SISÄLLYS. N:o Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1733 Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Laki tuloverolain muuttamisesta Laki yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a ja 10 :n muuttamisesta Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta Laki kehitysalueiden veronhuojennuksista annetun lain 2 :n muuttamisesta Laki leimaverolain 97 b :n muuttamisesta Asetus ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 :n 3 momentissa tarkoitetuista valtioista Asetus valmisteverotusasetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätös paikkakuntien kalleusluokituksesta sotilasvammalain mukaisen huoltoeläkkeen ja täydennyskoron maksamista varten Sosiaali- ja terveysministeriön päätös eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavasta rintama-avustuksesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä N:o 1733 Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68)52 ja 52a, sellaisina kuin ne ovat, 52 muutettuna 14 päivänä heinäkuuta 1989 ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla (661/89 ja 1539/92) ja 52 a mainitussa 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa, sekä lisätään lakiin uusi 52 b 52 g seuraavasti: 52 Jäljempänä 52 a 52 g :ssä olevia säännöksiä sovelletaan kotimaisten osakeyhtiöiden sulautumiseen, jakautumiseen, liiketoiminnan siirtoon ja osakkeiden vaihtoon. Lain 52 a 52 e ja 52 g :ää sovelletaan lisäksi muiden tuloverolain 3 :ssä tarkoitettujen kotimaisten yhteisöjen kuin osakeyhtiöiden sulautumiseen, jakautumiseen ja liiketoiminnan siirtoon. Se, mitä säädetään osakeyhtiöstä, osakkeesta, osakepääomasta ja osakkeenomistajasta, koskee tällöin muuta yhteisöä, yhteisön osuutta, osakepääomaa vastaavaa pääomaa ja yhteisön osakasta tai jäsentä. Sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan lisäksi kotimaisten elinkeinoyhtymien sulautumiseen. Se, mitä säädetään osakeyhtiöstä, osakkeesta ja osakkeenomistajasta, koskee tällöin yhtymää, yhtymäosuutta ja yhtymän osakasta. Lain 52 a 52 g :ssä olevia säännöksiä sovelletaan jäljempänä mainituin rajoituksin myös silloin, kun sulautuminen, jakautuminen, liiketoiminnan siirto tai osakkeiden HE 177/95 VaVM 49/95 EV 172/ A

2 3936 N:o 1733 vaihto koskee kahdessa tai useammassa Euroopan unionin eri jäsenvaltiossa asuvia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, varojen siirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin (90/434/ETY) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettuja yhteisöjä, jotka ovat velvollisia suorittamaan yhteisöveroa. Yhtiön katsotaan asuvan jäsenvaltiossa, jos sen kotipaikka on jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tuossa valtiossa eikä sen katsota Euroopan unionin jäsenvaltion ja kolmannen valtion välisen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan olevan unionin ulkopuolella asuva. 52 a Tämän lain sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan järjestelyihin, joissa yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja joissa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään 10 prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa. 52 b Sulautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa. Sulautuvan yhtiön verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty sulautuvan yhtiön verotuksessa. Yhtiöiden sulautuessa syntynyt voitto ei ole veronalaista tuloa eikä tappio vähennyskelpoinen meno. Vastaanottava yhtiö saa vähentää sen verovuoden verotuksessa, jonka aikana sulautuminen on tapahtunut, sulautumisessa siirtyneen käyttöomaisuuden hankintamenosta ja muista pitkävaikutteisista menoista poistoina enintään määrän, joka vastaa verovuoden enimmäispoistoa vähennettynä sulautuvan yhtiön verotuksessa verovuonna hyväksyttävän poiston määrällä. Sulautumisen yhteydessä siirtyneet varaukset ja siirtyneisiin varoihin kohdistuvat 5 a :ssä tarkoitetut oikaisuerät luetaan veronalaiseksi tuloksi samalla tavalla kuin ne olisi luettu veronalaiseksi tuloksi sulautuvan yhtiön verotuksessa. Sulautuvaa ja vastaanottavaa yhtiötä käsitellään erillisinä verovelvollisina siihen asti, kun sulautuminen on tullut voimaan. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena. 52 c Tämän lain jakautumista koskevia säännöksiä sovelletaan järjestelyihin, joissa osakeyhtiö (jakautuva yhtiö) purkautuu selvitysmenettelyttä siten, että sen varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle (vastaanottavat yhtiöt) jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien saadessa osuuksiensa mukaisessa suhteessa vastikkeena kunkin vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään 10 prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta yhtiön maksettua osakepääomaa. Jakautumisessa noudatetaan, mitä 52 b :ssä säädetään sulautumisesta. Mitä säädetään sulautuvasta yhtiöstä ja sen osakkeenomistajista, sovelletaan jakautuvaan yhtiöön ja sen osakkeenomistajiin, ja mitä säädetään vastaanottavasta yhtiöstä ja sen osakkeenomistajista, sovelletaan vastaanottaviin yhtiöihin ja niiden osakkeenomistajiin. Jakautuvan yhtiön verotuksessa vähennetyt varaukset, jotka kohdistuvat tiettyyn toimintaan, siirtyvät sille vastaanottavalle yhtiölle, jolle siirrettyyn toimintaan varaus kohdistuu. Muut varaukset siirtyvät vastaanottaville yhtiöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhtiön nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhtiöille. Nettovarallisuudella tarkoitetaan yhtiön varallisuusverolain 27 :ssä (1481/94) tarkoitettua nettovarallisuutta jakautumisajankohtana. Vastaanottavan yhtiön osakkeiden hankintamenoksi katsotaan se osa jakautuvan yhti-

3 N:o ön osakkeiden hankintamenosta, joka vastaa vastaanottavalle yhtiölle siirtynyttä osaa jakautuvan yhtiön nettovarallisuudesta. Jos kuitenkin on ilmeistä, että vastaanottaville yhtiöille siirtyvien nettovarallisuuksien suhde olennaisesti poikkeaa näiden yhtiöiden osakkeiden käypien arvojen suhteesta, hankintamenon jakoperusteena käytetään osakkeiden käypien arvojen suhdetta. 52 d Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintansa osaan kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Siirtävän yhtiön verotuksessa luetaan luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa edellyttäen, että siirto on tapahtunut kirjanpidossa poistamatta olevista arvoista. Vastaanottavan yhtiön verotuksessa luetaan siirtyneen omaisuuden vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi vastaava määrä kuin on 2 momentin mukaisesti luettu siirtävän yhtiön veronalaiseksi luovutushinnaksi. Liiketoimintasiirron yhteydessä siirtyneet muut vähennyskelpoiset menot kuin hankintamenot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty siirtävän yhtiön verotuksessa. Siirtyneisiin varoihin kohdistuvat 5 a :ssä tarkoitetut oikaisuerät ja siirtyneeseen toimintaan kohdistuvat varaukset luetaan vastaanottavan yhtiön verotuksessa veronalaiseksi tuloksi samalla tavalla kuin ne olisi luettu tuloksi siirtävän yhtiön verotuksessa. Vastikkeeksi saatujen osakkeiden verotuksessa vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi luetaan siirrettyjen varojen verotuksessa vähentämättä oleva määrä vähennettynä siirtyneiden velkojen ja varausten määrällä. 52 e Mitä 52 b 52 d :ssä säädetään sulautuvan, jakautuvan tai siirtävän yhtiön verotuksesta, sovelletaan myös silloin, kun vastaanottava yhtiö on toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuva yhtiö, jos siirtyvät varat jäävät tosiasiallisesti liittymään vastaanottavan yhtiön Suomeen muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan. Siltä osin kuin varat eivät 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tosiasiassa liity Suomeen muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan tai ne lakkaavat tosiasiassa liittymästä tähän kiinteään toimipaikkaan, varojen todennäköinen luovutushinta luetaan veronalaiseksi tuloksi. Kiinteään toimipaikkaan siirtyneet varaukset luetaan sen verovuoden tuloksi, jona kiinteä toimipaikka lakkaa, jollei muualla laissa toisin säädetä. Jos siirtyvät varat ja velat liittyvät kotimaisen yhteisön toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan, varojen todennäköinen luovutushinta sekä kiinteän toimipaikan tulosta verotuksessa vähennetyt varaukset luetaan siirtävän yhtiön veronalaiseksi tuloksi. Tästä tulosta Suomessa suoritettavasta verosta vähennetään vero, joka samasta tulosta olisi kiinteän toimipaikan sijaintivaltiossa suoritettu ilman 52 :ssä mainitun direktiivin säännöksiä. 52 f Osakevaihdolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeitaan. Vastike saa olla myös rahaa, ei kuitenkaan enempää kuin 10 prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa. Osakevaihtoa ei pidetä verotuksessa luovutuksena. Vaihdossa vastaanotettujen osakkeiden hankintamenona pidetään luovutettujen osakkeiden verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa. Siltä osin kuin vastikkeena saadaan rahaa, vaihtoa pidetään osakkeiden luovutuksena. Jos osakevaihdossa uusia osakkeita saanut henkilö Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan siirtyy asuvaksi muussa valtiossa kuin Suomessa ennen kuin kolme vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtu-

4 3938 N:o 1733 nut, määrä, joka olisi ollut veronalaista tuloa ilman 2 momentin säännöstä, luetaan sen verovuoden tuloksi, jona henkilö siirtyy muualla asuvaksi. 52 g Lain f :ssä olevia säännöksiä ei sovelleta, jos on ilmeistä, että järjestelyjen yksinomaisena tai pääasiallisena tarkoituksena on ollut veron kiertäminen tai verotuksen välttäminen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa niihin sulautumisiin, jakautumisiin, liiketoimintasiirtoihin ja osakevaihtoihin, jotka ovat tapahtuneet 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen. Lakia sovelletaan kuitenkin verovelvollisen vaatiessa jo vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa niihin 52 :n 2 momentissa tarkoitettuihin sulautumisiin, jakautumisiin, liiketoimintasiirtoihin ja osakevaihtoihin, jotka ovat tapahtuneet 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen. Jos hakemus sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon on tehty tuomioistuimelle tai säädetylle muulle viranomaiselle viimeistään 3 päivänä marraskuuta 1995, sulautumiseen sovelletaan verovelvollisen vaatimuksesta 52 a :n sulautumisvastiketta koskevasta säännöksestä ja 52 b :n sulautumisen yhteydessä syntyvän tappion vähentämistä koskevasta säännöksestä poiketen lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen

5 3939 N:o 1734 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 28, 45 :n 2 momentti ja 123, sellaisena kuin niistä on päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1502/93), seuraavasti: 28 Sulautuminen ja jakautuminen Yhteisöjen ja yhtymien sulautuessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain b ja 52 g :ssä säädetään, ja yhteisöjen jakautuessa, mitä mainitun lain 52, 52 c ja 52 g :ssä säädetään. 45 Luovutusvoiton veronalaisuus Luovutuksena ei pidetä osakeyhtiölain (734/78) 5 luvun 1 :ssä mainitun vaihtovelkakirjan vaihtamista yhtiön osakkeisiin eikä siinä mainittuun optiolainaan liittyvän osakkeiden merkintäoikeuden käyttämistä. Tällaista osaketta luovutettaessa omistusaika lasketaan vaihtovelkakirjan tai osakkeiden merkintäoikeuden saannosta. Luovutuksena ei myöskään pidetä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f :n 1 momentissa tarkoitettua osakevaihtoa, jollei mainitun lain 52 g :stä muuta johdu. Lisäksi noudatetaan, mitä 52 f :n 3 momentissa säädetään. 123 Sulautumisen ja jakautumisen vaikutus tappioiden vähentämiseen Yhteisön jakauduttua jakautuvan yhteisön tappiot siirtyvät vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön varallisuusverolain 27 :ssä tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille. Jos jakautuvan yhteisön verotuksessa on useita tulolähteitä, tulolähteen vahvistetut tappiot siirtyvät niille vastaanottaville yhtiöille, joilla on vastaava tulolähde. Yhteisöjen sulauduttua tai yhteisön jakau- HE 177/95 VaVM 49/95 EV 172/95

6 3940 N:o 1734 duttua on vastaanottavalla yhteisöllä oikeus vähentää verotettavasta tulostaan sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tappio 119 ja 120 :ssä säädetyllä tavalla, mikäli vastaanottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet yhdessä ovat tappiovuoden alusta lukien omistaneet yli puolet sulautuneen tai jakautuneen yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus vähentää sulautuneen osuuskunnan tai säästöpankin ne tappiot, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltäneenä verovuotena. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa niihin sulautumisiin, jakautumisiin ja osakevaihtoihin, jotka ovat tapahtuneet 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen. Lakia sovelletaan kuitenkin verovelvollisen vaatiessa jo vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa niihin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 :n 2 momentissa tarkoitettuihin sulautumisiin, jakautumisiin, liiketoimintasiirtoihin ja osakevaihtoihin, jotka ovat tapahtuneet 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen. Jos hakemus sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon on tehty tuomioistuimelle tai säädetylle muulle viranomaiselle viimeistään 3 päivänä marraskuuta 1995, sulautumiseen sovelletaan verovelvollisen vaatimuksesta 52 a :n sulautumisvastiketta koskevasta säännöksestä poiketen lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen

7 3941 N:o 1735 Laki yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a ja 10 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1232/88) 5 a :n 3 momentti ja 10, sellaisina kuin ne ovat, 5 a :n 3 momentti 12 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa (932/93) ja päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1192/89), sekä lisätään lain 5 a :ään, sellaisena kuin se on mainitussa 12 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa, uusi 4 momentti, seuraavasti: 5a Yhteisön jakauduttua jakautuvan yhteisön käyttämättömät hyvitykset siirtyvät vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön varallisuusverolain 27 :ssä (1481/94) tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille. Yhteisöjen sulauduttua tai yhteisön jakauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus vähentää sulautuvan tai jakautuvan yhteisön käyttämättömät hyvitykset, jos vastaanottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien, jonka hyvityksestä on kysymys, omistaneet yli puolet sulautuvan tai jakautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus vähentää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin käyttämättömät hyvitykset, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltävänä verovuonna. 10 Yhteisön jakauduttu jakautuvan yhteisön käyttämättömät veroylijäämät siirtyvät vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön varallisuusverolain 27 :ssä tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille. Yhteisöjen sulauduttua tai yhteisön jakauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus käyttää sulautuvan tai jakautuvan yhteisön käyttämättömät veroylijäämät, jos vastaanottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet HE 177/95 VaVM 49/95 EV 172/95

8 3942 N:o 1735 yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien, jonka ylijäämästä on kysymys, omistaneet yli puolet sulautuvan tai jakautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyttää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin veroylijäämät, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltäneenä verovuonna. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen

9 3943 N:o 1736 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1262/93) 6 seuraavasti: 6 Liiketoimintasiirto Verovelvollisella, joka jatkaa sille elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d :ssä tarkoitetulla tavalla siirrettyä, konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 :ssä tarkoitetun emoyhteisönsä aikaisemmin harjoittamaa liiketoimintaa, on oikeus vähentää sen harjoitettavaksi siirrettyyn toimintaan liittyvän käyttöomaisuuden hankintameno verotuksessa niin kuin se itse olisi tehnyt 2 :ssä tarkoitetun investoinnin. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. Ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin liiketoiminnan siirtoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen HE 177/95 VaVM 49/95 EV 172/ A/180

10 3944 N:o 1737 Laki kehitysalueiden veronhuojennuksista annetun lain 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden veronhuojennuksista 8 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1073/89) 2 :n 2 momentti seuraavasti: 2 Verovelvollisella, joka jatkaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d :ssä tarkoitetulla tavalla siirrettyä, konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 :ssä tarkoitetun emoyhteisönsä aikaisemmin harjoittamaa toimintaa, on oikeus vähentää 1 momentissa tarkoitetun sille siirretyn käyttö-omaisuuden hankintameno verotuksessa niin kuin se itse olisi tehnyt 1 momentissa tarkoitetun investoinnin. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. Ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin liiketoiminnan siirtoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen HE 177/95 VaVM 49/95 EV 172/95

11 3945 N:o 1738 Laki leimaverolain 97 b :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 97 b :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (463/89), seuraavasti: 97 b Jos elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d :ssä tarkoitetuissa tapauksissa siirtyvään toimintaan kuuluva kiinteistö, vuokratontti rakennuksineen tai arvopaperit on luovutettu toimintaa jatkamaan perustetulle yhteisölle, tällä yhteisöllä on oikeus hakemuksesta saada lääninverovirastolta takaisin kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirjasta, kaupungissa olevaa vuokratonttia rakennuksineen koskevasta luovutuskirjasta ja arvopaperien luovutuksesta suorittamansa leimavero. Leimaveroa ei kuitenkaan palauteta enempää kuin se määrä, joka luovutuksesta 16 tai 55 :n mukaan säädetyssä ajassa suoritettuna olisi ollut maksettava. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan niihin liiketoiminnan siirtoihin, jotka tapahtuvat 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen HE 177/95 VaVM 49/95 EV 172/95

12 3946 N:o 1739 Asetus ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 :n 3 momentissa tarkoitetuista valtioista Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Valtiovarainministerin esittelystä säädetään ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1217/94) 2 :n 3 momentin nojalla: 1 Ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 :n 3 momentissa tarkoitetut valtiot ovat: Alankomaat, Australia, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Egypti, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Indonesia, Intia, Islanti, Israel, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kiina, Korean tasavalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Marokko, Norja, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Sambia, Slovenia, Sri Lanka, Tansania, Tanska ja Färsaaret, Thaimaa, Ts ekki, Turkki, Ukraina, Unkari, Uusi-Seelanti, Venäjä, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. Tällä asetuksella kumotaan ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 :n 3 momentissa tarkoitetuista valtioista 29 päivänä joulukuuta 1994 annettu asetus (1488/94). Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen

13 3947 N:o 1740 Asetus valmisteverotusasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Valtiovarainministerin esittelystä muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotusasetuksen (1546/94) 3 :n 2 4 momentti sekä lisätään asetukseen uusi 3 a seuraavasti: 3 Edellä 1 momentissa tarkoitetun verottomuuden edellytyksenä on, että ostaja toimittaa ennen tuotteiden luovuttamista tai lähettämistä valtuutetulle varastonpitäjälle sijaintivaltionsa asianomaisen viranomaisen vahvistaman todistuksen verottomien tuotteiden hankintaan alkuperäisenä. Mikäli ostaja sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa, tuotteiden siirtämiseen sovelletaan lisäksi saateasiakirjan käyttämistä koskevia säännöksiä. Kun valmisteveron alaisia tuotteita tuodaan yhteisön ulkopuolelta valmisteverotuslain 16 :n 7 kohdassa mainittuun tarkoitukseen, menettelystä verottomuuden toteuttamiseksi on voimassa, mitä vastaavien tuotteiden tullittomuudesta säädetään tai määrätään. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan vastaavasti valmisteveron alaisiin tuotteisiin silloin, kun ne luovutetaan Euroopan yhteisöjen toimielimelle Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista annetussa pöytäkirjassa edellytetyllä tavalla. Edellä 2 momentissa tarkoitetun vahvistuksen antaa tällöin kuitenkin Euroopan yhteisöjen asianomainen toimielin. 3a Suomessa sijaitsevan diplomaattisen edustuston, muun samassa asemassa olevan edustuston, lähetetyn konsulin viraston, kansainvälisen järjestön tai niiden henkilökuntaan kuuluvan henkilön pyynnöstä ulkoasiainministeriö vahvistaa, ovatko edellä mainitut oikeutetut verottomaan hankintaan joko Suomessa tai toisessa jäsenvaltiossa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen

14 3948 N:o 1741 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös paikkakuntien kalleusluokituksesta sotilasvammalain mukaisen huoltoeläkkeen ja täydennyskoron maksamista varten Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995 Sosiaali- ja terveysministeriö on 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/48) 14 :n 5 momentin ja 18 :n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, ensiksi mainittu lainkohta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (972/80 ja viimeksi mainittu lainkohta 17 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1225/93), päättänyt: 1 Kunnat jaetaan sotilasvammalain mukaisen huoltoeläkkeen ja täydennyskoron maksamista varten kahteen kalleusluokkaan kuntien yleisestä kalleusluokituksesta 13 päivänä joulukuuta 1995 annetulla valtioneuvoston päätöksellä (1422/95) vahvistetun kuntien yleisen kalleusluokituksen mukaisesti. 2 Huoltoeläke on maksettava I kalleusluokkaan kuuluvassa kunnassa asuvalle huoltoeläkkeen saajalle 10 prosentilla korotettuna. 3 Täydennyskoron täysi määrä on, jos hakijan työkyvyttömyysaste on vahvistettu vähintään 30 prosentiksi, tai markkaa vuodessa sekä, jos työkyvyttömyysaste on vahvistettu pienemmäksi kuin 30 prosentiksi, vastaavasti tai markkaa vuodessa sen mukaisesti, onko vahingoittuneen tai sairastuneen vakinainen asuinpaikka I tai II kalleusluokkaan kuuluvassa kunnassa. 4 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Ylitarkastaja Kari Peltonen

15 3949 N:o 1742 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavasta rintama-avustuksesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995 Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt: 1 Suomen sodissa vapaaehtoisesti palvelleelle Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella pysyvästi asuvalle vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa elävälle ulkomaalaiselle rintamasotilaalle voidaan hakemuksesta maksaa rintama-avustusta sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään. Ulkomaalaisella rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksesta annetun asetuksen (418/92) mukainen ulkomaalaisen rintamasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen myöntämisen edellytykset. Henkilölle, jolle on myönnetty rintamasotilastunnuksesta annetun asetuksen (772/69) mukainen rintamasotilastunnus ei kuitenkaan makseta rintama-avustusta. 2 Kertasuorituksena myönnettävän rintamaavustuksen määrä on markkaa. 3 Rintama-avustuksesta aiheutuvat menot korvataan valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. 4 Rintama-avustuksen myöntää hakemuksesta tapaturmavirasto. Avustusta on haettava vuoden 1996 loppuun mennessä. 5 Tapaturmavirasto antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta. 6 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta Tätä päätöstä sovelletaan suoritettaessa avustuksia vuodelta Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1995 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Ylitarkastaja Kari Peltonen

16 3950 N:o 1743 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä Annettu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1995 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/80) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/93): Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan päätöksen: MMM:n määräyskokoelman voimaan- Päätöksen nimike n:o antopäivä tulopäivä MMMp levitettäviä ravintorasvoja koskevista vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen valvonnasta / Edellä mainittu päätös on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Päätös on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite Liisankatu 8, PL 250, Helsinki, puh. (90) Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1995 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Leena Kotsalo N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995