Tahot sie rusupiirakkaa vaiko hillopiirakkaa? Tule ja maista!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tahot sie rusupiirakkaa vaiko hillopiirakkaa? Tule ja maista!"

Transkriptio

1 Nro 4 Huhtikuu 2010 Koivistolaisten kotiseutulehti vuodesta 1944 lähtien Tahot sie rusupiirakkaa vaiko hillopiirakkaa? Tule ja maista! Karjalainen piirakka on muutakin kuin karjalanpiirakka. Vatnuorin kyläyhdistys järjesti perinteiset piirakkakurssit ja -päivälliset yhdessä Suomen Koivistoseuran Senjorien kanssa maaliskuun alussa Pornaisissa. Tilaisuus oli jatkoa edellisten vuosien onnistuneisiin piirakkatapahtumiin. Toiminnan tavoitteena on siirtää karjalaisia ruokaperinteitä sukupolvelta toiselle ja muillekin halukkaille. Ohjelmassa oli erilaisten piirakoiden syönnin lisäksi pianonsoittoa ja muisteluita koivistolaisista juhlaruokatavoista. Piirakoita riitti maistelun lisäksi vatsantäytteeksi asti. Kurssilaiset leipoivat piirakat lauantaina sunnuntain piirakkapäivällisiä varten ja toimivat päivällisillä tarjoilijoina. Pääleipurina toimi Paula Hovi. Piirakkareseptit löytyvät kyläyhdistyksen kotisivuilta Odotimme mukaan erityisesti nuorempaa sukupolvea. Mukaan kurssille ilmoittautuikin puolentoistakymmentä eri ikäistä opinhaluista ja päivällisille lisäksi kaikkiaan kolmisenkymmentä asiasta kiinnostunutta. Jorma Kallonen Eeva Rikkola 3 vuotta, Vatnuorissa jo käynyt neljännen polven koivistolainen, maistelee karjalanpiirakkaa. Vatnuorin kyläyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtataja ja perinnevaikuttaja Helge Teikari kertoi omasta, nuoren pojan näkökulmasta, arkielämästä Vatnuorin rannoilla ajoista juuri ennen sotia. Riisitäytteisiä karjalanpiirakoita, pyöreitä perunapiirakoita, kaali-, ja rusupiirakkaa ja umpikuorista riisipiirakkaa (juhlapiirakkaa) valmiina odottamassa syöjiään. Kahvin kanssa tarjoiltiin vielä pullarinkeliä ja puolukka-porkkanapiirakkaa. Lisää kuvia sivulla 4

2 2 Nro 4 Huhtikuu 2010 Kaukaiset polut Riikka Salokannel Päätoimittaja Jälkipolvien sankariteot Yksi talvisodan päättymisen vavahduttamimmista muistojuhlista oli Koiviston Rantasen kylästä evakkoon lähteneen Raili Kaukiaisen runotilaisuus Nastolassa, Rakokiven koululla. Sakari Orava operoi jalkapallotähti Beckhamin jalat. Maailman huippuosaamista Suomesta. Viestiin tuli viesti ja idea Oravan haastattelusta, saattaa olla koivistolaista, ainakin karjalaista Oravan sukua ja juurta. Ja niin oli karjalainen astronautti Koprakin kuin saman kylän poikia. Ja Alexander Stubb nyt ainakin kosmopoliitti karjalainen juuriltaan Jos perustettaisiin sellaiset seurapiirisivut joissa seurattaisi jokaista maailman tai maakunnan julkkista, jonka suonissa virtaisi edes pieni osa koivistolaista verta. Millaisiin parrasvaloihin koivistolaisuus oikein nousisikaan? Onko Oscar-gaalassa vielä näkynyt naapurikylän tyttöjä, entä formulan ratissa? Pitäisi olla joku sellainen koodi, josta koivistolaisen heti tunnistaisi, kaikki sankarit kun eivät juuriaan ja osajuuriaan tuo aktiivisesti esille. Ja jos oikein haastatteluetäisyydelle pääsisin, niin en kysyisi ainoastaan sitä, mitä koivistolaisuus on tehnyt heidän hyväkseen, vaan mitä kukin sankari voisi tehdä koivistolaisuuden hyväksi. Sillä varmaa on, että jokainen menestynyt ihminen ponnistaa menestystään myös juuristaan. Paljon tarvitaan lahjakkuutta ja työtä, mutta perustasta kaikki teot nousevat, ja menestyä voi myös taustoistaan huolimatta. Tilaisuudessa ei vain kuultu Kaukiaisen lausumia runoja vaan satapäinen yleisö koki Raili Kaukiaisen tulkitsemat runot ja niihin liittyvät Matti Virkin kokoamat kuvat ja Janne Sinikedon kokoaman musiikin yhtenä ehyenä, liikuttavana elämyksenä. Raili Kaukiainen lähti muun koivistolaisen tavoin evakkoon vuonna Ensin hevosella Makslahteen, lopulta itsenäisyyspäivän iltana Kuhmoisiin. Evakon taival jatkui Kuhmoista Lahteen, minne seilattiin proomun kyydissä, Lahdesta matka jatkui Orimattilan Kuivannolle. Välirauhan tultua myös Kaukiaisten perhe palasi Koivistolle, jonne palasi yhteensä 6200 evakkoon lähtenyttä. He ennättivät pystyttää hirsitalon kodikseen, kunnes vuonna -44 tuli uusi lähtö. Raili yhdessä äitinsä kanssa hevosella ensin Perniöön ja sieltä lopulta Uuteenkylään, mihin elämä lopulta asettui. "Sinä olit sukupolvien elämä, Sinä olit aikakausien elämä, jonka värit olivat musta ja punainen -väkevät värit. Sinä tarvitset kaikkea, tuulta ja sadetta, mutta ne eivät tarvitse sinua. Sinä tarvitset vain toisen ihmisen." Vuosina eläneen Eeva-Liisa Mannerin runoista ja Raili Kaukiaisen esityksestä tuli väistämättä mieleen kolmas suuri taiteilija, Pariisin varpunen Edit Biaff. Koiviston Silkkilinnun Raili Kaukiaisen tulkinnassa oli samanlaista haurasta voimaa ja haurasta voimaa huokuivat Mannerin tekstitkin. " Sanon teille, kärsimys on ikävää, siinä ei ole mitään suuruutta, se tekee meistä yrmeitä" Tekstien kärsimysten keskeltä huokui optimismi, paras soitella pilliä, laulu tuli takaisin, kuin tuuli ja pilvi. "Isällä oli viheltävä rauta, viritysrauta. Taikarauta". Pro Viipuri, jos suru savuaisi, sotilaan hauta, kadotetuille, edesmenneen veljen Kyösti Kaukiaisen tekstiä kenen on maa Eeva-Liisa Mantereen runojen ympäröiminä, taustalla sota-ajan poltetun maan kuvia saisi kyynisimmänkin meistä näkemään, ymmärtämään jotain talvisodan läpikäyneiden kokemuksista. Lentäjä enon kohtalo: "Eno oli pitkä, liian pitkä, ja kerran hän löi päänsä taivaan kattoon". Kun taustalla soivat Koiviston kirkon kellot, kun yleisö tuskin hengittää ahmiakseen jokaisen henkäyksen runoista, teoksesta, on helppo uskoa Raili Kaukiaisen kommentoineen vuosia haaveillun ja suunnitellun suururakan rasituksista, ulkoa opetelluista teksteistä, järjestelyistä, jännityksestä: "Olen niin innoissani illasta, etten muista kipua". Riikka Salokannel No mitä median suosikit sitten antaisivat koivistolaisuudelle. Ainakin itsetuntoa nostavaa, identiteetin vahvistusta sankareilta aina odotetaan. Pitäisikö toimia roolimallina, millainen on koivistolaisuuden stereotypia? Karjalaisuudesta vieraanvaraisuudesta ja sen periytymisestä voin ainakin omalla kohdallani olla kahta mieltä. Varmasti sitä on, mutta toisaalta muistan tarinat, joissa surtiin, että kaikki herkut ja hillot piti säästää vieraille, eikä niitä omalle väelle sitten riittänytkään. Tai voiko oikea koivistolainen ollakaan, jos tulee helposti merisairaaksi? Ehkä toistaiseksi pitäydymme niissä, jotka haluavat tekemisissään ja elämisen mallissaan itse aktiivisesti tuoda koivistolaisuuttaan esiin. Ei kaiveta sitä esiin väen vängällä. Suuri osa ihmisistä, ennemmin tai myöhemmin oivaltaa juuriensa merkityksen, annetaan heidän sitten kertoa löydöstään oma sankaritarinansa. ISSBN KUSTANTAJA: Suomen Koivisto-Seura r.y. Jäsenlehti. Ilmestyy kerran kuukaudessa, kuun 20. päivänä. Lehteen tarkoitetun ilmoitusmateriaalin tulee olla toimituksessa viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän kuun lopussa. Toimitus ei vastaa sille lähetetystä materiaalista. Lehden vastuu ilmoituksista rajoittuu ilmoitushintaan. Kirjoittajat vastaavat tekstien sisällön oikeellisuudesta ja toimittamiensa kuvien käyttöoikeuksista. Toimitus voi tarvittaessa lyhentää tai muokata sille toimitettua aineistoa. Liikeilmoitukset 50 snt/ppm Kuolinilmoitukset 34 snt/ppm Lasten kuvalliset onnittelut 6e/kpl Aineisto mieluiten digitaalisena: Muussa tapauksessa paperikopiot ja/ tai disketti tai CD-levy sekä valokuvat postitetaan osoitteeseen: Studio Salokannel & Toivonen, Koiviston Viesti p Rauhankatu 8, Lahti. Aineisto palautetaan vain jos mukana on postimerkillä varustettu palautuskuori osoitteineen. Tilaukset, osoite- ym. muutokset aina kirjallisena tai sähköisesti edellämainittuihin osoitteisiin. Tilauksia ei tarvitse uusia. Seuran jäsenmaksu 24e, sisältää vuoden jäsenlehdet. Seuran kautta voi myös maksaa Karjalan Liiton jäsenmaksun 5e. Lehdessä julkaisemattomia artikkeleita ja kirjoituksia julkaistaan seuran kotisivuilla jossa myös tämäkin lehti on luettavissa myöhemmin. Jäsenlehden postituksesta pohjoismaihin +2e/vuosi, eurooppaan +7 e/vuosi muualle maailmaan +12 e/vuosi Pankkiyht. Nordea Lahti Päätoimittaja Riikka Salokannel, Kuvatoimitus ja taitto Rami Toivonen,

3 Nro 4 Huhtikuu 2010 Hartaast Elämän timantit Taivaallisella Isällämme on lukemattomia timantteja kevättalvella pitkin hankia, heti kun kevätaurinko levittää säteitään. Ja katsokaapa koivujen oksia ja latvoja. Ilmaista nautintoa suurista rikkauksista. Toiset näet saavat haaveilla koko ikänsä pienestä timantinsirusta, jota saisi kantaa sormessa, korvassa tai kaulassa. Nekin, timantit ja vuorikristallit ovat Taivaan Isän varastoista, joskin maan alta kaivettuja ja työstettyjä. Niitten, korukivien vuoksi on tehty paljon syntiä, kateuden ja ahneuden vuoksi. Mutta keväällä on koko luomakunta täynnä ilmaista korukimallusta, kun vain avaa silmänsä ja sydämensä, ottaa lahjan vastaan ja kiittää antajaa yhteisestä omaisuudestamme. Tärkeä timantti on oma ja läheisten elämä. Elämälle pitäisi osata antaa ykkösarvo. Ruumiin, sielun ja hengen hoitaminen on suuri ja arvokas tehtävä. Jotkut halveksivat itseänsä, ulkomuotoansa tai muka vähäisiä lahjojansa. Kuitenkin, me kaikki olemme ainutkertaisia, korvaamattomia, ainakin Luojamme mielestä. Eikä Hän ole koskaan luonut mitään rumaa tai arvotonta. Jokaisella on jotain annettavaa tälle luomakunnalle. Isän suunnitelmassa meillä kaikilla on oma tärkeä paikkamme. Toisia, joilla on joku erityinen tehtävä esimerkiksi Jumalan valtakunnan sanoman eteenpäin viemiseen, Luoja hioo erityisen paljon: usein kärsimysten tai järkyttävien kokemusten kautta, jotka johtavat suureen iloon ja kiitokseen. Heistä tulee kirkkaita, Jumalan valoa heijastavia timantteja, jotka tuovat lohdutusta monelle hengessään köyhälle. Näistä jälkimmäisistäkin tulee sitten pienempiä valoja Jumalan armon taivaalle. Toinen tärkeä timantti, joka myös saadaan lahjaksi on elävä usko Jeesukseen. Kun tajuaa pääsiäisihmeen ja saa käsittää, mitä merkitsee, että risti on tyhjä ja että taivaallinen aurinkomme ylösnousi, paistaa voittovuorella. Kun saa sen ihmeen käsittää omalle kohdalleen, silloin tulee uusi iankaikkisuusarvo myös omalle arvollemme. Eli siis mekin kaikki, jotka uskomme, saamme kerran Jeesuksen ansion perusteella päästä päärlyporteista sisälle Jumalan kaupunkiin. Ilmestyskirjan kuvausten mukaan siellä on sitten katseltavana kaikki mahdolliset korukivet, mitä on ikinä löydetty. Ja ne on varmasti työstetty täydelliseen loistoonsa. Että kyllä kannattaa elää uskossa ja kiinnittää toivon ankkuri taivaalliseen kotimaahamme, sen sataman laituriin. Tärkein timantti on kaiken voittava rakkaus. Jos löydämme ajallisen rakkauden kohteita: puolison, lapsemme, ystävämme, se on jo suurenmoista. Ajallista rakkautta pitää vaalia ja hoitaa. Joskus tarvitaan myös paljon voimia ja viisautta, varsinkin lasten kasvatuksessa. Varsinkin se sääntö, että rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa ja se, että oikea rakkaus antaa anteeksi ja peittää syntien paljouden. Ihaninta on kuitenkin saada olla osallinen Jumalan rakkaudesta. Sellaisesta rakkaudesta virtaa ehtymätön voima väsyneelle ja heikkouskoiselle. Jumalan rakkaus sydämessä voi kulkea turvallisella ja rauhallisella mielellä kohti ajallista kevättä ja iankaikkista suvea. Suloista kevättä ja armon auringon paistetta kaikille toivoen Valma Luukka Puheenjohtajalt` iteltää Onnistuneen vuosikokouksen ja talvipäivän jälkeen on palattu arkeen, vaikka pääsiäinen sen hetkeksi katkaisikin. Seuran johtokunta kokoontuu Hollolan Vesikansan nuorisoseuran talolle tekemään ajankohtaisia ja tärkeitä päätöksiä, mm. nimeämään ehdokkaan Vuoden Koivistolaiseksi. Silloin kokoontuvat myös kyläyhteisöjen edustajat keskustelemaan yhteistyöstä ja tulevaisuuden tavoitteista yhdessä johtokunnan kanssa. Tässä kokoonpanossa tilaisuus lienee ensimmäinen laatuaan ja odotukset ovat korkealla. On aika maksaa Koivisto-Seuran jäsenmaksu. Se on vuosikokouksen päätöksen mukaisesti 24 euroa eli sama kuin edellisenä vuotena. Seuran kautta Karjalan Liittoon kuuluvat maksavat 31 euroa eli euron enemmän kuin viime vuonna. Korotus perustuu Karjalan Liiton pitkän aikavälin strategiaan. Ensimmäisen kerran jäsenmaksuperintä toteutetaan nyt uudella jäsenrekisterijärjestelmällä. Se on samalla tulikoe järjestelmän toimivuudesta. Olemme puhdistaneet jäsenrekisterimme sellaisista jäsenistä, jotka eivät pariin vuoteen ole maksuvelvollisuuttaan suorittaneet, samoin myös sellaiset, joiden posti on toistuvasti palautunut tuntemattomana ja joiden uutta osoitetietoa ei edes vrk-järjestelmä ole löytänyt. Jos joku nyt mielestään jää ilman jäsenmaksukorttia, on syytä ottaa heti yhteys jäsenrekisterin vastaavaan, varapuheenjohtajaamme Tuula Koppiseen. Selvitetään mistä mahdollisesti kiikastaa ja korjataan tilanne. Muutenkin on hyvä antaa palaute, jos mielestään saa virheellisen maksumääräyksen tai ilmenee muita ongelmia maksukortin kanssa. Uuden järjestelmän käyttöönotossa saattaa aina ilmetä joitakin virheitä ja niihin on syytä päästä heti kiinni, jotta ne voidaan korjata. Toivon hartaasti ja uskon, ettei suurempia mokia kuitenkaan tapahdu. Jäsenmaksuvelvollisuuden suorittaminen on seuralle elinehto. Sen toiminta rahoitetaan lähes kokonaan jäsenmaksuin, joten jokainen euro on tarpeen. Kokemuksesta voin toki todeta, että uskollisesti ovat Koivisto-Seuran jäsenet velvollisuutensa suorittaneet ja varmasti sama linja jatkuu. Ja lopuksi. Seura on tuottanut uusia tuotteita kuten avainperän, sateenvarjon ja pikeepaidan, joita voi tiedustella Marja-Leena Montoselta Porvoosta. Niitä tullaan toki myymään myös kesän Koivistojuhlilla Mäntsälässä. Hyvää kesän ja Koivistojuhlien odotusta kaikille. Juha-Veikko Kurki 3 Suomen Koivisto-Seura r.y. Perustettu 1948 Toimii koivistolaisten yhdyssiteenä - järjestää kotiseututilaisuuksi - harjoittaa julkaisutoimintaa - suorittaa kotiseutukulttuuriin liitty vää kokoamista ja tallentamista. Puheenjohtaja, Juha-Veikko Kurki Koivistontie 2 C, Espoo puh , Varapuheenjohtaja, Tuula Koppinen Rauhalanpuisto 10 B 36, Espoo puh Sihteeri, Virpi Huhtanen, Ahtaanmäki1A2, Espoo. puh varalla Risto Kaukiainen, Helsinki Taloudenh. Karjalan Tilikeskus/Patrikainen Ratakatu 47, L.ranta p Perinnetoimikunta, Jorma Simola pj. Proomukatu 6 A 14, Lahti puh Taidetoimikunta, Leena Airaksinen pj Metsäpirtintie 10 A 1, Espoo puh Senioritoimikunta, Helge Teikari pj Halkia puh Hallituksen muut jäsenet: Raimo Kyytsönen, Mäntsälä varalla Hannu Veijalainen, Lahti Eero Ahtikari, Piikkiö varalla Airi Saarinen, Turku Seppo Mäkinen, Anjalankoski varalla Martti Karvonen, Kausala Esko Kaukiainen, Tuusula varalla Pertti Hämäläinen, Espoo Riitta Nurmi, Porvoo varalla Marja-Leena Montonen, Porvoo Hanna Silfver, Piispanristi varalla Tuula Agge, Parainen Tuula Raukola, Kotka varalla Mirja Haapanen, Hamina Koivisto-säätiö: Hallituksen pj. Sirpa Taskinen Intiankatu 11, Helsinki puh Säätiön asiamies Pertti Hoikkala Vanha Veckjärventie 11, Porvoo puh

4 4 Nro 4 Huhtikuu 2010 Tahot sie rusupiirakkaa, sivulta 1 Paula Hovi (vas.) seuraa tarkkana kun Pirkko Virkki (kesk.) valitsee omaa piirakka-annostaan. Pääemäntä Paula Hovi tarkastaa pyödän antimet ennen tarjoilun alkua. Kauppias Eeva Kupiainen kertoi räiskyviä tarinoita Vatnuorin arjesta ja erityisesti töiden jaosta miesten ja naisten kesken. Hilkka Kanervikko muisteli nuoruusaikojaan Vatnuorin rannoilla. Aina ei ollut sopivaa puhua ääneen. Nuoriakin osallistui mukaan taas ihan mukavasti. Tässä nuorimmasta päästä, Aino Kallonen sylisään siskontyttö Leena 2kk. Tapani Hovi kutsui kaikki vieraat tervetulleiksi piirakkatapahtumaan. Oikealla sihteeri Päivi Rikkola. Kaorin kangaspuut Joskus perinteen arvon näkee ulkopuolelta katsoen paremmin. Pitkään Suomessa asuneet Hiroyoshi ja Kaori Kojima, tuotesuunnittelija ja käsityöläinen ovat kehittäneet suomalaista perinnekäsityövälineistöä eteenpäin. Kun koivistolainen Lahden Kansanopiston käsityönopettajatar Hilma Kaukiainen luennoi 20-luvulla käsityöperinteestä ja perinteen siirtämisestä tuleville sukupolville hän painotti perinteen tuntemisen tärkeyttä: "Mutta älkää vain kopioiko, vaan lisätkää kukin oma osaamisenne tähän perinteen ketjuun". Hiron ja Kaorin kymmenen vuoden kehitystyön tuloksena perinteisistä kangaspuista on jalostunut helppokäyttöiset, käyttäjäystävälliset ja nykyiseen elämänmenoon sopivat, kätevät kangaspuut. Enää ei tarvitse puolta tupaa täyttää puilla, vaan pienikokoiset kangaspuut voi taittaa ja nostaa syrjään vaikka päivittäin keskeneräisen kudontatyön jälkeen. Kansanopiston kudontapiirissä ei tarvitse taistella kudontavuoroista, huhkia pitkää työvuoroa kun kerran on puille päässyt, eikä kinata loimien mallista. Näppärästi puilta pois Kaorin Kangaspuissa tekeillä olevan työn voi ottaa kesken valmistusta helposti puilta pois, pakata kassiin ja jatkaa tuonnempana. Ja tuo helposti pitää oikeasti paikkansa. Hiroyoshi Kojiman monet patentoidutkin keksinnöt auttavat kangaspuiden käytön hankalissa ja voimaa vaativissa tilanteissa. Magneeteilla toimivat kiinnitykset, isot kääntönupit, valmiit lankojen kiinnitysvälineet mahdollistavat helpot alkuvalmis telut ja energian voi suunnata itse tekemiseen, kutomisen iloon ja syntyviin itse tehtyihin tekstiileihin. Kangaspuilla saa tehtyä 60 cm leveää työtä, lointa mahtuu tukille jopa 40 metriä. Ja kuten jo aiemmin on mainittu, tekeillä olevan työn voi loimineen ottaa helposti irti rungosta, pakata kassiin ja vaihtaa toisen työn tilalle. Puita saa 4 tai 8 vartisina, joten mistään vain aloittelijoille sopivista kangaspuista ei ole kyse. 8-vartisilla puilla saa tehtyä huipputaidokkaita kudoksia, jos vain taitoa on. Suomalaisessa rantamaisemassa Vääksyssä tuotekehitystyötään tekevät Hiro ja Kaori ovat muutoinkin ymmärtäneet suomalaisen käsityöperinteen ja suomalaisen perinteen arvon. Rannassa savusauna odottaa kesää ja rauhassa kylpijöitä. Tatameilla päällystetyn olohuoneen seinustalla on leivinuuni, jossa syntyvät niin karjalanpiirakat kuin uuniruoat japanilaista ruokaperinnettä unohtamatta. Suomalaisen käsityömuotoilun perinne tulee jatkumaan pitkälle tulevillekin sukupolville. Voimme Hiron ja Kaorin tavoin jokainen tehdä oman osuutemme tämän perinteen jatkamisesta.

5 Nro 4 Huhtikuu Kirjotuksii` ja kuulumissii` Koivistolaisten sukuseurojen ja kyläyhdistysten ryhmämatkat Viime Koiviston viestissä kerroin, että Kari Hämäläinen on terveydellisistä syistä luopunut Pornaisten Matkailu Oy:n omistuksesta. Kari Hämäläinen on tervehtynyt ja jatkaa hyvissä voimin matkapalveluja Koivistolle, Koiviston saarille, Pietariin, kotimaan kohteisiin sekä Baltiaan ja manner- Eurooppaan yhteistyössä Tuomo Hilskan kanssa. Kuljetuksista korkeatasoisilla turistibusseilla vastaa PS-Bussi Oy Into Saarinen, jolla on vankka kokemus Koivistolaisryhmien kuljetuksista, sekä pitkäaikainen ja läheinen yhteistyö kanssamme. Vastuunalaisena matkatoimistona toimii Suomen Autolomat Oy jonka pääomistaja on Tuomo Hilska ja jonka hallituksessa istuu myös Kari Hämäläinen. Kun suunnittelette bussimatkaa - on se sitten Koiviston alueelle, kotimaahan, Baltiaan tai muualle Eurooppaan, kolme koivistolaisten tuntemaa, pitkän matkailualan tuntemuksen omaavaa vastuunalaista matkojen järjestäjää takaavat yhdessä luotettavan palvelun. Koivusaari, Tiurinsaari Piisaari Olemme ainoa ryhmä jolla on viralliset luvat Koiviston saarille ja yli 20 vuoden kokemus ja tuntemus matkojen erikoisvaatimuksista. Koska viisumi ja lupakäytäntö on Koiviston saarille hidasta (rajavyöhykettä), tarvitsemme ilmoittautumiset ja asiapaperit viimeistään 1 kuukautta ennen matkan alkua toimenpiteitä varten. Siksi on tärkeää, että matkan suunnittelua aletaan tekemään ajoissa. Muuten saarille pääsy on epävarmaa. Myös päivän käynti saarille vaatii samat luvat ja ajan. Tällä hetkellä ryhmiä on 8 ja kaikkiin ryhmiin on mahdollista ottaa lisää osallistujia tai koota oma ryhmä. Minimivaatimus on 15 osallistujaa. Yhteistyö Venäjällä Matkailuterveisin Tuomo Hilska Suomen Autolomat Oy Olavinlinnantie 2 C Helsinki nonsuojeluorganisaatio jonka toiminta alue on lounais -Venäjä mm. Laatokka ja Koiviston saarten luonnonsuojelu. Venäjän federaation Leningradin alueen luonnonvarojen komitea joka vastuulla on mm. Koiviston saaret. Näiden organisaatioiden kanssa pyrimme kehittämään kotiseutu ja luontomatkailua Koiviston alueelle ja sen saarille. Suomessa meillä on läheinen yhteistyö Ympäristökeskuksen kanssa. Uutuutena tarjoamme yhdistelmämatkaa Koivisto- Pietari; esim. 3 yön 4 päivän matka, jossa Kari Hämäläinen Anneli& Kari Hämäläinen ay Mätikistönkuja Pornainen Tieteellistekninen instituuti Gidropribor on ministeriön alainen organisaatio jonka kautta saamme luvat saarille ja joka vastaa maajärjestelyistä Saarenpäässä. Baltic Fund of Nature St. Petersburg Pietarissa toimiva luonosa ryhmästä jää Saarenpäähän ja osa jatkaa Pietariin. Paluumatka Terijoen kautta Koivistolle jolloin toinen ryhmä tulee mukaan kotimatkaa varten Kotimaassa ehdotamme viikonloppumatkoja lauantai - sunnuntai. esim. Naantali-Turku, Aulanko-Tampere, Mikkeli Heinävesi - Savonlinna. Katsokaa mennään bussilla matkojen ohjelmista. Into Saarinen PS-Bussi Oy/Inton Matkat Ohkolantie Kellokoski Bussimatkat 2010 Papernuket Tiedoksenne ilmoitamme, että ansioituneesti ja erittäin hyvin Koivistolaisten matkoja hoitanut Kari Hämäläinen on terveydellisistä syistä luopunut omistamastaan Pornaisten Matkailu Oy:stä jonka toiminta on loppunut. Tulevan kauden ennakkovaraukset niin Saarenpäähän kuin muuallekin tullaan hoitamaan sovitulla tavalla, Kiinnostusta matkoihin on ollut kiitettävällä tavalla. Toivommekin, että ryhmätiedustelut ja varaukset matkoista tehtäisiin mahdollisimman ajoissa. Liikenteenharjoittajana ja vastuunalaisena matkanjärjestäjänä toimii useille tuttu PS-Bussi Oy/Into Saarinen joka on hoitanut yhteistyössä Kari Hämäläisen / Pornaisten Matkailun nimissä useat Koivistolaisten matkat. Yhteydenotot, tarjouspyynnöt ja matkoihin liittyvät tiedustelut: Tuomo Hilska ( ) Suomen Autolomat Oy Olavinlinnantie 2 C Helsinki Into Saarinen ( ) PS-Bussi Oy Harjukatu Kellokoski Mei Liisal ol keräntynt papernukkei aja olloo ainaskii kaks sattaa. Hää hoitel niitä, uusii niil keksi leikkei; ain lissääki koitti nukkei saaha. Isosiskoltaa hää nukkei lissää hankkikii, ko sisko puolest pienempiään lupas hoitaa, ko tää illal lieksummaa läks kylä raitiil, nuke Liisa sai, ko hois kolme kertaa. Ise nukeil paperist leikkel mallii mukkaaa uusii vaattehii ja värjäil sit niitä; monellaista vaatetta, sekä arkee et juhlaa. Monnee kertaa ei tarvint sammaa pittää. Tul aika, ko Liisaskii sytty kiinnostus kylä poikii ja muita nuorii kohtaa. Houkutti häntäkkii vappaailla mahollisuus; mutko pienempiiään häne pit hoitaa! Hää neuvottelluu ryhty miu ja Hanski kans, eiks myö lapsii häne puolestaa katsoo voitais, ni hääkii raitiil yhe kerra männä sais Palkaks papernuke kummalkii hää antais. Hanski kova poika tinkimää o aina olt, hää pisnikset mei puolelt osas hoitaa. Palkaks neuvoteltuu nukkei saatii kakssattaa nuorempii sisarii yhe illa hoiost. Liisa kyläraitilt palas ja vihastu, ko näk, mikä hävitykse kauhistus siel ootti. Huja haja loju lattial satapäine nukkeväk; kaikilt kaulat katkottu ol poikki! Mies ei itke, ei nukeil poikii leikkii passaa! Toisellaiset leikithä meil miehiil soppiit! Oisha Liisanki pitänt tuo tok tajuta, turhaa itkee ja soimata murhaajii. Tosi syytä sai Liisa viel itkuuki, ko äit naapurist palas myöhemmi kottii. Ei olt Liisa-raukal olt minkää maa luppaa meitä poikii töihi palkkaamma alkaa! Ei Liisakaa nukkei ennää keräntkää, kahettatoistaanha hää elikii jo kessää Ei ois nukeil hää leikkimää ehtintkää, kotitöitä ko ain hänelkii tul lissää. Tunti maailmalle - Earth Hour Sova aikaan talloi ikkunat illa tulle tul verhoil peittää, ko ryssä raskaat pommittajat asutuksii pit löytämäst estää. Nyt Maailma Luonnosäätiö tahto Maaemmoo osaltaa auttaa. Siks kaikkii maihi tää käi pyyntö: tunniks sähköt kai sammuttaa voitta? Pyynnö toistasattaa valtioo kuulkii, valot tunniks sammuttiitkii. Ajatuksee miljoonat yhty nii, et ympär maailmaa ikkunat pimeniit. Mut ko hengehättää viel ei oo kenelkää, Maaemo kieltä ko ei ymmärretä, ni vähäseks tais jäähä tuon tunni teho. Kaikil sotavuosiin suuremp ol pelko. Martti Piela KOIVISTON AUTO

6 6 Nro 4 Huhtikuu 2010 Merimies Veikko Pukin haastattelu Kotkassa 23. helmikuuta Tuona päivänä lähtivät Järvenpäästä kohti Kotkaa Pirkko os. Rusi s. 1932, hänen miehensä Jouko Virkki s ja heidän poikansa Markku s taltioimaan Pirkon äidin Olga Rusin s. 1901, ja Pirkon isän Viljo Rusin s elämän vaiheita sekä tietoja ennen 1944 ihmisten elämisen oloista Köriltä ja Vatnuorista. Veikko kertoo: Köriltä Olga ja Viljo Meitä oli iso perhe, isä August s. 1876, äiti Ida Maria s. 1879, meillä oli kahdeksan poikaa, Tuomas, Väinö, Viljo, Sulo, Uuno, Tauno, Ahti ja minä Veikko, tyttöjä oli kolme Olga, Siviä ja Saimi. Päätoimenaan Pukin papalla oli tulona maanviljelys, meillä oli neljä lypsävää ja hiehoja, hevosia oli kaksi. Oli pitkä kivinavetta ja tehtiin kovasti metsätöitä. Kun äiti kuoli, isä mietti mitä tekee ja harkitsi karjan myyntiä. Saimi oli kotona jonkun aikaa Kaarina apunaan. Isä hävitti lehmät, Saimista tuli Vatnuorin Osuuskaupan myymälän hoitaja. Pirkko muistaa olleensa kaupassa hiivaa paketoimassa ja tekemässä karamellitötteröitä. Olga teki ompelutöitä nuoresta tytöstä lähtien. Meidän vanhan ison tuvan ikkunan edessä, Niemen Kallen tupaa vastapäätä, oli pitkä pöytä. Siinä aamuauringon valossa Olga ompeli. Pöydällä oli pino kaavoja, suuria kaavoja, emäntiä kävi sovittamassa, otettiin mittoja. Asiakkaita tuli lähikylistä, aina Kiiskilästä asti. Nuorena tyttönä Olga oli myyjänä Viipurin matkustajalaivarannan kioskissa. Viipurissa ollessaan hän täydensi oppiaan ompelemiseen kurssien avulla. Työnantaja maksoi Olgan ensimmäisen palkan Pohjoismaiden Yhdyspankin tilille; sama tili oli hänellä elämän loppuun asti. Kioskissa ollessaan hän tuli tutuksi monen asiakkaan kanssa. Erikoisesti hyvät ystävyyssuhteet syntyivät Viipurilaisen lyhyttavaraliikkeen kauppiaspariskunnan kanssa, jotka vierailivat useita kertoja Körillä luvun alkupuolella Olga ja Viljo ostivat Pullin taatan paikan. Pullin Kallen aikana piha oli ympäröity kokonaan rakennuksilla, kun Hämäläiset ostivat paikan he purkivat osan rakennuksista pois. Viljo teki pihapiirissä suuren remontin. Hän pienensi navetan, rakensi pohjan kokonaan uudelleen, laittoi kaikki ulkorakennukset heidän tarkoituksiaan varten. Viljon tekemä hirsisauna oli kuin nukenkaappi, siinä oli taidolla veistetyt ikkunan pokat. Ilmoitustaulu kylän asioista oli tienpuoleisella seinällä. Viljolla oli vajassa härkähöylä, missä alkuvaiheessa piti olla kaksi miestä työssä, viimeistelyn hän teki yksinään. Silloin ei ikkunapokia tilattu mistään tehtaasta. Kun ovet ja ikkunat olivat työn alla, oli vajassa valtava lastukasa, mekin haettiin sieltä sytykkeitä. Viljo oli parhaassa miehuusiässä, hän teki muuraustöitä niin kuin isänsäkin. Hän uudisti melkein kaikki savusaunat Körillä ja Vatnuorissa, veljeni Uuno oli Viljolle hanslankarina, hän ei ollut silloin vielä merillä. Siihen aikaan Louhilaivassa oli usein tiilitaakkoja, jotka purettiin Vatnuorin laituriin. Oman saunansa uuniin Viljo yhdisti vesikierukan mistä vesi tuli suoraan tynnyristä säiliöön ja lämpeni samalla kuin uuni. Saunan uunin pönttöjä teki sukulaismies Lehtolan Lauri, hän oli ammatiltaan seppä. Uunin pöntöt hän teki sinkkitynnyreistä, joissa oli kolme paksua vannetta. Hänen vaimonsa Hulda oli meille kaukaa sukua. Lapsuuden aikoja, Veikko s Meidän pihapiirissä oli paljon lapsia. Kevättalvesta aloitettiin pilppapelin pelaaminen. Siinä oli joka lyönnillä oma numeronsa, sadasta tuli vaihto. Pelattiin myös kartun lyöntiä, yksi pelaajista löi kartun kärjen maahan. Karttu oli raminuija mitä puutavaralaivoilla käytettiin roomun kiinnittämiseen. Leikki oli vähän samanlaista kuin silmäpiilosta. Useimmissa taloissa oli varis- tai oravia kesytettyinä. Oraville rakennettiin trillat, etteivät päässeet karkuun. Meiltä kerran karkasi kaksi, haavilla otettiin räystään alta kiinni. Paimenessa piti olla karjan mukana keväällä ensimmäinen päivä kokonaan. Seuraavana päivänä vanhempi karja osasi tulla lypsyajaksi kotiin, mutta nuorempi karja eksyi joskus Härkälän patterille asti. Sieltä etsittiin ja paimennettiin kotilaitumelle. Karja laidunnettiin metsälaitumilla, jotka laidunmaat olivat yhteisiä, niin että Kurkelan isäntä saattoi löytää syksyllä lampaansa Pullinniemestä tai päinvastoin. Kontti-Saska kävi kaupustelemassa, hän kiersi noin kaksi kertaa kesässä Vatnuorissa ja Körillä. En tiedä oliko hän Uudeltakirkolta, Kanneljärveltä vaiko Kuolemajärveltä. Hänen Palkaksi saimme piparminttupötkön kärryillään oli mustaksi maalattu kontti, mikä aukesi kolmella ovella. Meillä pojilla oli tapana juottaa sinkkiämpäristä Saskan hevonen Lahtisen äijän pihalla, palkaksi saimme piparminttupötkön. Pojat, sanoi Saska, - viekää viesti Olgalle, on eriväristä lankarullaa, neppiä ja nappia. Olgan tullessa Saska veti kontin ylähyllyn esiin, missä oli kangaspakkoja, alhaalla oli pienet vetolaatikot, joissa oli muuta tavaraa. Ostamaan tulivat myös lähitalojen emännät. Jos oli tulossa äitienpäivä tai kevätjuhla tuli Olgalle paljon työtä, tuli kiiresesonki ommella. Sukset oli tehty kotona, isät, isot veljet ja yläluokkalaiset höyläsivät ne itse. Liettiiseen erääseen mäkeen tehtiin hyppyri, saatiin muutama metri lisää vauhtia. Keväisin melkein joka pyhä kierrettiin polkupyörällä metsät, ensimmäisenä Antrean, sitten järven ympäri, sen jälkeen lähimetsät. Etsittiin variksen pesiä, kiivettiin oksattomaan puuhun, katsottiin kuka oli paras. Kumisaappaita ei ollut vara ostaa, käytettiin pressusaappaita. Meillä Tauno istui sahapukin päällä ja neuloi. Saappaisiin tarvittiin neljäkertainen pressu, tervattiin aina välillä ja kuivattiin pitkän riman päällä. Kun näillä saappailla käveli vedessä tuli rinki askeleitten ympärille. Keväällä alkoi vilske. Talikosta väännetyn ojakissan kanssa tehtiin rysäsulkuja, Niemen Nestor ja Tauno ottivat parhaat saaliit. Pilkki-innostus myö pojat saatiin kun Uuraan ja Viipurin rautatieläiset kävivät pilkkimässä. Lähikaupoista ei saanut pilkkimiseen tarvittavia tarvikkeita. Niinpä me pojat viilattiin paksusta kuparilangasta pilkkisiimaa. Nelikertaiset jouhet tehtiin hevosen hännästä. Myöhemmin alkoi Uuraasta ja Viipurista saada oikeaakin siimaa. Selkärannalta saimme hyviä saaliita. Moskan matala oli iltaisin suosittu onkipaikka, siellä saattoi olla toistakymmentä venettä yhtä aikaa. Sodan aikana sieltä isot ahvenet olivat hävinneet, kun ammuttiin miinoja. Koulusta päästyä hiihdettiin jäälle nuotta-apajille katsomaan millainen saalis mistäkin nuotasta oli tullut. Pukin Hugon vaimo Pauliina ja Kaakon Eeva olivat pullakaupalla, taisi olla kahvipannukin mukana. Nuottamiehet saivat hörpätä lämmintä kahvia ennen kuin lähtivät uutta apajaa vetämään. Talvikalastus oli tuottavana että työllistävä tekijä. Kalastusapajilla oli omat nimensä, Kaalialan Antrean, Körin Antrean, Kerkin Pohjakiven, Rahapajan, Pukin, Miekkaluodon, Mustikkaluodon, Keskiapajan, Pääapajan, Niskapäällyksen, Martinluodon, Hallin Pullin, Kitkan, Yläturkin, Alaturkin, Räsyturkin ja Verkaturkin apajat. Nuottakuntaa kuului osakasta, jopa 12 pyyntimiestä. Myöskin naiset olivat runsaslukuisina nuotalla, olipa Vatnuorissa sellainenkin nuottakunta, jonka kipparina oli nainen. Kun tultiin nuotalta tai metsästä meitä oli pitkä pöytä syömässä. Iso perunavati oli pöydällä, uunista vedettiin kolme peltiä paistohailia. Miesten lisäksi lumiset pojat ja August Pukin lapset täyttivät pöydän. Kyllä siinä huiske kävi. Me olimme osakkaita kahteen nuottaan, toisessa käytiin joka päivä, toisessa joka toinen päivä. Viljo kävi kaksi talvea jääputkan kanssa kalastamassa. Toinen talvi 1932 oli kova. Jäälautat veivät putkan ja kalastusvehkeet, eikä sen jälkeen menty. Sinä talvena monelta muultakin meni putkat. Kun Viljo rakensi putkaa meidän pihalla, ohi kulki kulkukauppias ja sanoi älkää rakentako putkaa pyhäpäivänä, se ei tiedä hyvää. Talvella kalastettiin ulkomerellä, jossa aikoinaan yövyttiin tarkoitusta varten rakennetuissa ns. putkissa, joissa oli lämmityslaitteena kamina, jota käytettiin myös ruoan valmistukseen. Putkakalastus alkoi loppiaisen jälkeen ja jatkui maaliskuun lopulle; riippuen talven pakkasista. Talvikalastus oli kaukana ulkomerellä riskialtista ja rohkeutta kysyvää puuhaa. Joskus saattoi että kova myrsky rikkoi jäät ja kalastajat joutuivat jäälautoilla ajelehtimaan pitkiäkin matkoja. Moni kalastaja joutui uhraamaan henkensä, taloudelliset menetykset olivat suuria pyyntivälineiden menetyksen vuoksi. Körin pojat Körin pojat seilasivat Amsterdamiin, Antverppeniin, Ranskaan Olipa Vatnuorissa sellainenkin nuottakunta, jonka kipparina oli nainen Roankiin. Meillä oli yhtä aikaa viisi poikaa merillä, kaikki höyrylaivoissa. Melkein joka reissusta he toivat tuliaisia; sokeria, kaakaota, kahvia ja silkkikankaita vanhemmilleen ja siskoilleen. Ruskeat kääröt sisälsivät useamman värisiä kankaita. Meidän Uuno, Väinö ja Tauno toivat myös kankaita, niinpä meidän Saimi, Kiisin tytöt, Lahja ja Niemen Kaukon siskot olivat hienoissa silkkileningeissä Maamiesseuran tansseissa. Jokainen halusi pukeutua mahdollisimman hyvin. Osa kylän tytöistä menikin ylösottajiksi Uuraaseen ja Makslahteen. Makslahti oli maamme suurin pyöreän puun vientisatama. Vilkkaimpana aikana satamassa saattoi olla yhtä aikaa lastaamassa 25 laivaa. Makslahden telakalla oli laiva, missä meidän kylän pojat Uuno ja Tauno ja Kiisin Aimo ja Maisalan Väinö olivat. Lähdimme Köriltä aamulla aikaisin tuliaisia hakemaan, matkaa soutaen tuli lahdenpohjukkaan 17 km. Kolmeen pariin veettiin niin että vaahto keulassa kohisi, perillä olimme jo kello yhdeksän. Pojat olivat konehuoneessa putsaushommissa, mustina he naulasivat ja putsasivat, pojilla oli kiire. Seurasimme heidän töitään, odotimme ja odotimme, vasta iltapäivällä kolmelta oli poikien kahviaika. Silloin vasta saimme ruskeat silkkikangaskääröt, sokerin, kaakaon ja kahvin mustissa säkeissä. Takaisin tulomatkalla Maisalan Veijo keksi, eksyttääkseen rannalta tarkkailijoita, että vedetään siimaa. Veijo teki käsillään liikkeitä. Aurinko laski ennen kuin olimme kotona. Körin miehiä oli paljon Uuraan satamassa töissä. He hoitelivat roomuja lastauspaikoille ja katsoivat että ne olivat kuivia. Viikko Uuraassa ja pyhäksi kotiin oli ohjelma. Pukin Matti palveli ulkomaisissa laivoissa, Aarne tuli meritautiin, Petäjiköstä Kallosen Oiva lähti Elis Torpin laivaan ja Kirpun Olavi kreikkalaiseen Koster-nimiseen laivaan ja Airikan Petäjiköstä Valde Kallonen lähti jo 16-vuotiaana merille, hän palveli messipoikana Elis Torpin laivassa. Kirpun veljeksistä Sulo oli aktiivinen merimies, välillä vain kiireesti piipahti Vatnuorissa. Ahti ja Viljo olivat satamatöissä. Nuorempina lähtivät merille Kaalialasta Suurhaskon pojat, Onni, Vili oli kaljaasissa lonttumiehenä sekä Tuomelan pojat Olavi ja Onni. Suomalaiset varustamot ostivat vanhoja englantilaisia laivoja, jotka olivat seilanneet Intian ja

7 Nro 4 Huhtikuu Englannin välillä. Laivoissa oli peltihytit ja metalliset kulmat, joten niissä piti tehdä täydellinen remontti. Metalliset seinät eivät käyneet Suomen talvi-ilmastoon. Nilssen Tuutterilta kyseltiin puuseppää. Viljoa pyydettiin ottamaan yhteyttä Titanik-nimisen laivan kapteeniin, tiedettiin että Viljo oli ollut talvikorjauksessa Karolus-nimisessä laivassa 1934, Skandinaavia-yhtiön korjaajana 1935 sekä niiden sisustustöissä. Sen jälkeen Viljo oli Körillä ja Vatnuorissa rakennus- ja korjaushommissa, työtä oli pitkin kylää. Siinä samassa he viljelivät pientä palstaansa. Vatnuorissa, Körillä ja Kaalialassa tuli monta uutta avioparia, syntyi paljon uusia pirttejä ja entisiä laajennettiin. Tämä tiesi Viljolle hommia, kaikki uudet parit jäivät paikkakunnalle asumaan. Vatnuorilaiset ja Köriläiset olivat paljon sukua keskenään, kun oli häät tai hautajaiset, melkein koko kylä oli kutsuttu. Hautajaisista lähti hevosen letka kauppalaan. Isien raivaamat kiviaidat Peltotilkut olivat pieniä, 4-8 ha viljeltyä, ympärivuotinen leipä kasvoi, kun joka kolkka oli tarkasti viljelty. Yksi kilometri kiviaitaa, kun viimeistä osaa raivattiin, isä osti sitä varten hevosen. Talvella meijän peräpellon takana musta liinaharja hevonen, 160 cm korkea, kiskoi isoa kivirekeä pellonreunalla joka viikko. Pukin pihalla mustalaiset tekivät usein hevoskauppaa viljeltiin vehnää ensimmäisen kerran, isä jauhatti SOK:n myllyssä Viipurissa. Alkusyksystä Körin rantaniityiltä niitettiin ruokoa sirpillä iltarehuksi lehmille. Ruokokasat haettiin veneellä ja kannettiin niitylle lehmien eteen. Hevoset uitettiin yli lahden hännät solmussa. Karhujärven syvä laskuoja Oja kaivettiin suolta Körinlahteen Muutaman sadan metrin matkalta se oli useamman metrin syvä. Perattiin myös Vatnuorin puolelta järven rannat. Vatnuori sai peltoalaa lisää, mutta ennen talvisotaa pellot eivät vielä tuottaneet niin kuin olisi pitänyt. Niityllä sarat olivat neljäkymmentä metriä leveät, ympärillä peratut avo-ojat. Talvisin matalat rannat jäätyivät, oras jäätyi omaan asentoonsa, tuuli puhalsi jäälle lumen. Peltopyillä oli omat käytävänsä, jäniksistä näkyi vain hännäntupsut kun ne kulkivat Maamiesseuran tanssilava oli hiekkatöyräällä, meren rannalla petäjien keskellä. käytävillä. Luoja armahti isäntiä; avo-ojat olivat kuin kastelujärjestelmä, ruis kasvoi, kuhilaat olivat kuin pieniä savupiippuja. Maiden lannoitukseen käytettiin apu- ja karjanlannan lisäksi merilevää ja meriheinää, joita myrskyt työnsivät suuria määriä rannalle. Tätä massaa kutsuttiin liivaksi. Körin kylällä oli kovassa suosiossa maatalouskerhotoiminta. Joka talon nuoret hoitivat kauniit kasvimaat. Kerhon ohjaajana toimi Kiisseli, Vatnuorissa Koli. Kiisseli mittasi maiden arvot ja happamuudet, ja hankki siemenet. Meidän Ahti oli kovasti mukana, hän sai kerhomerkin. Usean vuoden aikana hänen kasvinsa olivat Maatalousnäyttelyissä Koivistolla ja Viipurissa. Palkintoina oli retkiä Saimaan kanavalle, parhaiten palkitut pääsivät Laatokalle Valamoon. Maamiesseura ja nuorisoseura toimivat vilkkaasti. Se näkyi myös Olgan ompelutyössä, vaatetuksessa alkoi näkyä parempi aika. Pirkko meni etsimään ruokaa Pukin papalta, kun äiti ei ehtinyt keittämään. Pirkko muistaa hyllyltä pinon lämpsähousuja, joihin äiti ei ollut ommellut napinreikiä, mutta Saimi-täti teki reiät puukolla. Nuorisoseuran talolla pidettiin urheilukilpailuja, oli juoksu, pituushyppy, keihäänheitto, Maisalan Veijon ajat hyvänä juoksijana olivat jopa parempia kuin aikuisten. Säkkijärveläiset tulivat moottoriveneillä pitämään iltamia, talvella monilla hevosilla. Gramofoni saatiin lainaksi Laineen Arvolta, sellainen oli myös Maisalan Nikodemuksella. Niemestä ja Härkälästä kävi paljon väkeä. Talvella leikittiin piirileikkejä ja ehtaa, paistettiin plinniä ja keitettiin teetä kaminan päällä. Joskus ostettiin yhteisesti rinkeliä. Viljo kävi nuorena miehenä soittamassa, hän oli hyvä haitarin soittaja. Myös Vilho Rusi kävi soittamassa viisirivisellään, ja Hämäläisen Simo, joka soitti Möllikän satamassa mutta ei lähtenyt kylmällä mielellään minnekään soittamaan. Meijän Matti-setä oli nuorena käynyt soittamassa toisissakin pitäjissä. Sotaväessä Viljo soitti yhdessä viipurilaiseen viulunsoittajan kanssa, nimi oli ruotsinkielinen, jonka olen unohtanut. Vuosien kuluttua tapasin tämän viulunsoittajan Helsingissä Katajanokalla, missä hän oli manttelimiehenä lossaamassa. Kun hän kuuli että sisareni oli Viljon aviopuoliso, hän lähetti Viljolle paljon terveisiä Pornaisiin, monet iltamat olemme yhdessä soittaneet, hän muisteli. Maamiesseuran tanssilava oli hiekkatöyräällä, meren rannalla petäjien keskellä. Lavan erotti mantereesta noin 200 metriä pitkä ja noin 20 metriä leveä suo. Lava rakennettiin 1933, keskelle lavaa rakennettiin soittajille oma korotettu lava. Pienet pojat meni lavan reunalle kuuntelemaan. Köriltä kuljimme joskus kävellen, joskus veneellä. Matkustajalaiva toi Viipurista tanssiväkeä orkestereineen pitämään iltamia. Lava tuotti seuralle hyvää taloudellista tukea. Vatnuorin Maamiesseuran piiri oli Koiviston Maamiesseuran alainen. Piirin hallussa oli koneita, lainattiin viljanlajittelijaa ja puimakonetta, järjestettiin maataloutta koskevia valistustilaisuuksia. Vatnuorin piiri perustettiin 1932, mutta jo 1933 se järjesti 32 eri tilaisuutta, joissa oli yhteensä 2280 osanottajaa, vuonne 1934 tilaisuuksia mainitaan olleen 20 ja niissä osanottajia Täytyy sanoa, että innokkaina ovat Vatnuorin asukkaat olleet maataloudellista valistusta hakemassa. Maamiesseuran puheenjohtajana oli Antton Heino pidettiin Makslahdessa Gabriel Hoikkalan talossa maamiesseuran kokous, joka oli ensimmäinen vuoden 1939 jälkeen. Piirimiehiä valittiin eri kyliin, Körin kylässä oli kaksi tuulimyllyä jauhamassa rukiita hienoksi Vatuoriin Kalle Teikari ja Antton Hoiv. Maamiesseura toimi siirtoseurana pääasiassa Perniössä ja Porvoon ympäristössä. Viimeinen kokous oli Porvoossa Körillä oli tapana vanhojen isäntien kokoontua Lehdon Tahvon sahalle tarinoimaan. Ympärillä oli muutama tukkipuu, pino pärepuita ja pölkkypinoja. Me pojat kuunneltiin korvat tarkkana sirkkelin luona isäntien juttuja. Körin kylässä oli kaksi tuulimyllyä jauhamassa rukiita hienoksi, Mikko Lahtisen mylly pyöri vielä 1920-luvulla, mutta Kalle Pukin mylly oli lopettanut jo vähän aikaisemmin. Myöhempinä vuosina Tahto Lehto kotitarvemyllyllään suoritti viljan jauhatusta sekä sirkkelisahallaan toimitti kotitarvesahausta. Marjan poiminta oli kouluikäisten kesätöitä, niistä sai aina muutaman markan kun vei torille Uuraaseen tai Viipuriin. Olen tehnyt monta marjanmyyntimatkaa, olipa melkein joka aamu kerääntynyt myyjiä Vatnuorin laiturille perunasäkkien ja marjalaatikoiden kanssa. Laiturilla oli rullavaunurata vaunuineen, jolla tavarat kuljetettiin. Louhi-laivan reitti oli päivittäin Kiiskilä, Vatnuori, Teikarsaari, Ryövälinniemi, Uuras, Ravansaari, Rientola, Viipuri. Kun Uuraassa kuulimme, että Viipurissa oli parempi hinta, pahoittelimme miksi emme menneet sinne asti. Taunon kanssa veimme myös ongittuja kaloja sekä siimalla vedettyjä ankeriaita kalan välittäjille. Uuraassa sellainen oli Sippo-rouva. Hailiverkoilla käytiin, kivipauloilla laskettaessa veneessä oli vanhempi mies, toisena poika, näin mahtui veneeseen verkot ja muut varusteet eikä vene tullut painavaksi. Vatnuorissa jo 1880-luvun puolivälissä tulivat käyttöön 6-kyynärän, se on 3,6 m korkuiset hailiverkot, joissa oli jouhipaulat ja jotka olivat siihen aikaan suurimmat. Kalastajat Kristian Hovi, Tuomas Kallonen ja Tuomas Pukki olivat ostaneet ensimmäiset tällaiset verkot pohjalaisilta Koivistolla kalastusta harjoittaneilta kalastajilta. Talvella alettiin ajamaan rankoja rannalle, sahattiin ja pinottiin, oli paljon metsätöitä. Puutavara- liikenne suureni tuntuvasti. Vatnuorissa alkoi uusia aika, valtavat ropsipinot ilmestyivät rannoille. Leppiniemessä oli puupinot mitä en muista koskaan olleen niin suuria. Kaljaasien isännät tekivät isäntien kanssa kauppoja. Vili-pappa oli ollut kaljaasissa töissä, siihen aikaan Rusin Gabrielin kaksimastoinen kaljaasi kuljetti nulikkahalkoja Helsinkiin, aikaisemmin Pietariin. Rusin kaljaasi haaksirikkoutui Petäjikön rannassa Kevätkesästä pojat pääsi raakkujukaksi, ropsipölkky olalle tai kaksi, jotka paiskattiin lauttaan. Meillä pienillä pojilla oli hommaa, molskipuseron taskussa oli mitta, millä mitattiin. Hevoset olivat vatsaan asti vedessä kärryineen, mittatikulla mitattiin puu latvapäästä ennen väylään heittämistä. Kaljaasissa kaksi-kolme miestä otti vastaan, joskus ottivat yhden pojan avuksi. Meidän poikien tuntipalkka oli 1,5 mk, merimiehen kuukausipalkka 850 mk, kirvesmiehen nuorempien 700, kahden vuoden kuluttua 1050 mk, matruusien palkka mk. Kouluikäisinä pojat ansaitsivat 200 ja 300 mk puvut omilla säästöillään. Hienoja pukuja molemmat, juhlissa sitten näkyi, kuka oli kuinkin paljon tienannut. Moottoriveneet Heiska ja Mörkö kuljettivat miehiä lastaustöihin Uuraaseen. Lähtivät Vatnuorin laiturista aamulla jo kello 4. Kiiskilässäkin kävi useampi laiva lastaamassa, sielläkin kävi Körin ja Vatnuorin miehiä, mutta Villasen Tauno polki polkupyörällä Koiviston kauppalaan asti lastaamaan, oli se rankka matka. Talvisaikaan kuljettiin Uuraaseen hevosella tai kelkalla jäätietä pitkin, matkaa oli noin 12 km. Koiviston satamasta lähti ulos talvitelakoille laivoja joulukuun viimeisellä viikolla. Meidän Ahti, Villasen Matti ja Kallosen Valto hiihtivät katsomaan tapahtumia. Eteen tuli paha paikka, jäivät väylän toiselle puolelle, miten pääsisi pois. Oli jo iltahämärä, lopulta selvittiin, kun laivamiehet tulivat apuun. He heittivät köyden jäähileitten yli, pojat yksi kerrallaan, köysi ympärillä vedettiin suksineen väylältä jääkalikoiden yli väylän toiselle puolelle. Lähellä puoltayötä pojat tulivat kotiin jäätynein suksin. Kylä oli jo hälytystilassa, oli lähetetty jo hälytys poikien etsinnästä. Vuonna 1938 Kotkassa rakennettiin Sutelan Liittoa, Viljo oli Väinö-veljensä kanssa siellä töissä alkoivat ikävät vuodet Talvisodan jälkeen alkoi päästä takaisin, meillä oli jäänyt vain saunarakennus. Isä asui ensin Tilliniemellä, Töllikön Antolla. Asemasodan aikana 1942 vanhemmat ikäluokat pääsivät rakentamaan, myös Viljo pääsi, hän oli KTR 3:n miehiä. Kannakselaiset, osa vanhemmista miehistä, pääsi Suomen lahdelle kalastamaan armeijalle sekä siviileille, koska oli huutava pula elintarvikkeista. Selventääkseni Veikon haastattelun aikoja, sen aikakauden oloja, olen lainannut Koivistoa käsittelevästä kirjallisuudesta: Koivisto ja sen asukkaista ja elinkeinoista, pv. 1953, K.W.Hoppu ja Erkki KansanahoVatnuori, kylä meren syleilyssä, pv Olavi Hovi Honkalaivat ja halkolastit, pv 1975 Sulo Jukanen Koiviston merenkulun historia, pv Yrjö Kaukiainen, lainatut tekstit on erotettu yhtäläisyysmerkeillä. Kiitos, Pirkko, Jouko ja Markku, oli ilo kirjoittaa Veikon muistelmat aikakaudelta, jota itsekin vielä muistan. Hilkka Kanervikko

8 8 Nro 4 Huhtikuu 2010 Tääl` tapahtuu Turun ja ympäristön Koivistolaiset Kajuuttailta klo 17 teemana Koiviston kirkon 100-vuotisjuhla. Näemme juhlista tehdyn videon klo 17 alkaen olemme Vappu-tunnelmissa Kajuutassa. Tarjolla iltapalaa kera munkkien ja siman. Ohjelmaakin löytyy, joten tuuppa nauttimaan illasta kanssamme. Tervetuloa! Johtokunta 3.5. on Kajuutassa vuorossa naisten päivä klo 13. Eistilä-Ingertilä-Jaakkola kyläyhdistys matkailee Koivistolle Saarenpäähän Perillä olemme kolme kokonaista päivää ja ohjelmamme on: 1. Retkipäivä, tutustutaan linnoitusalueisiin ja siihen liittyvään sotahistoriaan. Käymme mm. kasarmilla, Pitkäniemessä, tykkiasemilla jne. oppaana Matti Agge. 2. Retkipäivä, Käymme kirkkosaaressa, joka on uusi retkikohde ja johon varusteena tarvitaan ehdottomasti kumisaappaat. Tarkoituksena on koluta koko kirkkosaari. 3. Retkipäivä, käymme kotikylissä ja paluumatkalla yritämme löytää venäläisen kenraalin Suomen hyökkäysvaiheen aikana käyttämän bunkkerin, jonka sijainti on tiedossamme. Matkan hinta 465 johon sisältyy matkat Helsingistä, viisumit, erikoisluvat Saarenpäähän, venäjän viranomaisten vaatima matkavakuutus, venekuljetus Saarenpäähän, majoitus ja ruokailut. Nouto ja vienti Turun alueelle on Ilmoittautumiset mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään Tuomo Hilska , Suomen Autolomat Oy Olavinlinnantie 2 C, HELSINKI Kaikille lähtijöille tullaan lähettämään ohjelma, joka sisältää myös kirjalliset ohjeet viisumeista ja maksuista jne. Koiviston Heinot ry. pitää sääntömääräisen vuosikokouksen klo Turussa, laivaravintola Mustassa Rudolfissa, Itäinen Rantakatu, Auran sillan lähellä. Kaikki sukuseuran jäsenet ovat tervetulleita. Tervetuloa Hallitus Römpöttiläiset - Perinteinen kevät tapaaminen Lahdessa alk. klo haastelun, arpajaisten sekä hyvän ruuan merkeissä. Kotikokki Simpaset Ky, Mukkulankatu 16 Ilmoitathan tulostasi mennessä Tuulalle puh Tervetuloa! Lähde kanssamme Härkälään - Kovistolle Perjantaina erilainen opastettu kiertoajelu Viipurissa. Yöpyminen Viipuri-hotelissa (mahd. Victoriassa) Lauantaina Koiviston kirkolla, Härkälässä, Kurkelassa ja kukapa tietää missä. Lounas mahdollisesti Mannolan pensionaatissa. Sunnuntaina hyvää ostosaikaa Viipurissa. Viipurin iltaohjelmatarjontaa selvitetään Hinta n. 250,- Ilmoittautumiset mennessä Härkälän kylä/ Kata Aaltonen: ilt. p tai TT-matkat / Tapani Teikari: tai p Kurkela - Hoikkalan Koulupiirin matka Saarenpäähän Ja Pietariin (myös muille halukkaille) Bussi lähtee Turun-linja-autoasemalta klo 7.30 ja ajaa reittiä Salo-Helsinki (rautatieasema) Vaalimaa. Saarenpää ryhmä: 412 / hlö min. 15 hlö (Mahdollisuus käydä myös Tiurin saarella. Ilmoita siitä heti. Lisämaksu riippuu määrästä). Muutamia paikkoja jäljellä. Hintaan sisältyy: Viisumit, matkavakuutus (jokaisen on syytä ottaa oma matkavakuutus tämän muodollisen vakuutuksen lisäksi). Edestakainen bussikuljetus, 1. yö Viipurissa Druzhpa hotellissa. Viipurin kierto-ajelu ja illallinen. Aamiaisen jälkeen tutustumiskäynti Makslahdessa ja Koivistolla. Ryhmät eroavat. Venekuljetukset ja majoitukset Saarenpäässä 2 yötä, ruokailut, sauna sekä polkupyörien käyttö. Sunnuntaina 4.7. paluu saarelta, ryhmät kohtaavat ja lounas Viipurin Pyöreässä tornissa. Pietarin ryhmä: 455 / hlö min 20 hlö Hintaan sisältyy: Alkumatka samoin kuin Saarenpään ryhmä Opastettu kanavaristeily ja illallinen Pietarissa. Majoitus Hotelli Moskovassa. Aamiainen ja opastettu n.3:n tunnin kaupunki kieroajelu eri nähtävyyksineen ja käynti Iisakin kirkossa. Ajo Terijoelle, majoitus Baltiets hotellissa ja illallinen. Aamiaisen jälkeen käynti Repinin museossa sekä tutustuminen Raivolan lehtikuusimetsään. Ajo Koiviston kautta,jossa ryhmät kohtaavat ja Viipuriin, jossa lounas Pyöreässä tornissa. Sitovat ilmoittautumiset Lähetä kopio passistasi + 1 kpl passikuvasi viisumia varten (joko mustavalkoinen tai väri) sekä viisumianomuskaavake täytettynä (netistä EU-GATE/ lataa ja tulosta viisumi) tai matkatoimistosta. Saarenpään matkat: Matkan tarkoitus: Turismi, venäläinen matkanjärjestäjä Gidropribor, matkakohde: Krasnyj Ostrov. Pietarin ryhmälle: Matkan tarkoitus turismi, kohde: Pietari ja venäläinen matkanjärjestäjä jätetään auki. Vastuunalainen matkanjärjestäjä: Suomen Autolomat Oy Olavinlinnantie 2 C, Helsinki Tuomo Hilska , Viipuri - Koivisto + Piisaari Pietari Hotellit Viipuri, htl Viipuri Pietari, htl Ibis***, HINTA 469 Hintaan sisältyy: bussikuljetukset hyvätasoisella turistibussilla, majoitus 2 hengen huoneissa aamiaisella, hotellien rekisteröintimaksut, ryhmäviisumi (35 ), vakuutus, retkikahvit, Pietarin opastettu ohjelma sisäänpääsyineen (20 ), ohjelmassa mainitut ruokailut (55 ), lasi shampanjaa Lisämaksusta: H1-lisä: 138, laivamatka Pii-saareen (maksetaan paikan päällä), retkieväät. Ohjelma (sitoumuksetta): 8.6. Lähtö Turusta klo linja-autoasemalta, laituri 15. Matkan varrelta tulevia pyydetään ilmoittamaan pysäkin, miltä nousevat bussiin. Matkalla pidetään pari kahvipaussia. Ennen rajaa pidetään tauko Rajahovissa, jossa kauppa, rahanvaihto ja ravintola. Rajanylityksen jälkeen ajetaan Viipuriin ja majoitutaan Viipuri-hotelliin. Yhteinen päivällinen Pyöreässä Tornissa klo Matka alkaminen juhlistetaan lasillisella shampanjaa Aamiaisen jälkeen n. klo lähtö Koivistolle, josta retki Pii-saareen, jos lupa ja vene onnistutaan järjestämään. Iltapäivällä n. klo jatketaan matkaa kohti Pietaria (ajoaika n. 3 h) Terijoen kauniitten rantojen kautta. Majoittumisen jälkeen illallinen hotellin ravintolassa Aamiaisen jälkeen retkipäivä. Opas tulee hakemaan ryhmän hotellilta klo ja lähdetään kaupunkikierrokselle ja Pietarhoviin, jossa kierros palatsin puistossa ja yhteinen lounas. Iltapäivällä palataan Pietariin, jossa omatoimista tutustumista keisarien, kanavien ja kultakupolien kaupunkiin Aamiaisen jälkeen kotimatka alkaa. Viipurissa vielä pysähdys tuliaisostosten tekoon. Rajalla mahdollisuus ruokailuun. Illaksi kotiin. Viisumia varten toimitettava: viisumianomus täytettynä, 1 passikuva ja passikopio viim mennessä. HUOM! Passin oltava voimassa 6 kk matkan jälkeen. PASSI MUKAAN! Ilmoittautumiset mennessä Matkatori puh , Yliopistonkatu 26 B, 4 krs., Turku Matkavastaava Mauri Heino Saarenpään ryhmä: Matti Agge Gundvikintie LIELAX Puh Pietarin ryhmä: Kyösti Hoikkala Aatoilantie NOUSIAINEN dnainternet.net Puh

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! SAUNASEURA 27.12.2016 1/5 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - To 18.2. TAPAHTUMAT 2016 SAUNASEURA SAUNAMAFIA ry TÄYTTI 7 VUOTTA. Kuumat Onnittelut Maailman Aktiivisimmalle Saunaseuralle! - Ti 26.4. Klo 17:30-19:00

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mesikämmen 2/2006 2/2006

Mesikämmen 2/2006 2/2006 Mesikämmen 2/2006 2/2006 Partiolippukunta Mankkaan Eräsusien tiedotuslehti 2/2006 2 Mesikämmen 2/2006 Mesikämmen on partiolippukunta Mankkaan Eräsusien virallinen tiedotuslehti. Päätoimittaja ja taitto:

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

HNMKY Seuraleiri Kisakallio 2016

HNMKY Seuraleiri Kisakallio 2016 HNMKY Seuraleiri Kisakallio 2.- 4.9. HNMKY Seuraleiri 2.-4.9. Kisakallion seuraleirikirje Helsingin NMKY:n korisjoukkueet lähtevät jälleen avaamaan kautta perinteiselle seuraleirille. Leiri järjestetään

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille.

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. 38 Sampsa Oinaala Kuvat Tommi Taipale Kesäkyläläiset Valtimolta on 1960-luvun

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta Kevätretki Maltalle 23 27.4.2017 Matkalla nähdään pääsaaren lisäksi Gozon vihreämpää luontoa ja tutustutaan monipuolisesti historiaan ja nähtävyyksiin. Saaren etelä-osan retkellä nähdään mm. Zurrieq laakso

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vuoden 2016 Scandinavian Defendon Suurleiri- Kotkassa 2.-3.4.2016

Vuoden 2016 Scandinavian Defendon Suurleiri- Kotkassa 2.-3.4.2016 Vuoden 2016 Scandinavian Defendon Suurleiri- Kotkassa 2.-3.4.2016 LEIRIN OHJAAJAT: Jyrki Saario -pääkouluttaja Scandinavian Defendo Antti Nurmi 4.aste musta vyö Defendo -Defendo Blue pääkouluttaja -I.D.D.I-

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot