DESISTANSSI JA HYVÄ ELÄMÄ

Transkriptio

1 DESISTANSSI JA HYVÄ ELÄMÄ Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki matti laine 1

2 Vähän historiaa Suomen Wankeusyhdistys 1870 Kriminaalihuolto r.y julk.oik. KHY 1975 valtiollistettiin 2001: KHL yksi RISE 2010 Eugen Theodore von Knorring matti laine 2

3 1960-luvulla alettiin epäillä : Toinen, ennen kaikkea psykologien ja psyki-atrien edustama suunta, uskoi resurssien lisäämisen, vankien tutkimisen, vastaan-ottolaitosten perustamisen, hoitomenetelmien tehostamisen ja eräissä tapauksissa myös erityislaitoksiin sulkemisen johtavan laitos-hoidokkien parantumiseen ja siten myös rikollisuuden vähenemiseen. Toinen suunta, jota edustivat ennen kaikkea sosiologit mutta myös eräät lakimiehet, taas toi yhä uudelleen esille tutkimuksissa saadut tulokset vankilan hoitoyritysten toivottomuudesta. Monet niis-täkin, jotka näkivät osan vangeista käsittelyä ja hoitoa tarvitsevina, olivat valmiit myön-tämään, ettei vankila voinut soveltua hoitolaitokseksi. Inkeri Anttila matti laine 3

4 Pakko ja/tai Palvelu? Tuki ja/tai Kontrolli? keskustelua luvuilla joissakin mietinnöissä ehdotettiin näiden erottamista tosin pakkoa oli aika vähän toimintamuotoja valvonnat henkilötutkinnat työleirit 1949 MAU-MAU asuntolat ja muut asumisyksiköt vankilatyö sosiaalityö-orientaatio matti laine 4

5 Oma kokemus: KHY:n työleiri/toimintakeskus yhteisön voima normaalisuus tärkeää kiinnittymisessä matti laine 5

6 Yhdyskuntaseuraamukset ensin yhdyskuntapalvelu luvun alussa ns. intermediate sanctions USA:n kokemus resurssit näihin lopetettiin toimintakeskukset, asuntoyksiköt ja vankilatyö kunta hoitaa vankien jälkihuollon mutta hoitaako? Joan Petersilia matti laine 6

7 Martinson -keskustelu Martinson ei koskaan sano-nut, että nothing works! mutta ehkä silloiset interventiot harvoin toimivat debatti oli lähinnä akatee-mista, ruohonjuuritasolla kuntoutustoimet levisivät laajasti oliko hän sittenkin oikeassa? matti laine 7

8 Saattaa olla..., ettei parhainkaan koulutus tai parhainkaan psykoterapia voi voittaa tai edes huomattavasti vähentää rikoksentekijöiden voimakasta taipumusta jatkaa rikollista käyttäy-tymistään. Nykyiset hoito-ohjelmamme perustuvat teoriaan rikollisuudesta sairautena - siis jonain ulkoisena ja epänormaalina yksilössä ja sellaisena joka voidaan oletettavasti parantaa. Tämä teoria saattaa olla hyvin virheellinen sen vuoksi että se aliarvioi tai itse asiassa kieltää sekä rikoksen nor-maalisuuden yhteiskunnassa että sen, että suuri osa rikoksentekijöistä on persoonaltaan normaaleja. He ovat rikollisia, jotka vain vastaavat yhteiskuntamme tosiasioita ja olosuhteita matti laine 8

9 Ja vastaamme: Kanada! vaikutusvaltainen psykologiryhmä sosiaalisen oppimisen teoria sosiologiset ja kliiniset teoriat ovat väärässä erityisesti kognitiivisbehavioraaliset ohjelmat R-N-R-periaate riski, tarve, vastaavuus what works -liike EBP, näyttöperustaisuus matti laine 9

10 mutta, mutta : jos vangit ja asiakkaat eivät halua interventioi-tamme, onko niistä mitään todellista apua heille? onko riskin periaate saavuttanut ylivallan ja ohittanut muut? psykologeista on tullut vain riskiarvioiden asiantuntijoita? ja yhtä vähän pidettyjä kuin vartijat vankiloissa Shadd Maruna matti laine 10

11 R-N-R:n rajat: päähuomio vain riskeissä riskiarviot koetaan usein leimaaviksi ja epäoikeudenmukaisiksi tarve-periaate on faktisesti sama kuin dynaamiset riskitekijät ja asiakkaalta ei kysytä paluu pakkohoitoideologiaan? vastaavuus-periaate yksilölliset toimet käytännössä kuitenkin usein samaa yhden koon kurssia kaikille What works-liike eläkkeelle vähemmän meta-analyysejä luotetaan terveeseen järkeen ja ammatilliseen kokemukseen matti laine 11

12 Positiiviseen kriminologiaan negatiiviset tekijät haasteeksi jolla on parantava vaikutus eräät vanhat teoriat edelleen korrekteja anomia/paineteoria GST status on tärkeä restoratiivinen oikeus hyväksynnän sosiologiaa miten pidetään sisällä, eikä suljeta ulos? alttiina Hyvälle on tehtävä hyvää, ei vain vältettävä pahan tekemistä matti laine 12

13 Good Lives Model - GLM rikolliset eivät eri rotua, samoja tarpeita kuin muilla ihmissuhteet, luovuus, terveys, osaaminen, henkisyys, mielihyvä holistisuus ei vain riskit fokus vahvuuksiin, ei vain heikkouksiin jokainen on hyvä jossain itse asetetut päätavoitteet on tärkeitä yksilölliset erot huomioidaan moraaliset ja altruistiset aspektit ja positiiviset arvot tärkeitä tee hyvää, auta muita voidaanko luoda positiivisia siirtymäriittejä jälkihuoltoon? matti laine 13

14 Vanha koulu sittenkin ainakin osittain AA- ja muut itseapuryhmät näissä hyväksymisen kulttuuri uudet arvot yhteisön terapeuttisuus yleinen ja ammatillinen koulutus tämä on normaalia; status jota yleisesti arvostetaan minäkuvan muutos auta muita, tee hyvää! KRIS etc matti laine 14

15 Ei ole vain yhtä kuntoutusta Psykologinen kuntoutus vrt. Kanada kaikilla rikollisilla ei ole psyykkisiä vajeita Oikeudellinen kuntoutus jos seuraamusjärjestelmä on vain leimaava ja ulossulkeva kuntoutus ei onnistu Fergus McNeill matti laine 15

16 Moraalinen kuntoutus rikoksentekijän tulee maksaa takaisin, jotta hänet tunnustetaan kunnon kansalaiseksi pelastus on ansaittava joskus desistanssi riittää, joskus voi tehdä vähän enemmän korjaa, korvaa Sosiaalinen kuntoutus sosiaalisen statuksen korjaaminen epävirallinen parantuneen rikoksentekijän sosiaalinen tunnustaminen ja hyväksyntä siirtymäriitti olisi hyvä matti laine 16

17 Sosiaalinen oppiminen kyllä, mutta Albert K. Cohen kysyi jo vuonna 1939: mistä ihmeestä ne rikosmyöntei-set arvot ja asenteet oikein tulevat? ne, jotka siirretään sosiaalisen oppimisen kautta? missä ne syntyvät? mistä jengien kulttuurit tulevat? miksi jengejä on? tätä kysytään aika harvoin voidaanko hyödyntää? Albert K. Cohen ( ) matti laine 17

18 Determinismi vai Toimijuus? onko käsityksemme rikollisista virheellinen? ovat passiivisia, syrjäytyneitä ja determinoituja rikoksiin mutta monet heistä ovat toimivia (agentic) yksilöitä rajattu toimijuus omaperäisyys, luovuus voi johtaa rikoksiin jopa rikollinen sisu (self-efficacy) toimijuutta voi ohjata!!! Robert Agnew matti laine 18

19 ihmiset eivät vain irrottaudu; he haluavat liittyä johonkin : pysähtyminen voi muuttua sekundaariseksi desis-tanssiksi, kun kaksi asiaa tapahtuu. Ensinnäkin henkilö löytää toiminnan ja yhteisyyden lähteen ei-rikollisista toiminnoista. He löytävät eräänlaisen kutsun olkoonpa se vaikka vanhemmuus, maalaus, valmentaminen, shakki tai mitä Sennet on kutsunut taitorakkaudeksi mitä kautta he löytävät tarkoituksen ja merkityksen rikosten ulkopuolella Toinen osa desistanssimalliamme, kuten Lemertin poik-keavuusteoriakin, pitää sisällään yhteisön reaktion. Rikoksista irrottautuvan henkilön käyttäytymismuutos tulee joskus muiden tunnustamaksi ja reflektoidaan takaisin häneen leimoja purkavassa prosessissa (Maruna & Farrall 2004) matti laine 19

20 matti laine 20