Jouni Vaara MAALÄMMÖN TALTEENOTTO VESISTÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jouni Vaara MAALÄMMÖN TALTEENOTTO VESISTÖSTÄ"

Transkriptio

1 Jouni Vaara MAALÄMMÖN TALTEENOTTO VESISTÖSTÄ Opinnäyte KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma Kevät 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Tekniikka, Ylivieska Kevät 2008 Koulutusohjelma Energia- ja sähkötekniikka Työn nimi Maalämmön talteenotto vesistöstä Työn ohjaaja Yrjö Muilu Työelämäohjaaja Yrjö Muilu Tekijä/tekijät Jouni Vaara Sivumäärä liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omakotitalon maalämpöpumpun energiataloutta. Vertailtavana lämmitysmuotona oli puulla lämmitettävä keskuslämmityskattila. Maalämpöpumpulla otetaan talteen maaperään tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa, josta saatu lämpöenergia käytetään kotitalouden lämmittämiseen. Neljän kuukauden tarkkailun aikana maalämpöpumpusta kerättiin tietoa, jonka perusteella pystyttiin laskemaan maalämpöpumpun energiataloudellisuutta. Saatujen laskelmien perusteella maalämpöpumppu on taloudellisesta hyvinkin kannattava. Lisäksi maalämpö on helppohoitoinen sekä huoltovapaa. Asiasanat maalämpö, maalämpöpumppu, energiatekniikka, sähkötekniikka, lämmitystarveluku

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNI- VERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Unit Date Spring 2008 Degree programme Electrical Engineering Name of thesis Retrieving Ground Source Heat from a Water System Instructor Yrjö Muilu Supervisor Yrjö Muilu Author Jouni Vaara Pages appendixes The purpose of this thesis was to find out the energy profitability of ground source heating in a three-bedroom house. As an object of comparison there was a wood-heated central heating system. Heat pump is used to gather the heat energy that is restored in soil or river system. This energy is used to warm up the household. During a four-month observation period information was gathered from a ground source heating system it was used to calculate the energy profitable. The calculations showed that the ground source heat pump is very profitable. In addition ground source heating is easy to manage and maintenance free. Key words Ground source heat, heat pump, energy technology, electrical engineering, heating degree day

4 ESIPUHE Työn tarkoituksena oli tutkia maalämpöpumpun toimintaa, ja sen energiankulutusta. Opinnäytetyön aihe pohdittiin yhdessä lehtori Yrjö Muilun kanssa. Työssä on lisäksi haastateltu pientaloasukasta, jolla on kokemusta maalämpöpumppujärjestelmälämmityksestä. Haluan lämpimästi kiittää ennen kaikkea opinnäytetyönvalvojaa Yrjö Muilua hyvistä neuvoista työn kuluessa sekä Kari Kokkosta hyvistä ja mielenkiintoisista keskusteluista. Lopuksi haluan kiittää vielä kaikkia niitä, jotka ovat edistäneet tämän opinnäytetyön toteutumista. Ylivieskassa 14. maaliskuuta Jouni Vaara

5 TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS 1. JOHDANTO MAALÄMPÖPUMPUT Yleistä Toimintaperiaate Sähkönkulutus Mitoitus Asennus MITATTAVAN KOHTEEN TIETOJA Rakennus Rakennukseen tehtyjä muutoksia Vanha laitteisto Uusi lämpöpumppulaitteisto NIBE Fighter Yleistä Lämmöntuotanto Käyttöveden lämmitys Varatila Tekniset tiedot Sähköpisteet Energiakulutus Talo Navetta LASKUT Maalämpöpumpun kuluttama energia Kiertovesipumppu Sähkövastus, kompressori ja lämmönkeruupumppu Sähköenergian kulutus Energian kulutus ajanjaksolla Puun arvo rahaksi muutettuna ENERGIANKULUTUSVERTAILU Energiakulutusvertailu Lämmitystarveluku eli astepäiväluku Lämmitystarveluku kohteessa Maalämpöpumpulla Keskuslämmityskattilalla LP optima Maalämpöpumpun mitoitus LP optimalla JOHTOPÄÄTÖKSET Kohteen energiasäästöt Talon asukkaan sana Maalämmön hyviä puolia...27 LÄHTEET...29 LIITTEET

6 1 1. JOHDANTO Tämän opinnäytetyön aiheen valinta lähti liikkeelle omasta kiinnostuksesta tutustua maalämpöpumpun energiakulutukseen. Tähän sopiva kohde löytyi Muurasjärveltä kotitalostani, johon oli kaksi vuotta aikaisemmin vaihdettu maalämpöpumppu. Energiakulutusta verrattiin käytössä olleeseen puulla lämmitettävään keskuslämmityskattilaan. Opinnäytetyön aihe rajattiin alkuvaiheessa lehtori Yrjö Muilun kanssa, jonka jälkeen aiheesta oli helppo lähteä kirjoittamaan. Maalämpöä on tutkittu jo kymmenien vuosien ajan, mutta uutta kirjallisuutta siitä on hyvin vähän. Tämän työn tarkoituksena oli kerätä ydintieto maalämpöpumpun toiminnasta, jonka jälkeen tarkasteltaisiin sen toimintaa vesistössä. Työn vaikein osio oli löytää tarvittava tieto lämmitystarveluvun laskemista varten. Lopulta tiedot saatiin puhelinsoitolla ilmatieteen laitokselle. Opinnäytetyön tekemisestä teki mielenkiintoiseksi sen, että aiheesta ei ole aikaisemmin tehty tämän tapaista työtä.

7 2 2. MAALÄMPÖPUMPUT 2.1 Yleistä Maalämpö on aurinkoenergiaa, joka on varastoitunut maa- ja kallioperään sekä vesistöihin auringonpaisteen, lämpimän ilman ja sateiden kautta. Lämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu lämpöenergia nostetaan lämmityksessä tarvittavalle tasolle ja lämpö siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin pientaloissa, mutta järjestelmä on sitä kannattavampi mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat. (Harju 2002; RT-kortisto 2001) Maalämmitysjärjestelmään kuuluva lämmönkeruuputkisto voidaan sijoittaa kallioperään, maaperään tai vesistöön. Keruuputkistossa kiertävä kylmäaineen olomuodon muutos nesteestä kaasuksi ja kaasusta nesteeksi toteutetaan kylmäaineen painetta ja lämpötilaa muuttamalla. Olomuodon muutokseen liittyy aina lämmön sitoutumista tai vapautumista. (Harju 2002; RT-kortisto 2001) KUVIO 1. Erilaisia lämpöpumpun lämmönlähteitä (Harju 2002: 225)

8 3 2.2 Toimintaperiaate Lämpöpumppusysteemin osat ovat: - kompressori, - jakelulaitteisto, - paisuntaventtiili, - höyrystin ja - lämmönkeräysputkisto. KUVIO 2. Maalämmön talteenotto vesistöstä (Harju 2002: 224) Lämpöpumpun toiminta perustuu suljetussa kiertopiirissä olevan jäähdykkeen höyrystymiseen ja nesteytymiseen. Suljetussa kiertopiirissä kierto on jatkuvaa, eikä se kulu käytön aikana. Pumpun avulla keräilyputkistossa kierrätetään jäätymätöntä veden ja alkoholin liuosta. Neste putkiston sisällä ottaa ympäröivästä maasta lämpöä ja lämpenee n. 2 3 C. Neste kulkeutuu lämpöpumpun höyrystimeen, jossa lämpöpumpun kylmäaine höyrystyy. Tarvittavan lämpöenergian höyrystymiseen kylmäaine saa ympäröivästä vesi-alkoholiliuoksesta, joka luovuttaa lämpöenergiaa ja jäähtyy samalla n. 2 3 C. Tämän jälkeen jäähtynyt vesi-alkoholiliuos pumpataan putkistoon uudelleen lämpenemään. (Harju 2002; NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Nesteen kiehumispiste, höyrystyminen, riippuu ympäröivästä paineesta. Kun painetta pienennetään kylliksi, neste höyrystyy jopa miinusasteiden puolelle. Neste höyrystyy

9 4 kun kompressori imee höyrystimeen alipainetta, ilmakehän painetta pienempää painetta. Höyrystymiseen tarvitaan lämpöä, höyrystymislämpöä, joka saadaan ympärillä virtaavasta vesialkoholiliuoksesta. Lämmennyt jäähdykehöyry puristetaan kompressorilla korkeaan paineeseen, jolloin se kuumenee, tulistuu. Tulistunut jäähdykehöyry menee lauhduttimeen, joka on veden ympäröimä. Jäähdykehöyry jäähtyy ja nesteytyy, samalla luovuttaen lämpöä ympäröivään viileämpään veteen. Nesteytynyt jäähdyke jatkaa kulkuaan paisuntaventtiilin läpi höyrystimeen ja näin kierto jatkuu. Lauhduttimesta lämpöenergia siirretään lämmitysjärjestelmän avulla huoneisiin ja käyttöveteen. (Harju 2002; NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) KUVIO 3. Maalämpöpumppu (Harju 2002: 221)

10 5 2.3 Sähkönkulutus Lämpöpumpun käyttökustannuksen muodostuvat kompressorin kuluttamasta sähköenergiasta. Lämpöpumpun tehokkuutta lämmöntuottajana kuvataan lämpökertoimen avulla. Lämpökertoimen arvot vaihtelevat välillä 2,5 3,5 riippuen lämmönlähteestä ja koneiston rakenteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että 1 kw sähkönkulutuksella saadaan aikaan n. 3 kw lämmitysteho, koska lämpöpumpun itsensä käyttämä energia muuttuu laitteistossa lämmöksi. Lämpöpumppukoneistolla tyypillisesti talon ja käyttöveden lämmitykseen kuluu sähköä vuodessa kwh. Sähkönkulutus on suunnilleen kolmannes suoran sähkölämmitteisen talon kulutuksesta. (Harju 2002) Lämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi mitä alhaisempi on jakelujärjestelmän lämpötila, esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys. (Harju 2002) KUVIO 4. Maalämpöpumppu (Harju 2002: 222)

11 6 2.4 Mitoitus Kun tehdään taloudellisin lämpöpumpun mitoitus, se kattaa % omakotitalon huipputehosta ja tuottaa % lämmön tarpeesta. Loput tarvittavasta lämmöstä saadaan lämpöpumppuun asennetuilla sähkövastuksilla tai puulla. Pinta-alaltaan m²:n talossa oikein mitoitettu lämpöpumpun teho on 3,5 5,0 kw. 2.5 Asennus Maaperän vaakasuoraan asennettavan lämmönkeruuputkiston mitoitus on järjestelmän vaativin suunnittelutehtävä. Tärkein mitoituksessa huomioon otettava tekijä on maaperän lämmönjohtavuus ja kosteuspitoisuus. Ne voivat vaihdella suuresti jopa pienelläkin alueella ja niiden tutkimiseen kannattaa uhrata aikaa jo suunnitteluvaiheessa. (Harju 2002; Putkimäärän ohjearvona voidaan käyttää 1-2 putkimetriä lämmitettävää rakennuskuutiota kohden ja tonttimaata tarvitaan n. 1,5 m² yhtä putkimetriä kohden. Putkisto kaivetaan n. 0,7 1,2 metrin syvyyteen maahan niin, että putkilenkkien väli tulisi olla n. 1,5 metriä. Pintamaa-asennuksessa tarvitaan m keruuputkistoa, joka mahtuu m²:n pinta-alalle. (Harju 2002; Maaperään tai kallioon voidaan porata porakaivotekniikan avulla reikä pystysuoraa lämmönkeruuputkistoa varten. Etuna kallioperässä on tasainen lämpötila ympäri vuoden. Porareikään, jonka halkaisija on n. 150 mm, sijoitetaan lämmönkeräysputkistoa tarpeesta riippuen m. Yli 200 m syvät kaivot eivät ole enää kannattavia, vaan tämän jälkeen kannattaa tehdä jo useampia kaivoja. (Harju 2002; Rakennuksen lähellä oleva vesistö on erinomainen lämmönlähde. Muovinen kerääjäputkisto upotetaan painojen avulla pohjaan. Veden lämpötila on lämmityskautena ilman lämpötilaa korkeampi ja näin saadaan hyvä lämpökerroin. Keruuputkistoa tarvitaan tässäkin tapauksessa saman verran kuin pintamaa-asennuksessa. Putkisto upotetaan vesistön pohjaan betonipainoin. Virtaava joki ei ole sopiva paikka sijoittaa putkistoa, koska keväällä liikkuvat jäät usein rikkovat kerääjä putkiston. (Harju 2002;

12 kuiva maa 1400 Keruuputkiston pituus (m) kostea maa vesistö lämpökaivo Rakennuksen lämmitettävä tilavuus (m³) KUVIO 5. Keruuputkiston pituus maalämmön talteenotossa (RT Kortisto 2001)

13 8 3. MITATTAVAN KOHTEEN TIETOJA 3.1 Rakennus Opinnäytteeni työnkohde sijaitsee Muurasjärvellä, Pihtiputaan kunnassa. Muurasjärven rannalla sijaitseman talon rakensi vuonna 1962 edesmennyt Ville Kokkonen. Talossa tällä hetkellä asuu Pirjo ja Kari Kokkonen. Talon pihapiirissä on myös vanha navetta, joka on tällä hetkellä käytössä vain työkoneiden huoltoa varten. KUVIO 6. Talo vuonna Rakennukseen tehtyjä muutoksia Taloa on laajennettu vuonna 1980, jolloin taloon rakennettiin uutena osana uusi eteinen, pesutilat ja sauna. Olohuoneessa ennen sijaitseva vanha leivinuuni purettiin vuonna Tämän tilalle pystytettiin kumminkin heti uusi vuolukivitakka-leivinuuniyhdistelmä. Vuonna 2000 rakennusta peruskorjattiin, jolloin rakennus uusittiin ulkoapäin. Ikkunat vaihdettiin uusiin elementti-ikkunoihin, katto vaihdettiin uuteen peltikattoon ja läm-

14 9 möneristystä seiniin lisättiin 50 mm, jolloin eristepaksuus kasvoi 150 mm:n. Samalla taloon tehtiin viihtyvyyttä lisäävä terassi ja patio ja ulkovalojen määrää lisättiin. Rakennus purettiin sisältä kokonaan vuonna 2005, jolloin taloon päätettiin vaihtaa keskuslämmityskattilan tilalle maalämpöpumppu. Samalla patterit vaihdettiin lattialämmitykseen. KUVIO 7. Talo vuonna 2007 Talossa on lämmitettävää tilaa käytössä 110m², jonka kuutiotilavuus on n. 260m³.

15 Vanha laitteisto Rakennusvaiheessa taloon asennettiin puulla lämmitettävä keskuskattila, jolla lämmitettiin talon käyttövesi sekä koko huoneisto. Lämmitettävää oli yhdeksän patteria sekä pesuhuoneessa yksi lattialämmityspiiri, jota pyöritti 70 W kiertovesipumppu. Puuta keskuslämmityksessä kului vuodessa n. 12 kiintokuutiota, eli n. 30 heittokuutiota. Puuta on koko aikana kulunut takka-leivinuuni-yhdistelmän lämmitykseen noin kuusi kuutiota vuodessa. KUVIO 8. Keskuslämmityskattila purkuvaiheessa 3.4 Uusi lämpöpumppulaitteisto Uudeksi lämmöntuottokoneistoksi valittiin NIBE Fighter 1210 maalämpöpumppu. NI- BE:n valmis maalämpöpumppusysteemi sisältää kaikki tarvittavat laitteet lämmitystä ja käyttöveden lämmitystä varten.

16 11 Kun vanha keskuslämmityskattila oli saatu siivottua tieltä pois, alettiin uutta laitteistoa asentaa paikalleen. Uuden laitteiston asennuksen aikana paksuudeltaan 40 mm keruuputkistoa upotettiin Muurasjärven pohjaan betonipainoin 300 m. Keruuputkistoon laskettiin vesi-alkoholiliuosta yhteensä 354 l. Keruuputkiston liuosta kierrättää 130 W kiertovesipumppu. Maalämpöpumpun kompressorin teho on 1,3 kw, jonka lisäksi lämmitystä voidaan käyttää 6 kw sähkövastuksella, mikäli kompressorin teho ei hetkellisesti riitä. Lämmitysmuodoksi valittiin jalkoja miellyttävä lattialämmitys. Yhteensä talon 110 m² lämmittää yksitoista lattialämmityspiiriä, jonka yhteispituus on 595 m. KUVIO 9. Käyttövesiputket ja keruupiirinputket 3.5 NIBE Fighter Yleistä Sisälämpötila on riippuvainen monista eri seikoista. Lämpimänä vuodenaikana riittää useimmiten auringon säteilemä lämpö sekä ihmisten ja eri laitteiden antama lämpö talon lämpimänä pitämiseksi. Kun ilma kylmenee, lämmitysjärjestelmä on käynnistettävä. Mitä kylmempää ulkona on, sitä enemmän lattiasilmukoita on lämmitettävä. Fighter 1210:ssa on säätötietokone, joka säätelee tätä automaattisesti ja takaa järjestelmän sopi-

17 12 van, luotettavan käytön. Ohjelmaan on kuitenkin syötettävä aluksi oikeat perussäätöarvot. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Lämmöntuotantoa ohjataan vaihteleva lauhdutus periaatteella. Lämmitykseen tarvittava lämpö tietyn ulkolämpötilan aikana tuotetaan toisin sanoen ulkolämpötila- ja menolämpötila-anturista kerättyjen arvojen perusteella. Myös huonelämpötila-anturia käytetään valinnaisvarusteena huonelämpötilan poikkeuksen kompensointitarkoituksessa. Oikeiden arvojen sijoittaminen järjestelmän tietoihin on oleellisen tärkeää laitteen toiminnan ja energiakulutuksen kannalta. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Lämmöntuotanto Talon lämmitystä ohjaa järjestelmän tietoihin valittu asetus. Valintojen perusteella järjestelmä siirtää oikean lämpömäärän ulkolämpötilaan nähden. Lämpöpumpun menolämpötila vaihtelee teoreettisesti halutun arvon seudulla. Jos lämpötila on liian alhainen, tietokone laskee vajauksen asteminuutteina, jolloin lämmöntuotannon kytkentää nopeutetaan sitä mukaa, mitä suurempi lämpötilanvajaus sillä hetkellä on. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Käyttöveden lämmitys Käyttövettä tarvittaessa lämpöpumppu priorisoi sen tuotannon ja alkaa lämmittää käyttövettä maksimiteholla. Silloin se ei siirrä lämpöä lämpöjohtoverkkoon. Jos käyttöveden tarve on suuri, sen lämmitysaika on noin 45 minuuttia. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Jos sähkövastus on kytketty lämmöntuotantoon, sen yksi tehoporras käynnistyy käyttövesilämmityksen aikana. Käyttövesilämmitys käynnistyy, kun käyttövesianturin arvo on laskenut asetettuun käynnistyslämpötilaan, joka on C välillä. Pysäytys tapahtuu lämpöpumpun käyttöpaineensäätimellä, jotta käyttövesilämpötila saataisiin mahdollisimman korkeaksi. Vedenlämmitys on lisäksi mahdollista silloin, kun lämpöpumppu on päässyt lämmöntuotannon katkaisupisteeseen, samalla kun on alle 2 C vajaus käyttö-

18 13 veden lämmityksen käynnistyksessä. Näin minimoidaan käynnistyskerrat. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Käyttövesilämpötilan jaksottaista korotusta varten on oma toiminto. Lämpötilaa korotetaan tilapäisesti sähkövastuksella n. 65 C:een 1 90 päivän välein. Tällä saadaan mahdolliset bakteerit kuolemaan putkistoista. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) Varatila Jotta lämpöä voidaan tuottaa lämmönkeruupiirin ollessa irtikytkettynä tai mahdollisen huollon aikana, lämpöpumppu voidaan asettaa varatilaan ja tuottaa lämpöä yksistään sähkövastuksen avulla. Kompressori ja lämmönkeruujärjestelmä ovat silloin suljettuina, ja vain lämpöjohtopiiri ja sähkövastus ovat kytkettyinä. Lämpötilaa ohjaa tällöin termostaatti. (NIBE Fighter 1210 manuaali, 2005) KUVIO 10. NIBE Fighter 1210 (www.nibe.fi)

19 Tekniset tiedot TAULUKKO 1. Tekniset tiedot (NIBE Fighter 1210 manuaali) Koko (kw) 5 Antoteho/Ottoteho (kw) 6,0/1,3 Käyttöjännite (V) 3 * 400V + N + PE 50 Hz Käynnistysvirta (A) 24 Maksimi käyttövirta, kompressori (A) 3,6 Varoke (sis. sähkövastus 6kW) (A) 16 Teho, lämmönkeruupumppu (W) 130 Teho, lämpöjohtopumppu (W) 75 Lämmönkeruuliitäntä ulk. ø (mm) 28 Lämpöjohtoliitäntä ulk. ø (mm) 22 Vaadittu nostokorkeus (mm) 1950 * Tilavuus, vedenlämmitin (litraa) 160 Tilavuus, kaksoisvaippa (litraa) 45 Enimmäispaine varaajassa (MPa) 0,9 (9 bar) Enimmäispaine kaksoisvaippatilassa (MPa) 0,25 Lämmönkeruuainevirtaus (l/s) 0,35 Paine-ero, höyrystin (kpa) 21 Käytettävissä oleva paine, lämmönkeruujärjestelmässä (kpa) 40 Maksimipaine, lämmönkeruujärjestelmä (bar) 3 Käyttölämpötila, lämmönkeruujärjestelmässä ( C) Lämpöjohtoainevirtaus (l/s) 0,13 Paine-ero, lauhdutin (kpa) 2,6 Maksimilämpötila (meno- /paluuputki) ( C) 60/50 Käyttöpaineensäädin (bar) 24 Katkaisuarvo, ylipaineensäädin (bar) 27 Ero, ylipaineensäädin (bar) -7 Katkaisuarvo, alipaineensäädin (bar) 1,5 Ero, alipaineensäädin (bar) 1,5 Nettopaino (kg) 285 * Kun jalat ja putkiliitokset on irrotettu, korkeus on 1890 mm

20 Sähköpisteet Energiakulutus Talo Maalämpöpumpun lisäksi talossa kuluu sähköä taloussähkön kulutuksessa. Kotitaloudessa sähköä kuluttavia laitteita ovat: - Jääkaappi - Kolme pakastinta, joista kaksi on navetassa - Kiuas - Koneellinen ilmanvaihto, vuodesta Sähköhella- ja uuni - Liesituuletin - Pesukone - Kuivausrumpu - Astianpesukone - Kaksi tv:tä - Valaistus: Ulkona kuusi pistettä, sisällä 16 pistettä Navetta Vanha navetta on saanut uuden käyttötarkoituksen. Se toimii talon isännän työkoneiden huolto- ja kunnostuspajana, jossa käytössä on mm. hitsauslaitteet, paineilmakompressori, poria jne. Navetan valaistuksen hoitaa yhdeksän loisteputkivalaisinta. Kulutussähköstä otetaan lisäksi traktorin ja kahden auton lohkolämmitys. Lisäksi ennen kun oli viljatoimintaa, otettiin voimavirtaa 3 kw ruuvia varten, jolla täytettiin ja tyhjennettiin viljasiiloa.

21 16 4. LASKUT 4.1 Maalämpöpumpun kuluttama energia Maalämpöpumpun kokonaisuudessaan kuluttama energiamäärä saadaan laskemalla yhteen lattialämmityksen kiertovesipumpun, sähkövastuksen, kompressorin sekä lämmönkeruupumpun tehoarvot, ja kertomalla ne käyttötunneilla. Sähkönkulutus Kiertovesipumppu Lämmönkeruupumppu Kompressori Sähkövastus KUVIO 11. Sähkönkulutus Kiertovesipumppu Kiertovesipumppu on teholtaan 70 W, 0,07 kw, joka pyörii koko aikaisesti 24 tuntia vuorokaudessa. Tästä saadaan seuraava laskutoimitus: TAULUKKO 2. Kiertovesipumpun sähkönkulutus Laskutoimitus kwh Päivässä 0,07 * 24h 1,68 Kuukaudessa 0,07 * 24h * 30d 50,4 Vuodessa 0,07 * 24h * 365d 613,2 Koko aikana (28m) 0,07 * 24h * 30d * 28m 1411, Sähkövastus, kompressori ja lämmönkeruupumppu Sähkövastuksen koko on 6 kw. Sähkövastus kytkeytyy päälle, mikäli lämmönkeruupumpunteho ei hetkellisesti riitä. Lämmönkeruupumppu ja kompressori toimivat yhtä-

22 17 aikaisesti. Kompressorin ja pumpun yhteistehoksi saadaan näin 1,3 kw + 0,13 kw = 1,43 kw. Lämpöpumppu toimii vain ajoittaisesti, ja näin ollen sähkönkulutuksen pystyy laskemaan lämpöpumpun käyttötuntiotannasta. 4.2 Sähköenergian kulutus Sähköenergiankulutus saadaan suoraan laskettua kompressorin kokonaisuudessaan käymästä ajasta. Sähkövastus on lämmennyt koko aikana vain kymmenen tunnin ajan. TAULUKKO 3. Maalämpöpumpun sähkönkulutus Maalämpöpumppu kwh 1,43 kw * 5386 h 7701,98 Sähkövastus 6 kw * 10 h 60 Kiertovesipumppu 0,07 * 24 h * 30 d * 28 m 1411,2 Yhteensä kwh 9173,18 Tästä saadaan laskettua keskiarvo kulutukselle koko aikana: TAULUKKO 4. Maalämpöpumpun sähkön keskikulutus kwh Koko kulutus 28 m 9173,18 Kuukauden kulutus 327,614 Vuoden kulutus 3931,36 Sähkötariffin hinta on vuonna 2006 sekä 2007 ollut 0,105 / kwh. Lämmitysenergia euroina: TAULUKKO 5. Maalämpöpumpun kulutus euroina Vuodessa 3931,36 kwh * 0, ,79 Päivässä 412,79 / 365 d 1,13

23 Energian kulutus ajanjaksolla Vattenfallilta saadusta kirjeestä näemme sähkönkulutuksen tuona koko aikana. TAULUKKO 6. Sähkönkulutus Yhteensä kwh 2556 Samanaikaisesti lämpöpumpun kompressorin ja keruupumpun kuluttama sähköenergia oli, TAULUKKO 7. Lämpöpumpun käyttötunnit Yhteensä tunteja 659 Tästä saadaan laskutoimitus kokonaisuudessaan lämpöpumpun kuluttamalle energiamäärälle. TAULUKKO 8. Lämpöpumpun kuluttama sähköenergia Kiertovesipumppu 82 d * 24 h * 0,07 kw 137,76 Maalämpöpumppu 659 h * 1,43 kw 942,37 Yhteensä kwh 1080,13 Päivää kohden maalämpöpumpun kulutus oli TAULUKKO 9. Päivässä kulunut sähköenergia 1080,13 kwh / 82d 13,17 kwh Koko ajanjakson kuluttamasta 2556 kwh:sta, lämpöpumpun kuluttama osuus oli 1080 kwh.

24 Puun arvo rahaksi muutettuna Puuta vuodessa kului n. 30 heittokuutiota, josta kuusi kuluu edelleen takka-leivinuuniyhdistelmän lämmitykseen. Tämän vuoksi vähennämme kokonaismäärästä 6 heittokuutiota. Puun tämän hetkellinen heittokuutioarvo on 33 euroa. TAULUKKO 10. Puun arvo Heittokuution hinta 33 Kuutioita 24 m³ 33 * 24 = 792 Vuoden kokonaiskustannukset lämmityksen osalta olisivat näin 792 euroa. Tuloksen kun jakaa vuoden jokaiselle päivällä, saadaan siitä vertailukelpoinen. TAULUKKO 11. Lämmitys euroina päivässä 792 / 365 d 2,17

25 20 5. ENERGIANKULUTUSVERTAILU 5.1 Energiakulutusvertailu Maalämpöpumpun käyttöönotto tapahtui Taulukosta voimme hyvin lukea, että maalämpöpumppu lisäsi kulutusta käyttöönottovuotensa jälkeen n. 45 %. TAULUKKO 12. Sähkön keskikulutus Ajanjakso KWh Päivää Keskikulutus päivää kohden , , , , , , , , , , ,23 Vaikka sähkönkulutus kasvoi, pitää muistaa että samalla vanha lämmitysjärjestelmä jäi pois käytöstä. Verrattaessa energiankulutusta, puilla lämmitettävä keskuslämmityskattilan on laskujen mukaan kalliimpi lämmitysmuoto kuin maalämpöpumppu. Maalämpö on n. yhden euron halvempi päivässä. Käyttöönotto kustannukset ovat maalämpöpumpussa noin kolme kertaa suuremmat kuin keskuslämmityskattilassa. Maalämpöpumppu maksaa kumminkin ostohintaansa koko ajan takaisin, ja jo reilun kymmenen vuoden aikana se maksaa ostohintansa takaisin.

26 Lämmitystarveluku eli astepäiväluku Lämmitystarveluvun (astepäiväluku) avulla korjataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan verrata toisiinsa saman rakennuksen eri kuukausien tai vuosien kulutuksia ja eri kunnissa olevien rakennusten ominaiskustannuksia. (Ilmatieteen laitos, 2008; Motiva 2008) Lämmitystarveluvun käyttö rakennuksen lämmitystarpeen arvioinnissa perustuu siihen, että rakennuksen energiankulutus on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisen sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmityslukuna käytetään vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua. (Ilmatieteen laitos 2008; Motiva 2008) Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä +12 C. Tällöin oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat. (Ilmatieteen laitos 2008; Motiva 2008)

27 Lämmitystarveluku kohteessa Maalämpöpumpulla Laskukaava (www.motiva.fi) Qnorm = SN vpkunta / Stoteutunut vpkunta * Qtoteutunut + Qlämmin käyttövesi jossa, Qnorm = Rakennuksen normitettu lämmitysenergiankulutus SN vpkunta = Normaalivuoden tai -kuukauden lämmitystarveluku Stoteutunut vpkunta = Toteutunut lämmitystarveluku vuosi- tai kuukausitasolla Qtoteutunut = Rakennuksen tilojen lämmittämiseen kuluva energia Qlämmin käyttövesi = Käytetty energia veden lämmittämiseen Lämpimän käyttöveteen lämmitykseen käytetty energiamäärä saadaan kun Qtoteutunut kerrotaan 0,33. TAULUKKO 13. Normaali ja toteutunut lämmitystarve Sn vpkunta Stoteutunut vpkunta 2007 Marraskuu Joulukuu Tammikuu Yhteensä TAULUKKO 14. Lämmitykseen kulunut energia Maalämpöpumpun kuluttama energia Lämmitys Lämmin käyttövesi 1080 kwh 723,6 kwh 356,4 kwh TAULUKKO 15. Lämmitystarve ajalle Kaavaan sijoituttuna 2292 / 1889 * ,4 = 1234,37 Talossa kuutioita 260 m³ 1234,37 / 260 4,75 kw / m³ / kk Vuodessa kuluva energia 12 * 4,75 kw / m³ 57 kw / m³

28 23 Todellisuudessa lämmitystarveluku on hieman pienempi, koska lämmitystarveluku on laskettu kolmelta kylmältä kuukaudelta. Esimerkiksi heinäkuussa on lämmitystarve ollut kolmena vuonna nolla, jolloin lämmitystä ei tarvitse laisinkaan Keskuslämmityskattilalla Sekapuupinon lämpöarvomuutoskerroin on 1250 kwh / pinokuutio. Puuta kului vuodessa n. yhdeksän kiintokuutiota. Tästä saamme puulle laskettua sen tuottaman energiamäärän. TAULUKKO 16. Puun energiamäärä Puun energiamäärä kwh 1250 kwh * 9 m³ Lämmityksen osuus 7537,5 Lämmin käyttövesi 3712,5 Lämmitystarvelukua verrataan vuoteen 2004, jolloin taloa lämmitettiin vielä puilla koko vuosi. TAULUKKO 17. Lämmitystarve 2004 Lämmitystarveluku 2004 Normaali 5420 Toteutunut 5187 Qnorm = SN vpkunta / Stoteutunut vpkunta * Qtoteutunut + Qlämmin käyttövesi TAULUKKO 18. Todellinen lämmitystarve vuonna 2004 Kaavaan sijoituttuna 5420 / 5187 * 7537, ,5 = 11588,58 Talossa kuutioita 260 m³ 11588,58 / ,57 kw / m³

29 24 Lämmitystarve puulla on hieman pienempi kuin maalämpöpumpulla, mutta täytyy muistaa että puun kulutus on arvioitu. Ja toisaalta maalämpöpumpun mittaustulokset on suoritettu pelkästään kylmiltä kuukausilta. 5.4 LP optima LP optima on ohjelma, jolla voidaan mitoittaa maalämpöpumppuja. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu käyttää ohjelmaa energiatekniikan opetuksessa. Tarkoituksena on mitoittaa maalämpöpumppu 110 m² omakotitaloon, jonka kuutiotilavuus on 260 m³, ja saatua tulosta verrata kohteessa käytössä olevaan maalämpöpumppuun. 5.5 Maalämpöpumpun mitoitus LP optimalla Ohjelma aloitetaan painamalla uusi mitoitus - painiketta. KUVIO 12. LP-optima aloitus Tämän jälkeen ohjelman syötetään aluksi perustietoja kohteesta. Talotyypiksi joutui valitsemaan uudistalon, koska saneerattavassa kohteessa ei ollut mahdollisuutta valita keskuslämmityskattilalla lämmitettävää taloa.

30 25 KUVIO 13. Perustietojen syöttöä Kun perustiedot on syötetty ohjelmaan, saadaan ohjelman laskema rakennuksen energiankäyttö taulukko näkyviin. Lukemat osuvat hyvin lähelle mitä todellisuudessa ovatkin. Ohjelman laskema ominaiskulutus on 50,3 kwh / m³ vuodessa, joka kohteessa laskujen mukaan on 57 kwh / m³ vuodessa. KUVIO 14. Rakennuksen energiankäyttö Rakennuksen energiankäyttö taulukosta seuraava vaihe on lämpöpumpun mitoitus. Ohjelma laskee valmiiksi lämpöpumpun koon, joka tälläkin kertaa vastaa täydessä todellisuudessa kohteen maalämpöpumppua. Ohjelman laskema LP-ohjeellinen näyttää pumpun tehoksi 3,6 kw ja maaputkiston tehoksi 2,22 kw. Tästä pystyy suoraan laskemaan erotuslaskuna lämpöpumpun tehon 3,6 kw 2,22 kw = 1,38 kw. Kohteessa käytössä oleva lämpöpumppu on 1,3 kw.

31 26 KUVIO 15. Lämpöpumpun mitoitus Lämpöpumpun hyväksynnän jälkeen siirrytään mitoittamaan vesistöön sijoitettavaa vaakakeruuputkistoa. Ohjelmaan sijoitetaan mm keruuputken koko, siinä kiertävä liuos sekä lämpöpumpun ja vesistön välinen etäisyys. Nämä sijoitettuna voidaan painaa Laske painiketta, jonka jälkeen ohjelma laskee sopivan kokoisen putkilenkin, ja kuinka nopeaan liuos siinä kiertää. Vaikka virtausnopeus sekä turbulenttisuus näyttävät olevan punaiselle, ovat ne hyviä arvoja. Putkiston virtausnopeus ei juuri tästä ole nopeampi, ja virtaus pysyy laminaarisena 2300 yksikköön saakka, eikä näin aiheuta turbulenttisuutta. Ohjelma on mitoittanut vesistöön sijoitettavan putken pituudeksi 141 metriä. Kohteessa kyseisen putken pituus on 300 metriä. Mikäli putki alkaa limoittumaan taikka siihen muuten alkaa kerääntymään eristystä, sen hyötysuhde heikkenee. Tästä syystä putken pituutta on tarkoituksella pidennetty. Tällöin laitteella on kumminkin tarpeeksi kapasiteettiä ottaa tarvittava lämpö vesistöstä. KUVIO 16. Lopullinen mitoitus

32 27 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Kohteen energiasäästöt Lopputyötä aloitellessani, mietin että maalämpö saattaa olla hieman kalliimpi lämmitysjärjestelmä kuin keskuslämmitysjärjestelmä. Mutta toisin kävi. Laskujen perusteella voin todeta maalämpöpumpun huomattavasti halvemmaksi lämmitys ratkaisuksi. Vaikka maalämpöpumpun asennus on hieman kalliimpi, maksaa se itsensä takaisin vuosien aikana. 6.2 Talon asukkaan sana Talon isännän mielipide maalämpöön on pelkästään myönteinen. Maalämpöpumppu on helppokäyttöinen, eikä sitä tarvitse huoltaa. Vanhassa lämmitysjärjestelmässä jouduimme kantamaan puut sisään, jonka jälkeen lämmitys vaati aina jonkun läsnä olon, ettei pesä pääse sammumaan. Nyt tätä vaivaa ei ole, vaan maalämpöpumppu hoitaa lämmityksen itsenäisesti, ja vielä edullisesti. Maalämpöpumpun ansiosta aikaa jää muuhunkin, ja pystyy huolettomasti lähtemään vaikka pitemmälle lomamatkalle. 6.3 Maalämmön hyviä puolia Maalämpö on ympäristöystävällinen, luontoa saastuttamaton lämmitysmuoto. Laitteiden toimivuudesta on yli 20 vuoden käyttökokemus. Maalämpöpumppu toimii sähköllä, mutta vain pienen osan suoran sähkölämmityksen vaatimasta määrästä. Maalämmössä energian hinnannousut kohdistuvat vain ostettavaan energiaan, mikä on vain kolmasosa kokonaismäärästä.

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Maalämpöpumppu Geopro GT Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän tulee

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

100% maalämpö. Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. suomesta. Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

100% maalämpö. Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. suomesta. Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 100% maalämpö suomesta Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Kuukkeli palvelun käyttöohje

Kuukkeli palvelun käyttöohje Kuukkeli palvelun käyttöohje Sähköenergian kulutustiedot: kaikista kiinteistöistäsi Tunturiverkko Oy:n jakelualueella. kuukausittain, päivittäin ja tunneittain Voit vertailla kulutusta toiseen ajanhetkeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin R Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa -virtauslämmitin Lämpimän käyttöveden meno Lämpimän käyttöveden paluu -virtauslämmitin

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään talteen maahan, lämpökaivoon tai vesistöön asennettavalla

Lisätiedot

Vesitakat uudisrakennuksissa

Vesitakat uudisrakennuksissa Vesitakat uudisrakennuksissa Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Lämmöntarve vähentyy 4-kertaisesti vanhaan rakennuskantaan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

maalämmöissä Entistäkin taloudellisemmat pikkujättiläiset on eroja Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14

maalämmöissä Entistäkin taloudellisemmat pikkujättiläiset on eroja Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14 maalämmöissä on eroja Entistäkin taloudellisemmat pikkujättiläiset Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään talteen maahan, lämpökaivoon

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ?

VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ? VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ? Energiatehokkuuden pikkujättiläiset Lämpöässä Vsi Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkö- ja tietotekniikan osasto / Talotekniikka. Tutkintotyö. Toni Reiju PIENTALOJEN LÄMMITYSENERGIAKULUTUS

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkö- ja tietotekniikan osasto / Talotekniikka. Tutkintotyö. Toni Reiju PIENTALOJEN LÄMMITYSENERGIAKULUTUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkö- ja tietotekniikan osasto / Talotekniikka Tutkintotyö PIENTALOJEN LÄMMITYSENERGIAKULUTUS Työn valvoja Työn teettäjä Tampere

Lisätiedot

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Mukautumisen mestari parhaassa energialuokassa Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Lämpöässä Esi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen

Lisätiedot

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?

Lisätiedot

saavut tamaan Joutsenmerkin tiukat ympäristö- ja laatu- Ruotsissa 1970-luvulla perustettu IVT on vuodesta

saavut tamaan Joutsenmerkin tiukat ympäristö- ja laatu- Ruotsissa 1970-luvulla perustettu IVT on vuodesta Pohjoismaista osaamista Bosch-konsernissa Investointi joka kannattaa välittömästi Tässä esitteessä esittelemme maalämpöpumppumme, jotka ystävällinen ja energiatehokas lämpöpumppu voi olla. Olemme ottavat

Lisätiedot

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Teksti julkaistu Suomela-lehdessä 25.5.2007 Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Suomelan lukija lähetti oman kokemuksensa ilmalämpöpumpusta lämmityskustannusten alentajana. Teksti Hannu

Lisätiedot

Asiantuntijamme auttavat ja neuvovat mielellään tarkemmin lämmitysratkaisusi yksityiskohdissa.

Asiantuntijamme auttavat ja neuvovat mielellään tarkemmin lämmitysratkaisusi yksityiskohdissa. Tietoa Maalämmöstä Maalämpö on lisännyt suosiotaan talojen lämmitysratkaisuna. Maalämpö on maaperään sitoutunutta auringon lämpöenergiaa, joka pumpataan ylös kiinteistöön tuottamaan lämpöä ja lämmintä

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA

LÄMPÖPUMPUT. Lämpöpumpputyyppejä. Tiesitkö! Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput. Ilmalämpöpumput MIKSI TARVITAAN LÄMPÖPUMPPUJA Tiesitkö! 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 16 LÄMPÖPUMPUT pientalot Lämpöpumpputyyppejä Maalämpöpumput. Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Nykyään suosittu ilmalämpöpumppu on järkevä

Lisätiedot

Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu

Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Esi 6.0 Esi 9.0 Esi 11.0 Esi 14.0 Esi 17.0 Lämpöässä Esi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla Mikko Pieskä, Merinova Yleisesti lämpöpumpuista sisältö Lämpöpumppujen nykytilanne Lämpöpumppujen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU

Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU Aki Kilpijärvi Opinnäytetyö Kevät 2015 Talotekniikankoulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

HOITO-OHJE. Thermia-lämpöpumppu VUIFE120

HOITO-OHJE. Thermia-lämpöpumppu VUIFE120 HOITO-OHJE Thermia-lämpöpumppu R VUIFE120 VUIFE120 Sisällysluettelo 1 Tärkeää tietoa... 4 1.1 Turvallisuusohjeita...4 1.2 Suojaus...4 2 Tietoja lämpöpumpusta... 5 2.1 Tuotteen kuvaus....5 2.2 Lämpöpumpun

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

Käyttöohjeet HEHKU. Kiinteistösi sähköenergian raportointipalvelu

Käyttöohjeet HEHKU. Kiinteistösi sähköenergian raportointipalvelu Käyttöohjeet HEHKU Kiinteistösi sähköenergian raportointipalvelu Mitä saan HEHKU-palvelusta? Sähköenergian kulutustiedot: kaikista kiinteistöistäsi Mäntsälän Sähkön jakelualueella. kuukausittain, päivittäin

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Maalämpöpumput. Oilon Geopro MH, GT, SH, RE

Maalämpöpumput. Oilon Geopro MH, GT, SH, RE Maalämpöpumput Oilon Geopro MH, GT, SH, RE Juuret syvällä suomalaisessa maaperässä Luonnollista energiaa Keväästä syksyyn maaperäämme varastoituu päästötöntä aurinkoenergiaa. Tämä ilmainen energia lämmittää

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Uusi tuotesarja kiinteistöluokkaan Lämpöässä Maaenergiakeskus on tehtaalla

Lisätiedot

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia WHITE PAPER Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia www.ruukki.fi Ruukin energiapaalut yhdistävät rakennuksen perustamisen ja maalämmön keräämisen. Energiapaalut soveltuvat erityisesti toimistoihin,

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500

NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500 NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500 Tämä opas ei ole täydellinen opas asennukseen ja käyttöön. Tarkempaa tietoa löytyy NIBE lämpöpumppujen ja niiden lisävarusteiden

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN SÄHKÖ Venla palvelun käyttöohje 1.10.2013

NURMIJÄRVEN SÄHKÖ Venla palvelun käyttöohje 1.10.2013 www.nurmijarvensahko.fi NURMIJÄRVEN SÄHKÖ Venla palvelun käyttöohje 1.10.2013 MITÄ SAAN VENLA -PALVELUSTA? Sähköenergian kulutustiedot Kaikista kiinteistöistäsi Nurmijärven Sähkön jakelualueella Kuukausittain,

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Esa Kannisto. Enermix Oy

Esa Kannisto. Enermix Oy Teho irti lämpöpumpuista Esa Kannisto Esityksen sisältö Energian hintakehitys Lämpöpumppujen energiatehokas käyttö Eri lämpöpumppuratkaisut ja niiden hankinta- ja käyttökustannukset Lämpöpumppujen etähallinta

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Vattenfall Nykykodin lämmitysjärjestelmät energia-auringosta.fi Ilari Rautanen Antero Mäkinen Pirkanmaan kunnat Ympäristöterveys Tampereen kaupunki asuntotoimi Rakennusvalvonta www.neuvoo.fi www.facebook.com/raneneuvoo

Lisätiedot

IVT 495 TWIN. Lämpöpumppu, joka antaa kaksinkertaisen tehon: lämpöä sekä poistoilmasta että maaperästä

IVT 495 TWIN. Lämpöpumppu, joka antaa kaksinkertaisen tehon: lämpöä sekä poistoilmasta että maaperästä IVT 495 TWIN Lämpöpumppu, joka antaa kaksinkertaisen tehon: lämpöä sekä poistoilmasta että maaperästä Suuremmat säästöt turvallisuutta tulevaisuutta ajatellen IVT on kehittänyt aivan uuden ja ainutlaatuisen

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot