kulttuurimatkailun 1/2011 8,50 TUULET tuulet UUSI MATKAILUN ERIKOISLEHTI kirja matkalla SLOW KULTTUURI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kulttuurimatkailun 1/2011 8,50 TUULET tuulet UUSI MATKAILUN ERIKOISLEHTI kirja matkalla SLOW KULTTUURI"

Transkriptio

1 kulttuurimatkailun tuulet 8,50 TUULET LäHIMATKAILU KULTTUURI HYVINVOINTI NAUTINNOT 1/2011 MATKAILUN TAPAHTUMAT UUSI ERIKOISLEHTI kirja matkalla SLOW KULTTUURI 1

2 TUULET 5 Pääkirjoitus 7 Pakina L-vitamiinia voi nauttia huoletta; mitä enemmän, sen parempi. 8 Kuohuvan aallon alla Merikeskus Vellamossa on nähtävää ja koettavaa useaksi käyntikerraksi. 11 Kotkan draamaopastukset 12 Saanko luvan, satama? Suomen museoteatterin elämysopastuksella uppoudutaan satamatunnelmiin. 13 Merimatkaa luvun henkeen Aleksandr Petrovič Miljukov ikuisti matkamuistiinpanoihinsa höyrylaivamatkan Pietarista Haminaan. 16 Pökköä pesään, sanoo konepäällikkö, vai sanooko? Finnjetin konepäällikkönä toiminut Carl Stenius lähti merille 15-vuotiaana. 18 Hidas matka maustuu yksityiskohdilla Carl Honoré kiertää maailmaa puhumassa hitauden filosofian puolesta. 22 Tuoreita lähimakuja, kiitos Ravintola Wanha Laamannin menu sisältää herkullisia kalaruokia, lähiraaka-aineista valmistettuna. 23 Slow Food 24 Viinitilallisen elämä on työntäyteistä ympäri vuoden Mustilan viinitilalla Elimäellä korostuvat kotimaisuus ja paikallisuus. 2

3 Sisällysluettelo 26 KadosKissa ja mitä löytyi oopperasta Aku ja Jussi lähtivät isoäidin kanssa oopperaan. 29 Draaman käänteitä opastuskierroksilla Piiat, kauppiaanrouvat ja tunnetut taiteilijapersoonat värittävät eteläisen Suomen draamaoppaiden palettia. 31 Janon sammutusta kieltolain aikaan Porvoossa teatteriseurue pääsee pirtukätkön jäljille. 32 Opas Anne Ingman maalaa Helene Schjerfbeckin tarinaa draaman keinoin 34 Stand Up Koomikoista parhaat saavat yleisön silmät kyyneliin. 36 Helsingin kartta piirtyy naisten silmin Kirjaesittelyssä kulttuurihistoriallinen opas pääkaupunkiimme naisten näkökulmasta. 37 Kirja matkalla Kirjailija Outi Alm pohtii kolumnissaan matkalukemisia. 38 Tere tulemast Sirpa Salon Tallinnan matkalla majapaikka jätti ikimuistoiset jäljet. 40 Matkatärpit Tänä vuonna juhlitaan 100-vuotiaita. 3

4 Äänestä ja osallistu kilpailuun! Kerro meille mielipiteesi ja äänestä tämän lehden kaksi kiinnostavinta artikkelia. Kaikki vastanneet saavat seuraavan lehden postitettuna kotiin. Samalla osallistut arvontaan, jonka päävoittona on Savilinnan keraaminen tarjoiluastia Vene, arvo 150 (Veneen pituus 48 cm). Vastaus maaliskuun loppuun mennessä postikortilla TT-TUULET, Huvilakatu 8, Porvoo tai sähköpostitse osoitteeseen Samalla voit kertoa omista herkkupaikoistasi eteläisen Suomen alueella tai voit ilmiantaa paikkakuntasi parhaan kahvilan, kiinnostavimman museon tai rentouttavimman kylpylän. Kerromme vinkkejä lukijoillemme seuraavissa lehdissä. Mielipiteesi on meille tärkeä. Kulttuurimatkailun TUULET -lehden voit myös tilata suoraan kotiosoitteeseen. Tutustumistarjous 3 numeroa 15. Laita tilaus sähköpostilla tai postikortilla TT-TUULET, Huvilakatu 8, Porvoo. Mielellämme julkaisemme myös lukijakertomuksia, tällä kertaa aiheena on junamatkailu. Jos olet tehnyt hauskan tai muuten unohtumattoman junamatkan elämässäsi, jaa muistosi toisten lukijoiden kanssa. Lähetä juttusi meille maaliskuun loppuun mennessä! Lukijakertomusten julkaisusta ei makseta korvauksia ja toimituksella on oikeus niiden editointiin. Toimitus ei vastaa aineistosta, jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. 4

5 TUULET Pääkirjoitus Kulttuurimatkailun Tuulet Ilmestyy 3 kertaa vuodessa Irtonumeron hinta: 8,50 Julkaisija: TT-Tuulet Avoin yhtiö Huvilakatu Porvoo Päätoimittaja: Tuula Lukić puh: Markkinointi: Taila Groth-Sulosalmi puh: AD: Srba Lukić Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo Tämän numeron avustajat: Nina Dahl, Ida Kursi, Sami Serell, Alfred Sinnemäki ja Anni Vaari ISSN-L ISSN Ikimuistoiset matkaelämykset tulevat usein yllätysten kautta, ennakkokäsitysten murtumista sekä sattumuksista ja kohtaamisista, joita ei osannut odottaa. Sykähdyttäviä kokemuksia ei aina edes tarvitse etsiä kaukaa, sillä naapurista, tutustakin paikasta, saattaa löytyä aarre. Meille Kulttuurimatkailun Tuulet lehden tekijöille juuri lähimatkailu on lähellä sydäntä. Tämä lehti sai alkunsa kahden opaskollegan halusta tehdä tuttavuutta lähiseutuumme eteläisessä Suomessa ja Itämeren ympäristössä; alueella, joka tarjoaa runsain mitoin yllätyksiä kulttuurin ystäville. Tuulien teille lähdimme vuosi sitten, kun perustimme Taila Groth-Sulosalmen kanssa yrityksen TT-Tuulet, ja nyt uusi aikakauslehti on saavuttanut ensimmäisen etappinsa. Lehden artikkeleissa kohteita ja tapahtumia, maisemia ja makuja, tarjoillaan tiukkoja rajoja vältellen. Matkustaminen on itsessään kulttuuria, joten molempien tarkastelusta avautuu ääretön näkymä ja ehtymätön juttuaiheiden kirjo. Ensimmäisen numeron pääteema on draama, viettäähän Suomen Kansallisoopperakin tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan. Luomme myös katsauksen draamaopastustarjontaan. On upeaa, kuinka moninaisten roolien, todellisten historiallisten henkilöiden tai ajan kuvaan sopivasti keksittyjen hahmojen kautta kohteisiin voikaan tutustua. Meritunnelmiin eläydymme Kotkan Merikeskus Vellamossa, joka on oivallinen talvikohde. Vellamon sisältörikkaat näyttelyt ovat innoittaneet myös siirtymään ajassa taaksepäin, 1800-luvun höyrylaivanostalgiaan ja hitaaseen matkantekoon. Hitauden filosofia kulkee lehden artikkeleissa vakaana pohjavirtauksena sisältyen ajatusmaailmaamme kokonaisuudessaan. Matkustamisessa määränpää ei aina ole se tärkein asia, vaan itse matkanteko. Matkaa voi toki tehdä omassa mielikuvituksessaan tai vaikka virtuaalisesti, mutta Kulttuurimatkailun Tuulet haluaa kannustaa konkreettiseen irtiottoon kotikulmilta ilman ylimitoitettuja suunnitelmia, avoimin mielin ja meneillään olevasta hetkestä nauttien. Tuula Lukić, päätoimittaja kulttuurimatkailun tuulet 5

6 Kulttuurimatkailun TUULET seuraavassa numerossa Pienoismallien hurmaava maailma, pienoisrautateitä ja nukkekoteja Matkailua rautateillä, nostalgiaa ja nykyajan mukavuutta Hangossa herkutellaan ja voidaan hyvin 6

7 TUULET Pakina Vitamiineja tarvitaan Nykypäivän tutkimukset tuovat ravinnosta esiin uusia seikkoja, joskus hyvin ristiriitaisiakin. Joskus on voi pannassa, toisinaan taas suositellaan pelkästään voita ja kevytlevitteet ovat pahasta. Tällä hetkellä suomalaisten D-vitamiinin saannista ollaan kovasti huolissaan. Kautta aikojen Suomessa lapset ovat saaneet Vitol-tippoja ja nyt D-vitamiinilisää suositellaan myös aikuisille. C-vitamiinin vaikutus vilustumisen ja flunssan hoitoon on ollut kiistakapulana yhdysvaltalaisen tohtori Linus Pauligin tutkimusten ajoista alkaen. A-vitamiinistakin on varoitettu: se on rasvaliukoinen, eikä sitä saa nauttia liikaa. Amerikkalainen ravintotieteilijä Elson Haas, 1142-sivuisessa kirjassaan Staying Healthy with Nutrition: the complete guide to diet and nutricional medicine (1992), kertoo omista tutkimuksistaan koskien L-vitamiinin vaikutuksia. Hänen mielestään L-vitamiini on tärkein vitamiinimme. Tämä vitamiini on välttämätön jokaisen solun ja kudoksen toiminnalle. L-vitamiinia tarvitaan myös aivojen ja sydämen toimintaan. Mitä enemmän L-vitamiinia saa, sitä enemmän ihminen itse sitä kehittää. L-vitamiinia tarvitaan erityisesti surujen ja murheiden aikaan. Saantisuositukset: L-vitamiinin liikasaannista ei ole koskaan todettu mitään sivuvaikutuksia. Suuria määriä L-vitamiinia nautittaessa ihminen voi entistä paremmin, eikä vitamiinin yliannostuksesta ole siis vaaraa. L-vitamiinin puute taas aiheuttaa monenlaisia vaivoja: väsymystä, lisääntyvää stressin tunnetta, addiktioita alkoholiin ja voimakkaampiinkin huumeisiin. Myös seksuaalisen toiminnan häiriöitä esiintyy lähes kaikilla L-vitamiinin puutteesta kärsivillä. Vaikeimmat vaivat ovat sydänperäisiä. L-vitamiinin puutosoireita esiintyy helposti ammateissa, jotka vaativat henkilöltä paljon älyllistä työtä. Vaaravyöhykkeessä ovat liikemiehet ja muut rahamaailmassa työskentelevät sekä erityisesti poliitikot. Saantilähteet: L-vitamiinia saadaan useimmiten äideiltä ja isiltä. Mummot ja vaarit jakavat sitä lapsenlapsilleen mahtavina annoksina, sisarukset ovat myös hyviä L-vitamiinilähteitä. Nuoruusiässä lähde helposti uupuu, kun se on kätkettynä syvälle sisimpään. Kotieläimet ovat erinomaisia L-vitamiinin tuottajia ja varsinkin yksinäisille ihmisille koiralta saadun L-vitamiinin on todettu tuovan erikoista hyvinvointia: ulkoilua, liikuntaa sekä elämäntapojen säännöllistymistä. L-vitamiinia on paljon kotona leivotussa pullassa ja uunissa pitkään haudutetussa karjalanpaistissa, jonka valmistumista odotellessa ulkoillaan perheen kesken pulkkamäessä. Käyttö: Koska L-vitamiini on niin tärkeä, valtiovallan tulisi miettiä, voitaisiinko suomalaiseen juomaveteen lisätä kyseistä ainetta. Erikoisesti L-vitamiinia tarvittaisiin sairaaloissa ja vanhustenhoidossa, joten näissä laitoksissa voitaisiin L-vitamiinia suihkuttaa ilmaan kaikkien hengitettäväksi. Päiväkodeissa ja alakouluissa opettajat voisivat jakaa aamuisin annoksen L-vitamiinia. Nuoret varmaankin piilottaisivat annoksensa pitkiin hihoihinsa, joten teineille vitamiini annosteltaisiin parhaiten savuna ilmaan hevimetallin kera. Annostus: L-vitamiinille ei ole suositeltua vuorokausiannosta. Megaannoksia tarvitaan erikoisesti stressiperäisissä- ja mentaalitason oireissa, kuten peloissa, masennuksessa ja vihassa, koska nämä häiriöt tuhoavat tehokkaasti elimistössä olevan vitamiinivaraston. Lapset tarvitsevat tätä vitamiinia huomattavan suuria määriä, samoin vanhukset. Annostus vaihtelee henkilöstä toiseen, kaikille kuitenkin vähintään neljä halausta päivässä. Sillä voidaan estää pienet L-vitamiinivajaukset, kuusi halausta ylläpitää hyvinvointia ja kymmenen halausta hoitaa vakavia puutosoireita. Taila Groth-Sulosalmi Suomeksi Vitamine L(ove) voidaan kääntää R(akkaus)-vitamiiniksi. 7

8 8

9 Kuohuvan aallon alla Merikeskus Vellamo on avoinna ympäri vuoden ja se tarjoaa vilkkaan kesäkauden vastapainoksi oivallisen vaihtoehdon myös talvikohteena. Ilmari Lahdelman suunnittelemassa, meren kuohuvaa aaltoa muistuttavassa rakennuksessa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä Tietokeskus Vellamo. Lisäksi saman katon alla pääsee nauttimaan ravintola Laakonkin antimista ja hankkimaan laadukkaat matkamuistot museokauppa Plootun monipuolisesta valikoimasta. Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, Kotka. Avoinna ti, to-su ja ke Alle 18v. sisäänpääsy ilmainen. Lisätietoja puh:

10 Vedenhengen ja kalevalaisen veen emosen mukaan nimensä saanut Merikeskus Vellamo avasi ovensa yleisölle Kotkassa kaksi ja puoli vuotta sitten. Se rikkoi heti kävijämääräennusteet ja itsekin olin niiden kymmenien tuhansien joukossa, jotka ensimmäisten kuukausien aikana paikkaan tutustuivat - ja ihastuivat. Alkuhuuma on nyt ohi, mutta uusi vierailu osoittautuu aivan yhtä antoisaksi kuin ensimmäinenkin, jollei jopa antoisammaksi, kun sisällöstä on jo saanut tuntuman. Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo pitävät sisällään niin valtavasti nähtävää ja koettavaa, että läpikäymiseen saa vaivatta kulumaan useita tunteja. Tosin, vaikka olisi meren ja historian vankkumaton ystävä, ei koko tarjottimen antia voi Vellamossa ahmaista yhdellä kertaa. Meren pohjalta sataman valoihin Merimuseossa on ihmeteltävänä kaikkea mahdollista maamme merenkulkuun liittyvää ammoisista ajoista nykypäivään asti. On navigointivälineistöä, hylyistä nostettuja aarteita ja purjelaivojen pienoismalleja. Toimintapisteissä voi pelata laivanupotusta, kokeilla ankkurinnostoa tai kurkistaa entisaikojen hytteihin, kuten suomalaisten ylpeyden, Finnjetin, B- luokan hyttiin. Yhdessä hetkessä on moneksi. Se karkaa käsistä. Se tuntuu ikuisuudelta. Onni voi tuntua silmänräpäykseltä ja suru loputtomalta... Kirjailija Kari Järvelän sanat avaavat tien Kymenlaakson museoon, joka esittelee paikallista kulttuuriperintöä. Päänäyttely Virtaa kertoo Kymenlaakson arjesta ja juhlasta aina tehtaan pillin huudoista Kotkan meripäiviin. Virta vie rajan pintaan, meritaisteluun, kauppatorin mukulakiville, ihmisten tarinoihin kalliomaalauksista valokuviin. Molemmat museot sisältävät runsaasti esineistöä. Multimedian välityksellä saatava tietosisältö sekä näyttelyiden jako teemoittain helpottavat kokonaisuuden hahmottamista. Vellamossa herätellään myös eri aisteja. Kannattaa ainakin hetkeksi istahtaa Joutilaisuuden tilaan kuuntelemaan hiljaisuutta. 10

11 Kotkan draamaopastuksia Maria Purpur Vanha leskirouva, everstinna Maria Feodorovna Purpur, vie opastettavat vuoteen 1855, jolloin englantilaiset polttivat Ruotsinsalmen linnoituksen Krimin sodan tuiskeissa. Leskirouva sai jääräpäisyydellään pelastettua tuholta Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkon. Olga Druschinin Langinkoskella, Siikakoskella ja Kyminlinnassa voi seurata 1900-luvulla eläneen Olga Druschinin elämää. Hän kuului avioliiton kautta tunnettuun kauppiassukuun ja jatkoi puolisonsa kuoleman jälkeen tarmokkaasti liiketoimia muun muassa vuokraamalla kalastuspaikkoja ja myymällä lohta Viipuriin ja Pietariin. Henkilökohtaiset muistot heräävät Oman laajan katselmuksen tarjoaa Kymenlaakson museoon kuuluva Merivartiomuseo, joka vetää puoleensa joka kerta Vellamossa käydessäni, sillä isoisäni Onni Matinpoika Paasi toimi aikanaan merivartijana nykyään Venäjän puolelle kuuluvassa Pitkäpaadessa. Lapsena vietin monia ikimuistoisia kesiä rajavyöhykkeellä Virolahdella Tuuholman saaren kauniissa poukamassa. Saaren korkeimmalla huipulla oli vartiotorni ja merivartioston alus kiinnittyi usein laituriin meidän veneemme seuraksi. Suomen merivartiosto sai alkunsa laittoman viinakaupan valvonnasta kieltolain aikaan. Esimerkiksi Suursaaresta matkattiin 1920-luvulla ahkerasti Viroon tekemään pirtukontrahteja, eikä pullojen piilottelussa ja naamioinnissa mielikuvitusta säästelty. Jatkosodan jälkeen merivartijat muun muassa osallistuivat miinanraivaukseen, kun lähivesiltämme piti poistaa yli neuvostoliittolaisten, saksalaisten ja suomalaisten laskemaa miinaa. Nykyään merivartiointi on osa Rajavartiolaitoksen toimintaa. Kahvimuija Enni Sopanen Kahvimuijan matkassa pääsee aikamatkalle 1950-luvun satamaan. Kotkan kantasataman laiturilla kuullaan muun muassa kahvimuijan ja naislastaajien työstä. Vuorineuvoksetar Fanny Ruth Vuorineuvos William Ruth perusti tehdasyhdyskunnan Karhulaan 1800-luvun lopulla. Hänen puolisonsa Fanny esittelee draamaopaskierroksella William Ruthin kadun rakennukset ja kertoo tarinoita omasta perhe-elämästään sekä tehtaan lasinpuhaltajien ja muiden työläisten elämästä. Muita Kotkan draamaopastuksia Keisarinna Langinkosken kalastusmajalla (rooli erikseen tai keisari Aleksanteri III kanssa). Lisäksi Lotta Haukkavuoren näkötornissa, Kotkan ruusu sekä Kamarineito Langinkosken keisarillisen kalastusmajan maisemissa. Lisätietoja: Kotkan matkailutoimisto, puh Teksti ja kuvat: Tuula Lukić Langinkoskella voi siirtyä 1800-luvun loppupuolen tunnelmiin, kun Venäjän keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna kertovat perheensä kesänvietosta Suomessa, kaukana Pietarin palatsien loistosta ja hovietiketin kahleista. Kuvassa Hannu ja Liisa Saarinen. Asujen suunnittelu Minna Manninen, valmistus Nuorten työpaja, Kotka. 11

12 Saanko luvan, satama? Suomen museoteatterin elämysopastus Saanko luvan, satama? höystyy hauskasti faktalla ja fiktiolla. Tunnin pituisella kierroksella ammattinäyttelijät tarinoivat menneistä ajoista, ihmisistä ja arjesta Oulun, Liverpoolin ja Kotkan satamien liepeillä. Opastus liittyy Kotkan Merikeskus Vellamossa esillä olevaan näyttelyyn Sataman matkat Iris Nederlagin lanteet keinuttelevat valtavaa vannehametta ja pitsihatusta rönsyilee vaaleansinisiä ja punaisia rusettinauhoja. Rouva esittää ryhmällemme teekutsun ja uskaltaa avojalkaisena oululaisena väittää, että oululaiset ovat kuin halvasta nahasta tehty kukkaro, mutta täynnä rahaa. Iris on oululaisen tervaporvari Felix Nederlagin puoliso, eikä hän jätä ketään kylmäksi Suomen museoteatterin elämysopastuksella Merikeskus Vellamossa. Ryhmämme kulkee tiiviisti rouvan kannoilla lankonkia pitkin kartalle, missä saamme valita mieleisemme matkakohteen. Yksi tahtoo Etelä-Afrikkaan, toinen Australiaan, kuka minnekin unelmiensa mukaan. - Liverpoolin kautta on mentävä joka tapauksessa, Iris muistuttaa ja vie meidät passintarkastukseen. Ehkäpä se luvattu teekupponenkin meitä odottaa ennen merenylitystä. Meille ei mikä tahansa kuppi kelpaakaan, haisusiteettia (high society) kun olemme. Ikävä kyllä Iriksen poika Eevert on jo ehtinyt lastata teeastiastot ruumaan, aivan kuten rommit, pelimerkit, tervatynnyrit ja kaappikellot. Ilman juomaa, mutta asiaankuuluvat teenjuonnin salat omaksuneina, astumme laivaan ja suuntaamme kohti Liverpoolia. Saanko luvan, satama? -elämysopastus jakautuu kahteen osaan. Iriksen ja Eevertin matkassa kuljetaan sulavasti 1800-luvun Oulusta Liverpooliin. Aikakausi ja tyyli vaihtuvat, kun siirrytään reilu sata vuotta ajassa eteenpäin Kotkaan, missä touhottavat Eevertin lapsenlapsi Sirkka Välipää sekä föörmanni Ilmari. Elämysopastus on todella elämys. Näyttelijät Helena Ryti ja Juhani Haukka kuljettavat taitavasti tarinaa ja ottavat opastettavat kumppaneikseen kiehtovalle matkalle. Yleisö osallistuu tarinan etenemiseen, mutta ei pakonomaisesti. Ryhmästä löytyy yleensä aina muutamia, jotka vetävät muut mukaan juoneen. Ammattiesiintyjät onnistuvat myös kiertämään kaukaa teennäisyyden karikot. Huumorin siivin mennään, mutta suunnan antaa runsas asiatieto, joka välittyy kuulijoille kuin huomaamatta. Roolihenkilöt vaihtelevat siten, että kierroksella on toisinaan myös Felix Nederlagia näyttelevä Eero Enqvist. Suomen museoteatteri lähestyy historiaa teatterin keinoin taustatiedot tarkkaan selvittäen. Ryhmään kuuluu kuusi aktiivista ammattinäyttelijää, joilla jokaisella on omat vahvuusalueensa kuten esimerkiksi historiatiede, tanssi tai viittomakieli. Teatteri työskentelee taiteen ja tieteen rajamaastossa. Se valmistaa esityksiä nimenomaan museoihin ja jalkautuu tarvittaessa muuallekin. Helsingin Päivälehden museoon valmistuu V.A. Koskenniemestä kertova esitys tammi-helmikuun ajaksi. Kotkan Merikeskus Vellamossa elämysopastukset jatkuvat ainakin kevään 2011 ajan. Kierrokselle voi osallistua Vellamon ilmoittamina aikoina tai opastuksen voi tilata yksityisesityksenä. Sataman matkat , Oulu Liverpool Kotka Helsinki erikoisnäyttely on esillä asti. Lisätietoja Suomen museoteatterista: Teksti ja kuva: Tuula Lukić 12

13 Merimatkaa 1800-luvun henkeen Kuvaaja: J. A. Rosqvist Suomen merimuseo. 13

14 Ihminen, joka on kerran kokenut matkustamisen hurmaa, ei voi koskaan asettua. Halu nähdä uusia maisemia ja kokea elämyksiä voimistuu hänessä joka matkalla ja kasvaa lopulta kyltymättömäksi intohimoksi, krooniseksi taudiksi. Näin antaumuksellisesti kirjoittaa matkailun huumasta Aleksandr Petrovič Miljukov matkamuistiinpanoissaan Suomesta vuosilta Tämä venäläinen kirjailija, tutkija, opettaja ja sanomalehtimies oli kaiketi jo kiertänyt muuta Eurooppaa kertakaikkisen tarpeekseen, koska hän heti kirjansa alkulehdillä kuvailee Eurooppaa yllätyksettömäksi, kuin puistoksi, jossa jokainen polku on ennestään tuttu. Suomea hän sen sijaan pitää neitseellisenä maana, josta kuului kerrottavan salamyhkäisiä tarinoita. Onneksi Miljukovin ihastuttava kirja osui käsiini, sillä sisämaan matkakertomusten lisäksi mukaan on päässyt muutaman sivun verran kokemuksia laivamatkasta Pietarista Viipurin kautta Haminaan. Mieluusti olisin jatkanut kirjan lukemista vielä senkin jälkeen, kun Miljukov lähtee Åbo-nimisellä laivalla Helsingistä kohti Räveliä eli Tallinnaa, mutta nuo tarinat häipyvät ulottumattomiin kuin rauhattomana aaltoileva meri. Merimatkat taittuivat 1800-luvulla höyry- tai siipirataslaivoilla. Suomen ensimmäinen höyrylaivavarustamo Åbo Ångfartygs Bolag perustettiin Turkuun Sen ensimmäinen alus, Furst Menschikoff, kulki reittiliikenteessä kuuden solmun nopeudella väliä Turku-Degerby-Tukholma 18 tunnissa. Yhtiön seuraava laiva alkoi liikennöidä reitillä Turku-Helsinki-Tallinna-Kronstadt (Pietari). Muualla maailmassa höyryn voimalla oli vesitse edetty jo parikymmentä vuotta aiemmin, Yhdysvalloissa vuodesta 1807 ja Britanniassa vuodesta 1812 alkaen. Helsinki vastaanotti ensimmäisen höyrylaivan toukokuussa 1833, kun kenraalikuvernööri Menschikov saapui valmistelemaan keisariparin vierailua. Keisari Nikolai I ja keisarinna Aleksandra saapuivat pari viikkoa myöhemmin Ischora-höyrylaivalla. Miljukov osti laivaliput Suomen laivavarustamon konttorista Unionen -nimiseen laivaan. Se oli vanha, tekniikaltaan alkukantainen...siisteydeltään ja mukavuuksiltaan varsin vaatimaton. Täysinpalvelleena alus oli huhujen mukaan joutumassa julkiseen huutokauppaan. Lähtöpäivänä Kronstadtin satamassa oli monia sitä paljon komeampia laivoja. Laitureissa oli myös useita lipuin koristeluja aluksia ja suuren Rossija-risteilijän kannella pauhasi musiikki. Laivan lähtiessä, tunnin aikataulusta myöhässä, matkustajat tekivät pian tuttavuutta keskenään. Sekalainen seurakunta muodostui sairaista tai puoliterveistä pääkaupunkimme talouselämän ja hallinnon uurastajista, joista useimmat matkasivat Helsinkiin. Jotkut heistä olivat menossa kylpemään, toiset nauttimaan kivennäisvesiä... Monien kohteena oli siis Helsingin Ullanlinnaan vuonna 1838 valmistunut Kaivohuone, jossa tarjottiin muun muassa muta-, rikki- ja maustekylpyjä. 14

15 Miljukovin tarkka silmä huomioi, että monet virastopölyn peittämät pietarilaiset piristyivät jo laivan lounaalla, vaikka se ei ollutkaan kovin ravitseva. Pettymys saattoi olla pikku merimiehillä melkoinen, sillä Unionen-laiva jätti Haminassa kyydistään vain Miljukovin parin matkatoverin kanssa. Ennen rautateitä höyrylaiva oli varsin kätevä kulkuneuvo. Pietarista pääsi Ouluun asti laivalla. Tärkeitä reittiliikenteen isoja satamia Itämeren rannalla olivat Pietarin ja Tukholman lisäksi Tallinna, Riika ja Lyypekki. Laivamatkustus oli kausiluonteista, sillä talvella ja syysmyrskyissä laivat pysyttelivät poissa mereltä. Väylätkin olivat kehnosti merkittyjä luvun lopulla valmistuivat Suomen ensimmäiset jäävahvisteiset alukset ja jäänmurtajat. FÅA Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1883 ja sen talviliikenteeseen sopivat laivat Astraea ja Urania aloittivat liikennöinnin Matkustamisen yleistyessä laivoista pyrittiin tekemään viihtyisiä, etenkin I-luokassa matkustaville, joilla saattoi olla hytissään suihku ja kylpyhuone. II- ja III -luokissa matkustavat saivat tyytyä vaatimattomampiin oloihin. Monet Itämerellä kulkevat alukset kuljettivat 1800-luvulla siirtolaisia, joiden lopullinen päämäärä oli Amerikka. Näillä matkaajilla ei useinkaan ollut varaa loisteliaisuuteen ja he saivat syödä omia eväitään, kun eliitti nautti ylellisyydestä omissa ruokailusalongeissaan. EPILOGI 1960-luvulle asti matkustajalaivat käyttivät höyryvoimaa, mikä oli matkustajien kannalta mukavamapaa hiljaisen ja tasaisen käynnin vuoksi. Matkustajamäärät alkoivat kuitenkin kasvaa voimakkaasti 1950-luvulla, jolloin liikenteeseen alettiin kaivata suurempia ja nopeampia aluksia. Höyrylaivat eivät myöskään enää täyttäneet kansainvälisiä turvallisuumääräyksiä. Elintason kasvun myötä matkustaminen oli mahdollista yhä suuremmalle joukolle ihmisiä luvun alussa Suomen matkustajalaivoilta poistettiin luokkajako. Teksti: Tuula Lukić Lähteet: Aleksandr Petrovič Miljukov: Kuvauksia Suomesta. Matkamuistiinpanoja vuosilta Toim. Sergei Pogreboff. SKS, Helsinki Laiva saapui Helsinkiin. Helsingin matkustajalaivaliikenteen kehitys 1830-luvulta nykypäivään. Toim. Blomgren, Malmberg, Raudsepp. Oy Raud Publishing Ltd., Helsinki Suomen merimuseon päänäyttely, Merikeskus Vellamo, Kotka. Pakollisia pelastusvenepaikkoja oli avomerilaivoilla oltava 30 prosenttia suurimmasta sallitusta matkustajamäärästä. Kenelleköhän ne oli varattu, jos haveri sattui ja laiva oli täysbuukattu? Viipurin välipysähdyksen jälkeen Unionen-laiva jatkoi Suomen etelärannikkoa pitkin kohti Haminaa. Leppoisa reitti miellytti Miljukovia, koska saariston suojissa välttyi meritaudilta ja sai nauttia vaihtelevimmista maisemista kuin avomerellä. Sadat saaret lipuivat silmiemme ohi joko paljaina, merestä nousevina kallioina, sammaloituneina, pensaita tai tuuheaa kuusikkoa ja mäntyä kasvavina. Kahta samannäköistä ei niistä löydy, ja aivan kuin kaleidoskoopissa graniitista ja vihreydestä syntyy alati uusia arabeskeja. Miljukov runoilee silmiemme eteen kauniin kesäisen saariston, ennen kuin yö saapuu ja laiva laskee ankkurin Haminan edustalle. Rannalta ammutaan tervehdyslaukaukset ja kaupungin palovahti ilmoittaa: Kello on yksitoista ja kaupungissa kaikki hyvin! Hetkessä lähtee rannalta joukko pikkuveneitä; nuoret pojat ja tytöt soutavat kilpaa ansaitakseen pari lanttia. He ympäröivät laivan kuin kärpäset hilloleivän ja kamppailevat kyytiläisistä ja näiden matkatavaroista. Kiinnekohtia, jotka ovat eri tavoin vaikuttaneet suomalaisten laivamatkustukseen Itämerellä 1950-luvulta lähtien: 1954 Pohjoismainen passivapaus 1957 Oy Siljavarustamo perustettiin 1959 Rederi Ab Vikinglinjen perustettiin 1959 Suomen ja Ruotsin välille ensimmäinen varsinainen matkustaja-autolautta 1977 Finnjet aloitti liikennöinnin (Helsinki-Travemünde) 1989 Tallink aloitti liikennöinnin (Helsinki-Tallinna) 1991 Viron itsenäistyminen 1994 Matkustaja-autolautta Estonian onnettomuus 1995 Suomen EU-jäsenyys 1996 Verovapaan alkoholin tuonnille 20-tunnin aikaraja 1999 EU:n alueella alkoholin verovapaus päättyi - Ahvenanmaa säilyi poikkeusalueena 2009 Viisumivapaus Pietariin risteilyaluksilla korkeintaan 72 tuntia kestävillä matkoilla 15

16 Pökköä pesään, sanoo konepäällikkö, vai sanooko? Carl Stenius kulki Finnjetin matkassa alusta lähes loppuun asti. Suurissa saleissa skoolaillaan ja lautasille kipataan mätiä ja smetanaa. Toisaalla tanssiparketti paukkuu ja eksoottiset juomasekoitukset värittävät baaritiskiä. Jossain laivan uumenissa, musiikin, lasien kilinän, naurun ja kuorsauksen tavoittamattomissa, moottorit jyskäävät ja vievät laivaa sinne, minne pitää. Tämä on konepäällikön valtakunnan ydintä, mutta tarkkaileeko hän koko matkan mittareita ja kuulostelee koneiden käymistä? Finnjetillä piirua vaille 30 vuotta työskennellyt, nyt eläkkeellä oleva konepäällikkö Carl Stenius virnistää hyväntuulisesti vähän vikaan menneelle arvaukselle. - Konepäällikön tehtäviin kuuluu kaikki, millä on jotain tekemistä mekaniikan ja tekniikan kanssa. Laiva on iso huoltoalue ilmastointeineen kaikkineen. Työalueeseen sisältyvät niin keittiön koneet kuin hyttien vessat, ja tulihan sitä vuosien varrella tehtyä kaikenlaista hampaiden liimaamisesta rollaattorin renkaiden paikkailuun, Stenius naurahtaa. Konepäällikön perushomma on kuitenkin se, että laiva liikkuu. Steniuksella näihin perushommiin kuului ensinnäkin polttoainetankkaus. Finnjetillä se tarkoitti esimerkiksi Helsinki-Travemünde -välillä 700 kuutiota joka toinen päivä. Finnjetillä oli kupeissaan aikansa tehokkaimmat moottorit, joilla se pystyi etenemään 30 solmua eli noin 55 kilometriä tunnissa. - Ne olivat samantyyppiset turbiinit kuin lentokoneissa, vain laivaan sovellettuina. Se oli Suomessa ainutlaatuista, aiemmin samanlaisia oli ollut ainoastaan sotalaivoissa. Kahden kaasuturbiinin lisäksi Finnjetiin asennettiin myöhemmin kaksi dieselmoottoria polttoainetaloudellisista syistä, Carl Stenius kertoo. Finnjet liikennöi ympäri vuoden, ja se oli koneistonsa antamalla hevosvoimalla jopa tehokkaampi kuin jäänsärkijät. Jäistä puheen ollen Finnjet järjesti monina talvina erityisiä jääristeilyitä, joista saksalaiset olivat ihmeissään. Kuva: Carl Stenius 16

17 - Saksalaiset pitivät niistä, sillä ice cruising oli heille uutta ja erikoista. Joskus jäisellä merellä näkyi myös hylkeitä, mikä oli keski-eurooppalaisista eksoottista, Stenius muistelee. Hyvä henki Carl Steniuksella itsellään on takanaan 35 vuoden käynnit Saksassa. Merille hän lähti jo 15-vuotiaana, ensin rahtilaivoille, sitten Finnhansalle ja lopulta Finnjetille, jonka matkassa hän kulki alusta loppuun, vuodesta 1977 vuoteen Aviopuolisokin löytyi Finnjetiltä. - Työyhteisössämme oli hyvä henki, oltiin tiiviisti yhdessä. Työ oli vaihtelevaa, eikä ikinä ollut ikävä mennä töihin. Ennen lapsen syntymää meillä oli vaimon kanssa aina samat vuorot, yksi jakso merellä ja yksi maissa, ei siitä muuten olisi mitään tullut. Carl Stenius kulki Finnjetillä telakoille Göteborgia ja Amsterdamia myöten. Hän oli mukana Atlantin ylityksellä vuonna 2005, kun laiva vietiin hurrikaani Katrinan tuhoamaan Baton Rougeen, New Orleansiin, opiskelijoiden asuntolaivaksi. Näissä Missisipin maisemissa Stenius poistui Finnjetiltä viimeisen kerran. Finnjet vietiin myöhemmin Bahamalle, jonne laiva jäi makaamaan käyttämättömänä. Lopulta vuonna 2008 tämä maailman nopein matkustaja-autolautta päätyi - nostalgian ryydittämästä pelastusyrityksestä huolimatta - romutettavaksi Intiaan. Teksti: Tuula Lukić Mitään suurempia kriisitilanteita ei Steniukselle vuosien varrella Finnjetillä tullut vastaan. Kerran paloi dieselmoottorihuone Travemünden sisääntulossa ja joskus oli muutamia pieniä palon alkuja laivan sisätiloissa. Turvallisuus oli kuitenkin sitä luokkaa, että jos joku oli jättänyt hytissä suihkun oven auki, niin höyry herätti hälyttimet. - Erilaisia episodeja mahtui joka matkaan. Tehtäviini kuului myös pelastushelikopterin vastaanotto, jos laivalla oli sattunut sairastapaus. Niitä oli silloin tällöin, milloin sydänkohtauksia, milloin äkillisiä synnytyspolttoja. Yleensä kopteri tuli Ruotsista, mutta harjoituksia teimme Suomen rajavartioston lentäjien kanssa. Suosikkikaupungikseen Itämeren rannikolla Stenius nimeää Lyypekin. - Saksalainen makkara ja elämänmeininki on sellaista, josta tykkäsin. Talvetkin ovat Saksassa leudompia ja Lyypekistä lähdettiin usein vielä eteenpäin autolla Eurooppaan. Näinhän tekivät juuri ne sadattuhannet matkaajat, jotka vuosien saatossa pääsivät Finnjetillä Helsingistä Travemündeen ennätyksellisessä 22 tunnissa. Laiva siirtyi vuonna 1997 Tallinnan reitille ja myöhemmin se liikennöi myös Rostockin ja Pietarin väliä. Helsinki New Orleans Intia Finnjetillä oli hyttipaikkoja noin Koska jokainen laivamatkustaja tuottaa noin 150 litraa jätevettä vuorokaudessa, voi tästä hahmottaa, minkälaisissa mitoissa Itämerta päivittäin etenkin kesällä saastutetaan, jos jättimäisten risteilijöiden jätevedet sinne lasketaan. Jätevesien tyhjennys on koneosaston vastuualuetta. - Finnjet rakennettiin niin, että mahdollisimman vähän jätevesiä pumpattiin mereen. Mutta ongelma ei ole vain laivan tekniikka, vaan myös satamien tarjoamat palvelut. Tällä hetkellä Itämerellä ainoastaan Helsingissä, Turussa ja Tukholmassa on laivoilla mahdollisuus pumpata jätevedet viemäriverkkoon, Stenius huomauttaa. Kuva: Tuula Lukić 17

18 Hidas matka maustuu yksityiskohdilla Kanadalainen toimittaja-kirjailija Carl Honoré on yksi Slow-liikkeen ja hitauden filosofian viestinviejistä maailmalla. Lokakuussa hän piipahti Suomessa esittelemässä kirjojaan Perhe paineessa ja Slow elä hitaammin. 18

19 Hidas matkailu tekee tuloaan paradoksaalisesti yhä kiihtyvällä vauhdilla. Hidas matkanteko maustuu rikkailla yksityiskohdilla, kun taas kiireessä ei ehdi kuin hotkaista ja matkan vivahteet jäävät kokematta. Kuva: Randy Quan, Menevässä maailmassa päivät, viikot ja kuukaudet aikataulutetaan tarkkaan ja hyvissä ajoin, joillakin jopa vuosia etukäteen. Vapaaehtoista ja pakollista tekemistä tuppaa yli inhimillisen sietokyvyn, mutta mistään ei oikein haluaisi luopua. Onneksi sentään lomalle ja vapaapäiville on varattu allakassa paikkansa. Vai onko? Ja kuinka moni irrottautuu kotimaisemista vain siirtääkseen kiireen lomakohteeseen viimeiseen minuuttiin aikataulutettuna? - Kun matkustamme kiireessä, menetämme pienet yksityiskohdat, jotka tekevät kohteesta matkan arvoisen. Poukkoilemme paikasta toiseen halutessamme nähdä mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa. Samalla menetämme ilon ja nautinnon. Kun sitten palaamme kotiin, olemme loman tarpeessa, Carl Honoré toteaa. Matkaa ei voi suunnitella kuin sotaretkeä 1980-luvulla alkunsa saanut, vielä muotoaan hakeva Slowliike kurkottelee pitkin maapalloa kaikille elämän alueille. Slow-ajattelun positiivisessa ytimessä laatu menee määrän edelle oli kyseessä sitten työ tai vapaa-aika, ruoka, seksi, lasten kasvatus tai matkustaminen. Hitaan elämän kannattajat toivovat, että ihmiset ymmärtäisivät hidastaa vauhtia, ennen kuin terveys on mennyt, perhe hajonnut tai vimmainen kulutus tuhonnut maapallon. Pinnallinen, aggressiivinen ja stressaava nopeuden ihannointi on ajamassa monet piippuun. Monet meistä kyllä ymmärtävät yskän, mutta käytännössä suunnan muuttaminen tuntuu vaikealta. Slow-liikettä pidetään jopa haihatteluna ja sen ajatuksia liian idealistisina. Liikkeen puolestapuhujat vakuuttavat kuitenkin, että he eivät rakenna utopiaa, vaan tavoittelevat parempaa elämää nopeatahtisessa modernissa maailmassa. - Hitaus ei tarkoita, että tekisimme asiat etanan vauhtia. Joskus on oltava nopea ja nopeudessa on oma viehätyksensä. Slow-liikkeessä hitaus on sitä, että saamme vapaasti valita sopivan vauhdin. Asian voisi tiivistää sanaan tasapaino, Honoré sanoo. Kuuluuko hitauden filosofiaan myös täydellisyys? - Täydellisyys on vaarallinen ajatus. Me nykyajan ihmiset kärsimme siitä, että kaiken pitää olla täydellistä: asunto, perhe, lapset, työ ja loma. Hammasrivistömmekin täytyy olla virheetön. Juoksemme ympäriinsä täydellisyyden perässä ja käytämme sen saavuttamiseen paljon aikaa ja rahaa, vaikka onni ei löydy täydellisyydestä. Carl Honoré vierastaa onnen tavoittelua asenteena, sillä onni lentää luoksemme usein jonkin toisen asian siivellä, hyvän seurauksena. Täydellistä matkakaan ei voi määritellä, sillä jokainen kokee matkat omalla yksilöllisellä tavallaan. Suuret odotukset saattavat tuottaa kahta kauhemmat pettymykset. Näinhän käy joskus lomamatkoilla, vaikka kuinka olisi ottanut asioista etukäteen selvää, valinnut esitteestä parhaimman hotellin tai houkuttelevimman ohjelman. - Matkaa ei voi suunnitella kuin sotaretkelle lähtöä. Sen sijaan matkalle lähteminen on ikään kuin tutkimusmatkalle varustautumista. Hitaan matkustamisen idea on, että matkanteko on kokemuksellista ja tutkailevaa. Tarkoitan tällä sekä ulkoista että sisäistä maailmaa. Nähtävyyksien lisäksi kohtaamme matkoilla erilaisia ihmisiä, kulttuureita ja tapoja, jotka asettavat monia haasteita ja tuovat eteen tilanteita, joissa on mahdollisuus oppia uutta. Jos matka jostain syystä kuitenkin menee pieleen, voi siitäkin löytää positiivisia puolia. Jos ei muuta, niin ainakin voi miettiä, miten seuraavalla kerralla toimisi, kirjailija pohtii. Sydänpysähdys Roomassa Oman hitaan herätyksensä Carl Honoré koki 2000-luvun alussa Rooman lentokentällä, jossa hän tuolloisena ulkomaankirjeenvaihtajana kiirehti Lontoon lennolle. Slow -elä hitaammin -kirja alkaa kuvauksella Rooman kokemuksista. Rooma oli Honorélle tuttu kaupunki jo nuoruudessa tehdyn Euroopan kiertomatkan ansiosta. Teini-iässä pienet viivästykset matkanteossa eivät olleet saaneet poikaa tolaltaan ja monet asiat ympäristössä olivat piirtyneet pysyvästi mieleen yksityiskohtineen. Mutta nyt tilalla oli aikuinen......joka pyyhältää lähtöaulan läpi ja kiroaa mielessään kaikki tielleen sattuvat ihmiset, jotka liikkuvat häntä hitaammin. Enkä kuuntele folkmusiikkia halvoilla korvalappustereoilla vaan puhun matkapuhelimella lehteni päätoimittajalle tuhansien kilometrien päähän. Portilla liityn pitkään jonoon, jossa ihmiset eivät voi muuta kuin odottaa. Mutta olen unohtanut taidon olla paikallani tekemättä mitään. Alan selailla sanomalehteä, jotta odottaminen olisi hyödyllisempää. Sanomalehdestä löytyi artikkeli, jossa kiireisille pienten lasten vanhemmille hehkutettiin yhden minuutin iltasatua. Ratkaisuna lasten kanssa vietettäviin pakollisiin iltahetkiin markkinoitiin pitkistä klassikkosaduista tehtyjä tiivistelmiä. Poikki 19

20 ja pinoon, valot sammuksiin ja omiin hommin. Idea kuulosti ensin liian hyvältä ollakseen totta, sillä myös Carl Honoré painiskeli omantuntonsa kanssa siitä, kuinka hoitaisi mahdollisimman nopeasti pienen poikansa iltarituaalit, jotta ehtisi vielä tarkistamaan sähköpostit, katsomaan uutiset ja tekemään töitä. Pian alkoi Honorén sisäinen ääni kuitenkin ihmetellä näin pitkälle menevää pakkomielteistä ajan säästämistä ja tehokkuutta. Monet joutuvat pysäyttämään vauhtinsa, kun keho ei enää kestä. Honorén sydänpysähdys tapahtui lentokentällä tuon artikkelin vaikutuksesta ja siitä lähti liikkeelle prosessi, jonka tuloksena syntyi kirja, manifesti verkkaisen elämän puolesta. Aistit avoinna Lomillaan Honoré matkustaa perheensä kanssa. Hän pitää tärkeänä pysytellä yhdessä paikassa mahdollisimman pitkään. - Kaksi lastamme ovat kouluikäisiä, joten matkan odotukset täytyy suhteuttaa siihen. Emme aikatauluta oikeastaan mitään, vaan avaamme itsemme sille, mitä vastassa on. Yleensä haluamme tutustua yhteen paikkaan kunnolla. Samanlaista hitaan matkailun asennetta hän suosittelee muillekin. Etenkin paikalliseen arkeen tutustuminen paljastaa kohteesta muuten piiloon jääviä helmiä. Hotellin sijasta voi vuokrata vaikkapa asunnon, huvilan tai mökin. Suosiotaan kasvattaa myös asunnonvaihto, jolloin antaa oman kotinsa toisen käyttöön loma-ajaksi ja vastaavasti pääsee itse majoittumaan todelliseen kotiin jossain muualla. Minkälaisia yhtymäkohtia hitauden filosofialla on lähimatkailuun? - Sinänsä minulle on sama lennänkö kauas vai teenkö lähimatkan, kunhan suhtaudun matkaa tehdessäni ja paikan päällä asioihin rauhallisessa mielentilassa. Toisaalta tunnistan kyllä sen, että ensi sijassa mietin lähtemistä kauas ja unohdan lähikulmat, vaikka varmasti lähiseudulta löytyy paljon mielenkiintoista koettavaa. Pikaisista lentomatkoista Carl Honoré ei innostu. - On tietysti jännittävää lentää vaikkapa toiselle puolelle Eurooppaa illastamaan, mutta tällaisilla pikamatkoilla on kallis hinta luonnolle, emmekä edes ehdi huomata kohteen erikoisuuksia, ennen kuin taas kiirehdimme paluumatkalle. Mieluisimpana lomanviettovaihtoehtona Honoré mainitsee pyöräilyn. Hän pitää urheilusta ja kaipaa lomillakin aktiivista liikkumista, mikä ei ole lainkaan ristiriidassa hitauden filosofian kanssa. Päin vastoin, pyörällä tai kävellen ehtii aistia ympäristöään. - Lomamatkoilla käytän myös hyvin paljon aikaa lukemiseen. 20

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Saimaan sampanjabaari

Saimaan sampanjabaari e l l a m o l Kesä nnaan Savonli Saimaan sampanjabaari Sisällys Pääkirjoitus Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa.

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Luomuviinimatka Andien juurille Chileen & Argentiinaan 23.02. - 07.03.2016

Luomuviinimatka Andien juurille Chileen & Argentiinaan 23.02. - 07.03.2016 Luomuviinimatka Andien juurille Chileen & Argentiinaan 23.02. - 07.03.2016 Chile & Argentiina luomuviinimatka Chile ja Argentiina ovat upeita valtioita, jotka ovat täynnä toinen toistaan loistavampia nähtävyyksiä.

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kiehtova Katania, suloinen Taormina, tulivuori Etna, muinaisia temppeleitä, hiekkarannat, luomuviinit...

Kiehtova Katania, suloinen Taormina, tulivuori Etna, muinaisia temppeleitä, hiekkarannat, luomuviinit... Sisilia on hedelmällinen saari, jossa on ihanteellinen ilmasto luomuviininviljelyyn. Matkan aikana vierailemme monilla luomuviinitiloilla, tutustumme viinin valmistukseen, maistelemme viinejä sisilialaisen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Visbyn risteily Helsingistä

Visbyn risteily Helsingistä Visbyn risteily Helsingistä Reitti: Karstula-Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä (menoon mahdollista saada liityntäkuljetukset myös Keuruulta ja Petäjävedeltä -> kysy lisää toimistoistamme!) Lähdöt: 3.7 ja 24.7

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ Vuokraa vene Sunny Boats jätä veneesi vuokrattavaksi avoveneiden vuokraus merellinen kokouspaketti VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ? LAITA VENEESI TUOTTAMAAN? SunnyBoats (SB) on vuonna 2008

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään etsimme sanomalehdestä tarinoita. 1. Etsi lehdestäsi mielenkiintoinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti Yritystilaisuudet Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti ff Event on Konffan uusi, ainutlaatuinen tapahtumakonsepti. Kustannuksia säästävä f Event valmispaketti sopii yrityksen henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 1. päivä 4.5.16 Saapuminen Sloveniaan ja Bledin retki Saapuminen Ljubljaanan lentokentälle. Suomea puhuva RIL-matkalaisille tuttu oppaamme Marketa Sindelova ja

Lisätiedot

Lähde kanssamme ikimuistoiselle luomuviinimatkalle Chileen & Argentiinaan 19.02. - 05.03.2016

Lähde kanssamme ikimuistoiselle luomuviinimatkalle Chileen & Argentiinaan 19.02. - 05.03.2016 Lähde kanssamme ikimuistoiselle luomuviinimatkalle Chileen & Argentiinaan 19.02. - 05.03.2016 Chile & Argentiina luomuviinimatka Chile ja Argentiina ovat upeita valtioita, jotka ovat täynnä toinen toistaan

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

ONNE NUIT. Unelmahuone

ONNE NUIT. Unelmahuone ONNE NUIT Unelmahuone Lempisisustuskauppa Teinin huone uusiksi Unelmien huone Chilli huone VS sivistynyt huone Sisustusvinkit Millainen huone sopii sinulle? Horoskoopit unelmien huone Ida Hyrylä Neljä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 13:00-17:00 KANOOTTIRETKI OULUJOKISUISTOSSA (EI OPASTUSTA) Ohjelma alkaa Hietasaaren Vauhtipuistosta, josta saat tarvittavat varusteet, turvallisuusohjeet sekä reittiohjeistukset. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Groningen sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Bremenistä (Saksa), joten halvin vaihtoehto on lentää Tampereelta Bremeniin (Ryanair) ja ottaa

Groningen sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Bremenistä (Saksa), joten halvin vaihtoehto on lentää Tampereelta Bremeniin (Ryanair) ja ottaa Groningen sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Bremenistä (Saksa), joten halvin vaihtoehto on lentää Tampereelta Bremeniin (Ryanair) ja ottaa Bremenistä bussi Groningeniin (Public Express), joka maksaa

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella

Lisätiedot