KUOKKAVASU Kuokkalan päiväkodin, Yrttisuon perhepuiston ja Kuokkalan keskustan perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 KUOKKAVASU Kuokkalan päiväkodin, Yrttisuon perhepuiston ja Kuokkalan keskustan perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Jos ajattelet vuotta eteenpäin, kasvatat viljaa. Jos ajattelet sataa vuotta, kasvatat puuta. Jos ajattelet ikuisuutta, kasvatat lasta. Kiinalainen sananlasku

2 SISÄLLYS 1. KUOKKALAN PÄIVÄKOTI, YRTTISUON PERHEPUISTO JA KUOKKALAN KESKUSTAN PERHEPÄIVÄHOITO KUVAUS YKSIKÖSTÄ JA SEN TARJOAMISTA PALVELUISTA Vuorohoito TOIMINTAAMME OHJAAVAT ARVOT JA VISIOT KESKEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT KUVAUS VASUPROSESSISTA LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOIMINEN KUOKKALAN PÄIVÄKODISSA TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI LAPSI TOIMINNAN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA LASTEN JA PERHEIDEN TUKEMINEN KUOKKALAN PÄIVÄKODIN ARJESSA Varhainen tuki Erityinen tuki Varhaisen tuen ja erityisen tuen menetelmiä ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMÄT VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN KUOKKALAN PÄIVÄKODISSA KASVATUSKUMPPANUUS HYVÄ ALKU KUOKKALAN PÄIVÄKODIN TOIMINNALLISET PAINOTUKSET: LEIKKI LAPSEN TUKENA JA TURVANA KUOKKALAN PÄIVÄKOTI LAPSEN KASVUYMPÄRISTÖNÄ YKKÖSPESÄ: KOPPARIT JA SIEPPARIT 0-3- VUOTIAAT JOKERIT, LUKKARIT JA RÄPYLÄT 3 5 -VUOTIAAT KUNNARIT JA RÄPYLÄT ESIOPETUS TOIMINNAN SUUNNITTELU, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI SUUNNITTELU ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI YRTTISUON PERHEPUISTO PERHEPÄIVÄHOITO

3 Sadan lapsen talo Siinäpä talossa vasta on vilskettä, melskettä, molsketta, jossa juoksee sata lasta Yksi kun yskän saa ja köhisee, heti kaikki yskimässä röhisee että koko talo töhisee Siinäpä talossa vasta on suhinaa, tuhinaa, puhinaa, jossa nukkuu sata lasta Yksi kun unen saa ja nyssyttää, toiset toisiansa heti hyssyttää että koko talo tyssyttää Kirsi Kunnas 3

4 1. Kuokkalan päiväkoti, Yrttisuon perhepuisto ja Kuokkalan keskustan perhepäivähoito 1.1 Kuvaus yksiköstä ja sen tarjoamista palveluista Kuokkalan päiväkoti sijaitsee Kuokkalan keskustassa, osoitteessa Räpylä 3. Päiväkoti aloitti toimintansa Kuokkalan päiväkoti muuttui vuorohoitopäiväkodiksi Perhepäivähoidon varahoitopiste toimii myös päiväkotimme tiloissa toisessa kerroksessa. Kuokkalan päiväkodissa on 107 hoitopaikkaa. Päiväkodin toiminta-aika on Kuokkalan päiväkoti on alueen päivystävä päiväkoti, joka on auki koulujen loma-aikoina. Päivystys loma-aikoina hoidetaan yhdessä Kuokkalan alueen päivähoitohenkilöstön kanssa. Esiopetus- ryhmä sijaitsee osoitteessa Polttolinja 9. Päiväkodissa työskentelee 25 työntekijää, joista osa on lastentarhanopettajia ja osa lastenhoitajia. Lisäksi talossamme työskentelee perhepäivähoidon varahoitaja ja erityisavustajia. Päiväkodissamme on 6 ryhmää: Siepparit 0-3 -vuotiaat Kopparit 0-3 -vuotiaat Jokerit 3-5 -vuotiaat Lukkarit 3 5 vuotiaat Räpylät 3-5 -vuotiaat ja esiopetus Kunnarit esiopetus Päiväkodin alueella toimii Yrttisuon perhepuisto os. Kekkolantie 18, joka tarjoaa kerhotoimintaa, perhekerhoja ja avointa perhekahvila- toimintaa. Perhepuistossa työskentelee lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja päiväkotiapulainen. Kerhoryhmät: Vihreät Vilistäjät (3-5 v.) kaksi kertaa viikossa Keltaiset Keikkujat (3-5 v.) kaksi kertaa viikossa Punaiset Puuhailijat (2v.) kerran viikossa Valkoiset Valloittajat (2v.) kerran viikossa Oranssit Oivaltajat (2v.) kerran viikossa Perhekerhot: Puistossa on kaksi perhekerhoryhmää kokoontuen kerran viikossa vuoroviikoin. Perheiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta suunniteltua yhteistä ja ohjattua tekemistä vanhemmalle ja lapselle. Ryhmät ovat 8 perheen kiinteitä ryhmiä. Avoin perhekahvila: Perhekahvila kokoontuu kerran viikossa. Perhekahvila on avoin kohtaamispaikka, jossa voit tavata tuttuja ja tutustua toisiin lapsiperheisiin. Tiloissa lapsille sopivia leikkivälineitä ja - paikkoja. Perheillä on mahdollisuus maksulliseen kahvi- ja pullahetkeen. Lisäksi alueellamme työskentelee n..8 perhepäivähoitajaa. Osa perhepäivähoitajista hoitaa lapsia kotonaan osa asiakkaan kotona. 4

5 1.1.1 Vuorohoito Vuorohoito on aamulla ennen klo 6.00 ja illalla klo18.00 jälkeen tapahtuvaa hoitoa. Vuorohoidossa pyrimme takaamaan lapselle tunteen siitä, että hän tulee kuulluksi. Tähän pyrimme mm. henkilöstön pysyvyydellä. Lapselle tuttu aikuinen on pääsääntöisesti hänet aamulla ottamassa vastaan ja illalla lähettämässä kotiin. Tuttu aikuinen aamuissa ja illoissa on selvästi lisännyt lasten turvallisuuden tunnetta ja vähentänyt eroahdistusta vanhemmista. Ruokailut ja ulkoilut rytmittävät vuorolapsen päivää ja tuovat säännöllisyyttä. Pienen lapsen luonnollisen kehityksen mukaiset tarpeet mm. uni- ja ruokailurytmi pyritään huomioimaan päiväkodin arjessa, lasta palvellen. Vuorohoidossa kiireettömyys ja turvallinen ympäristö ovat etusijalla. Lapsia ohjataan eri tiloihin leikkeihin ja muuhun toimintaan. Vuorohoidossa päiväkodin henkilöstön työvuorot suunnitellaan lasten hoitoaikojen perusteella. Siksi onkin tärkeää ilmoittaa ne päiväkodille ajoissa, sovittuun ajankohtaan mennessä. Myös muutoksista tulee ilmoittaa, näin voimme keskittää aikuisten työajat siten, että ne parhaiten palvelevat lapsia. Pienten väki iltahoidossa Kopparit ja Siepparit siirtyvät iltapäiväulkoilusta Koppareiden tiloihin syömään päivällistä klo Ruokahetki pyritään pitämään sopivan kiireettömänä ja samalla jutustellaan mukavia. Syönnin päälle onkin hyvä käydä jo vessassa, pottahommia on tärkeää harjoitella iltahoidossakin. Pienten väki tykkää kovasti laulamisesta, sitä harrastellaan myös iltaisin. Kirjoja katsellaan paljon ja ollaan lähekkäin sohvalla. Välillä halitaan ja köllitään lattialla maton päällä, nauretaan ja höpsitään. Autot pörisevät todella usein, välillä leikitään lääkäreitä ja hoidetaan toisiamme, rakennellaan legoilla ja tehdään palapelejä. Monenlaiset touhut kuuluvat pienten iltaan, lapsia kuunnellen. Iltahoidossa on useimmiten vähemmän lapsia kuin aamuissa. Tämä tuo iltoihin enemmän kodinomaista tunnetta ja aikuisen ja lapsen kahdenkeskisiin hetkiin saattaa olla enemmän aikaa kuin päivällä. Toisinaan taas illalla lapsen koti-ikävä voi voimistua, itkettää ja väsyttää ja halutaan olla vain aikuisen sylissä. Sitten yritetään toimia sen mukaisesti, sillä onhan se ikävä sallittua. Isojen väki iltahoidossa Isojen iltahoito alkaa kello päivällisellä Räpylöiden tilassa. Ruokailusta siirrymme sulavasti minikinon tai pikkukakkosen pariin. Tämä antaa lapselle mahdollisuuden rauhoittua hetkeksi ennen illan uusia leikkejä. Lastenohjelmien jälkeen lapset saavat pääsääntöisesti itse valita illan toimintansa uinnin, patjaleikkien, saliurheilun, kotileikkien ja erilaisten pelien parista. Iltahoidossa pyritään hyödyntämään kaikkien tyhjillään olevien osastojen tiloja, jolloin lapsilla on enemmän rauhallista leikkitilaa. Iltahoito pyritään pitämään mahdollisimman kodinomaisena ja vapaana toimintana. Isot nauttivat iltapalan antimista kello ja iltapalaa valmistellaan yhdessä lasten kanssa. Iltapala aikaan yhdistelemme myös iltahoitoryhmät (pienet ja isot) yhdeksi ryhmäksi. Näin ollen ilta jatkuu yhdessä pikkuväen kanssa kotiinlähtöön saakka. Iltapalan jälkeen alamme rauhoittumaan iltaa kohden pöytähommien tai rauhallisten leikkien parissa. Usein myös lähdemme matkalle mitä uskomattominten satujen ja mielikuvituksen maailmaan. Kun sitten on aika lähteä kotiin, toivottelemme toisille hyvää kotimatkaa ja kauniita unia. Seuraavana päivänä meitä odottavat jälleen yhteiset askareet. 1.2 Toimintaamme ohjaavat arvot ja visiot Kuokkalan päiväkodissa haluamme kohdata lapsen yksilönä, olemalla läsnä oleva turvallinen, syliä tarjoava aikuinen eli kohtaamme lapsen, hänen omalla toiminta-alueellaan: maastoudutaan lasten tasol- 5

6 le, ollaan kasvotusten. Kuokkalan päivähoitopalvelujen yhteisenä tavoitteena on lapsen ja perheen tukeminen ja kasvatuskumppanina toimiminen tavallisessa arjessa eläen ja sitä tukien. Toimintaamme ohjaavia ajatuksia ja arvoja ovat lapsen turvallisuus ja lapsen kohtaaminen yksilönä päivittäin, sillä vuorohoito luo omat haasteensa tämän toteutumiselle. Myös henkilökunnan omaa toimintaa lasten kanssa ohjaa tiimisopimukset. Kasvatuskumppanuus perheiden kanssa on lapsen hyvinvoinnin ja turvallisuuden perusta. Huolehdimme yhdessä vanhempien kanssa lapsen hyvästä perushoidosta. Päiväkodissamme asioita opitaan leikin avulla: elämykset, kokemukset, itse tekeminen ja oivaltaminen ovat lapsen oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Oppimisessa tärkeitä asioita ovat vuorovaikutus, yhteistoiminnallisuus, vertais- ja mallioppiminen. Lapsen omille havainnoille, ajattelulle ja ongelmanratkaisulle annetaan aikaa ja tilaa. Tavoitteena on, että lapsi alkaa hahmottaa oman tapansa oppia. Oppimisympäristössä kiinnitetään huomiota ilmapiiriin, turvallisuuteen sekä toiminnan pedagogiseen järjestämiseen. Oppimisympäristön järjestämisellä on myös tarkoitus lisätä lasten osallisuutta ja omaehtoista toimimista ja oppimista päiväkodissamme. Yhdessä on tarkoitus tehdä jokaisesta päivästä mahdollisimman hyvä niin, että päiväkotiin on lapsilla mukava tulla. 1.3 Keskeiset yhteistyökumppanit Moniammatillista yhteistyötä tehdään lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Yhteistyökumppaneina toimivat päivähoidon työntekijät, erityislastentarhanopettaja, neuvola, perhetyö ja sosiaalitoimi, pikkulapsiperheiden psykologi, terapeutit, opetustoimi ja tarvittaessa maahanmuuttajapalvelut. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on turvata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.. Lasta koskevaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken tehdään vanhempien kanssa yhdessä ja vanhempien luvalla. Yhteistyökumppaneitamme ovat myös oppilaitokset, ruokapalvelu Kylän kattaus, kaupungin liikuntaja kulttuuripalvelut sekä seurakunta. 2. Kuvaus vasuprosessista Aloitus: Kuokkalan vuoropäiväkodin vasun synnyttäminen alkoi elokuisena päivänä vuonna 2010 Juurikkasaaressa suunnittelupäivänä. Henkilökunta jaettiin tiimeihin, jotka alkoivat työstää/päivittää omaa osaaluettaan vasusta. Teemat Tiimi 1: 1-3 -vuotiaat Tiimi 2: 3-5 -vuotiaat Tiimi 3: esiopetus Tiimi 4: vuorohoito Tiimi 5: varhainen tuki ja pienryhmätoiminta Tiimi 6: kerhotoiminta Tiimi 7: varahoito Tiimi 8: perhepäivähoito (pph: n oma suunnittelupäivä ja työillat) Tiimi 9: Yrttisuon perhepuiston oma vasu Aivoriihien jälkeen esittelimme ajatuksemme toisille ja aloimme työstää tekstiä paperille. Tämän jälkeen tiimit jatkoivat työstämistä ennen seuraavaa vasu-iltaa omissa tapaamisissa. 6

7 Seuraavassa vasuillassa syyskuussa tiimit jatkoivat oman osuuden työstämistä ja yhteisesti mietimme päiväkotimme arvoja, visioita ja toiminta-ajatuksia. Lokakuisessa vasu-illassa esittelimme toisillemme aikaansaannoksiamme ja kommentoimme toisten osuuksia sekä kokosimme arvot ja toiminta-ajatukset yhteen. Vasu muhi mielissämme marras-joulukuun ja tammikuussa aloimme koota vasua yksiin kansiin. Tiimeistä kokosimme pienemmän porukan, jolla rupesimme muokkaamaan tekstiä lopulliseen muotoonsa. Perhepäivähoitajat sekä kerhon porukka muokkaavat oman osuutensa vasusta ja päiväkodin väki omansa. Päivittäminen Kuokkalan toimintakeskuksesta Kuokkalan vuoropäiväkodiksi muuntuminen on oma prosessinsa. Kuokkalan vuoropäiväkodin syntyessä n. 1,5 vuotta sitten olemme rakentaneet uutta vasua maltilla ja ajatuksella. Perheiden osallistumisesta vasu-prosessiin olemme pitäneet yllä keskustellen vanhempainilloissa sekä lapsen varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Päivitysvaiheessa otamme vanhemmat mukaan tekemään ajan hengessä pysyvää vasua. 3. Lapsen yksilöllinen huomioiminen Kuokkalan päiväkodissa 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Te ootte niitä meidän huolenpitäjiä; te pidätte meistä huolta joka hetki täällä - poika 6 v. Jokainen lapsi on arvokas ja hyväksytty omana itsenään. Lapsen hyvinvointi lähtee turvallisuudesta ja lapsen perustarpeiden yksilöllisestä huomioimisesta. Läheisyys, syli ja aikuisen läsnäolo tuo turvallisuutta ja hyvää oloa. Kasvatusilmapiirimme pohjautuu positiivisuuteen ja lapsen vahvuuksien korostamiseen, lasta rohkaistaan yrittämään ja kohtaamaan kehityksen ja oppimisen haasteita. Hyvinvointia rakennetaan yhdessä lapsen perheen ja lapselle tärkeiden ihmisten kanssa. Erilaisten juhlien ja tapahtumien yhteydessä pyrimme tutustumaan lapsen sisaruksiin, isovanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin. Yhdessä kasvaminen ja leikkiminen kavereiden kanssa ovat olennainen osa lapsen arkea. Lapsi saa nauttia yhdessäolosta ja kokea iloa kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Aikuisten tehtävä on huolehtia lapsen toimintaympäristöstä ja perustarpeiden tyydyttämisestä niin, että lapsella on tilaa, aikaa ja energiaa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin itselleen sopivin haastein. Oppimisympäristö järjestetään houkuttelevaksi, vaihtelevaksi ja sopivasti haastavaksi sekä lapsen omatoimisuutta tukevaksi. Myös lasten toivomukset ja ideat toimintavälineistön ja tilojen järjestämisen suhteen huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. 3.2 Lapsi toiminnan suunnittelun lähtökohtana Lapsen vasu on toiminnan suunnittelun lähtökohta ja yhteistyön väline vanhempien ja päivähoidon kesken. Varhaiskasvatussuunnitelma-keskustelun tarkoituksena on jakaa lapsen arkea päivähoidossa ja kotona yhdessä vanhempien kanssa. Yhdessä vanhempien kanssa keskustellen, lasta haastatellen ja havainnoiden pyritään selvittämään perheen ja lapsen toiveet ja tarpeet kasvun, kehityksen ja oppimisen osalta. Näiden pohjalta luodaan lapsen vasu, joka antaa yhteisen linjan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen ohjaamiselle niin päivähoidossa kuin kotona. Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet ovat pohjana lapsen jokapäiväiselle ja eri tilanteissa tapahtuvalle yksilölliselle ohjaukselle. Lapsen vasun toteutumista tarkastellaan päivittäisissä tulo- ja lähtökes- 7

8 kusteluissa vanhempien kanssa. Vasu kulkee lapsen mukana ryhmästä ja hoitopaikasta toiseen ja välittää tietoa lapsesta ja lapsen tarpeista. 3.3 Lasten ja perheiden tukeminen Kuokkalan päiväkodin arjessa Varhainen tuki Kaikilla lapsilla on oikeus saada yksilöllisten tarpeidensa mukaista varhaiskasvatusta. Lapsen tukeminen koostuu havainnoinnista ja yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä lasta hoitavien ja kuntouttavien henkilöiden kanssa. Varhainen tuki on päivittäisen toiminnan, menetelmien, ympäristön ratkaisujen sekä aikuisen toiminnan suunnittelua ja arviointia yhteistyössä vanhempien kanssa. Varhaisen tuen tarve jakautuu päiväkodissamme välille. Panostamme siihen, että varhaista tukea tarvitseva lapsi saa tarvittavaa tukea siinä vuorossa jossa hän on kunakin päivänä. Tiedon kululla on tärkeä osa kun lapsi siirtyy iltahoitoon. Pyrimme siihen, että vuorohoidossa ei lapselle tulisi liikaa aikuis-/lapsikontakteja. Olemme muokanneet niin, että talossamme on vakituiset aikainen aamun ja iltavuoron tekijät. Henkilökunta pyrkii myös kouluttautumaan ja pitämään tietotaitoaan ajan tasalla. Varhainen tuki pyritään järjestämään ensisijaisesti siihen päivähoitoryhmään, jossa lapsi on hoidossa Erityinen tuki Lapsen tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi lapsi voi jossain vaiheessa tarvita myös erityistä tukea. Tuen tarve arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi erityisen tuen tarve osio, jonka tekemiseen osallistuvat tarvittaessa vanhempien ja päivähoitohenkilöstön lisäksi lasta kuntouttavat ja tutkivat asiantuntijat: erityislastentarhanopettaja (elto), päivähoidon sekä koulun psykologit, perheneuvola, sosiaalityöntekijät, neuvola, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti jne. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan lapsen kannalta tarkoituksenmukaisen asiantuntijan lausunto, mutta asiantuntijan lausunto ei ole edellytys lapsen tarvitsemien tukitoimien saannille. Varhaiskasvatuksen tukitoimet lapselle aloitetaan heti, kun lapsella tuen tarve havaitaan ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä. Lasta koskevan tiedon siirtämisestä sovitaan aina yhdessä vanhempien kanssa ja siihen tarvitaan vanhemmilta aina lupa. Myös lapsen siirtyessä päivähoidosta kouluun huolehditaan yhdessä vanhempien kanssa lasta koskevien tietojen siirtymisestä. Erityisen tuen perusteita ovat: vanhempien tai kasvattajien huoli lapsen kehityksestä kasvuolot pulmat kaverisuhteissa, leikkitaidoissa, käyttäytymisessä ja keskittymisessä kielenkehityksen, motoriikan kehityksen tai oppimisen vaikeus asiantuntijan antama lausunto erityisen tuen tarpeesta kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Varhaisen tuen ja erityisen tuen menetelmiä Pääsääntöisesti lapsen tukeminen tapahtuu päiväkodissa päivittäisessä toiminnassa yhdessä muun lapsiryhmän kanssa. Erilaisilla tukitoimilla pyritään mahdollistamaan lapsen osallisuus ryhmän toimintaan lapsen omilla edellytyksillä. Aikuisen välittävä ja kannustava asenne, sekä ryhmän myönteinen 8

9 ilmapiiri rakentaa pohjan lapsen kasvun ja kehityksen tukemiselle. Sen lisäksi päiväkodissamme on käytössä varhaista tukea ja erityistä tukea tarvitseville lapsille erilaisia toiminta menetelmiä sekä tukitoimia: päivä, vuorokausi, viikko struktuurit vuorovaikutusleikki leikki- ja toiminta-alue käytäntö pienissä ryhmissä kielipajat vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät (viittomat, kuvat) Näiden tukitoimien lisäksi lapsi voi osallistua päivähoidon ulkopuolella järjestettäviin tukipalveluihin. Myös päiväkodin henkilökunta pyrkii kouluttautumalla vastaamaan lapsen erityisiin tarpeisiin. 3.4 Eri kieli- ja kulttuuriryhmät Kuokkalan päiväkodin asiakkaista on pieni osa eri kulttuureista tulleita lapsia ja perheitä. Pyrimme kohtaamaan lapsen ja perheen heidän yksilöllisten tarpeidensa, persoonallisuutensa ja perhekulttuurisuutensa mukaisesti. Tarvittaessa käytämme tulkkipalvelua löytääksemme toimivat yhteistyövälineet ja menetelmät. Jyväskylän päivähoidossa toimii ns. MAMU-ryhmä, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa ja materiaalia maahanmuuttajalasten ja eri kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden kanssa työskentelemisestä. Päiväkodissamme on tähän ryhmään kuuluva yhdyshenkilö. Päiväkodistamme löytyy erilaista materiaalia maahanmuuttajalasten sekä eri kulttuuri- ja kielitaustaisten lasten vastaanottamiseen sekä heidän kanssaan toimimiseen ja työskentelemiseen esimerkiksi suomen kielen opetuksen osalta. 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Kuokkalan päiväkodissa 4.1 Kasvatuskumppanuus Minulla on kolme kotia; äiskän koti, iskän koti ja päiväkoti. Poika 5-v Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhteistyössä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Vanhemmat ovat lapsensa ensisijaisia kasvattajia ja parhaita asiantuntijoita. Päivähoidon henkilökunta tukee vanhempia heidän kasvatustyössään jakamalla oman tietotaitonsa lapsen kokonaisvaltaisen ja terveen kasvun tukemisesta. Kasvatuskumppanuus on tasavertaista vuorovaikutusta lapsen vanhempien ja kasvatushenkilöstön välillä lapsen hyväksi. Kasvatuskumppanuus ja yhteistyö vanhempien kanssa perustuvat tasaveroisuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja avoimuuteen. Yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle laaditaan vuosittain oma varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu). Varhaiskasvatuskeskustelun tarkoituksena on vaihtaa ajatuksia ja havaintoja lapsen arjesta kotona ja päivähoidossa. Avoin vuorovaikutus ja päivittäinen ajatusten vaihtaminen lapsen arjesta kotona ja päivähoidossa ovat hyvän kasvatuskumppanuuden perusta. Avoimuus kaikissa lapseen liittyvissä asioissa on ensiarvoisen tärkeää. Kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen arvostukseen. Kumppanuus vahvistuu myös päiväkodin vanhempainilloissa, juhlissa ja muissa tapahtumissa. Työntekijät osallistuvat kukin vuorollaan kasvatuskumppanuus koulutukseen, mikä antaa työntekijälle uusia näkökulmia ja työkaluja omaan työhön. 9

10 4.2 Hyvä alku Lapsen yksilöllinen huomiointi ja vanhempien kanssa toteutuva kasvatuskumppanuus lähtee päivähoitoon ja toisiimme tutustumisesta. Jokaisella perheellä ja lapsella on oma tahtinsa muodostaa luottamuksellinen ja avoin suhde päiväkodin aikuisiin. Kun lapsi aloittaa päivähoidon, vanhempien kanssa sovitaan yksilöllinen tutustumisrytmi mikä meillä pääsääntöisesti tarkoittaa 2-3 kertaa. Tutustuminen on mahdollista aloittaa myös perheen kotona jolloin päiväkodin työntekijä tulee perheen kotiin ensimmäisellä kerralla. Tutustumiskerroilla on tarkoitus antaa vanhemmille puheenvuoro kertoa lapsensa tavoista ja tottumuksista, perheen tarpeista, odotuksista ja mahdollisista huolista tulevaa päivähoitoa ajatellen. Tutustumiskäynnillä varataan aika palvelusopimuksen täyttämiseen, sovitaan lapsen päivähoitoon liittyvistä asioista ja käydään yhdessä läpi vuorotalon toimintatapoja (esim. hoitoajat). Lapsen kannalta on tärkeää päästä tutustumaan päiväkodin tiloihin, aikuisiin ja tuleviin leikkikavereihin jo ennen varsinaisen hoidon aloittamista. Vuorotalossa suosittelemme perheille tutustumiskäyntiä myös iltahoitoon. Näin lapset ja vanhemmat saavat kokonaisvaltaisemman käsityksen lapsen hoitopäivästä ja kasvatuskumppanuus vahvistuu. Toisinaan vuorohoidon tarve tulee perheille yllättäen ja tällöin hoitoon tutustumiselle ei välttämättä jää aikaa jo ennen varsinaisen hoidon alkamista. Tällöin haluamme päiväkodissamme kiinnittää erityistä huomioita lapsen ensimmäisen päivähoitopäivän onnistumiseen, jotta päivähoidon aloitus olisi lapselle mahdollisimman pehmeä nopeasta elämänmuutoksesta huolimatta. 4.3 Kuokkalan päiväkodin toiminnalliset painotukset: Leikki lapsen tukena ja turvana Antakaa meille aikaa niin kyllä me leikitään Tyttö 5 vuotta Leikki on lapselle luontainen tapa oppia ja kehittyä. Leikki on lapsen kehityksen kannalta yksi tärkeimmistä toiminnoista; lapsi oppii leikin kautta mm. vuorovaikutus- ja kielellisiä taitoja. Leikkiessä myös lapsen minäkuva kehittyy. Meillä Kuokkalan päiväkodissa leikin merkitys on huomioitu päivittäisessä arjessa. Ohjattu- ja vapaa leikki on luonnollinen osa päiväkotimme arkea ja sille jätetään aikaa ja tilaa päivän muiden toimintojen rinnalla. Aikuisen läsnäolo ja tuki on erityisen tärkeää myös leikkiessä, joten housunpolvet kuluvat meilläkin! Lapsen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen, ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki ryhmän lapset leikkivät samanaikaisesti samassa tilassa. Turvallisen ja tuetun leikkiympäristön yksi tärkeä työväline meillä onkin lasten jakaminen aikuisen/lasten johdolla leikki- ja muihin toimintoihin muutaman lapsen ryhmiin. Lisäksi fyysiset puitteet huomioidaan leikkeihin jakauduttaessa. 5. KUOKKALAN PÄIVÄKOTI LAPSEN KASVUYMPÄRISTÖNÄ 5.1 Ykköspesä: Kopparit ja Siepparit 0-3- vuotiaat Ykköspesässä pidämme tärkeänä Yksilöllistä huomiointia: 10

11 Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan ylös lapsen yksilölliset tarpeet ja kehityshaasteet. Yhdessä vanhempien kanssa asetetaan myös tavoitteita joiden toteutumista seurataan Vasu-keskusteluissa säännöllisesti. Kiireettömyyttä: Pyrimme luomaan rauhallisen ja kiireettömän ilmapiirin, jossa lapsella on mahdollisuus rauhassa opetella esim. pukemista ja riisumista, omatoimista ruokailua ja wc-toimia. Lapsilähtöisyyttä: Lapsen ikä ja kehitystaso pyritään ottamaan huomioon kaikessa toiminnan suunnittelussa.(lapsen omat kiinnostuksen kohteet ja ideat). Keskeisiä sisältöalueita Perushoito: Hyvä ja turvallinen perushoito on tärkeää. Leikki: Tarjotaan riittävästi aikaa monipuoliselle leikille ja yhdessä oppimiselle. Tarjotaan lapsille erilaisia leikkiympäristöjä ja monipuolisia leikkivälineitä. Leikkikerho tyyppinen pienryhmätoiminta, missä aikuinen on aktiivisesti mukana ohjaamassa leikkiä. Erityisesti suunnattu lapsille joilla on vielä vaikeuksia leikkiä yhdessä toisten kanssa. Kieli- ja vuorovaikutus: Päivittäin laulellaan ja lorutellaan. Perushoitotilanteissa opetellaan nimeämään esim. kehon osia. Luetaan paljon ja käydään kirjastossa lainaamassa kirjoja. Kannustetaan lasta ilmaisemaan itseään ja rohkaistaan ottamaan kontaktia toisiin lapsiin. Opetellaan toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. Rohkaistaan lasta ilmaisemaan tunteitaan. Etiikka ja katsomus: Opetellaan hyviä käytöstapoja. Ole hyvä, kiitos, anteeksi Monikulttuurisuus ryhmässä on rikkaus! Kunnioitetaan perheen katsomusta Kädentaidot: Harjoitellaan viikoittain hieno- ja karkeamotoriikkaa. Tutustutaan erilaisiin työskentelytapoihin ja välineisiin ikätaso huomioiden Kannustetaan ja rohkaistaan lasta luovaan ilmaisuun Liikunta: Tarjotaan lapsille mahdollisuus monipuoliseen liikkumiseen sisällä jumppasalissa ja ulkona. Retkeillään, uidaan, jumpataan. Tutustutaan erilaisiin liikuntavälineisiin ja rohkaistaan lasta kokeilemaan uusia asioita. Ympäristö: Retkeillään lähimetsässä ja puistoissa Vuodenaikojen seuraaminen Kasveihin ja eläimiin tutustuminen Luonnon kunnioittaminen 11

12 5.2 Jokerit, Lukkarit ja Räpylät 3 5 -vuotiaat Kuokkalan päiväkodissa on kolme 3-5- vuotiaille tarkoitettua ryhmää; Jokerit, Lukkarit ja Räpylät. Ryhmien toiminnan perusta on taata lapsen hyvinvointi päiväkodin arjessa. Tämän pystymme toteuttamaan tuttujen ja turvallisten aikuisten avulla. Myös selkeä päiväjärjestys luo turvaa. Lapsi on jo arvo sinänsä vuotiaalle on tärkeää eri tunteiden salliminen (kyllä kiukku on maailman mahti). Lapsi on tärkeä sellaisena kuin hän on ja tulee. Lapsiryhmissä toimitaan oikeudenmukaisesti, ilon ja onnellisuuden siivittämänä, hauskan oppimisen kautta. Päiväkotimme tarjoaa lapsille hellyyttä ja hyvää hoivaa huumorilla höystettynä, unohtamatta laadukasta opetusta ja varhaiskasvatusta. Keskeisiä sisältöalueita Perushoito: Lapsen hyvinvointi päiväkodin arjessa: tutut, turvalliset aikuiset. Perustarpeiden tyydyttäminen, eri tunteiden salliminen: kyllä kiukku on maailman mahti, syliä, hoivaa ja hellittelyä. Olen tärkeä sellaisena kuin tulen ja olen. Lapselle annetaan mahdollisuus saada lohdutusta ja turvaa tutun aikuisen kanssa. Leikki: Päiväkotimme tilat ovat ihanteelliset pienryhmäleikeille. Yläkerta nukkumatiloineen ja parvineen mahdollistaa leikin jakamisen. Toimintaamme ohjaa leikki pienryhmissä, lapset saavat itse valita haluamansa leikin aikuisen asettamista vaihtoehdoista. Leikkiä arvostetaan ja kunnioitetaan. Lasten omaehtoiselle leikille annetaan päivittäin aikaa ja leikin rikastuttamiseen on tarjolla monipuolisia välineitä. Leikkiä käytetään tukena kasvatus- ja opetustilanteissa, kuten laskemisessa ja käsitteiden oppimisessa sekä uusien asioiden sisäistämisessä. Kieli- ja vuorovaikutus: Päivittäin laulellaan ja lorutellaan. Luetaan paljon ja käydään kirjastossa lainaamassa kirjoja. Kannustetaan lasta ilmaisemaan itseään ja rohkaistaan ottamaan kontaktia toisiin lapsiin. Opetellaan toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. Rohkaistaan lasta ilmaisemaan tunteitaan. Etiikka ja katsomus: Harjoitellaan hyviä käytöstapoja ja toisten huomioimista ja kunnioittamista. Kiinnitetään erityisesti huomiota kiusaamiseen ja sen ennaltaehkäisemiseen. Vapaaehtoinen uskontokasvatus, eri vakaumuksia kunnioitetaan. Käymme kerran kuukaudessa pyhäkoulussa Kuokkalan kirkossa sekä kirkollisten juhlapyhien aikaan. Kädentaidot: Harjoitellaan viikoittain hieno- ja karkeamotoriikkaa. Tutustutaan erilaisiin työskentelytapoihin ja välineisiin ikätaso huomioiden Kannustetaan ja rohkaistaan lasta luovaan ilmaisuun Liikunta: Liikkumisessa mottonamme on: Emme vaadi vaan rohkaisemme, kannustamme lasta liikkumaan. Liikkuessaan lapsi tutustuu itseensä, omiin rajoihinsa, rohkaistuu harjoittelemaan omia taitojaan, oppii uutta ja saa elämyksiä ja iloa. Päiväkodin tilat ja piha tarjoavat lapsille ihanteelliset mahdollisuudet kokonaismotoriikan harjoittamiselle. Tutkiminen ja ympäristö: Hyödynnämme lähiympäristöä mahdollisimman paljon: päiväkotimme takana on Vesitorninmäki, lyhyen kävelymatkan päässä Yrttisuo, Suuruspään kenttä sekä Pohjanlammen kenttä. 12

13 3 5 vuotiaille lapsille on ominaista ympäristön tutkiminen, havainnointi ja ihmettely, se mahdollistaa uusiin asioihin tutustumisen lasten näkökulmasta. Taide ja musiikki: Taide ja musiikki ovat läsnä toiminnassamme päivittäin; maalaamme, piirrämme, laulamme ja soitamme. Päiväkodissamme käy vierailevia tähtiä: nukketeatteria, muusikkoja yms. 5.3 Kunnarit ja Räpylät esiopetus Esiopetus ryhmässämme on suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista hoitoa, kasvatusta ja opetusta, joka pohjautuu valtakunnalliseen esiopetuksen perusteisiin ja kaupungin esiopetussuunnitelmaan. Tavoitteena on valmistaa lapsi kouluun tarjoamalla hänelle suotuisa kasvu- ja kehitysympäristö yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina. Periaatteinamme on lasten tasavertaisuus ja mahdollistamme jokaiselle lapselle esikouluopetuksen aamupäiväryhmässä kello 8-12 tai iltapäiväryhmässä Annamme tilaa myös leikille, sillä se on lapselle tärkeä menetelmä oppia ja siinä kehittyvät samalla tunne- ja sosiaaliset taidot. Arjen havainnointi on oleellinen osa toimintaamme, jotta tiedämme kehityksemme ja tavoitteemme. Havainnointi kohdistuu niin aikuisiin kuin lapsiinkin. Lasten havainnoinnissa käytämme apuna Eskarin arki materiaaleista saatuja lasten havainnointilomakkeita. Tarkoitus on kartoittaa lasten tuen tarpeita ja erilaisia taitoja, jotta toiminta voidaan suunnitella ryhmälle ja yksilöille sopivaksi. Tämän lisäksi teemme erilaisia tehtäviä kartuttaaksemme lapsen kehitystason. Suunnittelemme esiopetusta sisältöalueita monipuolisesti käyttäen, mutta toimintamme muokkautuu myös lasten mielenkiinnon ja ideoiden myötä. Sisältöalueita ovat: Fyysinen ja motorinen Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Taide- ja kulttuuri Luonto- ja ympäristökasvatus Etiikka ja katsomuskasvatus Jyväskylän esiopetussuunnitelma on luettavissa osoitteessa: opetussuunnitelma_2010.pdf Valtakunnallinen esiopetussuunnitelma on luettavissa osoitteessa: 6. TOIMINNAN SUUNNITTELU, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI 6.1 Suunnittelu Pohjana yksikkömme varhaiskasvatussuunnitelmalle ovat Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 sekä Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2010). Yksikkömme var- 13

14 haiskasvatussuunnitelman ja lasten vasujen pohjalta tehdään jokaiselle toimintakaudelle oma ryhmäkohtainen suunnitelma jonka toteutumista arvioidaan toimintakauden lopuksi. Ryhmissä suunnittelemme toimintaa kerran viikossa viikkopalaverin yhteydessä, jolloin tiimeittäin laaditaan myös päiväkohtaiset suunnitelmat. Yhteisesti suunnittelemme ja kehitämme toimintaamme työyhteisön yhteisissä työilloissa noin 7 kertaa toimintakaudessa sekä suunnittelupäivillä syksyisin ja keväisin. 6.2 Arviointi ja dokumentointi Varhaiskasvatuksen arvioinnin tulee kohdistua lapsen ja kasvattajayhteisön toimintaan sekä varhaiskasvatusympäristöön. Arviointia tekee lapsi, lapsen vanhemmat, työyhteisö itse sekä yhteistyökumppanit. Lapsi saa palautetta omasta toiminnastaan vuorovaikutuksessa toisten lasten ja ohjaavien aikuisten kanssa. Hänen tulee saada myönteistä palautetta oikeista teoistaan ja hänet tulee asettaa iän mukaiseen vastuuseen vääristä teoistaan. Ensisijaisena arvioinnin kohteena on kasvattajan toiminta suhteessa lapsen tarpeisiin. Kasvattaja saa palautetta toiminnastaan lapselta itseltään, lasten vanhemmilta ja työyhteisöltä. Vuosittaiset kehityskeskustelut esimiehen kanssa, työyhteisön yhteiset työillat ja suunnittelupäivät sekä erilaiset koulutukset antavat pohjan oman toiminnan arvioimiselle ja sen kehittämiselle eteenpäin. Olemme myös tehneet jokaiseen työtiimiin tiimisopimukset, joita tarkastellaan pitkin toimintakautta. Lapsen vasu on tärkein dokumentoinnin väline. Lapsen vasu sisältää tietoa lapsesta ja lapselle merkityksellisistä ihmisistä ja asioista ja sinne kirjataan havaintoja liittyen lapsen toimintaan, kehitykseen ja oppimiseen. Lapset voivat myös tuoda päiväkotiin mukanaan kansion, jonne tallennetaan lapsen kuvallisia töitä, ja jonne voidaan liittää valokuvia tai kertomuksia lapsen arjesta kotona ja päivähoidossa. Jokaisessa ryhmässä on käytössä viikkosuunnitelma, joka on vanhempien nähtävillä. Tarvittaessa tehdään koti- kirjeitä ja kuukausisuunnitelmia vanhemmille. 7. YRTTISUON PERHEPUISTO Yrttisuon perhepuisto on perheiden kohtaamispaikka. Pidämme tärkeänä asiakaslähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Pyrimme aitoon läsnäoloon lapsen ja perheiden kohtaamisessa avoimen kasvatuskumppanuuden hengessä. Henkilökunnan tavoitteena on luoda lapsen kasvua ja kehitystä tukeva lämminhenkinen, luottavainen, avoin ja kiireetön ilmapiiri. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Lastenkerhoissa tärkeää on leikkiminen ja viihtyminen. Tavoitteenamme on lapsen itsetunnon vahvistaminen sekä iloitseminen tekemisistään toiminnasta ja kavereista. Perhekerhojen sekä avoimen perhekahvilan tavoitteena on perheiden keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen sekä kokemusten jakaminen vertaisryhmässä. Päämääränä luoda avoin ilmapiiri, jonne olisi helppo tulla. Toiminnan suunnittelu: Toimintamme kerhoissa on suunnitelmallista lapsen yksilölliset tarpeet, sekä ikä- ja kehitystason huomioivaa. Suunnittelussa käytämme hyväksi arvokasta tietoa lapsesta, jota saamme vanhempien kanssa käytävissä varhaiskasvatuskeskusteluissa. Vanhempien toiveet ovat tervetulleita. Perhekerhoissa perheet saavat tuoda esille omia ideoita toimintaan. Näiden pohjalta luodaan kerhon käyttäjien näköinen toimintasuunnitelma. Kasvatuskumppanuus: Vanhempien ja henkilökunnan yhteistyö on perusta lapsen kehityksen tukemiselle. Vanhemmat ovat lastensa asiantuntijoita. Sekä vanhempi että työntekijä kohtaavat tasavertaisina 14

15 ja toisiaan arvostaen. Tavoitteena perheitten kanssa on luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutus, jossa tullaan kuulluksi. Lapselle ominaiset tavat toimia: Leikki Leikki kuuluu jokaiseen kerhoon. Leikkiympäristössä huomioidaan lasten ikätason mukaiset välineet, jotka ovat lasten saatavilla. Lapsi harjoittelee ryhmässä leikkitaitoja. Leikissä opetellaan vuorovaikutustaitoja, itsensä ilmaisemista, sekä toisen huomioon ottamista. Lapsi käy läpi arkipäivän kokemusmaailman ja tunteitaan leikin muodossa. Leikin avulla opimme uusia asioita, saamme elämyksiä ja yhdessä tekemisen riemua. Kerhoissa leikimme sekä sisällä että ulkona. Leikin eri muotoja ovat mm. vapaat ja ohjatut leikit, roolileikit, rakenteluleikit, ohjatut leikit, mielikuvitusleikit. Liikunta: Lastenkerhoissa liikumme ja ulkoilemme päivittäin vuodenaikojen mukaan sekä ohjatusti että omaehtoisesti. Yrttisuon perhepuistossa ulkoliikunta mahdollisuudet ovat monipuoliset. Pihamme on laaja leikkitelineineen ja hiekkakenttineen. Talvella on mahdollisuus luisteluun ja hiihtoon. Liikunnan kautta lapsen motoriset sekä hienomotoriset taidot vahvistuvat. Lapsi oppii oman kehon hahmottamista ja hallintaa. Kerhoissa kannustamme lapsia liikkumaan. Tavoitteena on positiivinen asenne liikuntaan. Samalla koemme onnistumisen riemua ja elämyksiä. Pettymyksen sietokykyä harjoittelemme liikuntaleikeissä. Tutustumme erilaisiin liikuntamuotoihin. Taiteellinen kokeminen: Koetaan elämyksiä arkipäivässä. Lapsilla on mahdollisuus esittää pieniä esityksiä, joko itse luoden tai yhdessä miettien. Välillä aikuiset esittävät ja lapset ovat yleisönä. Musiikki kuuluu jokaiseen päivään, laulamme, leikimme ja soitamme. Keksimme myös itse lauluja. Kädentaidoissa kokeilemme eri tekniikoita. Pidämme tärkeänä, että työt ovat lasten näköisiä. Lapsi saa luoda ja kokea onnistumisen elämyksiä. Uskomme että lapsista löytyy runsaasti luovuutta ja haluamme antaa tilaisuuksia lapsen mielikuvitukselle. Lapsen itsetuntemus lisääntyy taiteellisten kokemusten myötä. Tutkiminen: Ihmettelemme erilaisia asioita, ilmiöitä eri aisteja käyttäen. Vastaamme lapsista herääviin kysymyksiin. Vuodenaikojen mukaa tutkimme luontoa. Meillä on aikaa ihmettelylle. 8. PERHEPÄIVÄHOITO Tasa-arvoisuus perhepäivähoidossa Tasa-arvon toteutuminen perhepäivähoidossa alkaa perheiden yhdenmukaisesta kohtelusta. Perheiden taustat ja arvomaailma voivat poiketa paljonkin, mikä asettaa haasteita varsinkin hoitosuhteen alkuvaiheessa. Suvaitsevaisuus ja perheiden erilaisuuden kunnioittaminen luo vahvan perustan lapsen kasvamiselle yhteiskuntakelpoiseksi jäseneksi. Myös perheiden tulee ymmärtää, että lapsiryhmässä on erilaisia lapsia, joiden tarpeet huomioidaan. 15

16 Perhepäivähoitajan ja perheen kesken pyritään luomaan avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa molemminpuolinen luottamus perustuu vaitiolovelvollisuuteen. Vanhempien tieto lapsestaan sekä perhepäivähoitajan ammatillinen osaaminen yhdessä mahdollistavat hyvän perustan tasavertaiselle yhteistyölle. Hoitaja on vastuussa siitä, että lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi tasa-arvoisesti lapsiryhmässä myös eri kieli-, kulttuuri- ja uskontotaustat huomioiden. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti riippumatta sukupuolesta, iästä, kehitysasteesta tai erityisen tuen tarpeesta. Lapsi tulee kohdata yksilöllisten tarpeidensa ja persoonallisuutensa mukaisesti. Kasvatuskumppanuus Lähtökohtaisesti vanhemmat ovat aina asiantuntijoita omasta lapsestaan. Heillä on pääasiallinen kasvatusvastuu ja myös päätäntävalta lastansa koskevissa asioissa. Päivähoidon työntekijän tuleekin kuunnella vanhempien toiveita heidän oman lapsensa kasvatusta koskien. Kasvatuskumppanuuden toteutumiseksi päivähoidossa on käytössä monia hyviä menetelmiä. Näitä ovat mm. aloituskeskustelu päivähoidossa aloittavan lapsen perheen ja hoitajan kesken. Aloituskeskustelun tarkoituksena on tutustua lapseen ja koko perheeseen, sekä käydä läpi yksilöllisesti lapsen asioita ja vanhempien toiveita, sekä kysymyksiä päivähoitoon liittyen. Jokaiselle lapselle laaditaan myös vanhempien ja työntekijän kesken yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Sitä käytetään lapsen kasvatuksen pohjana päivähoidossa ja sen avulla lapsen kasvua ja kehitystä, sekä kasvatuksellisesti tärkeitä asioita voidaan seurata ja tukea. Myös kuulumisten vaihtoa lapsen asioista pyritään tekemään lapsen tuonti ja haku tilanteissa. Palaute lapsen hoitopäivästä on tavoiteltavaa päivittäin. Myös lapsen kotikuulumiset ovat tärkeitä hoitajalle. Kasvatuskumppanuuteen kuuluvat tiivisti myös muut tahot, kuten neuvola ja sosiaalityö. Kaikki tämä yhdessä lapsen ja koko perheen tarpeen mukaan mahdollistaa parhaan mahdollisen kasvatuksen ja tuen lapsen kehitystä ajatellen. Lapsen yksilöllisyyden huomioiminen perhepäivähoidossa Jotta lapsen hyvä hoito ja kasvatus toteutuvat, on yksilölliset erot lasten välillä huomioitava parhaan mukaan. Lapsen vanhemmat antavat tietoa lapsesta ja tämän yksilöllisistä tavoista toimia ja oppia, mutta myös perhepäivähoitaja voi niitä huomata. Vanhempien toiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Lapset kehittyvät jokainen omaan yksilölliseen tahtiinsa ja samanikäisissä lapsissa voi olla huimia eroja esim. kielen kehityksen tai siisteyskasvatuksen osalta. Lasten temperamentti- ja luonne-erojen huomioiminen on osa yksilöllistä hoitoa ja kasvatusta. Jokaiselle lapselle annetaan tilaa ja mahdollisuus toimia omana itsenään. Ikä ja allergiat huomioidaan ruokailutilanteissa. Siisteyskasvatusta toteutetaan lapsen kypsyystason ja vanhempien toiveiden mukaan. Kielen kehitys on myös hyvin yksilöllistä ja positiivisella kannustuksella houkutellaankin lasta ilmaisemaan itseään eleiden ja ilmeiden lisäksi myös sanallisesti. Jokainen pieni lapsi tarvitsee aina mahdollisuuden lepoon päivän aikana. Päivälevolle mentäessä myös huomioidaan parhaan mukaan lapsen nukahtamistavat, tutu ja turvalliset unilelut ja -laulut luovat turvallisuuden tunnetta etenkin aivan pienelle lapselle. Liikunta- ja ulkoiluhetkissä tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen ja riittävän haastavaan liikkumiseen, jossa lapsella on mahdollisuus kehittää motoriikkaansa turvallisissa olosuhteissa. 16

17 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoitopalvelut Kuokkalan päiväkoti Räpylä Jyväskylä 17