Suomen kirkkohistorian tärkeimmät painetut lähdesarjat

Transkriptio

1 Suomen kirkkohistorian tärkeimmät painetut lähdesarjat A. Keskiajalta 1700-luvulle Reinh. Hausen, Finlands medeltidsurkunder (FMU) I-VIII ( ) Valtionarkistonhoitaja Suomen keskiajan historiaa käsitteleviä asiakirjoja ( luvuilta) Myöhemmin julkaistu täydennyksiä ja korjauksia Reinh. Hausen, Bidrag till Finlands historia 1-5 ( ) keskiaikaa ja 1500-luvun historiaa valaisevia laajoja asiakirjoja Turun tuomiokirkon mustakirja (Registrum ecclesiae Aboensis) julk. Reinhold Hausenin toimittamana 1890, uusintapainos 1996 Suomen keskiajan historian tärkein kopiokirja, johon koottu lähinnä Turun tuomiokirkkoon ja sen omistamiin tiloihin liittyviä asiakirjoja 727 asiakirjaa vuosilta aiheeseen liittyen: C. J. Gardberg & Simo Heininen & P. O. Welin, Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko Helsinki Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat (Consistorii Academici Aboensis protokoll) ( ) Matthias Akiander, Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i Finland i äldre och senare tider 1-7. Helsingfors Asiakirjoja ja kirjeitä luvuilta Pääpaino uskonnollisissa liikkeissä K. G. Leinberg, Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet 1-7. Jyväskylä , Helsingfors Asiakirjoja ja kirjeitä luvuilta Yleisesti kirkkoa koskevia

2 B luvulta nykypäivään 1. Pöytäkirjat ja viralliset tiedotukset Pappeinkokousten l. synodaalikokousten pöytäkirjat Pappein- eli synodaalikokoukset KL 1869:n mukaan joka viides vuosi, ennen kirkolliskokousta, aikaisemmin pitempiä välejä. Kokoontumisvälit ovat vaihdelleet, nykyisin vähintään kuuden vuoden välein. Ei enää yhtä kiinteää yhteyttä kirkolliskokousten järjestämiseen Ohjelma 1970-luvulle asti vakio: 1. Synodaaliväitöskirja ja keskustelu. 2. Piispan kertomus hiippakunnan tilasta sekä katsaus kristikunnan elämään ja teologiaan (monet näistä katsauksista on julkaistu erillisjulkaisuina. 3. Keskustelu rovastikunnista lähetetyistä kysymyksistä. 4. Kirkolliskokousasiat. Painetut pöytäkirjat sisältävät myös muistosanat edellisen kokouksen jälkeen kuolleista virkaveljistä (merkitys henkilötietojen keräämisessä!) Pappeinkokousasiakirjat tuomiokapitulien arkistoissa: seurakuntakertomukset, rovastikuntakokousten pöytäkirjat ja keskustelukysymykset, pappeinkokouksen pöytäkirja (joka usein on laajempi kuin painettu pöytäkirja) Yksityiset yleiset pappeinkokoukset epävirallisia, käsittävät koko papiston Kirjallisuutta: Esko Häkli, Pappeinkokouskirjallisuuden luettelo Miscellanea bibliographica 8. HYK:n julk. 29. Helsinki. Kirkolliskokousten pöytäkirjat Kokoontui viiden vuoden välein vsta 1876, välillä myös ylimääräisiä kirkolliskokouksia. vaalit kutakin kokousta varten erikseen, koolla n. kuukauden Vuodesta 1974 lähtien vuosittain, kevät- ja syysistunnot, koolla n. viikon historia: Mikko Juva, Kirkon parlamentti. (1976). Teos pohjautuu opinnäytteisiin. hakemistot: 1. Aarno Lounasmaa, Vuosina pidettyjen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousten pöytäkirjain sisällysluettelo I-II. (1938). 2. Juhani Hautaniemi, Kirkolliskokouksen pöytäkirjojen hakemisto vuosilta I- II

3 Piispainkokousten pöytäkirjat Kokoukset aloitettiin 1891, toimi aluksi piispojen epävirallisena yhteyselimenä. Vuodesta 1908 lähtien kirkolliskokouksen päätöksellä virallinen instituutio, jonka kokouksiin osallistuu piispojen lisäksi yksi asessori kustakin hiippakunnasta Kokoontuu arkkipiispan kutsusta kerran vuodessa tai useammin, käsittelee kirkon julistusta sekä hiippakuntahallintoon liityviä asioita. Tekee esityksiä ja antaa lausuntoja kirkolliskokoukselle ja kirkkohallitukselle Pöytäkirjat julkaistu kirkon virallisissa julkaisuissa: Suomen kirkon julkisia sanomia edellisen seuraajassa Suomen kirkon vuosikirjassa edellisen seuraajassa Kirkon vuosikirjassa vuodesta 1930 vuoteen Erillisjulkaisuja: Piispainkokousten pöytäkirjat , julk. E. Haahtela (1936) Piispainkokouksen pöytäkirja , julk. Kirkkohallitus Vuosittain painettuna (mm. tiedekunnan kirjastossa) Hakemistoja: E. Haahtela, Piispainkokousten istunnoissa vuosina käsitellyt asiat ja niissä tehdyt päätökset Piispainkokousten pöytäkirjojen hakemisto Aila Snäll, Piispainkokouksen asettamien toimikuntien ja työryhmien mietinnöt, muistiot ja suunnitelmat vuosina (1985). Laajennetun piispainkokouksen (LP) pöytäkirjat Kirkon keskushallinnon uudistus 1944: Kirkkohallitus ja LP LP toimi kirkon ylimpänä päättävänä elimenä , jolloin se lakkautettiin. yleiskirkollinen hengellinen johto taloudelliset asiat jäsenet: piispat + kirkkohallituksen jäsenet l. kirkkoneuvokset (6) + yksi asessori ja kaksi maallikkoa jokaisesta hiippakunnasta Pöytäkirjat vuodesta 1944 Suomen kirkon vuosikirjassa ja sen seuraajassa Kirkon vuosikirjassa painettu erillisinä vuosilta Hakemisto:

4 [Aila Snäll], Laajennetun piispainkokouksen asettamien toimikuntien ja työryhmien mietinnöt, muistiot ja suunnitelmat vuosilta (1974) Kirjallisuutta: Eino Murtorinne, Viisi vuosikymmentä kirkon keskushallintoa. Kirkon keskushallinnon synty ja kehitys vuoteen (1997) Hiippakuntakokousten pöytäkirjat hiippakuntakokoukset aloitettiin 1953, vsta 1973 lähtien vuosittaisia maallikkoenemmistöinen tehtävänä edistää kirkollista työtä hiippakunnassa kiinteä yhteys kirkolliskokoukseen pöytäkirjat painettu omina julkaisuinaan (mm. tiedekunnan kirjastossa) Kirkkohallituksen viralliset julkaisut Kirkkohallituksen ohjeita ja tiedotuksia , vsta 1985 lähtien Kirkkohallituksen yleiskirje Kirkkopäivien pöytäkirjat Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliiton (SKSK, nyk. Kirkkopalvelut) järjestämiä 1918 lähtien joka toinen vuosi tehtävänä ajankohtaisten kirkollisten ongelmien pohtiminen ja kirkollisten yhteyksien lujittaminen Suurin osa pöytäkirjoista painettu, löytyvät mm. tiedekunnan kirjastosta Suomen kirkon julkisia sanomia Vuosikirjat ja -kertomukset Suomen kirkon vuosikirja , , , sen jälkeen vuosittain vuoteen

5 Kirkon vuosikirja Valtioneuvosto ja KHO:n kirkkoa koskevat päätökset, tuomiokapitulien päätöksiä, LP:n ja piispainkokouksen pöytäkirjat, kirkkohallitus, Kirkon keskusrahasto Kirkkokansan kalenteri , Kirkon kalenteri sis. mm. vuosittaiset katsaukset Suomen kirkon elämään ja toimintasektoreihin, myöhemmin myös ekumeenisen liikkeen kehitykseen; kirkon henkilöstön ja seurakuntien luettelot Svenskt kyrkoliv i Finland (Julbok för Borgå stift) Erityisesti katsauksia suomenruotsalaisten ja Pohjoismaiden kirkolliseen tilanteeseen Suomen kirkon elämää 1-5 ( ) julk. SKSK, yleiskatsauksia kirkon kehitykseen Suomessa ja muualla, muistokirjoituksia Kertomukset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilasta nimi vaihdellut, yleensä muotoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina xxxx-xxxx alun perin laadittu kirkolliskokouksia varten tekijöinä ensin yksityishenkilöt, sittemmin Kirkon tutkimuslaitos/tutkimuskeskus ilmestyi ensimmäisen kerran 1898, vuodesta 1913 viisivuosittain, 1970-luvulta lähtien nelivuosittain tilastoihin perustuvaa tietoa kirjallisuutta: Esko Koskenvesa, Kirkon nelivuotiskertomus "yhteistunnon elvyttämiseksi". - SKHS vuosikirja 1989, Kirkon toimikuntien vuosikertomukset Kirkon toimikunnat, vsta 1984 lähtien Kirkon keskukset