Jouni Vaara MAALÄMMÖN TALTEENOTTO VESISTÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jouni Vaara MAALÄMMÖN TALTEENOTTO VESISTÖSTÄ"

Transkriptio

1 Jouni Vaara MAALÄMMÖN TALTEENOTTO VESISTÖSTÄ Opinnäyte KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma Kevät 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Tekniikka, Ylivieska Kevät 2008 Koulutusohjelma Energia- ja sähkötekniikka Työn nimi Maalämmön talteenotto vesistöstä Työn ohjaaja Yrjö Muilu Työelämäohjaaja Yrjö Muilu Tekijä/tekijät Jouni Vaara Sivumäärä liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omakotitalon maalämpöpumpun energiataloutta. Vertailtavana lämmitysmuotona oli puulla lämmitettävä keskuslämmityskattila. Maalämpöpumpulla otetaan talteen maaperään tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa, josta saatu lämpöenergia käytetään kotitalouden lämmittämiseen. Neljän kuukauden tarkkailun aikana maalämpöpumpusta kerättiin tietoa, jonka perusteella pystyttiin laskemaan maalämpöpumpun energiataloudellisuutta. Saatujen laskelmien perusteella maalämpöpumppu on taloudellisesta hyvinkin kannattava. Lisäksi maalämpö on helppohoitoinen sekä huoltovapaa. Asiasanat maalämpö, maalämpöpumppu, energiatekniikka, sähkötekniikka, lämmitystarveluku

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNI- VERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Unit Date Spring 2008 Degree programme Electrical Engineering Name of thesis Retrieving Ground Source Heat from a Water System Instructor Yrjö Muilu Supervisor Yrjö Muilu Author Jouni Vaara Pages appendixes The purpose of this thesis was to find out the energy profitability of ground source heating in a three-bedroom house. As an object of comparison there was a wood-heated central heating system. Heat pump is used to gather the heat energy that is restored in soil or river system. This energy is used to warm up the household. During a four-month observation period information was gathered from a ground source heating system it was used to calculate the energy profitable. The calculations showed that the ground source heat pump is very profitable. In addition ground source heating is easy to manage and maintenance free. Key words Ground source heat, heat pump, energy technology, electrical engineering, heating degree day

4 ESIPUHE Työn tarkoituksena oli tutkia maalämpöpumpun toimintaa, ja sen energiankulutusta. Opinnäytetyön aihe pohdittiin yhdessä lehtori Yrjö Muilun kanssa. Työssä on lisäksi haastateltu pientaloasukasta, jolla on kokemusta maalämpöpumppujärjestelmälämmityksestä. Haluan lämpimästi kiittää ennen kaikkea opinnäytetyönvalvojaa Yrjö Muilua hyvistä neuvoista työn kuluessa sekä Kari Kokkosta hyvistä ja mielenkiintoisista keskusteluista. Lopuksi haluan kiittää vielä kaikkia niitä, jotka ovat edistäneet tämän opinnäytetyön toteutumista. Ylivieskassa 14. maaliskuuta Jouni Vaara

5 TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS 1. JOHDANTO MAALÄMPÖPUMPUT Yleistä Toimintaperiaate Sähkönkulutus Mitoitus Asennus MITATTAVAN KOHTEEN TIETOJA Rakennus Rakennukseen tehtyjä muutoksia Vanha laitteisto Uusi lämpöpumppulaitteisto NIBE Fighter Yleistä Lämmöntuotanto Käyttöveden lämmitys Varatila Tekniset tiedot Sähköpisteet Energiakulutus Talo Navetta LASKUT Maalämpöpumpun kuluttama energia Kiertovesipumppu Sähkövastus, kompressori ja lämmönkeruupumppu Sähköenergian kulutus Energian kulutus ajanjaksolla Puun arvo rahaksi muutettuna ENERGIANKULUTUSVERTAILU Energiakulutusvertailu Lämmitystarveluku eli astepäiväluku Lämmitystarveluku kohteessa Maalämpöpumpulla Keskuslämmityskattilalla LP optima Maalämpöpumpun mitoitus LP optimalla JOHTOPÄÄTÖKSET Kohteen energiasäästöt Talon asukkaan sana Maalämmön hyviä puolia...27 LÄHTEET...29 LIITTEET

6 1 1. JOHDANTO Tämän opinnäytetyön aiheen valinta lähti liikkeelle omasta kiinnostuksesta tutustua maalämpöpumpun energiakulutukseen. Tähän sopiva kohde löytyi Muurasjärveltä kotitalostani, johon oli kaksi vuotta aikaisemmin vaihdettu maalämpöpumppu. Energiakulutusta verrattiin käytössä olleeseen puulla lämmitettävään keskuslämmityskattilaan. Opinnäytetyön aihe rajattiin alkuvaiheessa lehtori Yrjö Muilun kanssa, jonka jälkeen aiheesta oli helppo lähteä kirjoittamaan. Maalämpöä on tutkittu jo kymmenien vuosien ajan, mutta uutta kirjallisuutta siitä on hyvin vähän. Tämän työn tarkoituksena oli kerätä ydintieto maalämpöpumpun toiminnasta, jonka jälkeen tarkasteltaisiin sen toimintaa vesistössä. Työn vaikein osio oli löytää tarvittava tieto lämmitystarveluvun laskemista varten. Lopulta tiedot saatiin puhelinsoitolla ilmatieteen laitokselle. Opinnäytetyön tekemisestä teki mielenkiintoiseksi sen, että aiheesta ei ole aikaisemmin tehty tämän tapaista työtä.

7 2 2. MAALÄMPÖPUMPUT 2.1 Yleistä Maalämpö on aurinkoenergiaa, joka on varastoitunut maa- ja kallioperään sekä vesistöihin auringonpaisteen, lämpimän ilman ja sateiden kautta. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu lämpöenergia nostetaan lämmityksessä tarvittavalle tasolle ja lämpö siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin pientaloissa, mutta järjestelmä on sitä kannattavampi mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat. (Harju 2002; RT-kortisto 2001) Maalämmitysjärjestelmään kuuluva lämmönkeruuputkisto voidaan sijoittaa kallioperään, maaperään tai vesistöön. Keruuputkistossa kiertävä kylmäaineen olomuodon muutos nesteestä kaasuksi ja kaasusta nesteeksi toteutetaan kylmäaineen painetta ja lämpötilaa muuttamalla. Olomuodon muutokseen liittyy aina lämmön sitoutumista tai vapautumista. (Harju 2002; RT-kortisto 2001) KUVIO 1. Erilaisia lämpöpumpun lämmönlähteitä (Harju 2002: 225)

8 3 2.2 Toimintaperiaate Lämpöpumppusysteemin osat ovat: - kompressori, - jakelulaitteisto, - paisuntaventtiili, - höyrystin ja - lämmönkeräysputkisto. KUVIO 2. Maalämmön talteenotto vesistöstä (Harju 2002: 224) Lämpöpumpun toiminta perustuu suljetussa kiertopiirissä olevan jäähdykkeen höyrystymiseen ja nesteytymiseen. Suljetussa kiertopiirissä kierto on jatkuvaa, eikä se kulu käytön aikana. Pumpun avulla keräilyputkistossa kierrätetään jäätymätöntä veden ja alkoholin liuosta. Neste putkiston sisällä ottaa ympäröivästä maasta lämpöä ja lämpenee n. 2 3 C. Neste kulkeutuu lämpöpumpun höyrystimeen, jossa lämpöpumpun kylmäaine höyrystyy. Tarvittavan lämpöenergian höyrystymiseen kylmäaine saa ympäröivästä vesi-alkoholiliuoksesta, joka luovuttaa lämpöenergiaa ja jäähtyy samalla n. 2 3 C. Tämän jälkeen jäähtynyt vesi-alkoholiliuos pumpataan putkistoon uudelleen lämpenemään. (Harju 2002; NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Nesteen kiehumispiste, höyrystyminen, riippuu ympäröivästä paineesta. Kun painetta pienennetään kylliksi, neste höyrystyy jopa miinusasteiden puolelle. Neste höyrystyy

9 4 kun kompressori imee höyrystimeen alipainetta, ilmakehän painetta pienempää painetta. Höyrystymiseen tarvitaan lämpöä, höyrystymislämpöä, joka saadaan ympärillä virtaavasta vesialkoholiliuoksesta. Lämmennyt jäähdykehöyry puristetaan kompressorilla korkeaan paineeseen, jolloin se kuumenee, tulistuu. Tulistunut jäähdykehöyry menee lauhduttimeen, joka on veden ympäröimä. Jäähdykehöyry jäähtyy ja nesteytyy, samalla luovuttaen lämpöä ympäröivään viileämpään veteen. Nesteytynyt jäähdyke jatkaa kulkuaan paisuntaventtiilin läpi höyrystimeen ja näin kierto jatkuu. Lauhduttimesta lämpöenergia siirretään lämmitysjärjestelmän avulla huoneisiin ja käyttöveteen. (Harju 2002; NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) KUVIO 3. Maalämpöpumppu (Harju 2002: 221)

10 5 2.3 Sähkönkulutus Lämpöpumpun käyttökustannuksen muodostuvat kompressorin kuluttamasta sähköenergiasta. Lämpöpumpun tehokkuutta lämmöntuottajana kuvataan lämpökertoimen avulla. Lämpökertoimen arvot vaihtelevat välillä 2,5 3,5 riippuen lämmönlähteestä ja koneiston rakenteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että 1 kw sähkönkulutuksella saadaan aikaan n. 3 kw lämmitysteho, koska lämpöpumpun itsensä käyttämä energia muuttuu laitteistossa lämmöksi. Lämpöpumppukoneistolla tyypillisesti talon ja käyttöveden lämmitykseen kuluu sähköä vuodessa kwh. Sähkönkulutus on suunnilleen kolmannes suoran sähkölämmitteisen talon kulutuksesta. (Harju 2002) Lämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi mitä alhaisempi on jakelujärjestelmän lämpötila, esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys. (Harju 2002) KUVIO 4. Maalämpöpumppu (Harju 2002: 222)

11 6 2.4 Mitoitus Kun tehdään taloudellisin lämpöpumpun mitoitus, se kattaa % omakotitalon huipputehosta ja tuottaa % lämmön tarpeesta. Loput tarvittavasta lämmöstä saadaan lämpöpumppuun asennetuilla sähkövastuksilla tai puulla. Pinta-alaltaan m²:n talossa oikein mitoitettu lämpöpumpun teho on 3,5 5,0 kw. 2.5 Asennus Maaperän vaakasuoraan asennettavan lämmönkeruuputkiston mitoitus on järjestelmän vaativin suunnittelutehtävä. Tärkein mitoituksessa huomioon otettava tekijä on maaperän lämmönjohtavuus ja kosteuspitoisuus. Ne voivat vaihdella suuresti jopa pienelläkin alueella ja niiden tutkimiseen kannattaa uhrata aikaa jo suunnitteluvaiheessa. (Harju 2002; Putkimäärän ohjearvona voidaan käyttää 1-2 putkimetriä lämmitettävää rakennuskuutiota kohden ja tonttimaata tarvitaan n. 1,5 m² yhtä putkimetriä kohden. Putkisto kaivetaan n. 0,7 1,2 metrin syvyyteen maahan niin, että putkilenkkien väli tulisi olla n. 1,5 metriä. Pintamaa-asennuksessa tarvitaan m keruuputkistoa, joka mahtuu m²:n pinta-alalle. (Harju 2002; Maaperään tai kallioon voidaan porata porakaivotekniikan avulla reikä pystysuoraa lämmönkeruuputkistoa varten. Etuna kallioperässä on tasainen lämpötila ympäri vuoden. Porareikään, jonka halkaisija on n. 150 mm, sijoitetaan lämmönkeräysputkistoa tarpeesta riippuen m. Yli 200 m syvät kaivot eivät ole enää kannattavia, vaan tämän jälkeen kannattaa tehdä jo useampia kaivoja. (Harju 2002; Rakennuksen lähellä oleva vesistö on erinomainen lämmönlähde. Muovinen kerääjäputkisto upotetaan painojen avulla pohjaan. Veden lämpötila on lämmityskautena ilman lämpötilaa korkeampi ja näin saadaan hyvä lämpökerroin. Keruuputkistoa tarvitaan tässäkin tapauksessa saman verran kuin pintamaa-asennuksessa. Putkisto upotetaan vesistön pohjaan betonipainoin. Virtaava joki ei ole sopiva paikka sijoittaa putkistoa, koska keväällä liikkuvat jäät usein rikkovat kerääjä putkiston. (Harju 2002;

12 kuiva maa 1400 Keruuputkiston pituus (m) kostea maa vesistö lämpökaivo Rakennuksen lämmitettävä tilavuus (m³) KUVIO 5. Keruuputkiston pituus maalämmön talteenotossa (RT Kortisto 2001)

13 8 3. MITATTAVAN KOHTEEN TIETOJA 3.1 Rakennus Opinnäytteeni työnkohde sijaitsee Muurasjärvellä, Pihtiputaan kunnassa. Muurasjärven rannalla sijaitseman talon rakensi vuonna 1962 edesmennyt Ville Kokkonen. Talossa tällä hetkellä asuu Pirjo ja Kari Kokkonen. Talon pihapiirissä on myös vanha navetta, joka on tällä hetkellä käytössä vain työkoneiden huoltoa varten. KUVIO 6. Talo vuonna Rakennukseen tehtyjä muutoksia Taloa on laajennettu vuonna 1980, jolloin taloon rakennettiin uutena osana uusi eteinen, pesutilat ja sauna. Olohuoneessa ennen sijaitseva vanha leivinuuni purettiin vuonna Tämän tilalle pystytettiin kumminkin heti uusi vuolukivitakka-leivinuuniyhdistelmä. Vuonna 2000 rakennusta peruskorjattiin, jolloin rakennus uusittiin ulkoapäin. Ikkunat vaihdettiin uusiin elementti-ikkunoihin, katto vaihdettiin uuteen peltikattoon ja läm-

14 9 möneristystä seiniin lisättiin 50 mm, jolloin eristepaksuus kasvoi 150 mm:n. Samalla taloon tehtiin viihtyvyyttä lisäävä terassi ja patio ja ulkovalojen määrää lisättiin. Rakennus purettiin sisältä kokonaan vuonna 2005, jolloin taloon päätettiin vaihtaa keskuslämmityskattilan tilalle maalämpöpumppu. Samalla patterit vaihdettiin lattialämmitykseen. KUVIO 7. Talo vuonna 2007 Talossa on lämmitettävää tilaa käytössä 110m², jonka kuutiotilavuus on n. 260m³.

15 Vanha laitteisto Rakennusvaiheessa taloon asennettiin puulla lämmitettävä keskuskattila, jolla lämmitettiin talon käyttövesi sekä koko huoneisto. Lämmitettävää oli yhdeksän patteria sekä pesuhuoneessa yksi lattialämmityspiiri, jota pyöritti 70 W kiertovesipumppu. Puuta keskuslämmityksessä kului vuodessa n. 12 kiintokuutiota, eli n. 30 heittokuutiota. Puuta on koko aikana kulunut takka-leivinuuni-yhdistelmän lämmitykseen noin kuusi kuutiota vuodessa. KUVIO 8. Keskuslämmityskattila purkuvaiheessa 3.4 Uusi lämpöpumppulaitteisto Uudeksi lämmöntuottokoneistoksi valittiin NIBE Fighter 1210 maalämpöpumppu. NI- BE:n valmis maalämpöpumppusysteemi sisältää kaikki tarvittavat laitteet lämmitystä ja käyttöveden lämmitystä varten.

16 11 Kun vanha keskuslämmityskattila oli saatu siivottua tieltä pois, alettiin uutta laitteistoa asentaa paikalleen. Uuden laitteiston asennuksen aikana paksuudeltaan 40 mm keruuputkistoa upotettiin Muurasjärven pohjaan betonipainoin 300 m. Keruuputkistoon laskettiin vesi-alkoholiliuosta yhteensä 354 l. Keruuputkiston liuosta kierrättää 130 W kiertovesipumppu. Maalämpöpumpun kompressorin teho on 1,3 kw, jonka lisäksi lämmitystä voidaan käyttää 6 kw sähkövastuksella, mikäli kompressorin teho ei hetkellisesti riitä. Lämmitysmuodoksi valittiin jalkoja miellyttävä lattialämmitys. Yhteensä talon 110 m² lämmittää yksitoista lattialämmityspiiriä, jonka yhteispituus on 595 m. KUVIO 9. Käyttövesiputket ja keruupiirinputket 3.5 NIBE Fighter Yleistä Sisälämpötila on riippuvainen monista eri seikoista. Lämpimänä vuodenaikana riittää useimmiten auringon säteilemä lämpö sekä ihmisten ja eri laitteiden antama lämpö talon lämpimänä pitämiseksi. Kun ilma kylmenee, lämmitysjärjestelmä on käynnistettävä. Mitä kylmempää ulkona on, sitä enemmän lattiasilmukoita on lämmitettävä. Fighter 1210:ssa on säätötietokone, joka säätelee tätä automaattisesti ja takaa järjestelmän sopi-

17 12 van, luotettavan käytön. Ohjelmaan on kuitenkin syötettävä aluksi oikeat perussäätöarvot. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Lämmöntuotantoa ohjataan vaihteleva lauhdutus periaatteella. Lämmitykseen tarvittava lämpö tietyn ulkolämpötilan aikana tuotetaan toisin sanoen ulkolämpötila- ja menolämpötila-anturista kerättyjen arvojen perusteella. Myös huonelämpötila-anturia käytetään valinnaisvarusteena huonelämpötilan poikkeuksen kompensointitarkoituksessa. Oikeiden arvojen sijoittaminen järjestelmän tietoihin on oleellisen tärkeää laitteen toiminnan ja energiakulutuksen kannalta. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Lämmöntuotanto Talon lämmitystä ohjaa järjestelmän tietoihin valittu asetus. Valintojen perusteella järjestelmä siirtää oikean lämpömäärän ulkolämpötilaan nähden. Lämpöpumpun menolämpötila vaihtelee teoreettisesti halutun arvon seudulla. Jos lämpötila on liian alhainen, tietokone laskee vajauksen asteminuutteina, jolloin lämmöntuotannon kytkentää nopeutetaan sitä mukaa, mitä suurempi lämpötilanvajaus sillä hetkellä on. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Käyttöveden lämmitys Käyttövettä tarvittaessa lämpöpumppu priorisoi sen tuotannon ja alkaa lämmittää käyttövettä maksimiteholla. Silloin se ei siirrä lämpöä lämpöjohtoverkkoon. Jos käyttöveden tarve on suuri, sen lämmitysaika on noin 45 minuuttia. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Jos sähkövastus on kytketty lämmöntuotantoon, sen yksi tehoporras käynnistyy käyttövesilämmityksen aikana. Käyttövesilämmitys käynnistyy, kun käyttövesianturin arvo on laskenut asetettuun käynnistyslämpötilaan, joka on C välillä. Pysäytys tapahtuu lämpöpumpun käyttöpaineensäätimellä, jotta käyttövesilämpötila saataisiin mahdollisimman korkeaksi. Vedenlämmitys on lisäksi mahdollista silloin, kun lämpöpumppu on päässyt lämmöntuotannon katkaisupisteeseen, samalla kun on alle 2 C vajaus käyttö-

18 13 veden lämmityksen käynnistyksessä. Näin minimoidaan käynnistyskerrat. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Käyttövesilämpötilan jaksottaista korotusta varten on oma toiminto. Lämpötilaa korotetaan tilapäisesti sähkövastuksella n. 65 C:een 1 90 päivän välein. Tällä saadaan mahdolliset bakteerit kuolemaan putkistoista. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Varatila Jotta lämpöä voidaan tuottaa lämmönkeruupiirin ollessa irtikytkettynä tai mahdollisen huollon aikana, lämpöpumppu voidaan asettaa varatilaan ja tuottaa lämpöä yksistään sähkövastuksen avulla. Kompressori ja lämmönkeruujärjestelmä ovat silloin suljettuina, ja vain lämpöjohtopiiri ja sähkövastus ovat kytkettyinä. Lämpötilaa ohjaa tällöin termostaatti. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) KUVIO 10. NIBE Fighter 1210 (www.nibe.fi)

19 Tekniset tiedot TAULUKKO 1. Tekniset tiedot (NIBE Fighter 1210 manuaali) Koko (kw) 5 Antoteho/Ottoteho (kw) 6,0/1,3 Käyttöjännite (V) 3 * 400V + N + PE 50 Hz Käynnistysvirta (A) 24 Maksimi käyttövirta, kompressori (A) 3,6 Varoke (sis. sähkövastus 6kW) (A) 16 Teho, lämmönkeruupumppu (W) 130 Teho, lämpöjohtopumppu (W) 75 Lämmönkeruuliitäntä ulk. ø (mm) 28 Lämpöjohtoliitäntä ulk. ø (mm) 22 Vaadittu nostokorkeus (mm) 1950 * Tilavuus, vedenlämmitin (litraa) 160 Tilavuus, kaksoisvaippa (litraa) 45 Enimmäispaine varaajassa (MPa) 0,9 (9 bar) Enimmäispaine kaksoisvaippatilassa (MPa) 0,25 Lämmönkeruuainevirtaus (l/s) 0,35 Paine-ero, höyrystin (kpa) 21 Käytettävissä oleva paine, lämmönkeruujärjestelmässä (kpa) 40 Maksimipaine, lämmönkeruujärjestelmä (bar) 3 Käyttölämpötila, lämmönkeruujärjestelmässä ( C) Lämpöjohtoainevirtaus (l/s) 0,13 Paine-ero, lauhdutin (kpa) 2,6 Maksimilämpötila (meno- /paluuputki) ( C) 60/50 Käyttöpaineensäädin (bar) 24 Katkaisuarvo, ylipaineensäädin (bar) 27 Ero, ylipaineensäädin (bar) -7 Katkaisuarvo, alipaineensäädin (bar) 1,5 Ero, alipaineensäädin (bar) 1,5 Nettopaino (kg) 285 * Kun jalat ja putkiliitokset on irrotettu, korkeus on 1890 mm

20 Sähköpisteet Energiakulutus Talo Maalämpöpumpun lisäksi talossa kuluu sähköä taloussähkön kulutuksessa. Kotitaloudessa sähköä kuluttavia laitteita ovat: - Jääkaappi - Kolme pakastinta, joista kaksi on navetassa - Kiuas - Koneellinen ilmanvaihto, vuodesta Sähköhella- ja uuni - Liesituuletin - Pesukone - Kuivausrumpu - Astianpesukone - Kaksi tv:tä - Valaistus: Ulkona kuusi pistettä, sisällä 16 pistettä Navetta Vanha navetta on saanut uuden käyttötarkoituksen. Se toimii talon isännän työkoneiden huolto- ja kunnostuspajana, jossa käytössä on mm. hitsauslaitteet, paineilmakompressori, poria jne. Navetan valaistuksen hoitaa yhdeksän loisteputkivalaisinta. Kulutussähköstä otetaan lisäksi traktorin ja kahden auton lohkolämmitys. Lisäksi ennen kun oli viljatoimintaa, otettiin voimavirtaa 3 kw ruuvia varten, jolla täytettiin ja tyhjennettiin viljasiiloa.

21 16 4. LASKUT 4.1 Maalämpöpumpun kuluttama energia Maalämpöpumpun kokonaisuudessaan kuluttama energiamäärä saadaan laskemalla yhteen lattialämmityksen kiertovesipumpun, sähkövastuksen, kompressorin sekä lämmönkeruupumpun tehoarvot, ja kertomalla ne käyttötunneilla. Sähkönkulutus Kiertovesipumppu Lämmönkeruupumppu Kompressori Sähkövastus KUVIO 11. Sähkönkulutus Kiertovesipumppu Kiertovesipumppu on teholtaan 70 W, 0,07 kw, joka pyörii koko aikaisesti 24 tuntia vuorokaudessa. Tästä saadaan seuraava laskutoimitus: TAULUKKO 2. Kiertovesipumpun sähkönkulutus Laskutoimitus kwh Päivässä 0,07 * 24h 1,68 Kuukaudessa 0,07 * 24h * 30d 50,4 Vuodessa 0,07 * 24h * 365d 613,2 Koko aikana (28m) 0,07 * 24h * 30d * 28m 1411, Sähkövastus, kompressori ja lämmönkeruupumppu Sähkövastuksen koko on 6 kw. Sähkövastus kytkeytyy päälle, mikäli lämmönkeruupumpunteho ei hetkellisesti riitä. Lämmönkeruupumppu ja kompressori toimivat yhtä-

22 17 aikaisesti. Kompressorin ja pumpun yhteistehoksi saadaan näin 1,3 kw + 0,13 kw = 1,43 kw. Lämpöpumppu toimii vain ajoittaisesti, ja näin ollen sähkönkulutuksen pystyy laskemaan lämpöpumpun käyttötuntiotannasta. 4.2 Sähköenergian kulutus Sähköenergiankulutus saadaan suoraan laskettua kompressorin kokonaisuudessaan käymästä ajasta. Sähkövastus on lämmennyt koko aikana vain kymmenen tunnin ajan. TAULUKKO 3. Maalämpöpumpun sähkönkulutus Maalämpöpumppu kwh 1,43 kw * 5386 h 7701,98 Sähkövastus 6 kw * 10 h 60 Kiertovesipumppu 0,07 * 24 h * 30 d * 28 m 1411,2 Yhteensä kwh 9173,18 Tästä saadaan laskettua keskiarvo kulutukselle koko aikana: TAULUKKO 4. Maalämpöpumpun sähkön keskikulutus kwh Koko kulutus 28 m 9173,18 Kuukauden kulutus 327,614 Vuoden kulutus 3931,36 Sähkötariffin hinta on vuonna 2006 sekä 2007 ollut 0,105 / kwh. Lämmitysenergia euroina: TAULUKKO 5. Maalämpöpumpun kulutus euroina Vuodessa 3931,36 kwh * 0, ,79 Päivässä 412,79 / 365 d 1,13

23 Energian kulutus ajanjaksolla Vattenfallilta saadusta kirjeestä näemme sähkönkulutuksen tuona koko aikana. TAULUKKO 6. Sähkönkulutus Yhteensä kwh 2556 Samanaikaisesti lämpöpumpun kompressorin ja keruupumpun kuluttama sähköenergia oli, TAULUKKO 7. Lämpöpumpun käyttötunnit Yhteensä tunteja 659 Tästä saadaan laskutoimitus kokonaisuudessaan lämpöpumpun kuluttamalle energiamäärälle. TAULUKKO 8. Lämpöpumpun kuluttama sähköenergia Kiertovesipumppu 82 d * 24 h * 0,07 kw 137,76 Maalämpöpumppu 659 h * 1,43 kw 942,37 Yhteensä kwh 1080,13 Päivää kohden maalämpöpumpun kulutus oli TAULUKKO 9. Päivässä kulunut sähköenergia 1080,13 kwh / 82d 13,17 kwh Koko ajanjakson kuluttamasta 2556 kwh:sta, lämpöpumpun kuluttama osuus oli 1080 kwh.

24 Puun arvo rahaksi muutettuna Puuta vuodessa kului n. 30 heittokuutiota, josta kuusi kuluu edelleen takka-leivinuuniyhdistelmän lämmitykseen. Tämän vuoksi vähennämme kokonaismäärästä 6 heittokuutiota. Puun tämän hetkellinen heittokuutioarvo on 33 euroa. TAULUKKO 10. Puun arvo Heittokuution hinta 33 Kuutioita 24 m³ 33 * 24 = 792 Vuoden kokonaiskustannukset lämmityksen osalta olisivat näin 792 euroa. Tuloksen kun jakaa vuoden jokaiselle päivällä, saadaan siitä vertailukelpoinen. TAULUKKO 11. Lämmitys euroina päivässä 792 / 365 d 2,17

25 20 5. ENERGIANKULUTUSVERTAILU 5.1 Energiakulutusvertailu Maalämpöpumpun käyttöönotto tapahtui Taulukosta voimme hyvin lukea, että maalämpöpumppu lisäsi kulutusta käyttöönottovuotensa jälkeen n. 45 %. TAULUKKO 12. Sähkön keskikulutus Ajanjakso KWh Päivää Keskikulutus päivää kohden , , , , , , , , , , ,23 Vaikka sähkönkulutus kasvoi, pitää muistaa että samalla vanha lämmitysjärjestelmä jäi pois käytöstä. Verrattaessa energiankulutusta, puilla lämmitettävä keskuslämmityskattilan on laskujen mukaan kalliimpi lämmitysmuoto kuin maalämpöpumppu. Maalämpö on n. yhden euron halvempi päivässä. Käyttöönotto kustannukset ovat maalämpöpumpussa noin kolme kertaa suuremmat kuin keskuslämmityskattilassa. Maalämpöpumppu maksaa kumminkin ostohintaansa koko ajan takaisin, ja jo reilun kymmenen vuoden aikana se maksaa ostohintansa takaisin.

26 Lämmitystarveluku eli astepäiväluku Lämmitystarveluvun (astepäiväluku) avulla korjataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan verrata toisiinsa saman rakennuksen eri kuukausien tai vuosien kulutuksia ja eri kunnissa olevien rakennusten ominaiskustannuksia. (Ilmatieteen laitos, 2008; Motiva 2008) Lämmitystarveluvun käyttö rakennuksen lämmitystarpeen arvioinnissa perustuu siihen, että rakennuksen energiankulutus on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisen sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmityslukuna käytetään vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua. (Ilmatieteen laitos 2008; Motiva 2008) Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä +12 C. Tällöin oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat. (Ilmatieteen laitos 2008; Motiva 2008)

27 Lämmitystarveluku kohteessa Maalämpöpumpulla Laskukaava (www.motiva.fi) Qnorm = SN vpkunta / Stoteutunut vpkunta * Qtoteutunut + Qlämmin käyttövesi jossa, Qnorm = Rakennuksen normitettu lämmitysenergiankulutus SN vpkunta = Normaalivuoden tai -kuukauden lämmitystarveluku Stoteutunut vpkunta = Toteutunut lämmitystarveluku vuosi- tai kuukausitasolla Qtoteutunut = Rakennuksen tilojen lämmittämiseen kuluva energia Qlämmin käyttövesi = Käytetty energia veden lämmittämiseen Lämpimän käyttöveteen lämmitykseen käytetty energiamäärä saadaan kun Qtoteutunut kerrotaan 0,33. TAULUKKO 13. Normaali ja toteutunut lämmitystarve Sn vpkunta Stoteutunut vpkunta 2007 Marraskuu Joulukuu Tammikuu Yhteensä TAULUKKO 14. Lämmitykseen kulunut energia Maalämpöpumpun kuluttama energia Lämmitys Lämmin käyttövesi 1080 kwh 723,6 kwh 356,4 kwh TAULUKKO 15. Lämmitystarve ajalle Kaavaan sijoituttuna 2292 / 1889 * ,4 = 1234,37 Talossa kuutioita 260 m³ 1234,37 / 260 4,75 kw / m³ / kk Vuodessa kuluva energia 12 * 4,75 kw / m³ 57 kw / m³

28 23 Todellisuudessa lämmitystarveluku on hieman pienempi, koska lämmitystarveluku on laskettu kolmelta kylmältä kuukaudelta. Esimerkiksi heinäkuussa on lämmitystarve ollut kolmena vuonna nolla, jolloin lämmitystä ei tarvitse laisinkaan Keskuslämmityskattilalla Sekapuupinon lämpöarvomuutoskerroin on 1250 kwh / pinokuutio. Puuta kului vuodessa n. yhdeksän kiintokuutiota. Tästä saamme puulle laskettua sen tuottaman energiamäärän. TAULUKKO 16. Puun energiamäärä Puun energiamäärä kwh 1250 kwh * 9 m³ Lämmityksen osuus 7537,5 Lämmin käyttövesi 3712,5 Lämmitystarvelukua verrataan vuoteen 2004, jolloin taloa lämmitettiin vielä puilla koko vuosi. TAULUKKO 17. Lämmitystarve 2004 Lämmitystarveluku 2004 Normaali 5420 Toteutunut 5187 Qnorm = SN vpkunta / Stoteutunut vpkunta * Qtoteutunut + Qlämmin käyttövesi TAULUKKO 18. Todellinen lämmitystarve vuonna 2004 Kaavaan sijoituttuna 5420 / 5187 * 7537, ,5 = 11588,58 Talossa kuutioita 260 m³ 11588,58 / ,57 kw / m³

29 24 Lämmitystarve puulla on hieman pienempi kuin maalämpöpumpulla, mutta täytyy muistaa että puun kulutus on arvioitu. Ja toisaalta maalämpöpumpun mittaustulokset on suoritettu pelkästään kylmiltä kuukausilta. 5.4 LP optima LP optima on ohjelma, jolla voidaan mitoittaa maalämpöpumppuja. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu käyttää ohjelmaa energiatekniikan opetuksessa. Tarkoituksena on mitoittaa maalämpöpumppu 110 m² omakotitaloon, jonka kuutiotilavuus on 260 m³, ja saatua tulosta verrata kohteessa käytössä olevaan maalämpöpumppuun. 5.5 Maalämpöpumpun mitoitus LP optimalla Ohjelma aloitetaan painamalla uusi mitoitus - painiketta. KUVIO 12. LP-optima aloitus Tämän jälkeen ohjelman syötetään aluksi perustietoja kohteesta. Talotyypiksi joutui valitsemaan uudistalon, koska saneerattavassa kohteessa ei ollut mahdollisuutta valita keskuslämmityskattilalla lämmitettävää taloa.

30 25 KUVIO 13. Perustietojen syöttöä Kun perustiedot on syötetty ohjelmaan, saadaan ohjelman laskema rakennuksen energiankäyttö taulukko näkyviin. Lukemat osuvat hyvin lähelle mitä todellisuudessa ovatkin. Ohjelman laskema ominaiskulutus on 50,3 kwh / m³ vuodessa, joka kohteessa laskujen mukaan on 57 kwh / m³ vuodessa. KUVIO 14. Rakennuksen energiankäyttö Rakennuksen energiankäyttö taulukosta seuraava vaihe on lämpöpumpun mitoitus. Ohjelma laskee valmiiksi lämpöpumpun koon, joka tälläkin kertaa vastaa täydessä todellisuudessa kohteen maalämpöpumppua. Ohjelman laskema LP-ohjeellinen näyttää pumpun tehoksi 3,6 kw ja maaputkiston tehoksi 2,22 kw. Tästä pystyy suoraan laskemaan erotuslaskuna lämpöpumpun tehon 3,6 kw 2,22 kw = 1,38 kw. Kohteessa käytössä oleva lämpöpumppu on 1,3 kw.

31 26 KUVIO 15. Lämpöpumpun mitoitus Lämpöpumpun hyväksynnän jälkeen siirrytään mitoittamaan vesistöön sijoitettavaa vaakakeruuputkistoa. Ohjelmaan sijoitetaan mm keruuputken koko, siinä kiertävä liuos sekä lämpöpumpun ja vesistön välinen etäisyys. Nämä sijoitettuna voidaan painaa Laske painiketta, jonka jälkeen ohjelma laskee sopivan kokoisen putkilenkin, ja kuinka nopeaan liuos siinä kiertää. Vaikka virtausnopeus sekä turbulenttisuus näyttävät olevan punaiselle, ovat ne hyviä arvoja. Putkiston virtausnopeus ei juuri tästä ole nopeampi, ja virtaus pysyy laminaarisena 2300 yksikköön saakka, eikä näin aiheuta turbulenttisuutta. Ohjelma on mitoittanut vesistöön sijoitettavan putken pituudeksi 141 metriä. Kohteessa kyseisen putken pituus on 300 metriä. Mikäli putki alkaa limoittumaan taikka siihen muuten alkaa kerääntymään eristystä, sen hyötysuhde heikkenee. Tästä syystä putken pituutta on tarkoituksella pidennetty. Tällöin laitteella on kumminkin tarpeeksi kapasiteettiä ottaa tarvittava lämpö vesistöstä. KUVIO 16. Lopullinen mitoitus

32 27 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Kohteen energiasäästöt Lopputyötä aloitellessani, mietin että maalämpö saattaa olla hieman kalliimpi lämmitysjärjestelmä kuin keskuslämmitysjärjestelmä. Mutta toisin kävi. Laskujen perusteella voin todeta maalämpöpumpun huomattavasti halvemmaksi lämmitys ratkaisuksi. Vaikka maalämpöpumpun asennus on hieman kalliimpi, maksaa se itsensä takaisin vuosien aikana. 6.2 Talon asukkaan sana Talon isännän mielipide maalämpöön on pelkästään myönteinen. Maalämpöpumppu on helppokäyttöinen, eikä sitä tarvitse huoltaa. Vanhassa lämmitysjärjestelmässä jouduimme kantamaan puut sisään, jonka jälkeen lämmitys vaati aina jonkun läsnä olon, ettei pesä pääse sammumaan. Nyt tätä vaivaa ei ole, vaan maalämpöpumppu hoitaa lämmityksen itsenäisesti, ja vielä edullisesti. Maalämpöpumpun ansiosta aikaa jää muuhunkin, ja pystyy huolettomasti lähtemään vaikka pitemmälle lomamatkalle. 6.3 Maalämmön hyviä puolia Maalämpö on ympäristöystävällinen, luontoa saastuttamaton lämmitysmuoto. Laitteiden toimivuudesta on yli 20 vuoden käyttökokemus. Maalämpöpumppu toimii sähköllä, mutta vain pienen osan suoran sähkölämmityksen vaatimasta määrästä. Maalämmössä energian hinnannousut kohdistuvat vain ostettavaan energiaan, mikä on vain kolmasosa kokonaismäärästä.

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

14,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 13,0 kw Lähes täysteho

14,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 13,0 kw Lähes täysteho MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Kylmävesiasema HALLA

Kylmävesiasema HALLA Kylmävesiasema Halla on erityisesti Suomen olosuhteisiin suunniteltu sisätiloihin asennettava kylmävesiasema. Valmis Plug & Play -kokonaisuus säästää aikaa ja rahaa sekä suunnittelu- että asennusvaiheissa.

Lisätiedot

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

9,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

9,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Kari Ojala: Parempi pientalo. Näin rakennat omakotitalon

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

15,9 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kw Lähes täysteho

15,9 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 15,0 kw Lähes täysteho MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 12TU

Tekniset tiedot LA 12TU Tekniset tiedot LA 1TU Laitteen tekniset tiedot LA 1TU Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö - Lämmönmäärän laskenta sisäänrakennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Tekninen kuvaus DHP-M.

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Tekninen kuvaus DHP-M. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Tekninen kuvaus www.heating.danfoss.com Danfoss A/S myöntämä takuu ei ole voimassa eikä Danfoss A/S ole korvausvelvollinen, jos näitä ohjeita ei noudateta asennuksen ja huollon

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06 VIESMANN VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo Yhdistelmälämpöpumput, joissa on liuos/vesi-lämpöpumppu, varaaja-vedenlämmitin,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma 1 Tämän päivän, huomisen ja tulevaisuuden vesikiertoinen lämpöpatteri. Matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen Lämpöpumput taloyhtiöissä Ilari Rautanen Maalämpöpumppujärjestelmien määrät Sulpu Ry 2014 Lämpöpumppujen yhteydessä käytetään termiä lämpökerroin (COP = coefficient of performance). Kyse ei ole hyötysuhteesta,

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Jäähdytys maaviileällä

Jäähdytys maaviileällä Jäähdytys maaviileällä Tervetuloa tutustumaan Seneran energiansäästöratkaisuihin! Maalämpöjärjestelmät Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmät Jäähdytys maaviileällä Aktiivijäähdytys SENERA Oy:n tunnusluvut

Lisätiedot

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015

ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 ASENNUSOHJE Lattialämmitystermostaatti A2015 KÄYTTÖKOHTEET Lattialämmityksen ohjaus Uppoasennettava termostaatti lattialämmityksen ohjaamiseen. Termostaatti pitää huolen, että huoneessa pysyy koko ajan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Selvits Sosiaali- ja tervesministeriö Vakuutusosasto PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Eläketurvakeskuksen selvitksen

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Enerline viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti.

Lisätiedot

Sijoita ulkoyksikkö siten, että se on mahdollisimman hyvin tuulelta suojassa. Tämä edesauttaa laitteen toimintaa sulatusvaiheessa.

Sijoita ulkoyksikkö siten, että se on mahdollisimman hyvin tuulelta suojassa. Tämä edesauttaa laitteen toimintaa sulatusvaiheessa. OSA 1 Sivu 4 Ulkoyksikön asennus Sijoita ulkoyksikkö siten, että se on mahdollisimman hyvin tuulelta suojassa. Tämä edesauttaa laitteen toimintaa sulatusvaiheessa. OSA 2 Sivu 5 Putkiston asennus Liitä

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot