos äiti perheosastolla ollessaan aloittaa opiskelun tai työllistyy, lapsi menee päivittäin tavalliseen päiväkotiin. Se on yksi juttu, joka viestii siitä, ettemme ole lastenhoitajia. Norokallion toinen työpiste on Hämeenlinnan vankilan suljetulla osastolla. Siellä ollaan työvuorossa yksin, Vanajalla taas on aina useampi työntekijä per vuoro. Lapset saavat lomailla isän ja muiden sukulaisten luona tilanteen mukaan, jos se katsotaan lapsen edun mukaiseksi. Kun äiti saa lomaoikeuden, hän saa lähteä yhdessä lapsen kanssa lomille kolmeksi vuorokaudeksi kahden kuukauden välein. Aija Norokallio ei vaihtaisi työtään hevillä päiväkotiin, niin hyvin hän viihtyy nykyisessä työssään. Päämääräni on, että perheellä olisi mahdollisuus elää vapauteen päästyään rikoksetonta elämää. Ilman uskoa siihen en kykenisi tekemään tätä työtä, hän sanoo hiljaa. Aija Norokallio pitää vauverosirkusta vauvatin kera. 19

20 Lukuiloa Teksti Hannele Karppinen Läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa Satuhieronta Kirjoittaja Sanna Tuovinen WSOY 2014 Satuhieronnassa yhdistyvät kosketus, satujen maailma ja kevyt hieronta. Siinä kädet maalavat ja piirtävät tarinan, sadun tai vaikkapa runon tapahtumia selkään, käsiin, jalkoihin tai pään alueelle. Satuhieronnan elementit ovat tuttuja monille jo lapsuudesta. Esimerkiksi Harakka huttua keittää -lorussa kosketus yhdistyy lorun mielikuviin. WSOY julkaisi loppuvuodesta 2014 Satuhieronta-kirjan, jonka on kirjoittanut Satuhierontavalmennuksen kehittäjä Sanna Tuovinen. Hän on tutkinut, koonnut teoriatietoa ja käytännön kokemuksia yli kymmenen vuoden ajan. Tuovinen kertoo, että satuhieronta on kehittynyt lukuisien vaiheiden kautta vuorovaikutuksessa varhaiskasvattajien ja kasvatustieteilijöiden kanssa. Tuovinen on opiskellut muun muassa taideopintoja, varhaiskasvatusta ja hänellä on hierojan ammattitutkinto sekä erilaisia hierontakoulutuksia. Satuhieronta on lapsilähtöinen ja luova menetelmä, jolla on myönteisiä vaikutuksia niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointiin. Satuhieronnan filosofiaan ovat vaikuttaneet erityisesti Rosen-terapia, Theraplay ja N.L.P. Satuhieronta-menetelmän avulla on saatu hyviä kokemuksia siitä, kuinka lasten itsetuntemus paranee, motoriikka ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Oleellista on se, että satuhieronnan avulla luodaan aitoja yhdessäolon hetkiä, jotka auttavat sekä lasta että aikuista rentoutumaan. Tuovinen on koonnut Satuhieronta-kirjaansa eri ammattilaisten näkemyksiä kosketukseen perustuvan ja lapsilähtöisen satuhierontamenetelmän toteutuksista. Oleellinen osa hänen kirjaansa on se, että siinä ohjataan, kuinka satuhierontaa kannattaa tehdä. Länsimaissa keskitytään usein rationaalisen tiedon opettelemiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenpsykiatri Jukka Mäkelä kirjoittaa Satuhieronnasta: Satuhieronta on helposti opittava ja toteutettava tapa välittää lapselle tärkeitä arvoja: toisen ihmisen ja oman itsen arvostus, ilon merkitys, leikin keskeinen osa ihmisenä olemisessa. Mäkelä toteaa, että lempeä kosketus ja syli rauhoittavat hermostoa ja vähentävät stressiä. Erityisen ansiokasta Satuhieronta-kirjassa on se, että siinä on lukuisia valmiita satuja tai loruja, joihin on kehitetty vinkit, miten satuhierontaa voi toteuttaa vaikkapa oman lapsen tai lapsiryhmän kanssa. Kirja on kauniisti kuvitettu: Kirja ikään kuin hengittää levollista oloa. Siinä on viehättävät piirrokset sekä lämpöä huokuvat valokuvat. Satuhierontaa voisi kuvata, Sanna Tuovisen mukaan, sydämen kieleksi, jonka avulla voimme opetella empatiataitoja, oman itsen ja toisten arvostamista. Raskaudenaikainen alkoholialtistus aiheuttaa ongelmia koko elämän Sikiöaikana äidin runsaalle alkoholinkäytölle altistuvat FAS-lapset pärjäävät aikuisena selvästi ikätovereitaan huonommin. Muun muassa työttömyys ja mielenterveysongelmat ovat heillä tavallista yleisempiä, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 79 keskimäärin 32-vuotiasta sikiön alkoholisyndroomasta (FAS) kärsivää sekä tervettä verrokkia. Tulosten perusteella sikiön alkoholisyndroomasta kärsivät olivat tarvinneet muita todennäköisemmin erityisopetusta ja olivat todennäköisemmin työttömiä. Oireyhtymää potevista peräti 51 prosenttia oli työttömiä, kun verrokeista työttömiä oli 15 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle oireyhtymää potevista oli joutunut kolmannes ja yhtä moni sairasti jotain mielenterveyden häiriötä. Myös alkoholiongelmat ja psyykenlääkitykset olivat heillä yleisempiä kuin verrokeilla. FAS- eli sikiön alkoholisyndrooma aiheutuu äidin runsaasta alkoholinkäytöstä raskauden aikana. Oireyhtymä aiheuttaa erilaisia hermostollisia ongelmia, mm. oppimisen, käytöksen, tarkkaavaisuuden ja muistin häiriöitä. FAS-lapsilla on myös usein oireyhtymään kuuluvia kasvojen rakennepoikkeamia ja muunlaisia rakenteellisia ongelmia. Suomessa syntyy vuosittain noin sata FAS-lasta, mutta huomattavasti useammat altistuvat äidin alkoholinkäytölle ja voivat saada lievempiä oireita. Raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei tiedetä turvallista rajaa. Tämän vuoksi alkoholista olisi hyvä pidättäytyä kokonaan raskauden aikana. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Pediatrics-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim 20

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ VARHAISKASVATUS VASTAUSPROSENTIT Määräaikaan mennessä asiakkaista 48,81 % vastasi kyselyyn Esiopetus20 % Päiväkoti 30% Perhepäivähoito 63%. PERHEIDEN JA PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )

Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT ) Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa Piia Roos (LTO, KT ) www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Kuva: Kristiina Louhi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot