TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 2

3 3 SISÄLLYSLUETTELO Tilausbudjetti 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 8 Taloussuunnitelman perusteet 11 Tilausbudjetti vuodelle Kaupungin yhteiset erät 19 Tilaajaosa Lasten ja nuorten lautakunta 21 Varhaiskasvatuspalvelut 26 Opetuspalvelut 28 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 30 Elämänlaatulautakunta 33 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 37 Liikuntapalvelut 39 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 41 Terveyspalvelut 46 Sosiaalisen tuen palvelut 48 Vammaispalvelut 50 Henkisen hyvinvoinnin palvelut 52 Ikäihmisten lautakunta 54 Koti- ja asumispalvelut sekä ikäihmisten pitkäaikaishoiva 59 Yhdyskuntalautakunta 62 Maankäyttö 67 Paikkatieto ja kiinteistö 68 Yhdyskuntarakenne 69 Varikkopalvelut 74 Joukkoliikennepalvelut 75 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 76 Ympäristö 79 Rakennusvalvonta 80 Konsernipalvelut 81 Kaupunginvaltuusto ja hallitus 82 Kaupunginjohto ja johtoryhmä 82 Talous- ja hallintopalvelut 83 Henkilöstöhallinto 84 Kehittäminen 86 Tarkastuslautakunta 90 Keskusvaalilautakunta 91 Elinkeinorahaston taseyksikkö 91

4 Tuottajaosa Palvelutuotanto 92 Palvelutuotannon hallinto 96 Varhaiskasvatuspalvelut 97 Opetuspalvelut 98 Lasten kasvua tukevat palvelut 199 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 102 Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut 105 Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut 108 Ikäihmisten pitkäaikaishoivapalvelut 110 Maankäyttö ja ympäristöpalvelut 111 Yhdyskuntarakenteen palvelut 113 Kanta-Hämeen Pelastuslaitos 117 Liikelaitokset Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos 118 Linnan Tilapalvelut liikelaitos 122 Linnan Lomituspalvelut liikelaitos 128 Laskelmat Tuloslaskelma 132 Tuloslaskelma (ilman liikelaitoksia) 133 Tuloslaskelma (liikelaitokset mukana) 134 Ulkoinen tuloslaskelma 135 Investoinnit 136 Rahoituslaskelma 139 Käyttötalouden sitovat määrärahat 140 Käyttötalous yhteensä 141 Kokonaismäärärahat 145 Avustukset ja yhteisöjen tuki 146 Liitteet Maankäyttö Liite Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 155 4

5 5 Yleistä tilausbudjetista Hämeenlinnan vuoden 2011 tilausbudjetin (talousarvion) valmistelu on teknisesti vähän edellisvuotta helpompaa, koska nyt on käytettävissä yksi uuden organisaation mukainen tilinpäätös vuodelta Johtoryhmä on valmistellut vuosikellon, jossa talousarvioprosessi kaikkine neuvotteluineen on aikataulutettu. Tilaajan ja tuottajien välillä on neuvoteltu palvelusopimukset ja työ on sujunut paremmin kuin edellisenä vuonna mutta vielä on paljon kehitettävää koko talousarvioprosessissa. Tilausbudjetti painottuu nimensä mukaisesti tilaajan valmisteluun tuotanto on tietysti koko ajan mukana palvelusopimuksista neuvoteltaessa. Tilinpäätös aikanaan painottuu tuotannon puolelle ja siinä kerrotaan, miten tavoitteet ja määrärahaennusteet toteutuivat. Vuoden 2009 tulos oli alijäämäinen ja myös vuosi 2010 on kolmannesvuosiraportin ennusteen mukaan alijäämäinen. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi on laadittu vuoteen 2017 asti ulottuva ohjelma ja sitä yritetään kaikin tavoin noudattaa. Vuoden 2011 tilausbudjettia on valmisteltu edelleen jatkuvan talouden epävarmuuden aikana. Maailmantalouden suhdanteet ovat kääntymässä nousuun mutta epävarmuus talouden tulevasta kehittymisestä on edelleen suuri. Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen ( ) mukaan verotilitykset vuodesta 2010 kasvavat 3,4 %, joten pahin talouskriisi näyttäisi olevan ohi. Hämeenlinnan talouden kehitys noudattaa yleensä kuntien yleistä kehitystä. Kaupungin väkiluku on edelleen kasvanut ja työttömyys vähentynyt, joten verotulojen kehitys voi olla jopa keskimääräistä parempi. Vuoden 2011 tilausbudjetissa tuloslaskelma ei ole tasapainossa mutta tulorahoitus kattaa poistot. Kuntatalouden mittarien minimitaso siis saavutetaan. Talousarvion rahoituslaskelma puolestaan kertoo kasvavan kaupungin ongelmista selviytyä suurista investointitarpeistaan. Kaupungin tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, vaan investointien rahoitus hoidetaan myymällä omaisuutta, käyttämällä kassavaroja sekä ottamalla uutta velkaa. Investointiosassa on suunnittelukaudella huomioitu yhdistymissopimuksessa olevat ja ns. porkkanarahalla toteutettavat hankkeet eli Lammin, Kalvolan ja Tuuloksen vakakeskukset sekä Rengon koulun peruskorjaus ja laajennus. Uutena ovat alkamassa Länsireunan ja Etelärannan suuret hankkeet ja ne vaativat suunnittelukaudella varoja mm. yhdyskuntarakentamiseen. Investointimenojen kokonaismäärä on 27,345 M ja nettoinvestoinnit ovat 20,525 M. Uuden organisaation tavoite on palvelurakenneuudistuksen jatkaminen ja tuottavuuden parantaminen. Toimintamenojen kasvu on koko 2000-luvun ollut nopeampaa kuin tulojen kasvu olisi sallinut. Kaupungin velkamäärä on kohoamassa jonkin verran vertailukohtana olevaa koko maan lainamäärää/asukas korkeammaksi. Hämeenlinnan lainamäärä oli vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan /asukas ja se on 300 /asukas yli maan keskiarvon. Uudella toimintamallilla on kyettävä vastaamaan talouden haasteisiin. Kuntalaiset edellyttävät entistä parempaa vastinetta verorahoilleen.

6 6 YLEISET LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestö Hämeenlinnassa oli vuoden 2010 alussa asukasta. Vuoden 2009 aikana Hämeenlinnan asukasluku kasvoi 324 asukkaalla. Väestönkasvun tavoitteeksi on asetettu hallittu kasvu n. 500 asukasta vuotta kohti. Vuonna 2009 Hämeenlinnassa oli alle 15-vuotiaita eli 15,6 % väestöstä. Lasten osuus oli vielä vuonna ,7 %. Ikäihmisten osuus väestöstä on 2000-luvulla noussut suuremmaksi kuin lasten osuus. 65 vuotta täyttäneitä oli ,7 % asukkaista kun se oli v vain 13,9 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten määrä hiukan kasvaa joskin heidän osuutensa väestöstä vähenee. Ennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 8900 ikäihmisellä. Heidän osuutensa koko väestöstä nousee lähes 30 prosenttiin. Syntyneiden määrä oli Hämeenlinnassa v , kuolleita oli 675. Väestönkasvu perustuu siten muuttoliikkeeseen. Muuttovoitto Hämeenlinnassa oli yhteensä 496 asukasta. Hämeenlinnaan muutti vuonna uutta asukasta. Pois muuttaneita oli Hämeenlinnan kaupunki on toisen asteen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulutuksen kaupunki. Muuttoliikettä selittää koulutukseen tulijat ja ammattiin valmistuvat lähtijät.

7 7 2. Työ Työvoimaan kuului Hämeenlinnassa vuoden 2009 lopussa ennakkotietojen mukaan yhteensä henkilöä. Työttömiä tai lomautettuja heistä oli 3575 henkilöä. Hämeenlinnassa oli eniten työpaikkoja yhteiskunnallisissa palveluissa, teollisuudessa ja kaupan, majoituksen ja ravintolatoiminnan aloilla. Työttömyys prosentti oli 2010 elokuun lopussa Hämeenlinnassa 9,5 %, kun koko maassa vastaava työvoimaviranomaisten laskema työttömyysprosentti oli 9,6 %. Hämeenlinnan työttömistä naisia oli 35,4 %, alle 25-vuotiaita työttömistä oli 13 %. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömiä olleita oli 35 %. Seuraavassa kaaviossa on kolmen vuoden työttömyysprosenttien vertailua. Vuoden 2008 tieto on vain kantakaupunkia koskeva. 3. Asuminen Hämeenlinnassa oli vuoden 2009 lopussa asuntoa, joista 38,2 % omakotitaloissa. Yksiöitä ja kaksioita asuntokunnista on 44,3 % ja 3-4 huoneen ja keittiön asuntoja 40,9 %. Noin 43 prosenttia hämeenlinnalaisista asuu yksin. Asuntokuntien keskikoko oli vuoden 2009 lopussa 2,0. Hämeenlinnassa valmistui v asuntoa, joiden keskikoko oli 97,9 m2 Tulevista rakentamisalueista on kerrottu tarkemmin talousarviokirjan maankäyttöä koskevassa liitteessä 1.

8 8 Hämeenlinnan uusi organisaatio: 2. STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelun arvopohja Uudistunut Hämeenlinna perustaa strategiansa ja toimintansa seuraaville arvoille: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys Asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys Luovuus ja rohkeus Ekologisuus Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa hyvän arjen mahdollisuudet kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta edistetään. Asukkaiden toivotaan osallistuvan heitä koskeviin asioihin ja esittävän ideoitaan myös palveluiden parantamiseksi. Hämeenlinna haluaa palvella laadukkaasti. Hämeenlinna etsii uusia keinoja toimia tehokkaammin ja paremmin alueensa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hämeenlinna tulee säilyttää myös tuleville sukupolville ja ratkaisut tehdään ekologisuutta korostaen.

9 9 Arvoperustalle rakennettu Hämeenlinnan kaupungin strategia ohjaa kaupungin toimintaa ja suunnittelua sellaiseen suuntaan, että Hämeenlinna on visionsa mukaisesti vuonna 2015 Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki; uudistuva, palveleva, kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki. Hämeenlinnan kaupungin strategia Strategiasta tavoitteisiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian. Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia Suunnitteluprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Valtuusto hyväksyy Lautakunta hyväksyy omansa UUDISTUVAN HÄMEENLINNAN STRATEGIA 2015 PALVELU- JA HANKINTASTRATEGIA ELINKEINOSRATEGIA LAUTAKUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT VUOTUINEN PALVELUTILAUSBUDJETTI VUOTUISET PALVELUSOPIMUKSET ULKOINEN PALVELUTUOTANTO (KONSERNIYHTIÖT, SÄÄTIÖT, JÄRJESTÖT, YRITYKSET ) KAUPUNGIN OMA PALVELUTUOTANTO ( SIS. LIIKELAITOKSET) Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti RAPOR- TOINTI: PALVE- LUTUO- TANNON KERTO MUS TILAAJAN KERTO MUS KUNTA LAIS- ASIAKAS PALAUTE

10 10 Hämeenlinnan kaupungin strategia sisältää kolme vaikuttavuuspäämäärää: 1) Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö, 2) Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä ja 3) Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut. Toisaalta strategia sisältää kolme keinopäämäärää: 1) Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen, 2) Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli ja 3) Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Päämääriin päästäksemme Hämeenlinnan kaupungin tulee onnistua kriittisissä menestystekijöissä eli panosta seuraaviin asioihin: Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Elinkeinostrategian toteutuminen Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Onnistuaksemme kriittisissä menestystekijöissä on hyväksytyn palvelu- ja hankintastrategian hanketyön eteenpäinvieminen tärkeää. Vuonna 2011 tärkeitä hankkeita ovat mm. asiakasneuvonnan ja palveluohjauksen kehittämistyö, sähköisten palvelujen lisääminen, tuotteistaminen, erilaiset vastuualueiden rakennemuutosselvitykset sekä monituottajaisuuden edistäminen palveluissa. Vuoden 2011 talousarvion rakentaminen on ollut haasteellista. Talouden taantuma on vaikuttanut kaupungin taloussuunnitteluun ja toiminnan suunnittelussa pyritään hyvin pieneen kasvuun kahden prosentin kasvuprosentilla. Tärkeää on edelleen tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja mahdollisimman laadukkaasti kuntalaisten parhaaksi Huomioitavat suunnitelmat Henkilöstöstrategia ja työhyvinvointiohjelma: Henkilöstöstrategia linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä kaupungin menestyksellisen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hyvinvointitase: Hyvinvointitase laaditaan vuosittain. Hallintokuntien tulee toiminnassaan huomioida ja korjata hyvinvointitaseessa mahdollisesti esille tulevat ongelmakohdat ja puutteet. Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita. Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita.

11 11 Aalborgin sitoumukset: Hämeenlinnan kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumukset, jotka ovat eurooppalaisten kaupunkien ja kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiakirja. Sitoumusten tarkoituksena on se, että kunnat asettavat tavoitteita asiakirjassa mainittujen kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi paikallisesti. Energiasäästöstrategia: Kaupunki noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymää energiansäästöstrategiaa. 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 3.1 Kansantalouden kehitys Kansantalouden ennusteluvut vuodelle 2011 ovat syksyn aikana parantuneet. Ennusteet muuttuvat ja mennessä on tiedossa seuraavia tuoreimpia lukuja: BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % Nordea 3,0 2,0 8,1 OP-Pohjola 2,7 2,1 7,8 PT 3,7 2,2 8,0 VM 2,9 2,5 8,2 Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun vuoden 2010 aikana. Vuonna 2009 tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen ja myös tuonnin määrä väheni saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi keväällä 2009 muun muassa massiivisten elvytystoimien ansiosta. Vuoden 2010 ennusteissa on kasvulukuja koko ajan korotettu. Vuotta 2011 koskevat ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Kuntaliiton ennuste vuonna 2011 kassaan kertyvistä verotuloista on vähän noussut koko vuoden ajan. Koko maan keskimääräinen kunnille tilitettävän veron määrä on Kuntaliiton ennusteissa muuttunut seuraavasti: M M M M Viimeisimmän ennusteen mukaan keskimääräinen kasvu olisi +3,4 %. Kaupungin talousarvion valmistelun aikataulu on niin pitkä, että loppuvuoden ennusteita ei enää voida ottaa normaalissa talousarviokäsittelyssä huomioon Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuonna 2009 noin 4 %. Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3 3,5 prosenttiin. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kunta-alan palkkasumma on kasvanut vain vähän. Syynä ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien säästötoimet. Palvelujen ostot ovat kasvaneet edelleen nopeasti.

12 12 Kunta-alan ansioindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli 3 %. Tämän hetkisen arvion mukaan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2011 noin 2,5 %. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuskausi päättyy Sopimuksen mukaiset palkankorotukset on toteutettu vuoden 2010 helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Kuntaliiton arvion mukaan vuoden 2011 kustannustason nousu on 2 2,5 %. 3.3 Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät Hämeenlinnan vuoden 2009 tilinpäätös oli alijäämäinen -6,5 M. Kuntaliitoksen jälkeen taloudellinen lähtötilanne oli ennakkoarvioita huonompi ja maailmanlaajuinen lama vielä vaikeutti taloudenhoitoa. Vuoden 2010 tilausbudjetti oli ilman rahaston käyttöä alijäämäinen -19,4 M. Tammielokuun kolmannesvuosiraportissa ennustetaan, että tulos tulisi olemaan alijäämäinen - 14,0 M. Koko organisaation yhteinen tavoite on, että tilinpäätös tulee olemaan vielä em. ennustetta parempi. Kaupungin taloutta on tarkasteltu vuoteen 2017 asti. Sen perusteella on laadittu suunnitelma, jolla talous saadaan taas normaalille tasolle. Selvityksen mukaan tärkein tekijä talouden tasapainottamisessa on toimintakatteen (käyttötalouden netto) kasvun pitäminen mahdollisimman pienenä. Menokasvu on tulevina vuosina pystyttävä pitämään alle kahden prosentin kasvussa. Tavoite on kova, sillä Hämeenlinnan toimintakatteen kasvu oli keskimäärin 7,2 % vuodessa. Taloussuunnitelman mukaan lainojen vähentämiseen päästään vuonna Tilausbudjetin vuosikate on ylijäämäinen 5,859 M ja tulos on 8,994 M alijäämäinen. Vuoden 2011 aikana toteutetaan paljon palvelurakenteen uudistuksia ja niiden säästövaikutus näkyy osittain jo talousarviovuonna mutta täydellä voimalla vuodesta 2012 alkaen. Koko kaupunkikonserni otetaan entistä tiukempaan ohjaukseen ja näin kaupungin strategian tavoitteet toteutetaan yhteisvoimin. Myös Hämeenlinnan edustajien toimintaa kuntayhtymissä kehitetään siten, että kaupungin tavoitteet ja painopisteet huomioidaan mahdollisimman hyvin myös kuntien yhteisessä toiminnassa. Lautakunnille, liikelaitoksille, taseyksiköille ja tuotannolle on tilausbudjetissa määrärahoja niin, että käyttötalouden nettomeno (toimintakate) on 308,069 M. Kasvua vuoden 2010 ennustettuun toimintakatteen toteutumaan (301,072 M ) verrattuna on 2,3 %. Vuodelle 2011 ei ole suunniteltu lomautuksia mutta suositellaan, että henkilöstö ottaisi kannustevapaata. Investoinneissa ovat vain välttämättömäksi katsotut kohteet. Niihin käytetään 27,345 M. Uusina alkavat Länsireunan ja Etelärannan hankkeet ja niihin sijoitetaan maanrakennuksen määrärahaa. Maanrakennuksen perusrahaa on hieman kasvatettu. Investointeja halutaan toteuttaa ja sen tähden lainamäärä kasvaa 12,2 M ja vuoden 2011 lopussa on lainaa arvion mukaan 180,152 M, joka on noin /asukas. 3.4 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä

13 13 Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpolitiikan mukaisesti peruspalvelut tuotetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilöstön toimin. Vakinaisen henkilöstön työpanosta täydennetään tarvittaessa sijaishenkilöstöllä tai vaihtoehtoisesti vuokratyövoimalla, joka ostetaan Seuturekry Oy:ltä. Vuoden 2010 lopussa Hämeenlinnan kaupungin henkilöstömäärä on noin 3850, joista määräaikaisia on noin 15 %. Vakinaisen henkilöstön määrää koskevaa päätöksentekoa ohjaavat tuottavuusohjelman linjaukset. Vuoden 2011 alusta lukien tullaan lakkauttamaan 185 vakanssia, joista 166 vakanssin lakkauttaminen liittyy Linnan Ateria liikelaitoksen yhtiöittämiseen. Muita lakkautettavia vakansseja on 19. Perustettavia vakansseja on 51. Muutettavia vakansseja on 13. Strategisiin hankkeisiin liittyy 6 määräaikaisen projektihenkilön palkkaaminen. Lisäksi nuorten taiteilijoiden työllistämishankkeen puitteissa palkataan kolmen kuukauden palvelussuhteisiin noin 20 nuorta taiteilijaa. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2011 varattu 151,3 milj. euroa. Tästä 24 % sitoutuu henkilöstön sivukuluihin. Varaukseen sisältyvä palkankorotusvaraus on 0,7 %. Henkilöstövarauksiin sisältyy vuoden 2010 lomautusten ja kannustevapaiden 2,8 M :n säästöjen palautus. Henkilöstön vuokraamiseen Seuturekry Oy:ltä on varattu 2,1 M. Tuottavuusohjelman henkilöstöpolitiikkaa koskevat linjaukset Palvelujen tuotantoon käytettävän henkilötyöpanoksen vähentäminen Palvelurakenteiden muutosten mukaiset henkilöstövähennykset toteutetaan vähentämällä vakansseja ja/tai työn teettämiseen käytettäviä henkilötyövuosia. Palvelurakenneuudistuksiin liittyvät vakanssit ja henkilöstö voidaan siirtää myös toiselle palvelualueelle/vastuualueelle laaditun suunnitelman tai palvelu- ja hankintastrategin mukaisesti. Sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentäminen Henkilöstön sairastuvuutta sekä siihen liittyvää ennenaikaista eläköitymistä pyritään vähentämään vähintään 5 %:illa vuosittain. Sijaiskustannusten vähentäminen

14 14 Sijaisia voi palkata vain mikäli potilas- tai asiakasturvallisuus ja lainsäädännön määrittelemä henkilöstömitoitus sitä edellyttää. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan sisäisin järjestelyin. Sijaisuuksien hoidossa henkilöstön yhteiskäyttöä ja liikkuvuutta lisätään ja henkilöstöresursseja tasataan palveluyksiköiden välillä. Seuturekry Oy:ltä ostettavan lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä vähennetään samoin periaattein kuin sijaisten käyttöä. Varahenkilöstö Varahenkilöstön käytön tehostamisesta laaditaan erillinen selvitys. Tavoitteena on tehostaa kaupungin oman henkilöstön liikkuvuutta ja vähentää sijaisten käyttöä. Selvityksen puitteissa linjataan erityisesti hoito ja hoivahenkilöstön henkilöstömitoitusta huomioiden varahenkilöstön ja/tai varahenkilöstön sijoittamispalvelun ostamista Seuturekry Oy:ltä, johon yhtiö palkkaa sovitun määrän palvelualuekohtaisia varahenkilöitä. Tilapäis- ja määräaikaishenkilöstön määrän vähentäminen Tilapäishenkilöstön määrää vähennetään. Tilapäishenkilöstöä ei palkata muihin kuin kaupungin kokonaisedun kannalta strategisesti merkittävin perustein sekä työllisyyspoliittisin tai opiskelija-harjoitteluun liittyvin perustein. Työajan käytön tehostaminen ja työaika- ja erilliskorvausten vähentäminen Esimiehet vastaavat työyksikkönsä henkilöstön työajan tehokkaasta käytöstä. Työaikakorvausten määrää vähennetään tehostamalla henkilöstön työajan ja liikkuvuuden ohjausta. Kannustevapaat Henkilöstölle myönnetään kannustevapaita enintään 10 työpäiväksi ja tuntipalkkaisille enintään 7 työpäiväksi vuodessa ohjekirjeen 11/2009 mukaisesti. Kannustevapaalla olevalle henkilölle ei voi palkata sijaista tai korvata työpanosta vuokratyövoimalla. Kannustevapaiden yhdenmukaisista myöntämisperiaatteista päätetään palvelualuekohtaisesti. Asiantuntijapalvelujen käyttö Henkilöstön työpanosta täydentävien asiantuntijapalvelujen käytössä on noudatettava pidättyväisyyttä.

15 15 Kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskevat tavoitteet vuonna 2011 Kaupunkistrateginen tavoite Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Henkilöstöstrategiset tavoitteet Työn tuottavuuden lisäämiseen kannustava palkkapolitiikka on käytössä Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Kaupunki on houkutteleva työnantaja Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aktiivista Henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa Mittarit Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen palkanosan määräytymisperusteet on uudistettu Työn tuottavuutta tukeva palkkausjärjestelmä on luotu ja otettu määrärahaedellytyksin käyttöön Sairauspoissaolot vähenevät 5 % Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset vähenevät 5 % Vuoden 2010 työhyvinvointikartoituksen kehittämistoimenpiteet on laadittu ja pantu täytäntöön Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden on vähintään 5. Koulutuspäivien määrän kehitys sekä muiden osaamisen kehittämiseen kohdennettujen panostusten kehitys Palvelu- ja hankintastrategin kohdan 3.7. mukaista muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia toteutetaan kaikissa muutoshankkeissa 4. TILAUSBUDJETTI VUODELLE Laadintavaiheet Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2011 tilausbudjetin kehyksen. Tilausbudjettikehyksessä laskettiin tiedossa oleva taloudellinen liikkumavara ja kehys noudattaa vuoteen 2017 ulottuvaa talouden tasapainottamisohjelmaa. Kehyksen mukaan toimintakate olisi saanut olla enintään 300,567 M ja se oli erittäin tiukka ja haasteellinen. Kehyksen vuosikatetavoite oli 5,743 M, toimintakate ei saisi kasvaa vuoden 2010 ennustetusta katteesta ja tilikauden alijäämä voisi olla -9,257 M. Annetun kokonaisraamin mukaiset tilausbudjettiesitykset pyydettiin mennessä. Controllerit olivat tilaajan ja tuottajan apuna talousarviovalmistelussa ja palvelusopimuksista neuvoteltaessa.

16 16 Kaupunginjohtaja antoi talousarvioesityksensä (tilausbudjetti) kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus antaa talousarvioesityksen valtuustolle. 4.2 Taloussuunnitelma vuosiksi Taloussuunnitelmavuosista on laadittu alustava tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Investointiosassa on ohjeellisesti suunniteltu tulevien vuosien investointiaikataulu. Tulokehityksen normalisoitumisesta huolimatta menokasvu tulee pitää selvästi menneitä vuosia alhaisempana. Toimintakatteen kasvuksi vuosina on arvioitu suunnitelman mukainen 1 % / vuosi. Verotulojen kasvuennuste 2012 on + 3 % ja %. Valtio korotti kuntien yhteisövero-osuutta vuosille ja korotus poistuu Nettoinvestoinnit olisi pidettävä vuosittain enintään noin 21,5 M :n tasolla. Se on suuri haaste olemassa oleviin investointitarpeisiin nähden. Arvion mukaan kaupungin talous paranee niin hitaasti, että talous on ylijäämäinen vasta vuonna Velkamäärää pystytään vähentämään vuodesta 2014 alkaen. Kaupunginhallitus on päättänyt talouden tasapainottamisesta pitkällä aikavälillä ja silloin on päätetty mm. seuraavaa: - tuloslaskelman on oltava ylijäämäinen viimeistään vuonna lainamäärä saa kasvaa siten, että lainoja aletaan lyhentää viimeistään vuonna yhteisöverolle tullaan sopimaan yläraja, joka enintään otetaan talousarvioon ja em. sovittavan ylärajan yli kertyvä yhteisövero käytetään lainojen lyhennykseen (talous on ensiksi saatava ylijäämäiseksi) Vuosia koskevaa tuottavuusohjemaa toteutetaan kaikilta osin. 4.3 Tilausbudjetin rakenne Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa ohjeita ja suosituksia talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin em. säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa, liikelaitokset sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Vuoden 2011 tilausbudjetti noudattaa tilaaja-tuottaja -mallin rakennetta. Tavoitteena on, että kirjan ulkoasu kehittyy joka vuosi entistä selkeämmäksi. Tilaajajohtajat esittävät tekstiosassa kuvauksen lautakunnan toiminnasta, rakennemuutokset, tavoitteet vuodelle 2011 ja mittariston, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Samoin esitetään konsernipalvelut, liikelaitokset ja palvelutuotanto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2015 ulottuvan strategian tarkentamisen kokouksessaan Sen mukaiset vuositavoitteet ja mittarit ovat tilausbudjetissa.

17 17 Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa valtuusto asettaa vuositavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tilaajaosassa esitetään myös kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarviot. Lautakuntien alaiset tehtävät jakaantuvat palvelukokonaisuuksiin. Tuottajaosassa esitetään palvelutuotannon organisaatio ja tavoitteet sekä palvelualueittaiset tiedot. Lisäksi esitetään liikelaitokset, nettoyksikkö ja taseyksikkö. Muutoksena aiempaan on Linnan Ateria -liikelaitoksen toiminnan päättyminen kaupungin organisaatiossa, kun Linnan Ateria Oy aloittaa toimintansa. Kiinteistöomaisuuden taseyksikkö lakkaa. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan, kuinka kaupungin tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan rahavirta, antolainaus ja lainakannan muutos. Rahoituslaskelman lopussa on summa, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. 4.4 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Käyttötalousosa: Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakuntien tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Tuottajaosassa toimintakate on sitova. Metsänmyynnit hoidetaan ja ajoitetaan tilanteen mukaan järkevimmällä tavalla ja talousarvioon merkitty luku ei ole sitova. Jos yhdyskuntalautakunnalle kertyy maanmyyntivoittoja enemmän kuin talousarvioon on merkitty (2,02 M ), lautakunta saa käyttää ko. ylittyvän summan saastuneiden maiden puhdistuspalvelun ostamiseen ilman valtuuston erillistä määrärahapäätöstä. Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Varastointi- ja logistiikka keskitetään vuoden 2011 aikana Seutukeskus Oy Hämeen alaisuuteen. Liikelaitoksia ovat: Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut - liikelaitos ja Linnan Tilapalvelut -liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Liikelaitoksen avustus ja peruspääoman korko ovat sitovat. Konsernipalvelujen tehtävänä on tukea asiantuntijana sekä valtuuston ja hallituksen että tilaaja- ja tuottajaorganisaation työtä. Konsernipalvelujen yhteenlasketut toimintakulut ja

18 18 toimintatuotot ovat sitovat. Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Investointiosa: Talonrakennuksen, yhdyskuntarakentamisen sekä koneiden ja kaluston kokonaismäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovat. Kaupunginhallitus voi päättää määrärahojen siirroista kokonaismäärärahan sisällä. Irtaimen omaisuuden hankinnassa on yksittäisen tavaran ostohinnan raja euroa ja sitä halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiset hankintaohjeet Tavaroiden ja palvelujen hankinnassa on noudatettava näitä ohjeita. Jos yksittäisen tuotteen tai palvelun ostohinta arvonlisäveroineen on euroa tai suurempi, on hankinnasta tehtävä kirjallinen viranhaltijapäätös. Strategisille tytäryhtiöille asetetut tavoitteet ovat talousarvion liitteenä. Elinkeinorahaston tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja. Pitkäaikaisten lainojen määrä saa vuoden 2011 aikana kasvaa enintään 12,2 M. Talous- ja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Investoinnit tulee toteuttaa tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Investointeja suunniteltaessa on ennakoitava tulevat käyttökustannukset. 4.5 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumasta annetaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle perinteisesti raportti kolmannesvuosittain (tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu) sekä toimintakertomuksessa tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Määrärahojen seurannan lisäksi raportoidaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja talousarvion toteutumisesta erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti myös muulloin vuoden aikana. Kaupungin johtoryhmä seuraa talouden toteutumista kuukausittain. Kirjanpito on aina ajan tasalla, joten kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti oman toimintayksikkönsä talouden kehittymistä ja laadittava omia ennusteita määrärahan riittävyydestä. Talouspalvelujen controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa.

19 19 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT Verotulot Tilausbudjetti 2011 ja taloussuunnitelma on laadittu 19,00 %:n suuruisen kunnallisveron mukaan. Kuntaliiton mukaan vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,4 %. Verotulojen kokonaismääräksi koko maassa on arvioitu 18,5 miljardia euroa. Veromäärä jakaantuu seuraavasti: kunnallisvero 15,7 miljardia euroa, yhteisövero 1,6 miljardia euroa ja kiinteistövero 1,2 miljardia euroa. Hämeenlinnalle on arvioitu veroja kertyvän seuraavasti: Kunnallisveroa 193,45 M Yhteisöveroa 17,10 M Kiinteistöveroa 13,60 M YHTEENSÄ 224,15 M Kiinteistöveroprosentit ovat: Yleinen kiinteistövero on 0,80 %, vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,35 %, vapaa-ajan asunnot 0,95 % ja rakentamattoman tontin kiinteistövero 3,00 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti on 0,00 %. Valtionosuudet Valtionosuuksien kasvuksi on arvioitu 2,8 %. Hämeenlinna saa vuosina ylimääräisen 4,2 M :n valtionosuuden vuosittain. Kuntaliitoksen johdosta kuntien yhteen laskettu valtionosuus pieneni ja sen takia valtio antaa ylimääräisen avustuksen viiden vuoden ajan. Ylimääräinen valtionosuus kirjataan kaupunginhallituksen tuloksi käyttötalouteen. Vuonna 2011 saadaan yhdistymisavustusta 3,67 M ja se kirjataan kaupunginhallituksen tuloksi käyttötalouteen. Tuloslaskelman valtionosuudeksi on arvioitu 88,3 M. Vuosien taloussuunnitelmassa on ennustettu, että valtionosuudet kasvavat vuonna % ja vuonna %.

20 20 Lainanotto Hämeenlinnan lainakanta oli 145,752 M ja se oli /asukas. Koko maan keskiarvo oli /as, joten yhteenlaskettu lainamäärä oli yli keskiarvon. Vuonna 2010 lainamäärä kasvaa ennusteen mukaan 15,2 M. Vuoden 2011 talousarviossa arvioidaan lisälainan määräksi 12,2 M. Kaikki vuoden 2011 lyhennykset 17,8 M joudutaan maksamaan uudella lainalla, joten bruttolainanotto on 30 M. Vuoden 2011 lopussa lainamäärä olisi edellä olevan mukaan noin 180,152 M ja arvioidun asukasluvun mukaan laskien se olisi noin /asukas. Asukasmäärä ja -ennuste ovat seuraavat: 2009: : : Korkotuotot ja -kulut Sijoitetun omaisuuden pääomaksi on arvioitu 78 M ja tuotoksi on arvioitu 5 %. Hämeenlinnan lainojen keskikorko syyskuussa 2010 oli 2,4 %. Lainasalkun suojausaste on noin 68 %. Lahjoitusrahastoille maksetaan kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kunkin vuoden alussa voimassa olevan peruskoron suuruinen korko. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoihin kirjataan osinkotulot, sijoitusten myyntivoitot, viivästyskorot ja verotilitysten korkotulo. Rahoituskuluihin kirjataan mm. mahdolliset sijoitusten myyntitappiot. Antolainauksen muutokset Vuodelle 2011 ei ole määrärahaa antolainoihin. Laskennallinen korko Käyttöomaisuuden laskennallinen korko lasketaan Suomen Pankin vahvistaman vuoden peruskoron keskiarvon mukaan.

21 21 TILAAJAOSA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Lautakunnan palvelualueen kuvaus Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten palvelujen strategisena painopisteenä on tarvelähtöisten elämänkaarimallin mukaisten palvelujen kehittäminen ja palvelujen järjestäminen monituottajamallilla. Tähän liittyen keskeistä on oman tuotannon sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on monialaisella ja monimuotoisella palvelujen järjestämisellä löytää vastauksia palvelutarpeiden tyydyttämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Palvelujen järjestämisessä on rikottava lautakuntien välisiä rajoja ja avattava uusia palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden, konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Erityisesti palvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon asukkaiden tarpeet. Edellä esitettyä tullaan edistämään Kylä Kaupungissa -hankkeella, joka toteutetaan yhdessä Sitran kanssa vuosina Hanke jakautuu kolmeen osakokonaisuuteen: - Asiakasymmärryksen/käyttäjälähtöisyyden toimintamallit - Paikallinen monituottajamalli, uudet palvelukonseptit ja innovatiiviset palveluhankinnat - Kylän toimintamalli Palvelujen kehittämisessä erityisen tärkeää on uusien luovien avausten tekeminen. Palvelu- ja hankintastrategiassa on sovittu selvitettäväksi seuraavat vuonna 2011 valmisteltavat muutoshankkeet: - Muodostetaan yksi hallinnollinen lukio ja selvitetään seudullinen yhtenäinen toisen asteen koulutus Koulutuskeskus Tavastian kanssa Vuodesta 2012 alkaen varhaiskasvatuspalvelujen lisääntyvään tarpeeseen vastataan osittain yksityisen hoidon tuen avulla. - Aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun ja varhaiskasvatuksen avustajatoiminnoista muodostetaan yksi kokonaisuus, joka hankitaan ulkoisilta palveluntuottajilta 2012 alkaen. - Lapsiperheiden kotipalvelut hankintaan ulkoisilta toimijoilta 2013 alkaen. - Psykososiaalisista palveluista (esim. koulupsykologi-, perheneuvola- ja puhe- ja toimintaterapiapalvelut) kasvava tarve hankitaan ulkoisilta tuottajilta 2012 alkaen. - Ammattikorkeakoulun kampusalueen vahvistaminen Visamäessä. Toimintaympäristön muutokset ovat kuvattuina osavastuualueittain.

22 22 Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Omistajaohjauksen vahvistaminen koulutuksen kuntayhtymissä lisäämällä tilaajan ja yhtymän edustajien yhteistyötä. Yhteisten kokousten määrä. Vaikuttamisprosessit määritelty ja otettu käyttöön. Elinkeinostrategian toteuttaminen Seudullisen ennakoinnin kehittäminen yhdessä Hämeen liiton ja koulutuskuntayhtymien kanssa. Varhaiskasvatuksen monituottajamallin vakiinnuttaminen siten, että tulevaisuudessa varhaiskasvatuspalveluiden lisääntyvään tarpeeseen vastataan osittain yksityisen hoidon tuen avulla. Ennakointisuunnitelman valmistuminen. Monituottajamallin vaikuttavuuden arviointi 2011 loppuun mennessä. Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Lasten ja nuorten palvelut huomioidaan kaupunkisuunnittelussa. Kaavoitustilanne raportoidaan lautakunnalle kerran vuodessa. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Opetuspalveluiden ja varhaiskasvatuskeskusten palveluverkkoselvityksen laatiminen OKL:n toiminnan mahdollisesti loppuessa ja lukioverkon tiivistyessä. Tilojen yhteiskäytön lisääminen yli hallintokuntarajojen koko kaupungin tasolla. Kestävä kehitys huomioitu lasten ja nuorten palveluissa. Selvitys toimenpideehdotuksineen valmiina Yhteiskäytön määrällinen kasvu raportoidaan lautakunnalle vuoden loppuun mennessä myös jo toteutuneiden toimenpiteiden osalta. Palvelusopimuksissa edellytetään kestävän kehityksen suunnitelmien laatiminen / todetaan tehdyt suunnitelmat.

23 Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluistaan ja yhteisöllisyydestään 23 Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Perusopetus, nuoriso- ja sovittelutoiminta ja lastenkulttuuripalvelut tuotetaan laadukkaasti alueellisina lähipalveluina. Lukiokoulutus tuotetaan laadukkaasti vuonna 2010 hyväksytyssä palveluverkossa. Lukiokoulutuksessa varaudutaan syksyllä 2010 tehtyjen rakenteellisten päätösten toteuttamiseen. Monituottajamallin toteuttaminen varhaiskasvatuksen palvelutarjonnassa palveluohjausta kehittämällä. Lasten ja nuorten palveluiden palveluohjauksen kehittäminen ja siirtäminen tilaajan organisaatioon Varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan laadukkaasti alueellisena lähipalveluna. Kaste-hankkeen avulla kehitettyjen palvelumuotojen liittäminen osaksi peruspalveluja: - hyvinvointineuvola - kasvatuskumppanuus - monialainen arviointi - nuorten intensiivipalvelut - nivelluokka. Toimialakohtaiset asiakaskyselyt. Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Lasten ja nuorten kehitysyhteisöjen tukeminen MIEPÄtoimintasuunnitelman mukaisesti. Etsivän nuorisotyötoiminnan käynnistäminen hankerahalla. Kannustetaan koulupäivän aikaisen arkiliikunnan lisäämiseen paikalliset olosuhteet huomioiden - varhaiskasvatuspäivään kuuluu ohjattua liikuntaa vähintään tunti päivässä. Tuettujen kasvuyhteisöjen määrä. Yhteisöllisten tapaamisten määrä. Arkiliikuntaa edistävät toimenpiteet ja niiden lukumäärä.

24 24 KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävän palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Maakunnallisen perhepankin perustaminen. Kouluohjaaja- ja APIP-toiminnan ulkoistamisen selvittäminen. Psykososiaalisten palveluiden ulkoistamisen selvittäminen. Tuotteistamisen kautta ulosmyytäville palveluille saadaan oikea hinta. Tuottavuusohjelman jatkaminen. Tilojen yhteiskäytön ja sähköisten palveluiden lisääminen. Perustettu / ei perustettu Tehty / ei tehty Asiakaslähtöinen, elämänkaari-ajatteluun pohjautuva monituottajamalli Tuotteistamisen valmistuminen. Tuottavuusohjelman toteutuminen. Yhteiskäytössä olevien tilojen määrä, tilojen määrä, uusien sähköisten palveluiden määrä. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Lähitutor-toiminnan vakinaistaminen. Perusopetuksen lisäopetuksen jatkaminen ja toimintamallin edelleen kehittäminen. Lammin varhaiskasvatuskeskuksen uudisrakennuksen toiminnan käynnistyminen ja tyhjiksi jäävistä tiloista luopuminen. Varhaiskasvatuksen, opetuspalveluiden ja kasvua tukevien palveluiden tilojen yhteiskäyttösuunnitelman laadinta. Perhetyön toimintamallin kehittäminen yhteistyössä yritysten ja yhdistysten kanssa. Varhaiskasvatuksen, neuvolapalveluiden ja perusopetuksen toteuttaminen samoissa tiloissa. ARXin taiteilijahankkeen resurssien käyttö varhaiskasvatuksen, opetuspalveluiden ja kasvua tukevien palveluiden palveluyksiköissä. Kylä kaupungissa hankkeen toteutuminen. Tehty / ei tehty Tehty / ei tehty Valmis toimintamalli. Toteutuneiden yhteistoimintakokonaisuuksien määrä Toteutuneiden yhteistyötapahtumien määrä Hankeen eteneminen raportoidaan lautakunnalle kahdesti vuodessa.

25 25 Lautakunnan talous Lasten ja nuorten lautakunta yhteensä TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut Käyttösuunnitelman oikaisut TOIMINTAKATE Lautakunnan investoinnit 2011: - Lammin päiväkoti Iittalan päiväkoti, yhtiö toteuttaa - Kirkonkulman koulu Rengon kirkonseudun koulu Ojoisten koulu ja varhaiskasvatuskeskus Kirkonkulman koulun ensik.kalustaminen LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Lasten ja nuorten lautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintakulut Toimintakate Tilaajatiimin osuus on yhdistetty lautakunnan kustannuksiin.

26 26 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki Palvelukokonaisuuden kuvaus Laki ja asetus lasten päivähoidosta ohjaavat varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa. Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Lasten vanhemmilla on mahdollisuus valita kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki, jolloin lapsen hoitaja on kunnan hyväksymä yksityisen päivähoitopalvelujen tuottaja ja sen toimintaa valvoo kunta. Yksityisen hoidon tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta ja hoitolisästä sekä kuntalisästä. Kotihoidon tuki sisältää lakisääteisen hoitorahan, kuntalisän sekä mahdollisen tulosidonnaisen hoitolisän. Kunnallinen päivähoito sisältää seuraavat muodot: päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta, esiopetus ja erityisvarhaiskasvatus. Kaupunki voi myös ostaa palveluja yksityisiltä toimijoilta. Lisäksi seurakunnat tarjoavat kerho- ja harrastuspalveluja joko kunnan ostamana/tukemana tai omana toimintanaan. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhteiskunnalliset ja lapsiperheissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat varhaiskasvatuspalvelujen painopisteisiin. Perheiden elämäntilanteiden vaihtelut sekä työelämän muutokset ja lapsen hoidon tarpeen epäsäännöllisyys asettavat varhaiskasvatukselle monia haasteita. Kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä kääntyi hieman laskuun vuonna Päätökset kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen periaatteista ja määristä ovat lisänneet selkeästi tukien käyttöä. Palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti selvitetään varhaiskasvatuspalvelujen sisäisen liikelaitoksen perustaminen ja organisointi, niin että liikelaitos voi tuottaa kaikki kaupungin omat varhaiskasvatuspalvelut Koko kaupunkitasolla alkanut palveluohjauksen kehittäminen on erittäin tärkeää varhaiskasvatuspalveluissa. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluissa jatketaan laadun kehittämistä lasten arjessa. Tilojen osalta keskeisimpiä muutoksia vuoden 2011 aikana ovat Lammin VAKA-keskuksen valmistuminen elokuussa Konnarin koulun yhteyteen sekä Kalvolan VAKA-keskuksen rakennustöiden käynnistyminen Iittalan koulun läheisyyteen. Hauholla varhaiskasvatuksen tiloja tiivistetään siten, että vuoden 2011 alusta luovutaan Kotkolan kiinteistöstä sekä Vihniöntien esiopetustiloista ja toiminta keskitetään Myllytupaan. Vuoden 2011 aikana tullaan myös tekemään laaja palveluverkkoselvitys kattaen varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden käytössä olevat tilat ja kehittämistarpeet. Erityisenä painopisteenä ao. selvityksessä varhaiskasvatuksen osalta on Hämeenlinnan läntisen alueen varhaiskasvatustilojen tarve.

27 27 Palvelutilaus Varhaiskasvatuspalvelut TP 2009 Oma tuotanto Päiväkotihoito (sisältää oman esiopetuksen) Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Avoin päivähoito Kerhotoiminta Erityispäivähoito TB Muutokset TB 2011 Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut) Kotihoidon tuki ja yksityisen tuki (avustukset) Muu tuotanto yhteensä Varhaiskasvatuspalvelut yhteensä Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB v. lapset Lapsia päivähoidossa Alle 3-v. päivähoidossa v. päivähoidossa Esiopetuksessa Erityisen tuen piirissä Yksityisen hoidon tuella lapsia keskimäärin Kotihoidon tuella lapsia keskimäärin Päivähoidon käyttöaste 87,7% 92% 92% Vuoden 2010 kotihoidon tuen lapsimääräarvio on virheellinen. Palvelukokonaisuuden talous Varhaiskasvatuspalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

28 28 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA OPETUSPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Palvelukokonaisuuden kuvaus Opetuspalvelut huolehtii perusopetuksen, lukiokoulutuksen, nuoriso- ja sovittelutoiminnan sekä lasten kulttuuripalveluiden tuottamisesta. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen tuottamiseen Hämeenlinnan kaupunki osallistuu koulutuskuntayhtymä Tavastian sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän jäsenkuntana. Viimeksi mainittu kuntayhtymä ylläpitää myös Hämeen ammattikorkeakoulua, joka tuottaa korkea-asteen koulutusta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaikille yhteisinä toiminnan painopisteinä vuoden 2011 tilausbudjetissa korostetaan tuotteistamisen loppuun saattamista, laatujärjestelmän luomista, suunnitelmaa asiakkaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kestävää kehitystä. Opetuspalveluiden ensisijaisena painopistealueena ovat ensiksikin päätettyjen palveluverkkomuutosten toteuttaminen. Vuoden 2011 kevätlukukauden jälkeen päättyy perusopetus Taljalan ja Lieson kouluissa. Toisena opetuspalveluiden painopisteenä on taata kaikille perusopetuksensa päättäneille jatkoopintopaikka. Tähän kokonaisuuteen liittyy hankerahoilla toteutettavan lähitutor-toiminnan vakinaistaminen yhdessä terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan kanssa. Kolmantena painopistealueena on toisen asteen koulutuksen organisointiin liittyvän työn hankkeistaminen ja tehtyjen päätösten toteuttamisen valmistelu Neljäntenä painopistealueena on asiakaslähtöisen perusopetuksen, nuoriso- ja sovittelutoiminnan sekä lastenkulttuurin eri toimintojen koordinoinnin käynnistäminen alueellisesta, elämänkaaren ja hyvinvointiprosessien näkökulmasta. Viidentenä painopistealueena on tuottavuusohjelman toteuttaminen. Keskeisinä toiminnallisina muutoksina vuonna 2011 on ensinnäkin joukko palveluverkkomuutoksia, kuten Lammin uuden varhaiskasvatuskeskuksen käynnistyminen Konnarin koulun kanssa yhteisessä kiinteistössä sekä perusopetuksen osalta Taljalan ja Lieson koulujen toiminnan lakkaaminen. Palveluverkkomuutoksena on myös pidettävä Saaristen korttelikokonaisuuden toteutumisen aloitusta. Tässä mallissa varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen tiivistämisellä samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen haetaan toisaalta synergiaetuja toteutuksessa ja toisaalta säästöjä tilakustannuksissa. Keskeisenä toiminnallisena avauksena on pidettävä myös Iittalan ja Jukolan alueilla toteutuvaa Kylä kaupungissa hanketta, jolla haetaan mallinnusta monialaisen palvelutuotannon alueelliseen johtamiseen.

29 29 Palvelutilaus Opetuspalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus Lukiokoulutus Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Taiteen perusopetus Nuoriso- ja sovittelutoiminta Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuspalvelut Lukiokoulutus Nuoriso- ja sovittelutoiminta Muu tuotanto yhteensä Opetuspalvelut yhteensä Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 PERUSOPETUS oppilasmäärä (20.9) josta erityisoppilaita erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta 4,7 4,9 4,7 keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja 1-6 luokat 20,9 16,8 7-9 luokat 21,2 19,7 LUKIOKOULUTUS oppilasmäärä (20.9.) päivälukiot oppilasmäärä (20.9) aikuislukio NUORISO- JA SOVITTELUTOIMINTA kontaktien määrä nuorisotyössä LASTENKULTTUURI oppilaat / kuvataidekoulu (20.9) oppilaat / käsityökoulu muu käyttäjävolyymi (Hippalot ym) Palvelukokonaisuuden talous Opetuspalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

30 30 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Jari Pekuri Palvelukokonaisuuden kuvaus Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut vastaavat varhaisen tuen palvelujen, psykososiaalisen tuen palvelujen ja lastensuojelupalvelujen järjestämisestä kunnassa. Varhaisen tuen palvelut vastaavat lakisääteisistä neuvola sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista, nuorten terveysneuvontapisteestä, Vaahteramäen perhetyöstä ja Ankkuritoiminnasta. Psykososiaalisen tuen palvelut vastaavat lasten kehitykseen liittyvistä tutkimuksista, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tuottavat kuntoutus- ja terapiapalveluja. Palvelualue vastaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen tuen järjestämisestä (avustamisen palvelut). Psykososiaalisten palveluiden tehtävänä on tukea muiden kasvua tukevien palvelujen palvelualueiden työtä. Psykososiaalisen tuen palvelut vastaavat lakisääteisten oppilashuollon, perheneuvonnan ja perheasiain sovittelun palvelujen tuottamisesta sekä puhe- ja toimintaterapian järjestämisestä. Lastensuojelun palvelut vastaavat lastensuojelusta jonka tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia, kehittää palveluja kasvatuksen tukemiseksi ja toteuttaa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten kasvua tukevissa palveluissa vuoden 2011 painopistealueina ovat seuraavat kokonaisuudet: intensiivityöskentely, monialainen palvelutarpeen arviointi, hyvinvointineuvolamallin kehittäminen, ryhmämuotoinen työskentely sekä ohjaus, neuvonta ja konsultointi. Intensiivityö ja monialainen palvelutarpeen arviointi liitetään osaksi perustyötä vuoden 2011 aikana voimaan astuva asetus tuo mukanaan resurssien lisäystarpeen varhaisen tuen palveluihin. Asetuksen tavoitteena on taata riittävät yhtenäiset ja alueellisesti tasa-arvoiset palvelut, vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. Uusi asetus ja sen asettamat vaatimukset otetaan huomioon hyvinvointineuvolamallin kehittämisessä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa. Vuoden 2011 aikana osa lastenneuvolatarkastuksista tehdään päiväkodeissa. Lastensuojelun sijaishuollossa perhepankkitoimintaa kehitetään siten, että 11 kunnan muodostama maakunnallinen perhepankki käynnistyy Perhepankkitoiminnan kehittämisellä pyritään lisäämään perhehoidon osuutta. Vuoden 2010 aikana valmistui lastensuojelulain mukaisen ammatillisen perhekotihoidon, laitoshoidon ja erityisyksikköjen tuottaman laitoshoidon kilpailutus. Vuoden 2010 aikana tehtävä puitesopimus sitoo hinnat kahdeksi kalenterivuodeksi. Intensiivityön osuutta lisätään vuoteen 2010 verrattuna. Palvelu- ja hankintastrategiassa selvitettävinä hankkeina ovat: Aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun ja varhaiskasvatuksen avustajatoiminnoista muodostetaan yksi kokonaisuus, joka hankitaan ulkoisilta palveluntuottajilta 2012 alkaen. Psykososiaalisista palveluista (esim. koulupsykologipalvelut ja perheneuvolapalvelut sekä puhe- ja toimintaterapiapalvelut) kasvava tarve hankitaan ulkoisilta palveluntuottajilta 2012 alkaen. Ed. kokonaisuuksissa selvitystyö valmistuu mennessä. Palvelujen painopisteen suuntaamista korjaavista palveluista monialaisiin hyvinvointia edistäviin palveluihin jatketaan. Kylä kaupungissa -hanke mahdollistaa pilottialueilla monialaisten palvelujen kehittämi-

31 31 sen yhteistyössä oman tuotannon, yksityisten palvelun tuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Piloteissa kehitetään myös varhaisen tuen palvelumuotoja. Korjaavien palvelujen toimintatapoja kehitetään edelleen. Palvelutilaus Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Oma tuotanto Varhaisen tuen palvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun palvelut Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Sis. sos- ja terv.palv Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Lastensuojelu (avoh. ja sij.huolto) Muu tuotanto yhteensä Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut yhteensä Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Kasvua tukevat palvelut (painopisteet) Intensiivityöskentely (nuorten lukumäärä) * 10 Monialaisten suunnitelmien määrä * 15 Psyk.sos. ohjauksen ja neuv käyntitapahtumat * Varhaisen tuen palvelut Neuvolapalvelujen käynnit yhteensä Lapsiperheiden kotipalvelua saaneiden perheiden määrä Koulu- ja opiskeluterv.huollon käynnit yhteensä Nuorten terveysneuvonnan asiakaskäynnit Ankkuritoiminnan asiakaskäyntien määrä Vaahteramäen asiakasperheet Psykososiaalisen tuen palvelut Kasvatus- ja perhen. Asiantuntijapalvelut, käyntitapahtumat * Kasvatus- ja perhen. Neuvonta ja ohjaus, käyntitapahtumat* Kasvatus- ja perhen. Tutkimuspalvelut, käyntitapahtumat* Kasvatus- ja perhen. Hoidolliset/terapeuttiset palvelut, käyntitapahtumat * Kasvatus- ja perhen. Perheasioiden sovittelu, käyntitapahtumat * Kasvatus- ja perhen. käyntitapahtumat ** Perheasiain yksikkö / tehtyjen sopimusten määrä* Perheasiain yksikkö / oikeudelle tehtävien selvitysten määrä * 250 Oppilashuollon asiakaskäynnit Oppilashuollon eri asiakkaiden määrä Avustajien ja lasten määrän suhdeluku varhaiskasvatuksessa 1/106 1/106 Avustajien ja lasten määrän suhdeluku perusopetuksessa 1/64 1 / 64 Puheterapiakäynnit yhteensä Toimintaterapiakäynnit yhteensä

32 32 Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Lastensuojelun palvelut yht. Avohuollon tuotteet: lastensuojelun vireilletulon määrä Avohuollon tuotteet: valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset 600 Avohuollon tuotteet: lastensuojelun avoh. perhetyö, perheiden määrä 75 Avohuollon tuotteet: kiireellinen sijoitus Avohuollon tuotteet: vuoden aikana huostassa olleet Avohuollon tuotteet: jälkihuollossa vuoden aikana 80 Lastensuojeluilmoitukset Vuoden aikana tehdyt sijoitukset ** Uudet huostaanotot Avohuollon tukitoimenp. piirissä olevat lapset Perhehoito / laitoshoito (% lapsista) vuosi 57/43 57/43 60 /40 Perhekeskuksen käyttö (%) ** Pollentien nuorisokodin käyttö (%) vuoden lopussa Itsenäistymisasunto käyttö (%) vuoden lopussa * ei vertailutietoa viime vuodelta ** muutos laskuperusteissa 2009 ja 2010 välillä Palvelukokonaisuuden talous Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

33 33 ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Lautakunnan palvelualueen kuvaus Elämänlaatupalvelut käsittää liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Elämänlaatupalvelujen strategisena painopisteenä on tarvelähtöisten elämänkaarimallin mukaisten palvelujen kehittäminen ja järjestäminen monituottajamallilla. Tähän liittyen keskeistä on oman tuotannon sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on monialaisella ja monimuotoisella palvelujen järjestämisellä löytää vastauksia palvelutarpeiden tyydyttämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Palvelujen järjestämisessä on rikottava lautakuntien välisiä rajoja ja avattava uusia palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden, konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Strategisen painopisteen toteutumiseksi uusia palvelukokonaisuuksia kehitetään suunnitelmakaudella seuraavan jaotuksen mukaisesti: - harrastamisen, osallistumisen ja opiskelun tukeminen - kulttuuri- ja liikuntakasvatus - kulttuuriperinnön säilyttäminen - kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Lisäksi elämänlaatupalvelut ovat mukana lasten ja nuorten palvelujen Kylä kaupungissa -hankkeessa. Palvelujen kehittämisessä erityisen tärkeää on uusien luovien avausten tekeminen. Palvelu- ja hankintastrategiassa on sovittu selvitettäväksi seuraavat vuonna 2011 valmisteltavat muutoshankkeet. - Selvitetään Vanajaveden opiston hallinnollinen malli. - Linnan alueelle muodostetaan yksi toimija, joka ottaa vastuun museotoiminnoista Linnanniemen alueella. Historiallinen museo liitetään osaksi tätä kokonaisuutta. - Verkatehtaan alueelle muodostetaan yksi kiinteistöyhtiö, joka vastaa kaikista alueen tiloista. Alueen palvelut tuotetaan toiminnallisessa yhtiössä (ARX ja Aimo-koulu, Sibeliusopisto, Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy, Taidemuseo, Verkatehdas Oy ja osa Vanajaveden opistosta) Käynnistetään liikuntapalveluiden kumppanuushankkeita tuottamaan terveyshyötyä. Edellisten lisäksi elämänlaatupalvelujen palveluverkosta tehdään selvitys ja avustuskäytännöt muutetaan palvelu- ja yhteistyösopimuksiksi. Toimintaympäristön muutokset on kuvattu osavastuualueittain.

34 34 Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö päämäärä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Elinkeinostrategian toteuttaminen Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Avustuskäytäntöjen muuttaminen palvelu- ja yhteistyösopimuksiksi Merkittävät liikunta- ja kulttuuritapahtumat on määritelty Elämänlaatupalvelut huomioidaan kaupunkisuunnittelussa Palvelu- ja yhteistyösopimusten lukumäärä Tapahtumat määritelty ja yhteistyösopimukset tehty Kaavoitustilanne raportoidaan lautakunnalle kerran vuodessa Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä päämäärä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Elämänlaatupalvelujen palveluverkkoselvitys tehty Kestävä kehitys huomioitu elämänlaatupalveluissa Selvitys valmis Palvelusopimuksissa edellytetään kestävän kehityksen suunnitelma/tehdyt suunnitelmat Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut päämäärä - Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle - Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluista ja yhteisöllisyydestä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Liikunta-, kulttuuri ja kirjastopalvelut järjestetään laadukkaasti ja soveltuvin osin alueellisesti. Järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen Arkiliikunta otetaan huomioon koko kaupunkitasolla Alueellisesti järjestetyt palvelut (lkm)ja asiakaskyselyjen tulokset (väh. 3,5 asteikolla 1-5) Järjestetyt tilaisuudet, foorumit, tapaamiset (lkm) Arkiliikuntaa edistävät toimenpiteet ja lukumäärä

35 35 KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävän palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Elämänlaatupalvelujen sopeuttaminen käytettävissä oleviin määrärahoihin Elämänlaatupalvelujen hintoja tarkistetaan Konserniohjauksen vahvistaminen ja selkiyttäminen elämänlaatupalveluissa Sähköisten palvelujen lisääminen Tuottavuusohjelman toteutuminen Tarkistetut hinnat Lautakunta mukana konserniohjauksen kehittämisessä Sähköisten palvelujen lukumäärä Asiakaslähtöinen, elämänkaari-ajatteluun pohjautuva monituottajamalli Menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Elämänlaatupalveluiden palveluprosessit määritelty Käynnistetään liikuntapalvelujen kumppanuushankkeita tuottamaan terveyshyötyä Selvitetään seuraavat hankkeet: -Linnan alueelle muodostetaan yksi toimija, joka ottaa vastuun museotoiminnoista -Verkatehtaan alueella muodostetaan kiinteistöyhtiö ja toiminnallinen yhtiö. Alueen palvelut tuotetaan toiminnallisessa yhtiössä. -Vanajaveden opiston hallinnollinen malli selvitetään - Sibelius 2015 hanke organisoidaan ja käynnistetään Kylä kaupungissa hankkeen toteutuminen Määritellyt prosessit (lkm) Käynnistetyt hankkeet ja lukumäärä Hankeselvitys tehty Hankeselvitys tehty Hankeselvitys tehty Toiminta organisoitu ja käynnistetty Hankkeen eteneminen raportoidaan lautakunnalle kaksi kertaa vuodessa

36 36 Lautakunnan talous Elämänlaatulautakunta yhteensä TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Lautakunnan investoinnit: Liikuntapalvelut: - Urheilutalon rakentaminen (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa) - Pullerialueen kehittäminen (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa) - Kanta-Hämeenlinnan Uimahallin peruskorjauksen aloittaminen (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa) - Ahveniston maauimalan peruskorjaaminen vuodelle 2013 ; 1,8 milj. euroa Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Irtain omaisuus: - Kirjastoauto (valtionosuus ) - Kirjaston itsepalvelulaitteisto Taidemuseon hankintamääräraha ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA JA TILAAJATIIMI Elämänlaatulautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 Toimintatuotot TB Muutokset TB 2011 Toimintakulut Toimintakate Osuus tilaajatiimin kustannuksesta on liitetty lautakunnan kustannuspaikalle.

37 37 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Timo Koivu Palvelukokonaisuuden kuvaus Kulttuuri- ja kirjastopalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, museopalvelut ja kulttuuripalvelut. Kulttuuripalvelut jakautuvat musiikki-, kansalaisopisto- ja musiikkiopistopalveluihin. Lisäksi osto-, yhteistyö- ja palvelusopimusten kautta tuotetaan mm. erilaisia kulttuuritapahtumia, festivaaleja, teatteri- ja galleriatoimintaa sekä yksittäisiä tapahtumia. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys tulee kasvamaan. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia. Lapsiperheet arvostavat kulttuurija kirjastopalveluja ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Myös vapaa-ajan lisääntyminen kasvattaa palvelujen kysyntää. Toisaalta ikäihmisten entistä suurempi määrä ja parempi toimintakyky asettavat palveluille omat haasteensa ja edellyttävät uudenlaisten palvelujen kehittämistä. Palvelujen tulee olla kaikkien kuntalaisten saatavissa. Suuri osa palveluista tuotetaan keskitetysti, mutta erityisesti kirjastopalvelut pyritään tuottamaan alueellisesti kattavasti. Vaikka kulttuuri- ja kirjastopalvelut on suunnattu ensisijaisesti oman kunnan asukkaille, on niiden vetovoimaisuudesta pidettävä huolta niin, että ne vastaavat vierailijoiden ja matkailijoiden odotuksia. Kirjastopalvelujen palveluverkko suunnitellaan kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti palvelevaksi. Elämänlaatupalvelujen palveluverkkoselvitys valmistuu vuoden 2011 keväällä. Samassa yhteydessä pohditaan myös palvelujen tarkoituksenmukaisia järjestelytapoja. Palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti selvitetään historiallisen museon roolia Linnan alueen toimijana. Samoin laaditaan selvitys Verkatehtaan alueen palvelujen järjestämisestä yhdessä toiminnallisessa yksikössä. Selvitys koskee myös taidemuseota. Myös alueen kiinteistöjen siirtäminen yhdelle yhtiölle selvitetään. Hankitaan uusi kirjastoauto vanhan auton tilalle. Selvitetään Tuuloksen kirjaston muuttamista pilottihankkeena itsepalvelukirjastoksi joko nykyisessä toimitilassa tai Kauppakeskus Tuulosessa. Hauhon kirjaston siirtämistä vanhaan kunnantaloon selvitetään. Verkatehtaan kulttuuri- ja musiikkitarjonta säilytetään korkeatasoisena ja kiinnostavana niin, että katsojia tulee koko Etelä-Suomesta. Samalla selvitetään konserttitoiminnan siirtämistä säätiölle, jonka tarkoitus on ylläpitää Sibelius 150 vuotta -hanketta. Historiallisen museon toimintayksiköiden ja toimitilojen määrä selvitetään mukaan lukien mm. Palanderin talon toiminta. Vanajaveden opisto joutuu keskittämään kustannusten säästämiseksi toimintaansa entistä enemmän Hämeenlinnan keskustaan. Vanajaveden opiston hallinnollinen malli selvitetään. Sibelius-opisto joutuu sopeuttamaan toimintansa pienenevään avustukseen. Avustustoiminnan periaatteet uusitaan ja siirrytään yhteistyö- ja palvelusopimuksiin keskeisten toimijoiden osalta. Varataan rahaa projektikohtaisiin avustuksiin. Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n avustus on siirretty elämänlaatulautakunnalle.

38 38 Palvelutilaus Kulttuuri- ja kirjastopalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Kirjastopalvelut Museopalvelut Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Kulttuuripalvelut Kaupungin Teatterin avustus Muu tuotanto yhteensä Kulttuuri- ja kirjastopalvelut yhteensä Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen luku- ja kävijämäärät Kirjaston lainamäärä Historiallisen museon kävijämäärä Taidemuseon kävijämäärä Palvelukokonaisuuden talous Kulttuuri- ja kirjastopalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

39 39 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA LIIKUNTAPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki Palvelukokonaisuuden kuvaus Liikuntapalvelut huolehtivat liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle. Näitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen tarjoaminen, liikunnan järjestäminen, kansalaistoiminnan tukeminen, paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä terveyttä edistävä liikunta. Liikuntapalvelut huolehtivat palvelujen järjestämisestä avustamalla neljää eri liikuntahalliyhtiötä (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, Hämeenlinnan Jäähalli Oy, Poltinahon Liikuntahallit Oy ja Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy), ostamalla palveluja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä sekä tekemällä yhteistyösopimuksen kaupungin yhdyskuntarakenteen palvelutuotannon kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Liikuntapalvelujen tavoitteena on taata kaupunkilaisille mahdollisimman laadukkaat liikuntapalvelut. Liikuntapalvelut tarjoavat palvelujaan myös koko kaupungin organisaatiolle. Elämälaatupalvelujen palveluverkkoselvitys valmistuu vuoden 2011 aikana. Selvityksen perusteella voidaan myös palvelujen alueellista tasa-arvoa arvioida. Kaupunkistrategian yhtenä päämääränä on kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut. Yksi kriittisistä menestystekijöistä on arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia. Liikuntapalvelut on mukana Kylä kaupungissa hankkeessa, jossa tavoitteena on uudenlainen tapa toimia. Samalla kartoitetaan myös arkiliikunnan lisäämisen mahdollisuuksia. Liikuntapalvelut luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle. Kaupungin uusituilla avustuskriteereillä mahdollistetaan järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön monimuotoistuminen. Palvelu- ja hankintastrategian yhtenä hankkeena on järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen. Vuonna 2011 käynnistetään liikuntapalveluiden kumppanuushankkeita eri yhteistyötahojen kanssa tuottamaan terveyshyötyä. Liikuntapalvelujen investoinnit keskittyvät peruskorjaamiseen. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n toteuttamiksi esitetään Kanta-Hämeenlinnan uimahallin peruskorjausta, Pullerin alueen kehittämistä sekä urheilutalon rakentamista. Lisäksi Ahveniston maauimalan peruskorjaaminen sekä hyppyrimäen purku tulee huomioida taloussuunnitelmaa ja investointisuunnitelmaa laadittaessa suunnitelmakaudelle.

40 40 Palvelutilaus Liikuntapalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Liikunta- ja ulkoilualueet Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Liikuntapalvelut Liikuntalaitokset Toiminta/ohjaus Muu tuotanto yhteensä Liikuntapalvelut yhteensä Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Liikuntapalvelujen luku- ja kävijämäärät Hoidetut liikuntapaikat 129 kpl 100 kpl 106 kpl Ohjausten lukumäärä 101 kpl/vk 40 kpl/vk 40 kpl/vk Uimahallien kävijämäärät Palvelukokonaisuuden talous Liikuntapalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

41 41 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Lautakunnan palvelualueen kuvaus Lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisen lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa sekä valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakuntien yksilöjaostot käsittelevät yksilöpäätösten oikaisupyynnöt sekä valmistelevat ne vastineet kantelu- ja valitusasioissa, jotka koskevat palveluiden järjestämistä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan järjestämis- ja rahoittamisvastuulla ovat: 1. Kaupungin terveyspalvelut sisältäen perusterveydenhuollon palvelut (avosairaanhoito, sairaalaja geriatriset palvelut ja suun terveydenhuollon palvelut), yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon osuuden sekä ensihoito- ja sairaankuljetuksen. Lisäksi terveyspalveluiden tilaajatoiminta kattaa Koivikkokodilta ja Ilveskodilta ostettavat erityispalvelut. Erikoissairaanhoidon tilaajatoiminta ja rahoitusvastuu on myös lautakunnan vastuualueella. 2. Sosiaalisen tuen palvelujen järjestämisvastuu kattaa työvoiman palvelut, aikuissosiaalityön, toimeentulotuen palvelut, maahanmuuttajapalvelut, päihdehuollon erityispalvelut, sosiaaliasiamiestoiminnan 3. Vammaispalveluiden palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut, ja kehitysvammaisten perhe- ja tilapäishoito. 4. Mielenterveyspalveluihin kuuluvat mielenterveyden avopalvelut, psykiatrinen työ- ja päivätoiminta ja asumispalvelut Lautakunnan toimintaympäristön keskeinen ulkoinen muutostekijä on ennustettu yleinen talouden elpyminen, joka lisää väestön mahdollisuuksia hakeutua tai palata työmarkkinoille. Tästä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden ja toimeentulotuen kysynnän ennakoidaan kasvavan vielä vuonna Väestö Hämeenlinnassa ikääntyy ja erityisesti yli 90-vuotiaiden määrä on kasvussa. Ikääntyvät kuntalaiset ovat kuitenkin valmiita panostamaan enemmän omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Palveluiden kysynnän ennakoidaan edelleen kasvavan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Kehitysvammaisten palveluissa toteutetaan laitosvaltaisen hoitojärjestelmän hajauttamista, siirtymistä laitoshoidosta palveluasumiseen. Terveydenhuollon palveluiden osalta kehitysvammaiset siirtyvät yleisen palvelujärjestelmän käyttäjiksi. Vammaisten palveluiden kasvupaineet ovat jo pitkään olleet suuremmat kuin kuntien taloudelliset mahdollisuudet panostaa palveluihin. Aikuisten mielenterveyspalveluissa toteutetaan resursoinnin painopisteen muutos, joilla siirretään painopistettä peruspalveluihin ja avohoitoon. Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Uutta organisaatiota ja toimintamallia vakiinnutetaan taloudellisesti erittäin tiukissa oloissa. Käytettävissä oleva resurssi kasvaa hitaammin kuin yleinen palkka- ja kustannuskehitys. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta palvelujen rahoitus ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän tuotosta. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta, toiminnan prosessit on oltava tehokkaita, laatu kohdallaan ja toimintatapojen vaikuttavia. Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksissa onnistuminen on strategisesti keskeinen tekijä.

42 42 Yleisinä päämäärinä TETOLA:n toimialueella ovat: - palveluiden turvaaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla - palvelurakenteen muutoksen jatkaminen - onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa sopimusohjauksella - toimintaprosessien toteutuminen strategian mukaisesti koko palvelujärjestelmässä - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu laajasti palveluissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa - asiakaslähtöisyys toteutuu ja asiakastasoiset hoito- ja palvelusuunnitelmat takaavat laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Palveluverkosto kattaa lähi- ja keskitetyt palvelut tasapainoisella tavalla. Erityisryhmien asumisen kysymyksiin lautakunnan vastuualueella tehty suunnitelma. Asunto-ohjelma valmis Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Tuotetut palvelut ovat ympäristöystävällisiä. Ympäristöasioiden nykytilan kartoitus on tehty ja käytännön toimet ympäristöasioiden parantamiseksi on aloitettu. Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Oikaisujen, valitusten ja kanteluiden määrä kääntyy laskuun Yksilöjaoston oikaisujen asiamäärä ja oikaisuvaatimuksen tehneiden henkilöiden määrä Kantelujen ja valitusten määrä Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Yleinen asiakaspalaute aloitettu ja tavoitetasot asetettu Hämeenlinnassa on kattava terveyden ja hyvinvoinnin ohjelma, joka tukee toimialojen suunnittelua Asiakaspalautteen kattavuus ja tulokset Ohjelma valmis, hyväksytty ja käytäntöön vienti suunniteltu

43 43 KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Lautakunnan kokonaismenot kasvavat alle kuntasektorin keskiarvon Lautakunnan toimintakatteen kehitys vuoden 2009 tasosta Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Asiakasmaksut vuodelle 2011 vahvistetaan Päätökset tehty Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Omistajaohjauksen ja sopimusohjauksen yhtenäisyys strategian, toiminnan ja talouden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palvelurakenneuudistusta jatketaan siten, että palveluverkon porrastus ja työnjako Ikäihmisten lautakunnan suhteen on toimiva Mielenterveyspalveluissa avohoitoa vahvistetaan sairaalahoidon kustannuksella. Mielenterveyspalveluiden rakennemuutoksen jatko suunniteltu Terveyskeskussairaalan pitkäaikaisasiakkaiden määrä Mielenterveysyksikön laajennus Hankesuunnitelma tehty

44 Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli 44 Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Perusterveydenhuollon uusi toimintatapa. Terveyshyötymallin käyttöönotto Kevyt avohoitopainotteinen palvelurakenne Hankekohtainen arviointi Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Kartoitetaan palvelut, joiden tuottaminen seudullisesti ja maakunnallisesti on tarkoituksenmukaista Kehittämistoiminnan kokonaisuus palvelee rakennemuutoksia ja tuottavuutta Kartoitus valmis Kehittämishankkeiden arviointi Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Tilaajatiimin osaamista kehitetään johtajuuden arvioinnin pohjalta Kehityskeskustelujen määrä Työhyvinvointikysely Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TA 2011 Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 2009 tasosta (TP2009) Lautakunnan kustannuskehitys kokonaisuus % 2009 tasosta (TP 2009). Talousarvion rakennemuutokset huomioituina. Siirtoviivepäivien määrä /2010 Aikuispsykiatrian sairaalapaikkojen käyttö hoitopäivinä Aikuispsykiatrian sairaalajaksojen lukumäärä 598 Toimeentulotuen käsittelyajan ka työpäivinä /kk Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuus Aktiivitoimenpiteiden osuudet kaupungin toiminnoissa hlö/vuosi - työharjoittelu - työelämävalmennus - palkkatuki - kuntouttava työtoiminta Omaishoidontukea saavat ka/kk Henkilökohtaisen avun piirissä olevat ka /kk 100

45 45 Lautakunnan talous Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta yhteensä TB Muutokset TB 2011 TP 2009 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut Käyttösuunnitelman oikaisut TOIMINTAKATE Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilaajatiimin osuus on lisätty lautakunnan kustannuksiin. Lautakunnan investoinnit: - Sotka II suunnitteluvaraus vuodelle Terveyspalveluliikelaitos, Vanajaveden alueen saneerauksen jatkaminen päivitetyn tilasuunnitelman mukaisesti. varaus ,8 M ja ,8M

46 46 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA TERVEYSPALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari Palvelualueen kuvaus Terveyspalvelujen toimintakokonaisuus muodostuu Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen avosairaanhoidosta, sairaalasta ja geriatrisista palveluista ja suun terveydenhuollosta. Tehtäväalueelle kuuluvat lisäksi erikoissairaanhoidon sopimus, johon liittyy saattohoitoyksikkö Koivikko-kodin käyttö, sopimus sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä järjestettävästä perusterveydenhuollon päivystyksestä, sairaankuljetuksen sopimus sekä Ilveskodilta hankittavat kuntoutuspalvelut, Toimintaympäristön muutos Uusi Terveydenhuoltolaki astunee voimaan Jos laki toteutuu suunnitellulla tavalla, se edellyttää kunnilta selvempää panostusta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisvastuu esitetään siirrettäväksi sairaanhoitopiireille. Esityksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin, jonka rekisterinpitäjänä on sairaanhoitopiiri. Lakiesityksessä painotetaan myös palvelujen laatua, potilasturvallisuutta sekä hoidon suunnitelmallisuutta. Toimintavuoden aikana tavoitteena on jatkaa vanhustenhuollon pitkäaikaishoivan siirtämistä kokonaan Ikäihmisten pitkäaikaishoivan ja Koti- ja asumispalvelujen palvelualueille. Hoitoketjujen toimivuudesta huolehditaan siten, että hoitoviivepäiviä ei kerry tai kertymä on mahdollisimman pieni. Lammin ja Vanajaveden sairaaloiden profiilit ja mitoitukset tarkistetaan vastaamaan uutta tilannetta. Terveyspalveluliikelaitos jatkaa tuotteistamista. Tavoitteena on, että tuotteistus voi olla vuoden 2012 palvelusopimusten perustana. Terveyshyötymallin käyttöönottoa jatketaan Linnan Potku hankkeessa, joka on osa ylimaakunnallista Kaste-hanketta. Sairaankuljetuksen ja ensihoidon vastuun siirtoa sairaanhoitopiirille valmistellaan. Sairaankuljetuksen vastuulääkäripalvelut sisältyvät vielä vuoden 2011 ajan terveyspalveluliikelaitoksen kanssa tehtävään sopimukseen. Yksikköjen käyttöä tehostetaan siten, että valmiussiirtoja lisätään, eli vapaana olevia yksiköitä sijoitetaan "paikkaamaan" potilaskuljetuksessa olevaa yksikköä esim. Ydin- Hämeen alueelle. Siirtokuljetuksia lisätään. Yksiköt sijoitetaan tarkoituksenmukaisemmin alueella, joka tarkoittaa Hauhon yksikön asemapaikan muuttamista keskussairaalalle ja Lammi- Tuuloksen yksikön sijoittamista Tuulokseen, jolloin lääkintäesimiehen rooli valmiustason ylläpidossa korostuu. Perusterveydenhuollon päivystyksen laskutuskäytäntö liitetään sopimusohjausjärjestelmään. Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus tilataan sopimusohjausmenettelyllä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirissä laaditun tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttamista jatketaan ja ohjelman toteutumista seurataan sopimusohjausneuvotteluissa ja omistajaohjauksen kautta. Sopimusohjauksen ja omistajaohjauksen yhteistyöllä varmistetaan kaupungin strategian toteutuminen erikoissairaanhoidossa. Sairaanhoitopiirin psykiatrian vastuualueelta siirretään resursseja perustason mielenterveystyön vahvistamiseen kahdeksaa henkilötyövuotta vastaava määrä. Sairaanhoitopiiriin on tehty uusi strategia 2010, jonka toteuttamista tuetaan sopimusohjauksen kautta

47 47 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelurakenteen muutosten jatkaminen Lammin ja Vanajaveden sairaaloiden mitoituksen ja profiloinnin hanke Lyhytaikaisten arviointi- ja kuntoutusjaksojen lisääminen tk-sairaalassa ja arviointikäyntien lisääminen geriatrian yksikössä Ilveskodin aseman määrittely osaksi Hämeenlinnan kuntoutusjärjestelmää Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (380/2009) toimeenpanoa edellyttämät toimenpiteet lääkäripalvelujen ja suun terveydenhuollon osalta Psykiatristen sairaanhoitajien tiimiyttäminen osaksi terveysasemien työryhmiä Kehitetään mittarit arvioimaan psykiatristen palveluiden riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kuvaamaan psykiatristen potilaiden elämän laatua Laatujärjestelmän laatiminen ensihoitoon ja sairaankuljetukseen Terveyshyötymallin mukaisen vastaanottokäytännön käyttöönotto ja vakiinnuttaminen perusterveydenhuollon palveluissa Palvelutilaus Terveyspalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Sairaankuljetus Avosairaanhoito Terv.kesk.sair. ja geriatrinen Suun terveydenhuolto Hoidolliset tukipalvelut Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Päivystys Erikoissairaanhoito (Kanta-Hämeen shp) Siirtoviivemaksut Ilveskoti Koivikkokoti Muu tuotanto yhteensä Terveyden ja toimintakyvyn palvelut yhteensä Terveyden ja toimintakyvyn palvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rakennemuutokset - selvitetään taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset Ojoisten ja Idänpään terveysasemien toiminnan siirtämiseksi pääterveysaseman yhteyteen osasto 1 vapautuviin tiloihin - hoivan siirtäminen hoivaympäristöihin terveyskeskussairaalasta - terveyskeskuksen sairaalapaikkojen määrän sopeuttaminen akuuttisairaanhoidon tarpeeseen - mielenterveyspalveluiden integrointi osaksi avosairaanhoitoa

48 48 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA SOSIAALISEN TUEN PALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä Palvelualueen kuvaus Sosiaalisen tuen palveluissa tavoitteena on sosiaalihuoltolain mukaisesti edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Palvelujen keskeisiä näkökulmia ovat heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen. Asiakkaita ovat henkilöt, joilla on riittämättömät tulot, ongelmia talouden ja elämänhallinnassa, arkielämäntaidoissa, päihteidenkäytössä, asumisessa, työllistymisessä tai ammattiin ja koulutukseen hakeutumisessa tai tuen tarvetta vanhemmuudessa. Asiakkaita ovat myös maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, äkilliseen kriisitilanteeseen joutuneet henkilöt, vankilasta vapautuvat sekä lähiötyön osalta lisäksi muut eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat kuntalaiset. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talouden taantuma on jo lisännyt asiakasmääriä. Talouden elpymisestä ja työttömyyden kasvun pysähtymisestä huolimatta taantuman vaikutukset näkyvät pitkään sosiaalisen tuen palvelujen kysynnän kasvuna, erityisesti toimeentulotuessa, aikuissosiaalityössä sekä työllisyyspalveluissa. Talouden raami ei mahdollista työllisyyspalvelujen kokonaismäärän kasvattamista kysynnän kasvusta huolimatta. Toimeentulotuen piirissä olevien asukkaiden määrän ennakoidaan kasvavan vuonna Tämä luo suuria paineita selviytyä lainsäädännön edellyttämästä 7 työpäivän käsittelytakuusta kaikille asiakkaille. Toimeentulotukien bruttomenoihin varataan yli kuluvaa vuotta enemmän. Kunnan maksamaa työmarkkinatuen kuntaosuutta pitkäaikaistyöttömistä pyritään saamaan alaspäin työllisyystoimenpiteillä korkeasta työttömyydestä huolimatta. Työllisyystavoitteissa pysyminen edellyttää koko kaupunkikonsernin osallistumista mm. järjestämällä mahdollisuuksia työharjoitteluun, työelämävalmennukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan konsernin työyksiköissä. Työllisyystoimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös perustoimeentulotuen määrään. Sosiaalisen tuen palveluissa otetaan huomioon seudullinen Mielenterveys- ja päihdetoimintaohjelma. Asiakaskohtaisten tilannearvioiden ja palvelusuunnitelmien käyttäminen on osa laadukasta, vaikuttavaa, asiakaslähtöistä ja ammattitaitoista palvelua. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen palveluissa jatketaan viime vuonna aloitettua ammatti- ja tehtävärakenteen uudistamista. Näiden palvelujen osittaisella eriyttämisellä tavoitellaan aikuissosiaalityön palvelujen sisällöllistä kehittämistä ja terävöittämistä, toimeentulotuen palvelutakuussa pysymistä sekä palvelujen painopisteen muuttamista enemmän kohti sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyä. Uudistamisen välineinä sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön välistä työnjakoa selkeytetään ja toimeentulotuen käsittelyprosessia kehitetään. Erityisesti tuotteistuksen kautta muodostuvia aiempaa selkeämpiä työmuotoja ja välineitä kehitetään. Sosiaalityöntekijöiden työpanos siirretään pois puhtaasta etuuskäsittelystä. Sosiaalityön työvälineitä lisätään omassa toiminnassa palauttamalla välitystilit, lisäämällä matalan kynnyksen talousneuvontaa oman talous- ja velkaneuvonnan lisäksi, nuorten asumisen tuella ja jatkamalla päihde- ja mielenterveyskuntoutuja-asiakkaille kehitetyn lähipalvelun hankintaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut voimakkaasti viimeisen vuoden aikana ja nuorten työllisyystilanne on vaikea. Julkisen kuntasektorin rahoituksella olevia työllisyystoimenpiteitä kohdennetaan heikoimmin ja siten viimeisenä työllistyviin henkilöihin. Kaupungin oman kuntouttavaan työtoimintaan palkataan kaksi ohjaajaa ja toimintaan sisällytetään sosiaalista kuntoutusta. Nuorille tarvitaan enemmän räätälöityä ja tuettua sosiaalista kuntoutusta työllisyyspoluille pääsemisessä. Nuorten lähitutortoiminta vakiinnutetaan opetuspalvelujen kanssa. Työllisyyspalvelujen ulkopuolisissa ostoissa keskeisin taho on

49 49 Työvalmennussäätiö Luotsi sekä järjestöistä Hämeenlinnan 4H- yhdistys, Mokia ry ja Hämeenlinnan Sininauha. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni pitkäaikaistyötön on aktiivitoimenpiteiden piirissä. Maahanmuuttajien määrä on noussut voimakkaasti itsenäisesti kuntaan muuttavien asiakkaiden myötä. Sopimus pakolaisten vastaanotosta on uusittu kattamaan n. 35 uutta henkilöä vuosittain. Sosiaaliohjauksen ja psykiatrisen sairaanhoidon palvelujen käyttöönotto ovat lisänneet toimintamahdollisuuksia viime vuonna ja tulevan vuoden painopisteenä ovat työllisyystoimenpiteiden lisääminen sekä työllisyyden edistämiseen liittyvien verkostojen yhteistyön lisääminen. Päihdepalveluja ostetaan A-klinikkasäätiöltä sekä tuetaan keskeisiä päihdealan järjestöjä tuottamaan mm. vertaistukea, päiväkeskustoimintaa, ruoka-apua sekä yksilökohtaista toimintaa elämänpuitteiden korjaamiseen ja vahvistamiseen. Päihdekuntoutujien Holstilan yksikön korvaaminen uudella ns. Sotka II:n kiinteistöllä etenee hankesuunnitelman mukaan vuoden aikana rakentamisen aloittamiseen, mikäli hankkeeseen saadaan valtionrahoitus. Rakennuttajana toimii Y-Säätiö. Hämeenlinnan A- klinikkatoimen palveluissa kysynnän kasvu kohdistuu voimakkaasti mm. konsultaatiopalveluihin, johon ollaan luomassa kehittämishankkeiden, mielenterveys- ja päihdetoimintaohjelman ja A-klinikkasäätiön sisäisenä kehittämistyönä uusia toimintamuotoja. Jo vuosia jatkunut huumeidenkäyttäjien kasvava määrä ja lakisääteisten korvaushoitojen tuottaminen vie yhä suuremman osan avopalveluista, minkä vuoksi osa palveluista siirretään 2011 kuluessa mielenterveyden avopalveluihin. Palvelurakennemuutos tehdään siten, että Toivontie 1-3 kiinteistöstä voitaisiin luopua. Sosiaalisen tuen palvelut TP 2009 TA 2010 TA 2011 Oma tuotanto Työllisyysmääräraha Maahanmuuttajatyön palvelut Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Työvoiman palvelukeskus Maahanmuuttajatyön palvelut Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Sosiaaliasiamiespalvelut Muu tuotanto yhteensä Sosiaalisen tuen palvelut yhteensä Sosiaalisen tuen palvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

50 50 TILAAJA: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA PALVELUALUE: VAMMAISPALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä Palvelualueen kuvaus Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten sosiaalityö, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut, vaikeavammaisten päivä- ja työtoiminta, kehitysvammaisten avopalvelut, niiden ohjaus ja asumispalvelut, kehitysvammaisten perhe- ja tilapäishoito sekä laitospalvelut. Tulkkauspalvelut ovat siirtyneet KELAn vastuulle. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalvelujen painopiste on avohoidon palvelujen ja tukitoimien kehittämisessä. Vammaispalvelujen asiakasmäärä nousee jatkuvasti, samoin vammaispalvelujen kokonaiskustannukset. Suurin yksittäinen palvelujen määrää ja kustannuksia lisäävä tekijä on päivätoiminnan laajentuminen 50 asiakkaalle Virvelinrannassa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Samalla päivätoiminnan ulkoisia ostoja vähennetään. Tarvittavan 5,5 työntekijän lisäyksestä osa tapahtuu sisäisenä siirtona Voutilan vanhainkodin lakkauttamisesta. Virvelinrannan ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden hyödyntäminen mahdollisimman laajasti asukkaille, järjestöille ja muille toimijoille vaatii monensuuntaista yhteistyötä, mikä parhaimmillaan luo uusia toimintatapoja sekä jakaa kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia. Etevan laitospalvelujen purkaminen jatkuu. Kaupungin kehitysvammaisten asuntolan laajennukseen on siirtynyt 10 asukasta laitospalveluista, mikä näkyy lisäkustannuksina asumispalveluissa ja vastaavasti kustannukset poistuvat ostoista kuntayhtymiltä. Etevan Lammin laitosalue tyhjenee toimintavuoden aikana lähes kokonaan ja asukkaiden siirtyminen asumispalveluihin jatkuu edelleen. Lisäksi Ydin- Hämeen alueelle tarvitaan suunnitelma Etevan päivätoiminnan korvaamiseksi. Omien asumispalvelujen paikka kaupunkikonsernissa selvitetään osana kaupungin palvelu- ja hankintastrategiaa. Perhe- ja omaishoitoon sekä henkilökohtaiseen apuun on varattu määrärahaa hieman vuoden 2010 ennakoitua kulutusta enemmän. Henkilökohtaisen avun järjestäminen ulkoisen avustajakeskuksen kautta ei ole toteutunut palvelujen kalleuden vuoksi. Avopalvelut sisältävät lisäksi kerho- ja leiritoiminnan ostamisen järjestön tuottamana sekä koululaisten loma-aikojen tilapäishoidon sisäisen oston lasten ja nuorten psykososiaalisista palveluista. Suurin osa lakisääteisestä työtoiminnasta ja avotyötoiminnasta ostetaan edelleen työvalmennussäätiö Luotsilta. Tekeillä oleva sopimus vammaispalvelujen myynnistä Hattulan kunnalle aiheuttaa yhden sosiaalityöntekijän viran perustamisen, johon kustannukset tulevat myyntinä täysimääräisesti. Lisäksi vammaispalveluihin kohdennetaan puolen palvelusihteerin työpanos tilaajapuolelta korvaamaan nykyinen vuorotteluvapaalla hoidetun yhden palvelusihteerin työpanos. Vammaispalvelujen asiakasohjauksen ja viranomaistoiminnan siirtämistä tilaajatoiminnaksi selvitetään vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Kuljetuspalveluasiakkaat muodostavat vammaispalvelujen isoimman asiakasryhmän. Matkojen yhdistely aluetaksin kautta on aloitettu ja toiminnan kehittämistä jatketaan. Vammaispalvelujen kuljetuksista 8 matkan oikeus on siirretty ikäihmisten palveluihin sosiaalihuoltolain mukaisesti toteutettavaksi, mikä on vähentänyt huomattavasti asiakasmäärää ja kustannuksia ja näin ollen kuljetuspalvelujen kustannusten ei myöskään ennakoida nousevan kuluvan vuoden tasosta.

51 51 Vammaisten palveluasumisen ateriamaksujen osalta odotetaan KHO:n laintulkintaa ja ministeriön ohjeistusta. Palvelualueen osalta talousarviossa on arvioitu tulojen vähenemistä noin :lla. Vammaispalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Oma tuotanto Vammaisten sosiaalityö Kehitysvammaisten avopalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelut Vammaisten päivätoimintakeskus Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä Vammaispalvelut yhteensä Vammaispalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rakennemuutokset - Ronnin laitosalueen purku ja asiakkaiden siirtyminen asumispalveluihin 2012 mennessä - Virvelinrannan rakentaminen kehitys- ja kansalaistoiminnan keskukseksi

52 52 TILAAJA: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA PALVELUALUE: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Liisa Lepola Henkisen hyvinvoinnin palveluiden kuvaus Henkisen hyvinvoinnin palvelut (ent. mielenterveyspalvelut) koostuvat henkisen hyvinvoinnin avopalveluista (ent. mielenterveyden avopalvelut), psykiatrisesta päivätoiminnasta, mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta (Luotsisäätiö -Majakka) ja asumispalveluista. Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut sisältävät psykologin-, psykiatrisen sairaanhoitajan, psykiatrisen päivätoiminnan palvelut aikuisväestölle sekä muutaman asumispalvelupaikan mielenterveyskuntoutujille Hauholla. Psykiatrin palvelut saadaan ostopalveluna alkuvuosi ja alkaen liikelaitokseen. Pääasiallisesti asumispalvelut ostetaan yksityisiltä palvelun tuottajilta ja erityisasuntosäätiöltä. Tilaaja ostaa psykologisen jälkipuinnin palvelut Hyvinkään mielenterveysseuralta. Vuoden 2011 aikana henkisen hyvinvoinnin palveluita vahvistetaan erikoissairaanhoidon tilausta vähentämällä. Perustason mielenterveystyö toteutuu osana terveysasemien normaalitoimintaa lääkäreiden vastaanotoilla ja henkisen hyvinvoinnin avopalveluissa sairaanhoitajien ja psykologien tarjoamissa palveluissa. Henkisen hyvinvoinnin palveluiden tavoitteena on parantaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta terveysasemilla ja hoitoon pääsyä matalankynnyksen periaatteen mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Henkisen hyvinvoinnin palveluiden vahvistuminen erikoissairaanhoidosta siirtyvällä resurssilla vahvistetaan perustason mielenterveystyötä. Seitsemän sairaanhoitajaa, psykologi ja psykiatri aloittavat uutena resurssina huhtikuussa Psykiatri sijoittuu Linnan terveyspalvelut liikelaitokseen. Uuden resurssin avulla saadaan erikoissairaanhoidosta siirtyville asiakkaille jatkohoito avohoitoon ja käynnistettyä uutta toimintaa. Henkisen hyvinvoinnin palvelujen keskeiset painopisteet ovat: - Palvelurakenteen muuttaminen erikoissairaanhoitopainotteisuudesta perustasolle ja II vaiheen psykiatrian toteuttamissuunnitelman laatiminen erikoissairaanhoidon kanssa - Perustason mielenterveyspalveluiden resursseja lisätään ja palveluista kehitetään monipuolisia kokonaisuuksia - Käynnistetään mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminnan tarpeen arviointi ja suunnittelu - Perustasolla tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn paraneminen - Henkisen hyvinvoinnin palvelujen toiminnan käynnistäminen uudella resurssilisäyksellä - Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitaminen perustasolla (stabiilin vaiheen korvaushoitoasiakkaiden siirtyminen perustasolle) - Masennuksen tunnistaminen ja hoito varhaisessa vaiheessa - Uusien työmenetelmien käyttöönotto: depressiohoitajamalli, masennusryhmät, puhelinpalvelut - Eri ammattiryhmien välisen konsultaatiopalveluiden kehittäminen - Matalan kynnyksen ja päivystyspalvelujen käynnistäminen - Yhteistyö potilas- ja omaisjärjestöjen kanssa - Asiakasohjauksen edelleen kehittäminen asumispalveluissa ja uusissa palveluissa - Mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman toimeenpano

53 53 Palvelutilaus Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Oma tuotanto Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut (ent. Mielenterveyden avopalvelut) Psykiatrinen päivätoiminta Mielenterveyden asumispalvelut Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Mielenterveyden avopalvelut Psykiatrinen työtoim. Majakka Mielenterveyden asumispalvelut Muu tuotanto yhteensä Mielen terveyspalvelut yhteensä Palvelualueen talous Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rakennemuutokset: - henkisen hyvinvoinnin avopalveluiden vakiinnuttaminen osaksi terveysasematoimintaa - klubitalotoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen - asumispalveluiden keventäminen ja määrän vähentäminen

54 54 IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA Lautakunnan palvelualueen kuvaus: Lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisvastuun lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa sekä valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakuntien yksilöjaostot käsittelevät yksilöpäätösten oikaisupyynnöt sekä valmistelevat kantelu- ja valitusasioiden vastineet, jotka koskevat palveluiden järjestämistä. Ikäihmisten lautakunnan järjestämis-/rahoittamisvastuulla ovat - Ikäihmisten pitkäaikaishoiva, - Koti- ja asumispalvelut sekä - Tukipalvelut. Lautakunnan palvelualueen kuvaus Hämeenlinnan ikäryhmittäinen väestöennuste Lkm Vuosi Keskeinen ulkoinen toimintaympäristön muutos on väestön yleinen ikääntyminen. Ikäryhmittäinen väestöennuste vuodesta 2010 vuoteen 2020 kuitenkin osoittaa, että ikäryhmittäiset erot ovat varsin suuria tulevan kymmenen vuoden ennusteessa. Ennusteen mukaan vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden määrä nousee tulevan kymmenen vuoden aikana, kun taas vuotiaiden määrän ennustetaan kokonaisuutena jopa laskevan kymmenvuotisjaksolla. Vuodesta 2015 eteenpäin kaikki ikääntyneiden ryhmät kasvavat. Erityisesti yli 90-vuotiaiden määrän kasvu lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. 90- Organisaatiouudistuksen, elämänkaariajattelun sekä tilaaja-tuottaja mallisen sopimusohjauksen vakiinnuttaminen ovat keskeisiä toimintaympäristön tekijöitä niin talousarviovuonna 2010 kuin suunnittelukaudella

55 55 Palveluiden kysyntä ikäihmisten palveluissa kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Kasvavaan palvelutarpeeseen ja kysyntään on vastattava supistuvilla resursseilla. Onnistuminen edellyttää erityisesti muutoksia palvelurakenteessa, palveluiden porrastuksen onnistumista ja tuottavuuden nousua. Lautakunnan palvelusuunnitelmassa on asetettu Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaiset palvelurakennetavoitteet koko valtuustokaudelle kaupunkistrategian pohjalta. Laatusuosituksissa määritellään eri palvelumuotojen mitoitusta suhteessa yli 75-vuotiaiden määrään. Palvelurakenneuudistusta jatketaan vuonna 2011 lautakunnan palvelusuunnitelman pohjalta siirtämällä resurssia ja palveluiden painopistettä kotona asumista tukeviin palvelumuotoihin. Tavoitteena on ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän alentaminen. Hoivan siirtämistä terveydenhuollosta hoivaympäristöihin jatketaan edelleen. Palvelutarpeiden ennakointi eri asiakas- ja potilasryhmissä ja palveluverkoston suunnittelu ennakoinnin pohjalta on keskeinen lautakunnan tehtävä. Palveluverkoston toiminnan muutokset suunnitellaan ja viedään arjen toimintakäytännöiksi palvelurakenneryhmässä. Ikäihmisten palveluiden asiakasneuvonta ja ohjaus siirtyy tilaajan organisaatioon 2011 alusta. Muutoksella tavoitellaan sitä, että resurssien käyttöä ohjataan entistä tarkoituksenmukaisemmin asiakaskohtaisten hoito- ja palvelusuunnitelmien osaksi. Ikäihmisten asumisen erityiskysymykset käsitellään asunto-ohjelmassa. Ennustettu yleinen talouden elpyminen ei sanottavasti vaikuta palvelukysyntään Ikäihmisten palveluissa. Ikääntyvät kuntalaiset ovat kuitenkin valmiita panostamaan enemmän omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Työeläkejärjestelmän vaikutuksista johtuen ikäihmisten tulotaso nousee ja takuueläkeuudistus 2011 nostaa kaikkein pienituloisimpien ikäihmisten toimeentulon tasoa. Vuoden 2011 aikana rakennetaan kattava Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintaohjelma Hämeenlinnaan. Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Uutta organisaatiota ja toimintamallia vakiinnutetaan taloudellisesti erittäin tiukissa oloissa. Käytettävissä oleva resurssi ei kasva parhaimmissakaan skenaarioissa edes kustannuskehityksen vauhdissa. Todennäköisemmin käytettävissä oleva resurssi vähenee. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta palvelujen rahoitus ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän tuotosta. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta, toiminnan prosessit on oltava tehokkaita, laatu kohdallaan ja toimintatapojen vaikuttavia. ikäihmisten lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksessa onnistuminen on strategisesti keskeisen tekijä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteinä Ikäihmisten lautakunnan toiminnassa ovat: - palveluiden turvaaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla - palvelurakenteen muutoksen jatkaminen - olemassa olevien resurssien suuntaaminen vahventamaan turvallista kotona asumista, toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukevia palveluita - onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa sopimusohjauksella - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu laajasti palveluissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa - asiakaslähtöisyyden parantaminen - asiakastasoisen neuvonnan, hoito- ja palvelusuunnitelmien, kotona asumista tukevien työmuotojen ja dementiaosaamisen vahvistaminen

56 56 Keskeiset muutokset vuonna 2011: - asiakasohjausyksikön perustaminen tilaajan organisaatioon - kotiin annettavien palveluiden vahventaminen - kotiateriapalvelun uudistaminen Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Rengon ja Kalvolan ympärivuorokautisen hoivan tarveselvitys ja toteuttamistapa. Ikäihmisten erityiskysymykset määritelty kaupungin asunto-ohjelmassa Tarveselvitys tehty Asunto-ohjelma valmis Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Kotiateriapalvelujen uudistamisen myötä kuljetusten määrä vähenee Uusia teknologian tuotteita/palveluja kotona asuvalle ikäihmisille Kuljetusten määrä ja kustannukset/ateria Uusien käyttöön otettujen tuotteiden ja palvelujen määrä Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Ikäihmiset asuvat turvallisesti kotona nykyistä pidempään Asiakaskohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat on laadittu yhteistyössä asukkaan ja omaisten kanssa ja ne pidetään ajantasaisina. Kattava asiakaspalaute kuvaa laatua Vapaaehtoistoiminta tukee ikäihmisten hyvinvointia erityisesti omassa kodissa Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista Arvio palvelusuunnitelmien laadusta ja seurannasta Palautteen tulokset Kotiin suunnatun vapaaehtoistyön määrä Arvio vapaaehtoistoiminnan roolista ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Palvelurakenteen uudistaminen siten, että pitkäaikaishoivan paikkoja vähennetään 50:llä ja Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäiviä kertyy enintään 100. Tuottavuuden lisääminen laatua heikentämättä (mm. työprosessit, tilat, hankinnat, tuotos) Pitkäaikaishoivapaikkojen määrä Siirtoviivepäivien määrä Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus Asiakaspalaute

57 Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut 57 Ikäihmisten palvelurakenne kevenee, pitkäaikaishoivapaikkojen määrä vähenee Palvelut ja hankinnat kilpailutetaan. Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista Kotihoidon piirissä olevien %- osuus yli 75-vuotiaista Pitkäaikaishoivassa olevien %- osuus yli 75 vuotiaista Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista Tehostetun palveluasumisen hankinnan kilpailutus ja arvio markkinoiden toimivuudesta. Monituottajamalli toteutuu Palvelujen tuottajien määrä Kotihoidon osaulkoistuksen toteutus Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Ikäihmisten neuvonta ja palvelutarpeen arviointi on keskitetty yhteen yksikköön Kotiateriapalvelut uudistuvat STM:n Ikähorisonttimallia pilotoidaan Kaste-ohjelman kehitystyön jatkaminen Asiakasohjausyksikön käynnistyminen Kotiateriapalveluhankkeen toteutuminen Pilotin toteutuminen Kaste II-vaihe haettu Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 2009 tasosta (TP2009). 0% -3,8 % +1,9 % Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 2009 tasosta (TP 2009). Talousarvion rakennemuutokset huomioituna 0% - 3,8 % + 3,2 % Siirtoviivepäivien määrä (1-8/2010) 100 Pitkäaikaishoivapaikkojen määrä 950 Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista Kotihoidon piirissä olevien %-osuus yli 75- vuotiaista 12,9% Pitkäaikaishoivassa olevien %-osuus yli 75 vuotiaista Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista

58 58 Lautakunnan talous Ikäihmisten lautakunta yhteensä TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut Käyttösuunnitelman oikaisut TOIMINTAKATE Ikäihmisten lautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintakulut Toimintakate Tilaajatiimin osuus on yhdistetty lautakunnan kustannuksiin. Lautakunnan investoinnit Raitaharjun vanhainkodin peruskorjauksen suunnittelu v euroa. Toteutus tarve- ja hankeselvitysten pohjalta Tarveselvitys Kalvolan ympärivuorokautisen hoivan toteuttamistavasta

59 59 TILAAJA: IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: KOTI- JA ASUMISPALVELUT JA IKÄIHMISTEN PITKÄAIKAISHOIVA Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Leena Harjula Koti- ja asumispalvelut Koti- ja asumispalvelut koostuvat kaupungin kotihoidosta, jossa toimii yhdistettynä kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Ostopalveluina hankitaan lisäksi sotainvalidien kotihoitoa. Kotihoitoa on vahvistettu vuoden 2010 aikana vanhainkotiyksiköistä vapautuneella resurssilla. Tehostettua (ympärivuorokautista) palveluasumista on yhteensä 472 paikkaa, joista 377 paikkaa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimintakaudella tehostetun palveluasumisen ostoja vähennetään 50 paikkaa mennessä. Tukipalvelut koostuvat ateria-, kuljetus- sekä turvapalveluista. Ikäihmisten päivätoimintaa toteutetaan 11 pisteessä uuden Hämeenlinnan alueella sekä omana palvelutoimintana että ostopalveluna. Lisäksi myönnetään omaishoidon tukea hoivaa tarvitsevan kuntalaisen kotona tapahtuvan hoidon toteuttamiseen. Omaishoidontuen määräraha on vuonna 2011 sama kuin Kaupunki tarjoaa mahdollisuuden ennaltaehkäisevään kotikäyntiin 75 -vuotta täyttäville asukkaille. Vapaaehtoiskeskus Pysäkin toiminnan rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Kaupunki tukee veteraanien kotona asumista mm. kuntoutuksen, julkisen liikenteen lippujen, ilmaisen pysäköinnin ja uintimahdollisuuden avulla. Ikäihmisten pitkäaikaishoiva Ikäihmisten pitkäaikaishoiva koostuu uuden Hämeenlinnan vanhainkotihoidosta. Vanhainkotipaikkoja uudessa Hämeenlinnassa on talousarviovuoteen lähdettäessä 303, jotka jakautuvat 5 kunnalliseen vanhainkotiyksikköön ja yhteen sopimuskumppanin (Sisälähetys) yksikköön. Yksiköistä kaksi sijaitsee vanhassa Hämeenlinnassa (Voutila ja Sisälähetyksen vanhainkoti). Sen lisäksi kaupunginosakeskuksissa Lammilla, Tuuloksessa, Rengossa ja Kalvolassa on vanhainkotiyksikkö. Vuoteen 2011 lähdettäessä vanhainkotipaikoista noin 20 paikkaa on lyhytaikaiskäytössä. Tavoitteena on, että vanhainkotien lyhytaikaispaikkoja on käytössä vuoden 2011 lopussa 27. Vanhainkotitasoisessa hoivassa henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 hoitajaa/asukas. Asukkaina on muistihäiriöisiä ja fyysisesti toimintarajoitteisia asiakkaita, jotka tarvitsevat jatkuvasti 1-2 henkilön apua selviytyäkseen päivittäisestä elämästään sekä ohjausta ja valvontaa. Palvelualueiden kuvaus Ikäihmisten palveluiden valtakunnallinen laatusuositus määrittelee tavoitetasot ikäihmisten palveluiden rakenteelle suhteessa väestön ikärakenteeseen. Laatusuositukseen verrattuna Hämeenlinnalla on varsin paljon ikäihmisiä ympärivuorokautisten asumispalveluiden ja laitoshoidon piirissä. Tavoitteena on vähentää 50 pitkäaikaishoivan paikkaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Jokaiselle ympärivuorokautista hoivapaikkaa hakevalle tehdään moniammatillinen geriatrinen arvio, jonka perusteella arvioidaan asiakkaan hoivan tarve. Terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaishoivapaikkaa odottaville potilaille järjestetään tarkoituksenmukainen hoivapaikka. Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivien määrä minimoidaan. Pitkäaikaishoivapotilaat, jotka eivät ole akuuttisairaanhoidon tarpeessa, siirretään vuodeosastolta vanhustenhuollon laitospalveluiden ja asumispalveluiden piiriin. Palvelurakenteen muutos edellyttää painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin, kotiin vietäviin itsenäistä asumista tukeviin palveluihin, tukipalveluihin sekä panostamiseen toimiviin asumisympäristöihin. Yleistavoitteena on se, että ikääntyneiden olisi mahdollista asua turvallisesti kotona pitempään kuin aikaisemmin.

60 60 Kotona asumista tukevien palveluiden tehokas suunnittelu edellyttää tehostamista palvelutarpeen arvioinnissa sekä asiakasohjauksessa. Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö käynnistyy tilaajaorganisaatiossa. Asiakasohjausyksikkö vastaa neuvonnasta, palvelutarpeenarvioinnista, palvelu- ja asiakasmaksupäätösten tekemisestä ikäihmisten palvelualueella. Vapaaehtoistoimintaa vahvistetaan vapaaehtoistoiminnan suunnittelijan vakanssilla. Kotiateriapalvelut uudistuvat Kanta-Hämeenlinnan alueella vuoden 2011 alusta siten, että siirrytään kylmäpakattuihin aterioihin ja asiakkaiden valinnanvapaus eri ateriavaihtoehtojen välillä lisääntyy. Kotihoidon osaulkoistamisen mahdollisuudet selvitetään ja mahdollinen kilpailutus toteutetaan toimintavuoden aikana. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelurakenteen muutosten toimeenpano ja pitkäaikaishoivapaikkojen vähentäminen Lyhytaikaisten hoivapaikkojen lisääminen Ikääntyvien arjen toimintakyvyn vahvistaminen erilaisin kuntoutuksen keinoin sekä omaisyhteistyö Asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien kehittäminen Asiakasohjausyksikön perustaminen tilaajaorganisaatioon Vapaaehtoistyön vahvistaminen Kotiateriapalvelujen uudistaminen Yhden kotihoitoalueen osaulkoistamisen selvittäminen teknologisten palvelujen ja tuotevalikoiman lisääminen kotona asumisen tukemisessa Palvelualueen talous ja palvelutilaus omalta tuotannolta: Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Ikäihmisten kotihoito Ikäihmisten omaishoito Ikäihmisten tukipalvelut Ikäihmisten päivätoiminta Ikäihmisten tehostettu palv.as Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Ikäihmisten kotihoito Ikäihmisten omaishoito Ikäihmisten tukipalvelut Ikäihmisten päivätoiminta Ikäihmisten tehostettu palv.as Pysäkki (v tukipalveluissa) Muu tuotanto yhteensä Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut yhteensä

61 61 Ikäihmisten pitkäaikaishoiva TP 2009 Oma tuotanto TA Muutokset TA 2011 Ikäihmisten pitkäaikaishoiva Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Ikäihmisten pitkäaikaishoiva Muu tuotanto yhteensä Ikäihmisten pitkäaikaishoiva yhteensä Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ikäihmisten pitkäaikaishoiva TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ikäihmisten palveluiden rakennemuutokset - Asiakasneuvonnan ja -ohjauksen vahvistaminen. Asiakasohjausyksikön perustaminen tilaajaorganisaatioon - Kotihoidon tehostaminen määrää, laatua, osaamista ja tukipalveluita vahventamalla - Ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän vähentäminen 50 paikalla ja hoivan siirtäminen vuodeosastoilta hoivaympäristöihin - Siirtoviivepäivien pitäminen nollatasolla - Kotihoidon osaulkoistuksen toteutus

62 62 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Vastuualueen kuvaus Yhdyskuntalautakunta järjestää tilaajana maaomaisuuden kehittämistä, yleis- ja asemakaavoitusta sekä kaupunkiympäristön suunnittelua koskevat palvelut. Lisäksi lautakunnalle kuuluvat liikenteen hallinta ja joukkoliikennetehtävät, maanrakennus, luontopalvelut ja kunnossapito. Seudullisesta joukkoliikenteestä vastaa yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Näistä palveluista tilataan maankäytön ja ympäristön palvelualueelta kaupunki- ja liikennesuunnittelu ja siihen liittyvää asiantuntijatieto ja maanrakennukseen liittyvät tehtävät yhdyskuntarakenteen palvelualueelta. Joukkoliikennepalvelut tilataan ulkopuolisilta tuottajilta ja vesi- ja viemäriasioissa yhteistyökumppanina on Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Lisäksi yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin kuuluu rakennus- ja ympäristövalvonta, joiden tilaajana toimii ympäristö- ja rakennuslautakunta Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen painopisteet muodostuvat neljästä pääosasta: sisältö työohjelmien mukaisesti ja varautuminen toimintavuoden aikaisiin tarpeisiin sekä niiden arvo, maankäytön strategian tavoitteet, rakenteelliset muutokset sekä toiminnan kehittämiseen tähtäävät tavoitteet. Palvelujen järjestämisessä on suunnitteilla rakenteellisia muutoksia, jotka perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymään palvelu- ja hankintastrategiaan. Tavoitteet kohdistuvat yhdyskuntarakenteen sekä konekeskus-korjaamopalvelujen tuotantotavan selvitykseen, varastointi- ja logistiikkapalvelujen uudelleenjärjestelyyn, strategisen maankäytön suunnittelun keskittämiseen, suunnittelupalvelujen ostoon ulkopuolisilta toimijoilta sekä selvitykseen viranomaispalvelujen sijainnista organisaatiossa. Lisäksi ovat rakentamiseen, kunnossapitoon ja suunnitteluun liittyvät hankkeet: valaisinverkon omistuksen uudelleen järjestely, Etelärannan organisointi ja suunnittelu sekä Länsireunan toteutus. Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Elinkeinostrategian toteuttaminen Visamäen kampusalueen kaavoitus käynnistetty Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen ja Kehittämiskeskuksen välinen yhteistyö tehostunut. Uudet hankkeet tilaajan kautta, tilaaja vie tarvittaessa jory/strg ryhmä, toimintamallin luominen tuotannon kanssa uusien hankkeiden osalta. Yhteistoiminnan pelisäännöt eri toimijoiden kanssa (kehke, rakennusvalvonta, mittaus). Kaupunkisuunnitteluryhmän toiminnan kuvaus, kaupunkisuunnitteluohjelma tehty ja tavoitteet konkretisoitu.

63 63 Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Selvitetään OSKE-mahdollisuudet. Edellytysten luominen elinkeinoalueille (yhteydet, tarjolla hyviä tontteja, valmius nopeisiin päätöksiin, yhteistyökuviot verkostorakentajien kanssa selviä ja etukäteen sovittuja). Maankäytön ja tilaajan yhteistoiminnan uudelleen järjestelyt. YYP-ydinprosessikuvaus tehty ja toimintamallit käyty yhdessä läpi. Prosessin alkupään toimien selkeä vahvistaminen oikeatasoista ennakoivaa suunnittelua painottaen. Palvelutarpeiden vastaanoton keskittäminen tilaajalle, strategisen maankäytön suunnittelun keskittäminen. Keskitetyn kaupunkisuunnittelun tietokanta selvitetty. Kaavoitus, jatkuva panostus, yhteistyö verkostorakentajien kanssa elinkeinohankkeiden taakse. Prosessin alkupään toimintamallien ja yhteistyön kuvaukset tehty ja varmistettu sitä palveleva johtamismalli, asiakasrajapinnan haltuunotto tilaajapuolelle. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Kaupunkirakenteen kokonaiskuvatyö käynnissä. Maankäytön strategian ja maanhankinnan periaatteiden vahvistaminen (kaupunkisuunnitteluohjelman laatiminen), rakennemallin laatiminen. Resurssien siirtäminen palvelemaan prosessikokonaisuutta. Maankäytön hankkeille tehdään hankekonseptit, joilla profiloidutaan konkreettisesti kestävän kehityksen toimien ja mahdollisten teknologioiden taakse. Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kaupunkisuunnitteluohjelman laatiminen ja vaadittavan yhteistyön varmistaminen sen taakse. Kaupunkisuunnitteluryhmä kytketään Eteläranta hankkeen suunnitteluun. Kaupunkisuunnitteluohjelma tehty (maankäytön strategia, runkokaava, maapolitiikan toteuttamisen periaatteet). Tavoitteet viety hankekonseptien avulla kaavoitus-, suunnittelu- ja rakennusohjelmiin. Hankekonseptit kaikilla merkittävillä hankkeilla tehty. Sidosryhmäfoorumit käynnistetty. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Asiakashallinnan keskittäminen tilaajalle (tarpeet, palautteet, kyselyt), sähköisten palveluiden tuki asiakasrajapinnalle, siirrytään keskustelusta toimintaan ja vuoropuheluun. Asiakaskontaktien keruu suunniteltu kokonaisvaltaisesti (ainakin YYP:n tasolla), sähköinen systeemi toiminnassa, kontaktien käsittely systemaattista ja johdettu

64 64 Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia KEINOPÄÄMÄÄRÄT Kaupunkisuunnitteluryhmän puitteissa selvitetään maankäytön ja rakentamisen suunnittelun mahdollisuudet tukea yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta. Eri alueiden selvempi profiloituminen konseptien avulla voi tukea tavoitteita. Ulkoliikuntapaikkojen hoidon ylläpito tasolla, joka rohkaisee liikkumaan, yhteistyö muiden tilaajatiimien kanssa, innovaatiot palveluiden uudelleenjärjestelyistä. kaupunkisuunnitteluryhmässä. Laaditaan tavoitteet, viedään kaavojen konsepteihin. Etelärannassa selvitetään mahdollisuuksia. Kyläkaavoituksen ja Sitran hankkeen yhteen kytkeminen. Kaupunkisuunnitteluryhmässä laaditaan tavoitteet, viedään kaavojen konsepteihin. Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Suunniteltujen rakenteellisten muutosten hallittu toteutus. Prosessijohtamisella henkilöt paremmin palvelemaan kokonaisuutta. Talouden seurannan ja raportoinnin tehostaminen. Tuotto-odotusten parempi arviointi ja suunnitellut toimenpiteet taakse. Ilmaisten palvelujen karsiminen ja taksojen päivitys. Hankkeiden läpimeno tehostunut, Maestro-ohjelma käytössä Suoritteiden määrä kasvanut, Kriisipisteet poistuneet, työtyytyväisyys parantunut Vuotokohdat tunnistettu, taksat korjattu Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Tavoitteiden kirkastaminen, ydinprosesseille, toiminnan oleellisen ymmärrys, ydin- ja tukitoimintojen eron näkeminen, poisoppiminen totutusta. Taloushallinnan ymmärtäminen operatiivista seurantaa ja ohjausta palvelevaksi, ei vain kirjanpitoa. Toimintolaskennan saaminen hinnoittelun tueksi, ajantasaisen, ohjausta palvelevan taloustiedon tuottaminen. Johtamismallin kehittäminen, oleellinen esiin. Talouden seuranta projektien / hankkeiden tasolla Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Ydinprosessin kuvaaminen. Prosessi kuvattu, toimintaohjeet määritetty. Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Pysäköinnin valvonnan asema tarkistettu Yhdyskuntarakenteen tuotannon muutostyö käynnistetty Maankäyttö- ja ympäristöyksikön siirtyminen tilaajalle selvitetty Valaistusverkon hankinta kaupungille / yhtiölle selvitetty Varastointi- ja logistiikkapalvelujen asema tarkistettu Hankkeet selvitetty ja toimintasuunnitelmat olemassa

65 65 Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Tilaajayksiköiden yhteistyö kaupunkisuunnitteluryhmässä (tarpeet ennakoivasti). Asiakaslähtöinen prosessimainen toiminta. Yhteistyö elinkeinosidosryhmissä. Kaavoitushankkeisiin strategiaa tukevat konseptit. Strateginen suunnittelu paranee, ennakoivuus prosessin alkupäässä paranee, elinkaariajattelu kehittyy. Sisältöä ekologisuus. Rakentamisen uudet konseptit kehitetty Eteläranta-hankkeessa. Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Lautakunnan talous Asiakasrajapinnan hallinnan siirto tilaajalle. Sähköinen asiakashallinta ja asiakkuuksien johtamiseen toimintamallit. Koko organisaation näkymä saatava ydinprosessin tasolle toimintokohtaisesta ajattelusta, jokainen ymmärtää oman roolinsa ydinprosessissa. Työtyytyväisyys ja työn mielekkyys kasvaa, vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Johtamismallin kehittäminen. Yhdyskuntalautakunta yhteensä TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Sisäiset myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset

66 66 Lautakunnan investoinnit: Vuoden 2011 maanrakennuksen investoinnit jakaantuvat luokittain seuraavasti: eur Asuinalueet (Sampo III, Kartanonranta) Viimeisteltävät asuinalueet, vanhat ja uudet Elinkeinoalueet (Itäportti, Pannujärvi) 770 Infra 700 Viheralueet (puistot ja ulkoliikuntapaikat) 400 Tuuloksen alueen vesistöjen tilan kohentaminen 100 Kansallinen kaupunkipuisto 230 Liikenne (joukkoliikenne, kevyt liikenne) 300 Yhteensä Muita investointeja ovat: Länsireuna (rakentaminen ja projektin johto Eteläranta (projektinjohto, suunnittelu) 400 Näiden osalta investoinnit jatkuvat vuosina Lisäksi hankitaan perustettavan yhtiön (Infra Oy) tai Tekme Oy:n tytäryhtiön nimiin valaisinverkko Yhdyskuntapalvelujen rakennemuutokset: - Selvitetään ja toteutetaan koko yhdyskuntapalvelujen organisaatiorakenteen tarvitsemat muutokset toiminnan tehostamiseksi. - Sähköisen projektihallinnan käyttöönotolla tehostetaan hankkeiden läpimenoa ja asiakaspalvelua. Maankäyttö - Vahvistetaan strategista suunnittelua rakennemallityön ja kaupunkisuunnittelun yhteistyöryhmän kautta. Yhdyskuntarakenteen kunnossapito ja hoito - Kartoitetaan vähennysten vaikutukset ja ohjelmoidaan kunnossapidon kohteet pidemmällä aikavälillä. - Pilaantuneiden maiden kustannukset sisällytetään tontin myyntihintoihin. - Tuuloksen alueen vesistöjen tilan kohentaminen Pysäköinnin valvonta - Siirretään pysäköinninvalvontatoiminnot Pysäköintiyhtiölle. Joukkoliikenne - Käynnistetään joukkoliikennereitistön rakenneuudistus. Varikkopalvelut - Varastointi- ja logistiikkatoiminnot siirretään Seutukeskus Oy:lle. - Konekeskuksen ja korjaamon toiminnoista osa siirretään Seutukeskus Oy:lle, osalle etsitään uutta yhteistyökumppania tai palvelun tuottajaa. - Varaston jakautuminen eri omistajille selvitetään ja poistetaan tarpeettomat erät. YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Yhdyskuntalautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 TB muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilaajatiimin osuus on lisätty lautakunnan kustannuksiin.

67 67 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA MAANKÄYTTÖ Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtävän kuvaus Maankäytön ja ympäristön palvelualueen keskeisenä työnä on yleis- ja asemakaavoitus sekä niihin liittyvä muu suunnittelu sekä maan hankinta tavoiteohjelmien mukaisesti, mittaus- ja kiinteistöpalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelu- ja hankintastrategian hankkeiden sekä toisaalta palvelusopimuksen valmistelun yhteydessä on noussut esiin tarve arvioida nykyisen organisaation toimivuutta sekä kehittää tilaaja-tuottaja mallia edelleen koskien erityisesti maankäyttö palvelualuetta. Syynä on ollut asiakaslähtöisyyden vahvistaminen, asiakas- ja viranomaistyön saattaminen lähemmäksi tilaajaa sekä toiminnan organisointi sen luonteen mukaiseen prosessiin perustuen. Tähän perustuen kuvataan kaupunkiympäristön suunnittelun ydinprosessi ja määritellään siihen liittyvät toimintamallit. Toinen painopiste on maankäytön strategian vahvistaminen, mikä merkitsee koko kaupunkia koskevan rakennemallin valmistelua sekä sisäistä organisointia. Tavoitteena on, että rakennemallin avulla kuvataan tulevaisuuden kaupunkirakenne, kasvusuunnat, runkoverkostot ja niiden kehittäminen sekä tuetaan kehittämistä maanhankinnalla. Palvelutilaus Maanhankinta ja käyttö TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Kaavoitus Maapolitiikka Yleissuunnittelu Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Maanhankinta ja suunnittelu Muu tuotanto yhteensä Maanhankinta ja käyttö yhteensä Maan hankinta ja käyttö TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

68 68 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA PAIKKATIETO JA KIINTEISTÖ Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Paikkatieto ja kiinteistö Paikkatiedon ja kiinteistöpalvelujen avulla järjestetään kiinteistöjä koskeva tiedonsaanti, tiedontuotanto ja hallinta. Tehtävät ovat luonteeltaan peruspalveluja, joiden avulla turvataan kaupungin kehittymisen ja rakentamisen mahdollisuudet. Osa toiminnoista on viranomaistehtäviä ja ne liittyvät erilaisten rekistereiden ja karttojen ylläpitoon. Palvelutilaus Paikkatieto- ja kiinteistöyksiköltä tilattava kokonaisuus perustuu kaavoitusohjelman mukaisten hankkeiden turvaamiseen tiedonsaannin osalta koskien kiinteistö-, paikkatieto- ja karttapalveluja. Lisäksi tilaus koskee lakisääteistä asemakaava-alueen kiinteistönmuodostustehtäviä, paikkatieto- ja kiinteistötietojärjestelmien sekä järjestelmiin liittyvien rekistereiden ylläpitoa. Yksikkö vastaa myös rakennusvalvontamittauksiin, asemakaavoitukseen sekä suunnitteluun liittyvän geodeettisen laskennan oikeellisuuden. Yksiköltä tilattavat palvelut turvaavat myös muiden viranomaisten ja kuntalaisten tarvitsemien mittauspalvelujen saannin. Paikkatieto ja kiinteistö TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Kartta- ja paikkatieto Kiinteistö Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä Paikkatieto ja kiinteistö yhteensä Tonttien myyntivoittoja arvioidaan saatavan euroa. Paikkatieto ja kiinteistö TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

69 69 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YHDYSKUNTARAKENNE Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtävän kuvaus Yhdyskuntalautakunta tilaa valmista kaupunkiympäristöä, mikä merkitsee yleisten alueiden, katujen ja muiden liikennealueiden, infrastruktuurin ja viherympäristön rakentamista ja kunnossapitoa. Rakentaminen määritellään erillisessä investointiohjelmassa, joka laaditaan tavoitteellisena valtuustokaudelle ja vuosittaisessa palvelusopimuksessa tarkentaen. Erityisesti maanrakennuksen osalta kaupungin oman tuotannon rinnalla on monia, hankekohtaisesti kilpailutettuja yksityisiä yrityksiä. Kunnossapidon ja luontopalvelujen osalta tuotannon painopiste on omalla tuotannolla, mutta myös näillä sektoreilla on olemassa yksityisiä palveluntuottajia yhteistyökumppaneina. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhdyskuntarakenteen palvelujen osalta jatkuva muutostekijä on infrastruktuurin kasvu ja samanaikainen verkostojen vanheneminen nopeammin kuin kunnostamiseen sijoitettujen investointien määrä. Näin verkoston arvo heikkenee, sen toimivuuteen liittyvät riskit kasvavat, samoin kuin se investointisumma, jonka avulla vuosittainen kunnossapidon määräraha turvaa arvon säilymisen. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sekä tuotannon rakenteellisia muutoksia, toiminnan tehostamista että elinkaariajattelun sisällyttämistä koko ympäristön tuottamisen ketjuun. Palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti käynnistetään vuonna 2011 työ, jossa selvitetään yhdyskuntarakenteen palveluiden tuottamisen vaihtoehdot. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti konekeskus-korjaamopalveluja kehitetään siten, että selvitetään mahdollinen yhteistyökumppani raskaan erikoiskaluston osalta ja siirretään henkilö- ja pakettiautokannan hallinnointi Seutukeskus Oy Hämeelle varastointi- ja logistiikkapalvelujen yhteydessä.

70 70 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MAAPERÄTUTKIMUKSET Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelutilaus Kaupungin budjetissa ei aiemmin ole osoitettu määrärahaa pilaantuneiden maiden kunnostamiseen, vaikka kunnostamiseen ja kunnostuksen tarvitsemaan selvitystyöhön on kulunut vuosi vuodelta enemmän rahaa. Tähän asti pilaantuneiden maiden käsittelykustannukset on katettu yhdyskuntarakenteen käyttötalouden menoista. Vuonna 2011 budjettiin on osoitettu euron määräraha pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Vastaavasti tontinhintoja tullaan nostamaan siten, että määrärahavaraus saadaan katettua. Ratkaisulla voidaan suunnata tontin myynnistä saatuja rahoja tonttien tuotantokuluihin. Yhdyskuntarak. suunnittelu- ja maaperätutkimukset TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Yhdyskuntarakentamisen suunnittelu Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä Yhdyskuntarak.suunnittelu yhteensä Yhdyskuntarakentamisen suunn. ja maaperätutk TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

71 71 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YHDYSKUNTARAKENTEEN HOITO- JA KUNNOSSAPITOPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelutilaus Vuoden 2011 säästötavoitteet kohdistuvat yhdyskuntarakenteen toiminnassa hoito- ja kunnossapitopalveluihin. Tämä merkitsee pieniä leikkauksia kaikilla tuotannonalueilla. Merkittävintä on asvaltointiurakoiden väheneminen, joka vuoden 2008 luvusta eurosta on laskemassa vuonna 2011 noin euroon. Muista esimerkkejä ovat auto- ja kaivinkoneurakoinnin vähentäminen, korjausasvaltointien, sorateiden lanauksien ja huoltosorastuksen vähentäminen sekä samanaikainen maksujen nosto. Hoito- ja kunnossapidon määrärahat ovat vuosittain vähentyneet vuoden 2008 tilanteesta, jolloin kohteena oli vanha Hämeenlinna nykyiseen tilanteeseen, jossa ylläpidettävä verkosto on lisääntynyt pelkästään kuntaliitoksen myötä 25 %. Hoito- ja kunnossapidon tilanteen heikkenemiseen ollaan etsimässä toimintaa tehostavia, rakenteellisia uudistuksia. Lisäksi vuonna 2011 on tarkoitus käynnistää työ, jossa määritellään suunnittelun ja rakentamisen reunaehdot siten, että tärkeimpänä kriteerinä tulee olemaan kunnossapidon alhainen kustannustaso. Riskinä tässä on ympäristön laatutason lasku ja yksipuolistuminen. Yhdyskuntarak. hoito- ja kunnossapito TP 2009 Oma tuotanto Yhdyskuntarakenteen hoito- ja kunn.pito - katujen kunnossapito asfaltointi jalkakäytävien kunnossapito ulkovalaistus torien ja yleisten al.kp Viheralueiden hoito TB Muutokset TB 2011 Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä Yhdyskuntarak.hoito ja kp yhteensä Yhdyskuntarakenteen hoito- ja kunnossapitopalv TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

72 72 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA LUONTOPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Luontopalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Metsäluonto ja maatalous Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä Luontopalvelut yhteensä Luontopalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Metsän myynnit hoidetaan ja ajoitetaan tilanteen mukaan järkevimmällä tavalla ja talousarvioon merkitty luku ei ole sitova (KH ). Metsän tuottoa tulee tarkastella pitkällä aikajaksolla. Puutavaran myynti suunnitellaan ja toteutetaan markkinatilanteen mukaan. Puun hinta vaihtelee vuosittain merkittävästi ja pystykauppatavassa myyntitulojen lopullista tuloutumista ei voida tarkalleen ennalta arvioida. Vaikuttavina tekijöinä on mm. puuntavaralajien kysyntä markkinoilla ja korjuuolosuhteet sekä sopimusjakson pituus (3 vuotta). Metsän hoitoon tehty panostus näkyy tuloina vasta useamman vuosien kuluttua. Luontopalveluissa on tavoitteena käyttää luonnonvaroja kestävästi huomioiden pitkällä aikajaksolla tarkasteltuna talous, ekologia, maisema ja metsien sosiaalinen merkitys kuntalaisille.

73 73 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA VIRANOMAISPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti on päätetty siirtää pysäköinti- ja aluevalvonta Pysäköintiyhtiön tehtäväksi. Tämä pohjalta on käynnistetty syksyllä 2010 sopimusneuvottelut, jossa määritellään toimintatavat ja kustannukset. Tavoitteena on, että Pysäköintiyhtiö ostaa kaupungin viranomaispalvelujen henkilökunnan työpanoksen ja vastaa palvelun tuottamisesta ja kehittämisestä. Koska pysäköinnin valvonnan tuotot ovat jääneet tavoiteltua pienemmäksi ja toisaalta on nähtävissä tarve henkilöstön lisäämiseen, vuoden 2011 budjettiin on osoitettu kahden pysäköinninvalvojan uutta vakanssia. Nämä kulut on tarkoitus kattaa Pysäköintiyhtiön maksaman korvauksen avulla. Viranomaispalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Lupa-asiat Pysäköinnin valvonta ja aluevalvonta Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Väestönsuojelu Muu tuotanto yhteensä Viranomaispalvelut yhteensä Viranomaispalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden Tulos

74 74 TILAAJA: PALVELUALUE: VASTUUHENKILÖ: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA VARIKKOPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtävän kuvaus Varikko on nettobudjetoitu tuottajayksikkö, joka sisältää materiaali- ja konekeskuksen ja se tuottaa materiaali-, logistiikka-, kalusto- ja korjaamopalveluja Hämeenlinnan kaupunkikonsernin yksiköille sekä seudun muille kunnille sopimusten mukaisesti. Varikko hoitaa ajoneuvo- ja konekalustojen hankinnat, huollot ja korjaukset. Sen lisäksi se kilpailuttaa seudullisia kuljetus- ja konepalveluja ja ylläpitää varastoyksikköä. Toimintakulut ja konekaluston poistot katetaan sisäisillä ja ulkoisilla tuotoilla. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti syksyllä 2010 on käynnistetty työ kaupungin varastoinnin ja logistiikkapalvelujen keskittämiseksi Seutukeskus Oy Hämeen alaisuuteen. Samassa yhteydessä käsitellään konekeskus-korjaamon keskisuuren autokannan siirtoa. Molemmat hankkeet tulevat muuttamaa yhdyskuntarakenteen kokonaishenkilömäärää ja talousarviolukuja sekä näiden palvelujen tilaamista.

75 75 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA JOUKKOLIIKENNEPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelualueen kuvaus Hämeenlinnan kaupungin tultua seudulliseksi joukkoliikenneviranomaiseksi ja samanaikaisen kuntaliitoksen myötä kaupungin saamat valtionavustukset joukkoliikenteen tukemiseksi ovat pienentyneet. Koko seudulla vähennys on noin , josta kaupungin saama osuus on noin puolet. Koska samanaikaisesti menot eivät voi kasvaa, tullaan puuttuva avustussumma kattamaan vähentämällä vuonna 2011 joukkoliikenteen palvelutasoa. Toinen tekijä palvelutason laskuun tulee olemaan joukkoliikenteen yleinen kustannustason nousu. Mikäli valtionavustuksen pienenemisestä tehty valitus hyväksytään, palvelutasovaikutukset ovat vähäisemmät. Näköpiirissä ei ole merkittävää tulolisäystä joukkoliikenteeseen, joten vuonna 2011 käynnistetään rakenteellinen uudistustyö, jolla pyritään selkiyttämään nykyinen palveluverkko ja takaamaan peruspalvelutaso tärkeimmillä joukkoliikenteen reiteillä. Voimassaolevista sopimuksista johtuen rakenteellinen uudistus voidaan toteuttaa aikaisintaan vuoden 2015 kesällä. Joukkoliikennepalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA PELASTUSPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Pelastuspalvelut TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden Tulos Hämeenlinnan kaupungin osuus Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen käyttötalousmenoihin on euroa ja investointimenoihin euroa (3,70 euroa/asukas). Lisäksi menokohtaan sisältyy kaupungin pelastustoiminnan eläkemenoperusteiset maksut.

76 76 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Eija-Liisa Dahlberg Vastuualueen kuvaus Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii kaupungin ympäristön- ja luonnonsuojeluviranomaisena sekä rakennusvalvonta- ja kemikaaliviranomaisena. Lisäksi sille kuuluu viranomaisvalvonta koskien katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoa, maa-aineslain mukaisia lupa- ja valvontatehtäviä sekä leirintäalueita. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen painopisteet muodostuvat neljästä pääosasta: sisältö suunnitelmien ja työohjelmien mukaisesti ja varautuminen toimintavuoden aikaisiin tarpeisiin sekä niiden arvo, rakenteelliset muutokset sekä toiminnan kehittämiseen tähtäävät tavoitteet. Palvelujen järjestämisessä on suunnitteilla rakenteellisia muutoksia, jotka perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymään palvelu- ja hankintastrategiaan. Ympäristö ja rakennuslautakunnan osalta tämä merkitsee selvitystä viranomaispalvelujen sijainnista organisaatiossa. Lisäksi on tarve parantaa rakennuslupavalmistelun ja siihen liittyvän asiakaspalvelun sujuvuutta. Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Elinkeinostrategian toteuttaminen Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen ja Kehittämiskeskuksen välinen yhteistyö tehostunut Yhteistoiminnan pelisäännöt eri toimijoiden kesken läpikäyty rakennusvalvonnan asema elinkeinohankkeiden toteutuksessa kuvattu ja selkiytetty Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Rakennus- ja ympäristövalvonnan ja elinkeinoyhtiön välinen yhteistyö toimivaa ja elinkeinohankkeiden sujuvan läpimenon turvaava Maankäytön ja ympäristön / tilaajan yhteistoiminta toimivaa YYP ydinprosessikuvaus tehty ja toimintamallit käyty yhdessä läpi. Prosessin alkupään toimien vahvistaminen. Palvelutarpeiden vastaanoton keskittäminen tilaajalle. Elinkeinohankkeiden aikatauluihin ei viivästyksiä, jotka johtuvat valvontaprosessin toimimattomuudesta Prosessin toimintamallien ja yhteistyön kuvaukset tehty.ja varmistettu sitä palveleva johtamismalli. Asiakasrajapinnan haltuunotto tilaajapuolelle.

77 77 Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Valvonta- ja ympäristönsuojelutehtävien liittäminen osaksi kaupungin strategisia hankkeita (kaavoitus, elinkeinohankkeet) Kaupunkisuunnitteluohjelmaan perustuva toimintaohjelma tehty koskien ympäristönsuojelua ja rakennusvalvontaa Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Ympäristöosaaminen suunnattu merkittävien hankkeiden (Eteläranta) ekologisten ratkaisujen valintaan Ekologiset periaatteet on avattu osaksi alueiden ja hankkeiden sisällöllisiä tavoitteita Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Asiakashallinnan keskittäminen tilaajalle (tarpeet, palautteet, kyselyt), sähköisten palveluiden tuki asiakasrajapinnalle Sähköisen järjestelmän kehittäminen käynnistetty rakennusvalvontapalveluissa Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Ympäristö- ja rakentamisosaaminen kytketään osaksi maankäytön tavoitteiston laadintaa Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun asema osana kaavoitushankkeita on määritelty KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Suunniteltujen rakenteellisten muutosten hallittu toteutus Prosessijohtamisella henkilöt paremmin palvelemaan kokonaisuutta Talouden seurannan ja raportoinnin tehostaminen Hankkeiden läpimeno tehostunut Maestro-ohjelma käytössä Suoritteiden määrä kasvanut Kriisipisteet poistuneet, työtyytyväisyys parantunut Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Tehokas omistajapolitiikka Maksut ja taksat ajan tasalla, vastaavat kustannuksia Tavoitteiden kirkastaminen ydinprosesseille, toiminnan oleellisen ymmärrys, ydin- ja tukitoimintojen eron näkeminen, poisoppiminen totutusta Laskutuksissa ei viivästyksiä Johtamismallin kehittäminen, oleellinen esiin

78 Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut 78 Taloushallinnan ymmärtäminen operatiivista seurantaa ja ohjausta palvelevaksi, ei vain kirjanpitoa Toimintolaskennan saaminen hinnoittelun tueksi, ajantasaisen, ohjausta palvelevan taloustiedon tuottaminen Talouden seuranta projektien/hankkeiden tasolla Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Ydinprosessi kuvattu Prosessi kuvattu, toimintaohjeet määritetty Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Viranomaispalvelut osaksi tilaajatoimintaa Uusi organisaatio, johtamismalli ja toimintatapa kuvattu ja käytössä Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Rakennusvalvonnan asiakaskunnan tarpeet tunnistettu ja palvelut rakennettu niiden pohjalta Rakennusvalvonnan kotisivuja kehitetty helppokäyttöiseksi, rakentajaa ennakoivasti palvelevaksi Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Lautakunnan talous Työilmapiirin parantuminen ja sen näkyminen parempana asiakaspalveluna Koko organisaation näkymä saatava ydinprosessin tasolle toimintokohtaisesta ajattelusta, jokainen ymmärtää oman roolinsa ydinprosessissa Negatiivisen palautteen väheneminen Työtyytyväisyys ja työn mielekkyys kasvaa, vaikutusmahdollisuudet kasvavat, johtamismallin kehittäminen Ympäristö- ja rakennuslautakunta yhteensä TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE

79 79 Ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä tilaajatoiminta TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilaajatiimin osuus on lisätty lautakunnan kustannuksiin TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YMPÄRISTÖ JA RAKENNUSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelutilaus Hämeenlinnan kaupunki ja Hattulan kunta ovat sopineet yhteistoiminnan jatkamisesta ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa ajalla Ympäristö TP 2009 Oma tuotanto Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintähuolto Ympäristönsuojelu TB Muutokset TB 2011 Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Talteen otettujen eläinten huostaanotot Muu tuotanto yhteensä Ympäristö yhteensä Ympäristö TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

80 80 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YMPÄRISTÖ JA RAKENNUSLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelutilaus Rakennusvalvonnan maksuja nostetaan vuonna 2011, jotta menojen kasvu ei ylitä tavoitetta. Lisäksi rakennusvalvonnassa käynnistetään uudistustyö, jolla tähdätään palvelujen laadun parantamiseen ja lupakäsittelyn nopeuttamiseen. Rakennusvalvonta TP 2009 Oma tuotanto TB Muutokset TB 2011 Rakennusvalvonta Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Rakennusvalvonta TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Ympäristö- ja rakennuslautakunnan rakennemuutokset: - Selvitetään ja toteutetaan koko yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen organisaatiorakenteen tarvitsemat muutokset toiminnan tehostamiseksi. - Sähköisen projektihallinnan käyttöönotolla tehostetaan hankkeiden läpimenoa ja asiakaspalvelua. Rakennusvalvonta: - Rakennusvalvontamaksujen hinnan tarkistus - Toiminnan tehostaminen, käsittelymäärien lisäys, lupakäsittelyn läpimenoajan lyhentäminen kolmanneksella

81 81 KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluihin kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin johto, talous- ja hallintopalvelut, henkilöstöhallinto, kehittäminen. Lisäksi konsernipalveluihin kuuluvat keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta sekä elinkeinotoiminnan taseyksikkö. KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS

82 82 KAUPUNGINVALTUUSTO JA HALLITUS Vastuualueen tuottoihin sisältyy valtiolta saatava yhdistymisavustus. Toimintakuluihin sisältyvät kaupungin avustukset Linnan Tilapalvelut liikelaitokselle. Kustannuksiin sisältyvät myös Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin sekä Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan avustukset. Hämeenlinnan historian kirjoittamiseen ja Sibeliuksen 150-vuotisjuhlien järjestämiseen on määrärahat. TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Kaupunginvaltuusto Valtuustoryhmien käyttöön on euron määräraha. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan edustusmääräraha on euroa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajan edustusmääräraha on euroa. Linnan Tilapalvelut liikelaitokselle on euron avustus ja Linnan Lomituspalvelut liikelaitokselle euron avustus. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaalle on euron avustus. Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin avustus on siirretty elämänlaatulautakunnalle. KAUPUNGIN JOHTO JA JOHTORYHMÄ Vastuualue sisältää kaupungin johtoryhmän määrärahat sekä markkinointiyhteistyön määrärahat. TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan edustusrahat yhteensä euroa.

83 83 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo Vastuualueen kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen keskeisimmät työtehtävät ovat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä tuottavuuden, kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen ja ohjaus. Lisäksi tehtäviin kuuluvat mm. lainopilliset ja sopimusoikeudelliset asiat ja oikeudellinen edunvalvonta, asianhallintajärjestelmät, arkistotoimi sekä talousarvion tekninen laatiminen, tilinpäätöksen laatiminen ja rahoituksesta huolehtiminen. Controllerit avustavat tilaajia ja tuotantoa kaikissa talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä asioissa. Hallintopalvelut ohjaa ja valvoo yhtenäistä hallintomenettelyä koko kaupunkiorganisaation osalta. KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Kriittiset menestystekijät Tuottavuusohjelman toteuttaminen Mittarit Tuottavuusohjelman toteutuminen varmistetaan johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa kuukausittaisen talousraportin yhteydessä ja asiasta raportoidaan valtuustolle kolmannesvuosittain. Talous- ja hallintopalvelujen vakanssien vähentäminen tehdään tuottavuusohjelman mukaisesti. Tuotteistamishankkeen valmistuminen Hankkeesta raportoidaan kolmannesvuosittain ja tarvittaessa useamminkin johtoryhmälle, tuotannon johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Palveluprosessien uudistaminen Kriittiset menestystekijät Sopimushallinnan työkalun käytön laajentaminen lautakuntiin. Arkistonmuodostussuunnitelman AMS) laatiminen, asiakirjojen sähköinen hallinta, käsittely ja säilytys Mittarit Sopimusarkiston siirtäminen sähköiseen järjestelmään on mahdollistettu ja vastuutasot nimetty Projekti on valmis viimeistään vuonna 2012.

84 84 TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Talous- ja hallintopalvelut yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous- ja hallintopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kokoustilat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnallisverotus Toimintakulut Toimintakate HENKILÖSTÖHALLINTO Vastuuhenkilö: Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen Vastuualueen kuvaus Henkilöstöpalvelut vastaavat kaupungin henkilöstöhallinnon ja -politiikan johtamisesta ja koordinoinnista sekä keskitettyjen henkilöstöpalvelujen tuottamisesta. Tehtäväkokonaisuudet: Henkilöstöstrategia ja henkilöstöpolitiikka Henkilöstösuunnittelu Henkilöstöhankinta Palkkapolitiikka, palvelussuhdeasiat, työnantajan edunvalvonta Henkilöstön kehittäminen Työhyvinvointi ja työsuojelu Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta Tiedontuotanto Henkilöstöetuudet Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä organisaation johtamisessa sekä muutostilanteen hallinnassa ja yhteisten toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin luomisessa.

85 85 Kaupunkistrateginen tavoite Henkilöstöstrategiset tavoitteet Mittarit Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Työn tuottavuuden lisäämiseen kannustava palkkapolitiikka on käytössä Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Kaupunki on houkutteleva työnantaja Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aktiivista Henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen palkanosan määräytymisperusteet on uudistettu Työn tuottavuutta tukeva palkkausjärjestelmä on luotu ja otettu määrärahaedellytyksin käyttöön Sairauspoissaolot vähenevät 5 % Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset vähenevät 5 % Vuoden 2010 työhyvinvointikartoituksen kehittämistoimenpiteet on laadittu ja pantu täytäntöön Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden on vähintään 5. Koulutuspäivien määrän kehitys Palvelu- ja hankintastrategin kohdan 3.7. mukaista muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia toteutetaan kaikissa muutoshankkeissa Henkilöstöhallinto TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kohdistamattomat eläkemenot TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

86 86 KEHITTÄMINEN Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Tarja Majuri Vastuualueen kuvaus ja vuoden 2011 tavoitteet Hämeenlinnan kaupungin kehittämistoiminnan toiminta-ajatuksena on edistää kaupungin onnistumista kuntalain mukaisissa tehtävissään. Toiminnan tavoitteena on parantaa kuntalaisten saamien palvelujen laatua, edistää palvelujen vaikuttavuutta ja lisätä oman toiminnan tuottavuutta. Kaupunkitason tavoitteena on myös tukea tilaajia ja tuottajia heidän perustehtävissään tuottamalla tietoa, arviointeja ja selvityksiä. Kehittämispalvelut koordinoi kaupungin kokonaisjohtamisen kannalta strategian toteutumista, palvelu- ja hankintastrategian hankkeiden etenemistä sekä elinkeinostrategian kaupungin toimeenpantavien tavoitteiden toteutumista. Kehittämispalvelut sisältävät hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön ja konsernin kehittämispalvelut. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö ohjaa ja koordinoi yhteensä noin 30 kehittämishankkeen kokonaisuutta. Kehittämistyö perustuu lautakuntien palvelusuunnitelmiin sekä vuosittaisiin palvelusopimuksiin. Vuoden 2011 kehittämiskohteet on sovittu ja kirjattu palvelusopimuksiin. Kehittämistyössä keskitytään palvelurakenteiden uudistamiseen (asiakasohjaus, ikäihmisten palvelujen rakenne), uusien palvelukonseptien kehittämiseen yhteistyössä eri palvelun tuottajien kanssa, asiakaslähtöisen palvelukulttuurin kehittämiseen sekä innovatiivisten ratkaisujen etsimiseen esimerkiksi Kylä kaupungissa hankkeessa ja Myllymäki-hankkeessa. Palvelujen tuottavuuden ja joustavuuden lisäämiseksi kehittämisyksikkö on mukana uusien palvelukanavien kehitystyössä, kuten toimeentulotuen sähköiset prosessit ja itsepalvelut sekä palvelujen käyttöä ohjaava tiedottaminen. Kehittämistyön tueksi tarvitaan asiakastietoa. Asiakaspalaute järjestelmä vakiinnutetaan vuoden 2011 aikana. Palautetiedon lisäksi kerätään tietoa yleisemmin asukkaiden kokemuksista ja muuttuvista palvelutarpeista. Kehittämishankkeille asetetaan asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuuden edistämistä koskevat tavoitteet, joista raportoidaan kaupungin johtoryhmälle kolmannesvuosittain. Konsernin kehittämispalvelut Konsernin kehittämispalvelut huolehtivat kaupungin viestinnän ja markkinoinnin koordinoinnista, aluetoimikuntien toiminnasta, kansainvälisten asioiden koordinoinnista sekä tietohallinnon ohjaamisesta. Maaseudun kehittäminen ja maaseutuasiamiestoiminta kuuluvat myös kehittämispalvelujen vastuualueelle. Vuoden 2011 keskeisimpiä tavoitteita on tietotuotannon saaminen ajantasaiseksi ja valtakunnallisten vertailutietojen tuottaminen. Maaseudun kehittämisen linjaamiseksi vuoden 2011 aikana valmistuu maaseutuohjelma. Tietohallinnon kehittämisen painopisteenä ovat sähköiset palvelut asiakaslähtöisesti toteutettuina. Palvelu- ja hankintastrategian hanketyössä kehittämispalvelut avustavat tilaajien ja tuottajien prosesseissa. Kehittämispalvelujen vastuulla oleville hankkeille laaditaan projektisuunnitelmat ja projekteja viedään eteenpäin määritellyissä aikatauluissa pysyen.

87 87 VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Elinkeinostrategian toteuttaminen Elinkeinosrategian väliarviointi 1 väliarviointi suoritettu Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Asunto-ohjelman ja maaseutuohjelman osana otetaan kantaa kokonaissuunnitteluun Asunto-ohjelma valmistuu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Laaditaan kaupunkitason kestävän kehityksen toimintamalli Kymppi -hankkeessa toimintamalli rakennettu. Vuosiraportti eri palvelualueiden kestävän kehityksen ohjelmien etenemisestä Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Tuetaan palvelujen kehittämistä toimivan asiakaspalautejärjestelmän kautta. Uuden asiakaspalautejärjestelmän kautta on kerätty palautetta ja siitä on raportoitu kaksi kertaa. Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Hanketyö tukee strategian mukaista palvelujen kehittämistä. Asukkaita osallistavien, alueellisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. Hankkeiden strategisen tavoitteet raportoidaan johtoryhmälle. Raportoidaan Kylä hankkeen ja Myllymäki hankkeen kokemuksista.. KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Hankkeiden arviointikriteeriksi määritellään tuottavuus ja asiakaslähtöisyys. Hankeraportointi johtoryhmälle kolmannesvuosittain.

88 Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen 88 Kehittämistyötä tuetaan vahvistamalla hallitusti ulkopuolista kehittämisrahoitusta. Raportoidaan rahoitusrakenne Tehokas omistajapolitiikka Konsernikehittämisen yhteisten linjauksien muotoilu. Vuosittainen konsernin tasoinenkehittämispäivä. Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Vidico -hankkeessa kehitetään sähköisten palvelujen kustannushyötymalli Mittari kehitetty. Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Asiakkaiden palvelutapahtuma mahdollisimman selkeä ja toimiva mukaan lukien sähköiset kanavat. Liikelaitosselvitysten tukeminen Kehittämistyö tukee palvelu- ja hankintastrategiaa. Asiakasohjausyksiköiden toimintamalli suunniteltu 2-3 sähköistä palvelua Liikelaitosselvitysten tuki toteutettu ja kerätty palaute kehittämispalvelujen toiminnasta Konsernitasoinen hankerekisteri toimii. Toteutetaan kaksi innovaatioareenaa. Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Strategiaan pohjautuvien toimintaohjelmien seuranta Toimintaohjelmat koottu yhteiseen tietokantaan Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Osaamisen edistäminen liiketoimintaosaamisen, asiakkaan kohtaamisen ja johtamisen alueilla. Muutoskoulutuksesta raportointi.

89 89 TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Kehittämispalvelut yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Kehittämispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kehittämishankkeet Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Seutu- ja aluepolitiikka Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hankkeet Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tietohallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Viestintä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suhdetoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksiköt Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

90 90 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja Lautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunta arvioi valtuustokauden aikana kaupungin kaikki palvelualueet ja liikelaitokset sekä edunvalvonnan kaupunkikonsernin yhteisöissä, säätiöissä ja seudullisissa hankkeissa. Lautakunnan toimintasuunnitelma vuosille sisältää koko kauden painopistealueet. Toimintasuunnitelmasta johdetaan vuosittaiset työohjelmat ja painopistealueet. Toiminnan painopisteet Lautakunta arvioi tavoiteasetantaa yleensä, valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Erityiskohteena vuonna 2011 on tuottavuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet eri palvelualueilla, palvelu- ja hankintastrategian vaikutus kunnan palvelutuotantoon sekä tilaaja-tuottaja toimintapa. Lautakunnan sitovat tavoitteet Toiminnan menestystekijät Tavoitteet Mittarit Tuotetaan suunnittelun, johtamisen ja palvelujen kehittämisen tueksi luotettavaa arviointi- / vertailutietoa. Raportit, arviointikertomus. Tuetaan selkeiden tavoitteiden aikaansaamista palvelualueille. Tuetaan palveluiden laadun, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden mittaamista ja kehittämistä kaupunkiorganisaatiossa. Vuoden 2011 ja sen jälkeisissä talousarvioissa tavoitteet ovat selkeitä ja mittarit arvioitavissa. Talous Tarkastuslautakunta TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

91 91 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuonna 2011 on eduskuntavaalit. Keskusvaalilautakunta TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ Elinkeinorahaston taseyksikkö TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot Poistot ja arvonalentumiset Kiinteistöomaisuuden taseyksikkörakenteesta luovutaan , jolloin omaisuus siirtyy Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle

92 92 TUOTTAJAOSA PALVELUTUOTANTO Vastuuhenkilöt: Palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko Palvelujohtajat Liikelaitosten toimitusjohtajat Palvelutuotannon organisaatio

93 93 Palvelutuotannon tavoitteet Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2015 ohjaa palveluntuottajan toimintaa. Toiminta perustuu kaupunkistrategian arvoihin, joita ovat yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus, rohkeus ja ekologisuus. Kaupunkistrategian päämäärät on jaettu vaikuttavuuspäämääriin ja keinopäämääriin. Kaikille päämäärille on valittu kriittiset menestystekijät. Keinopäämäärät ja niihin liittyvät kriittiset menestystekijät ohjaavat erityisesti palvelutuotannon toimintaa. Niille on esitetty seuraavassa omaa palvelutuotantoa koskevat yhteiset tavoitteet vuodelle Palvelutuotannon sisällölliset tavoitteet on kuvattu tilausbudjetin tilaajaosiossa ja ne on konkretisoitu palvelualueille palvelusopimuksissa. Palvelutuotannon tavoitteita vastaavat kehittämishankkeet ja kehittämisprosessit on myös kuvattu palvelusopimuksissa. Keinopäämäärät Kriittiset menestystekijät Palvelutuotannon tavoitteet 2011 Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävän palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Tehokas omistajapolitiikka Palvelutuotanto toteuttaa tuottavuusohjelmaa ja raportoi sen toteutumisesta sovitun mukaisesti. Tuottavuuden kehittämiseen on määritelty yhdessä tilaajan kanssa eri palvelualueille sopivia menetelmiä, jotka on kirjattu palvelusopimuksiin. Talouden tasapainotusohjelmaa palvelutuotanto toteuttaa noudattamalla palvelusopimuksia. Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Palvelujen tuotteistuksen ja kustannuslaskennan ensimmäinen versio saadaan valmiiksi kaikilla palvelualueilla. Tavoitteena selkeyttää ja kehittää palvelujen laatua ja kustannusseurantaa sekä lisätä vertailtavuutta. Tuotteistuksen jälkeen ja osin rinnalla aloitetaan asiakaslähtöinen tuotekehitys ja laatujärjestelmän kehittäminen. Palveluprosesseja kehitetään asiakaslähtöisemmiksi ja tehokkaammiksi palvelusopimusten mukaisesti, keinoina ovat mm. sähköinen asiointi, puhelinpalvelut, esimiestyön kehittäminen ja asiakasohjauksen kehittäminen. Kehitetään asiakaspalautteen keräämis- ja käsittelymenetelmiä sekä toteutetaan asiakaspalautteen kerääminen kaikissa palveluissa. Prosessien kehittämiseksi otetaan käyttöön sähköinen ostotilausjärjestelmä. Tilaajalautakuntien päättämät tai palvelu- ja hankintastrategian kautta päätettävät rakenteelliset muutokset toteutetaan asiallisen ytmenettelyn mukaisesti. Laaditaan palvelu- ja hankintastrategian mukaiset liikelaitostamis- ja yhtiöittämiselvitykset.

94 94 Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Luovuutta tukea työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Palvelutuotannossa kokeillaan uudenlaisia osallistavia yhteistyömalleja asiakkaiden ja vapaaehtoistyön kanssa. Vuoden 2011 aikana toteutettavat kehittämishankkeet ja kehittämisprosessit on kirjattu palvelusopimusten osaksi. Hankkeisiin osallistutaan ja niitä seurataan sopimuksissa sovitulla tavalla. Työyksiköitä palkitaan innovatiivisesta kehitystyöstä kerran vuodessa kehittäjäpalkinnolla. Suunnitellaan yhdessä kehittämis- ja henkilöstöpalvelujen kanssa henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittämisen koulutusohjelma, erityisenä painopisteenä asiakaslähtöisyys ja liiketoiminnallinen osaaminen. Käynnistetään pilottiryhmät. Toteutetaan palvelualuekohtaisia työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmia. Palvelutuotannon talous yhteensä TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Sisäiset myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut Käyttösuunnitelman oikaisut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset

95 PALVELUTUOTANNON HALLINTO 95 Palvelupiste Kastellin toiminta siirtyy Wetterille Talous TP 2009 TB Muutokset TB 2011 PALVELUTUOTANNON HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

96 96 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: VARHAISKASVATUSPALVELUT Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin Palvelukokonaisuuden kuvaus Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuus muodostuu kunnallisesta päivähoidosta (päiväkoti- ja perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta, vuorohoito, erityisvarhaiskasvatus) ja esiopetuksesta. Kaikissa tuotteissa tarjotaan suunnitelmallista, tavoitteellista lapsen ikä- ja kehitystason sekä tarpeiden mukaista varhaiskasvatustoimintaa hyvässä kasvu- ja oppimisympäristössä. Palvelun tuottaja vastaa heille osoitettujen päivähoitohakemusten vastaanottamisesta ja osoittaa asiakkaalle päivähoitopaikan lasten päivähoidosta annetun asetuksen 2 :n edellyttämässä ajassa (4kk/2 viikkoa) mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna. Tuottaja vastaa myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta. Tuottaja tekee asiakasmaksulain mukaiset päivähoitomaksupäätökset ja päättää päivähoitomaksujen harkinnanvaraisista alennuksista tai vapautuksista sekä vastaa osaltaan siitä, että järjestelmään on kirjattu tarpeelliset ja oikeat tiedot asiakasmaksujen perintää varten. Tuottaja vastaa harkinnanvaraisista kuljetuspäätöksistä tilaajan päättämien periaatteiden mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannuksiin vaikutetaan seuraamalla hoitopaikkojen tehokasta käyttöä henkilöstön ja lasten suhdelukuun perustuvilla kriteereillä sekä tarkastellaan edelleen tilojen keskittämistä isoihin yksiköihin ja yhteiskäyttöä opetuspalvelujen kanssa. Palvelualueen talous VARHAISKASVATUSPALVELUT TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Sisäinen myynti tilaajalle Ulkoiset tuotot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS

97 97 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: OPETUSPALVELUT Palvelujohtaja Mika Mäkelä Palvelukokonaisuuden kuvaus Opetuspalvelut tuottavat perusopetuksen, lukio-opetuksen, taiteen perusopetuksen, lastenkulttuurin ja nuoriso- ja sovittelutyön palvelut. Perusopetuksen kouluja on 29. Lukioita on viisi. Taiteen perusopetusta annetaan kuvataiteessa ja käsityötaiteessa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Perusopetuksen palvelut tuotetaan lain mukaisina kaikille oman kunnan oppivelvollisille ja lisäksi Hämeenkosken yläkouluikäisille ja Hattulan ja Janakkalan pidennetyn oppivelvollisuuden erityisoppilaille. Lieson ja Taljalan koulut lakkaavat kevätlukukauden 2011 jälkeen ja niiden opetustyö siirtyy Iittalan kouluun ja Ydin-Hämeen muihin kouluihin. Opetusryhmiä on pienennetty valtion erillisrahoituksella lukuvuonna Perusopetuslain muutokset tulevat voimaan erityisen tuen osalta. Lukioiden toiminnan painopiste on yleislukion mukainen, vaikka lukioilla on omat profiloitumislinjansa (Hämeenlinnan lyseon lukiossa urheilulinja, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiossa yrittäjyyslinja, Kaurialan lukiossa tiedelinja, Lammin lukiossa yrittäjyys ja ilmaisutaito, Hämeenlinnan Aikuislukiossa ammatillisen koulutuksen lukiokoulutus). 2. astetta koskevat päätökset tehdään marraskuussa Päätöksillä saattaa olla vaikutusta hallinnollisiin järjestelyihin ja myöhemmin myös koulutuksen järjestäjään. Lasten ja nuorten kulttuurissa yhteistoiminta-alueittain jatketaan taiteen opetuksen yhdysopettajatoimintaa, jota täydennetään nuorten taiteilijoiden palkkaamisella työvoimavaroin oppilaitoksiin. Uusi nuorisotyötä koskeva laki tulee voimaan Lain muutos velvoittaa moniammatillisen yhteistyön järjestämiseen ja etsivän nuorisotyön painotukseen. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 PERUSOPETUS oppilasmäärä (20.9) josta erityisoppilaita erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta 4,7 4,9 4,7 keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja 1-6 luokat 20,9 16,8 7-9 luokat 21,2 19,7 LUKIOKOULUTUS oppilasmäärä (20.9.) päivälukiot oppilasmäärä (20.9) aikuislukio NUORISO-JA SOVITTELULTOIMINTA käyttäjävolyymi / sovittelu 316 kontaktien määrä nuorisotyössä LASTENKULTTUURI oppilaat / kuvataidekoulu(20.9) oppilaat / käsityökoulu muu käyttäjävolyymi (Hippalot ym)

98 98 Palvelualueen talous TP 2009 TB Muutokset TB 2011 OPETUSPALVELUT YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT Sisäinen myynti tilaajalle Ulkoiset tuotot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Opetuspalvelujen hallinto ja yhteiset kustannukset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Perusopetus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Lukiokoulutus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Nuoriso- ja sovittelupalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

99 99 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Palvelujohtaja Eija Leppänen Palvelukokonaisuuden kuvaus Varhaisen tuen palvelut käsittää Hämeenlinnan kaupungin uudessa organisaatiossa lakisääteiset neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, nuorten terveysneuvontapisteen, Vaahteramäen perhetyön ja poliisilaitoksella tapahtuvan ankkuritoiminnan. Psykososiaalisen tuen palvelut vastaa sellaisten lakisääteisten palveluiden kuten perheneuvonnan, oppilashuollon ja lasten huoltoon, asumiseen ja elatukseen liittyvistä sopimusasioista sekä puhe- ja toimintaterapian palveluista. Palveluyksikkö koordinoi keskitetysti myös avustajatoiminnan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia ja olla mukana kehittämässä palveluja kasvatuksen tukemiseksi sekä toteuttaa lakisääteistä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sisältää avo- ja sijaishuollon, jälkihuollon sekä kaupungin oman lastensuojelulaitoksen, Perhekeskuksen, toiminnan. Lisäksi lastensuojelun sosiaalipäivystys kuuluu toistaiseksi lastensuojelun palveluyksikön alaisuuteen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yleisenä linjana kasvua tukevissa palveluissa on painopisteen siirtäminen pidemmällä aikavälillä ennalta ehkäisevään työhön. Painopistemuutoksella pyritään lisäämään sekä asiakaslähtöisyyttä että tuottavuutta. Ennalta ehkäisevän työn määrää lisätään toimimalla sopimusalakohtaisten painopisteiden mukaisesti. Lasten ja nuorten kasvua tukevien palveluiden sopimusalakohtaiset painopisteet ovat tarjouspyynnössä seuraavat: Intensiivityöskentely Monialainen palvelutarpeen arviointi Hyvinvointineuvolamallin kehittäminen Ohjaus, neuvonta, konsultointi sekä Ryhmämuotoisen työskentelyn kehittäminen Kansanterveyslain 14 :n mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvana tehtävänä huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä terveysneuvonnan ja terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluissa. Uusi asetus tuli voimaan siten, että sen määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulevat voimaan Asetuksella säännellään ja laajennetaan erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Tämän vuoksi terveysneuvontaan on esitetty uusia terveydenhoitajan vakansseja 2 kpl. Asetus annettiin, koska kuntien väliset erot lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen voimavaroissa ja sisällössä ovat lisääntyneet, ja palvelut ovat monissa kunnissa suosituksiin ja tarpeisiin nähden riittämättömät. Kuntia sitovan asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja perhei-

100 100 den terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Kasvua tukevat palvelut (painopisteet) Intensiivityöskentely (nuorten lukumäärä) *1 10 Monialaisten suunnitelmien määrä * Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan käyntitapahtumat * Varhaisen tuen palvelut Neuvolapalvelujen käynnit yhteensä Lapsiperheiden kotipalvelua saaneet perheet Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynnit yhteensä Nuorten terveysneuvonnan asiakaskäynnit Ankkuritoiminnan asiakaskäyntien määrä Vaahteramäen asiakasperheet Psykososiaalisen tuen palvelut Kasvatus- ja perheneuvonta, asiantuntijapalvelut * Kasvatus- ja perheneuvonta, neuvonta ja ohjaus* Kasvatus- ja perheneuvonta, tutkimuspalvelut* Kasvatus- ja perheneuvonta, hoidolliset/terapeuttiset palvelut * Kasvatus- ja perheneuvonta, perheasioiden sovittelu * Kasvatus- ja perheneuvonta, käyntitapahtumat * Perheasiain yksikkö, sopimusten määrä* Perheasiain yksikkö, oikeudelle tehtävien selvitysten määrä *1 20 Oppilashuollon asiakaskäynnit Oppilashuollon eri asiakkaiden määrä Avustajien ja lasten määrän suhdeluku varhaiskasvatuksessa 1/102 1/96 1/96 Avustajien ja lasten määrän suhdeluku perusopetuksessa 1/65 1/60 1/60 Puheterapiakäynnit yhteensä Toimintaterapiakäynnit yhteensä Lastensuojelun palvelut yht. Avohuollon tuotteet: lastensuojelun vireille tulojen määrä * Avohuollon tuotteet, lastensuojelutarpeen selvitykset Avohuollon tuotteet, lastensuojelun avohuollon perhetyö, lasten määrä Avohuollon tuotteet: kiireellinen sijoitus Avohuollon tuotteet: vuoden aikana huostassa olleet Avohuollon tuotteet: jälkihuollossa vuoden aikana Lastensuojeluilmoitukset Vuoden aikana tehdyt sijoitukset * Uudet huostaanotot Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset Perhehoito / laitoshoito (%) vuosi 52/48 57/43 60 /40 Perhekeskuksen käyttö (%) * Pollentien nuorisokodin käyttö (%) 1 x vuosi Itsenäistymisasunto käyttö (%) 1 x vuosi *1 ei vertailutietoa viime vuodelta *2 muutos laskuperusteissa

101 101 Palvelualueen talous TP 2009 LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT YHTEENSÄ TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Sisäinen myynti tilaajalle Ulkoiset tuotot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Kasvua tukevien palvelujen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varhaisen tuen palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Lastensuojelu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

102 102 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: KULTTUURI JA KIRJASTOPALVELUT Palvelujohtaja Mika Mäkelä Palvelukokonaisuuden kuvaus Museot Museolain (729/1992) mukaisesti museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Kirjasto Hämeenlinnan kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Kirjasto edistää toiminnallaan ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä tietoverkkojen käyttöön. Kirjasto tukee ihmisten henkistä kasvua ja hyvinvointia. Toiminnan painopisteet Museot Kulttuuriperinnön ja visuaalisen kulttuurin asiantuntijuus Laadukas näyttelytoiminta Kokoelmien saavutettavuuden edistäminen Museokasvatuksen kehittäminen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimenpideohjelman suositukset (OPM:n julkaisuja 2010:1) huomioiden Sopimusten mukainen alue- ja maakuntamuseotoiminta Kirjasto Verkkopalvelujen kehittäminen Kirjastoautotoiminnan kehittäminen yhdessä Hattulan ja Janakkalan kanssa Kulttuuritapahtumien järjestäminen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimenpideohjelman suositukset (OPM:n julkaisuja 2010:1) Keskeiset muutokset Museot Museoiden palvelurakenteen suunnittelu Selvitys taidemuseon asemasta osana Verkatehdasta Selvitys historiallisen museon asemasta osana Linnan aluetta Kirjasto Uuden kirjastoauton hankinta Lammille Pilottihankkeena automatisoitu kirjasto Selvitys Hauhon kirjaston siirrosta Hauhon kunnantalollle

103 103 Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Museopalvelut Taidemuseon palvelut Aukioloaika / tuntia / yhteensä Engel-rakennus Lohrmann-rakennus Vaihtuvien näyttelyiden määrä / v Engel-rakennus Lohrmann-rakennus Museon kävijämäärä / v Engel-rakennus Lohrmann-rakennus Asiakastyytyväisyys Historiallisen museon palvelut Aukioloaika / tuntia Historiallinen museo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Vaihtuvien näyttelyiden määrä / v yhteensä Historiallinen museo Palanderin talo Museon kävijämäärä / v Historiallinen museo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Asiakastyytyväisyys Kirjastopalvelut Luettelo ylläpidettävistä toimipaikoista aukioloaikoineen Luettelo kirjastoauton pysähdyspaikoista Kirjaston lainamäärä / asukas Aineistomääräraha/asukas 20,4 6,5 e 20,7 6,1 e Kirjaston lainamäärä yhteensä Lainamäärät seuraavan erittelyn mukaan: - Pääkirjasto Kirjastoauto Aaro Kirjastoauto Pietari Hauhon kirjasto Jukolan kirjasto Kalvolan kirjasto Lammin kirjasto Rengon kirjasto Tuomelan kirjasto Tuuloksen kirjasto Fyysiset käynnit Verkkokirjaston käyttökerrat / v Koulutus- ja kulttuuritapahtumien osanottajam./v Asiakastyytyväisyys 4,01 hyvä 4 hyvä 4 hyvä

104 104 Palvelualueen talous TP 2009 TB Muutokset TB 2011 KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT TOIMINTATUOTOT Sisäinen myynti tilaajalle Ulkoiset tuotot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Kirjastopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Museopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset

105 105 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Palvelujohtaja Risto Jokinen Palvelukokonaisuuden kuvaus Aikuissosiaalityön palvelut muodostuvat sosiaalityön, toimeentulotuen, lähiötyön, työvoiman palvelukeskuksen, maahanmuuttajatyön sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluista. Sosiaalityön palvelut tuotetaan kahdessa tiimissä, joista toinen sijoittuu Lammin kirjastoon ja toinen Wetterille. Lammin tiimi tuottaa Lammin, Hauhon ja Tuuloksen kaupunginosien ja Wetterin tiimi koko muun Hämeenlinnan aikuissosiaalityön palvelut, lisäksi sosiaalityön lähipalvelu on järjestetty Hauholle, Iittalaan ja Renkoon. Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston kanssa yhdessä ylläpidetty palvelu, palvelualueena on koko Hämeenlinna. Aikuissosiaalityöhön kuuluva lähiötyö ylläpitää Kotilähiö ry:n kanssa Itäistä ja Läntistä lähiökeskusta, ne sijoittuvat Katuman ja Nummen kaupunginosiin. Maahanmuuttajatyö vastaa kiintiöpakolaisten ja itsenäisesti kuntaan muuttavien kotouttamistyöstä sekä alansa asiantuntijatehtävistä koko kunnan alueella. Talous- ja velkaneuvonta tuottaa talous- ja velkaneuvontapalveluja hämeenlinnalaisille ja hattulalaisille, Vammaispalvelut muodostuvat Virvelinrannan vammaisten päivätoiminnan, kehitysvammaisten asuntolan, vammaisten- ja kehitysvammaisten avopalvelun ja Sullitun-ryhmäkodin palveluista. Vammaisten ja kehitysvammaisten avopalvelut sijoittuvat Kastelliin. Henkisen hyvinvoinnin palvelut (ent. mielenterveyspalvelut) muodostuvat henkisen hyvinvoinnin avopalveluista, psykiatrian päivätoiminnasta ja mielenterveyden asumispalveluista. Avopalvelut sijoittuvat terveysasemille. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimintakykyä edistävien palvelujen yhteiset painopisteet ovat tuotteistaminen ja laatujärjestelmän kehittäminen. Toiminnassa huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet: päihteettömyyden, mielenterveyden sekä arkiliikunnan edistäminen. Yleisen sosiaalityön nimi muuttuu aikuissosiaalityöksi. Aikuissosiaalityössä jatketaan viime vuonna aloitettua ammatti- ja tehtävärakenteen muutosta, tavoitteena selkeä työnjako sekä osaamisen hyödyntäminen sosiaalityössä, sosiaaliohjauksessa ja etuuskäsittelyssä. Työn kehittämisen painopisteinä ovat asiakkaiden tilannearvioiden ja palvelusuunnitelmien systemaattinen laatiminen ja niiden kirjaaminen Effica- järjestelmään. Palveluohjausta kehitetään ja aikuissosiaalityön työvälineitä vahvistetaan lisäämällä erityispalvelujen ostomäärärahaa. Ennalta ehkäisevän työn välineinä kokeillaan matalan kynnyksen talousneuvonnan ostamista sekä välitystilien käytön lisäämistä. Kuntouttavan työtoiminnan määrää lisätään kaupungin omissa palveluissa ja kaupungin omana toimintana. Tavoitteena on saada säästöt työmarkkinatuen kuntaosuudesta. Maahanmuuttajatyön painopisteenä ovat maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen liittyvän työn koordinointi, suunnittelu ja asiantuntijana toimiminen. Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllisyyttä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kehittämistyöllä ei tavoitella erillisen maahanmuuttajien työllisyyspalvelujen muodostumista, vaan palvelujen ja toimenpiteiden viemistä nykyisten toimijoiden työvälineiksi. Monikulttuurisuustyössä tehdään yhteistyötä kulttuurikeskus Arxin ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken.

106 106 Virvelinrannan päivätoimintakeskuksen kaikki asiakaspaikat otetaan käyttöön, jolloin paikkaluku nousee 50. Vammaispalveluun esitetään yhden sosiaalityöntekijän viran perustamista liittyen valmisteilla olevaan sopimukseen vammaispalvelujen myynnistä Hattulan kunnalle. Vammaispalveluissa palvelutuotanto ja tilaajapalvelut jakavat palvelusihteerin työpanoksen. Mielenterveyden avopalvelut muuttuvat henkisen hyvinvoinnin palveluksi. Tavoitteena madaltaa palveluun hakeutumista, monipuolistaa palvelujen tarjontaa sekä kehittää palveluja yhdessä asiakkaiden ja muiden palvelutuottajien kanssa. Sisällöllinen painopiste on mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoidon tehostaminen perustasolla sekä hoitojärjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Palvelut on tarkoitus toteuttaa väestövastuu-periaatteella. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön asiakkaiden määrä vuodessa Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrä Toimeentulotuki Toimeentulotuen uudet hakemukset Työvoiman palvelukeskus Työllistämispäivien lukumäärä vuoden aikana Kuntouttavan työtoiminnan päivät omissa palveluissa Maahanmuuttajatyön palvelut Asiakkaina olevien pakolaisten lkm keskimääräin/kk Muiden maahanmuuttajien asiakaskäyntien lkm/v Vammaispalvelut Vaikeavammaiset kuljetuspalveluasiakkaat lkm/v Henkilökohtaisen avun päätösten lkm/v Vammaisten päivätoimintakeskus Asiakkaiden määrä Käyttöastetavoite % Henkisen hyvinvoinnin palvelut Sairaanhoitajan yksilövastaanotto Puhelinneuvonta 220

107 107 Palvelualueen talous TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT Sisäinen myynti tilaajalle Ulkoiset tuotot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Työvoiman palvelukeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maahanmuuttajatyö ja monikulttuuritoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yleinen sosiaalityö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimeentulotuki Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vammaispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalennukset Henkisen hyvinvoinnin palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 0 0 0

108 108 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: IKÄIHMISTEN KOTI- JA ASUMISPALVELUT Palvelujohtaja Tuovi Sohlberg Palvelukokonaisuuden kuvaus Kotihoidon kokonaisuus koostuu kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, akuutista kotihoidosta, päivätoiminnasta sekä palveluasumisesta. Kotihoidon toiminnan tavoitteena on turvata ikäihmisen kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään. Kotihoidon palveluja järjestetään alueellisesti Ydin-Hämeen, Keskustan, Läntisen ja Itäisen alueen tiimeissä sekä palvelukodeissa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikääntyvien turvallinen asuminen kotona nykyistä pidempään - tiimien osaamisen ja työnjaon sekä omahoitajuuden vahvistaminen - rakenteellinen kirjaaminen - esimiestyön johtamisosaamisen lisääminen - omaisyhteistyön sekä arjen elävöittämisen kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa - asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen Ikääntyvien arjen toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen - fysioterapeuttien arviointikäynnit, kuntoutus - varhainen puuttuminen terveydentilan tai toimintakyvyn heikkenemiseen, päihteiden väärinkäyttöön, mielenterveys- ja sosiaalisiin ongelmiin - akuutin kotihoidon toiminnan vahvistaminen - sairauksien tehokas hoito yhteistyössä Terveyskeskus Liikelaitoksen geriatrisen yksikön kanssa Palveluohjaus on eriytetty omaksi toiminnakseen vuoden 2010 aikana ja samanaikaisesti sitä on kehitetty omaksi asiakasohjausyksiköksi yhteistyössä tilaajan sekä kehittämisyksikön kanssa. Yksikkö siirtyy tilaajalle Tuotteistamisprosessin loppuun saattaminen: Päivätoiminta ja tehostettu palveluasuminen alkuvuoteen 2011 ja kotihoito toukokuun loppuun 2011.

109 109 Koti- ja asumispalvelujen tunnusluvut Tunnusluvut (asiakkaat ka/kk) TP 2009 TB 2010 TB 2011 Säännöllinen kotihoito Valvottu kotisairaanhoito Tilapäinen kotihoito Tilapäinen kotisairaanhoito Akuutti kotihoito Fysioterapiakäynnit (lkm/v) Palvelualueen talous Koti- ja asumispalvelut yhteensä TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Sisäinen myynti tilaajalle Ulkoiset tuotot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

110 110 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: IKÄIHMISTEN PITKÄAIKAISHOIVA Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko Palvelukokonaisuuden kuvaus Ikäihmisten pitkäaikaishoivan palvelualueen tehtävänä on tarjota pitkäaikaista ympärivuorokautista laitoshoivaa vanhuksille, jotka eivät alentuneen toimintakykynsä vuoksi kykene enää asuman omassa kodissaan tai palveluasumisen yksikössä kotihoidon ja tukipalvelujen turvin. Yksiköissä tarjotaan myös tilapäistä laitoshoitoa, jolla voidaan edistää asiakkaiden kotona asumista ja lähiomaisen jaksamista. Tilapäinen hoito on joko säännöllisesti toteutettavia hoitojaksoja jotka vuorottelevat kotona asumisen kanssa tai kertaluonteisia, tilapäisiä hoitojaksoja. Vuonna 2011 yllä mainittuja palveluja tuotetaan seitsemässä vanhainkotiyksikössä. Näistä kolme sijaitsee Voutilakeskuksessa, yksi Lammilla, yksi Tuuloksessa, yksi Kalvolassa ja yksi Rengossa. Lisäksi pitkäaikaishoivan palvelualueen organisaatioon kuuluu Kalvolan Koivurinteen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteinä Ikäihmisten pitkäaikaishoivan palvelualueen toiminnassa ovat: tuotteistaminen lyhytaikaishoivan kehittäminen asiakaskohtaisten hoitosuunnitelmien kehittäminen asiakaslähtöisen arjen elävöittäminen ja omaisyhteistyö Keskeiset muutokset: vuoden 2010 aikana toiminta lakkautettu Hauhon Mäntykodossa ja Vuorentakakeskuksen Metsäpirtissä ja Koivupirtissä lyhytaikaisten hoivapaikkojen määrää lisätään edelleen vuoden 2011 aikana muuttamalla pitkäaikaispaikkoja lyhytaikaispaikoiksi Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 pitkäaikaispaikkojen määrä lyhytaikaispaikkojen määrä hoitopäivät käyttöaste 99,73 % pitkäaikaispaikkojen käyttöaste yli 95 % 99 % lyhytaikaispaikkojen käyttöaste yli 95 % 93 % Palvelualueen talous TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Sisäinen myynti tilaajalle Ulkoiset tuotot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset

111 111 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖPALVELUT Palvelujohtaja Samuli Alppi Palvelukokonaisuuden kuvaus Maankäyttö ja ympäristö -palvelualue muodostuu maankäytön suunnittelusta, rakennusvalvonta- ja ympäristöyksiköstä, paikkatieto- ja kiinteistöyksiköstä sekä maankäytön asiakaspalvelupisteestä. Palvelualueen henkilöstön määrä on 60. Palvelualueen keskeiset tehtävät ovat maaomaisuuden hallinta, yleis- ja asemakaavatasoinen kaupunkisuunnittelu ja niihin liittyvä liikenne- ja ympäristösuunnittelu sekä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja terveysvalvonnan viranomaistehtävät. Lisäksi yksikkö järjestää eläinlääkäripalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yksikön toiminnassa keskeisellä sijalla on tehokas maaomaisuuden kehittäminen, kaupungin asuntoja toimitilatarjonnan ylläpitäminen riittävällä kaavoituksella sekä rakentamisen ja ympäristön laatua tukevan viranomaistoiminnan järjestäminen. Palvelualueen toiminnoissa merkittävimmät nähtävissä olevat muutokset liittyvät palvelu- ja hankintastrategian mukaiseen viranomaistoimintojen sijoittumisen tarkasteluun sekä kaupunkisuunnittelussa kaupungin oman ja ulkopuolisten tuottajien tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittämiseen. Erityisesti rakennusvalvonnassa ja maankäytön suunnittelussa resurssit on mitoitettu tiukasti, jolloin on pyritty keskittymään kaupungin näkökulmasta tärkeimpiin hankkeisiin ja samalla prosessien uudistamisen kautta kehittämään toimintaa tehokkaammaksi. Asiakaslähtöisyyttä on parannettu käynnistämällä Wetterin tiloissa maankäytön asiakaspalvelupiste. Sen toiminnan kehittäminen jatkuu vuonna 2011 erillisenä hankkeena, jonka tavoitteena on mm. laajentaa neuvonta- ja asiointitoimintaa entistä kattavammin verkkopalveluksi. Vuoden 2011 aikana selvitetään, johtavatko eläinlääkintähuollon lainsäädännön muutokset mahdollisesti laajempaan alueelliseen organisoitumismalliin.

112 112 Palvelualueen talous TP 2009 TB Muutokset TB 2011 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntituotot Ulkoiset tuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Maankäytön palvelut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Rakennusvalvonta ja ympäristö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 0 0 1

113 113 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: YHDYSKUNTARAKENTEEN PALVELUT Palvelujohtaja Timo Tuomola Palvelukokonaisuuden kuvaus Infran ylläpidon ja uudistuotannon supistaminen sekä vallitseva erittäin tiukka taloudellinen tilanne luo tietoisia riskejä verkoston käyttövarmuuteen. Toiminta siirtää tulevaisuuteen merkittäviä kustannuspaineita ns. tavanomaisen katu- ja tieverkoston ylläpidon resurssivajeen takia. YHDYSKUNTARAKENTEEN HOITO- JA KUNNOSSAPITOPALVELUT Tuotanto varautuu voimakkaisiin säätilan aiheuttamiin muutoksiin työohjelmassaan (ei taloudellinen varaus). Yhdyskuntalautakunnalle esitetyt tuotannon supistamistoimet alentavat infran palvelutasoa merkittävästi, aiheuttaen myös toiminnallisia riskejä. Oma tuotanto varautuu raskaan ja pienkaluston siirtymävaiheeseen korjaamo- ja konekeskuksen toimintaa uudistaen. LUONTOPALVELUT Toiminnassa noudatetaan nettotalousperiaatetta, voimakkaan muutoksen aiheuttaa myrskyalueiden hakkuu- ja kunnostustarve. Ulkoliikunta- ja retkeilypalvelut tuotetaan yhteisresurssein hoito- ja kunnossapitopalvelujen kanssa. Liitosalueiden inventointi ja hoitorästit ovat tuotannon tehostamisen kärkihankkeina. RAKENTAMISPALVELUT Urakkakilpailutus ja oman tuotannon optimi (kunnossapito / rakentamispalvelut) määritetään resurssien ja kustannustehokkuuden mukaisesti. Erityiskohteina varaudutaan siltarakenteiden peruskunnostukseen. VIRANOMAISPALVELUT Pysäköinti- ja aluevalvonta siirretään konsernissa yhtiövastuulle ja taloudellinen tilanne määrittyy vastuineen 2011 aikana yksityiskohdiltaan. VARIKKOPALVELUT Varikkopalvelujen varasto- ja jakelupalvelut sekä tavanomaisen autokaluston hallinta siirtyy lukien konsernissa yhtiövastuulle.

114 114 Palvelualueen talous TP 2009 TB Muutokset TB 2011 YHDYSKUNTARAKENNE YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntituotot Ulkoiset tuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Yhdyskuntarakenteen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhdyskuntarakenteen rakentamispalvelut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Yhdyskuntarakenteen kunnossapitopalvelut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Liikunta ja ulkoilualueet Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Luontopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Viranomaispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varikkopalvelut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden Tulos

115 115 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Vastuuhenkilö: Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Vastuualueen kuvaus Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa luotettavasti ja tehokkaasti lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä tehtävistä. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen suunnittelukauden strategiset päämäärät Strategiset linjaukset Pelastuslaitoksen strategia on rakennettu visiosta ja toiminta-ajatuksesta seuraavista näkökulmista: o Maakunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky o Prosessit ja rakenteet o Resurssit ja talous o Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoitteet Maakunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky Prosessit ja rakenteet Resurssit ja talous Pronto- onnettomuustietokanta. Arvioidaan oman toiminnan kehitystä ja sijoittumista valtakunnalliseen tilastoon. Kohdennettu asiakastyytyväisyyskysely. Asiakkaan kohtaamisviive harjoitusolosuhteissa Käytettävien suojapaikkojen kokonaismäärä. Ulkoisen hälytysjärjestelmän kuuluvuusalueella olevan väestön määrä. Luotettavan, ei kaupallisen, hälytysjärjestelmän kattavuus ja ryhmiteltävyys. Operatiivisen johtamisjärjestelmän rakenne. Yhteistyösopimukset. Harjoituskatselmukset. Vastesuunnitelmat. Henkilötyövuosien suhde suoritteisiin. Pronto- onnettomuustietokanta. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä laskee. Palvelutaso vastaa koko maakunnassa riskejä ja palvelujen kysyntää. Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia vaaratilanteissa. Tehokkaat ja sujuvat ydinprosessit. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta Väestön suojaaminen Tehokkaat tekniset tukijärjestelmät. Tarkoituksenmukainen organisaatiorakenne ja tehtäväjako (ml. yhteistyö muiden tahojen kanssa. Tuloksekas koulutus ja harjoitustoiminta Tehokas ja strategian mukainen resurssien käyttö. Resurssit vastaavat tehtäviä määrällisesti..vapaaehtoisen henkilöstön riittävyys..yhteistyötahojen resurssien hyödyntäminen

116 116 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoitteet Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Hakijat / avoimet työpaikat. Harjoituskatselmukset ja koulutusrekisteri. Työterveyshuollon tilastot. Työtyytyväisyyskysely. Hyvä kilpailukyky työnantajana. Henkilöstö on osaava, motivoitunut ja halukas kehittämään itseään. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä. Työhyvinvointi on korkealla tasolla Maakunnallinen palo- ja pelastustoimi TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Kuntien maksuosuudet pelastustoimintaan Maksutuotot Tuet ja avustukset Kuntien maksuosuudet investointimenoihin Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Hallinto, öljyvahinkotorjunta ja pelastustoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Sairaankuljetus ja ensivastetoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kuntien maksuosuus pelastustoiminnan käyttömenoihin on yhteensä euroa ja investointimenoihin euroa (3,70 euroa/asukas).

117 117 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 LIIKEVAIHTO Yhteistoimintakorvaukset toimintamenoihin Yhteistoimintakorvaukset investointimenoihin Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut 0 0 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 0 0 Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten lisäys vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) INVESTOINNIT TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Koneet ja kalusto

118 118 LIIKELAITOKSET HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Risto Mäkinen Palvelukokonaisuuden kuvaus Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos tuottaa terveyskeskustasoiset avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon palvelut, sairaalapalvelut, geriatriset palvelut sekä näitä toimintoja tukevat hallinnolliset ja hoidolliset palvelut. Palvelujen tilaaja on terveyden ja toimintakyvyn lautakunta. Terveyspalvelujen operatiivista toimintaa ohjaa johtokunta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteet: 1. Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelurakenteen muutosten jatkaminen 2. Lammin sairaalan profilointi 3. Lyhytaikaisten arviointi- ja kuntoutusjaksojen lisääminen tk-sairaalassa ja arviointikäyntien lisääminen geriatrian yksikössä 4. Ilveskodin aseman määrittely osaksi Hämeenlinnan kuntoutusjärjestelmää 5. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (380/2009) toimeenpanoa edellyttämät toimenpiteet lääkäripalvelujen ja suun terveydenhuollon osalta 6. Psykiatristen sairaanhoitajien tiimiyttäminen osaksi terveysasemien työryhmiä Muutokset: Avosairaanhoito Neuvola-asetuksen (STM:n asetus 380/2009) vaatima lisääntynyt tarkastuskäyntien määrä edellyttää lisätyöpanosta neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin. Monisairaiden hoitoon panostetaan Linnan Potku hankkeella, jossa aluksi rajattu määrä korkean riskin/monisairaiden asiakkaita saa hoitovastaavan, jonka kanssa laatii hoitosuunnitelman ja omahoidon tuen keinoin toteuttaa sitä. Toimintakykyä edistävien palvelujen palvelualueelle perustetaan psykiatristen sairaanhoitajien virkoja, joiden toimitilat sijoittuvat Terveyspalveluiden avosairaanhoidon toimintayksiköihin. Terveyspalveluihin perustetaan psykiatrian erikoislääkärin (ayl) virka. Työttömien terveystarkastuskäytäntö vakinaistetaan 2011 ja sen sisältöä laajennetaan siten, että tarkastuksessa todettujen palvelutarpeiden toteutumista seurataan ja tuetaan systemaattisesti. Toiminta on sektorirajat ylittävää. Suun terveydenhuolto odottavan perheen laaja terveystarkastus sisältää suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioinnin. 0-vuotiaiden ikäluokan koko on vuosittain. Opiskelijalle tehtävä kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Suun terveyden henkilöstötarve olisi: 1 hammaslääkäri, 1 suuhygienisti ja 1 hammashoitaja.

119 119 Sairaala ja geriatriset palvelut Vanajaveden sairaala suuntautuu akuutti/kuntoutus/arviointitoimintaan ja pitkäaikaissairaanhoito lopetetaan. Paikkaluku vähennetään 104:stä 90:een. Lammin sairaalan toiminnan jatko selvitetään. Akuuttilääkärin virka vakinaistetaan. Ilveskodin aseman määrittely osaksi Hämeenlinnan kuntoutusjärjestelmää on käynnistymässä neuvotteluin ja selvityksin syksyllä Johtokunnan sitovat tavoitteet vuodelle 2011 Tuotteistaminen Tuotteistamisen tavoitteena on, että tuotteet ovat valmiina ja käytettävissä vuoden 2012 palvelusopimuksen perustana. Terveyspalvelut pyrkii aktiivisesti yhteiseen tuotteistukseen läheisten palvelualueiden kanssa. Tilaaja tukee ja ohjaa palvelualueiden yhteisten tuotteiden luomista. Laatujärjestelmä Terveyspalveluilla ei ole kattavaa laatujärjestelmää. Röntgenissä on laatujärjestelmä, jonka toteutumista auditoidaan systemaattisesti. Terveyspalvelut on alustavasti sopinut Kehittämisyksikön kanssa, että yhteistyössä selvitetään laatujärjestelmän laatimista kaupunkitasoisena pilottina. Suunnitelma asiakkaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä Käyttöönotettavassa terveyshyötymallissa potilas määrittelee aiempaa enemmän itse oman ongelmansa, hoidon tavoitteet ja keinot. Ammattilaisten tehtävä on tukea omahoidon toteutumista ja potilaan omaa vastuunottoa. Muutos on syvällinen. Terveyspalveluiden kotisivujen uusimistyö käynnistetään. Effican Omahoidon tuki osion käyttöönottoa selvitetään, mikä mahdollistaa mm. terveyskertomuksen avaamisen potilaiden omaan käyttöön sekä potilaan pääsyn omaan hoitosuunnitelmaansa. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän avulla kerätyn tiedon hyödyntämisestä Koko kaupungin palvelutuotanto selvittää yhteisen asiakaspalautejärjestelmän kehittämistä. Joka toinen vuosi toteutetaan PSHP-ERVA-alueen yhteinen asiakastyytyväisyyskysely. Valitus- ja vahinkoilmoitusprosessi standardisoidaan. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Avosairaanhoidon lääkärikäyntien lukumäärä Avosairaanhoidon hoitajakäyntien lukumäärä Suun terveydenhuollon käynnit Hoitopäivät Vanajaveden sairaala Hoitopäivät Lammin sairaala

120 120 Liikelaitoksen talous Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Sisäiset myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut Oikaisut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitoksen peruspääoman korvaus on euroa.

121 121 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS TULOSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Rahoitustuotot ja -kulut Peruspääoman korko TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tuloverot Tulorahoituksen korjauserät -17 Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 22 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen kassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen INVESTOINNIT TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Koneet ja kalusto

122 122 LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Raili Salminen Linnan Tilapalvelut liikelaitoksen toiminta-ajatus Linnan Tilapalvelut liikelaitos on kaupungin toimitilahallinnosta, tilojen suunnittelusta, rakennuttamisesta, isännöinnistä ja kiinteistökehityksestä vastaava yksikkö. Se vuokraa toimitilat ensisijaisesti kaupungin omille hallinto- ja palveluyksiköille ja hankkii tiloihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistöpalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että Linnan Tilapalvelut jatkaa toimintaansa liikelaitoksena, jonka toimintaa kehitetään itsenäisempään suuntaan. Pääomavuokran rakennetta muutetaan asteittain ja vuoden 2011 alusta otetaan käyttöön sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja korjausvastuu. Taseyksikkörakenteesta luovutaan , jolloin omaisuus siirtyy liikelaitoksen taseeseen. Liikelaitoksen vastuuta kiinteistökehityksestä selvennetään. Myyntivoitot jäävät liikelaitokselle ja ne kohdennetaan peruskorjauksiin. Energianseurantaa tehostetaan ja poikkeamat keskimääräisistä kulutustasoista selvitetään. Omaisuuden salkuttamista, myyntejä ja purkuja jatketaan aktiivisesti sekä tuottavuusohjelman mukaisesti pyritään luopumaan vuokratiloista. VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Energiankulutuksen seurannan tehostaminen ja sitä kautta säästöpotentiaalin löytäminen Uudiskohteet suunnitellaan ennalta sovittuun energialuokkaan Uudiskohteiden lämmitysmuoto valitaan hankesuunnitteluvaiheessa Tarve- ja hankesuunnittelussa käydään läpi käytettävissä olevat vanhat rakennukset. Merkittävimmät kohteet ovat seurannassa ja niiden kulutustasot verrattu verrokkiaineistoon poikkeamien selvittämiseksi. Uudiskohteiden energialuokka on määritelty ja lämmitysmuodon valinta on tehty osana hankesuunnittelua kaikissa uudiskohteissa Kaikissa uudis- ja lisärakentamishankkeissa on ennen uuden tilan esityspäätöstä kartoitettu olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämismahdollisuudet

123 123 Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Toimitilat on tukipalvelu laadukkaille peruspalveluille. Tilat ja niiden käyttöön liittyvät kiinteistöpalvelut ovat toiminnan edellyttämässä kunnossa. Asiakaspalaute. Sisäilmaongelmien määrä. Korjausvelan kehitys. KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Palveluverkkorakenteen muutoksissa tyhjilleen jäävien tilojen kustannukset minimoidaan. Kohteiden myynti, purku, vuokraus, jalostus uuteen käyttötarkoitukseen jne. Salkuttamista, kiinteistöjen myyntien ja purkujen jatkaminen. Tavoitteena on luopua tuottamattomista ja oman toiminnan kannalta tarpeettomista tiloista. Toteutetaan Tuomela- Hyk koulukokonaisuuden siivouksen ja kiinteistönhoidon kilpailutus. Tarkoitus on saada esimerkkikohde laajemmalle kilpailuttamiselle TEKME:n siirtyessä asteittain markkinoille. Tilakustannusten taloudellisuuden tunnuslukuja kehitetään valtakunnallisen projektin yhteydessä Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kustannuksista ja toimenpiteistä raportoidaan kohdekohtaisesti johtokunnalle Raportoidaan toteutuneista toimenpiteistä kohteittain johtokunnalle Kilpailutus on suoritettu niin, että uusi sopimus astuisi voimaan Ollaan mukana kehittämässä mittareita ja ensimmäisiä koevertailuja kehitetyillä tunnusluvuilla on saatu vuoden 2011 loppuun mennessä. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Rakennuttamisen tuotteistamishanke ja sisäinen vuokrausprosessin uudistaminen saatetaan loppuun Molemmat hankkeet on saatettu päätökseen ja niiden mukaiset toimenpiteet otettu käyttöön.

124 124 Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Tehtäväkokonaisuuksien ja resurssien uudelleen arviointi, kun n. 30 % henkilöstöstä jää lähivuosina eläkkeelle. Tehtäväkokonaisuudet, ostopalvelut ja henkilöstön mitoitus on suunniteltu vuoden loppuun mennessä Kaupungin avustus Linnan Tilapalvelut liikelaitokselle on euroa. Korvaus peruspääomasta on euroa. Kaupunginvaltuuston mukaisen itsenäisemmän liikelaitoksen ja taseyksikkörakenteesta luopumisen kaikkia talousarviovaikutuksia ei vielä ole voitu ottaa huomioona tässä tilausbudjettiesityksessä. Liikelaitoksen talouden kokonaissuunnittelu jatkuu sisäisten pääomavuokrien eli korjausvastuun ja omistajan korkotuottovaatimuksen, kehityskiinteistöjen kustannusvaikutusten sekä liikelaitoksen avaavan taseen osalta. Tässä vaiheessa tilausbudjettiesitykseen on sisäiset vuokrat laskettu vanhojen periaatteiden mukaisina, jotta jo kesäkuussa talousarvion valmisteluun annetut raamit eivät olisi muuttuneet ja vertailupohja 2010 talousarvion ja 2009 tilinpäätöksen lukuihin voitiin säilyttää. Korvaus peruspääomasta määritellään sen jälkeen, kun liikelaitoksen uusi avaava tase vuoden 2011 alussa on vahvistettu. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Määrätavoitteet ja toiminnan laajuus Rakennuksia/kohteita kpl tilavuus m³ huoneistoala m² ulkoa vuokrattuja tiloja m² Kiinteistönhoito- ja käyttökust. ( vertti -luvut) - /m³/v 7,33 6,80 8,40 - /m²/kk 2,77 2,55 3,17 Tilapalvelun yhteiskustannukset - /m³/v 0,50 0,40 0,57 - /m²/kk 0,19 0,14 0,20 Laatutavoitteet Asiakaskyselyn tulos tilapalvelun toiminnasta asteikolla 1-5 / vastaus-% ei kyselyä ei kyselyä kysely, tavoite>3 Voimavarat Vakanssit Tilat / m²

125 125 Talous Linnan Tilapalvelut -liikelaitos TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot a avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut Käyttösuunnitelman oikaisut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset Poistoeron vähennys (+) TILIKAUDEN TULOS TP 2009 TB Muutokset TB Tilapalvelun hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kiinteistö- ja tilapalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Ja Arvonalentumiset Rakennuttaminen Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rakennushankkeiden Suunnittelu Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate

126 126 LINNAN TILAPALVELUT LIIKELAITOS TULOSLASKELMA (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA Poistoeron vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät 0 Tuloverot 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 500 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Muut maksuvalmiuden muutokset -809 Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

127 127 LINNAN TILAPALVELUT LIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT Kustannusarvio TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS HÄMEENLINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS PYSYVIEN VASTAAVIEN LUOVUTUSTULOT (Isosuo) Rakennusten myynti 500 Pysyvien vastaavien luovutustulot PYSYVIEN VASTAAVIEN RAHOITUSOSUUDET Kirkonkulman koulun peruskorjaus ja laajennus Rengon kirkonseudun koulun peruskorjaus Pysyvien vastaavien rahoitusosuudet RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS) Kirkonkulman koulun peruskorjaus ja laajennus (Rimpelä) Saaristen koulu, A-rakennuksen peruskorjaus (Rimpelä) Keskuskoulun peruskorjaus (Lyseon koulu) (Rimpelä) Rengon kirkonseudun koulu (peruskorjaus ja laajennus), porkkanaraha (Rimpelä) Ojoisten koulukeskus ja vaka-keskus (Rimpelä) Saaristen kortteli B-rakennus (Rimpelä) Saaristen kortteli C-rakennus (Rimpelä) Läntisen alueen varhaiskasvatus (Rimpelä) Tarvasmäen vaka-keskus (Rimpelä) Iittalan vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä), yhtiö toteuttaa hankeen vv Lammin vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä) Ahveniston vaka-keskus ylärakennus (Rimpelä) Nummen vaka-keskus, peruskorjaus (Rimpelä) Tuuloksen vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä) HML pääterveysaseman peruskorjaukset (Lindberg) Rengon ikäihmistenkoti, porkkanaraha (Lindberg) Perusparannushankkeet ja suunnitteluraha (Salminen) Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Linnan Tilapalvelut -liikelaitos yhteensä Investointitulot yhteensä Investointimenot yhteensä Investointinettomenot yhteensä

128 128 LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Kaisa Tyrni Palvelualueen kuvaus Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) mukaisesti Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos järjestää maatalousyrittäjien lakisääteiset lomituspalvelut ja suorittaa niitä koskevat hallinnolliset toimenpiteet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Linnan lomituspalvelut -liikelaitos huolehtii, että kaikki lomituspalvelut, joihin maatalousyrittäjät ovat oikeutettuja (vuosiloma, sijaisapu ja maksullinen lomitus) voidaan toteuttaa lomituspalvelulain tarkoittamalla tavalla. Lomituspalveluiden tilaaja Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) ja Hämeenlinnan kaupunki ovat solmineet toimeksiantosopimuksen lomituspalveluiden järjestämisestä alkaen Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen toiminta laajenee merkittävästi, kun Lopen lomitusyksikön toiminta-alue asiakkaineen sekä lomituspalveluhenkilöstö liitetään Linnan Lomituspalvelut - liikelaitokseen. Tällöin Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos vastaa lomituspalveluiden järjestämisestä Hyvinkään, Hämeenlinnan, Karkkilan ja Riihimäen kaupungin sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien alueella. Vakituista henkilöstöä Linnan lomituspalvelut -liikelaitoksella tulee olemaan noin 90 henkilöä. Johtokunnan sitovat tavoitteet Toiminnan menestystekijät Tavoitteet Mittarit Hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö Tasapainoinen talous ja tuottavuus Hyvinvoivat kaupunkilaiset, ympäristö ja yritykset Asiakaslähtöiset elämänkaaren mukaiset palvelut Koulutus Palkkaus Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Lomituspalvelun toimintamallit kunnossa. Työolosuhteiden kehittäminen turvallisempaan suuntaan (maatalouslomittajat sekä asiakkaat/maatilat) Lomituspalveluiden hyvä saatavuus Toteutetaan henkilöstön kehityskeskusteluiden ja asiakaspalautteen pohjalta suunnitellut koulutukset. Kilpailukykyinen palkka. Toteutetaan työyhteisön kehittämissuunnitelman toimenpiteet. Lomituspäivien määrä päivää/vuosi. Lomituspäivän pituus pysyy valtakunnan ka. tasolla (+/- 10%) Lomituspäivän ja lomitustunnin hinta. Työolosuhde tarkastukset tehty kolmen vuoden välein kaikilla asiakastiloilla Vuosilomalomitus toteutunut lainmukaisesti ja keskimäärin käyttäjää kohti enintään 0,5 päivää alle laissa mainitun 26 päivän rajan. Sijaisapulomitus toteutunut lainmukaisesti ja sijaisapupyynnöistä toteutunut vähintään 90% Tuetun maksullisen lomittaja-avun keskimääräinen käyttö ylittää vuoden 2010 tason. Asiakkat ovat tyytyväisiä saamiinsa lomituspalveluihin ja antavat vastauksena asiakastyytyväisyyskyselyssä vähintään arvosanan hyvä.

129 129 Kehittämisen menestystekijät Tavoitteet Mittarit Kaupunkia kehitetään vision ja strategisten tavoitteiden mukaisesti Asiakaslähtöisen ja joustavan toimintatavan toteuttaminen sujuvasti koko toiminta-alueella Tuttu lomittaja tutulle tilalle Asiakaspalaute Palvelu- ja hankintastrategia ohjaa tilaaja-tuottaja -toimintaa Hämeenlinna on luova ja verkostoitunut kehittäjä Muutoksen johtaminen on tärkeää sekä poliittisen että virkamiesjohdon toimesta Kustannustehokas ja laaja-alainen palveluiden hankinta Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen toiminnan avoimuus ja näkyvyys sekä tunnettavuus Asiakkaiden sekä toimintaalueen kaupunkien ja kuntien vaikuttamisen mahdollisuudet liikelaitoksen toimintaan Lomituspäivien määrä Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen toiminta-alueella Tiedotus Johtokunnan ja lomituksen yhteistoimintaryhmän vahva esilläolo Linnan lomituspalvelut -liikelaitoksen talous Linnan Lomituspalvelut liikelaitos TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut Käyttösuunnitelman oikaisut TOIMINTAKATE Kaupungin avustus Linnan Lomituspalvelut liikelaitokselle on euroa. Linnan Lomituspalvelut liikelaitos maksaa 1.562,50 euroa korkoa kaupungin sijoittamalle pääomalle.

130 130 Linnan Lomituspalvelut liikelaitoksen tunnusluvut Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Vuosilomalomitus päivät enintään alle 0,5 päivää alle laissa mainitun rajan 24,30 26,0 26,0 Sijaisapulomituspäivät, pyynnöistä toteutunut vähintään 90% Tuettu maksullinen lomitus päivät ylittää vuoden 2009 tason 96,0 90,0 90,0 +14,0 +10,0 +10,0 Lomituspäivien määrä yhteensä Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos tasolla hyvä toteutuu tavoite tavoite Työolosuhdekartoitukset toteutumisprosentti - vanhalla alueella 100% asiakas tiloista - uudella alueella 33% asiakastiloista - Lomituspäivän keskimääräinen pituus +/- 10 % valtakunnalllisesta keskiarvosta 100 % - toteutuu (6,87) 100 % - tavoite 100 % 33 % tavoite Henkilöstön työtyytyväisyys kyselyn mukaan tasolla hyvä Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa toteutuu tavoite tavoite 100,0% 100,0% 100,0%

131 LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS 131 TULOSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 21 Avustus kaupungilta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Rahoitustuotot ja -kulut Peruspääoman korko TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

132 132 LASKELMAT TULOSLASKELMA Sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin. (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä

133 133 TULOSLASKELMA (ilman liikelaitoksia) TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot 1) Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Eläkekulut Muut henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset 2) Tilikauden tulos ) Kiinteistöomaisuuden taseyksikön pääomavuokrat 6,2 milj.euroa TP 2009 ja 5,2 milj.euroa TA ) Kiinteistöomaisuuden taseyksikön poistot 6,4 milj.euroa TP 2009 ja 6,3 milj.euroa TA 2010 Ylläolevat erät ovat v Tilapalvelun liikelaitoksella

134 TULOSLASKELMA (liikelaitokset mukana) TP 2009 TB Muutokset TB 2011 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Eläkekulut Muut henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos

135 135 ULKOINEN TULOSLASKELMA Kaupunki ilman liikelaitoksia Liikelaitokset Yhteensä (sisäiset erät mukana) Sisäiset erät Yhteensä (sisäiset erät vähennetty) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Eläkemenot Muut henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos

136 136 INVESTOINNIT TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS PYSYVIEN VASTAAVIEN LUOVUTUSTULOT (Isosuo) Maa-alueiden myyntitulot Osakkeiden myyntitulot Pysyvien vastaavien luovutustulot MAA-ALUEET (Isosuo) Maa-alueiden hankinta (Isosuo) Maa- alueet yhteenä OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ (Isosuo) Osakepääomien lisäys HAMK D-talo Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy KOY Poltinhaon Liikuntahalli Oy Oman pääoman ehtoinen sijoitus - Hämeenlinnan Jäähalli Oy As Oy Hämeenlinnan Ahvenlinnan peruskorjaus Varaus uusiin osakehankintoihin Osakkeet ja osuudet yhteensä PYSYVIEN VASTAAVIEN RAHOITUSOSUUDET Ahveniston maauimalan peruskorjaus 700 Kirjastoauton rahoitusosuus 100 Pysyvien vastaavien rahoitusosuudet KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (YHDYSKUNTARAKENTAMINEN) Yhdyskuntarakentaminen Länsireuna Eteläranta Ahveniston maauimalan peruskorjaus Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä (Saloranta) KONEET JA KALUSTO Kirjastoauto (Rimpelä) 180 Kirjaston itsepalvelulaitteisto (Rimpelä) 100 Lammin vaka-keskus, ensikertainen kalusto (Rimpelä) 120 Kirkonkulman koulu, ensikertainen kalusto (Rimpelä) 330 Varikkopalvelujen kone- ja kalustohankinnat (Saloranta) Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen kalusto (Pulkkinen) Koneet ja kalusto yhteensä MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Taideteokset (Rimpelä) Muut aineelliset hyödykkeet yhteensä KAUPUNKI (ilman liikelaitoksia) Investointitulot yhteensä Investointimenot yhteensä Investointinettomenot yhteensä

137 137 LIIKELAITOSTEN INVESTOINNIT TB TB TS TS HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS KONEET JA KALUSTO Liikelaitoksen kalusto Koneet ja kalusto yhteensä Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos yhteensä Investointitulot yhteensä Investointimenot yhteensä Investointinettomenot yhteensä HÄMEENLINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS PYSYVIEN VASTAAVIEN LUOVUTUSTULOT (Isosuo) Rakennusten myynti 500 Pysyvien vastaavien luovutustulot PYSYVIEN VASTAAVIEN RAHOITUSOSUUDET Kirkonkulman koulun peruskorjaus ja laajennus Rengon kirkonseudun koulun peruskorjaus Pysyvien vastaavien rahoitusosuudet RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS) Kirkonkulman koulun peruskorjaus ja laajennus (Rimpelä) Saaristen koulu, A-rakennuksen peruskorjaus (Rimpelä) 800 Keskuskoulun peruskorjaus (Lyseon koulu) (Rimpelä) Rengon kirkonseudun koulu (peruskorjaus ja laajennus), porkkanaraha (Rimpelä) Ojoisten koulukeskus ja vaka-keskus (Rimpelä) Saaristen kortteli B-rakennus (Rimpelä) Saaristen kortteli C-rakennus (Rimpelä) 900 Läntisen alueen varhaiskasvatus (Rimpelä) Tarvasmäen vaka-keskus (Rimpelä) 150 Iittalan vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä), yhtiö toteuttaa hankkeen v Lammin vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä) Ahveniston vaka-keskus ylärakennus (Rimpelä) Nummen vaka-keskus, peruskorjaus (Rimpelä) Tuuloksen vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä) 300 HML pääterveysaseman peruskorjaukset (Lindberg) Rengon ikäihmistenkoti, porkkanaraha (Lindberg) Perusparannushankkeet ja suunnitteluraha (Salminen) Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Linnan Tilapalvelut -liikelaitos yhteensä Investointitulot yhteensä Investointimenot yhteensä Investointinettomenot yhteensä

138 138 INVESTOINNIT YHTEENSÄ (kaupunki + liikelaitokset) TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TS 2012 TS Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Investoinnit yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot NETTOINVESTOINNIT

139 139 RAHOITUSLASKELMA (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -990 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos Muut maksuvalm.muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainamäärä Lainat /asukas Asukasmäärä

140 140 KÄYTTÖTALOUDEN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 TILAAJAOSA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KONSERNIPALVELUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TUOTTAJAOSA OMA PALVELUTUOTANTO YHTEENSÄ Toimintakate KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Kuntien maksuosuus käyttömenoihin LIIKELAITOKSET HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT LIIKELAITOS Korvaus peruspääomasta 40 Tilikauden tulos LINNAN TILAPALVELUT LIIKELAITOS Korvaus peruspääomasta 10 Tilikauden tulos 0 LINNAN LOMITUSPALVELUT LIIKELAITOS Korvaus peruspääomasta 2 Tilikauden tulos

141 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ 141 (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 TP 2009 ja TB 2010 luvuista poistettu Linnan Ateria KOKO KAUPUNKI YHTEENSÄ Toimintatuotot Siitä sisäiset myynnit Siitä LL sisäiset myynnit Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Siitä sisäiset ostot Siitä LL sisäiset ostot Toimintakate TILAAJAOSA Tilaajaosa yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Siitä sisäiset ostot Siitä LL sis. ostot Toimintakate Lasten ja nuorten lautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Siitä sisäiset ostot Toimintakate Elämänlaatulautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Siitä sisäiset ostot Toimintakate Terv. ja toimintakyv. edist. ltk. Toimintatuotot Toimintakulut Siitä sisäiset ostot Siitä LL sisäiset ostot Siitä sis. sairaankuljetus Toimintakate Ikäihmisten lautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Siitä sisäiset ostot Toimintakate

142 142 (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 Yhdyskuntalautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Siitä sisäiset ostot Siitä pelastustoiminnan ostot Toimintakate Ympäristö- ja rakennuslautak. Toimintatuotot Toimintakulut Siitä sisäiset ostot Toimintakate Konsernipalvelut + Taseyksikkö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TUOTTAJAOSA OMA PALVELUTUOTANTO Oma palvelutuotanto yhteensä (ilman Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen lukuja) Toimintatuotot Siitä sis.palv. Myynti Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Palvelutuotannon yhteinen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varhaiskasvatuspalvelut Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Toimintakulut Toimintakate Opetuspalvelut Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Toimintakulut Toimintakate

143 143 (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Toimintakulut Toimintakate Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Toimintakulut Toimintakate Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Toimintakulut Toimintakate Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Toimintakulut Toimintakate Ikäihmisten pitkäaikaishoivapalvelut Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Toimintakulut Toimintakate Maankäyttö ja ympäristö Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Valmistus omaan käyttöön 32 Toimintakulut Toimintakate Yhdyskuntarakenne Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Toimintatuotot Siitä sis. pelastustoiminnan myynti Siitä sis. sairaankuljetuksen myynti Kuntien maksuosuus käyttömenoihin Kuntien maksuosuus inv. 3,70 /asukas Toimintakulut Toimintakate

144 144 (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 LIIKELAITOKSET TP 2009 ja TA 2010 luvuista poistettu Linnan Ateria Liikelaitokset yhteensä Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos Toimintatuotot Siitä sis.palv.myynti Toimintakulut Toimintakate Korvaus peruspääomasta 40 Poistot Tilikauden tulos Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Poistot Korvaus peruspääomasta 10 Poistoeron vähennys Tilikauden tulos Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korvaus peruspääomasta 2 Tilikauden tulos

145 145 TILAUSBUDJETTI YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TS 2012 TS 2013 Tuotot Valmistus omaan käyttöön Kulut Netto INVESTOINTIOSA Tuotot Kulut Netto TULOSLASKELMAOSA Tuotot Kulut Nettotuotot RAHOITUSOSA Tuotot Kulut Nettotuotot TALOUSARVIO YHTEENSÄ Tuotot Valmistus omaan käyttöön Kulut Netto TILAUSBUDJETTI YHTEENSÄ Tilaajan ja tuottajan väliset ostot on eliminoitu. Kaupungin ja liikelaitosten väliset ostot ovat mukana. KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TB Muutokset TB 2011 TS 2012 TS 2013 Tuotot Valmistus omaan käyttöön Kulut Netto INVESTOINTIOSA Tuotot Kulut Netto TULOSLASKELMAOSA Tuotot Kulut Nettotuotot RAHOITUSOSA Tuotot Kulut Nettotuotot TALOUSARVIO YHTEENSÄ Tuotot Valmistus omaan käyttöön Kulut Netto Tilaajan ja tuottajan väliset sisäiset ostot

146 146 AVUSTUKSET JA YHTEISÖJEN TUKI TB muutokset TB 2011 Lasten ja nuorten lautakunta Lasten ja nuorten lautakunta Opetuspalvelut, nuoriso- ja sovittelutoiminta Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Elämänlaatulautakunta Kulttuuripalvelujen avustukset josta: Sibeliusopisto / Hämeenlinnan Musiikinystävät r.y Vanajaveden opisto Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy Liikuntapalvelut josta: Liikuntaseurojen avustukset Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy Poltinahon Liikuntahallit Oy toiminta-avustus Palloiluhalli Oy (toiminta-avustus) Tilamaksujen tukeminen Hämeenlinnan Jäähalli Oy (korko) Hämeenlinnan Jäähalli Oy (toiminta-avustus) Hämeenlinnan Jäähalli Oy (korjausavustus) Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy (lainojen lyhennys,, inv.osa) KOY Poltinahon liikuntahallit (lainojen lyhennys, inv.osa) Hämeenlinnan Jäähalli Oy (oman pääoman ehtoinen sijoitus, inv.osa) Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Avustukset lautakunnan jaettavaksi Terveyden ja toimintakyvyn palvelut (ostopalvelut) Ikäihmisten lautakunta Avustukset ikäihmisten lautakunnan jaettavaksi Yhdyskuntalautakunta Tieavustukset yhdyskuntalautakunnan jaettavaksi Kaupunginvaltuusto ja hallitus, kaupungin johto Avustukset kaupunginhallituksen myönnettäväksi Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Markkinointiyhteistyö Kehittämispalvelut Kehittämishankkeet (teknologiakeskus) Seutu- ja aluepolitiikka (aluetoimikunnat)

147 147 Liite MAANKÄYTTÖ 1. Maankäytön tilannekuva 1.1 Kanta-Hämeenlinna Yleistä Tuleva kerrostalorakentaminen sijoittuu pääosin kaupunkirakenteen sisään. Painopiste on edelleen Vanajaveden itärannalla sijaitsevalla keskustan kehävyöhykkeellä, mutta siirtyy keskustan etelärantaan ja Kantolanniemeen. Pientaloja varten kaavoitetaan uusia alueita esikaupungista rakennetta tiivistäen ja laajentaen. Palvelutoiminnoille syntyy laajenemistilaa erityisesti keskustan etelä- ja länsireunassa. Keskustan länsireunasta muodostuu merkittävä yksittäinen liike- ja asumiskokonaisuus. Tiiriön alueella tapahtuu tonttien täydentymistä ja muuntumista. Moreenin-Karanojan alueen vanha kasvu jatkuu erityisesti logistiikkarakentamisessa. Seuraavassa on luonnehdittu kehitystä suuralueittain Läntinen kantakaupunki (109001) Kerrostaloreservejä on Jukolassa, joskin pääosa on yksityisessä omistuksessa. Alue on täydentymässä palveluasumiskorttelilla ja asuinkerrostalokorttelilla. Kaupallisen keskuksen kehittämiseksi on vireillä hankkeita. Rakentaminen on käynnissä Sampo II:n alueella ja Sampo III:n asemakaavoitus on valmistumassa. Asuinrakentamisen laajentamiseen länteen ns. Tertin alueelle varaudutaan tekemällä kaavoitukseen liittyviä perusselvityksiä.

148 148 Työpaikkatoimintojen alueet Ratasniityssä alkavat täyttyä. Sampo Alajärven osayleiskaavan yhteydessä tutkitaan Ratasniityn ja Luolajan kylän välialueella asumisen ja työpaikkojen välistä rajaa ja maankäyttöä Pohjoinen kantakaupunki (109002) Tiiriön alueella tapahtuu rakenteen täydentymistä ja toimintojen muuntumista. Kultakeskuksen alueen muuttaminen laajemmin kaupalliseen käyttöön on alkamassa. Kirstulan kolmiosta on valmistunut kehittämissuunnitelma, joka pohjautuu autokaupan keskittymän kehittämiseen alueelle. Asuntorakentaminen Poltinahon entiselle kasarmialueelle on käynnissä Eteläinen kantakaupunki (109003) Hattelmalan entisen sairaalan alueen pohjoisosan asuntoalue, Visamäki, on valmistunut. Vanhan ammattikoulun alueen muuttaminen asuinrakentamiseen on käynnissä. Oikeusja poliisitalon rakennustyöt ovat alkaneet. Moreenin-Karanojan alueella on käynnissä merkittäviä logistiikan ja muiden työpaikkatoimintojen rakentamishankkeita, joiden tilatarpeiden vuoksi osayleiskaavaa ja asemakaavoja tullaan tarkistamaan Keskusta (109004) Keskustan kehävyöhykkeen kerrostalorakentaminen etenee Keinusaaressa, jonka IIvaiheen asemakaava on tulossa hyväksymiskäsittelyyn. Maakunta-arkisto, viereinen toimistotalo ja teatteri ovat valmistumassa. Vanhan panimon muuttaminen asuinrakentamiseen on käynnissä. Vanajanrannan alueen laajentaminen odottaa maanomistajien päätöksiä. Etelärannan kehittäminen on käynnistymässä erillishankkeena. Keskustan länsireunan hanke, johon sisältyy moottoritien kattaminen, kauppakeskus ja asuinrakentamista, on rakennuslupavaiheessa ja työt voivat käynnistyä 2011 aikana. Samaan aikaan alkaa myös viereisen Kaivoparkin pysäköintilaitoksen rakentaminen. Vanaja-Kantolan kärjen asuntotontit odottavat toistaiseksi reservinä Kantolan alueen kaavarunkoa, joka on valmisteilla. Hämeen ELY-keskuksen kanssa on tehty yhteistyötä alueen saastuneiden maiden käsittelytapojen selvittämiseksi Kaakkoinen kantakaupunki (109005) Katuman kerrostaloalueella on vapaita kaupungin omistukseen siirtyneitä kerros- ja rivitalotontteja. Tarvasmäen alue on valmistunut. Äikäälän asuinalueen kaavoitus Katumajärven kaakkoispuolella on käynnistynyt. Käikälän suurteollisuusalueen yrityksille on varattu tilareservejä laajennuksia varten. Yksityisessä omistuksessa olevan Kartanonrannan asemakaava on valmis, mutta odottaa maankäyttösopimuksen hyväksymistä. Samoin yksityisessä omistuksessa olevan Hongiston alueen asemakaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Vanajanlinnan aluetta kehitetään matkailutoiminnoille ja samalla laaditaan päärakennuksen lähiympäristöineen suojeleva asemakaava.

149 1.17. Itäinen kantakaupunki (109006) 149 Kerrostalorakentaminen jatkuu Sairionrannassa Metsä-Serlan entisellä teollisuusalueella. Pientaloasutus on laajentunut Ruununmyllyn eteläpuolelle, jossa Siiri I -alue on rakentunut ja Siiri II:n asemakaavoitus käynnissä. Siiri III:n ja Harvoilanmäen kaavoitusta ollaan käynnistämässä. Lisäksi tavoitteena on kaavoittaa lähivuosina alueen olemassa olevat vanhat kylät. Palvelu- ja työpaikkatoimintojen kehittäminen Ruununmyllyn alueella odottaa tarkempia tietoja valtatie 10:n tulevasta kehittämistavasta. Siirin alueelle on käynnistymässä päiväkodin rakentaminen Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kaupunginosat Hauhon ja Tuuloksen alueella on vireillä vt 10:een tukeutuvaa tuotanto- ja palvelutoiminnan vyöhykettä kehittäviä asemakaavoja. Pannujärven teollisuusalueen asemakaava on tulossa hyväksymiskäsittelyyn. Kalvolan alueella varaudutaan Pappilan-Turkinmäen asemakaavan uudistamiseen. Lammilla Rannanmaan asemakaava on valmistunut ja sen vaiheittaista toteuttamista valmistellaan. Lisäksi uusien kaupunginosien alueella on vireillä pienempiä kaavamuutoksia ja yksityisten laatimia ranta-asemakaavoja Tonttivaranto Koko kaupungin alueella tonttivaranto on riittävä. Kanta-Hämeenlinnan alueella pientalotonteille on jatkuvaa tarvetta. Samoin osa yritystonteista on sijainniltaan ja kooltaan heikosti kysyntää vastaavia. Moreenin-Karanojan alueella on kysyntää erityisesti laajemmista logistiikkatoimintojen tonteista, joita ei ole tarjolla valmiiksi kaavoitettuna. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kaupunginosissa pientalotontteja on määrällisesti riittävästi, mutta osin ne eivät rakentamisolosuhteiltaan ja kooltaan vastaa kysyntää. Uusissa kaupunginosissa on lisäksi merkittävää yksityisten tonttivarantoa. Yritystontteja on myös määrällisesti riittävästi, mutta osa alueista kaipaa kehittämistä tonttien haluttavuuden parantamiseksi. Hämeenlinnan tonttivaranto AO AR/AK Yritys Kanta-Hämeenlinna Hauho Kalvola Lammi Renko Tuulos Yhteensä

150 Kaupunkirakenteen muutoksen pääpiirteet 2.1 Kanta-Hämeenlinna Edellä luonnehditun kehityksen mukaan: - Läntisen suuralueen tuleva rakentaminen kasvattaa asukaslukua nykyisestään. Kasvua tapahtuu erityisesti Sammon alueella. Muilla alueilla väestö ikääntyy ja asukasluku alkaa vähetä. Suuralueen pitkään jatkunut voimakas kasvu alkaa tasaantua. Tulevaisuuden asumisen painopistettä läntisillä alueilla suunnataan Hirsimäen pohjoispuolelle. - Pohjoisen suuralueen asukasluvun pieni kasvu jatkuu Poltinahon kasarmialueen myötä. Muuten tällä suunnalla ei ole syntymässä merkittävää uutta asutusta. Tiiriön kaupallisten palvelujen alueen kasvu on saavuttamassa rajansa ja uutta kaupallista rakentamista on syntymässä lähinnä valtatie 3:n itäpuolelle. - Eteläisen suuralueen asukasluvun kasvu on tasaantumassa. Vanhan ammattikoulun alueen muuttuminen asumiseen nostaa jonkin verran asukasmäärää. Alue on selvästi painottunut työpaikkakeskittymäksi. Moreenin-Karanojan alueen osayleiskaavoitus turvaa tulevaisuuden elinkeinotonttitarjonnan ja sen myötä työpaikkojen määrän tasaisen kasvun. - Keskustan suuralueella asukasluku kääntyy selvään kasvuun Keinusaaren ja länsireunan kauppakeskuksen toteutuessa. Kauppakeskus lisää merkittävästi liiketilan tarjontaa ja tasapainottaa siten keskustan ja Tiiriön välistä kaupallista kokonaisuutta. Etelärannan rakentaminen tulee käynnistämään keskustan seuraavan kasvuvaiheen. - Kaakkoisella suuralueella kasvua tulee tapahtumaan yksityisomistuksessa olevilla Kartanonrannan ja Hongiston alueilla sekä pääosin kaupungin omistuksessa olevassa Äikäälässä. Kokonaisuutena kaupunginosan väestömäärä kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti ja rakentamisen ajoittaminen on keskeistä palvelujen turvaamiseksi. Vanajanlinnan alueen matkailutoiminnat kehittyvät edelleen. - Itäisellä alueella Sairionrannan rakentaminen pysäyttää Asemantaustaa ja Sairiota muuten odottavan asukasluvun alenemisen. Siirin alueen kasvu jatkuu uuden asuinrakentamisen myötä. Alueen vanhat asutustaajamat tulevat tiivistymään, kun niihin laaditaan asemakaava. Kokonaisuudessaan suuralueen väkiluku kasvaa Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kaupunginosat Uudet kaupunginosat kehittyvät ensisijaisesti pääkeskuksiensa varassa. Näiden lisäksi asumisen asemakaavalliseen laajentamiseen varaudutaan Eteläisten kyläalueella. Keskeisten kyläalueiden kehittämiseksi tullaan käynnistämään osayleiskaavatasoisia kyläkaavoja, jotka edistävät ja selkeyttävät alueiden asuinrakentamista. Kyläalueilla on käynnistetty erillinen Kyläkaava-hanke, jolle on palkattu projektipäällikkö. Palvelutoimintojen uudelleenjärjestelyihin varaudutaan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ja mahdollisia maankäytöltään vapautuvia alueita pyritään osoittamaan asuinkäyttöön. Työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden kehittymiseen varaudutaan erityisesti pääväylien läheisyydessä. Kalvolan alueelle pyritään laatimaan rantaosayleiskaava, jolloin kaikki keskeiset Hämeenlinnan ranta-alueet olisi käsitelty samoilla periaatteilla. Ranta-alueiden ja hajarakentamisen periaatteet yhtenäistetään kaupunginosien välillä rakennusjärjestyksen uusimisen yhteydessä.

151 Kaavoitusohjelma Rakentamisalueet kaavoitusohjelman mukaisesti Maankäytön suunnittelu / asemakaavoitus / tavoite Tuotanto- Tuotantovolyymi 2010 Tuotantovuodet Kohde / tavoitteet tapa asuntojen lkm asunto- muu AO AP AK krs-ala krs-ala 1. Eteläranta 1 ** Paasikiventien alku, liikerakent., pysäk. 2. Keinusaari 2 * kerrostaloasuminen 3. Hongisto ** pientalovalt.alue 4. Aikäälä I ** uusi pientaloalue rakent.aloitus Aikäälä II uusi pientaloalue rakent.aloitus Siiri III * uusi pientaloalue rakent.aloitus Harvoilanmäki/et * uusi pientaloalue (yks.+kaup.maa) 8. Matkalampi * pientaloalueen täyd. 9. Vanajanranta II * krs-taloa,liike- ja palvelut. 11. Tertti I uusi pientaloalue rakent.aloitus Eteläinen / Suttenhaka Vanhojen kuntakeskusten täydennysrakentamiskohteet pientaloalueita 14. Hätilä vanhan kaavan ajanmuk 15. Moreeni * elinkeinoalueet 16.Kiinteistöt *** myyntiin 17. Eteläranta 2 ** Eteläranta 3 ** * kokonaan omaa tuotantoa ** ulkoa ostettu suunnittelu / oma tuotanto: suunnittelun tukitoiminnot, viranomaistyö *** ulkoa ostettu, tuntiveloitusperusteinen suunnittelu / oma tuotanto: viranomaistyö **** maanomistajan konsultti / oma tuotanto: suunnittelun tukitoiminnot, viranomaistyö

152 Strateginen suunnittelu ja yleiskaavoitus Maankäytön suunnittelun strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä on keskeinen. Vireillä on laajoja hankkeita, kuten Etelärannan alueen kehittäminen. Asumisen osalta erityistavoitteena on uusien asuntoalueiden monipuolisuus ja korkea laatu. Omakotivaltaisen asumisen pääsuunnat ovat idässä Siiri ja Äikäälä sekä lännessä Sampo ja myöhemmin Tertti. Uusissa kaupunginosissa on tarjolla riittävästi tonttivarantoa asumiseen, joten uudisalueiden asemakaavoitus siirtyy lähivuosiin. Alueille on käynnistetty yhdessä Hattulan ja Janakkalan kanssa kyläkaavoitushanke, minkä tarkoituksena on kehittämissuunnitelmilla ja myöhemmin osayleiskaavoilla ohjata rakentamista kunkin kaupunginosan valitussa kylässä. Erityiskohteena valmistellaan Hauhon vanhan raitin alueen kehittämistä. Kaupunkiseudun maankäytön kehityskuvatyön jatkona käynnistetään Hämeenlinnan alueella strategisen kaupunkirakennesuunnitelman (rakenneyleiskaavan) laatiminen. Se kokoaa yhteen maankäytön suunnittelun tärkeimmät lähtötiedot ja osoittaa keskeiset asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen laajenemissuunnat, joiden aluevaraukset täsmennetään osayleiskaavoilla. Oikeusvaikutteisten yleiskaavojen puute on viivästyttänyt rakennetun alueen laajentamista. Katumajärven itäpuolella kaupungilla on huomattavat yleiskaavoitetut maareservit, joita tullaan hyödyntämään. Sampo-Alajärven alueella, nykyisen asutuksen ulkoreunalla, on yleiskaavan tarkistaminen käynnistynyt. Painokankaan alueella, johon sisältyy Moreenin työpaikka-alue ja Karanojan jätteenkäsittelyalue, on yleiskaavan tarkistus valmistumassa. Osayleiskaavassa tullaan osoittamaan aikaisempaa joustavammat puitteet työpaikkarakentamiselle.

153 3.12. Asemakaavoitus 4. Maapolitiikka 153 Asemakaavoituksen tavoitteena on mm. turvata rakentamisen edellyttämä tonttituotanto ja ajankohtaisten suurten hankkeiden kaavoitus. Katumajärven itäpuolella asemakaavoitus jatkuu Siirissä ja Harvoilanmäessä sekä Äikäälässä. Vanajanlinnan ympäristöä kehitetään matkailupalveluihin. Lännessä asemakaavaa laajennetaan Sammon alueella Loimalahdentien ja Hirsimäen välissä. Keinusaari II:n asemakaavatyö saatetaan valmiiksi ja Hongiston asemakaava viedään ehdotusvaiheeseen. Lisäksi on käynnissä elinkeinoalueiden kaavoja Tiiriössä ja Moreenin alueella. Kaavoitusohjelmassa varaudutaan Kirstulan kolmion asemakaavan uudistamiseen, mikäli autokaupan keskittymän rakentaminen käynnistyy. Lisäksi Visamäen peltoalueen muuttaminen osaksi kampusaluetta tullaan käynnistämään. Kuntaliitoksen myötä kaupungin omistukseen tulleiden ja myyntiin laitettavien kiinteistöjen osalta on käynnissä useita asemakaavojen tarkistuksia. Mainittujen lisäksi omana työnä laaditaan pieniä asemakaavamuutoksia. Tuuloksen alueella jatketaan Pannujärven asemakaavaa. Hauholla varaudutaan Suttenhaan asuinalueen asemakaavaan sekä Tulimäen ja Murthuhdin asemakaavojen loppuunsaattamiseen. Kalvolassa saatetaan valmiiksi kunnantalon korttelin asemakaava sekä varaudutaan Pappilan-Turkinmäen asemakaavan uudistamiseen ja päiväkodin alueen asemakaavaan. Lammilla varaudutaan kaavamuutoksiin keskustassa ja sen läheisillä teollisuusalueilla. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään pääosin merkittävien kaavoituskohteiden suunnittelussa ja maanomistajien kanssa tehtävissä kumppanuushankkeissa. Lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään kaavojen vaatimien selvitysten tekemiseen, joita ovat erilaiset luonto-, maaperä-, melu-, liikenne- ja kaupalliset selvitykset. Maapolitiikan päätavoite on edellytysten luominen halutulle yhdyskuntarakenteelle. Kantavia periaatteita ovat olleet mm. maaomaisuuden kasvattaminen, maan hintatason pitäminen matalana, maakeinottelun ehkäiseminen, suunnitelmallisuus ja täydennysrakentamisen edistäminen. Kuntatalouden kiristyessä on kuitenkin kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota toiminnan taloudellisuuteen ja tuottavuuteen. Maapolitiikkaan kuuluu mm. maanhankinta (vapaaehtoiset kaupat, lunastukset), maanluovutus (myynti, vuokraus), maankäyttösopimukset (yksityisten maata kaavoitettaessa), rakentamiskehotukset, etuostoasiat ja maaomaisuusrekisterin ylläpito. Viisi liittynyttä kuntaa toivat tullessaan myös maapolitiikalle uusia haasteita. Kunnilla oli paljon hajallaan olevia maa-alueita, jotka tulee viedä kaupungin tietojärjestelmään. Maaomaisuuden salkutusta (oma käyttö, kehitettävät, vaihtomaa) jatketaan. Maanhankinnan hinnoittelu on vaihdellut eri kunnissa. Myös tonttien luovutushintoja joudutaan harkitsemaan uudelleen. Kanta-Hämeenlinnan alueella kaupunki on saanut katetuksi tontinluovutuksilla kunnalle aiheutuvat kustannukset. Liittyneissä kunnissa tilanne on ollut toinen. Tilanteen haltuunotto jatkuu talousarviovuonna Liittyneiden kuntien maaomaisuudesta tallennettiin 2010 arvot ja pinta-alat. Alueet tulee käydä vielä läpi mm. käyttötarkoitusten osalta. Myös määräalat tulee käydä läpi maaomaisuuskartan osalta. Sopimuksia ei ole vielä viety samaan kantaan Kanta-Hämeenlinnan kanssa. Tonttihinnoittelu tullaan tarkistamaan. Hämeenlinna on vanhana lahjoitusmaakaupunkina ja aktiivisella maanhankintapolitiikalla saavuttanut hyvän maapoliittisen tilanteen, joka tulisi säilyttää riittävällä vuosittaisella maanhankinnalla. Hankintojen pääpaino suunnataan rakenteen tiivistämiseen ja strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Hankinnoissa huomioidaan sekä asumisen, elinkeinojen että

154 154 virkistyksen tarpeet. Liittyneiden kuntien alueilla maanhankinta kohdistunee taajamien tiivistämiseen. Kaupunki on luovuttanut AO-tontteja vuosittain Kanta-Hämeenlinnan alueella kpl ja liitoskunnissa yhteensä kpl. Tonttivaranto on liitoskunnissa määrällisesti riittävä. Kanta-Hämeenlinnassa tulisi kaikkien tonttimuotojen (omakotitontit, kerros- ja rivitalotontit ja yritystontit) varantoa kasvattaa. Talousarviovuonna omakotitontteja tultaneen luovuttamaan noin 100 kpl. Maankäyttösopimuksia on Hämeenlinnassa tehty yksityisten maita kaavoitettaessa vuodesta 1991 alkaen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan alkaen koskien mm. maankäyttösopimuksia. Hämeenlinnan menettely on tarkennettu uuden lain mukaiseksi. Maankäyttösopimuksiin suhtaudutaan erittäin pidättyväisesti ja niitä käytetään lähinnä kaavamuutostilanteissa. Yksityisten omistuksessa olevien rakentamattomien tonttien, joiden kunnallistekniikka on valmiina, saamisessa yhdyskuntarakentamisen piiriin on aikaisemmin käytetty rakentamiskehotuksia. Toinen keino samaan tavoitteeseen pääsemiseksi on korotetun kiinteistöveron käyttäminen; noin 60 kuntaa on jo ottanut käyttöön. Hämeenlinnassa on määrätty 3 %:n korotettu kiinteistövero rakentamattomille tonteille vuodesta 2004 alkaen. Käyttöä jatkettaneen myös lähivuosina. Etuosto-oikeuden käyttömahdollisuutta on kaupunki käyttänyt noin 10 kertaa. Sitä tultaneen käyttämään jatkossakin hyvin harkiten vain erityistapauksissa. Kaikki lakien antamat mahdollisuudet maapolitiikan hoidolle pidetään keinovalikoimassa. Kaupunkirakenteen kannalta keskeisissä kohteissa jouduttaneen harkitsemaan myös lunastusmenettelyn käyttöä. KONSERNIYHTIÖT

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013

TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 KH 1.11.2010 2 3 SISÄLLYSLUETTELO Tilausbudjetti 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 8 Taloussuunnitelman

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019 Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarvion sitovuuden osalta kaupunginhallitus esittää noudatettavaksi

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Tampereen kaupungin talouskatsaus 5/2019. Kaupunginhallitus

Tampereen kaupungin talouskatsaus 5/2019. Kaupunginhallitus Tampereen kaupungin talouskatsaus 5/ Kaupunginhallitus 24.6. Kaupungin tilikauden tulos Milj. euroa Tot 1-5 / 2018 Tot 1-5 / 2018 Enn Toimintatuotot 174,3 184,7 450,5 448,2 4,7 Toimintakulut -685,9-702,5-1

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Yleistä tilausbudjetista 5

Yleistä tilausbudjetista 5 3 Hämeenlinnan kaupunki Tilausbudjetti 2012 Taloussuunnitelma 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä tilausbudjetista 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Esittelijä / valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) tai sähköposti

Esittelijä / valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) tai sähköposti Kasvatus- ja opetuslautakunta 69 21.10.2014 Hyvinvointitoimikunta 53 05.11.2014 Lausunto Karkkilan kaupungin talousarviosta vuodelle 2015 122/02.02/2014 Kasvatus- ja opetuslautakunta 21.10.2014 69 Esittelijä

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT

ROVANIEMEN KAUPUNKI RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT 2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 1.1. 31.12.2016 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYS 1. KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-31.12.2016... 3 2. RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUJEN TULOSKORTTI/TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Yhteenveto vuosien talousarviosta Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 Kaupunginhallitus 101 28.03.2019 Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 151/04.047/2019 KH 28.03.2019 101 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut Konsernijaosto 23.4.2018 Talousarvion 2019 lähetekeskustelu Lähtökohtana uuden kuntastrategian päämäärät 1. Sujuva 2. Hyvinvoiva 3. Vireä Keskeisiä Tuusulan talouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot