Akonniemi Marika, Honka Jarno, Laitila Tuula, Norrena Nina Carita, Pihlgren Elina & Siirilä Niina SUOLAHUONEHOIDON VAIKUTUKSIA ASIAKKAIDEN KOKEMINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akonniemi Marika, Honka Jarno, Laitila Tuula, Norrena Nina Carita, Pihlgren Elina & Siirilä Niina SUOLAHUONEHOIDON VAIKUTUKSIA ASIAKKAIDEN KOKEMINA"

Transkriptio

1 Akonniemi Marika, Honka Jarno, Laitila Tuula, Norrena Nina Carita, Pihlgren Elina & Siirilä Niina SUOLAHUONEHOIDON VAIKUTUKSIA ASIAKKAIDEN KOKEMINA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijät: Akonniemi Marika, Honka Jarno, Laitila Tuula, Norrena Nina Carita, Pihlgren Elina ja Siirilä Niina Työn nimi: Suolahuonehoidon vaikutuksia asiakkaiden kokemina Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaajat: THT, KTT, kehittämispäällikkö Hiironen Marja-Liisa, TtM, lehtori Hillman Marjatta ja KM, lehtori Huhta Tuula Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa eri-ikäisten ihmisten kokemuksia suolahuonehoidon vaikutuksista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Kannuksessa suolahuonehoitoa toteuttavan Kitinkannuksen kanssa. Tutkimusprojektin käynnistämiseksi Suomen Kulttuurirahaston Keski- Pohjanmaan rahastosta myönnettiin apuraha keväällä Tutkimusaineisto kerättiin kahden kyselylomakkeen avulla, joissa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Ensimmäiseen kyselylomakkeeseen vastattiin heti suolahoitojakson päätyttyä ja toiseen kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä. Suolahoitojakso sisälsi pääosin viidestä kymmeneen suolahoitokertaa. Tutkimukseen osallistuneet (N=67) jaettiin kolmeen eri ikäryhmään. Näitä olivat lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Ensimmäiseen kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 67 henkilöä ja toiseen 44 henkilöä. Lasten ja nuorten kohdalla kaikki 19 lasta ja nuorta vastasivat molempiin kyselylomakkeisiin. Työikäisten kohdalla toiseen kyselylomakkeeseen vastasi 10 henkilöä (n=23) ja ikääntyneiden kohdalla 15 henkilöä (n=25). Suolahuonehoitoon hakeuduttiin yleisimmin hengitystiesairauksien, erityisesti astman, ja atooppisen ihottuman vuoksi. Suolahuonehoidolla koki olleen myönteisiä vaikutuksia heti suolahoitojakson päättymisen jälkeen 53 henkilöä (N=67), joka on 79 prosenttia vastanneista. Näiden myönteisten vaikutusten koki säilyneen vielä kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä 30 henkilöä (N=44). Tämä on 75 prosenttia vastanneista. Myönteisinä vaikutuksina koettiin lääkityksen tarpeen vähentyminen, hengityksen helpottuminen, nenän tukkoisuuden väheneminen, liman irtoamisen helpottuminen sekä yöunien parantuminen. Nämä vaikutukset olivat yhteneväiset kaikissa ikäryhmissä. Näiden lisäksi lasten ja nuorten kohdalla koettiin jaksamisen lisääntyneen, elimistön vastustuskyvyn parantuneen ja iho-oireiden helpottuneen. Kukaan ei kokenut hoidolla olleen negatiivisia vaikutuksia. Tutkimukseen osallistujien kokemuksiin perustuvat tulokset viittaavat vahvasti siihen, että suolahuonehoidolla on suurimmalle osalle suolahoidon asiakkaista merkitystä lääkitystä täydentävänä hoitomuotona ja että sen teho säilyy osalla asiakkaista ainakin kuukauden ajan. Avainsanat: suolahuonehoito, suolahoito, astma, allergia, atooppinen ihottuma, kokemuksellisuus

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Nursing ABSTRACT Authors: Title: Akonniemi Marika, Honka Jarno, Laitila Tuula, Norrena Nina Carita, Pihlgren Elina and Siirilä Niina Effects of Salt Room Therapy or Halotherapy as Experienced by Clients Date: 31 March 2008 Pages: appendices Instructors: Hiironen Marja-Liisa Hillman Marjatta Huhta Tuula The aim of the thesis was to discover the experiences people of different ages had received of the effects of halotherapy. The thesis was carried out in cooperation with students from the Central Ostrobothnia University of Applied Sciences and with Kitinkannus, an institution which implements halotherapy in Kannus. In order to launch the study, a scholarship was granted by the Finnish Cultural Foundation, Central Ostrobothnia Regional fund in the spring of The research material was gathered by means of two questionnaires which included both structured and open questions. The participants responded to the first questionnaire immediately after the period of treatment and to the second after a month had elapsed from the termination of care. The respondents (N=67) were divided into three age groups. These were children and youths, people of working age and senior citizens. A total of 67 persons replied to the first questionnaire and a total of 44 persons to the second. In the category of children and youth, all of them (n=19) responded to both questionnaires. As far as the people of working age are concerned second questionnaire was filled out by 10 persons (n=23) and, of the senior citizens by 15 persons (n=25). Halotherapy was most often sought to treat diseases of the respiratory passages, particularly asthma, and atopic rash. 53 persons (N=67), which is 79 % of the respondents, felt the halotherapy had positive effects right after the termination of the period of care. 30 persons (N=44), which amounts to 75 % of the respondents, experienced that these effects were still present after a month had passed from the end of the treatment period. The respondents felt the following positive effects: diminishing need for medicines, the easing of breathing and of a blocked nose, easier loosening of mucus as well as better sleep quality. These effects were congruent in all age groups. In addition to the effects listed, the children and youth felt they were able to cope better, the resistance of their organism had improved, and their skin symptoms had eased. Nobody reported any negative effects of the treatment. The results that are based on the experiences of the participants strongly indicate that halotherapy is significant to most of the clients as a type of treatment accompanying medication and that its effect lasts for three-quarter clients for at least a month. Keywords: halotherapy, salt treatment, asthma, allergy, atopic rash, experientialness

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 SUOLAKAIVOKSISTA SUOLAHOITOHUONEISIIN Suola hoitokeinona suolahuoneiden historiaa Suolahuonehoito Suomessa Kitinkannuksen suolahoitohuone 6 3 TAVALLISIMMAT SUOLAHUONEHOITOON HAKEUTUMISEN SYYT Astma ja allergia Atooppinen ihottuma ja psoriasis 12 4 KOKEMUKSELLISUUS 14 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 16 6 TUTKIMUSPROJEKTIN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen kohderyhmät ja tutkimuksen kulku Tutkimusaineiston analyysi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tutkimustuloksista tiedottaminen 22 7 TUTKIMUSTULOKSET LASTEN JA NUORTEN KOHDALTA Taustatiedot Lääkityksen käyttö ja suolahuonehoidon vaikutus siihen välittömästi suolahoitojakson jälkeen Suolahuonehoidon vaikutus lääkityksen käyttöön kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä Suolahuonehoidon muut vaikutukset Suolahoidon vaikutusten säilyminen kuukauden kuluttua suolahoitojakson päätyttyä Kokemuksia suolahuoneessa olosta 31 8 TUTKIMUSTULOKSET AIKUISTEN KOHDALTA Tutkimukseen osallistuneet ja heidän käymänsä suolahoitokerrat Suolahuonehoitoon tulon syyt Lääkityksen käyttö ja suolahuonehoidon vaikutus siihen Suolahuonehoidon muut vaikutukset ja kokemukset hoidosta 34 9 TUTKIMUSTULOKSET IKÄÄNTYNEIDEN KOHDALTA Tutkimukseen osallistuneet ja heidän käymänsä suolahoitokerrat 38

5 9.2 Suolahoitoon tulon syyt Lääkityksen käyttö ja suolahuonehoidon vaikutus siihen Lääkityksen käyttö kuukauden kuluttua suolahuonehoidosta Suolahuonehoidon muut vaikutukset TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 46 LÄHTEET 49 LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Suola on vanha hoitokeino. Sitä on käytetty jo muinaislääketieteessä moniin sairauksiin. Suola on toiminut mikrobeja ja bakteereja tuhoavana tekijänä ja sitä on käytetty muun muassa ihosairauksiin ja liman irrottamiseen. Satojen vuosien kuluttua tästä kiinnitettiin huomiota siihen, että suolakaivoksissa vuorisuolaa louhineet ihmiset pysyivät terveempinä muuhun väestöön verrattuna. Nämä kokemukset ovat osaltaan vaikuttaneet suolahuonehoidon kehittymiseen. Aluksi suolahoitoa annettiin niin, että ihmiset oleskelivat tietyn ajan vanhoissa suolakaivoksissa maan alla. Myöhemmin kehiteltiin suolaluolien kaltaisia huoneita maan päälle ja lopulta vuorisuolalla verhoiltuihin huoneisiin yhdistettiin hienojakoista suolapölyä huoneilmaan puhaltavat generaattorit. Tämä ihmisten kokemuksiin perustuva tutkimus on tehty nimenomaan tällaisessa nykyaikaisessa suolahuoneessa annettujen suolahoitojen pohjalta. Kannuksessa sijaitsevaan Kitinkannukseen oli avattu suolahuone syyskuussa 2006, jolloin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululle esitettiin opinnäytetyöaiheeksi suolahuonehoidon vaikuttavuustutkimusta. Aiemmin suolahuonehoidoissa käyneillä on ollut hyviä kokemuksia suolahuonehoidon vaikutuksesta terveyteensä, mutta tutkimustietoa aiheesta on ollut niukasti saatavilla. Itä-Euroopassa on tehty lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia suolahoidon vaikutuksesta terveyteen, mutta useimmat niistä eivät täytä luotettavan tutkimuksen kriteerejä. Ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus käynnistettiin Lappeenrannassa Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin toimesta vuonna Tämä viisivuotinen lääketieteellinen tutkimus valmistui kokonaisuudessaan syksyllä Suomeen suolahuoneita on perustettu vuodesta 2003 lähtien. Keväällä 2006 suolahuoneita oli Suomessa noin 20 ja syksyllä 2007 jo noin 60. Suolahuonehoitojen suosio on kasvanut Suomessa tutkimuksen edetessä ja uusia suolahuoneita perustetaan edelleen lisääntyvässä määrin. Tämän seikan vuoksi tutkimuksen aihe on ajankohtainen. Ajankohtaisuutta lisää myös astman, atopian ja allergioiden lisääntyminen. Nämä sairaudet ovat suuria kansanterveydellisiä ongelmia Suomessa ja koko maailmassa. Tavallisimpia syitä suolahuonehoitoon hakeutumiseen ovat hengityselinsairaudet, atooppiset ihottumat ja muut ihosairaudet. Nämä nousivat esille myös tutkimuskohderyhmiä

7 2 varten laadittujen kyselylomakkeiden vastauksista. Kyselylomakkeet jaettiin Kitinkannuksessa suolahuonehoidossa käyneille asiakkaille. Asiakkailta tiedusteltiin kokemuksia suolahuonehoidon vaikutuksista suolahuonehoitojen jälkeen. Tutkimus toteutettiin kolmena työryhmänä eri-ikäisille asiakkaille. Kohderyhminä olivat lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikääntyneet. Lapsille ja nuorille tehdyn tutkimuksen toteuttivat Laitila Tuula ja Siirilä Niina, jotka ovat kirjoittaneet lisäksi suolahuonehoidon historiaa käsittelevän luvun 2.1 sekä astmasta ja allergiasta kertovan luvun 3.1. Työikäisille tehdyn tutkimuksen toteuttivat Akonniemi Marika ja Pihlgren Elina, joiden vastuulla oli lisäksi Suomessa tapahtuvasta suolahuonehoidosta kertova luku 2.2 ja atooppisesta ihottumasta kertova luku 3.2. Ikääntyneille tehdyn tutkimuksen toteuttivat Honka Jarno ja Norrena Nina Carita, jotka ovat lisäksi kirjoittaneet Kitinkannuksen suolahoitohuoneesta kertovan luvun 2.3 ja kokemuksellisuudesta kertovan luvun 4. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia eri-ikäiset suolahuonehoidon asiakkaat kokevat suolahoidolla olevan välittömästi hoitojakson jälkeen ja kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä sekä kokevatko asiakkaat suolahoidolla olevan vaikutusta heidän lääkitykseensä. Lasten ja nuorten osalta selvitetään myös, minkälaisena lapset ja nuoret kokevat suolahuoneessa olon. Tässä opinnäytetyössä on käytetty lähteinä muun muassa Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin hoitotutkimuksesta saatuja tutkimustuloksia ja luotettavimpia ulkomaisia artikkeleita ja tutkimuksia. Lisäksi on hyödynnetty Internetiä ja kotimaisia asiantuntijakirjoituksia. Myös joitakin henkilökohtaisia yhteyksiä on otettu eri henkilöihin. Työtä varten on esimerkiksi haastateltu Kitinkannuksen suolahuonehoidosta vastaavaa lääkäriä Koit Makkea. Tekstissä on toisinaan käytetty sanoja suolahoito ja haloterapia korvaamaan sanaa suolahuonehoito.

8 2 SUOLAKAIVOKSISTA SUOLAHOITOHUONEISIIN Suola hoitokeinona suolahoitohuoneen historiaa Lääketieteellinen suolan käyttö on vanhaa perua. Wormer (1999) mainitsee suolan historiaa käsitelleessä tutkimuksessaan, että suola on ollut yksi tärkeä ainesosa muinaislääketieteessä jo satoja vuosia ennen Kristuksen syntymää. Mielenkiintoisia kirjallisia mainintoja asiasta on löydetty papyruskääröistä, jotka ovat peräisin ajoilta ennen Kristusta. Esimerkiksi Egyptissä suolaa on käytetty 300 vuotta ekr. parannuskeinona infektoituneiden haavojen hoidossa. Uskottiin, että suolalla oli haavoihin desinfioiva vaikutus. Myös antiikin Roomassa ja Kreikassa suola oli tunnettu. Länsimaisen lääketieteen perustajana pidetty Hippokrates (s. 460 ekr.) käytti suolaa yhtenä ainesosana ja hoitokeinona moniin sairauksiin. Sitä käytettiin muun muassa liman irrottamiseen hengitysteistä ja ihosairauksiin. (Wormer 1999.) Vuorisuolan käyttö yhtenä lääkkeiden valmistusaineena oli haluttua ja arvostettua tavaraa maailmalla 1800-luvulla. Historian kemikaali- ja lääkekäsikirjojen mukaan vuorisuolaa saatiin paljon muun muassa Puolasta. (Wormer 1999, Dendura 2007.) Puolassa tehtiin myös havainto, että suolakaivoksissa maan alla suolaa louhineet ihmiset eivät sairastuneet keuhkosairauksiin samalla tavoin kuin muut ihmiset. Puolan terveysviranomaisena työskennellyt Felix Botchowski on kirjoittanut suolapölyn vaikutuksista kirjankin, joka ilmestyi vuonna (Salmistu 1999; Hannuksela 2005, 1719.) Hänen seuraajansa Mstislav Poljakowski perusti Krakovan kylän lähellä sijaitsevaan Wieliczkan suolakaivokseen suolahoitolan (Salmistu 1999). Tämä hoitola on edelleen toiminnassa allergiasairaalan muodossa. Se sijaitsee 210 metrin syvyydessä ja siellä hoidetaan astmaa ja allergiaa sairastavia lapsia. Tämä Puolassa sijaitseva suolakaivos on 700 vuotta vanha ja se on liitetty Unescon maailmanperintölistalle vuonna (Krakow-info 2006; UNES- CO 2006; Dendura 2007.) Saksassa toisen maailmansodan aikoihin 1940-luvulla oli pommihyökkäyksiä paossa ihmisiä suolakaivoksissa. Mukana oli myös astmaa sairastavia ihmisiä, jotka kertoivat suolaluolissa olon helpottaneen heidän oireitaan. Tämän jälkeen luonnon muovaamia suolaja tippukiviluolia on käytetty hoitotiloina muun muassa keuhkosairauksista toipumiseen sekä Saksassa että monissa muissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Entisen Neuvostoliiton

9 4 alueella ensimmäinen ja ehkäpä tunnetuinkin hoitokäyttöön otettu suolakaivos on Ukrainan Solotvinon kylään vuonna 1968 perustettu allergiasairaala. (Salmistu 1999; Makke 2007.) Tällaista suolaluolissa tapahtunutta, luonnollisen luolailmaston omaavaa hoitoa on kutsuttu nimellä speleoterapia. Nimi tulee kreikan kielestä speleo, joka tarkoittaa luola. Yliopistot ja korkeakoulut Pietarin alueella ovat tutkineet entisen Neuvostoliiton alueella speleoterapian biokemiallisia, immunologisia ja mikrobiologisia vaikutuksia. Nykyäänkin osa hylättyihin suolakaivoksiin perustettuja hoitoloita on käytössä useassa Keski- ja Itä- Euroopan maassa. (Salmistu 1999; Hugg 2005, 18; Makke 2007.) Suolaluolissa tapahtuvaan speleoterapiaan ei ollut kaikilla halukkailla mahdollista osallistua esimerkiksi syvyyspelon ja kaivoksia koskevien turvamääräysten vuoksi. Tämän vuoksi kehitettiin maanpäällisiä rakennuksia, joiden seinät vuorattiin suolalla. Pian kuitenkin huomattiin, että pelkkä huoneen vuoraaminen suolalla ei riittänyt aikaansaamaan suolaluolien kaltaisia olosuhteita. Sen vuoksi 1980-luvun alkupuolelta lähtien on kehitetty erilaisia menetelmiä, joilla suolan vuoraamaan huoneeseen olisi mahdollista saada luonnollisen suolaluolan kaltainen mikroilmasto. (Makke 2007.) Nykyisissä suolalla vuorattujen huoneiden yhteydessä on yksi tai useampi suolageneraattori riippuen suolahuoneen koosta. Generaattori jauhaa suolan hienoksi ja puhaltaa suolapölyn suolahoitohuoneeseen. Tällaisessa huoneessa tapahtuvaa hoitoa kutsutaan suolahuonehoidoksi eli haloterapiaksi. (Hugg, Hedman & Hannuksela 2004, 20; Makke 2007.) Halo on kreikan kieltä ja tarkoittaa suola. Näin ollen haloterapia on suolan avulla hoitamista. Hoitava tekijä on suolahuoneen ilmassa oleva suolapöly, kun taas speleoterapiassa hoitovaikutus saadaan suolakaivosten luonnollisten tekijöiden yhdistelmällä (Salmistu 1999). Itäisen Euroopan maissa suolahuonehoito on ollut jo vuosikausia yksi osa iho- ja hengityselinsairauksien hoitoa. Näiden maiden aineelliset resurssit ovat olleet rajallisemmat ja oletettavasti siitä johtuen suhtautuminen tällaiseen ei-lääketieteelliseen hoitomuotoon on ollut myönteisempää kuin läntisessä Euroopassa. Suolahuoneiden suosio on kuitenkin kasvanut ja sen käyttö maailmalla on levinnyt niin, että nykyään suolahuoneita on arviolta jo useita satoja ympäri Eurooppaa. Suomesta on matkustettu saamaan suolahuonehoi-

10 toa muun muassa Viroon, koska siellä on joka kylpylän yhteydessä suolahoitoloita. Virosta hoito on levinnyt myös Suomeen. (Hugg ym. 2004; Makke 2007.) Suolahuonehoito Suomessa Suomeen ensimmäiset suolahuoneet on rakennettu vuonna Lappeenrannan kylpylä ja Nummelassa sijaitseva Hopeaniemen kylpylä ovat tuolloin saaneet suolahuonehoitolat kylpylöidensä yhteyteen. (Husa & Viherlahti 2007.) Suomessa on tällä hetkellä suolahuoneita arviolta noin 60 ja niitä rakennetaan jatkuvasti lisää. Suolahuoneyrityksillä on useimmilla hoitoalan omaavaa henkilökuntaa saatavilla, niin lääkäreitä kuin hoitajiakin. Suolahoitoon perehtyneitä hoitajia on saatavilla enemmän ja joka seitsemännen suolahuoneyrityksen toiminnassa on mukana lääkäri. (Saarinen 2007, 17.) Suolahuoneen lattia, katto ja seinät on vuorattu suolalla. Tämä aiheuttaa huoneen ilmaan negatiivisen ionisaation, joka tappaa huoneilmasta mikrobeja ja helpottaa osaltaan hengittämistä. (Husa & Viherlahti 2007.) Suolahuoneiden koko vaihtelee 1-26 neliömetrin välillä. Ilmaan kertyy pienemmissä suolahuoneissa näin ollen helposti hiilidioksidia ja se tulisi ottaa huomioon huoneen tilassa. Suolahuoneen koko tulisikin olla vähintään kolmesta neljään kuutiometriä ilmaa yhtä suolahuonehoitoa saavaa kohti. (Saarinen 2007, 17.) Suolahuoneen välittömässä yhteydessä on myös suolageneraattoreita, jotka puhaltavat huoneilmaan hienojakoista suolapölyä hoidon aikana. Hienojakoisten suolapölyhiukkasten ollessa alle viisi mikrometriä ne kulkeutuvat hengityksen mukana aina keuhkorakkuloihin saakka. Suolasta saadaan parhaimmat vaikutukset esille, kun suolapöly tehdään juuri ennen hoidon alkua. Tämä mahdollistaa sen, että suolapölyhiukkanen on silloin aktiivinen ja tunkeutuu hyvin hengityselimiin ja ihohuokosiin. (Husa & Viherlahti 2007.) Suomessa keskeisimpiä käytettyjä suoloja ovat natriumkloridi sekä kalium- ja kalsiumkarbonaatti. Suolageneraattorista tulevan suolan määrä määräytyy huoneen pinta-alan mukaisesti. Hoidon aikana keskisuolapitoisuuden tulisi olla 0,5-10 mg/m³. Hoitotilan suolapitoisuus voi vaihdella myös sen mukaan, mihin sairauteen hoitoa käytetään. (Hugg 2005, ) Suolageneraattorista tuleva suolapöly leviää huoneilmaan tasaisesti, mutta sen pitoisuus hoitojakson lopulla lisääntyy. Eri hoitokertoina suolapölyn pitoisuus myös

11 6 vaihtelee muihin hoitokertoihin nähden. Yhden hoitokerran aikana suolaa kertyy elimistöön yhdestä yhdeksään milligrammaa riippuen suolan hoitopitoisuudesta. (Saarinen 2007, 17.) Suolahuonehoitoa eli haloterapiaa voidaan käyttää useisiin hengityselin- ja ihosairauksiin, esimerkiksi krooniseen poskiontelotulehdukseen ja psoriaasikseen. Ihosairauksista atooppinen ihottuma on hyvin yleinen suolahuonehoidon käyttöaihe. (Husa & Viherlahti 2007.) Suolahuonehoitoa ei suositella verenpaineen ollessa korkea. Hoito kuivattaa verisuonia ja limakalvoja, joten tällöin voi tulla verenvuotoja. Kun verenpaine on saatu normaalille tasolle, suolahuonehoito on turvallista. (Makke 2007.) Suomessa suolahuoneen hoitoympäristöä eikä perustamista valvota. Tämän vuoksi suolahuonehoidon toteuttaminen jääkin yrittäjän vastuulle. Jokaisen yrittäjän tulisi tarjota asiakkaalleen hyvä ja turvallinen hoito, mutta kontrollin puuttumisen vuoksi näin ei välttämättä aina ole. Hengitysilman suolapitoisuuksia hoidon aikana voidaan nostaa asiakkaan haluamalle tasolle tai yrittäjä voi olla käyttämättä suolaa hengitysilmassa hoidon aikana. Väärinkäyttö suolan suhteen voi olla mahdollista, koska tutkimuspotilaiden kokemukset ovat osoittaneet, että suolan käyttöä ei voi aistinvaraisesti huomata. (Saarinen 2007, 18.) Suomessa kaivattaisiinkin jonkin tahon kautta tulevaa kontrollia suolahoidon suhteen. Valvovan organisaation kautta saataisiin hoidolle yhteiset, turvalliset pelisäännöt ja asiakkaat voisivat luottaa, että hoito toteutettaisiin oikein. Suolahuonehoito on myös sairaanhoidollinen toimenpide, joten olisi asianmukaista, että hoitoa antava henkilökunta olisi myös ammatillisesti koulutettu. Nykyään kaikki, jotka haluavat suolahuonehoitoa toteuttaa, voivat tehdä sen ammattiin katsomatta, koska valvova organisaatio tältä toiminnalta ainakin toistaiseksi puuttuu. 2.3 Kitinkannuksen suolahoitohuone Suolahuonehoitoon saa ajan soittamalla Kitinkannukseen, josta hoidon aloitus mahdollistuu nopeasti ja joustavasti. Toinen mahdollisuus ajan varaamiseen on Internetin kautta, jolloin hoitohenkilöstö ottaa yhteyttä suolahuonehoitoa haluavaan puhelimitse ja siinä sovitaan ensimmäisestä suolahoitokerrasta. Kitinkannuksesta suolahoitoon tulevalle asiakkaalle informoidaan, että henkilöllä ei saa olla sillä hetkellä flunssaa, kuumetta tai hoi-

12 tamatonta verenpainetautia. Jos hoitoon tulevalla on ollut syöpä, tulee hänellä olla oireetonta aikaa viisi vuotta ennen suolahuonehoidon aloittamista. (Ala-Kuusisto 2007.) 7 Tähän tutkimukseen osallistuneet ovat käyneet suolahuonehoidossa Kannuksen Kitinkannuksessa, johon valmistui Keski-Pohjanmaan ensimmäinen suolahoitohuone vuonna Kitinkannuksen suolahoitohuoneen koko on 14 neliömetriä ja tilavuus 33,5 kuutiometriä. Huoneen seinät ja katto on vuorattu vuorisuolalla, joka on Berner Oy:n maahantuomaa. Lisäksi lattialle on levitetty vuorisuolaa 1500 kilogrammaa. Huoneessa on kalustuksena neljä kappaletta pehmustettuja lepotuoleja, joissa on säädettävä selkänoja. (Lounasto 2007.) Suolahuoneen ilmanvaihto toimii kahdesta katossa olevasta poistoventtiilistä, joissa on koneellinen ilmanpoisto. Se kytketään pois päältä hoidon ajaksi, jotta huoneilmaan puhallettava suolapöly jää hengitysilmaan. Ilmanvaihtokanavan halkaisija on 110 millimetriä ja siinä on lisäksi kaksi tuloilmaventtiiliä. Huoneen valaistuksena on neljä kohdevaloa, joissa on himmenninmekanismi. Vastakkaisille seinille on asennettu kaksi kappaletta kaiuttimia, jotka ovat samat kuin veneissä käytettävä malli. Nämä soveltuvat suolahoitohuoneeseen niiden paremman suolankestävyyden vuoksi. Kaiuttimien kautta suolahoidon aikana soi huoneessa luonnon ääniä sisältävä rauhoittava musiikki. Huoneen ovena on käytetty himmeää lasiovea. Hoidossa käytettävä suola on vuorisuolaa ja yhdellä hoitokerralla huoneeseen puhallettava suola-annos on 80 grammaa. Suolan toimittaja on Indium Top Virosta. (Lounasto 2007.)

13 3 TAVALLISIMMAT SUOLAHUONEHOITOON HAKEUTUMISEN SYYT Astma ja allergia Tällä hetkellä astma on yleisin kansansairaus Suomessa eikä sitä ennen 1960-lukua juuri tavattu terveydenhuollossa. Astman lisääntymiseen on vaikuttanut elintapojen, ravitsemuksen ja elinympäristön muutokset. Lisäksi monien kansanterveyttä parantaneiden toimenpiteiden ja keksintöjen seurauksena väestön altistuminen mikrobeille on muuttunut. Ihmisen puolustusjärjestelmä ei ole ehtinyt sopeutua riittävän nopeasti muutoksiin. (Haahtela 2005, 1; Haahtela & Hannuksela 2007, ) Älkäämme kuitenkaan luulko, että luonto hoitaa astman ja allergiat, kunhan vain odotamme tarpeeksi pitkään, että geenit tekevät sopeuttamistehtävänsä. Astma on kansanterveydellisesti iso ongelma ja tullut jäädäkseen. (Haahtela 2005, 1.) Astmaa ei esiinny vain Suomessa, vaan se on paljon laajempi terveysongelma. Astma on johtavia allergisia sairauksia koko Euroopassa (Valovirta 2007). Ongelma on vielä laajempi, sillä Humbertin (2006) mukaan koko maailmassa on arviolta 300 miljoonaa ihmistä, joilla on astma. Tämä määrä on edelleen lisääntymässä läntisen elämäntyylin ja kaupungistumisen jatkuessa. Jos asiaan ei pystytä puuttumaan, astmaatikkojen määrä lisääntyy 100 miljoonalla vuoteen 2025 mennessä. (Humbert 2006, 515.) Suomessa astmaa on noin kuudesta kahdeksaan prosentilla väestöstä. Sen lisäksi astman kaltaisesti oireilee viidestä kymmeneen prosenttia suomalaisista. Esiintyvyys on riippuvainen tutkittujen iästä ja osittain myös asuinpaikasta. (Haahtela 2007, 219.) Astma on limakalvojen tulehdussairaus, mikä aiheuttaa keuhkoputkien turvotusta, jolloin ne ahtautautuvat. Tulehduksesta johtuen myös limaneritys lisääntyy, mikä ilmenee yskimisenä. Myös hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen ovat tavallisia oireita keuhkoputkien ahtautuessa. Keuhkoputkien limakalvojen tulehdus sekä siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat elimistön epätarkoituksenmukaista puolustautumista. (Haahtela 2003, 67; Helske 2005, 199; Haahtela & Rytilä 2006, 4; Knuuttila 2006, 313; Töyry 2007.) Pitkäaikainen yskä varsinkin aamuyöllä saattaa olla astman ensioire. Ajankohta johtuu siitä, että keuhkojen toiminta on aamuyöstä heikoimmillaan (Haahtela 2003, 69;

14 9 Haahtela & Rytilä 2006, 4-5). Näin ollen häiriöt keuhkojen toiminnassa tulevat silloin helpommin ilmi ja katkeamaton ja rauhallinen yöuni häiriintyy yskimisoireiden vuoksi. Astmaa on sekä sisäsyntyistä että ulkosyntyistä. Sisäsyntyisellä astmalla ei ole yhteyttä allergiaan ja se on tavallisempaa aikuisilla kuin lapsilla. Aikuisten ympärivuotinen nuha ja astman puhkeaminen aikuisiällä eivät siis yleensä johdu allergiasta, vaan jokin sairastettu infektio voi johtaa astman puhkeamiseen sekä oireilun uudelleen alkamiseen. Ulkosyntyisellä astmalla tarkoitetaan allergista astmaa, joka on lapsilla tavallisempaa. Tällaisen astman oireita pahentavia tekijöitä ovat esimerkiksi siitepölyt, eläinpölyt, pölypunkki, sieni-itiöt luonnossa, ruoka-aineet, tupakansavu, erilaiset hajusteet, kylmä ilma, rasitus ja infektiot. (Helske 2005, ; Knuuttila 2006, ; Haahtela & Hannuksela 2007, 19-27). Näiden oireita aiheuttavien tekijöiden mukaan puhutaan yleisesti myös rasitus- tai infektioastmasta. Allerginen nuha ja astma liittyvät usein toisiinsa. Molempiin liittyy hengitysteiden tulehdusreaktio, joka lisää tulehdussolujen määrää verenkierrossa vaikuttaen koko elimistöön. Allerginen nuha on selvästi astman riskitekijä, joka on usein taustalla ennen tilanteen kehittymistä astmaksi. Pienillä lapsilla astma todetaan tavallisesti aikaisemmin kuin allerginen nuha. Allergisen nuhan tunnistaminen on vaikeaa pienillä lapsilla, koska virusinfektiot ovat hyvin tavallisia heidän iässään. (Valovirta 2007, ) Tämä on harmillista, koska astman puhkeaminen voitaisiin ehkä estää tai ainakin siirtää myöhemmäksi, jos allerginen nuha voitaisiin todeta ja aloittaa sen hoito ennen kuin allerginen nuha kehittyy astmaksi. Suurella osalla astmaa sairastavista on jokin allergia, joka aiheuttaa monenlaisia hengitystie- ja iho-oireita. Allergiaoireiden pitkittyessä astmaan sairastumisriski kasvaa. Allergisessa reaktiossa elimistön puolustusjärjestelmä, joka normaalisti suojaa ihmistä erilaisilta mikrobeilta ja taudeilta, ylireagoi johonkin ympäristössä olevaan aineeseen. Tämä immuunijärjestelmän ylireagointi aiheuttaa epätoivottuja, ongelmallisia ja toisinaan jopa hengenvaarallisia seurauksia allergisen reaktion voimakkuudesta riippuen. (Töyry 2007, 8.) Onneksi nykyaikana on käytettävissä hyviä ja tehokkaita lääkkeitä, joilla pystytään hoitamaan vaikeitakin oireita. Valitettavaa on kuitenkin se, että varsinkin astmaan käytettävät lääkkeet ovat hyvin kalliita.

15 10 Uusimpienkin lähteiden mukaan (Haahtela, Hannuksela, Mäkelä & Terho 2007; Töyry 2007) on edelleen suurimmaksi osaksi arvoitus miksi toisten elimistön puolustusjärjestelmä reagoi liioitellun voimakkaasti normaalisti vaarattomiin aineisiin. Tällä tavalla reagoidessaan elimistö aiheuttaa allergian kyseisille aineille. Taipumus allergioihin on periytyvää ja tällaista periytyvää allergiataipumusta kutsutaan atopiaksi eli atooppiseksi allergiaksi. (Töyry 2007, 8, 20.) Atooppinen allergia voi ilmetä astmana tai erilaisina ihooireina. Ulkosyntyistä astmaa sairastavilla on usein taipumusta iho-oireisiin (Knuuttila 2006, 313). Tässäkin tutkimusprojektissa oli mukana useita astmaa sairastavia henkilöitä, joilla oli astman lisäksi myös ihottumaoireita. Astmaa ja allergiaa sairastettaessa on tärkeää säilyttää mahdollisimman normaali elämä. Tämä mahdollistuu sairauksien hyvällä hoitotasapainolla. Hyvään hoitotasapainoon pääsemiseksi tarvitaan yhteistyötä lääkärin ja muun terveydenhuoltohenkilöstön, omaisten ja astmaa ja allergiaa sairastavien kesken. Näitä sairauksia sairastavan oma sitoutuminen hoitoonsa on ensiarvoisen tärkeää. Kun astman hoitotasapaino on huono, syynä on usein astmaa sairastavan huono sitoutuminen hoitoonsa (Mäkelä 2007, 250). Kun astmaa ja allergiaa omaava oppii tuntemaan sairautensa ja ottamaan vastuuta hoidostaan, hän pystyy yleensä ennakoivalla toiminnallaan ehkäisemään sairauksien pahenemisvaiheita. Astman hoidossa tällaisessa ennakoinnissa on hyvänä apuvälineenä PEF-mittari, jonka avulla mitataan uloshengityksen huippuvirtausta. Hyvä yleiskunto on tärkeä tekijä astman hyvässä hoitotasapainossa (Mäkelä 2007, 252). Säännöllinen omatoiminen liikunta auttaa hyvään suorituskykyyn pääsemisessä ja sen säilymisessä. Liikkuminen tehostaa myös liman poistumisesta keuhkoista. Joskus on ajateltu, että astmaa sairastavan tulee välttää liikkumista ja hengästymistä. Käsitys asiasta on muuttunut ja nykyään astmaa sairastavia kannustetaan liikkumaan ja parantamaan kuntoansa. Tarvittaessa avaavaa astmalääkitystä lisätään tilapäisesti. Säännölliset kontrollit hoitavan lääkärin ja hoitohenkilöstön luona ovat tärkeitä, sillä käynneillä tarkistetaan keuhkojen kunto, lääkkeiden oikea käyttö ja annostus sekä lääkkeenottotekniikka. Vaikka hyvin hoitoonsa sitoutunut potilas onkin sairautensa paras asiantuntija, on hänellä kontrollikäynneillä hyvä tilaisuus kysyä epäselvistä asioista.

16 11 Kuten Haahtela (2007) mainitsee, astman hoidossa perustana ovat edelleen tulehdusta poistavat lääkkeet. Näitä lääkkeitä ovat hengitettävät eli inhaloitavat kortikoidit, jotka sisältävät kortisonia. Toinen tärkeä lääkeaineryhmä kortikoidien rinnalla on säännöllisesti tai tarvittaessa käytettävä keuhkoputkia avaava lääke. Yleensä inhaloitavat lääkkeet riittävät hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ja säilyttämisessä. Toisinaan näiden lisäksi tarvitaan suun kautta otettavia kortisonitabletteja. Keuhkoissa olevaa tulehdusta hoitamaan on kortikoideille aivan viime aikoina kehitelty muutamia vaihtoehtoja. (Haahtela 2007, ). Kortisonia sisältäviä inhaloitavia suihkeita on erilaisia, mutta käytännössä ne ovat teholtaan ja haitoiltaan samantyyppisiä. Tavallisimpia haittoja näistä lääkkeistä ovat äänen käheys ja kurkun ärsytys. Myös hiivaa voi ilmaantua nieluun, jos lääkkeenoton jälkeinen suun huuhtominen unohtuu. Hyvä lääkkeenottotekniikka sekä suun huuhtominen ennaltaehkäisevät haittoja. Pitkäaikaisesti ylisuuria annoksia käytettäessä osteoporoosin riski saattaa kasvaa. Onkin tärkeää noudattaa hoitavan lääkärin ohjeita lääkkeen annostelussa. Yleensä pyritään pienimpään mahdolliseen annostukseen, joka pitää oireet poissa. Lasten kohdalla kortikoidit saattavat hidastaa pituuskasvua, mutta eivät kuitenkaan vaikuta lopulliseen aikuispituuteen. Onkin pidettävä mielessä, että hoitamaton astma tai liian pieniannoksinen lääkehoito aiheuttavat pituuskasvun hidastumisen lisäksi myös pysyviä muutoksia keuhkoihin. (Haahtela 2007, ) Keskivaikean ja vaikean astman hoidossa käytetään yhdistelmävalmisteita, jotka sisältävät sekä hoitavaa että avaavaa lääkettä. Tämä yhdistelmälääke on tehokas päivittäisistä oireista kärsiville, mutta sitä ei suositella ensimmäiseksi lääkkeeksi astman toteamisen jälkeen. (Haahtela 2007, 267.) Vaikeaan atooppiseen eli allergiseen astmaan on tullut uusi ihon alle pistoksena annettava lääke. Tämä omalitsumabia sisältävä lääke on tullut Suomeen vuonna 2006, joten kokemukset ovat vielä vähäiset eikä pitkäaikaisvaikutuksista ole tietoa. Lääke on kallis, mutta tehokas myös heinänuhan hoitoon. Tällöin sitä annetaan kaksi pistosta ennen siitepölykauden alkua. (Haahtela 2007, 264.) Allergian hoito on viime aikoina jonkin verran muuttunut. Tavallisimmin allergiaan käytettyjä hoitoja ovat antihistamiini- ja siedätyshoito. Vaikka allergiaa aiheuttavien tekijöi-

17 12 den välttäminen onkin tärkeää, enää ei suositella täydellistä allergiaoireita aiheuttavan aineen välttämistä, ellei se aiheuta vaikeita tai hengenvaarallisia oireita. Tiukan dieetin sijasta suositellaan yksilöllisesti suunniteltua altistusta allergiaa aiheuttaville aineille, jolloin elimistön sietokyky kasvaa kyseistä allergeenia kohtaan. Haahtelan (2007) mukaan allergologien nykykäsitys tästä asiasta on se, että lasten kohdalla välttämisen sijasta on ennemminkin stimuloitava kehittymässä olevaa immuunijärjestelmää (Haahtela 2007, 28). 3.2 Atooppinen ihottuma ja psoriasis Atooppinen ihottuma tunnetaan monella eri nimellä ja oireita on monenlaisia. Näitä nimityksiä ovat esimerkiksi maitorupi alle kaksivuotiailla lapsilla, taiveihottuma leikki- ja kouluikäisillä lapsilla sekä laaja-alainen pään alueella ja ylävartaloon painottuva atooppinen ekseema aikuisilla. (Hannuksela 2007.) Viidellä prosentilla aikuisista on ihottumaa. Se voi ilmetä ajoittain ihottumana kyynärtaipeissa, ranteissa, niskassa ja myös polvitaipeissa. Ihottumaa voi myös olla pahimmillaan koko vartalossa. Diagnoosia sairaudesta ei voida tehdä veri- tai ihokokeen avulla, tai millään muullakaan kokeella. Perusteet diagnoosille ovat vain kuiva, kutiava iho ja tyypillinen ihottuma. (Allergia- ja Astmaliitto ry 2007) Erityismuotoja atooppisessa ihottumassa ovat esimerkiksi lumipalloihottuma käsissä ja kumisaapasihottuma jaloissa leikki-ikäisillä ja ratsupaikkaihottuma pakaroissa ja reisissä kouluikäisillä. Joillakin oireet alkavat ensimmäisen ikävuoden aikana, mutta joka neljännellä ihottuma jatkuu aikuisikään asti tai voi myös alkaa silloin. Osalla potilaista voi olla atooppisen ihottuman lisäksi allerginen nuha tai astma. Kutina ja kuiva iho ovat ihottumassa pääpiirteitä. Eläinkokeiden perusteella näyttää siltä, että joka toisella ihottuma johtuisi raapimisesta. Raapimisen seurauksena iho paksuuntuu. (Hannuksela 2007.) Tärkeimmät hoitokeinot kotioloissa ovat vesi, aurinko ja voiteet. Sääntönä on, että mitä enemmän ihmisellä on ihottumaa, sitä enemmän ihminen voi ihoaan pestä. Tervettä ihoa pestään tarpeen mukaan, mutta ihottumainen iho pestään päivittäin. Ihon ollessa rupinen ja visvainen se pestään yleensä kahdesti päivässä. Terve iho ei tarvitse välttämättä saippuapesua. Atooppista ihottumaa sairastavan tulisi suihkun jälkeen käyttää perusvoidetta

18 13 ihoon. Ihottuma-alueille tulee laittaa lääkevoidetta lääkärin ohjeen mukaan. (Hannuksela 2007.) Atooppinen taipumus ihottumaan ei häviä, mutta atooppisen ihottuman omaava ihminen ei oireile koko ajan. Ihottumassa oireet ovat joskus lievempiä ja toisinaan voi olla oireettomiakin jaksoja. Ihosairauksista on erilaisia muotoja kuten esimerkiksi psoriaasis. Psoriaasis on ihon hilsetystauti. Tähän sairauteen on perinnöllinen alttius. Sen voi laukaista tulehdustauti tai stressi. (Allergia- ja Astmaliitto ry 2007.) Taudille tyypilliset oireet ovat tarkkarajaiset, hilseilevät läiskät. Nämä sijaitsee yleensä kyynärpäissä, polvissa tai päänahassa. Psoriaasi voi esiintyä monenlaisessa muodossa. Se voi ilmestyä iholle läiskämäisenä, pistemäisenä tai koko vartalolle ilmaantuvana eli erytrodermisena muotona. (Wikipedia 2008) Kynsimuutokset ovat hyvin yleisiä tässä sairaudessa. Sairauteen voi liittyä myös reumaa muistuttava niveltulehdus. Valohoidot kuuluvat isona osana psoriaasiksen hoitoon. Hoitomuotoja ovat auringonotto, ilmastohoitomatkat ja hoidot SUP-, UVA- tai UVBlamppujen avulla. Sisäisenä lääkityksenä psoriaasiksen hoitoon on olemassa A- vitamiinijohdannaista asitretiinia, metotreksaattia, siklosporiinia. Nivelpsoriaasiksessa käytetään myös muita reumalääkkeitä. (Wikipedia 2008.)

19 4 KOKEMUKSELLISUUS 14 Ihmisen koko elämä on kokemuksia. Kokemuksella voidaan ymmärtää ihmisen sen hetkisiä tunteita ja tunnelmia, kuten myös aistimuksia ja elämyksiä. Varto (1992) ja Merleau-Ponty (1989) ovat todenneet Lindvallin (1997) kirjoittamassa teoksessa, että elämän ilmiöitä tulee lähestyä sellaisina kuin ne ilmenevät kunakin ajankohtana ihmisen kokemusmaailmassa. (Lindvall 1997, 28.) Tutkimuksessa kokemukset kuvataan yleensä sisällöllisinä käsitteinä, siksi käsitysten kuvaaminen tutkimuksessa sisältää suoria lainauksia tutkittavien vastaamiin avokysymyksiin. Tutkittaessa toisen ihmisen kokemusta, voidaan siinä tunnistaa alla olevia vaiheita: 1. On olemassa toisen ihmisen kokemus, jota tutkitaan 2. Ihminen kertoo tai ilmaisee jollain tavalla kokemuksensa 3. Tutkija osallistuu tutkimustilanteeseen subjektina, jäsentää toisen ihmisen kokemuksia 4. Tutkija kertoo uudelleen sen mitä toinen on kokenut (Lindvall 1997, 32.) Sanalla kokemus voi olla monta merkitystä; jollakin voi olla pitkä elämänkokemus ja häntä pidetään sen perusteella viisaana. Toisessa merkityksessä käytetään sanaa kokemus, kun tarkoitetaan hetkellisiä elämyksiä, jotka ovat mieleenpainuvia ja merkityksellisiä. Voidaan kokea esimerkiksi järkytyksiä. Kokemuksia voidaan myös hankkia, kuten uskonnollisia ja seksuaalisia kokemuksia. Rauhala (1994) on todennut Lindvallin (1997) kirjoittamassa teoksessa, että kokemukset voivat olla emotionaalisia, kognitiivisia, uskonnollisia tai toiminnallisia. (Lindvall 1997, 31). Fenomenologia on filosofinen lähestymistapa, joka korostaa ihmisen tietämisen kyvyn sitoutumista ihmisen elämismaailmaan ja sen ilmiöihin (Varto1992, 84). Fenomenologian isänä pidetään Edmund Hussleria ( ). Hussler otaksui, että todellinen maailma on olemassa ja tavoitetaan kokemuksen välityksellä. Hänen mukaansa kaikki tieto perustuu kokemukseen. (Lindvall 1997, ) Fenomenologiassa vältetään sellaista teoretisointia, jossa etäännytään välittömän kokemuksen tavoitettavissa olevista käsitteistä. (Perttula 1995, 16.) Fenomenologia on yritys kuvata kokemusta suoraan sellaisena kuin se on, ei selittää eikä analysoida sitä. Fenomenologisen tutkimuksen tavoitteena on tutkittavan ilmiön kuvaa-

20 15 minen mahdollisimman tarkasti sellaisena kuin se esiintyy tutkittavien yksilöiden kokemusmaailmassa. (Lindvall 1997, 28.) Ihmistutkimus on aina ilmiöiden tutkimusta, sen tutkimista kuinka maailma on ihmiselle merkityksinä (Varto1992, 85). Koska tulkinta ei kuulu fenomenologiaan, suolahoidon vaikuttavuuden tutkimuksena on tarkoitus saada tietoa, miten tutkittavat kokevat hoidon suolahuoneessa. Fenomenologiassa ollaan kiinnostuneita ihmisen arkielämästä ja siihen liittyvistä kokemuksista ja niiden merkityksistä. (Lindvall 1997, 29.) Filosofiassa on esitetty monenlaisia ihmiskäsityksiä. Filosofi Lauri Rauhalan mukaan ihmistä voidaan tarkastella kolmella ulottuvuudella, jotka ovat tajunnallisuus, kehollisuus ja elämäntilanne (situaatio). Edellä mainitut kuvaavat kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä eli holistista ihmiskäsitystä. Tajunnallisuudessa voidaan erottaa psyykkinen ja henkinen toimintatapa, kehollisuus tarkoittaa olemassaoloa orgaanisena tapahtumisena ja situationaalisuudella olemassaoloa suhteutuneisuutena elämäntilanteeseen. Ihmiskäsityksen holistisuus merkitsee sitä, että kukin näistä elämisen olemisen perusmuodoista edellyttää toisensa ollakseen itse olemassa. (Perttula 1995, 16.) Hoitotieteellisissä tutkimuksissa kokonaisvaltainen ihmiskäsitys on ollut esillä luvulta alkaen. Inhimillinen kokemus terveydestä ja sairaudesta sisältää fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia näkökohtia. Tällaisia tunnetiloja ovat esimerkiksi kipu, pelko ja toivo. Suolahoidon vaikuttavuuden tutkimuksessa kaikki vastaajat (tutkittavat) kävivät Kitinkannuksessa hoidossa. Jos heiltä kysytään missä se on, he antavat varmasti samanlaisen vastauksen, sillä paikasta on helppo antaa tarkka vastaus. Kun pyydämme henkilöitä kertomaan, millaista oli olla suolahoidossa suolahuoneessa, vastaukset ovat erilaisia ja kuvaukset poikkeavat toisistaan. Mielipiteiden välillä voi olla suuriakin eroja, koska ne pohjautuvat henkilön omiin arvoihin. Arvomme riippuvat aikaisemmista kokemuksistamme. Tutkijan tulee tutkimuksessaan kirjoittaa ainoastaan se, mitä tutkittavat ovat kertoneet kokemuksistaan.

21 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 16 Vaikka suolakaivoksissa ja suolahuoneissa tapahtuvaa suolahoitoa on annettu kauan, kansainvälistä tutkimustietoa sen terveydellisistä vaikutuksista on niukasti saatavilla eikä yhtään kokemuksiin perustuvaa tutkimusta ole tiettävästi tehty. Suurin osa aiemmin tehdyistä lääketieteellisistä tutkimuksista ei täytä kaikkia tieteellisen tutkimuksen kriteerejä (Hannuksela 2005, 1719). Ensimmäisen suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen (Hedman, Hugg, Sandell & Haahtela 2007) aiheena oli mineraalivesi ja suolahuone atooppisen ihottuman ja astman hoidossa. Tutkimus toteutettiin vuosina Lappeenrannassa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 83 astmaa ja 70 atooppista ihottumaa sairastavaa henkilöä, jotka olivat yli 18-vuotiaita. Aktiiviryhmään kuuluvat saivat suolahuonehoitoa 10 kertaa kahden viikon aikana. Yksi hoitokerta kesti 40 minuuttia. Astmaatikkojen hoitotutkimus (Hedman ym. 2007) jakaantui kolmeen osaan, joista ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitettiin suolahoidon vaikutusta lääkitystä saavien astmaa sairastavien keuhkoputkien yliärtyvyyteen. Tässä tutkimuksessa aktiiviryhmässä oli 17 ja kontrolliryhmässä 15 potilasta. Aktiiviryhmässä todettiin keuhkoputkien yliärtyvyyden ja yöheräämisten vähenneen merkittävästi. Myös ilta-pef- arvot paranivat. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin suolahuonehoidon vaikutusta astmaatikkojen yskösten tulehdussolujen määrään sekä eosinofiilisen kationisen proteiinin (ECP) pitoisuuteen. Hoidolla ei todettu olleen vaikutusta näihin. Kolmannessa osatutkimuksessa selvitettiin suolahuonehoidon vaikutusta henkilöillä, joilla ei ollut KELA:n kriteerit täyttävää astmaa, mutta joilla oli astmatyyppistä oireilua. Tähän tutkimukseen osallistui 16 henkilöä, joilta selvitettiin astmaattisen keuhkoputkien tulehduksen voimakkuutta. Suolahuonehoidolla ei katsottu olevan vaikutusta keuhkoputkien tulehdukseen. Hedmanin ym. (2007) tutkimuksessa atooppista ihottumaa sairastavien kohdalla (n=45) tutkittiin suolahuonehoidon vaikutusten lisäksi mineraalivesihoidon ja kahden perusvoiteen vaikutusta ihottumaan. Tutkimukseen osallistuneilla oli vaikea-asteinen atooppinen ihottuma. Tutkimus oli kontrolloitu, satunnaistettu ja kaksoissokkoutettu. Suolahuone-

22 17 hoidolla ei havaittu olevan tässä tutkimuksessa käytetyillä mittareilla merkittäviä vaikutuksia atooppiseen ihottumaan. (Hedman ym. 2007) Cocrane-katsaus, joka perustuu Beamonin, Falkenbachin, Fainburgin ja Linden vuonna 2001 tehtyyn tutkimukseen, on päivitetty vuonna Katsaus perustui suolahuonehoidon vaikutukseen astmaa sairastaville. Tutkimuksessa ilmeni, että kontrolloituja tutkimuksia on julkaistu vain kolme, joista ainoastaan yksi täyttää pääosin tieteelliset kriteerit (Novotny, Krämer, Stainbrugger, Fabian, Eber & Sandri 1994.) Itävallan Badgasteinissa tehty kontrolloitu tutkimus (Novotny ym.1994) täyttää pääosin tieteelliset kriteerit. Tutkimuksessa oli mukana 30 lasta, jotka olivat iältään seitsemästä viiteentoista vuotiaita. He kaikki sairastivat astmaa. Osa heistä oli saanut suolakaivoshoitoa ja osa ei. Lapset saivat suolakaivoshoitoa 10 kertaa kolmen viikon aikana. Yksi hoitokerta kesti tunnin ajan. Hoitovastetta arvioitiin hoitojakson päätyttyä sekä yhdeksän viikon kuluttua hoidon päättymisestä. Tutkimustuloksissa todettiin heti hoitojakson päätyttyä lievää korjaantumista keuhkojen toiminnassa. Tässä oli huomattava ero kontrolliryhmään. Ero kuitenkin väheni yhdeksän viikon kuluttua hoidon päättymisestä. Muina vaikutuksina tutkimuksessa ilmeni suolahoidon rentouttava ja terapeuttinen vaikutus. Tutkijat katsoivat hoidosta olleen lievän ja ohimenevän hyödyn. Agostinin (1989) tutkimuksessa astmaa sairastavilla lapsilla todettiin suolahoidon vaikuttaneen positiivisesti keuhkojen toimintaan hoidon aikana että sen jälkeen. Suolahoitoa saaneet lapset tarvitsivat vähemmän lääkettä kuin ne, jotka olivat vertailuryhmässä. Makesowan tutkimuksessa (1989) tuli esille samoja vaikutuksia eli lääkkeiden käyttö oli vähäisempää suolahoitoa saaneiden ryhmässä. Kummassakin tutkimuksessa jäi epäselväksi hoidon pidempiaikainen vaikutus ja näin ollen hoidon kannattavuus. (Beamon ym ) Puryshevin (1994) tutkimus ei täytä tieteellisen työn kriteerejä, sillä siinä ei ole ollut vertailuryhmää. Tutkimus on venäjänkielellä, mutta siitä on saatavana tiivistelmä englanniksi. Tutkimuksessa oli mukana 112 atooppista ihottumaa sairastavaa lasta, jotka olivat saaneet suolahuonehoitoa. Heistä tutkijat kertoivat lähes 60 prosentin tulleen oireettomiksi ainakin puoleksi vuodeksi ja 20 prosentin hyötyneen hoidosta jonkin verran. Seitsemän prosenttia ei hyötynyt hoidosta.

23 18 Chervinskaya & Zilberin (1995) tutkimukseen osallistui 124 potilasta (verrokkiryhmässä 15 potilasta) Potilaat olivat iältään vuotiaita ja heillä oli erityyppisiä hengityselinsairauksia. Hoitojakso koostui peräkkäisinä päivinä annetuista hoitokerroista. Yksi hoitokerta kesti tunnin ajan. Hoitovastetta arvioitiin suolahoitojakson jälkeen sekä 6-12 kuukauden kuluttua siitä. Suolahoitojakson jälkeen kaikki potilaan tunsivat vointinsa paremmaksi. He nukkuivat hyvin, eivätkä tunteneet väsymystä tai uupumusta. Kliinisissä tutkimuksissa todettiin, että astmakohtausten ja hengenahdistuksen määrä vähentyi merkittävästi lähtökohtiin verrattuna (Aktiiviryhmässä 81 prosentilla ja kontrolliryhmässä 52 prosentilla). Yhdistelmälääkkeillä hoidettujen astmakohtausten määrä väheni huomattavasti (Aktiiviryhmässä 32 prosentilla ja kontrolliryhmässä 2 prosentilla). Lievää tai kohtalaista astmaa sairastavista 85 prosenttia, vaikeaa astmaa sairastavista 75 prosenttia sekä kroonista bronkiittia sairastavista 98 prosenttia kokivat voivansa paremmin suolahoitojen jälkeen. Näillä potilailla ei myöskään havaittu taudin pahentumista 6-12 kuukauden seurantajaksolla.

24 6 TUTKIMUSPROJEKTIN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimusongelmat Tämän opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena on saada kokemuksiin perustuvaa tietoa suolahuonehoidon vaikutuksista eri-ikäisten asiakkaiden kohdalla. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, kokevatko asiakkaat mahdollisten vaikutusten säilyneen vielä kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä. Lasten ja nuorten osalta selvitettiin myös kokemuksia suolahuoneessa olosta. Tutkimusongelmat: 1. Millaisia vaikutuksia asiakkaat kokevat suolahuonehoidolla olevan? 2. Onko saadulla suolahuonehoidolla vaikutuksia kuukauden kuluttua suolahoidon päättymisestä? 3. Onko suolahoidolla vaikutusta lääkityksen käyttöön? 4. Millaisena suolahuoneessa olo koetaan? (Lapset ja nuoret) 6.2 Tutkimusmenetelmät Tutkimukseen valitaan sellainen tutkimusmenetelmä, että se on tarkoituksenmukainen tutkimuksen onnistumisen kannalta. Monessa tutkimuksessa on sekä laadullisia että määrällisiä piirteitä, koska toisiaan täydentävinä suuntauksina näitä lähestymistapoja on vaikea erottaa kovin selvästi toisistaan. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, ) Tämä tutkimus on kvantitatiivis-kvalitatiivinen, jonka aineisto on kerätty kyselylomakkeiden avulla. Määrällisessä tutkimuksessa selvitetään lukumääriä eli halutaan vastaus esimerkiksi kysymyksiin kuinka moni ja miten kauan. Laadullista tutkimusta käytetään, kun halutaan tietää miten ihmiset omalla kohdallaan kokevat todelliset ja itse koetut elämykset ja asiat (Hirsjärvi ym. 2000, ). Tämä tutkimus sisältää sekä määrällisiä että laadullisia piirteitä riippuen asetetuista tutkimusongelmista. Luonnollisesti myös tutkimusaineistoa käsiteltäessä olemme käyttäneet sekä laadullisia että määrällisiä menettelytapoja. Pääperiaatteena tutkimuksessa on valita sellainen analyysitapa, että se parhaiten tuo vastauksen esitettyyn tutkimusongelmaan tai - tehtävään (Hirsjärvi ym. 2000, 212).

25 Tutkimuksen kohderyhmät ja tutkimuksen kulku Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta eri ikäryhmästä saatekirjeen sisältämien kahden kyselylomakkeen avulla. (LIITTEET 1/1-2/3) Kyselylomakkeissa oli sekä strukturoituja että avokysymyksiä. Lomakkeet olivat samanlaisia työikäisillä ja ikääntyneillä, mutta lapsilla ja nuorilla kyselylomakkeet oli muotoiltu hieman eri tavalla. Kyselylomakkeet hyväksytettiin ohjaavilla opettajilla ja lähetettiin Kitinkannukseen testattavaksi. Tämän jälkeen kaikkien ikäryhmien molemmat kyselylomakkeet jaettiin Kitinkannuksen henkilökunnan toimesta suolahuonehoitoasiakkaille. Kyselylomakkeiden tueksi liitettiin saatekirjeet, joissa tiedotettiin tutkimukseen liittyvistä asioista. Ensimmäiseen kyselylomakkeeseen vastattiin välittömästi suolahoitojakson jälkeen ja se palautettiin Kitinkannuksessa olevaan palautuslaatikkoon. Toiseen lomakkeeseen vastattiin kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä. Tämä lähetettiin tutkijoille postitse palautuskuoressa, jonka postimaksu oli maksettu. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Etukäteen oli oletettavissa, että tutkimus olisi työikäisten ja ikääntyvien kohdalla pääosin määrällinen. Kyselylomakkeita annettiin jaettavaksi näiden ryhmien kohdalla 50 kappaletta. Vastauksia saatiin näiltä ikäryhmiltä etenkin toisessa vaiheessa sen verran vähän, että tutkimus toteutui enemmän laadullisena kuin määrällisenä. Kohderyhmämme muodostui Kitinkannuksessa käyvistä eri-ikäisistä suolahuonehoitoon tulleista asiakkaista. Virossa suolahuonehoitoa on suositeltu hengityselinsairauksiin, nenä-, kurkku- ja korvasairauksiin, ihosairauksiin sekä ennaltaehkäisevänä hoitona kyseisiin sairauksiin (Salmistu 1999; Makke 2007). Kyselyyn vastaajia ei valikoitu, vaan kaikille hoidossa käyneille jaettiin kyselylomakkeet. Vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen. Lasten ja nuorten kohdalla haluttiin varmistaa, että tutkimukseen saadaan osallistujia riittävästi luotettaviin tuloksiin pääsemiseksi. Lasten ja nuorten tutkimusosuudesta vastaavat neuvottelivat Kitinkannuksen toimitusjohtajan kanssa tarjouksen suolahoitojakson hinnasta ja tutkimukseen osallistuvia rekrytoitiin Keski-Pohjanmaan Astma- ja Allergialiiton kautta. Liiton jäsenjulkaisun yhteyteen liitettiin tiedote, jossa kerrottiin tutkimuksesta ja kehotettiin tietyt kriteerit täyttäviä lapsia ja nuoria tai heidän vanhempiaan ottamaan yhteyttä tutkimuksesta vastaaviin (LIITE 3). Tarkoitus oli rekrytoida lapsia ja nuoria myös

26 21 Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lasten poliklinikalta, jossa oltiin myötämielisiä rekrytointia kohtaan. Tutkimuslupa-anomus vedettiin kuitenkin takaisin, koska keskussairaalan byrokratian vuoksi tutkimuslupa-asiamme ei edennyt johtotasolla riittävän nopeasti aikatauluumme nähden. 6.4 Tutkimusaineiston analyysi Kysymyslomakkeet palautettiin viikon 52 loppuun mennessä vuonna Kysymyslomakkeilla saatu strukturoitu aineisto käsiteltiin tilastollisesti SPSS/Windows-ohjelmalla ja avointen kysymysten vastaukset käsiteltiin sisällön analyysillä induktiivisesti. Avokysymysten vastaukset kirjoitettiin sanatarkasti ylös lomakkeissa olevien kysymysten alle. Vastauksia luettiin useita kertoja läpi, jolloin niistä oli löydettävissä selkeitä yhtäläisyyksiä. Nämä yhteenkuuluvat ilmaukset yhdistettiin ja otsikoitiin. Otsikoinnissa käytettiin apuna myös aiempia lääketieteellisiä tutkimuksia, jotta niitä voitaisiin verrata keskenään. 6.5 Tutkimuksen luotettavuus Kysymyslomakkeiden laatimiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Kysymyksiä muotoiltaessa huomioitiin se, ettei vastaajalle tule ennakko-odotuksia siitä, millaisia vastauksia häneltä odotetaan. Lisäksi lasten ja nuorten kohdalla kysyttiin, kuka oli vastannut kysymyksiin. Tutkijoiden puolueettomuus ilmeni rehellisyytenä vastausten tulkinnassa. Tutkijoiden tulkintoja voivat myös lukijat arvioida, sillä tutkimustuloksia esitettäessä on esimerkkeinä käytetty vastaajien sanatarkkoja omia ilmauksia. Luotettavuutta vähentävänä tekijänä voi olla kyselylomakkeeseen vastaajan kiire vastaustilanteessa. Tällöin hän ei mahdollisesti ole ehtinyt eritellä kokemuksiaan. Lisäksi julkisuudessa oli tutkimuksen tekoaikanakin jo jonkin verran esillä suolahuonehoito ja sen mahdollinen positiivinen vaikutus terveyteen. Tällä saattaa olla jotain merkitystä ennakkoasenteeseen hoitojen vaikuttavuudesta. Myös vastaajien määrän väheneminen työikäisten ja ikääntyvien toisen vaiheen kyselyyn on saattanut vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen.

27 6.6 Tutkimuksen eettisyys 22 Tutkimukseen oli eettisen toimikunnan lupa, joka oli hankittu jo ennen opinnäytetyöntekijöiden mukaan tuloa. Tutkimukseen osallistuneille annettiin tietoa tutkimuksesta kirjallisesti ja lasten ja nuorten kohdalla myös suullisesti. Osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöllisyys ei paljastu tutkimuksen missään vaiheessa eivätkä he ole tunnistettavissa tutkimustuloksista. Vastausten analysoinnin jälkeen vastauslomakkeet hävitettiin asianmukaisesti. Tästä tiedotettiin etukäteen myös tutkimukseen osallistuneille. Alaikäisten tutkimukseen osallistuneiden kohdalla haluttiin varmistaa vanhempien hyväksyminen tietojen antamiseen. Tämä varmistettiin alaikäisten lasten vanhempien allekirjoituksella. 6.7 Tutkimustuloksista tiedottaminen Tutkimustulosten valmistuttua marraskuussa 2007 lähetettiin yhteenveto tuloksista ikäryhmittäin Kitinkannukseen sähköpostitse. Marraskuun lopussa tehtiin PowerPointesitykset tutkimustuloksista ja esiteltiin ne Kitinkannuksen henkilökunnalle. Kitinkannuksen toimitusjohtajan Hannu Lounaston pyynnöstä pidettiin samasta aiheesta vielä lehdistötilaisuus Kitinkannuksessa Tähän tilaisuuteen laadittiin myös lehdistötiedote asiasta (LIITE 4/1). Tutkimustuloksista uutisoitiin Keskipohjanmaa-lehdessä ja Lestinjoki-lehdessä (LIITTEET 4/2 ja 4/3).

28 7 TUTKIMUSTULOKSET LASTEN JA NUORTEN KOHDALTA Taustatiedot Tutkimukseen osallistuneilta ei kerätty taustatietoja kovin laajasti, koska mukaan haluttiin ottaa vain oleelliset taustatiedot tutkimusongelmiin nähden. Tutkimukseen osallistui 19 lasta ja nuorta, joista yhdeksän oli tyttöjä ja 10 poikia. Tutkimukseen osallistuneiden ikähaitari oli laaja. Nuorin suolahoitoon osallistunut oli 10 kuukautta ja vanhin 17 vuotta. Loput osallistuneet olivat ikävuosiltaan tasaisesti tältä väliltä. Suolahoitoja kertyi yhdelle suolahoitotutkimukseen osallistuneille enimmillään 16 kertaa ja vähimmillään kahdelle henkilölle viisi kertaa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista eli 13 henkilöä (N=19) oli käynyt suolahoidossa 10 kertaa. Loput kolme tutkimukseen osallistuneista olivat käyneet suolahoidossa kuusi, kahdeksan ja yhdeksän kertaa. Suolahoitoon tulon syynä oli hengityselinsairaus 16:lla, ihosairaus seitsemällä ja jokin muu syy viidellä tutkimukseen osallistuneista. Näitä muita syitä olivat infektiokierre, nenän tukkoisuus ja muut poskiontelovaivat sekä homealtistus. Pelkästään hengityselinsairauden vuoksi suolahoitoon oli tullut seitsemän henkilöä ja pelkästään ihosairauden vuoksi yksi henkilö. Kuudella hoitoon tulon syynä oli sekä hengityselinsairaus että ihosairaus. Hengityselinsairautena kaikilla oli astma tai astmaepäily ja ihosairautena atooppinen ihottuma. 7.2 Lääkityksen käyttö ja suolahuonehoidon vaikutus siihen välittömästi hoitojakson jälkeen Tutkimukseen osallistuneista (N=19) 16:lla eli 84 prosentilla oli lääkitys sairauteensa, johon he hakivat apua suolahoidosta. Heistä yhdeksällä eli 56 prosentilla lääkkeen käyttö oli vähentynyt suolahoidon aikana. Seitsemällä henkilöllä eli 44 prosentilla lääkkeen käyttö oli pysynyt ennallaan. (KUVIO 1)

29 Henkilöt vähentynyt pysynyt ennallaan Hoidon vaikutus lääkkeiden käyttöön KUVIO 1. Suolahoidon välitön vaikutus lääkkeiden käyttöön Avokysymysten vastauksissa suolahoitojen välittömästä vaikutuksesta kolme oli tarkentanut rastittamaansa strukturoitua kysymystä lääkityksen tarpeen vähenemisestä. Näissä vastauksissa korostui astman hoidossa käytetty avaava lääke, joskin nenän tukkoisuuteen käytettäviin lääkkeisiinkin viitattiin. Hengittäminen oli helpompaa. Hoidon aikana ei tarvinnut käyttää avaavaa lääkettä laisinkaan. Nenä on ollut auki ja on ollut helpompi hengittää. Avaavaa lääkettä on tarvinnut aiempaa vähemmän. Heinix jätettiin pois -> nenä pysyi silti auki. Vaikka seitsemällä (n=16) lääkityksen käyttö säilyikin ennallaan eikä kotona tehdyissä Pef-mittauksissa nähty mitään selvää vaikutusta, niin kolmen lapsen vanhemmat kokivat, että suolahoidolla oli vaikutusta yhdessä lapsen käyttämän lääkkeen kanssa. Vältimme infektion, joka oli selvästi tulossa. Infektiot ovat vähentyneet. Suolahuonehoito auttoi limaisuuteen ja yskään yhdessä lääkityksen kanssa selvästi tehokkaammin ja nopeammin kuin lääkitys yksin.

30 Henkilöt 7.3 Suolahuonehoidon vaikutus lääkityksen käyttöön kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä 25 Kuukauden kuluttua suolahoitojakson päättymisestä kuusi henkilöä (32 prosenttia) tutkimukseen osallistuneista lääkitystä käyttävistä (n=16) ilmoitti lääkkeiden käytön edelleen vähentyneen ja 10 henkilöä (53 prosenttia) kertoi lääkkeiden käytön pysyneen ennallaan. Kolmella henkilöllä ei ollut aiemminkaan lääkitystä käytössä. (KUVIO 2) vähentynyt pysynyt ennallaan Lääkkeiden käyttö hoidon jälkeen lääkitystä ei käytössä KUVIO 2. Suolahoitojakson vaikutus lääkkeiden käyttöön kuukauden kuluttua hoitojaksosta (Kolmella ei ennen suolahoitojakaan lääkitystä käytössä.) Pääosa avokysymysten lääkehoitoa tarkentavista vastauksista koskivat hengityselinsairauksien eli tässä tapauksessa astman lääkehoitoa. Vanhemmat kuvasivat suolahoidon vaikutusta astman lääkehoitoon seuraavasti: Lääkityksen tarve vähäisempää. Tarvittaessa olevaa lääkitystä ei ole tarvittu, koska yskää ja hengenahdistusta vähemmän. Syksy-yskä ei tullut niin voimakkaana kuin edellisinä vuosina. Ei ole tarvinnut käydä lääkärissä eikä lisätä lääkitystä. Ei kuumetta. Hoidon aikana limaisuus vähäisempää. Lähti tosi mielellään hoitoihin, koska ne helpottivat oloa. Pitempiä hoitojaksoja pahimpiin aikoihin niin tohtii vähentää lääkitystä. Astmalääkkeiden käyttö on vähentynyt. Yskää on jonkin verran, mutta entiseen verrattuna huomattavasti lievempänä.

31 on ollut terveempi. Kunnon syysflunssat eivät ole tarttuneet ään. Lääkitystä on vähennetty lääkärin ohjeen mukaan. Jätettiin pois pitkävaikutteinen avaava lääke ja siirryttiin pelkkään kortisoniin (hengitettävä). Tarvittaessa avaava lääke (ei ole tarvinnut). Astmapiippua jatkettu samaan malliin kuin ennen eli pef-mittaukset eivät ole viitanneet mitään selkeää parannusta. Kyllä uskomme vahvasti hoitojen vaikuttavan vieläkin. :n hengitysvaikeudet ovat vähentyneet/lieventyneet. Lääkekuureja ei ole tarvinnut määrätä kuukauden sisällä. Lääkkeiden käyttö vähentynyt huomattavasti. (Avaavat astmalääkkeet). 26 Joissakin vastauksissa kommentoitiin ihosairauksien eli näissä tapauksissa atooppisen ihottuman lääkehoitoa. Kyseessä olivat ihon rasvauksessa käytettävät voiteet. Iho pehmeä. Tarvitsee vähemmän rasvausta. Hoidon keskivaiheilla iho oli paremmassa kunnossa. Ei kutissut niin kovin. Loppukerroilla kutina eneni, joten etenkin käsiin, nilkkoihin, polviin jouduin laittamaan kortisonikuurin. Iho sen jälkeen hyvä. Siis paras iho, mitä yksistään kortisonikuurin jälkeen koskaan ( :llä II luokan kortisoni jo käytössä). Nyt jatkan Elidel-voiteella ja toivon hyvän ihon säilyvän, vaikka kutina käsistä ei ole hävinnyt. 7.4 Suolahuonehoidon muut vaikutukset Avokysymyksessä suolahoitojakson välittömistä vaikutuksista 17 henkilöä (N=19) eli 89,5 prosenttia koki suolahoidolla olleen myönteisiä vaikutuksia. Kaksi tutkimukseen osallistunutta eli 10,5 prosenttia ei kokenut suolahoidolla olleen mitään vaikutuksia. Kukaan vastanneista ei kokenut suolahuonehoidosta olleen negatiivisia vaikutuksia. Hengityselinsairauksien osalta 12 henkilöä (n=16) mainitsi astmaoireiden vähentyneen ja viiden henkilön vastauksista ilmeni limannousu helpottuneen. Lima oli muuttunut irtoavammaksi tai juoksevammaksi. Nenän tukkoisuuden ja muidenkin poskiontelovaivojen vähenemisestä kertoi kahdeksan (N=19) vastaajaa. Kymmenessä vastauksessa (n=16) tuli myös ilmi, että lasten ja nuorten jaksamisen koettiin lisääntyneen. Tämän kokivat isommat lapset ja nuoret myös itse. Lisäksi viisi henkilöä (N=19) mainitsi yöunien parantuneen. Myös elimistön vastustuskyvyn paraneminen tuli ilmi kuudessa (N=19) vastaukses-

32 27 sa. Seuraavissa vastauksissa on esimerkkejä tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden tai heidän vanhempiensa kuvauksista suolahuonehoidon vaikutuksista astmaan ja poskiontelovaivoihin. Hengitys ei vingu yöllä. :llä jäi aamuyön yskänpuuskat pois jo muutaman käyntikerran jälkeen. Samoin nenän tukkoisuus helpottui. Limaa irronnut helposti, välillä aamuyskä poissa ja välillä palannut. Ei ole ryittänyt niin paljon kuin aiemmin. Limaisuus ja yskä vähentyneet selvästi. on nukkunut yönsä paremmin ja jaksanut myös päivisin paremmin. Nenä ei ole yhtä tukkoinen ja hengitys on kirkkaampaa. Vähemmän yskää. Helpompi hengittää, lima nousee kurkusta helpommin, nenä vuotaa enemmän. Hoito vähensi väsymystä -> ärtyisyyttä! Astmaoireet vähentyneet: yskä ja hengenahdistus. Myös nenän tukkoisuus vähentynyt. Myös yöunet parantuneet. Yöt nukkui todella hyvin ja rauhallisesti. Ei yskää lainkaan. Suolahoidon jälkeen lapsessa todella paljon virtaa Nenä pysyi auki eli tukkoisuus väheni. Hengitys kuulosti paremmalta. Henki on kulkenut hyvin leikeissä ja urheillessa. Nenä ja keuhkot aukesi. Hengitys helpottui rentoutti! Nenä alkoi vuotaa hoidon aikana ja limaa irtosi keuhkoista. Hengityksen rohinat loppuivat. Hengitys kulkee paremmin, voi juosta enempi eikä tarvi pysähtyä ja yskiä. Alkutalvesta ei ollut kakisteluja eikä nenä tukossa. Välittömiä vaikutuksia oli myös ihosairauksien osalta, mutta vaikutukset eivät olleet niin selviä kuin astmaa sairastavien kohdalla. Tutkimukseen osallistuvista ja heidän vanhemmistaan 6 (n=7) koki iho-oireiden jollakin tavalla helpottuneen. Tästä kertoi esimerkiksi atooppisen ihon karheiden kohtien ja ihon kutinan väheneminen. Myös ihon punoittami-

33 28 nen oli kahdella vastaajalla vähentynyt suolahoitojakson jälkeen. Yksi suolahoitojakson läpikäynyt nuori kuvasi atooppisen ihon hajun muuttuneen paremmaksi. Yhden sekä astman että atooppisen ihottuman omaavan lapsen vanhemmat eivät kokeneet ihon suhteen muutosta hoitojakson jälkeen....:n iho on parantunut sillä tavalla että karheat kohdat vähentyneet ja vähemmän punotusta. Ihottumaan vaikuttanut vähän. Kutina vähentynyt varsinkin öisin. Ihottuma-alueet hieman rauhoittuneet. Ihon suhteen en ole huomannut erikoisempaa. Iho-oireet vähenivät huomattavasti. Iholla tuntui suola, iho oli kuivan oloinen, ei kutinaa. Ehkä punoitus hieman vähentynyt ja pehmeämmät kädet. Atooppinen iho ei tuoksunut pahalle. 7.5 Suolahuonehoidon vaikutusten säilyminen kuukauden kuluttua hoitojakson päätyttyä Kuukauden kuluttua suolahoitojen loppumisesta 15 (N=19) ilmoitti hoidolla olevan edelleen vaikutusta. Tämä on 79 prosenttia kaikista tutkimukseen osallistuneista lapsista ja nuorista. Kolme henkilöä (N=19) eli 16 prosenttia ilmoitti, etteivät he koe suolahoidolla olevan enää vaikutuksia. Yksi henkilö tai hänen vanhempansa eivät kokeneet suolahoidolla olleen aiemminkaan vaikutusta. (KUVIO 3)

34 Henkilöt kyllä 3 ei Hoidon vaikutusten säilyminen 1 ei aiempaakaan vaikutusta KUVIO 3. Suolahoidon vaikutusten säilyminen kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä. Kyllä=hoidon vaikutus säilynyt, ei=hoidolla ei enää vaikutusta Vaikutukset, joita vielä kuukauden kuluttua suolahoitojaksosta koettiin olevan, olivat hyvin samanlaisia kuin välittömätkin vaikutukset. Kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä nenän tukkoisuutta koki olevan vähemmän kolme vastaajaa ja neljä mainitsi ihon olevan parempi. Astmaoireet olivat kahdeksalla edelleen vähäisempiä kuin ennen suolahoitojaksoa. Kaikki kuusi, joiden vastauksista ilmeni parantunut vaikutus infektioherkkyyteen, koki samaa vaikutusta olevan edelleen. Kaksi koki olevansa paremmassa kunnossa kuin ennen suolahoitoja, vaikka kokivatkin hoidon myönteisen vaikutuksen olevan menossa ohitse. Suolahoidon myönteinen vaikutus yleiseen olotilaan oli vielä nähtävissä viidellä vastaajalla kuukauden kuluttua suolahoitojen loppumisesta. (TAULUKKO 1) Nokka on pysynyt paremmin auki. Ihottuma vähän rauhoittunut, mutta iho kuitenkin osittain rikki ja kutiava. Aiomme kuitenkin jatkaa suolahoitoa, jos se vaikka alkaisi ajan mittaan tehota lisää. Sen verran myönteinen kokemus tämä on ollut. Alkuun näytti hyvältä, mutta nyt on yölliset yskäkohtaukset tulleet takaisin. Tosin ei ehkä niin rajuina ja pitkäkestoisina kuin ennen. Samoin limaa on taas alkanut kertyä keuhkoihin ja kurkunpäähän. Minusta kurkun kakisteluja ollut paljon vähemmän. Ei ole ollut yhtä tukkoinen kuin aikaisemmin. Ennen suolahoidon aloittamista X:n nenä oli usein kuiva ja tukkoinen, usein myös öisin. Nilkoissa 4-kuukautisesta olleet haavat ovat poissa, samoin polvet ovat

35 kunnossa. Kädenselät ovat ennallaan. Uusia kutina-alueita ovat niska + selkä -> pakkasen syystä olettaisin. 30 Keuhkoputkien limaisuus vähempää. Yöunet yhtenäisemmät ja pidemmät. Vähemmän yskää. Nenä on ollut paremmin auki. Ei ole sairastunut flunssiin, vaikka koulussa ja kotona on ollut flunssaa pariin otteeseen toisilla -> on ollut terveempi. Hengen ahdistusta ollut vähemmän. Taulukossa 1 olemme kuvanneet suolahuonehoidon vaikutuksia välittömästi suolahoitojakson jälkeen ja kuukauden kuluttua suolahoitojaksosta. Vertailun ja selkeyden vuoksi olemme lisänneet taulukkoon myös kokemukset lääkehoidosta. Vaikutukset olemme poimineet vastaajien omin sanoin ilmaistuista kokemuksista ja käsitelleet ne luvussa kuusi kerrotun sisällön analyysin mukaan. Avokysymyksiin vastaaminen oli omaehtoista. Kaikki vaikutukset eivät ehkä tulleet ilmi, koska jokainen vastaaja kertoi hoidon vaikutuksista jo olemassa oleviin oireisiin. TAULUKKO 1. Suolahuonehoidon vaikutukset välittömästi hoitojakson jälkeen sekä kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä. (N=19) Vaikutukset Välittömästi Kk:n kuluttua Vastustuskyvyn paraneminen 6 6 Yöunen paraneminen 5 2 Nenän tukkoisuuden sekä muiden poskiontelovaivojen 8 3 helpottuminen Limannousun helpottuminen 5 2 Yleisvoinnin paraneminen 10 5 Astmaoireiden väheneminen 12 8 Iho-oireiden helpottuminen 6 4 Ei vaikutusta 1 1 Lääkkeen käytön väheneminen 9 (n=16) 6 (n=16)

36 7.6 Kokemuksia suolahuoneessa olosta 31 Suurin osa eli 16 lasta ja nuorta (N=19) oli kokenut suolahuoneessa olon myönteisenä. He kuvasivat kokemusta sanoilla kiva, rentouttava, mielenkiintoinen, aluksi jännittävä, mukava, ihan ok, miellyttävä, rauhoittava ja hyvä. Hämärän, ikkunattoman tilan yksi lapsista oli kokenut hieman pelottavaksi ja kahdella muulla epämiellyttävään kokemukseen oli syynä nenän tukkoon meneminen hoidon aikana ja kirvely nenässä ja haavoissa. Kahdella lapsella aika oli meinannut käydä pitkäksi, mutta leluista ja muusta tekemisestä oli ollut apua. Ajoittaista yskää oli suolahuoneessa olon aikana neljällä (N=19) vastaajalla. Myös henkeen ottamista, nenän vuotamista ja hengityksen vaivattomuutta kuvattiin olleen. Hyvä kokemus, vähän nenää kutitti ja välillä tuli aika pitkäksi. Mielenkiintoinen. Olo oli hyvä. Jos suun kautta hengitti rupesi yskittämään. Kokemuksena miellyttävä, rauhoittava. Pieni lapsikaan ei pelännyt. Suolahuoneessa alkoi helposti väsyttää, mutta aika kului kuitenkin aika nopeasti leluja tutkiessa ja siskon tai äidin kanssa seurustellessa. Suola pisti toisinaan yskimään. Varmaan aika jännittävä alkuun. Aina sanoi että henkeen ottaa. Toki hengitti muistaessa/muistutettaessa nenän kautta. toisella kerralla nenä alkoi vuotaa ja hengitys oli helppoa, hieman yskitti.

37 8 TUTKIMUSTULOKSET AIKUISTEN KOHDALTA Tutkimukseen osallistuneet ja heidän käymänsä suolahoitokerrat Tutkimukseen osallistuneet ihmiset otettiin mukaan tutkimukseen satunnaisotannalla Kitinkannuksen hoitohenkilökunnan toimesta. Tutkimuksen ensimmäiseen kyselylomakkeeseen osallistui 23 työikäistä, joista kaksi oli miestä ja 21 naista. Toiseen kyselylomakkeeseen vastasi 10 henkilöä ja näin ollen tämän kyselomakkeen palautusprosentti jäi pieneksi. Vaikka toisen kyselylomakkeen palautusprosentti oli pieni, niin näimme aiheelliseksi ottaa kuitenkin nekin mukaan tutkimukseen. Heistä kahdeksan oli naisia ja kaksi miehiä. Tutkimukseen osallistuneiden ikäjakauma vaihteli 65 vuodesta 20 ikävuoteen. 59- ja 62-vuotiaita vastanneita oli eniten ja heitä oli kolme henkilöä, muuten ikä vaihteli tasaisesti muiden vastanneiden kesken. Tutkimukseen vastanneista seitsemän henkilöä ilmoitti käyneensä suolahoidossa 10 kertaa. Tämä olikin tutkimuksen perusteella hoitokertojen keskimääräinen määrä. Vastanneista kuusi ilmoitti käyneensä hoidossa viidestä kuuteen kertaa, kolme yhden kerran ja yksi seitsemän kertaa. Tutkimuksessa tiedusteltiin myös hoitoon hakeutumisen syitä. Vastausten perusteella yleisimpiä syitä olivat olleet hengityselin- ja ihosairaudet ja kokeilun halu. Hengityselinsairauksista yleisin oli astma ja ihosairauksista atooppinen ihottuma. Hoitoon oli hakeuduttu myös psoriasiksen ja ihon keliakian vuoksi. Vastausten perusteella yhden kerran hoidossa käyneillä oli ollut hoitoon hakeutumisen syynä yleensä halu kokeilla hoitoa ja olla seuralaisena hoitoa ottaneelle. 8.2 Suolahuonehoitoon tulon syyt Yleisin suolahuonehoitoon tulon syy oli hengityselinsairaus, tämä oli syynä 15 vastanneista (N=23). Ihosairaus oli seitsemällä ja muu sairaus yhdellä vastanneella (poskiontelotulehdus). Osa vastanneista oli kuitenkin valinnut enemmän kuin yhden kohdan. Näistä kävi ilmi se, että vastanneet halusivat kokeilla myös hoitoa. Heidän kohdallaan oli kuitenkin valittu kaksi kohtaa ja toinen osoitti jonkin sairauden olevan syynä myös hoitoon. Sairauksia oli monenlaisia. Yleisin vastanneiden kesken oli astma, se oli seitsemällä vastanneista (N=23). Osalla oli astmaan lääkitys ja osalla ei. Toiseksi yleisin sairaus vastan-

38 Henkilöt 33 neiden kesken oli ihottuma (viisi vastanneista) esimerkiksi atooppinen ihottuma ja kutiseva ihottuma. Vastanneilla oli myös monenlaisia oireita, mitä he olivat kuvanneet seuraavin tavoin; ihottumaa jalassa kutiseva ihottuma iho keliakia 8.3 Lääkityksen käyttö ja suolahuonehoidon vaikutus siihen Tutkimuksen ensimmäiseen kyselylomakkeeseen vastanneilla 12 henkilöllä (N=23) oli lääkitys sairauteensa, minkä vuoksi hakeutui suolahuonehoitoon. Yksi lääkitystä käyttänyt ei ollut vastannut, miten suolahuonehoito oli hänen lääkitykseensä vaikuttanut. Kuvio 4 osoittaa, että kahdella hoitoon osallistuneilla henkilöillä lääkkeiden käyttö oli vähentynyt suolahuonehoidon ansiosta ja yhdeksällä oli pysynyt ennallaan. Kuvio 4 näyttää suolahuonehoidon välittömät vaikutukset lääkkeiden käytön suhteen vähentynyt pysynyt ennallaan Hoidon vaikutus lääkkeiden käyttöön KUVIO 4. Suolahuonehoidon välittömät vaikutukset lääkkeiden käyttöön Toisen kyselylomakkeen avulla selvitimme tutkimushenkilöiltä, miten suolahuonehoito oli vaikuttanut lääkitykseen kuukauden kuluttua hoitojen loputtua. Ainoastaan seitsemän ihmistä (n=10), joilla oli lääkitys käytössään, vastasi toiseen kyselylomakkeeseen. Suurimmalla osalla lääkitystä käyttäneistä oli lääkkeiden käyttö pysynyt ennallaan, tämä oli

39 Henkilöt 34 huomattavissa viiden ihmisen kohdalla. Kahdella vastanneista lääkkeiden käyttö oli kuitenkin vähentynyt. (KUVIO 5) vähentynyt pysynyt ennallaan lääkitystä ei käytössä Lääkkeiden käyttö hoidon jälkeen KUVIO 5. Lääkkeiden käyttö kuukauden kuluttua suolahuonehoidon jälkeen. Avointen kysymysten avulla tutkimushenkilöt kartoittivat lääkkeiden käyttönsä tarvetta ja olivat kokeneet lääkitykseen liittyviä asioita seuraavanlaisesti: hoidon aloittaessani lääkitykseni oli maksimissaan hengittäminen on nyt helpompaa hengitys parantunut nenän tukkoisuus pysynyt poissa 8.4 Suolahuonehoidon muut vaikutukset ja kokemukset hoidosta Hyviä vaikutuksia suolahuonehoidosta koki saavansa 14 ihmistä (N=23) vastanneista eli 61 prosenttia. Epämiellyttäviä vaikutuksia hoidosta oli neljällä ihmisellä eli 17 prosentilla. Kaksi ihmistä oli kokenut, että he eivät olleet saaneet mitään vaikutusta suolahuonehoidosta eli yhdeksän prosenttia vastanneista. Kolme ihmistä ei osannut vastata kysymykseen.

40 35 Vastanneet toivat esille muun muassa seuraavanlaisia kommentteja hoidosta sen aikana ja sen jälkeen; Limaa tulee nenän kautta ehkä paremmin kuin ennen Yskä vähentynyt Alussa tuntui, että henki loppuisi kun nenässä tuntui nipistelyä. Joka hoitokerta on tuonut rentouttavan olon. Jäsenet rentoutuivat ja uni tulee. Kutina loppunut Ajoittain yskitti ja suu maistui liikaa suolalle. Lievää yskimistä hoidon aikana. Sen jälkeen yskiminen on helpottanut Flunssan jälkeen helpompi olo, hoidon aikana maistui suolalta, tausta musiikki (meren kohina ja linnut oli hyvä) Ei muuten kovin kummoista vaikutusta Pistelyä hoidon aikana nenässä jo hoidon aikana sisään hengittäessä syvään alkaa yskittää. Heti suolahuoneesta lähdön jälkeen yskin paljon limaa pois, samoin aamuisin. Tämä lienee helpottanut oloani ihan mukavasti Alussa ahdisti, limaa lähti liikkeelle ja tuntui, että tuupertuu, yskitti. Kotona jo olo hyvä, kevyempi hengittää, vannemainen puristava tunne rinnan ympärillä löysäsi. Hyvä olo. Nenä on pysynyt auki. Nukkuminen on helpompaa. Lima vähentynyt. Poskiontelot helpottuneet. Tosi hyvä hoito minulle sen tiesin. Suolahoidossa tuoli epämukava, koska minulla on pakaroissa psoriläiskiä. Yritin maata mahallani, mutta en voinut, kun selkään sattui. Suolahoito auttoi hiukan käsivarsissa oleviin läiskiin. Jaloissa en huomannut muutoksia. Toiseen kyselylomakkeeseen vastasi 10 henkilöä. Heillä kuukauden kuluttua hoitojen jälkeen vaikuttavuus oli säilynyt viidellä ihmisellä (n=10). Myönteisiä vaikutuksia olivat nenän tukkoisuuden poissa pysyminen, hengityksen helpottuminen ja että olo oli kokonaisuudessaan parempi ja lima irtosi hyvin. Nämä ihmiset olivat kuitenkin myös maininneet sen kysely lomakkeeseen, että jos hoitojakso olisi ollut pidempi heillä, niin vaiku-

41 36 tuksia olisi voinut olla enemmän. He olivat tyytyväisiä hoitoon. Kysymyslomakkeista kuitenkin suurin osa oli siis positiivisia. Ihmiset olivat kokeneet hoidon hyväksi ja osa halusi sitä myös jatkaa. Yksi ihminen oli kokenut, että hoidon vaikuttavuus ei ollut säilynyt kuukauden kuluttua. Eräs vastanneista oli kommentoinut asiaa näin: alkupuolella tuntui kun aamuyskä olisi vähentynyt, tiedä sitten oliko kuvittelua. Yhdellä vastanneista oli, että mitään vaikutusta ei ole hoidolla ollut. Tämä ihminen kuvaili asiaa näin: en ole havainnut minkäänlaisia havaittavia eroja. Muita kommentteja hoidon vaikuttavuuden säilymisestä olivat ihmiset kommentoineen seuraavanlaisesti: Jaloissa turvotus laskenut. Hengitys parantunut käytän kyllä lääkettä Otin vain 6x satsin, joten ehkä tehot olisi saanut vähintään 10x jälkeen. Olo oli keveämpi, tosin rintaa puristava panta oli hetken poissa tosin nyt jo taas tullut takaisin. Nenän tukkoisuus pysynyt poissa, mutta vaatii kuitenkin jonkin verran allergia lääkitystä. Mutta selvästi olo parempi kuin ennen suolahoitoa. Tuntuu, että on helpompi hengittää eikä kurkussa ole limaa niin kuin ennen. Oireet pysyneet samoina. Ehkä jos hoitojakso olisi ollut pidempi kuin 6 x niin olisi voinut ehkä vaikuttaa.

42 Henkilöt 37 Kuvio 6 kuvaa suolahuonehoidon vaikutusten säilymistä kuukauden kuluttua hoitojen jälkeen kyllä ei Hoidon vaikutusten säilyminen Suolahoidolla ei välitöntä vaikutusta KUVIO 6. Suolahuonehoidon vaikutusten säilyminen kuukauden kuluttua hoidon loputtua. Kyllä=hoidon vaikutus säilynyt, ei=hoidolla ei enää vaikutusta.

43 9 TUTKIMUSTULOKSET IKÄÄNTYNEIDEN KOHDALTA Tutkimukseen osallistuneet ja heidän käymänsä suolahoitokerrat Tutkimukseen osallistui 25 henkilöä, joista miehiä oli yhdeksän ja naisia 16. Kyselylomakkeita annettiin kaikkiaan 50 kappaletta, joten palautusprosentti oli 50. Molempiin kyselylomakkeisiin vastasi 15, joista naisia oli yhdeksän ja miehiä kuusi. Lomakkeita oli kaksi, ensimmäiseen vastattiin heti suolahoidon päätyttyä ja toiseen kuukauden kuluttua viimeisestä suolahoitokerrasta. Vanhin vastaajista oli 87 ja nuorin 64. Toisessa lomakkeessa oli valmiina kirjekuori, jossa oli postimerkki ja tutkimuksen tekijän nimi ja osoite. Vastaajista kymmenen jätti vastaamatta toiseen lomakkeeseen. Vastaajista suurin osa kävi hoidoissa viisi kertaa, yhteensä 16 vastaajaa. Vastaajista neljä kävi hoidossa 10 kertaa. Kaksi vastaajaa kävi kuusi kertaa ja kolme vastaajaa kävi seitsemän kertaa hoidossa. 9.2 Suolahoitoon tulon syyt Kaikilla kyselyyn vastanneilla miehillä hoitoon tulon syynä oli hengityselinsairaus. Hengityselinsairaudeksi olemme laskeneet: krooninen keuhkoputken tulehdus, vaikea hengitys, keuhkoahtaumatauti, äänen käheys, astma, flunssan jälkeiset hengitysvaikeudet ja yskä, keuhkoveritulppa ja poskiontelotulehdus. Yhdellä miehellä oli lisäksi ihosairaus. Yhden vastaajan (n= 9) oli suolahoitoon lähettänyt veteraaniyhdistys. Kyselyyn vastanneista naisista kolmellatoista (n= 16) hoitoon tulosyynä oli hengityselinsairaus, kolmella oli sen lisäksi ihosairauden oireita ja kahdella hoitoon tulosyynä olivat univaikeudet. Univaikeuden lisäksi toista vastaajaa vaivasi väsymys, stressi ja turvotukset. Toisella vastaajalla unettomuus esiintyi pätkäunisuutena. Yksi vastaajista halusi kokeilla suolahoitoa vaikeaan hengitykseen.

44 Henkilöt 9.3 Lääkityksen käyttö ja suolahuonehoidon vaikutus siihen 39 Kyselyyn vastanneilla neljällätoista (N= 25) oli lääkitys sairauteen, jonka vuoksi he hakivat apua suolahoidosta. Vastaajista kahdellatoista lääkkeen käyttö oli pysynyt ennallaan. Kaksi vastasi lääkkeen käytön vähentyneen. Yhdellätoista vastaajista ei ollut lääkitystä kyseiseen sairauteen (KUVIO 7) vähentynyt pysynyt ennallaan Hoidon vaikutus lääkkeiden käyttöön Kuvio 7. Suolahoidon välitön vaikutus lääkkeiden käyttöön. 9.4 Lääkityksen käyttö kuukauden kuluttua suolahuonehoidosta Toiseen kyselylomakkeeseen vastanneista neljällätoista oli lääkitys kyseiseen sairauteen (n=15), yhdellä vastaajalla ei ollut lääkitystä käytössä. Vastaajista kahdellatoista lääkkeiden käyttö oli pysynyt ennallaan kuukausi suolahuonehoidon jälkeen ja kahdella vastaajalla lääkityksen käyttö oli vähentynyt (KUVIO 8).

45 Henkilöt vähentynyt pysynyt ennallaan lääkitystä ei käytössä Lääkkeiden käyttö hoidon jälkeen Kuvio 8. Suolahoitojakson vaikutus kuukauden kuluttua lääkkeiden käyttöön. Lääkkeen käyttö on vähentynyt. Otan vain aamulla yhden suihkeen. Kävin suolahoidossa seitsemän kertaa ja olen saanut apua. Henki kulkee paremmin, eikä ole niin ahdistava olo. Olen vähentänyt lääkettä puoleen. 9.5 Suolahuonehoidon muut vaikutukset Kummassakin kyselylomakkeessa oli avokysymys, jossa kysyttiin millaisia vaikutuksia suolahuonehoidolla oli ollut. Siihen sai omin sanoin kuvailla tuntemuksiaan. Kymmenen hoitokertaa ottanut vastaaja sai hoidosta vain muutaman päivän ajan helpotusta astmaansa ja piti hoitoa kalliina, koska se ei auttanut pidempää aikaa. Avokysymyksistä 22 (N= 25) vastaajaa koki, että suolahoidolla oli ollut myönteisiä vaikutuksia. Kolme vastasi, että suolahoidolla ei ollut välitöntä vaikutusta. Kaksitoista vastasi, että hengitys on ollut helpompaa suolahoidon jälkeen. Henki kulkee paremmin, eikä ole niin ahdistava olo. Olen vähentänyt lääkkeitä puoleen. Olo on hyvä. Menen keväällä uudelleen. Toivoisin että Kela huomioisi tämän asian. Kuvittelua tai totta: käsissä pigmenttiläiskät vaalentuneet ja äänenkäheys helpottanut.

46 Ensimmäisen kerran jälkeen en huomannut mitään, Myöhemmät kerrat alkoivat hengitystä helpottaa. 41 Vastaajista yhdellä, jolla oli hengityselinsairaus, tunsi kuukauden kuluttua hoidosta hengityksensä tasaantuneen. Yksi vastaajista koki, että hoidossa ollessa hengitys oli helpompaa ja että hoidon jälkeen hän oli kokenut hyvänolon tunnetta. Hän tunsi, että hoidon vaikutukset alkoivat vähentyä noin kaksi viikkoa viimeisestä hoitokerrasta. Vastaajista yksi tunsi, että olo oli helpottunut paljon, mutta hän ei tiennyt, oliko siihen syynä suolahuonehoito vai samoihin aikoihin lääkärin lisäämät lääkkeet. Hän vastasi toiseen kyselylomakkeeseen (Kuukausi viimeisestä hoitokerrasta): Olin kaksi viikkoa aikaisemmin ollut sairaalassa sydämen ja hengenahdistuksen takia. Lääkitystä lisättiin; Cardace ja Marevan. Oloni alkoi parantua heti, mutta nopeammin tuli parempi hengittää suolahuonehoidon alettua, uskoin että sain apua. Pikkuhiljaa oloni on parantunut ja pääsen liikkumaan enempi. Yksi vastaaja ei ollut vielä ensimmäisen kerran jälkeen huomannut vaikutusta, mutta toisen kerran ja sitä seuraavien kertojen jälkeen tunsi, että hengitys oli helpompaa ja lima irtosi kurkusta ja sieraimista helpommin. Tämä vastaaja kävi hoidossa viisi kertaa ja aikoo jatkaa hoitoja myös tulevaisuudessa. Unettomuudesta kärsinyt vastaaja ei huomannut välitöntä vaikutusta unettomuuteen, mutta kuukausi hoidon päätyttyä unen pituus oli lisääntynyt tunnin ja uni oli syvempää kuin aikaisemmin. Vastaaja ei osannut sanoa, jatkaako hoitoja tulevaisuudessa. Hänellä hoitokertoja oli viisi. Olen potenut pätkäunisuutta. Olen nyt huomannut että unen pituus on pidentynyt noin yhdellä tunnilla. Yleensä on unen syvyys parantunut. Astmaa sairastava vastaaja vastasi välittömäksi vaikutukseksi: Olen saanut nukkua 5-6 tuntia yhteen menoon, ennen heräsin 3-4 kertaa yöllä yskimiseen.

47 42 Hän kertoo toisessa kyselylomakkeessa, että vaikutus kesti vain 6-7 päivää ja että hoito oli kallista noin lyhyeen apuun verrattuna. Vastaaja aikoo kuitenkin jatkaa tulevaisuudessa suolahoitoa. Pitkäaikaista yskää sairastanut vastaaja kertoi yskän loppuneen ja kurkkukivun menneen ohi: Pitkäaikainen yskä loppui ja kurkkukipu meni ohi. Uskon että suolahoidolla oli oma hyötynsä asiassa. Pitkään jatkunutta kurkunkäheyttä potenut vastaaja tunsi neljännen hoitokerran jälkeen hengityksen olevan helpompaa.

48 10 TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVETO 43 Yleisin suolahuonehoitoon tulon syy oli kaikissa ikäryhmissä hengityselinsairaus ja erityisesti astma. Lasten ja nuorten sekä työikäisten kohdalla atooppinen ihottuma oli toiseksi yleisin suolahoitoon tulon syy. Lisäksi oli joitakin yksittäisiä syitä; esimerkiksi univaikeudet. Suolahuonehoito vähensi lääkityksen käyttöä 13 henkilöllä (n=41) välittömästi hoitojakson jälkeen. Tämä on 32 prosenttia lääkitystä käyttäneistä vastaajista. Lääkitys pysyi ennallaan 28 henkilöllä (68 prosenttia). Kenenkään kohdalla lääkkeen käyttö ei ollut lisääntynyt. Yhteenvetona lääkitystä käyttäneiden kohdalla voidaan todeta, että lääkityksen käyttö väheni 1/3:lla ja pysyi ennallaan 2/3:lla välittömästi suolahoitojakson jälkeen. Kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä lääkkeiden käyttö oli vähentynyt edelleen 10 henkilöllä (n=36), joka on 28 prosenttia lääkitystä käyttäneistä vastaajista. Lääkityksen käyttö oli pysynyt ennallaan 27 henkilöllä (75 prosenttia lääkitystä käyttäneistä). Välittömästi suolahoitojakson jälkeen myönteisiä vaikutuksia suolahoidolla koki olleen 53 henkilöä (N=67), joka on 79 prosenttia kyselylomakkeisiin vastanneista. Kuukauden kuluttua 30 henkilöä (N=44) eli 75 prosenttia vastanneista koki näiden myönteisten vaikutusten säilyneen. Kukaan ei kokenut hoidolla olleen negatiivisia vaikutuksia. Kaikkien ikäryhmien yleisimmät kokemukset suolahoidon vaikutuksista olivat yhteneväiset lääkityksen vähenemisen, hengityksen ja liman irtoamisen helpottumisen, yöunien paranemisen ja nenän tukkoisuuden vähenemisen osalta.

49 11 JOHTOPÄÄTÖKSET 44 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suolahuonehoidossa käyvien asiakkaiden kokemuksia suolahoidon vaikutuksista terveyteensä. Suolahoitoon hakeutui pääasiassa hengityselinsairauksista ja ihosairauksista kärsiviä. Myös aikaisempien lääketieteellisten tutkimusten kohteena ovat olleet astmaa ja ihoatopiaa sairastavat. Nämä näyttävätkin olevan suurimmat syyt suolahuonehoitoon hakeutumiselle. Tutkimuksessa tuli esille yleisimpinä suolahuonehoidon vaikutuksina hengityksen ja liman irtoamisen helpottuminen, yöunien paraneminen ja nenän tukkoisuuden väheneminen. Näiltä osin tulokset olivat selkeät kaikissa ikäryhmissä. Vaikka tutkimusaineistossa ei varsinaisesti mainittu astmakohtausten määrän vähenemistä, avaavan lääkkeen käytön väheneminen mainittiin useassa vastauksessa. Tästä voitaneen vetää se johtopäätös, että suolahuonehoito on vähentänyt tutkimukseen osallistuvilla astmakohtausten määrää. Tulos astmakohtausten määrän vähenemisestä on yhteneväinen Novotnyn ym. (1994) ja Chervinskayan & Zilberin (1995) tutkimusten kanssa. Omassa tutkimuksessaan Chervinskaya & Zilber (1995) havaitsivat myös hengityselinsairaiden yöunien parantuneen ja yöheräämisten vähentyneen. Selkeänä yöheräämisten väheneminen nousi myös Hedmanin ym.(2007) astmaatikkojen hoitotutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa kaikissa ikäryhmissä astmaa sairastavilla avaavan lääkkeen tarve väheni. Atooppista ihottumaa sairastavilla tulokset eivät olleet niin selkeitä, mutta lasten ja nuorten kohdalla myös lääkevoiteiden käyttö väheni. Lääkkeiden käytön väheneminen astman kohdalla on yhteneväinen aikaisempien tutkimusten kanssa. (Beamon ym. 2001; Hedman ym ) Atooppista ihottumaa sairastavien lääkehoidosta ei aikaisemmissa tutkimuksissa ole mainintaa. Tässä tutkimuksessa lasten ja nuorten kohdalla suolahuonehoidolla oli atooppiseen ihottumaan myönteinen vaikutus. Aikuisten ja ikääntyneiden vastauksista tämä ei käynyt ilmi. Osasyynä tähän oli, että aikuiset ja ikääntyneet hakivat apua ensisijaisesti hengityselinsairauksiinsa. Myös vastausten kokonaismäärä oli vähäisempi ja avoimiin kysymyksiin vastaaminen niukempaa heidän kohdallaan. Puryshevin (1994) lapsille tehdyssä tutkimuksessa atopiaa sairastavat lapset hyötyivät selkeästi suolahoidosta. Yhtä selkeää hyötyä ihoatopiaan ei saatu tässä tutkimuksessa. Tutkimustulosten mukaan suolahuone-

50 45 hoidolla oli lasten ja nuorten kohdalla myös yleisvointia parantava ja oloa rentouttava vaikutus. Samanlaisia vaikutuksia ilmeni Novotnyn ym. (1994) ja Chervinskayan & Zilberin (1995) tekemissä tutkimuksissa. Tutkimukseen osallistujien kokemuksiin perustuvat tulokset viittaavat vahvasti siihen, että suolahuonehoidolla on suurimmalle osalle suolahoidon asiakkaista merkitystä lääkitystä täydentävänä hoitomuotona ja että sen teho säilyy osalla asiakkaista ainakin kuukauden ajan. Näyttäisi myös siltä, että suolahuonehoidon ja lääkehoidon yhteisvaikutus olisi tehokkaampi kuin lääkehoito yksinään.

51 12 POHDINTA 46 Opinnäytetyötä aloitettaessa suolahuonehoidon suosio oli kasvussa ja työn edetessä kasvuvauhti on kiihtynyt. On ollut mielenkiintoista kartoittaa suolahuonehoitoa saaneiden asiakkaiden omia kokemuksia saamastaan hoidosta erilaisiin vaivoihin. Aikaisempia tuloksia tällaisesta kokemuksiin perustuvasta tutkimuksesta suolahuonehoidon vaikutuksista ei ole ollut saatavilla. Sen vuoksi tässä työssä verrattiinkin tuloksia lääketieteelliseltä pohjalta tehtyihin tutkimuksiin. Aluksi näytti hyvinkin mahdolliselta löytää lähteitä suolahuonehoidosta ja sen vaikutuksista. Kuitenkin asiaan paremmin perehtyessä huomasi, että kaikki suomalaiset tietolähteet viittasivat loppujen lopuksi samaan, silloin meneillään olevaan Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin alulle panemaan tutkimukseen. Näin ollen täytyi etsintää laajentaa englannin kielisiin lähteisiin. Aluksi työ tuntui epätoivoiselta, mutta asiaan paneutuessa ja kokemuksen karttuessa työ alkoi sujua. Suurin osa suolahuonehoitoon liittyvistä tutkimuksista on tehty Venäjällä ja ne ovat venäjänkielisiä eivätkä täytä nykyisen mittapuun mukaan lääketieteellisen työn kriteerejä, koska niistä yleensä puuttuu kontrolliryhmä. Onneksi koululta on annettu mahdollisuus päästä lääkärien tietokantoihin. Siitä huolimatta on ollut oma haasteensa löytää kansainvälisesti luotettavia lääketieteellisiä tutkimuksia suolahuonehoidon vaikutuksista, sillä niitä ei ole kovin monta. Myös suolahoitohuoneiden historiaa selvitettäessä huomasi, että luotettavien lähteiden löytäminen oli työlästä. On ollut omat vaikeutensa siinä, että tätä opinnäytetyötä on tehty kuuden hengen ryhmässä. Vaikka töitä on välillä jaettukin, on vastuunotto työstä ollut epätasaista johtuen osaksi tekijöiden elämäntilanteista, henkilökohtaisista motivaatioista ja erilaisista laatuvaatimuksista lopullisen työn suhteen. Onneksi opinnäytetyön tekeminen ei ole ollut pelkkää ylämäkeä ja epätoivon hetkiä, vaan välillä on ollut myötämäkeä ja on saanut kokea myös onnistumisen riemua. Tässä opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksessa tuli selkeästi ilmi se, että ihmiset kokivat suolahuonehoidon vaikutukset hyvin positiivisina. Erityisesti esille nousi astmaa sairastavien hyvät kokemukset suolahoidon vaikutuksista sairauteensa. Onkin erittäin hyvä, että suolahuonehoito on saatu asianmukaisen lääketieteellisen tutkimuksen piiriin. Jos

52 47 lääketieteellisiä tutkimuksia jatketaan Suomessa ja suolahuonehoidon hyöty astmaa sairastavien terveyteen, elämänlaatuun ja sairaudesta aiheutuvien kustannusten vähenemiseen pystytään myös lääketieteellisesti toistuvasti osoittamaan, suolahuonehoito tulee tulevaisuudessa kuulumaan KELA:n korvausten piiriin. Näin tapahtuu myös muiden suolahuonehoidosta selkeästi hyötyvien kohdalla edellä mainitussa tapauksessa, mutta astmaa sairastavien kohdalla KELA:n mukaantulo näyttäisi olevan lähimpänä. Tämä sen vuoksi, että on jo onnistuttu löytämään ensimmäisessä Suomessa tehdyssä lääketieteellisessä tutkimuksessa (Hedman ym. 2007) selkeä hyöty suolahoidon vaikutuksista tietynlaista astmaa sairastavien kohdalla. Atooppisen ihottuman kohdalla ei samaisessa tutkimuksessa löydetty sellaista mittaria, joka olisi osoittanut suolahuonehoidon selkeän, tilastollisesti merkittävän hyödyn sairauteen. Koska ihmisten kokemukset saamastaan suolahuonehoidosta myös atooppiseen ihottumaan olivat tässä opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa positiivisia joskaan ei niin selviä kuin astman kohdalla, on hyvin todennäköistä, että lääketieteellisissä jatkotutkimuksissa olisi löydettävissä jokin mittari, jolla hyöty pystyttäisiin osoittamaan. Edelleen lisääntyvälle suolahuonehoidolle olisi erittäin tärkeä saada yhteiset ohjeistukset ja jonkinlainen kontrolli. Tällä hetkellä suolahoitohuoneiden tasoa ja laatua ei valvo mikään ulkopuolinen taho eikä sille ole laadittu mitään yhteisiä kriteerejä. Jollakin tasolla asia laitettiin vireille Helsingin Allergiatalossa Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin 16 symposiumissa , jossa aiheena oli mineraalivesi ja suolahuone atooppisen ihottuman ja astman hoidossa. Siellä oli kuulijoina ja keskustelijoina kymmeniä Suomessa toimivia yrittäjiä, joilla oli suolahoitohuone. Toivotaan, että pohja yhteisille kriteereille ja valvonnalle saadaan näiden yrittäjien kesken luotua. Ainakin heillä tuntui olevan kiinnostus asiaa kohtaan. Jatkotutkimuksessa ihmisten kokemuksista suolahuonehoidosta olisi mielenkiintoista seurata hoidon vaikutusta pidemmälle kuin kuukauden päähän. Myös sellainen tutkimus, joka koskisi pelkästään astmaa sairastavia tai pelkästään atooppisesta ihosta kärsiviä henkilöitä voisi olla mielenkiintoinen. Sillä tavalla ihmisten kokemuksista näihin sairauksiin voisi saada tarkempaa ja laajempaa tietoa.

53 48 Jos suolahuonehoidolla on laajemmaltikin näin positiiviset vaikutukset kuin tämä opinnäytetyönä tehty tutkimus ihmisten kokemuksista osoittaa, olisi suolahuonehoidolla yleistyttyään pidemmän päälle myös kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus. Se näkyisi todennäköisesti lääkekustannusten pienenemisenä ja sairaspäivien vähenemisenä. Puhumattakaan yksilön saamasta hyödystä, kun olo paranee ja sairauden oireet vähenevät. Tätä tutkimusta voisi hyödyntää suolahuonehoitoa antavissa hoitoyksiköissä, koska tämä tutkimus sisältää tutkittavien omia kokemuksia suolahuonehoidon vaikutuksista ja osittain myös suolahuoneessa olosta. Asiakkaiden mielipiteet ja kokemukset saattaisivat olla arvokkaita yksiköiden kehittäessä toimintaansa.

54 LÄHTEET 49 Ala-Kuusisto H Puhelinhaastattelu Kitinkannus. Kannus. Allergia ja astmaliitto. Ihottuma. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Beamon S., Falkenbach A, Fainburg G. & Linde K Speleotherapy for asthma. (Cochrane Rewier 2007) In: The Cochrane Library (3). Chichester, UK: The Cochrane Collaboration. Myös Pdf-tiedosto saatavissa: ml. Chervinskaya A.V. & Zilber N.A Halotherapy for treatment of respiratory diseases. Journal Of Aerosol Medicine 8:3. Saatavissa myös www-dokumentti: Luettu Dendura E Matkailuoppaan haastattelu Wieliczka. Puola. Haahtela T Allergian ABC kodin allergiaopas. Hämeenlinna: Tammi. Haahtela T Suomalainen astma. Painotuotteessa Saarinen K. & Pohjalainen S. (toim.) Astman hoito. 15. symposiumi Joutseno: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti, 1 2. Haahtela T Astmalääkkeet. Teoksessa Haahtela T., Hannuksela M., Mäkelä M. & Terho E.O. (toim.) Allergia. Jyväskylä: Duodecim, Haahtela T. & Hannuksela M Allergian ja astman yleisyys. Teoksessa Haahtela T., Hannuksela M., Mäkelä M. & Terho E.O. (toim.) Allergia. Jyväskylä: Duodecim, Haahtela T. & Rytilä P Astma. 11. painos. Opaslehtinen. Allergia ja Astmaliitto ry. Haahtela T., Stenius-Aarniala B. & Laitinen L Astma. Teoksessa Kinnula V., Brander P.E. & Tukiainen P. (toim.) Keuhkosairaudet. 3. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Hannuksela M Kylpylähoitojen merkitys ihotautien hoidossa. Suomen lääkärilehti 15/2005, Hannuksela M Atooppinen ihottuma. Lääkärikirja Duodecim. Www-dokumentti. Saatavissa: Hedman J., Hugg T., Sandell J. & Haahtela T The effect of salt champer treatment on bronchial hyperresponsivenss in asthmatics. Allergy (61), Helske M Astma. Teoksessa Koistinen P., Ruuskanen S. & Surakka T. (toim.) Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Jyväskylä: Tammi,

55 Hirsijärvi S., Remes P. & Sajavaara P Tutki ja kirjoita. 10., osin uudistettu laitos. Jyväskylä: Tekijät ja Kirjayhtymä Oy. Hugg T., Hedman J. & Hannuksela M Auttaako suolahuone ja mineraalivesi ihoatopiaan? Allergia & Astma 33 (1), Hugg T Suolakaivoksista suolahuonehoitoon. Painotuotteessa Saarinen K & Pohjalainen S. (toim.) Astman hoito. 15. symposiumi Joutseno: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti, Humbert M Asthma, a priority for the allergist. Allergy 61:5, Husa P. & Viherlahti K Polar Suolahuone. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Knuuttila A Keuhkosairaudet. Teoksessa Kauppinen R. (toim.) Sisätautien ytimessä. Helsinki: Edita, Krakow-info Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Lindvall L Syöpään sairastuneen kokemuksia toivosta ja toivottomuudesta. Fenomenologinen tutkimus sytostaattihoitoa saaneiden syöpäpotilaiden toivon ja toivottomuuden kokemuksista. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopistopaino. Lounasto H. Toimitusjohtajan henkilökohtainen haastattelu Kitinkannus. Kannus. Makke K Lääkärin haastattelu Kitinkannus. Kannus. Mäkelä M Lasten astman erityispiirteet. Teoksessa Haahtela T., Hannuksela M., Mäkelä M. & Terho E. (toim.) Allergia. Jyväskylä: Duodedim, Novotny A., Krämer E., Stainbrugger B., Fabian J., Eber E. & Sandri B Therapeutic effect of radon inhalation and hyperthermy in the curative Gastein galleries on children with bronchial asthma. Die Höhle 1994; 48, Perttula J Kokemus psykologisena tutkimuskohteena. Johdatus fenomenologiseen psykologiaan. Tampere: SUFI ja Juha Perttula. Psoriasis-iholiitto ry. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Puryshev E.A The effecacy of speleotherapy in atopic dermatitis in children. Vopr Kurortol Fizioter Lech Fiz Kult. 1994/Jul - Aug;(4): Saatavissa myös www-dokumentti: Luettu

56 51 Saarinen K Olosuhteet ja ohjeistus hyvään suolahoitoon. Painotuotteessa Saarinen K. (toim.) Mineraalivesi ja suolahuone atooppisen ihottuman ja astman hoidossa. 16. symposiumi Joutseno: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti, Salmistu Lea Haloteraapia. Hippokrates 11/1999. Saatavissa myös wwwdokumentti: Luettu Tohtori.fi-Uutiset. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Turpeinen M. & Malmberg P Lasten astman erityispiirteistä. Teoksessa Kinnula V., Brander P.E. & Tukiainen P. Keuhkosairaudet. 3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, Töyry J Allergiat. EU: Oy UNIpressAb. UNESCO United Nations Educational Scientific and Cultural Organization Wwwdokumentti. Saatavissa: Luettu Valovirta E Hoida allerginen nuha astman taustalta. Allergia & Astma (1), Varto J Laadullisen tutkimuksen metodologia. Tampere: Kirjayhtymä Oy. Wikipedia. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Wormer E.J A Taste for salt in the History of Medicine. Science Tribune; march/1999. Saatavissa myös WWW-dokumentti: Luettu

57 LIITE 1/1 Hei! Opiskelemme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa hoitoyön koulutusohjelmassa. Valmistumme sairaanhoitajiksi keväällä Koulutukseemme kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Teemme opinnäytetyönä tutkimuksen suolahuonehoidon vaikutuksista asiakkaiden kokemana. Tutkimukseen osallistuu eri-ikäisiä asiakkaita; ikääntyneitä, työikäisiä sekä lapsia ja nuoria. Me toteutamme tutkimuksen lasten ja nuorten osalta. Suolahoitoja on annettu jo keskiajalla luonnon muovaamissa suolaluolissa. Vuodesta 1968 lähtien suolahoitoja on annettu Itä- ja Keski-Euroopassa sekä suolaluolissa että enenevässä määrin tarkoitusta varten rakennetuissa suolahoitohuoneissa. Suomeen suolahoitohuoneita on perustettu vuodesta 2003 alkaen ja tällä hetkellä niitä on noin 20. Vaikka suolahuonehoidoissa käyneillä on ollut paljon kokemuksia suolahoidosta, niin luotettavaa tutkimusta kokemuksista ei ole Suomessa aiemmin tehty. Lappeenrannassa on meneillään vuonna 2003 alkanut viisivuotinen tutkimus suolahoidon vaikutuksista asiakkaisiin. Sen lähtökohta on kuitenkin vähän erilainen, sillä tutkimus tapahtuu lääketieteelliseltä pohjalta. Sekä Lappeenrannan että meidän tekemästämme tutkimuksesta on tuloksia odotettavissa syksyllä Opinnäytetyömme tarkoituksena on saada luotettavasti tutkittua tietoa suolahuoneessa suolahoitoa saaneiden asiakkaiden kokemuksista. Olemmekin kiitollisia sinulle, että olet luvannut tulla mukaan tutkimukseen. Näin autat osaltasi tutkimuksen ja samalla opinnäytetyömme onnistumiseen. Tutkimus tapahtuu kahden kyselylomakkeen avulla. Liitteenä olevan kyselylomakkeen täytät viimeisen suolahoitokerran jälkeen ja palautat Kitinkannuksessa olevaan palautuslaatikkoon. Viimeisellä hoitokerralla saat myös kirjekuoren, jossa on toinen kyselylomake. Sen täytät kuukauden kuluttua viimeisestä suolahoitokerrasta ja lähetät meille postitse palautuskuoressa, jonka postimaksun olemme maksaneet. Saamiamme tietoja käsittelemme ehdottoman luottamuksellisesti eikä henkilöllisyytesi tule missään vaiheessa ilmi. Hävitämme kaikki henkilötiedot ja lomakkeet asianmukaisesti kerättyämme niistä tarvitsemamme tiedot. Jos sinulla on kysyttävää, vastaamme mielellämme! Niina ja Tuula puh tai (06) puh

58 LIITE 1/2 Hyvä suolahuonehoitoasiakas! Opiskelemme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajiksi. Valmistumme keväällä Teemme opinnäytetyötä, jossa tutkitaan asiakkaiden kokemuksia suolahuonehoidosta. Tutkimusaiheen saimme Kitinkannuksesta, jossa aloitettiin suolahuonehoito uutena toimintana tänä syksynä. Teemme opinnäytetyötä yhteistyössä Kitinkannuksen hoitohenkilökunnan kanssa Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun lehtorien ohjauksessa. Suolahuonehoitoa käsittelevä opinnäytetyömme on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen asiakkaiden iän perusteella (lapset ja nuoret, työikäiset ja iäkkäät). Meidän osa-alueemme on työikäiset asiakkaat. Toivomme, että teillä olisi hetki aikaa vastata oheiseen kyselylomakkeeseen. Lomakkeessa on 11 helppoa ja lyhyttä kysymystä, joten vastaaminen ei vie paljon aikaa. Ensimmäinen kyselylomake täytetään välittömästi viimeisen hoitokerran jälkeen ja jätetään Kitinkannuksessa olevaan palautuslaatikkoon. Saatte mukaanne toisen kyselylomakkeen postimerkillä ja osoitteella varustetussa kirjekuoressa, jonka postitatte kuukauden kuluttua suolahuonehoidon loppumisesta. Vastauksenne ovat tärkeitä, sillä niistä muodostuu tutkimusaineistomme. Vastauksista ei voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia, ja kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Kiitos vaivannäöstänne! Kerromme mielellämme lisää suolahuonehoitotutkimuksesta. Yhteystiedot: Marika Akonniemi Elina Pihlgren puh: puh:

59 KYSELYLOMAKE LAPSILLE JA NUORILLE LIITE 2/1 1. Nimi: Puh. Osoite/sähköpostiosoite 2. Ikä 3. Suolahoitoon tulon syy: hengityselinsairaus; mikä? ihosairaus; mikä? muu; mikä? 4. a) Onko sinulla lääkettä/lääkitystä tähän vaivaan? kyllä ei b) Jos on, niin millä tavalla suolahoito on vaikuttanut lääkkeen käyttöön? Lääkkeen käyttö on: lisääntynyt vähentynyt pysynyt ennallaan 5. Montako kertaa kävit suolahoidossa? kertaa 6. Millainen kokemus oli suolahuoneessa olo? 7. Millaisia vaikutuksia koet suolahoidolla olleen? (Voit jatkaa kääntöpuolelle) 8. Mikäli muut ovat huomanneet voinnissasi muutoksia, niin millaisia ne ovat olleet? 9. Kuka täytti kaavakkeen? asiakas itse vanhempi/vanhemmat asiakas ja vanhemmat yhdessä 10. Aiotko jatkaa suolahoitoja tulevaisuudessa? kyllä ei Huoltajan allekirjoitus Lämpimät kiitokset vaivannäöstäsi! Niina ja Tuula

60 KYSELYLOMAKE KUUKAUDEN KULUTTUA SUOLAHOIDOISTA LIITE 2/2 Nimi: 1. a) Onko kuukausi sitten saamillasi suolahoidoilla mielestäsi edelleen vaikutuksia? kyllä ei saamallani suolahoidolla ei ollut minuun vaikutuksia hoitojen jälkeen b) Millaisia vaikutuksia saamillasi suolahoidoilla on mielestäsi nyt, kun kuukausi on kulunut hoidoista? ei minkäänlaisia vaikutuksia 2. a) Millä tavalla suolahoidoista kulunut aika on vaikuttanut mahdollisen lääkkeen käyttöön? edelleen vähentynyt pysynyt ennallaan lisääntynyt b) Mikäli lääkkeen käyttö on lisääntynyt, onko lääkkeen tarve kuitenkin vähäisempi kuin ennen suolahoitoja samalla tasolla kuin ennen suolahoitoja suurempi kuin ennen suolahoitoja 3. Kuka täytti lomakkeen? asiakas itse vanhempi/vanhemmat asiakas ja vanhemmat yhdessä Lämpimät kiitokset vaivannäöstä ja hyvää jatkoa! Niina ja Tuula Huoltajan allekirjoitus

61 KYSELYLOMAKE LIITE 2/3 1. Nimi 2. Osoite 3. Puhelinnumero 4. Sähköpostiosoite 5. Sukupuoli Nainen Mies 6. Syntymävuosi 7. Suolahoitoon tulon syy: Hengityselinsairaus (mikä?) Ihosairaus (mikä?) Muu (mikä?) 8. a) Onko sinulla lääkettä/lääkitystä tähän vaivaan? kyllä ei b) Jos vastasit kyllä, niin millä tavalla suolahoito on vaikuttanut lääkkeiden käyttöön Lääkkeen käyttö on: lisääntynyt vähentynyt pysynyt ennallaan 9. Miten monta hoitokertaa sinulla oli peräkkäin? Viisi kertaa Kaksikymmentä kertaa Kymmenen kertaa 10. Millaisia vaikutuksia suolahuonehoidolla on ollut? Kerro tuntemuksistasi suolahoidon aikana ja sen jälkeen. (Tarvittaessa voit jatkaa kääntöpuolelle.) 11. Aiotko jatkaa suolahoitoja tulevaisuudessa? Kyllä Ei Kiitos kun vastasitte ja hyvää jatkoa!

62 LIITE 2/4 KYSYMYSLOMAKE JOHON VASTATAAN KUUKAUDEN KULUTTUA VIIMEISESTÄ HOITOKERRASTA: Nimi: 1. Ovatko suolahoidon välittömät vaikutukset säilyneet? Kyllä Ei Suolahoidolla ei ole ollut minulle välitöntä vaikutusta 2. Ovatko oireet pahentuneet hoidon päätyttyä? Jos, vastaat kyllä niin miten? Kyllä Ei 3. Lääkkeiden käyttö: Vähentynyt Pysynyt ennallaan Lisääntynyt Lääkitystä ei käytössä 4. Minkälaisia vaikutuksia sinulla on ollut kuukauden kuluttua hoitojen lopettamisesta? Kerro omin sanoin tuntemuksesi. ( Tarvittaessa voit jatkaa kääntöpuolelle.) Kiitos kun vastasitte ja hyvää jatkoa!

63 Hei! LIITE 3 Tunnetko suolahuonehoidon? Opiskelemme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Valmistumme sairaanhoitajiksi keväällä Teemme opinnäytetyön suolahuonehoidon vaikutuksista asiakkaiden kokemana. Keski-Pohjanmaan rahasto on myöntänyt apurahan suolahuonehoidon tutkimusryhmälle, jonka apuna me toimimme toteuttaen tutkimusta. Itse suolahuonehoito tapahtuu Kannuksessa Kitinkannuksen uudessa suolahuoneessa. Me tutkimme suolahuonehoidon vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Tutkimuksen onnistumiseksi tarvitsemme asiakkaita iältään 0 18 vuotta, jotka ovat halukkaita kokeilemaan suolahoitoa 5-10 kerran sarjana. Asiakkaiksi haemme lähinnä pitkäaikaista hengityselintulehdusta sairastavia (esim. astma tai krooninen poskiontelotulehdus) tai atooppista ihottumaa tai muuta ihotautia sairastavia lapsia ja nuoria (esim. psoriasis). Nyt lapsi/nuori-tutkimusasiakkailla on mahdollista saada suolahuonehoito puoleen hintaan. Viiden kerran hoitosarja maksaa näin ollen lapsi/nuori-tutkimusasiakkaalta 55 euroa ja 10 kerran hoitosarja 95 euroa. Hintatarjous on voimassa lokakuun 2006 ajan ja edellyttää ilmoittautumista meille alla olevaan määräaikaan mennessä. Ota yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse mahdollisimman pian. Kuitenkin viimeistään ! Kerromme mielellämme lisää! Syysterveisin Niina ja Tuula Niina Siirilä Tuula Laitila puh puh tai (06)

64 LIITE 4/1 TIEDOTE TUTKIMUSTIETOA ASIAKKAIDEN KOKEMUKSISTA SUOLAHUONEHOIDON VAIKUTTAVUUDESTA Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoululla sosiaali- ja terveysalan yksikössä toteutettiin opinnäytetyönä kuuden opiskelijan voimin suolahuonehoidon vaikuttavuustutkimus. Tässä tutkimuksessa eri ikäisten asiakkaiden kokemuksista 79% vastanneista (53 henkilöä 67:stä) koki suolahuonehoidolla olleen myönteisiä vaikutuksia välittömästi hoitojakson jälkeen. Kukaan ei kokenut hoidolla olleen negatiivisia vaikutuksia. Kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä 75 % vastanneista (30 henkilöä 44:stä) koki, että myönteisiä vaikutuksia oli edelleen. Yleisimpiä kokemuksia suolahuonehoidon vaikutuksista olivat liman irtoamisen ja hengityksen helpottuminen, yöunien paraneminen sekä nenän tukkoisuuden väheneminen. Suolahuonehoidon vaikutus koettiin myös lääkityksen vähenemisenä. There must be something sacred in salt. It is in our tears and in the ocean. (Khalil Gibran). Tutkimuksen kohderyhmiä oli kolme: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Hoitojaksoon sisältyi 5 16 hoitokertaa. Hoitojaksot toteutettiin Kannuksessa Kitinkannuksen suolahoitohuoneessa vuoden 2006 lopussa. Kokemukset suolahuonehoidon vaikutuksista kerättiin kyselylomakkeiden avulla välittömästi suolahoitojakson jälkeen ja kuukauden kuluttua hoitojakson päättymisestä. Tutkimustulokset eri ikäryhmien kohdalta ovat nyt valmistuneet. Tutkimus ei ole lääketieteellinen, vaan tutkimustulokset perustuvat kokonaisuudessaan asiakkaiden omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin. Tällaista asiakkaiden subjektiivisiin kokemuksiin perustuvaa tutkimusta ei ole tiettävästi aiemmin tehty. Asiakkaiden kokemuksia on kyllä ollut tiedossa, mutta tutkimustieto asiasta on puuttunut. Opinnäytetyö valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2008 alussa.

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

FSD2608 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008

FSD2608 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2608 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Suolahuonehoito. Lääkkeettömien hoitomenetelmien. vähentää lääkkeiden käyttöä. Tallinnalainen lastenlääkäri Riina Kallaste:

Suolahuonehoito. Lääkkeettömien hoitomenetelmien. vähentää lääkkeiden käyttöä. Tallinnalainen lastenlääkäri Riina Kallaste: Tallinnalainen lastenlääkäri Riina Kallaste: Suolahuonehoito vähentää lääkkeiden käyttöä Suolapitoisen ilman hengittäminen on vanhastaan tunnettu, terveyttä edistävä ilmiö. Lääkkeettömien hoitomenetelmien

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

SUOLAHUONEHOITO. Lea Salmistu

SUOLAHUONEHOITO. Lea Salmistu 1 SUOLAHUONEHOITO Lea Salmistu SUOLAHUONEHOIDON HISTORIASTA Suolahuonehoidolla on huomattava merkitys keuhkosairauksien hoidossa. Kyse on fysiologisista menetelmistä, joilla on laaja vaikutus ja joiden

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus TAUSTAA Viime aikoina huippu-urheilijoilla yleisesti todettavat hengitysoireet ovat puhuttaneet runsaasti. Toisaalta on puhuttu siitä, että astma sairautena on

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Seborrooinen ihottuma

Seborrooinen ihottuma Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010 Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA KEITELEEN KUNTA Sivistys- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja koulu LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSKOULUSSA Johdanto Tämän ohjeistuksen lähtökohtana on luoda yhtenäiset toimintatavat,

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Maria Valkonen, Inge Wouters, Martin Täubel, Helena Rintala, Ritva Vasara, Dick Heederik, Jon Genuneit,

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Hajut, oireet ja muut aistinvaraiset havainnot lähtökohtana sisäilmaongelmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisemisessä Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Kauniaisten kaupunki 6.4.2010 Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja esiopetus LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja

Lisätiedot

Astmalapsi liikkuu. allergia.fi

Astmalapsi liikkuu. allergia.fi Astmalapsi liikkuu allergia.fi Sisältö Liikunnan ilo hyvä olo Liikunnan ilo hyvä olo 3 Astma ja liikunta 5 Oikea hengitystekniikka 6 Mikä estää liikkumasta? 8 Liikunnassa otettava huomioon 9 Kannusta lasta

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Minna Kaila, professori (ma) Terveyden- ja sairaanhoidon hallinto, HY Hjelt-instituutti Lastenallergologian dosentti Minna.kaila@helsinki.fi KIITOS DIOISTA:

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 Prof. Erkka Valovirta Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Tiedote vanhemmille 30.5.2011. PreDicta-tutkimus

Tiedote vanhemmille 30.5.2011. PreDicta-tutkimus Tiedote vanhemmille 30.5.2011 PreDicta-tutkimus Hengitystieinfektion laukaiseman immunologisen reaktion merkitys jatkuvan atooppisen hengitystietulehduksen kehittymisessä Hyvä huoltaja, teidät on kutsuttu

Lisätiedot

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli Optimi/Yritysoptimi (901/801) Laaja terveysselvitys Sopimuksen nro Vakuutettava Henkilötunnus Vakuutussopimus perustuu tässä selvityksessä annettuihin tietoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että vastaat

Lisätiedot