Kokemuksia ja kohtaamisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia ja kohtaamisia"

Transkriptio

1 Jäsen ja tiedotuslehti 2/2013 Jäsen ja tiedotuslehti 3/2013 Kokemuksia ja kohtaamisia Tilalle oli tullut häivähdys ilosta, välähdys toivosta. Annakaisa Vääräniemi Parantava hoitosuhde Toivomme, että SYLILLI- NEN herättää ajatuksia ja rakentavaa keskustelua. Syömishäiriö liitto-syli ry toivottaa jäsenille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille aurinkoista kesää! Neuvonta puhelin päivystää koko kesän maanantaisin klo 9-15 numerossa toimisto Turussa on auki Keskus koko kesän. Yhteystiedot: ja Neuvontapuhelin TUU SYLIIN! Kokemuksia psykofyysisestä fysioterapiasta Tilannetaju hoidon eri vaiheissa Avoimuutta hoitosuunnitelmista ja -linjauksista käytävään keskusteluun. KAVERITOIMINTA * NEUVONTAPUHELIN * KESKUSTELUPALSTAT * VERTA

2 Tervehdys uudelta puheenjohtajalta Toivoa, iloa, valoa Olen Eija Salo-Rankila ja asun aviomieheni kanssa Seinäjoella. Ammatiltani olen lähihoitaja. Olen sairastanut n. 27 vuotta kestäneen vaikean syömishäiriön, mutta mikä tärkeintä, myös parantunut siitä. Melkein puolet tuosta ajasta on mennyt sairaudesta toipumiseen. Se oli pelottava, ahdistava ja kivulias, mutta kannattava tie. Tuohon ajanjaksoon on sopinut monenlaista, monentasoista ja -pituista hoitoa. Ammattiavun lisäksi olen tarvinnut vertaistukea, läheisten ja ystävien tukea sekä tietysti myös oman halun parantua sairaudesta. Mitä tiiviimpi paketti tukijoita ympärilläni oli, sitä pienemmäksi sairauden ote minussa kävi. Lopulta koitti se päivä, jolloin pystyin sanomaan, että olin parantunut. Olin voittanut syömishäiriön. Jossain vaiheessa, kun taisteluni sairauden kanssa oli pahimmillaan, ajattelin, että jos tästä selviän ja henkiin jään, käännän tämän sairauden voimavaraksi. Ajattelin, että jos pystyn edes yhtä sairastavaa auttamaan siten, että hänen tiensä ei olisi näin pitkä ja kivinen, olen saavuttanut tavoitteeni. Tämä motivoi itseäni parantumaan. Minulla oli päämäärä, jota tavoittelin. Minulla oli nyt kokemus sairaudesta ja siitä parantumisesta. Halusin myös kokemuksen syömishäiriötä sairastavien hoitajana olemisesta. Hakeuduin töihin julkisella puolella toimivalle, vaikeasti sairastavien vuodeosastolle ( ). Noin vuoden mittainen kokemus oli hieno ja antoisa monella tapaa. Sain tehdä työtä, josta todella pidin. Olin osa moniammatillista hoitotiimiä, jossa myös minun kokemusasiantuntijuuttani arvostettiin. Hie- noimpia hetkiä oli nähdä pieniä edistysaskeleita, joita potilaat ottivat omassa toipumisessaan. Tämä työkokemus vahvisti lopullisesti ajatukseni siitä, että kokemusasiantuntijuudella on paikkansa syömishäiriötä sairastavien hoidossa ja toipumisen tukemisessa. Olen hyvin kiitollinen ja onnellinen kokemuksista, joita terveenä oleminen on näinä muutamina vuosina tuonut tullessaan. Ne sairauden aikana itketyt miljoonat kyyneleet ovat saaneet merkityksen. Minä olen arvokas ja ainutlaatuinen juuri tällaisena kuin olen. Toivottomuuden tilalle on tullut toivoa, iloa ja valoa. Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n toimintaan tulin mukaan keväällä 2005, kun liityin Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry:n jäseneksi. Aloin puuhata sairastavien vertaistukiryhmää Seinäjoelle. Nopeasti kiinnostuin myös hallitustyöskentelystä, ensin yhdistyksessä ja sitten liitossa. Ja tässä ollaan nyt, valtakunnallisen liiton puheenjohtajana. Kaunis kiitos tästä luottamuksenosoituksesta! Me Syömishäiriöliitto-SYLI ry:ssä teemme työtä syömishäiriötä sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi. Olemme viime vuosina saaneet aikaan paljon, mutta monissa asioissa riittää vielä haasteita. Uskon yhteistyön voimaan. Jos tahtoa riittää, niin monista ongelmista on mahdollista selvitä yhdessä. Yhdessä olemme enemmän. Jäseneksi liittymällä tuet toimintaamme - TUU SYLIIN! Terveisin, Eija pj@syomishairioliitto.fi,

3 SISÄLTÖ Kuva: Annakaisa Vääräniemi Tervehdys puheenjohtajalta s. 2 Toiminnanjohtajalta s. 4 Ilmoitukset s. 5-6 Millaista on hyvä hoito? Miten hyvä hoito järjestetään, kommenttipuheenvuoro s. 7 Mallia Ruotsista? s. 10 Hoidon vaikuttavuutta voi parantaa myös julkisella sektorilla s. 11 Voiko ammattilainen ymmärtää sairasta mieltä? s. 14 Puhuimme samaa kieltä Kokemuspuheenvuoro s. 17 Kaveritoiminta Kokemuspuheenvuoro s. 19 Matalan kynnyksen keskustelufoorumi - palsta elää sykleissä s. 21 Tärkeintä on olla läsnä ja kuunnella - neuvontapuhelin s. 23 Kohtaamisia kahvihetkessä Kokemuspuheenvuoro s. 25 Syömishäiriökuntoutujien kokemuksia psykofyysisestä fysioterapiasta s. 27 Alueilla tapahtuu jäsenyhdistysten terveiset s Muistitaulu - ajankohtaisia s Jäseneksi? - liittymislomake s. 33 SYLILLINEN Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsen ja tiedotuslehti Päätoimittaja Marja-Leena Laiho-Lehto Toimitus Tea Viljanen Kuvat Annakaisa Vääräniemi, Pia Rautio, Kirjoittajien omat kuvat Kannen kuva: Annakaisa Vääräniemi Osoitteenmuutokset, peruutukset puh , info@syomishairioliitto.fi Ilmoitukset ja ilmoitushinnat ilmoitukset@syomishairioliitto.fi. SYLILLINEN on Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n julkaiseman tiedotus ja jäsenlehti. SYLILLINEN toimitetaan kaikille liiton jäsenyhdistyksiin kuuluville henkilö ja yhteisöjäsenille. SYLILLINEN toimii tiedotuskanavana myös yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. SYLILLINEN 3/2013 on sähköinen julkaisu.

4 YHTEYSTIEDOT Syömishäiriöliitto-SYLI ry Keskustoimisto Yliopistonkatu 16 B b Turku info@syomishairioliitto.fi p Toiminnanjohtaja: Marja-Leena Laiho-Lehto Toimisto ja talouspäällikkö: Raili Willberg Jäsensihteeri: Liisa Lindström Aluetoimisto, Oulu Isokatu Oulu Aluepäällikkö Tanja Tiainen p Järjestösuunnittelija Riitta Palovuori Toimintakeskus, Tampere Aleksanterinkatu 22 C 35 Toiminnanohjaaja Ritva Näräkkä Projektivastaava Tea Viljanen S-postiosoitteet: etunimi. sukunimi@syomishairioliitto.fi toiminnanjohtajalta Tästä SYLILLISESTÄ voit lukea monenlaisista kohtaamisista. Ensikohtaaminen on monessa tilanteessa elintärkeä ja ainutlaatuinen. Muistoihin jäävät erityisesti hyvät ja huonot kohtaamiset. Kohtaamisia hoidossa, terapiassa, vertaistukitoiminnassa, keskustelutilaisuuksissa, kahden kesken tai suuremmalla joukolla, näistä kaikista kerrotaan tässä lehdessä. Se, mitä ei tekstissä koskaan saa riittävästi kuvattua on tunteiden kirjo, joka näissä kohtaamisissa korostuu: ahdistusta, surua, kiukkua, hämmennystä, iloa ja tyytyväisyyttäkin. Kokemus siitä, että olemme tulleet kuulluksi, on erittäin tärkeä. Tänä vuonna niin on tapahtunut monissa tilaisuuksissa viime tammikuun Syömishäiriöpäivistä alkaen aina kaikkiin syksyn keskustelutilaisuuksiin saakka. Joukossamme on rohkeita yksilöitä, jotka ovat uskaltaneet kertoa tarinaansa ja avanneet samalla tietä toisillekin. Yhtä suuri merkitys on saattaa itsensä alttiiksi kohtaamisille vertaistukiryhmätoiminnassa, neuvontapuhelimessa, kahvihetkissä, sähköpostivertaistukijana, hallituksen jäsenenä tai monessa muussa vapaaehtoistehtävässä, joita yhdistyksissämme on tarjolla. Näitä rohkeita toimijoita löytyy joka puolelta Suomea ja useinkaan meillä ei ole mahdollisuutta kiittää heitä siitä työstä ja niistä lukuisista kohtaamisista, joita he vuoden mittaan ovat mahdollistaneet. Vuoden 2013 kohta päättyessä haluan kiittää erityisesti kaikkia vapaaehtoisiamme ja myös niitä ammattihenkilöitä ja tahoja, jotka ovat kanssamme vuoden aikana työtä tehneet. Uskon vahvasti, että olemme taas vähän lähempänä valoisampaa tulevaisuutta! Liiton vähälukuinen työntekijäkunta ja myös yhdistysten työntekijät ansaitsevat hekin lämpimän kiitoksen siitä tinkimättömästä työstä, jota tehdessään he asettavat itsensä näiden erilaisten kohtaamisten eturintamaan, sairastavien ja läheisten sekä vapaaehtoistoimijoiden tueksi. Tarvitaan monenlaista osaamista, jotta suunnitelmat saadaan toteutetuksi ja jokaisen työpanos on tässä ketjussa tärkeä. Ensi vuodesta 2014 rakennamme aivan erityistä juhlavuotta, liitto viettää 10-vuotissyntymäpäiväänsä keväällä. Toivomme, että pystymme silloin tavoittamaan aivan uusia toiminnastamme vielä tietämättömiä henkilöitä ja tahoja. Toivomme myös, että saamme toimintaamme uusia ulottuvuuksia sekä sisällöllisesti että maantieteellisesti. Lämpimin kiitoksin, Marja-Leena Laiho-Lehto Sivu 4 SYLILLINEN 3/2013

5 Ilmoitukset Neljännet valtakunnalliset Syömishäiriöpäivät Tampereella tammikuussa 2015 Laitathan muistiin jo nyt! Sivu 5 SYLILLINEN 3/2013

6 Ilmoitukset SYÖMISHÄIRIÖIDEN JA SYÖMISONGELMIEN PSYKOTERAPEUTTISTA HOITOA PERHETERAPEUTTISESTA NÄKÖKULMASTA Katriinan Kammari Katriina Pihlava Erityistason voimavarakeskeinen perheterapeutti Psykoterapeutti (Valvira, Kela) Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja os. Puolalanpuisto 1 A Turku p katriina@katriinankammari.fi Tue Syömishäiriöliittoa mainostamalla! Nettisivuilla Internet -sivuillamme tavoitat noin henkilöä kuukaudessa. Osallistut samalla terveemmän ja omannäköisemmän yhteiskunnan rakentamiseen. Mainoshinnat nettisivuilla: Minibanner, 200 /kk, Koko: 178 x 58 pikseliä; Minitaulu, 400 /kk, Koko: 178 x 129 pikseliä Suurtaulu, 600 /kk, Koko: 178 x 288 pikseliä; Jättitaulu, 1400 /kk Koko: 178 x 572 pikseliä SYLILLISESSÄ SYLILLINEN on sähköinen lehti, jota julkaistaan 2-3 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy keväällä SYLILLINEN toimii paitsi jäsenlehtenä myös tiedotuskanavana sidosryhmille. Sidosryhmämme koostuvat mm. hoitavien tahojen edustajista sekä järjestö ja liikunta-alan toimijoista. SYLILLINEN on luettavissa koti ja facebook sivuillamme. Kaikki SYLILLISEN numerot löytyvät arkistoituna sivultamme. Mainoshinnat SYLILLISESSÄ 1/1 sivu, 500 euroa, Leveys: 210 mm, korkeus: 280 mm; 1/2 sivu, pystymainos, 250 euroa/ Leveys: 85 mm, korkeus: 235 mm 1/2 sivu, vaakamainos, 250 euroa, Leveys: 175 mm, korkeus: 115 mm 1/4 sivu, pystymainos, 125 euroa, Leveys: 85 mm, korkeus: 115 mm 1/4 sivu, vaakamainos, 125 euroa, Leveys: 175 mm, korkeus: 55 mm Lisätiedot: ilmoitukset(at)syomishairioliitto.fi Sivu 6 SYLILLINEN 3/2013

7 Kommenttipuheenvuoro, Tea Viljanen Millaista on hyvä hoito? Miten hyvä hoito järjestetään? Vai pitäisikö meidän sittenkin puhua kuntoutuksesta? Keskustelu syömishäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta on vähintäänkin hämmentävää. Ongelmana on se, että hoito ja kuntoutus ovat meillä Suomessa syömishäiriöiden osalta sisällöllisesti määrittelemättä. Hoito ja hoidon sisällöt vaihtelevat alueittain ja yksiköittäin. Hoidolla voidaan siis tarkoittaa eri asioita. Siihen voi kuulua kuntouttavia elementtejä, varsinkin syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneissa yksiköissä, mutta monin paikoin kuntouttavia (usein eilääketieteellisiä) palveluja ei ole tarjolla. - Perinteisestihän syömishäiriöön sairastuneiden kuntoutus on tarkoittanut lähinnä psykoterapiaa, eivätkä sairastuneet itsekään osaa kuntoutusta oikein muuna ajatella. Lakisääteiset kuntoutussuunnitelmat eivät ole olleet kovinkaan kattavia. Pia Rautio Niin kauan kuin hoidon ja kuntoutuksen sisällöt pysyvät määrittelemättä, myös me Syömishäiriöliitossa puhumme hoidosta, vaikka saatamme tarkoittaa kuntoutusta ja sama toisin päin. Sama virhe toistuu myös tässä artikkelissa. Kun kirjoitan hoidosta, saatan tietämättäni tarkoittaa kuntoutusta. Sekavaako? Kyllä. Koordinoimatonta, epäselvää, perustelematonta Syömishäiriöliiton jäsenyhdistysten alkuvuodesta 2011 julkaisemassa kannanotossa todettiin, että syömishäiriöiden hoito näyttäytyy koordinoimattomana, epäselvänä ja perustelemattomana. Väitteen tueksi esille nostettiin mm. somaattisen ja psyykkisen hoidon eriaikaisuus sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon eri alojen keskinäinen keskustelemattomuus. Näistä johtuen hoito on usein epäjohdonmukaista. Kannanoton väitettä perusteltiin myös sillä, että syömishäiriöiden hoidossa painotettu moniammatillisuus näyttäytyy potilaalle ja hänen läheisilleen sekavana järjestelmänä, jossa sairastuneet kier- Epäkohdista huolimatta hoidossa myös onnistutaan. Sattumalla ei saisi kuitenkaan olla hoidossa niin suurta roolia kuin tänä päivä on. tävät ammattilaiselta toiselle samoja asioita toistellen. Avohoidon käytössä olevat tukimuodot todettiin kannanotossa riittämättömiksi ja kaiken kaikkiaan hoitoajat niin avo- kuin sairaalahoidossa liian lyhyiksi ja painokeskeisiksi. Ongelmat koskevat erityisesti alueita, joissa ei ole syömishäiriöön erikoistuneita yksiköitä. Toisin sanoen, ongelmat koskevat lähes koko maata, koska erikoistuneita julkisen sektorin yksiköitä maassamme on vain muutama. Yksityiselläkin puolella erikoistuneita yksiköitä on vähän, vaikka viime vuosina niiden määrä on lisääntynyt. Epäkohdista huolimatta hoidossa myös onnistutaan. Sattumalla ei saisi kuitenkaan olla hoidossa niin suurta roolia kuin tänä päivä on. Fakta on, että mm. se missä asut ja se kuinka paljon osaat vaatia, vaikuttavat saatuun hoitoon. Ongelmat ovat rakenteellisia ja sisällöllisiä. Keskustelua ja yhteisymmärrystä hyvästä hoi- Sivu 7 SYLILLINEN 3/2013

8 dosta sekä hyvän hoidon järjestämisestä pitää laajentaa ja syventää. Rakenteita ja sisältöjä Oman mausteensa hoidon epäkohdista käytävään keskusteluun tuo se, että aikuisten sairastuneiden hoitoon ei ole ollut Käypä hoito suosituksia. Kaikkia ikäryhmiä koskevan Käypä hoito-suosituksen voidaan odotella valmistuvan vajaan parin vuoden kuluttua. Hoitosuositusten laajeneminen koskemaan myös aikuisväestöä ei kuitenkaan ole mikään taikasauva, joka ratkaisisi ongelmat, sillä nykyistä lasten ja nuorten hoitoa ohjaavaa suositustakin toteutetaan alueilla hyvin eri tavoin. Liiton jäsenyhdistysten vuoden 2011 kannanotossa esitettiin, että syömishäiriöiden hoitoon tulee perustaa erikoistuneita yksikköjä tai työryhmiä, jotka kaikki noudattavat yhtenäistä linjaa ja yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Lisäksi todettiin, että ammattihenkilöt tarvitsevat lisää osaamista ja työvälineitä myös itsensä ja potilaansa motivointiin. Samat teemat nousivat esille myös Syömishäiriöliiton kommenteissa Käypä hoito suosituksia kokoavalle työryhmälle viime keväänä. Näihin liiton ja yhdistysten näkemyksiin yhdytään tämän lehden artikkelissa Hoidon vaikuttavuutta voi parantaa myös julkisella sektorilla, jossa Jukka Paappanen kirjoittaa pro gradututkimuksensa pohjalta syntyneistä päätelmistä. Paappasen mukaan syömishäiriöiden hoidon kehittyminen edellyttää erityiskoulutusta (erityisosaamista) ja sitä, että syömishäiriöt ymmärretään erityisalana psykiatrian sisällä. Tarvitaan myös syömishäiriöiden hoidosta kiinnostuneita ja siihen sitoutuneita ihmisiä. Lisäksi tarvitaan hoidon rakenteellisia järjestelyjä. Paappanen peräänkuuluttaakin, että lääketieteeseen perustuvien Käypä hoito suositusten lisäksi tarvitaan myös hoitotyön suositukset, joiden tärkeydestä myös Syömishäiriöliitto on esittänyt mielipiteensä Käypä hoito-suosituksia kokoavalle työryhmälle. Kaikille ei voi tarjota samaa Hoitoon osallistuvien ammattilaisten osaamista käsitellään tässä lehdessä myös Pauliina Juntusen artikkelissa Voiko ammattilainen ymmärtää sairasta mieltä?. Syömishäiriön luonteen ymmärtäminen on avain siihen, että hoitokäytännöt osataan sovittaa asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin. Juntunen käyttää tästä termiä tilannetaju. Tilannetajuun liittyy vuoden 2011 kannanottoon kirjattu väittämä siitä, että potilaita ei nähdä riittävästi yksilöinä, vaan heidät yritetään sulloa sellaiseen hoitoputkeen ja hoitomalliin, joka soveltuu osalle ja tietyllä tapaa, tietyssä vaiheessa sairautta oleville potilaille. Kannanoton mukaan moniongelmaisuus koetaan hankalaksi myös psykiatrisessa hoidossa, vaikka syömishäiriöiden oirekuva on usein varsin moninainen ja pitkäkestoisen sairastamisen myötä muuttuva. Keskustelutilaisuus OYS:n alueen hoidosta Oulussa Osaamista perustasolle Mielenkiintoinen ja haastava pala hoitoon liittyvässä keskustelussa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja yhteistyö. Nykyisen Käypä hoitosuosituksen mukaan perusterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa syömishäiriö, arvioida jatkotutkimusten tarve sekä toimia mahdollisesti jatkohoitopaikkana somaattisen tilan seurannassa. Perusterveydenhuollolla on siis iso ja tärkeä rooli syömishäiriöön sairastuneiden hoitoon ohjauksessa ja hoitoon motivoinnissa. Käytännössä perusterveydenhuollon resurssit eivät riitä näiden tehtävien hoitamiseen. Pelkästään osaamisessa on suuria puutteita, koska syömishäiriöitä käsitellään hyvin vähän, jos ollenkaan, esimerkiksi terveydenja sairaanhoitajien koulutuksessa. Perusterveydenhuollolle annetusta suuresta roolista huolimatta, hoitojärjestelmä on rakentunut pääosin niin, että syömishäiriöosaaminen on keskittynyt erikoissairaanhoitoon. Tietenkin syömishäiriöiden hoidossa tarvitaan toisinaan myös erikoissairaanhoidon eri alojen osaamista, (Jatkuu sivulla 9) Sivu 8 SYLILLINEN 3/2013

9 mutta perustasollakin pystyttäisiin tekemään paljon syömishäiriöön sairastuneiden auttamiseksi. Perusterveydenhuollon rooli nousi esiin myös liiton Oulussa järjestämässä alueellisessa k e s k u s t e l u t i l a i s u u d e s s a (syömishäiriöiden hoito OYS:n alueella). Erikoissairaanhoitoa edustaneiden panelistien puheenvuoroista kävi ilmi, että erikoissairaanhoitoon ja varsinkin osastohoitoon päätyy vain jäävuoren huippu syömishäiriötä sairastavista. Tämä tieto ei yllättäne, mutta herättää joukon kysymyksiä, kun tiedämme perusterveydenhuollon mahdollisuudet tunnistaa, puuttua, arvioida ja myös hoitaa syömishäiriöitä. Koska rahaa syömishäiriöiden hoidon kehittämiseen on tuskin tässä taloudellisessa tilanteessa tulossa lisää, pitää asioita ajatella ja tehdä toisin. Syömishäiriöön sairastuneiden kohtaamisessa ja auttamisessa ei ole kyse avaruustieteestä. Pienillä, arkeen kytkeytyvillä asioilla päästään monesti eteenpäin, vaikka toisinaan tarvitaan myös erikoissairaanhoidon osaamista. - Olisiko tässä paikka kehittää myös kuntouttavaa toimintaa? Tai voisiko perusterveydenhuollon (koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja mielenterveystoimistot) tueksi kehittää esimerkiksi depressiohoitajamallin kaltaista toimintaa myös syömishäiriöiden hoitoon? Lisää avoimuutta Sairastuneet ja heidän läheisensä toivovat avoimuutta hoitosuunnitelmista ja -linjauksista käytävään keskusteluun. Nykytilanteessa monet kokevat, että Potilaat ja heidän läheisensä kaipaavat tietoa siitä, miten hoidon tuloksia arvioidaan ja mitä vaihtoehtoja on käytettävissä, jos tuloksia ei synny. hoidon sisällöt jäävät epäselviksi ja perustelemattomiksi. Potilaat ja heidän läheisensä kaipaavat tietoa siitä, miten hoidon tuloksia arvioidaan ja mitä vaihtoehtoja on käytettävissä, jos tuloksia ei synny. Liiton jäsenistön kokemusten mukaan on myös varsin tavallista, ettei julkinen sairaanhoito tue potilaiden ja heidän läheistensä oma-aloitteisuutta hoitoverkoston täydentämisessä yksityisillä palveluilla. Avarakatseista yhteistyötä Keskustelu julkisesta ja yksityisestä hoidosta nostaa väistämättä kysymyksen maksusitoumuksista ja siitä, ketkä sellaisia saavat. Tällä erää yksityisten palvelujen piiriin pääsevät melko harvat. Alueellinen epätasa-arvo pätee myös täällä. Maksusitoumusten saamiseen ei ole mitään yleispätevää kriteeriä tai ohjetta. Maksusitoum us m y önnetään taloudellisin ja hoidollisin perustein. Maksusitoumuksen myöntää potilaan kotikunta, joka voi pyytää suositusta sairaanhoitopiiriltä. Jos kunta tai sairaanhoitopiiri katsoo, että sillä on itsellään tarvittavat palvelut syömishäiriön hoitoon, maksusitoumuksen saaminen on haastavaa. Ajankohtainen kakkonen (1.10.) yritti herätellä keskustelua siitä, kumpi on kustannustehokkaampaa yksityinen vai julkinen hoito. Keskustelu jäi kuitenkin puolitiehen, koska ohjelmassa esiteltyjen palveluiden vertaaminen on (lähes) mahdotonta: vertailukohteina olivat syömishäiriöihin erikoistunut, mutta ei erikoissairaanhoidon palveluja tarjoava yksityinen toimija sekä julkisen sektorin erikoissairaanhoitoa edustava yksikkö, joka ei ole erikoistunut syömishäiriöiden hoitoon. Kokkolan yksityisen syömishäiriösairaalan toiminnanjohtaja Marjo Sandvik tarttui Ajankohtaisessa kakkosessa esitettyyn puutteelliseen vertailuun blogissaan. Vertailusta pitäisi päästä yhteistyöhön, kirjoittaa Sandvik. Kuulostaa yksinkertaiselta ja järkevältä, mutta miten siihen (yhteistyöhön) päästään? Jukka Paappanen kirjoittaa sivulla 13, että organisatorinen tai hallinnollinen jäykkyys estää hoitoketjujen kehittämisen, mikä lienee totta. Voisi kuitenkin ajatella, että julkisten palvelujen täydentäminen kaikentasoisilla, niin erikoissairaanhoito- kuin perustasoisilla, yksityisillä palveluilla, olisi järkevää monesta näkökulmasta. Julkisten ja yksityisten toimijoiden lisäksi Syömishäiriöliitto ja sen jäsenyhdistykset haluavat yhteistyöhön mukaan kokemusasiantuntijat ja vertaistuen, joista tässä SYLILLI- SESSÄ on useampikin juttu. Syömishäiriöiden hoidosta on keskusteltu myös Eduskunnan kansalaisinfossa Lue tilaisuudesta s. 10. Kirjoittaja on Syömishäiriöliiton projektikoordinaattori ja SYLILLISEN toimittaja. Kirjoittajan pohdintaa syömishäiriökuntoutuksesta myös Kuntoutusportin Näkökulma-kolumnissa Sivu 9 SYLILLINEN 3/2013

10 Eduskunnan syömishäiriösairauksien ryhmä Mallia Ruotsista syömishäiriöiden hoitoon? E duskunnan syömishäiriösairauksien - ryhmä järjesti eduskunnan kansalaisinfossa seminaarin syömishäiriösairauksista ja niiden hoidosta Suomessa. Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoroista vastasivat Syömishäiriöliiton puheenjohtaja Eija Salo-Rankila, Syömishäiriökeskuksen johtaja Pia Charpentier sekä ylilääkäri Anna-Lisa Isomaa Pietarsaaren Fredrikaklinikalta. Kokemusasiantuntijapuheenvuoron käytti Amanda Essen. Valtioneuvoston puheenvuoron käytti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Puheenvuorojen yhteinen viesti oli, että eniten kehitettävää syömishäiriösairauksien hoidossa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen toimivan hoitopolun luominen, sairauden moninaisuuden tunnistaminen ja vakavasti ottaminen, kansanedustaja Jani Toivola toteaa. Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeisessä paneelikeskustelussa nousi yhdestä suusta esiin se, että vaikka syömishäiriösairauksien hoidossa on edistytty, valtakunnallisesti syömishäiriösairauksien hoidon ongelmana on usein hoitoon pääsy sekä oikeanlaisen hoidon löytyminen sairastuneelle. Hoito ja kuntoutus ovat lisäksi valtakunnan tasolla sisällöllisesti määrittymättömiä, kansanedustaja Lenita Toivakka summaa. Kansanedustajat Toivola ja Toivakka ehdottavat, että Suomessa tulisi ottaa mallia Ruotsista, jossa syömishäiriöistä on koottu kattavasti tietoa erilaisista ja -tasoisista hoitomahdollisuuksista, mutta myös erikoistuneista palveluista. Hoitopaikkoihin on mahdollista päästä myös ilman lähetettä, itse hakeutumalla. Pyrimme edistämään yhtenäisen ja moniammatillisen hoitopolun luomista Suomeen ja tuomaan Ruotsin osaamiskeskusmallin kaltaisia hyviä käytänteitä osaksi suomalaista palvelujärjestelmää, Toivola ja Toivakka päättävät. Pääministerin sijaisena toiminut sosiaali- ja terveysministeri ministeri Paula Risikko kävi kiireen keskellä pitämässä puheenvuoronsa. Risikon keskeinen viesti oli, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä täytyy saada aikaan toimiva, moniammatillinen hoitoketju. Hän piti ongelmana sitä, että potilaiden kokonaisvaltainen hoito ei aina onnistu. Tilaisuuden panelistit Sivu 10 SYLILLINEN 3/2013

11 Jukka Paappanen Hoidon vaikuttavuutta voi parantaa myös julkisella sektorilla P ro gradu tutkielmassani Hoitajan persoonallinen kyvykkyys ratkaisee anoreksiaa sairastavien kokemuksia autetuksi tulemisesta psykiatrisen osastohoidon aikana (2013) anoreksialla tarkoitetaan sekä bulimista että restriktiivistä anoreksiaa. Työni oli ensimmäinen avaus kuvata anoreksiaa sairastavien hoitokokemuksia julkisella sektorilla erikoissairaanhoidossa Suomessa. Kansainvälisesti aihetta on tutkittu huomattavasti enemmän, ja ilmiötä on mallinnettu hoidon tueksi. Haastattelututkimukseni toteutui kahden yliopistosairaanhoitopiirin alueella, joten potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta tuli sairaanhoitopiirien useammasta hoitoyksiköstä. Valitettavasti hoitokokemukset olivat pääsääntöisesti negatiivisia, mutta sa- malla paljastuivat myös kehittämistyön mahdollisuudet ja tarpeet. Useimmalla haastatteluun osallistuneella oli kokemus myös syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneesta yksityisen sektorin yksiköstä, joissa kokemukset autetuksi tulemisesta olivat huomattavasti positiivisempia. Tietenkin on huomattava, että sairaanhoitopiirien vastuulle jäävät vaikeimmassa sairauden vaiheessa olevat, somaattisessakin kriisissä olevat syömishäiriöpotilaat, yksityisen sektorin hoidon edellyttäessä potilaan kykyä sitoutua hoitoon edes jollakin tavoin. Siltikin, hoitohenkilökunnan osaamisessa on julkisen ja yksityisen sektorin välillä selkeä ero. Yksityisen sektorin hoitopaikat kouluttavat oman henkilöstönsä hoidon sisällöistä käsin ja puitteet on mahdollista luoda hoitoa ja kuntotutusta tukevaksi. Annakaisa Vääräniemi Parantava hoitosuhde Syömishäiriöiden maailmaan on vaikea päästä maallikkona sisään. Suomalaisen sairaanhoitajankaan peruskoulutukseen ei sisälly syömishäiriöpotilaan hoidon erityiskysymyksiä - osaaminen on hankittava oman kiinnostuksen pohjalta. Syömishäiriötä sairastavien hoitotyön osaajista on sairaanhoitopiireissä pulaa, ja osaamisessa on suurta vaihtelua. Ei riitä, että julkisen sektorin psykiat- Sivu 11 SYLILLINEN 3/2013

12 risessa yksikössä on yksi tai kaksi asiaan vihkiytynyttä hoitajaa, vaan hoito edellyttää osaamista laajemmalla rintamalla sekä saumatonta jatkuvuutta ja erityisesti yhteistä ymmärrystä syömishäiriöpotilaan hoitotyöstä. Sairaanhoitopiirien sisäiset koulutukset eivät ole osanneet uudistua tiedollisia ja taidollisia valmiuksia lisäävinä foorumeina, vaan kehittäminen käsittää yleensä hoidon ulkokohtaista järjestämistä sekä muita rakenteellisia ratkaisuja, vaikka pääpainon pitäisi olla tiedon ja taidon eli osaamisen päivittämisessä ja sen kanavoimisessa hoitosuhteisiin. Syömishäiriötä sairastava paranee tai ei parane nimenomaan hoitosuhteessa. Tämän sattuman armoille ei ole varaa jäädä, kun on kyse ihmisen terveydestä. Yhteistyö edellyttää tietoa ja sitoutumista Tietämättömyys aiheuttaa luonnollisena reaktiona vastustusta tai niin kuin minulle kävi - kiinnostusta. Kohtasin syömishäiriöpotilaita ensimmäisen kerran vasta 6 vuotta sitten. Ilmiöön sisälle pääseminen on vaatinut useiden hyllymetrien kirjallisuuden läpikäymistä, myös kansainväliseen kirjallisuuteen perehtymistä ja ennen kaikkea kontakteja, avointa keskustelua ja tutkiskelua omien potilaitteni ja jo sairaudesta toipuneiden kanssa. Yhteistyösuhteeseen pääseminen syömishäiriötä sairastavan kanssa vaatii hoitajalta paljon ja edellyttää laaja-alaista tietopohjaa ja henkilökohtaista sitoutumista hoitoon. Syömishäiriöpotilaan hoitoon sitouttaminen tai motivoiminen lähtee hoitajan omasta sitoutumisesta ja motivaatiosta. Vastuu ihmisestä, vastuu hoitotyöstä Haastattelututkimukseeni osallistuneet ihmettelivät, kuinka voin olla kiinnostunut näin oudosta sairaudesta ilman omakohtaista sairastamiskokemusta. Sekä heidän palautteensa että tutkimukseni saama palaute yleisimminkin on osoittanut, että olen tavoittanut syömishäiriöistä ainakin jotain. Mahdottomasta voi siis tehdä mahdollista. Sairaanhoitajana en voi ajatella muuta kuin sitä, mitä minun tulee tehdä, jotta voin olla avuksi potilailleni. Se on tekijä, joka ohjaa etsimään tietoa. Koko prosessia ohjaa vastuu ihmisestä ja vastuu hoitotyöstä eettisenä periaatteena. Syömishäiriötä sairastavan hoidossa, kuten hoitamisessa yleensäkin, on keskeistä se, että kykenee olemaan ihmisenä kiinnostunut toisen ihmisen hyvinvoinnista. Psykiatrinen hoitotyö ei voi olla pelkästään erilaisten tekniikoiden ja mekaanista teorioiden hallintaa, vaan se edellyttää laaja-alaista intuition ja tutkivan työotteen käyttöä hoitajan heittäytymistä ja sitoutumista potilaan tarvitsemaan muutokseen ja tämän tahtotilan siirtämistä potilaaseen. Saamani palaute on osoittanut, että olen tavoittanut syömishäiriöistä ainakin jotain. Mahdottomasta voi siis tehdä mahdollista. Läsnä ja sisällä asiassa Autenttisuus hoitotyössä on varsin uusi käsite. Perinteisemmin autenttisuuden käsitettä on käytetty mm. opettamisen yhteydessä, jolloin on kysymys siitä, miksi toiset opettajat saavat oppilaansa oppimaan ja toiset eivät. Kyse ei ole pelkästään opettamisen tekniikoista ja pedagogisista ratkaisuista, vaan kuinka opettaja on läsnä ja sisällä opettamassaan asiassa ja kuinka hän kykenee käyttämään osaamistaan ja persoonaansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Syömishäiriöpotilaiden kontekstissa siis vastaavasti miksi toiset hoitajat saavat potilaansa syömään ja toipumaan ja toiset eivät. Syömishäiriöpotilaan hoitamisessa autenttisuus kanavoituu vuorovaikutussuhteeseen, jonka osatekijöitä ovat hoitajan autenttisuus, tieto ja kiinnostuneisuus syömishäiriöpotilaiden hoidosta, ymmärrys anoreksiasairaiden olemuksesta, empatiakyky, sinnikkyys, inhimillisyys sekä vastuullinen huolehtimien toisesta ihmisestä. Autenttisuus liittyy läheisesti intuitiivisuuteen tieto, taito, kiinnostuneisuus ja kokemus auttavat hoitajaa tekemään oikeita tilannearvioita ja ratkaisuja yksittäisissä hoitotilanteissa. Intuitiivisen hoitajan sisäinen tunne ohjaa hänen hoitamisensa ja hoitajana olemisensa tapaa. Jos hoitajalla ei ole tietoa, taitoa, aikaa eikä halua kohdata potilastaan, hoitosuhde ja potilaan hoitaminen jäävät hyvin ulkokohtaisiksi. Sivu 12 SYLILLINEN 3/2013

13 Yleispsykiatrinen osaaminen ei riitä Syömishäiriöitä sairastavien hoitotyö edellyttää erityisosaamista niin ravitsemushoidosta, somaattisesta hoidosta kuin psykiatrisesta hoidostakin. Syömishäiriö tulee ymmärtää eräänlaisena erikoisalana psykiatrian erikoisalan sisällä. Tarvitaan siis erityiskoulutusta, jotta tätä erityisosaamista voidaan hankkia. Tarvitaan myös sellaisia hoitajia, ihmisiä, jotka haluavat hoitaa syömishäiriötä sairastavaa potilasta. Lisäksi tarvitaan sellaisia julkisen sektorin hoidon Muutoksen järjestelyjä, jotka tukevat syömishäiriötä sai- tieto, taito ja mahdollistaa rastavan toipumista. rohkeus tehdä Osastohoidot ovat nykyisellään liian passi- asioita uudella voivia ja sisältävät tarpeetontakin kontrol- tavalla. lia. Syömishäiriötä sairastavan hoito edellyttää monikanavaista kehoon ja mieleen vaikuttamista. Nykyisessä tilanteessa syömishäiriöpotilaita hoidetaan yleensä sairaanhoitopiirien kaikilla psykiatrisilla osastoilla. Koska osaamista on vaihtelevasti, se heijastuu väistämättä hoitoon. Vertailukehittämisen mahdollisuuksiakin käytetään liian vähän. Osaamis- ja muista resursseista johtuen syömishäiriötä sairastava potilas ei saa tarvitsemaansa apua. Muutoksen mahdollistaa tieto, tahto ja rohkeus tehdä asioita uudella tavalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena tasalaatuinen ja vaikuttava hoitotyö Kansallinen Käypä Hoito suositus syömishäiriöpotilaiden hoitoon sisältää lääketieteeseen perustuvia, pääasiallisesti biofyysisiä raja-arvoja avohoidon ja sairaalahoidon ympäristöissä. Ne eivät sisällä kannanottoja siihen, kuinka syömishäiriöpotilaan hoito tulisi sisällöllisesti järjestää. Syömishäiriöpotilaiden osalta hoitotyön suositukset puuttuvat. Ulkomaisia hoitotyön suosituksia sen sijaan on jo olemassa. Niiden tavoitteena on tasalaatuinen, vaikuttava ja laadukas hoitotyö. Ulkomaisten hoitosuositusten laadinnassa on otettu huomioon potilasnäkökulma ja potilaiden kokemukset hoidosta. Potilaat ovat osastolla hoitotyön vastuulla ympärivuorokautisesti, joten hoitotyön suosituksia on perusteltua laatia ja kehittää. Hoidon joustavuudesta keskusteltava Vertaistuki on osoittautunut tärkeäksi menetelmäksi syömishäiriöpotilaiden hoidossa. Sen mahdollisuuksia ja käyttöä on syytä selvittää enemmän. Suomessa hoito on porrastettua esim. avohoidon ja sairaalahoidon välillä ja reviireistä on totutusti pidetty tiukasti kiinni. Tällainen organisatorinen tai hallinnollinen jäykkyys estää hoitoketjujen kehittämisen. Vertaistuen käytöstä jo sairaalahoidon aikana on positiivisia omakohtaisia kokemuksia. Hoidon joustavuus on otettava keskusteluun entistä enemmän, jotta potilaita voidaan motivoida ja haastaa osallistumaan omaan hoitoonsa. Lopuksi Anoreksiaa ja muista syömishäiriöitä sairastavien tuloksellinen hoito edellyttää hoidon kehittämistä julkisella sektorilla. Huomio tulee kiinnittää hoitajien osaamisen kehittämiseen ja varmistamiseen. Yleispsykiatrinen osaaminen ei riitä syömishäiriötä sairastavan hoitotyössä, vaan se edellyttää erityisosaamista ja valmiuksia kohdata ja hoitaa sekä mieltä että kehoa sekä niiden välistä yhteistoimintaa. Jukka Paappanen, sairaanhoitaja, TtM Valitettavasti hoitosuhteet anoreksiaa sairastavien kanssa jäävät nyt ainakin tauolle siirtyessäni marraskuussa KYSin yhteispäivystykseen apulaisosastonhoitajaksi. Olen kuitenkin edelleen mukana anoreksiaa sairastavien hoidon tarpeen päivystysarvioinneissa ja hoidon alkusuunnitteluissa. Hoidon aloitukset ovat merkittäviä tapahtumia koko hoitoprosessin onnistumisen kannalta. Samalla mahdollistuu psykiatrisen hoidon näkökulman ja osaamisen juurruttaminen päivystysalueelle. Jukan pro gradu tutkimus on luettavissa täältä urn_nbn_fi_uef / Sivu 13 SYLILLINEN 3/2013

14 Pauliina Juntunen Voiko ammattilainen ymmärtää sairasta mieltä? M oni syömishäiriötä sairastava kokee, että hänen mielessään vallitsee sisällissota; toisaalta sairastunut tietää, mikä olisi järkevää tai tervettä, mutta pelot ja ahdistus hallitsevat ajattelua ja toimintaa. Sairastunut pelkää monia asioita, kuten sairauden asettamien sääntöjen uhmaamista tai unohtamista ja tästä seuraavaa kontrollin menettämistä, toipumista (muiden ongelmien esiin tulemista tai sitä, mitä on ilman syömishäiriötä). Sairastunut pelkää myös sitä, että hän ei tule ymmärretyksi ja autetuksi. Pelko ja ahdistus saavat sairastuneen takertumaan entistä vahvemmin sairauteen. Yliherkkyys ja kielteinen minäkäsitys Sairastumisen taustalla on synnynnäistä yliherkkyyttä, joka altistaa kielteisille tunteille ja niihin juuttumiselle, sekä perfektionismia ja subjektiivisuutta, joka tarkoittaa taipumusta tulkita tapahtumat minäkeskeisesti. Lisäksi taustalla on tunteiden ja tarpeiden validoinnin (kuulluksi tulemisen) puutetta. Nämä tekijät edesauttavat kielteisen minäkäsityksen syntyä. Tätä ongelmaa sairastunut pyrkii ratkaisemaan keskittymällä ulkonäköön ja pyrkimällä edes yhdessä asiassa täydellisyyteen. Laukaisevana tekijänä saattaa toimia muiden mielestä varsin mitättömältäkin tai "tavalliselta" vaikuttava asia (kuten ongelmat seurustelu- tai kaverisuhteissa tai epäonnistuminen opinnoissa). Sairastunut ei siedä pettymyksen tai epävarmuuden tunnetta. Taustalla voi olla myös itsenäistymiseen liittyvää problematiikkaa, kuten liiallista vastuun ottamista tai itsenäistymisen vaikeutta. Usein sairastavien perheissä on havaittavissa myös muilla perheenjäsenillä itsetunto- ja tunteidensäätelyongelmia. Annakaisa Vääräniemi Yhteys omiin tarpeisiin katoaa Sairastunut alkaa kokea tarpeet ja tunteet vaarallisiksi tai "tarpeettomiksi", joten hän korvaa ne erilaisilla turvallisuutta tuovilla säännöillä. Säännöt puolestaan aiheuttavat ahdistusta, koska ne ovat niin ehdottomia, että niiden noudattaminen on vaikeaa. Pienestäkin rikkomuksesta seuraa rangaistus tai kurin koveneminen. Noidankehä on valmis. Sääntöjä noudatetaan tahdonvoimalla, jonka sairastunut tulkitsee kontrollin tunteeksi. Kosketus omiin tarpeisiin häviää. Säännöt voivat koskea myös muuta kuin syömistä ja liikkumista. Sairastunut voi esimerkiksi palella yöllä alkusyksystä, koska hänellä on sääntö siitä, milloin peiton voi Sivu 14 SYLILLINEN 3/2013

15 ottaa käyttöön pelkän pussilakanan sijaan ( Nythän on vasta elokuu. Peiton voi ottaa käyttöön vasta syyskuussa ). Koska kaikki on sääntöjen ohjaamaa, sairastunut ei enää tiedä, millainen hän on tai mitä hän elämältä haluaa. Negatiivinen tulkinta Sairastuneen emotionaalinen kehitys hidastuu tai pysähtyy. Informaation prosessointi kapeutuu, minkä seurauksena sairastunut tulkitsee helposti kaiken negatiivisesti. Sairastunut unohtaa ja mitätöi nopeasti terveyttä tukevan informaation, mikä jälleen vahvistaa kielteistä minäkuvaa. Esimerkiksi positiiviselta kuulostava kommentti kivoista vaatteista voi saada sairastuneen ajattelemaan, että hän on kaikkina muina päivinä pukeutunut todella huonosti. Samoin viaton kommentti omista ruokailu- tai liikuntatottumuksista (esim. "On hyväksi käydä x kilometrin lenkillä joka päivä") on sairastuneelle ehdoton totuus: sairastunut ei pysty akuutissa vaiheessa käsittämään, että ihmisillä voi olla erilaisia viisaita ja terveyttä tukevia toimintatapoja. Tilannetaju hoidon eri vaiheissa Syömishäiriötä sairastavan mielen ymmärtäminen tarkoittaa ammattilaisen näkökulmasta ennen kaikkea hoitokäytäntöjen sovittamista asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin. Akuutti tilanne vaatii erilaisia käytäntöjä kuin pitkälle edennyt toipuminen. Akuutisti sairas syömishäiriöpotilas vaatii sairauden logiikan ymmärtämistä. Esimerkiksi sen ymmärtämistä, että sairastunut testaa hoitohenkilökuntaa ja pyrkii saamaan henkilökunnan reagoimaan kielteisesti tai muulla sairautta vahvistavalla tavalla (esim. painokeskeisyys, kommentit). Akuutisti sairas potilas vaatii hoitavalta taholta varmuutta ja vastuun kantamista, läsnäoloa, hyväksyntää ja validointia, kunnioittamista, kärsivällisyyttä ja lempeyttä. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa terveyttä tukevan informaation toistamista ja motivointia. Motivointi on hoitavan tahon tehtävä, ei potilaan ominaisuus, joka määrittelee, millaista hoitoa (josko minkäänlaista) hän voi saada. Jokainen akuutisti sairas syömishäiriöpotilas on ambivalentti muutoksen suhteen, eli hän haluaa ja ei halua toipua. Vaikeus ymmärtää tätä ambivalenssia on yksi keskeisimmistä hoidon etenemistä jarruttavista tekijöistä. Kun hoitoa tarjotaan, hoidon on oltava johdonmukaista ja turvallista (rajat oireilulle), ja sitä on mahdollista saada riittävän tiiviisti ja riittävän pitkään. Epäonnistumisen kokemukset vahvistavat sairautta. Toisaalta pidemmälle paranemisprosessissa ehtinyt potilas hyötyy suoremmasta lähestymistavasta, jossa häntä altistetaan ahdistukselle sen sijaan, että tällaisia tilanteita vältettäisiin tai tyydyttäisiin jotenkuten pärjäämiseen tai sairauden kanssa elämisen opetteluun. Helposti potilaan pelkoja pyritään rauhoittamaan niille (mielikuvissa tai konkreettisesti) altistumisen sijasta, mikä voi pidemmälle ehtineen potilaan kohdalla vain jarruttaa toipumista. Altistusharjoituksethan kuuluvat olennaisena osana esimerkiksi sosiaalisen fobian ja pakko-oireisen häiriön hoitoon. Altistusharjoituksena voi syömishäiriöiden hoidossa käyttää esimerkiksi ylensyömisen harjoittelua (potilas syö tietoisesti yli sen rajan, jota hän pitää kohtuullisena syömisenä ja opettelee sietämään täyden olon tunnetta) Annakaisa Vääräniemi Jokainen akuutisti sairas syömishäiriöpo tilas on ambivalentti muutoksen suhteen, eli hän haluaa ja ei halua toipua. Sivu 15 SYLILLINEN 3/2013

16 tai kahvilavierailua, jonka aikana terapeutti kommentoi potilaan valintaa kielteisesti ja potilaan on silti suoriuduttava tehtävästä. Hoidon ja toipumisen yleisinä tavoitteina voidaan pitää syömiskäyttäytymisen normalisointia sekä omannäköistä, mielekästä elämää. Tämä mahdollistuu vähitellen psykologisen joustavuuden lisääntymisen myötä. Asperger ja syömishäiriö Viime vuosina autismin kirjon häiriön (aspergerin oireyhtymän) ja syömishäiriön yhteys on herättänyt paljon keskustelua. Aspergerin oireyhtymän diagnostisiin kriteereihin kuuluvat puutteet sosiaalisessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa (esim. kehonkielen käyttö ja ymmärtäminen) sekä rajoittuneet, toistavat mallit käyttäytymisessä, kiinnostuksissa ja aktiviteeteissa (sisältäen aistitoimintojen ali- ja yliherkkyydet). Suunnilleen joka viidennellä anoreksiapotilaalla on myös aspergerin oireyhtymä. Syömishäiriöoireet tai vähintäänkin erikoinen syömiskäyttäytyminen (esim. aistiyliherkkyydet, yksipuolinen syöminen, syömiseen liittyvät rutiinit ja ylenmääräinen kiinnostuneisuus ruokavalioon) on autismin kirjon henkilöillä varsin tavallista. Aspergerin oireyhtymän ja syömishäiriön piirteet ovat osin hyvin samankaltaisia, mikä voi johtaa ylidiagnosointiin. Toisaalta tytöt ja naiset, joilla on aspergerin oireyhtymä, tunnistetaan edelleen huonosti. Asperger-piirteet sekoitetaan usein masennukseen, pakko-oireiseen häiriöön, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, persoonallisuushäiriöön tai psykoottiseen häiriöön. Aspergertytöt ovat usein sosiaalisesti taitavampia ja passiivisempia kuin aspergerpojat, ja he oppivat peittämään ongelmat poikia paremmin. Tunnistaminen olisi kuitenkin tärkeää, koska se auttaa potilaan mielen ymmärtämisessä ja erityispiirteiden huomioimisessa, hoidon suunnittelussa, erilaisten tukimuotojen hyödyntämisessä sekä ennen kaikkea potilaan itsetuntemuksen lisäämisessä. Yhteisiä piirteitä syömishäiriön kanssa ovat muun muassa puutteet mentalisaatio- ja empatiakyvyssä (toisen mielen ymmärtämisessä) sekä psykologisessa joustavuudessa. Lisäksi yhteistä on taipumus aleksitymiaan (vaikeus tunnistaa, kokea ja käsitellä tunteita) ja vahva systeemiajattelu. Syömishäiriöpotilailla vaikeudet lievenevät tai häviävät toipumisen myötä. Aspergerin oireyhtymän mahdollisuutta mietittäessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ovatko potilaan sosiaaliset tai vuorovaikutuksen ongelmat tai poikkeavuudet olleet havaittavissa jo ennen syömishäiriöön sairastumista. Syömishäiriöoireiden epätyypillisyys ja hoidon tehottomuus sekä potilaan taitotietopuutokset, vahva visuaalisuus ja asiakeskeisyys sekä vaikeus suunnitelmalliseen toimintaan ja epätavallisen huono itsetuntemus saattavat viitata siihen, että taustalla on neurologisia ongelmia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että varsinkin lievässä muodossa aspergerin oireyhtymä voi olla enemmän voimavara kuin haitta, eikä automaattisesti vaikeuta hoitoa. Kirjoittaja on psykologi, psykoterapeutti (VETkoulutuksessa). Hänellä on kokemusta syömishäiriöiden hoidosta muun muassa Lapinlahden sairaalan syömishäiriöyksiköstä (nykyinen Hyksin syömishäiriöyksikkö) ja Syömishäiriökeskuksesta (Helsinki). Lisäksi hän työnohjaa ja kouluttaa Poriin avatun yksityisen syömishäiriöyksikkö Kallion henkilökuntaa. Pauliina Juntusella on vastaanotto Jyväskylän keskustassa. Kognitiivisen psykoterapian menetelmien lisäksi Juntunen käyttää työssään myös musiikkiterapian menetelmiä. Juntunen ottaa vastaan sekä nuoria että aikuisia. Hänellä on Kela-pätevyys. Vapaita aikoja maalis-huhtikuusta 2014 alkaen! Puh S-posti pauliina.juntunen(at)saunalahti.fi Sivu 16 SYLILLINEN 3/2013

17 Helena Pohjasniemi Puhuimme samaa kieltä kokemuspuheenvuoro T yttäreni Maria sairastui syömishäiriöön kolmetoistavuoti- kuunteli. Koin jotain sellaista mitä en lapsen vanhempana. Arja kyseli ja aana vuonna Maria sai ollut ennen kokenut. Minua kuunteli hoitoa osastolla ja avohoidossa. sellainen, joka oli kokenut Minäkin kävin terapiassa saamassa tukea, jotta pystyisin edes vähän tukemaan jotain saman- laista kuin minä. Hän Koin, että tytärtäni ja jaksaisin elää omaa elä- tiesi mistä puhuin. keskustelu oli määni. Yhteisiä palaverejakin pidettiin Lähdin tapaamisesta keventänyt h o i t o h e n k i l ö k u n n a n k a n s s a. kyyneleet silmissä, Kun Maria sairastui, ei syömishäiriöistä mutta hyvällä mielellä. taakkaani. ollut paljon kirjallisuutta eikä ollut nettiä, josta etsiä tietoa. Tietoa sairaudesta Koin, että keskus- telu oli keventänyt Tilalle oli tullut häivähdys ja sen hoidosta oli vaikea saada. En taakkaani. Tilalle oli ilosta, myöskään tavannut muita vanhempia, tullut häivähdys ilosta, välähdys toivosta. välähdys toivosta. joiden lapsilla olisi syömishäiriö. Vertaisryhmiä ei ollut. Tukea sain äidiltäni, Pyrin järjestämään ystäviltä ja myöhemmin puolisoltani. Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry aikatauluni niin, että pääsin läheisten vertaisryhmän tapaam aloitti Seinäjoella läheisten vertaisryhmätoiminnan i s i i n. K o i n a i n a o l e v a n i Ohjaajina olivat tuolloin Arja Uusitalo ja Aimo Joensuu. Sain tiedon ryhmän alkamisesta tyttäreltäni. Ensimmäiseen tapaamiseen en päässyt, mutta soitin Aimolle kiinnostukseni ryhmään tervetullut. Seuraavissa tapaamisissa oli muitakin läheisiä mukana. Keskustelimme ja kuuntelimme toinen toistamme. Tunteet, joita koin tapaamisissa vaihtelivat ahdistuksesta, surusta ja osallistumisesta. Puhuimme puhe- p e l o s t a i l o o n j a t o i v o o n. limessa pitkään. Tuntui hyvältä puhua sellaisen kanssa, joka on kokenut samaa Välillä pyyhimme kyyneleitä, välillä nauroimme. Tapaamisten ilmapiiri oli kuin minä. Puhuimme samaa k i e l t ä. Menin ensimmäiseen ryhmätapaamiseen avoimin mielin. Tapaamisessa ei ollut muita läheisiä kuin minä. Ohjaajista toinen, Arja, oli paikalla. Sain puhua kaksi tuntia kaikessa rauhassa omista kokemuksistani Kuva Helena Pohjasniemi syömishäi- riötä sairastavan Helena Pohjasniemi toimii vertaistukiohjaajana Seinäjoella. Sivu 17 SYLILLINEN 3/2013

18 Olemme kaikki oman elämämme asiantuntijoita, tasa-arvoisia kokemusasiantuntijoita. turvallinen. Koin voivani avoimesti puhua asioistani ja luottaa siihen, että asiat pysyvät ryhmän sisäisinä. Opin paljon toisilta läheisiltä, heidän kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Vaikka syömishäiriöt ovat monella tavalla pelottavia ja ahdistavia niin koin, että tapaamisten jälkeen oli helpompi olla. Taakka oli kevyempi. Kun Arja lähti Vaasaan aloittamaan läheisten vertaisryhmää, Aimo pyysi minua Arjan tilalle toiseksi ohjaajaksi. Mietin pitkään asiaa, mutta lähdin sitten mukaan kokeneen ohjaajan oppiin. Sain olla Aimon parina ryhmän ohjaajana pari vuotta. Sitten Aimo siirtyi ryhmän vetovastuusta syrjään ja minä jatkoin r y h m ä n o h j a a j a n a. Seinäjoella kokoontuva läheisten vertaisryhmä on avoin keskusteluryhmä. Mukaan voi tulla silloin, kun pääsee ja kokee tarvet- ta tulla keskustelemaan. Tavoitteeni ryhmän ohjaajana on, että kaikki ryhmään tulevat kokisivat olevansa tervetulleita. Toivon myös, että ryhmän ilmapiiri koettaisiin turvalliseksi. Ryhmän jäsenet kunnioittavat toinen toistensa ajatuksia. Olemme kaikki oman elämämme asiantuntijoita, tasa-arvoisia kokemusasiantuntijoita. En osaa sanoa, mikä on läheisten vertaisryhmän tärkein merkitys, mutta toivon ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Toivo siitä, että raskaiden aikojen välillä on helpompaa. Toivo läheisen paranemisesta on se, mitä jokainen läheinen odottaa. Julkisen terveydenhuollon hoidon rinnalla vertaistuki on mielestäni erittäin tärkeää. Kumpaakin tarvitaan. Kummankin tavoite on sama: syömishäiriötä sairastava paranee ja läheiset hänen rinnallaan jaksavat hyvin. Olen itse sen kokenut. Toivon, että jokaisella, joka kokee tarvitsevansa vertaistukea, on siihen mahdollisuus. Vertaistuki on ainutlaatuista: samassa elämäntilanteessa elävän ihmisen ymmärrystä ja yhteisyyden tunnetta. Vertaistuki ei korvaa hoitoa, vaan parhaimmillaan toimii hoidon tukena. Läheisten vertaisryhmiä ohjaavat tavallisimmin sairastuneiden äidit tai isät. Syömishäiriöön sairastuneiden ryhmiä ohjaavat itse sairauden läpikäyneet ja siitä toipuneet henkilöt. Vapaaehtoiset ohjaajat eivät hoida eivätkä anna terapiaa, he ovat vertaisia. Parhaimmillaan vertaisryhmä tukee sekä läheisten että sairastuneiden itsetuntemuksen lisääntymistä ja sitä kautta myös tunnistamattomien voimavarojen löytymistä, jotka auttavat jaksamaan kamppailussa sairautta vastaan. Useimmat ryhmät ovat avoimia, koska osallistumiskynnys halutaan pitää matalana. Uudet tulijat voivat aloittaa koska tahansa halutessaan. Ryhmään on mahdollista tulla tutustumaan ja katsomaan, miten vertaistuki toimii. Avoimuus tarjoaa osallistujille tilaisuuden tavata uusia kohtalotovereita, joiden kanssa voi jakaa kokemuksia. Tulossa LOMA LÄHEISILLE Pieksämäellä yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa* Lomalle pääsee 20 läheistä ja mukana on myös yksi vertaistukihenkilö. Haku käynnistyy keväällä, huomioi aika kalenteriisi ja seuraa ilmoitteluamme. *mikäli RAY myöntää rahoituksen Neuvoja ja tukea sairastuneille ja läheisille Sivu 18 SYLILLINEN 3/2013

19 Mirkka Santala Kaveritoiminta antaessaan saa itsekin Kokemuspuheenvuoro M ielessäni oli kytenyt halu lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön, mutta en ollut löytänyt itselleni sopivaa toiminnan muotoa. Eräänä päivänä SYLILLISTÄ selatessani silmiini osui ilmoitus, jossa etsittiin halukkaita kaveri - toimintaan eli vertaistukihenkilöitä syömishäiriöitä sairastaville tai niistä toipuville. Minulle tuli tunne, että tässä on minun juttuni. Jos vuosien omakohtaisesta syömishäiriökokemuksestani voisi olla jollekin muulle apua ja lohtua, jakaisin sitä enemmän kuin mielelläni. Kaveritoiminnan kahdenkeskisyys tuntui itselleni sopivalta, koska en koe olevani ryhmänohjaaja-ainesta. Otin yhteyttä yhdistykseen, minut kutsuttiin pienimuotoiseen perehdytykseen, ja pian jo tapasinkin ensimmäisen vertaistuettavan kaverini. Hyvä sillanrakentaja Ennen ensimmäistä tapaamista mielessäni risteili sekalaisia ajatuksia innokkaasta odotuksesta lamaannuttavaan epävarmuuteen. Mitä jos en saakaan vertaistuettavaani mitään kontaktia? Entä jos tapaaminen ei vastaakaan hänen odotuksiaan? Onko minulla ylipäätään rahkeita vertaistukihenkilöksi? Minulla oli kova hinku auttaa ja tuntea itseni tarpeelliseksi, mutta pelkäsin, etten olekaan riittävän pätevä toimimaan tukihenkilönä. Huoleni oli kuitenkin turha. Vaikka vertaistuettavat ovatkin tuntemattomia ihmisiä, joiden kanssa on vaihdettu ennen tapaamista muutama parin rivin mittainen sähköpostiviesti, kontaktin luominen on sujunut aina vaivattomasti. Vertaistuettavat tulevat tapaamisiin yleensä hyvin avoimin mielin ja erittäin motivoituneina: jutun alkuun pääsemisessä ei ole juuri ollut vaikeuksia. Useimmiten saan keskustelun vauhtiin kertomalla ensin hiukan itsestäni ja omasta historiastani. Se on hyvä sillanrakentaja. Tavallisesti syömishäiriötä sairastava luulee olevansa ajatuksiensa kanssa yksin koko maailmassa ja kokee valtavan herätyksen tajutessaan, että samanlaiset tuntemukset ovat tuttuja muillekin. Toivoa ja oivalluksia Kaveritoiminta on ylittänyt odotukset, joita minulla kaveriksi ryhtyessäni oli. Tärkeimpiä motiivejani on ollut saada jakaa omia kokemuksiani ja siten toivottavasti auttaa vertaistuettavia edes yhden askelen verran tukevammalle maaperälle toipumisen tiellä tai ainakin luoda uskoa siihen, että toipuminen on mahdollista. Toivon voivani toimia hyvänä esimerkkinä siitä, Annakaisa Vääräniemi Sivu 19 SYLILLINEN 3/2013

20 että syömishäiriöstä voi parantua ja syömishäiriön luomasta ajattelumaailmasta päästä eroon, vaikka se sairauden pyörteissä tuntuisikin mahdottomalta. Luulin itsekin niin, ja siksi pyrin saamaan vertaistuettavat uskomaan siihen, että vaikka syömishäiriöön liittyvät ajatusmallit ja toimintatavat eivät välttämättä koskaan unohdu, niiden toteuttamisen pystyy lopettamaan. Lähes aina joudun vastaamaan kysymykseen siitä, mikä itselläni käynnisti paranemisprosessin. En ole itsekään löytänyt siihen vielä vastausta enkä odotakaan löytäväni mutta keskustelut vertaistuettavien kanssa ovat synnyttäneet monia hienoja oivalluksia, joiden kautta ymmärrän omaakin syömishäiriötäni paremmin. Vertaistuettavien kertomukset syömishäiriöstä oman elämän hallinnan välineenä voisivat olla yhtä hyvin omiani. Rehellisesti ja selittelemättä Syömishäiriöihin liittyy todella omituisia ajatuskulkuja ja käyttäytymistapoja, joita sairastuneen on helpompi käsitellä toisen samoja asioita kokeneen kanssa. Elämästä syömishäiriön kanssa on turvallista puhua samassa tilanteessa olleen kanssa, koska voi olla varma, että toinen ymmärtää. Olen huomannut, että pelkästään mahdollisuus puhua rehellisesti ja selittelemättä lievittää syömishäiriön aiheuttamaa ahdistusta. Ei ole mitään syytä häpeillä, kun tietää, että keskustelukumppani on käynyt joskus samoja asioita läpi. Olen saanut vertaistuettavilta erittäin tyytyväistä ja kiitollista palautetta, mikä rohkaisee jatkamaan vertaistukihenkilönä ja saa minut uskomaan, että joku voi oikeasti hyötyä avustani. Joku on lähteissään kertonut saaneensa tapaamiselta paljon enemmän kuin oli odottanutkaan. Yleensä kaveritapaamiseen tullaan hakemaan ymmärrystä mutta myös rohkaisua, kimmoketta paranemiselle, kun kärsivällisyys sekä luottamus ja usko omiin voimiin ovat koetteilla. Tuntuu hyvältä voida kannustaa, kun itsellä on varmuus siitä, että syömishäiriöstä voi parantua. Itselleni paras palkinto on saada kokea tapaamisissa syntyvä todellinen vuorovaikutus ja yhteyden tunne. Antaessaan saa itsekin paljon. Vaikka tapaamisissa puhutaan hankalista ja kipeistä asioista, niiden jälkeen olo ei ole koskaan ollut ahdistunut, päinvastoin jollakin tavalla kevyt. Kavereiden kohtalot eivät jää pyörimään mieleen, vaikka joskus saatankin jälkeenpäin ohimenevän hetken miettiä, miten entisten vertaistuettavieni elämä on jatkunut tapaamistemme jälkeen. Ehkä tapaamisestamme on jäänyt heille jotakin evääksi vaikeiden hetkien varalle? Kirjoittaja on Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry:n vertaistukitoimija Kaveritoiminnan säännöt Kaveritoiminta tarkoittaa syömishäiriöstä toipuvan ja yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijän kahdenkeskisiä, vertaistuellisia tapaamisia. Yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijä on itse syömishäiriön sairastanut ja siitä toipunut. Periaatteena on, että syömishäiriötä sairastava tai siitä toipuva tapaa 1-3 kertaa vertaishenkilön, joka on kaikilla kerroilla sama. Tapaamiset pyritään pitämään kahden kuukauden sisällä. Tapaamisten aikana keskustellaan ja jaetaan kokemuksia syömishäiriön sairastamisesta jäämättä kuitenkaan vellomaan siihen tuskaan ja ahdistukseen, mitä elämä syömishäiriön kanssa usein on. Tavoitteena on saada apua ja tukea sairaudesta toipumiseen sekä tutustua yhdistyksen vertaistukiryhmään. Tapaamiset sovitaan julkiselle paikalle esim. kahvilaan tai puistoon. Osastohoidossa oleva syömishäiriötä sairastava henkilö on tervetullut mukaan toimintaan osastohoidon päätyttyä. Lääkärikäynneille, terveyskeskuksiin, sairaaloihin yms. vertaishenkilö ei tule mukaan. Sekä vertaishenkilöllä että kaverilla on vapaus kertoa tai olla kertomatta itsestään niin paljon tai niin vähän kuin haluaa. Keskustelut ja tapaamiset ovat kuitenkin luottamuksellisia ja niitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Vertaishenkilö ei myöskään raportoi tapaamiskerroista minnekään tai tee niistä muistiinpanoja. Vertaishenkilö ei ole kaveritapaamisissa terapeutti vaan vertaistukihenkilö, joka tietää, mitä syömishäiriötä sairastaminen tarkoittaa ja miten se muuttaa koko elämän. Tarjoamme vertaistukea, joka täydentää julkisen tai yksityisen puolen terveydenhuoltopalveluja. Kaveritoiminta on siihen osallistuvalle maksutonta. Kaveritoimintaa on tarjolla ainakin Pohjois-Suomen, Väli-Suomen ja Itä-Suomen yhdistyksissä. Sivu 20 SYLILLINEN 3/2013

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Lainattuja hetkiä kalenteri 2014 Osa tuotoista lahjoitetaan Syömishäiriöliitto - SYLI ry:lle Tilaukset: Hinta 23 https://www.facebook.com/lainattujahetkia/info 22.10.2013 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V. Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus 1 Yhteiskunta / kulttuuri nais-/miesihanne, tehokkuus, kilpailu, arvotyhjiö, valinnan mahdollisuudet Biologia perinnölliset tekijät, ruumiinrakenne,

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi hoitotyön suositus tarvitaan? 1. Hoitotyön vaikuttavuus ja tehokkuus 2. Julkinen psykiatrinen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210 Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä toimintakeskuksen käynnistäminen

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Puhetta elämästä -kortit

Puhetta elämästä -kortit Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari

Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari 26.4.2018 Laura Ihamuotila SUOMEN MENTORIT RY Perustettu 2013 TEHTÄVÄMME: Työtä korkeakoulutetuille ja raikasta uudistusta työelämään yhdistämällä koulutetut

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita

Lisätiedot

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto PALAUTETTA OPISKELIJOILTA Kiitos kun välitit, kiitos kun kuuntelit, kiitos

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Perhe on enemmän kuin yksi

Perhe on enemmän kuin yksi Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu TERVEISENI AMMATTILAISILLE Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu AIKUISTUMISEN HAASTEET Teini-ikä mullistaa nuoren elämää

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa? Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1. Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas 21.4.2017 Vaativa erityinen tuki = Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen

Lisätiedot