Tahot sie rusupiirakkaa vaiko hillopiirakkaa? Tule ja maista!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tahot sie rusupiirakkaa vaiko hillopiirakkaa? Tule ja maista!"

Transkriptio

1 Nro 4 Huhtikuu 2010 Koivistolaisten kotiseutulehti vuodesta 1944 lähtien Tahot sie rusupiirakkaa vaiko hillopiirakkaa? Tule ja maista! Karjalainen piirakka on muutakin kuin karjalanpiirakka. Vatnuorin kyläyhdistys järjesti perinteiset piirakkakurssit ja -päivälliset yhdessä Suomen Koivistoseuran Senjorien kanssa maaliskuun alussa Pornaisissa. Tilaisuus oli jatkoa edellisten vuosien onnistuneisiin piirakkatapahtumiin. Toiminnan tavoitteena on siirtää karjalaisia ruokaperinteitä sukupolvelta toiselle ja muillekin halukkaille. Ohjelmassa oli erilaisten piirakoiden syönnin lisäksi pianonsoittoa ja muisteluita koivistolaisista juhlaruokatavoista. Piirakoita riitti maistelun lisäksi vatsantäytteeksi asti. Kurssilaiset leipoivat piirakat lauantaina sunnuntain piirakkapäivällisiä varten ja toimivat päivällisillä tarjoilijoina. Pääleipurina toimi Paula Hovi. Piirakkareseptit löytyvät kyläyhdistyksen kotisivuilta Odotimme mukaan erityisesti nuorempaa sukupolvea. Mukaan kurssille ilmoittautuikin puolentoistakymmentä eri ikäistä opinhaluista ja päivällisille lisäksi kaikkiaan kolmisenkymmentä asiasta kiinnostunutta. Jorma Kallonen Eeva Rikkola 3 vuotta, Vatnuorissa jo käynyt neljännen polven koivistolainen, maistelee karjalanpiirakkaa. Vatnuorin kyläyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtataja ja perinnevaikuttaja Helge Teikari kertoi omasta, nuoren pojan näkökulmasta, arkielämästä Vatnuorin rannoilla ajoista juuri ennen sotia. Riisitäytteisiä karjalanpiirakoita, pyöreitä perunapiirakoita, kaali-, ja rusupiirakkaa ja umpikuorista riisipiirakkaa (juhlapiirakkaa) valmiina odottamassa syöjiään. Kahvin kanssa tarjoiltiin vielä pullarinkeliä ja puolukka-porkkanapiirakkaa. Lisää kuvia sivulla 4

2 2 Nro 4 Huhtikuu 2010 Kaukaiset polut Riikka Salokannel Päätoimittaja Jälkipolvien sankariteot Yksi talvisodan päättymisen vavahduttamimmista muistojuhlista oli Koiviston Rantasen kylästä evakkoon lähteneen Raili Kaukiaisen runotilaisuus Nastolassa, Rakokiven koululla. Sakari Orava operoi jalkapallotähti Beckhamin jalat. Maailman huippuosaamista Suomesta. Viestiin tuli viesti ja idea Oravan haastattelusta, saattaa olla koivistolaista, ainakin karjalaista Oravan sukua ja juurta. Ja niin oli karjalainen astronautti Koprakin kuin saman kylän poikia. Ja Alexander Stubb nyt ainakin kosmopoliitti karjalainen juuriltaan Jos perustettaisiin sellaiset seurapiirisivut joissa seurattaisi jokaista maailman tai maakunnan julkkista, jonka suonissa virtaisi edes pieni osa koivistolaista verta. Millaisiin parrasvaloihin koivistolaisuus oikein nousisikaan? Onko Oscar-gaalassa vielä näkynyt naapurikylän tyttöjä, entä formulan ratissa? Pitäisi olla joku sellainen koodi, josta koivistolaisen heti tunnistaisi, kaikki sankarit kun eivät juuriaan ja osajuuriaan tuo aktiivisesti esille. Ja jos oikein haastatteluetäisyydelle pääsisin, niin en kysyisi ainoastaan sitä, mitä koivistolaisuus on tehnyt heidän hyväkseen, vaan mitä kukin sankari voisi tehdä koivistolaisuuden hyväksi. Sillä varmaa on, että jokainen menestynyt ihminen ponnistaa menestystään myös juuristaan. Paljon tarvitaan lahjakkuutta ja työtä, mutta perustasta kaikki teot nousevat, ja menestyä voi myös taustoistaan huolimatta. Tilaisuudessa ei vain kuultu Kaukiaisen lausumia runoja vaan satapäinen yleisö koki Raili Kaukiaisen tulkitsemat runot ja niihin liittyvät Matti Virkin kokoamat kuvat ja Janne Sinikedon kokoaman musiikin yhtenä ehyenä, liikuttavana elämyksenä. Raili Kaukiainen lähti muun koivistolaisen tavoin evakkoon vuonna Ensin hevosella Makslahteen, lopulta itsenäisyyspäivän iltana Kuhmoisiin. Evakon taival jatkui Kuhmoista Lahteen, minne seilattiin proomun kyydissä, Lahdesta matka jatkui Orimattilan Kuivannolle. Välirauhan tultua myös Kaukiaisten perhe palasi Koivistolle, jonne palasi yhteensä 6200 evakkoon lähtenyttä. He ennättivät pystyttää hirsitalon kodikseen, kunnes vuonna -44 tuli uusi lähtö. Raili yhdessä äitinsä kanssa hevosella ensin Perniöön ja sieltä lopulta Uuteenkylään, mihin elämä lopulta asettui. "Sinä olit sukupolvien elämä, Sinä olit aikakausien elämä, jonka värit olivat musta ja punainen -väkevät värit. Sinä tarvitset kaikkea, tuulta ja sadetta, mutta ne eivät tarvitse sinua. Sinä tarvitset vain toisen ihmisen." Vuosina eläneen Eeva-Liisa Mannerin runoista ja Raili Kaukiaisen esityksestä tuli väistämättä mieleen kolmas suuri taiteilija, Pariisin varpunen Edit Biaff. Koiviston Silkkilinnun Raili Kaukiaisen tulkinnassa oli samanlaista haurasta voimaa ja haurasta voimaa huokuivat Mannerin tekstitkin. " Sanon teille, kärsimys on ikävää, siinä ei ole mitään suuruutta, se tekee meistä yrmeitä" Tekstien kärsimysten keskeltä huokui optimismi, paras soitella pilliä, laulu tuli takaisin, kuin tuuli ja pilvi. "Isällä oli viheltävä rauta, viritysrauta. Taikarauta". Pro Viipuri, jos suru savuaisi, sotilaan hauta, kadotetuille, edesmenneen veljen Kyösti Kaukiaisen tekstiä kenen on maa Eeva-Liisa Mantereen runojen ympäröiminä, taustalla sota-ajan poltetun maan kuvia saisi kyynisimmänkin meistä näkemään, ymmärtämään jotain talvisodan läpikäyneiden kokemuksista. Lentäjä enon kohtalo: "Eno oli pitkä, liian pitkä, ja kerran hän löi päänsä taivaan kattoon". Kun taustalla soivat Koiviston kirkon kellot, kun yleisö tuskin hengittää ahmiakseen jokaisen henkäyksen runoista, teoksesta, on helppo uskoa Raili Kaukiaisen kommentoineen vuosia haaveillun ja suunnitellun suururakan rasituksista, ulkoa opetelluista teksteistä, järjestelyistä, jännityksestä: "Olen niin innoissani illasta, etten muista kipua". Riikka Salokannel No mitä median suosikit sitten antaisivat koivistolaisuudelle. Ainakin itsetuntoa nostavaa, identiteetin vahvistusta sankareilta aina odotetaan. Pitäisikö toimia roolimallina, millainen on koivistolaisuuden stereotypia? Karjalaisuudesta vieraanvaraisuudesta ja sen periytymisestä voin ainakin omalla kohdallani olla kahta mieltä. Varmasti sitä on, mutta toisaalta muistan tarinat, joissa surtiin, että kaikki herkut ja hillot piti säästää vieraille, eikä niitä omalle väelle sitten riittänytkään. Tai voiko oikea koivistolainen ollakaan, jos tulee helposti merisairaaksi? Ehkä toistaiseksi pitäydymme niissä, jotka haluavat tekemisissään ja elämisen mallissaan itse aktiivisesti tuoda koivistolaisuuttaan esiin. Ei kaiveta sitä esiin väen vängällä. Suuri osa ihmisistä, ennemmin tai myöhemmin oivaltaa juuriensa merkityksen, annetaan heidän sitten kertoa löydöstään oma sankaritarinansa. ISSBN KUSTANTAJA: Suomen Koivisto-Seura r.y. Jäsenlehti. Ilmestyy kerran kuukaudessa, kuun 20. päivänä. Lehteen tarkoitetun ilmoitusmateriaalin tulee olla toimituksessa viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän kuun lopussa. Toimitus ei vastaa sille lähetetystä materiaalista. Lehden vastuu ilmoituksista rajoittuu ilmoitushintaan. Kirjoittajat vastaavat tekstien sisällön oikeellisuudesta ja toimittamiensa kuvien käyttöoikeuksista. Toimitus voi tarvittaessa lyhentää tai muokata sille toimitettua aineistoa. Liikeilmoitukset 50 snt/ppm Kuolinilmoitukset 34 snt/ppm Lasten kuvalliset onnittelut 6e/kpl Aineisto mieluiten digitaalisena: Muussa tapauksessa paperikopiot ja/ tai disketti tai CD-levy sekä valokuvat postitetaan osoitteeseen: Studio Salokannel & Toivonen, Koiviston Viesti p Rauhankatu 8, Lahti. Aineisto palautetaan vain jos mukana on postimerkillä varustettu palautuskuori osoitteineen. Tilaukset, osoite- ym. muutokset aina kirjallisena tai sähköisesti edellämainittuihin osoitteisiin. Tilauksia ei tarvitse uusia. Seuran jäsenmaksu 24e, sisältää vuoden jäsenlehdet. Seuran kautta voi myös maksaa Karjalan Liiton jäsenmaksun 5e. Lehdessä julkaisemattomia artikkeleita ja kirjoituksia julkaistaan seuran kotisivuilla jossa myös tämäkin lehti on luettavissa myöhemmin. Jäsenlehden postituksesta pohjoismaihin +2e/vuosi, eurooppaan +7 e/vuosi muualle maailmaan +12 e/vuosi Pankkiyht. Nordea Lahti Päätoimittaja Riikka Salokannel, Kuvatoimitus ja taitto Rami Toivonen,

3 Nro 4 Huhtikuu 2010 Hartaast Elämän timantit Taivaallisella Isällämme on lukemattomia timantteja kevättalvella pitkin hankia, heti kun kevätaurinko levittää säteitään. Ja katsokaapa koivujen oksia ja latvoja. Ilmaista nautintoa suurista rikkauksista. Toiset näet saavat haaveilla koko ikänsä pienestä timantinsirusta, jota saisi kantaa sormessa, korvassa tai kaulassa. Nekin, timantit ja vuorikristallit ovat Taivaan Isän varastoista, joskin maan alta kaivettuja ja työstettyjä. Niitten, korukivien vuoksi on tehty paljon syntiä, kateuden ja ahneuden vuoksi. Mutta keväällä on koko luomakunta täynnä ilmaista korukimallusta, kun vain avaa silmänsä ja sydämensä, ottaa lahjan vastaan ja kiittää antajaa yhteisestä omaisuudestamme. Tärkeä timantti on oma ja läheisten elämä. Elämälle pitäisi osata antaa ykkösarvo. Ruumiin, sielun ja hengen hoitaminen on suuri ja arvokas tehtävä. Jotkut halveksivat itseänsä, ulkomuotoansa tai muka vähäisiä lahjojansa. Kuitenkin, me kaikki olemme ainutkertaisia, korvaamattomia, ainakin Luojamme mielestä. Eikä Hän ole koskaan luonut mitään rumaa tai arvotonta. Jokaisella on jotain annettavaa tälle luomakunnalle. Isän suunnitelmassa meillä kaikilla on oma tärkeä paikkamme. Toisia, joilla on joku erityinen tehtävä esimerkiksi Jumalan valtakunnan sanoman eteenpäin viemiseen, Luoja hioo erityisen paljon: usein kärsimysten tai järkyttävien kokemusten kautta, jotka johtavat suureen iloon ja kiitokseen. Heistä tulee kirkkaita, Jumalan valoa heijastavia timantteja, jotka tuovat lohdutusta monelle hengessään köyhälle. Näistä jälkimmäisistäkin tulee sitten pienempiä valoja Jumalan armon taivaalle. Toinen tärkeä timantti, joka myös saadaan lahjaksi on elävä usko Jeesukseen. Kun tajuaa pääsiäisihmeen ja saa käsittää, mitä merkitsee, että risti on tyhjä ja että taivaallinen aurinkomme ylösnousi, paistaa voittovuorella. Kun saa sen ihmeen käsittää omalle kohdalleen, silloin tulee uusi iankaikkisuusarvo myös omalle arvollemme. Eli siis mekin kaikki, jotka uskomme, saamme kerran Jeesuksen ansion perusteella päästä päärlyporteista sisälle Jumalan kaupunkiin. Ilmestyskirjan kuvausten mukaan siellä on sitten katseltavana kaikki mahdolliset korukivet, mitä on ikinä löydetty. Ja ne on varmasti työstetty täydelliseen loistoonsa. Että kyllä kannattaa elää uskossa ja kiinnittää toivon ankkuri taivaalliseen kotimaahamme, sen sataman laituriin. Tärkein timantti on kaiken voittava rakkaus. Jos löydämme ajallisen rakkauden kohteita: puolison, lapsemme, ystävämme, se on jo suurenmoista. Ajallista rakkautta pitää vaalia ja hoitaa. Joskus tarvitaan myös paljon voimia ja viisautta, varsinkin lasten kasvatuksessa. Varsinkin se sääntö, että rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa ja se, että oikea rakkaus antaa anteeksi ja peittää syntien paljouden. Ihaninta on kuitenkin saada olla osallinen Jumalan rakkaudesta. Sellaisesta rakkaudesta virtaa ehtymätön voima väsyneelle ja heikkouskoiselle. Jumalan rakkaus sydämessä voi kulkea turvallisella ja rauhallisella mielellä kohti ajallista kevättä ja iankaikkista suvea. Suloista kevättä ja armon auringon paistetta kaikille toivoen Valma Luukka Puheenjohtajalt` iteltää Onnistuneen vuosikokouksen ja talvipäivän jälkeen on palattu arkeen, vaikka pääsiäinen sen hetkeksi katkaisikin. Seuran johtokunta kokoontuu Hollolan Vesikansan nuorisoseuran talolle tekemään ajankohtaisia ja tärkeitä päätöksiä, mm. nimeämään ehdokkaan Vuoden Koivistolaiseksi. Silloin kokoontuvat myös kyläyhteisöjen edustajat keskustelemaan yhteistyöstä ja tulevaisuuden tavoitteista yhdessä johtokunnan kanssa. Tässä kokoonpanossa tilaisuus lienee ensimmäinen laatuaan ja odotukset ovat korkealla. On aika maksaa Koivisto-Seuran jäsenmaksu. Se on vuosikokouksen päätöksen mukaisesti 24 euroa eli sama kuin edellisenä vuotena. Seuran kautta Karjalan Liittoon kuuluvat maksavat 31 euroa eli euron enemmän kuin viime vuonna. Korotus perustuu Karjalan Liiton pitkän aikavälin strategiaan. Ensimmäisen kerran jäsenmaksuperintä toteutetaan nyt uudella jäsenrekisterijärjestelmällä. Se on samalla tulikoe järjestelmän toimivuudesta. Olemme puhdistaneet jäsenrekisterimme sellaisista jäsenistä, jotka eivät pariin vuoteen ole maksuvelvollisuuttaan suorittaneet, samoin myös sellaiset, joiden posti on toistuvasti palautunut tuntemattomana ja joiden uutta osoitetietoa ei edes vrk-järjestelmä ole löytänyt. Jos joku nyt mielestään jää ilman jäsenmaksukorttia, on syytä ottaa heti yhteys jäsenrekisterin vastaavaan, varapuheenjohtajaamme Tuula Koppiseen. Selvitetään mistä mahdollisesti kiikastaa ja korjataan tilanne. Muutenkin on hyvä antaa palaute, jos mielestään saa virheellisen maksumääräyksen tai ilmenee muita ongelmia maksukortin kanssa. Uuden järjestelmän käyttöönotossa saattaa aina ilmetä joitakin virheitä ja niihin on syytä päästä heti kiinni, jotta ne voidaan korjata. Toivon hartaasti ja uskon, ettei suurempia mokia kuitenkaan tapahdu. Jäsenmaksuvelvollisuuden suorittaminen on seuralle elinehto. Sen toiminta rahoitetaan lähes kokonaan jäsenmaksuin, joten jokainen euro on tarpeen. Kokemuksesta voin toki todeta, että uskollisesti ovat Koivisto-Seuran jäsenet velvollisuutensa suorittaneet ja varmasti sama linja jatkuu. Ja lopuksi. Seura on tuottanut uusia tuotteita kuten avainperän, sateenvarjon ja pikeepaidan, joita voi tiedustella Marja-Leena Montoselta Porvoosta. Niitä tullaan toki myymään myös kesän Koivistojuhlilla Mäntsälässä. Hyvää kesän ja Koivistojuhlien odotusta kaikille. Juha-Veikko Kurki 3 Suomen Koivisto-Seura r.y. Perustettu 1948 Toimii koivistolaisten yhdyssiteenä - järjestää kotiseututilaisuuksi - harjoittaa julkaisutoimintaa - suorittaa kotiseutukulttuuriin liitty vää kokoamista ja tallentamista. Puheenjohtaja, Juha-Veikko Kurki Koivistontie 2 C, Espoo puh , Varapuheenjohtaja, Tuula Koppinen Rauhalanpuisto 10 B 36, Espoo puh Sihteeri, Virpi Huhtanen, Ahtaanmäki1A2, Espoo. puh varalla Risto Kaukiainen, Helsinki Taloudenh. Karjalan Tilikeskus/Patrikainen Ratakatu 47, L.ranta p Perinnetoimikunta, Jorma Simola pj. Proomukatu 6 A 14, Lahti puh Taidetoimikunta, Leena Airaksinen pj Metsäpirtintie 10 A 1, Espoo puh Senioritoimikunta, Helge Teikari pj Halkia puh Hallituksen muut jäsenet: Raimo Kyytsönen, Mäntsälä varalla Hannu Veijalainen, Lahti Eero Ahtikari, Piikkiö varalla Airi Saarinen, Turku Seppo Mäkinen, Anjalankoski varalla Martti Karvonen, Kausala Esko Kaukiainen, Tuusula varalla Pertti Hämäläinen, Espoo Riitta Nurmi, Porvoo varalla Marja-Leena Montonen, Porvoo Hanna Silfver, Piispanristi varalla Tuula Agge, Parainen Tuula Raukola, Kotka varalla Mirja Haapanen, Hamina Koivisto-säätiö: Hallituksen pj. Sirpa Taskinen Intiankatu 11, Helsinki puh Säätiön asiamies Pertti Hoikkala Vanha Veckjärventie 11, Porvoo puh

4 4 Nro 4 Huhtikuu 2010 Tahot sie rusupiirakkaa, sivulta 1 Paula Hovi (vas.) seuraa tarkkana kun Pirkko Virkki (kesk.) valitsee omaa piirakka-annostaan. Pääemäntä Paula Hovi tarkastaa pyödän antimet ennen tarjoilun alkua. Kauppias Eeva Kupiainen kertoi räiskyviä tarinoita Vatnuorin arjesta ja erityisesti töiden jaosta miesten ja naisten kesken. Hilkka Kanervikko muisteli nuoruusaikojaan Vatnuorin rannoilla. Aina ei ollut sopivaa puhua ääneen. Nuoriakin osallistui mukaan taas ihan mukavasti. Tässä nuorimmasta päästä, Aino Kallonen sylisään siskontyttö Leena 2kk. Tapani Hovi kutsui kaikki vieraat tervetulleiksi piirakkatapahtumaan. Oikealla sihteeri Päivi Rikkola. Kaorin kangaspuut Joskus perinteen arvon näkee ulkopuolelta katsoen paremmin. Pitkään Suomessa asuneet Hiroyoshi ja Kaori Kojima, tuotesuunnittelija ja käsityöläinen ovat kehittäneet suomalaista perinnekäsityövälineistöä eteenpäin. Kun koivistolainen Lahden Kansanopiston käsityönopettajatar Hilma Kaukiainen luennoi 20-luvulla käsityöperinteestä ja perinteen siirtämisestä tuleville sukupolville hän painotti perinteen tuntemisen tärkeyttä: "Mutta älkää vain kopioiko, vaan lisätkää kukin oma osaamisenne tähän perinteen ketjuun". Hiron ja Kaorin kymmenen vuoden kehitystyön tuloksena perinteisistä kangaspuista on jalostunut helppokäyttöiset, käyttäjäystävälliset ja nykyiseen elämänmenoon sopivat, kätevät kangaspuut. Enää ei tarvitse puolta tupaa täyttää puilla, vaan pienikokoiset kangaspuut voi taittaa ja nostaa syrjään vaikka päivittäin keskeneräisen kudontatyön jälkeen. Kansanopiston kudontapiirissä ei tarvitse taistella kudontavuoroista, huhkia pitkää työvuoroa kun kerran on puille päässyt, eikä kinata loimien mallista. Näppärästi puilta pois Kaorin Kangaspuissa tekeillä olevan työn voi ottaa kesken valmistusta helposti puilta pois, pakata kassiin ja jatkaa tuonnempana. Ja tuo helposti pitää oikeasti paikkansa. Hiroyoshi Kojiman monet patentoidutkin keksinnöt auttavat kangaspuiden käytön hankalissa ja voimaa vaativissa tilanteissa. Magneeteilla toimivat kiinnitykset, isot kääntönupit, valmiit lankojen kiinnitysvälineet mahdollistavat helpot alkuvalmis telut ja energian voi suunnata itse tekemiseen, kutomisen iloon ja syntyviin itse tehtyihin tekstiileihin. Kangaspuilla saa tehtyä 60 cm leveää työtä, lointa mahtuu tukille jopa 40 metriä. Ja kuten jo aiemmin on mainittu, tekeillä olevan työn voi loimineen ottaa helposti irti rungosta, pakata kassiin ja vaihtaa toisen työn tilalle. Puita saa 4 tai 8 vartisina, joten mistään vain aloittelijoille sopivista kangaspuista ei ole kyse. 8-vartisilla puilla saa tehtyä huipputaidokkaita kudoksia, jos vain taitoa on. Suomalaisessa rantamaisemassa Vääksyssä tuotekehitystyötään tekevät Hiro ja Kaori ovat muutoinkin ymmärtäneet suomalaisen käsityöperinteen ja suomalaisen perinteen arvon. Rannassa savusauna odottaa kesää ja rauhassa kylpijöitä. Tatameilla päällystetyn olohuoneen seinustalla on leivinuuni, jossa syntyvät niin karjalanpiirakat kuin uuniruoat japanilaista ruokaperinnettä unohtamatta. Suomalaisen käsityömuotoilun perinne tulee jatkumaan pitkälle tulevillekin sukupolville. Voimme Hiron ja Kaorin tavoin jokainen tehdä oman osuutemme tämän perinteen jatkamisesta.

5 Nro 4 Huhtikuu Kirjotuksii` ja kuulumissii` Koivistolaisten sukuseurojen ja kyläyhdistysten ryhmämatkat Viime Koiviston viestissä kerroin, että Kari Hämäläinen on terveydellisistä syistä luopunut Pornaisten Matkailu Oy:n omistuksesta. Kari Hämäläinen on tervehtynyt ja jatkaa hyvissä voimin matkapalveluja Koivistolle, Koiviston saarille, Pietariin, kotimaan kohteisiin sekä Baltiaan ja manner- Eurooppaan yhteistyössä Tuomo Hilskan kanssa. Kuljetuksista korkeatasoisilla turistibusseilla vastaa PS-Bussi Oy Into Saarinen, jolla on vankka kokemus Koivistolaisryhmien kuljetuksista, sekä pitkäaikainen ja läheinen yhteistyö kanssamme. Vastuunalaisena matkatoimistona toimii Suomen Autolomat Oy jonka pääomistaja on Tuomo Hilska ja jonka hallituksessa istuu myös Kari Hämäläinen. Kun suunnittelette bussimatkaa - on se sitten Koiviston alueelle, kotimaahan, Baltiaan tai muualle Eurooppaan, kolme koivistolaisten tuntemaa, pitkän matkailualan tuntemuksen omaavaa vastuunalaista matkojen järjestäjää takaavat yhdessä luotettavan palvelun. Koivusaari, Tiurinsaari Piisaari Olemme ainoa ryhmä jolla on viralliset luvat Koiviston saarille ja yli 20 vuoden kokemus ja tuntemus matkojen erikoisvaatimuksista. Koska viisumi ja lupakäytäntö on Koiviston saarille hidasta (rajavyöhykettä), tarvitsemme ilmoittautumiset ja asiapaperit viimeistään 1 kuukautta ennen matkan alkua toimenpiteitä varten. Siksi on tärkeää, että matkan suunnittelua aletaan tekemään ajoissa. Muuten saarille pääsy on epävarmaa. Myös päivän käynti saarille vaatii samat luvat ja ajan. Tällä hetkellä ryhmiä on 8 ja kaikkiin ryhmiin on mahdollista ottaa lisää osallistujia tai koota oma ryhmä. Minimivaatimus on 15 osallistujaa. Yhteistyö Venäjällä Matkailuterveisin Tuomo Hilska Suomen Autolomat Oy Olavinlinnantie 2 C Helsinki nonsuojeluorganisaatio jonka toiminta alue on lounais -Venäjä mm. Laatokka ja Koiviston saarten luonnonsuojelu. Venäjän federaation Leningradin alueen luonnonvarojen komitea joka vastuulla on mm. Koiviston saaret. Näiden organisaatioiden kanssa pyrimme kehittämään kotiseutu ja luontomatkailua Koiviston alueelle ja sen saarille. Suomessa meillä on läheinen yhteistyö Ympäristökeskuksen kanssa. Uutuutena tarjoamme yhdistelmämatkaa Koivisto- Pietari; esim. 3 yön 4 päivän matka, jossa Kari Hämäläinen Anneli& Kari Hämäläinen ay Mätikistönkuja Pornainen Tieteellistekninen instituuti Gidropribor on ministeriön alainen organisaatio jonka kautta saamme luvat saarille ja joka vastaa maajärjestelyistä Saarenpäässä. Baltic Fund of Nature St. Petersburg Pietarissa toimiva luonosa ryhmästä jää Saarenpäähän ja osa jatkaa Pietariin. Paluumatka Terijoen kautta Koivistolle jolloin toinen ryhmä tulee mukaan kotimatkaa varten Kotimaassa ehdotamme viikonloppumatkoja lauantai - sunnuntai. esim. Naantali-Turku, Aulanko-Tampere, Mikkeli Heinävesi - Savonlinna. Katsokaa mennään bussilla matkojen ohjelmista. Into Saarinen PS-Bussi Oy/Inton Matkat Ohkolantie Kellokoski Bussimatkat 2010 Papernuket Tiedoksenne ilmoitamme, että ansioituneesti ja erittäin hyvin Koivistolaisten matkoja hoitanut Kari Hämäläinen on terveydellisistä syistä luopunut omistamastaan Pornaisten Matkailu Oy:stä jonka toiminta on loppunut. Tulevan kauden ennakkovaraukset niin Saarenpäähän kuin muuallekin tullaan hoitamaan sovitulla tavalla, Kiinnostusta matkoihin on ollut kiitettävällä tavalla. Toivommekin, että ryhmätiedustelut ja varaukset matkoista tehtäisiin mahdollisimman ajoissa. Liikenteenharjoittajana ja vastuunalaisena matkanjärjestäjänä toimii useille tuttu PS-Bussi Oy/Into Saarinen joka on hoitanut yhteistyössä Kari Hämäläisen / Pornaisten Matkailun nimissä useat Koivistolaisten matkat. Yhteydenotot, tarjouspyynnöt ja matkoihin liittyvät tiedustelut: Tuomo Hilska ( ) Suomen Autolomat Oy Olavinlinnantie 2 C Helsinki Into Saarinen ( ) PS-Bussi Oy Harjukatu Kellokoski Mei Liisal ol keräntynt papernukkei aja olloo ainaskii kaks sattaa. Hää hoitel niitä, uusii niil keksi leikkei; ain lissääki koitti nukkei saaha. Isosiskoltaa hää nukkei lissää hankkikii, ko sisko puolest pienempiään lupas hoitaa, ko tää illal lieksummaa läks kylä raitiil, nuke Liisa sai, ko hois kolme kertaa. Ise nukeil paperist leikkel mallii mukkaaa uusii vaattehii ja värjäil sit niitä; monellaista vaatetta, sekä arkee et juhlaa. Monnee kertaa ei tarvint sammaa pittää. Tul aika, ko Liisaskii sytty kiinnostus kylä poikii ja muita nuorii kohtaa. Houkutti häntäkkii vappaailla mahollisuus; mutko pienempiiään häne pit hoitaa! Hää neuvottelluu ryhty miu ja Hanski kans, eiks myö lapsii häne puolestaa katsoo voitais, ni hääkii raitiil yhe kerra männä sais Palkaks papernuke kummalkii hää antais. Hanski kova poika tinkimää o aina olt, hää pisnikset mei puolelt osas hoitaa. Palkaks neuvoteltuu nukkei saatii kakssattaa nuorempii sisarii yhe illa hoiost. Liisa kyläraitilt palas ja vihastu, ko näk, mikä hävitykse kauhistus siel ootti. Huja haja loju lattial satapäine nukkeväk; kaikilt kaulat katkottu ol poikki! Mies ei itke, ei nukeil poikii leikkii passaa! Toisellaiset leikithä meil miehiil soppiit! Oisha Liisanki pitänt tuo tok tajuta, turhaa itkee ja soimata murhaajii. Tosi syytä sai Liisa viel itkuuki, ko äit naapurist palas myöhemmi kottii. Ei olt Liisa-raukal olt minkää maa luppaa meitä poikii töihi palkkaamma alkaa! Ei Liisakaa nukkei ennää keräntkää, kahettatoistaanha hää elikii jo kessää Ei ois nukeil hää leikkimää ehtintkää, kotitöitä ko ain hänelkii tul lissää. Tunti maailmalle - Earth Hour Sova aikaan talloi ikkunat illa tulle tul verhoil peittää, ko ryssä raskaat pommittajat asutuksii pit löytämäst estää. Nyt Maailma Luonnosäätiö tahto Maaemmoo osaltaa auttaa. Siks kaikkii maihi tää käi pyyntö: tunniks sähköt kai sammuttaa voitta? Pyynnö toistasattaa valtioo kuulkii, valot tunniks sammuttiitkii. Ajatuksee miljoonat yhty nii, et ympär maailmaa ikkunat pimeniit. Mut ko hengehättää viel ei oo kenelkää, Maaemo kieltä ko ei ymmärretä, ni vähäseks tais jäähä tuon tunni teho. Kaikil sotavuosiin suuremp ol pelko. Martti Piela KOIVISTON AUTO

6 6 Nro 4 Huhtikuu 2010 Merimies Veikko Pukin haastattelu Kotkassa 23. helmikuuta Tuona päivänä lähtivät Järvenpäästä kohti Kotkaa Pirkko os. Rusi s. 1932, hänen miehensä Jouko Virkki s ja heidän poikansa Markku s taltioimaan Pirkon äidin Olga Rusin s. 1901, ja Pirkon isän Viljo Rusin s elämän vaiheita sekä tietoja ennen 1944 ihmisten elämisen oloista Köriltä ja Vatnuorista. Veikko kertoo: Köriltä Olga ja Viljo Meitä oli iso perhe, isä August s. 1876, äiti Ida Maria s. 1879, meillä oli kahdeksan poikaa, Tuomas, Väinö, Viljo, Sulo, Uuno, Tauno, Ahti ja minä Veikko, tyttöjä oli kolme Olga, Siviä ja Saimi. Päätoimenaan Pukin papalla oli tulona maanviljelys, meillä oli neljä lypsävää ja hiehoja, hevosia oli kaksi. Oli pitkä kivinavetta ja tehtiin kovasti metsätöitä. Kun äiti kuoli, isä mietti mitä tekee ja harkitsi karjan myyntiä. Saimi oli kotona jonkun aikaa Kaarina apunaan. Isä hävitti lehmät, Saimista tuli Vatnuorin Osuuskaupan myymälän hoitaja. Pirkko muistaa olleensa kaupassa hiivaa paketoimassa ja tekemässä karamellitötteröitä. Olga teki ompelutöitä nuoresta tytöstä lähtien. Meidän vanhan ison tuvan ikkunan edessä, Niemen Kallen tupaa vastapäätä, oli pitkä pöytä. Siinä aamuauringon valossa Olga ompeli. Pöydällä oli pino kaavoja, suuria kaavoja, emäntiä kävi sovittamassa, otettiin mittoja. Asiakkaita tuli lähikylistä, aina Kiiskilästä asti. Nuorena tyttönä Olga oli myyjänä Viipurin matkustajalaivarannan kioskissa. Viipurissa ollessaan hän täydensi oppiaan ompelemiseen kurssien avulla. Työnantaja maksoi Olgan ensimmäisen palkan Pohjoismaiden Yhdyspankin tilille; sama tili oli hänellä elämän loppuun asti. Kioskissa ollessaan hän tuli tutuksi monen asiakkaan kanssa. Erikoisesti hyvät ystävyyssuhteet syntyivät Viipurilaisen lyhyttavaraliikkeen kauppiaspariskunnan kanssa, jotka vierailivat useita kertoja Körillä luvun alkupuolella Olga ja Viljo ostivat Pullin taatan paikan. Pullin Kallen aikana piha oli ympäröity kokonaan rakennuksilla, kun Hämäläiset ostivat paikan he purkivat osan rakennuksista pois. Viljo teki pihapiirissä suuren remontin. Hän pienensi navetan, rakensi pohjan kokonaan uudelleen, laittoi kaikki ulkorakennukset heidän tarkoituksiaan varten. Viljon tekemä hirsisauna oli kuin nukenkaappi, siinä oli taidolla veistetyt ikkunan pokat. Ilmoitustaulu kylän asioista oli tienpuoleisella seinällä. Viljolla oli vajassa härkähöylä, missä alkuvaiheessa piti olla kaksi miestä työssä, viimeistelyn hän teki yksinään. Silloin ei ikkunapokia tilattu mistään tehtaasta. Kun ovet ja ikkunat olivat työn alla, oli vajassa valtava lastukasa, mekin haettiin sieltä sytykkeitä. Viljo oli parhaassa miehuusiässä, hän teki muuraustöitä niin kuin isänsäkin. Hän uudisti melkein kaikki savusaunat Körillä ja Vatnuorissa, veljeni Uuno oli Viljolle hanslankarina, hän ei ollut silloin vielä merillä. Siihen aikaan Louhilaivassa oli usein tiilitaakkoja, jotka purettiin Vatnuorin laituriin. Oman saunansa uuniin Viljo yhdisti vesikierukan mistä vesi tuli suoraan tynnyristä säiliöön ja lämpeni samalla kuin uuni. Saunan uunin pönttöjä teki sukulaismies Lehtolan Lauri, hän oli ammatiltaan seppä. Uunin pöntöt hän teki sinkkitynnyreistä, joissa oli kolme paksua vannetta. Hänen vaimonsa Hulda oli meille kaukaa sukua. Lapsuuden aikoja, Veikko s Meidän pihapiirissä oli paljon lapsia. Kevättalvesta aloitettiin pilppapelin pelaaminen. Siinä oli joka lyönnillä oma numeronsa, sadasta tuli vaihto. Pelattiin myös kartun lyöntiä, yksi pelaajista löi kartun kärjen maahan. Karttu oli raminuija mitä puutavaralaivoilla käytettiin roomun kiinnittämiseen. Leikki oli vähän samanlaista kuin silmäpiilosta. Useimmissa taloissa oli varis- tai oravia kesytettyinä. Oraville rakennettiin trillat, etteivät päässeet karkuun. Meiltä kerran karkasi kaksi, haavilla otettiin räystään alta kiinni. Paimenessa piti olla karjan mukana keväällä ensimmäinen päivä kokonaan. Seuraavana päivänä vanhempi karja osasi tulla lypsyajaksi kotiin, mutta nuorempi karja eksyi joskus Härkälän patterille asti. Sieltä etsittiin ja paimennettiin kotilaitumelle. Karja laidunnettiin metsälaitumilla, jotka laidunmaat olivat yhteisiä, niin että Kurkelan isäntä saattoi löytää syksyllä lampaansa Pullinniemestä tai päinvastoin. Kontti-Saska kävi kaupustelemassa, hän kiersi noin kaksi kertaa kesässä Vatnuorissa ja Körillä. En tiedä oliko hän Uudeltakirkolta, Kanneljärveltä vaiko Kuolemajärveltä. Hänen Palkaksi saimme piparminttupötkön kärryillään oli mustaksi maalattu kontti, mikä aukesi kolmella ovella. Meillä pojilla oli tapana juottaa sinkkiämpäristä Saskan hevonen Lahtisen äijän pihalla, palkaksi saimme piparminttupötkön. Pojat, sanoi Saska, - viekää viesti Olgalle, on eriväristä lankarullaa, neppiä ja nappia. Olgan tullessa Saska veti kontin ylähyllyn esiin, missä oli kangaspakkoja, alhaalla oli pienet vetolaatikot, joissa oli muuta tavaraa. Ostamaan tulivat myös lähitalojen emännät. Jos oli tulossa äitienpäivä tai kevätjuhla tuli Olgalle paljon työtä, tuli kiiresesonki ommella. Sukset oli tehty kotona, isät, isot veljet ja yläluokkalaiset höyläsivät ne itse. Liettiiseen erääseen mäkeen tehtiin hyppyri, saatiin muutama metri lisää vauhtia. Keväisin melkein joka pyhä kierrettiin polkupyörällä metsät, ensimmäisenä Antrean, sitten järven ympäri, sen jälkeen lähimetsät. Etsittiin variksen pesiä, kiivettiin oksattomaan puuhun, katsottiin kuka oli paras. Kumisaappaita ei ollut vara ostaa, käytettiin pressusaappaita. Meillä Tauno istui sahapukin päällä ja neuloi. Saappaisiin tarvittiin neljäkertainen pressu, tervattiin aina välillä ja kuivattiin pitkän riman päällä. Kun näillä saappailla käveli vedessä tuli rinki askeleitten ympärille. Keväällä alkoi vilske. Talikosta väännetyn ojakissan kanssa tehtiin rysäsulkuja, Niemen Nestor ja Tauno ottivat parhaat saaliit. Pilkki-innostus myö pojat saatiin kun Uuraan ja Viipurin rautatieläiset kävivät pilkkimässä. Lähikaupoista ei saanut pilkkimiseen tarvittavia tarvikkeita. Niinpä me pojat viilattiin paksusta kuparilangasta pilkkisiimaa. Nelikertaiset jouhet tehtiin hevosen hännästä. Myöhemmin alkoi Uuraasta ja Viipurista saada oikeaakin siimaa. Selkärannalta saimme hyviä saaliita. Moskan matala oli iltaisin suosittu onkipaikka, siellä saattoi olla toistakymmentä venettä yhtä aikaa. Sodan aikana sieltä isot ahvenet olivat hävinneet, kun ammuttiin miinoja. Koulusta päästyä hiihdettiin jäälle nuotta-apajille katsomaan millainen saalis mistäkin nuotasta oli tullut. Pukin Hugon vaimo Pauliina ja Kaakon Eeva olivat pullakaupalla, taisi olla kahvipannukin mukana. Nuottamiehet saivat hörpätä lämmintä kahvia ennen kuin lähtivät uutta apajaa vetämään. Talvikalastus oli tuottavana että työllistävä tekijä. Kalastusapajilla oli omat nimensä, Kaalialan Antrean, Körin Antrean, Kerkin Pohjakiven, Rahapajan, Pukin, Miekkaluodon, Mustikkaluodon, Keskiapajan, Pääapajan, Niskapäällyksen, Martinluodon, Hallin Pullin, Kitkan, Yläturkin, Alaturkin, Räsyturkin ja Verkaturkin apajat. Nuottakuntaa kuului osakasta, jopa 12 pyyntimiestä. Myöskin naiset olivat runsaslukuisina nuotalla, olipa Vatnuorissa sellainenkin nuottakunta, jonka kipparina oli nainen. Kun tultiin nuotalta tai metsästä meitä oli pitkä pöytä syömässä. Iso perunavati oli pöydällä, uunista vedettiin kolme peltiä paistohailia. Miesten lisäksi lumiset pojat ja August Pukin lapset täyttivät pöydän. Kyllä siinä huiske kävi. Me olimme osakkaita kahteen nuottaan, toisessa käytiin joka päivä, toisessa joka toinen päivä. Viljo kävi kaksi talvea jääputkan kanssa kalastamassa. Toinen talvi 1932 oli kova. Jäälautat veivät putkan ja kalastusvehkeet, eikä sen jälkeen menty. Sinä talvena monelta muultakin meni putkat. Kun Viljo rakensi putkaa meidän pihalla, ohi kulki kulkukauppias ja sanoi älkää rakentako putkaa pyhäpäivänä, se ei tiedä hyvää. Talvella kalastettiin ulkomerellä, jossa aikoinaan yövyttiin tarkoitusta varten rakennetuissa ns. putkissa, joissa oli lämmityslaitteena kamina, jota käytettiin myös ruoan valmistukseen. Putkakalastus alkoi loppiaisen jälkeen ja jatkui maaliskuun lopulle; riippuen talven pakkasista. Talvikalastus oli kaukana ulkomerellä riskialtista ja rohkeutta kysyvää puuhaa. Joskus saattoi että kova myrsky rikkoi jäät ja kalastajat joutuivat jäälautoilla ajelehtimaan pitkiäkin matkoja. Moni kalastaja joutui uhraamaan henkensä, taloudelliset menetykset olivat suuria pyyntivälineiden menetyksen vuoksi. Körin pojat Körin pojat seilasivat Amsterdamiin, Antverppeniin, Ranskaan Olipa Vatnuorissa sellainenkin nuottakunta, jonka kipparina oli nainen Roankiin. Meillä oli yhtä aikaa viisi poikaa merillä, kaikki höyrylaivoissa. Melkein joka reissusta he toivat tuliaisia; sokeria, kaakaota, kahvia ja silkkikankaita vanhemmilleen ja siskoilleen. Ruskeat kääröt sisälsivät useamman värisiä kankaita. Meidän Uuno, Väinö ja Tauno toivat myös kankaita, niinpä meidän Saimi, Kiisin tytöt, Lahja ja Niemen Kaukon siskot olivat hienoissa silkkileningeissä Maamiesseuran tansseissa. Jokainen halusi pukeutua mahdollisimman hyvin. Osa kylän tytöistä menikin ylösottajiksi Uuraaseen ja Makslahteen. Makslahti oli maamme suurin pyöreän puun vientisatama. Vilkkaimpana aikana satamassa saattoi olla yhtä aikaa lastaamassa 25 laivaa. Makslahden telakalla oli laiva, missä meidän kylän pojat Uuno ja Tauno ja Kiisin Aimo ja Maisalan Väinö olivat. Lähdimme Köriltä aamulla aikaisin tuliaisia hakemaan, matkaa soutaen tuli lahdenpohjukkaan 17 km. Kolmeen pariin veettiin niin että vaahto keulassa kohisi, perillä olimme jo kello yhdeksän. Pojat olivat konehuoneessa putsaushommissa, mustina he naulasivat ja putsasivat, pojilla oli kiire. Seurasimme heidän töitään, odotimme ja odotimme, vasta iltapäivällä kolmelta oli poikien kahviaika. Silloin vasta saimme ruskeat silkkikangaskääröt, sokerin, kaakaon ja kahvin mustissa säkeissä. Takaisin tulomatkalla Maisalan Veijo keksi, eksyttääkseen rannalta tarkkailijoita, että vedetään siimaa. Veijo teki käsillään liikkeitä. Aurinko laski ennen kuin olimme kotona. Körin miehiä oli paljon Uuraan satamassa töissä. He hoitelivat roomuja lastauspaikoille ja katsoivat että ne olivat kuivia. Viikko Uuraassa ja pyhäksi kotiin oli ohjelma. Pukin Matti palveli ulkomaisissa laivoissa, Aarne tuli meritautiin, Petäjiköstä Kallosen Oiva lähti Elis Torpin laivaan ja Kirpun Olavi kreikkalaiseen Koster-nimiseen laivaan ja Airikan Petäjiköstä Valde Kallonen lähti jo 16-vuotiaana merille, hän palveli messipoikana Elis Torpin laivassa. Kirpun veljeksistä Sulo oli aktiivinen merimies, välillä vain kiireesti piipahti Vatnuorissa. Ahti ja Viljo olivat satamatöissä. Nuorempina lähtivät merille Kaalialasta Suurhaskon pojat, Onni, Vili oli kaljaasissa lonttumiehenä sekä Tuomelan pojat Olavi ja Onni. Suomalaiset varustamot ostivat vanhoja englantilaisia laivoja, jotka olivat seilanneet Intian ja

7 Nro 4 Huhtikuu Englannin välillä. Laivoissa oli peltihytit ja metalliset kulmat, joten niissä piti tehdä täydellinen remontti. Metalliset seinät eivät käyneet Suomen talvi-ilmastoon. Nilssen Tuutterilta kyseltiin puuseppää. Viljoa pyydettiin ottamaan yhteyttä Titanik-nimisen laivan kapteeniin, tiedettiin että Viljo oli ollut talvikorjauksessa Karolus-nimisessä laivassa 1934, Skandinaavia-yhtiön korjaajana 1935 sekä niiden sisustustöissä. Sen jälkeen Viljo oli Körillä ja Vatnuorissa rakennus- ja korjaushommissa, työtä oli pitkin kylää. Siinä samassa he viljelivät pientä palstaansa. Vatnuorissa, Körillä ja Kaalialassa tuli monta uutta avioparia, syntyi paljon uusia pirttejä ja entisiä laajennettiin. Tämä tiesi Viljolle hommia, kaikki uudet parit jäivät paikkakunnalle asumaan. Vatnuorilaiset ja Köriläiset olivat paljon sukua keskenään, kun oli häät tai hautajaiset, melkein koko kylä oli kutsuttu. Hautajaisista lähti hevosen letka kauppalaan. Isien raivaamat kiviaidat Peltotilkut olivat pieniä, 4-8 ha viljeltyä, ympärivuotinen leipä kasvoi, kun joka kolkka oli tarkasti viljelty. Yksi kilometri kiviaitaa, kun viimeistä osaa raivattiin, isä osti sitä varten hevosen. Talvella meijän peräpellon takana musta liinaharja hevonen, 160 cm korkea, kiskoi isoa kivirekeä pellonreunalla joka viikko. Pukin pihalla mustalaiset tekivät usein hevoskauppaa viljeltiin vehnää ensimmäisen kerran, isä jauhatti SOK:n myllyssä Viipurissa. Alkusyksystä Körin rantaniityiltä niitettiin ruokoa sirpillä iltarehuksi lehmille. Ruokokasat haettiin veneellä ja kannettiin niitylle lehmien eteen. Hevoset uitettiin yli lahden hännät solmussa. Karhujärven syvä laskuoja Oja kaivettiin suolta Körinlahteen Muutaman sadan metrin matkalta se oli useamman metrin syvä. Perattiin myös Vatnuorin puolelta järven rannat. Vatnuori sai peltoalaa lisää, mutta ennen talvisotaa pellot eivät vielä tuottaneet niin kuin olisi pitänyt. Niityllä sarat olivat neljäkymmentä metriä leveät, ympärillä peratut avo-ojat. Talvisin matalat rannat jäätyivät, oras jäätyi omaan asentoonsa, tuuli puhalsi jäälle lumen. Peltopyillä oli omat käytävänsä, jäniksistä näkyi vain hännäntupsut kun ne kulkivat Maamiesseuran tanssilava oli hiekkatöyräällä, meren rannalla petäjien keskellä. käytävillä. Luoja armahti isäntiä; avo-ojat olivat kuin kastelujärjestelmä, ruis kasvoi, kuhilaat olivat kuin pieniä savupiippuja. Maiden lannoitukseen käytettiin apu- ja karjanlannan lisäksi merilevää ja meriheinää, joita myrskyt työnsivät suuria määriä rannalle. Tätä massaa kutsuttiin liivaksi. Körin kylällä oli kovassa suosiossa maatalouskerhotoiminta. Joka talon nuoret hoitivat kauniit kasvimaat. Kerhon ohjaajana toimi Kiisseli, Vatnuorissa Koli. Kiisseli mittasi maiden arvot ja happamuudet, ja hankki siemenet. Meidän Ahti oli kovasti mukana, hän sai kerhomerkin. Usean vuoden aikana hänen kasvinsa olivat Maatalousnäyttelyissä Koivistolla ja Viipurissa. Palkintoina oli retkiä Saimaan kanavalle, parhaiten palkitut pääsivät Laatokalle Valamoon. Maamiesseura ja nuorisoseura toimivat vilkkaasti. Se näkyi myös Olgan ompelutyössä, vaatetuksessa alkoi näkyä parempi aika. Pirkko meni etsimään ruokaa Pukin papalta, kun äiti ei ehtinyt keittämään. Pirkko muistaa hyllyltä pinon lämpsähousuja, joihin äiti ei ollut ommellut napinreikiä, mutta Saimi-täti teki reiät puukolla. Nuorisoseuran talolla pidettiin urheilukilpailuja, oli juoksu, pituushyppy, keihäänheitto, Maisalan Veijon ajat hyvänä juoksijana olivat jopa parempia kuin aikuisten. Säkkijärveläiset tulivat moottoriveneillä pitämään iltamia, talvella monilla hevosilla. Gramofoni saatiin lainaksi Laineen Arvolta, sellainen oli myös Maisalan Nikodemuksella. Niemestä ja Härkälästä kävi paljon väkeä. Talvella leikittiin piirileikkejä ja ehtaa, paistettiin plinniä ja keitettiin teetä kaminan päällä. Joskus ostettiin yhteisesti rinkeliä. Viljo kävi nuorena miehenä soittamassa, hän oli hyvä haitarin soittaja. Myös Vilho Rusi kävi soittamassa viisirivisellään, ja Hämäläisen Simo, joka soitti Möllikän satamassa mutta ei lähtenyt kylmällä mielellään minnekään soittamaan. Meijän Matti-setä oli nuorena käynyt soittamassa toisissakin pitäjissä. Sotaväessä Viljo soitti yhdessä viipurilaiseen viulunsoittajan kanssa, nimi oli ruotsinkielinen, jonka olen unohtanut. Vuosien kuluttua tapasin tämän viulunsoittajan Helsingissä Katajanokalla, missä hän oli manttelimiehenä lossaamassa. Kun hän kuuli että sisareni oli Viljon aviopuoliso, hän lähetti Viljolle paljon terveisiä Pornaisiin, monet iltamat olemme yhdessä soittaneet, hän muisteli. Maamiesseuran tanssilava oli hiekkatöyräällä, meren rannalla petäjien keskellä. Lavan erotti mantereesta noin 200 metriä pitkä ja noin 20 metriä leveä suo. Lava rakennettiin 1933, keskelle lavaa rakennettiin soittajille oma korotettu lava. Pienet pojat meni lavan reunalle kuuntelemaan. Köriltä kuljimme joskus kävellen, joskus veneellä. Matkustajalaiva toi Viipurista tanssiväkeä orkestereineen pitämään iltamia. Lava tuotti seuralle hyvää taloudellista tukea. Vatnuorin Maamiesseuran piiri oli Koiviston Maamiesseuran alainen. Piirin hallussa oli koneita, lainattiin viljanlajittelijaa ja puimakonetta, järjestettiin maataloutta koskevia valistustilaisuuksia. Vatnuorin piiri perustettiin 1932, mutta jo 1933 se järjesti 32 eri tilaisuutta, joissa oli yhteensä 2280 osanottajaa, vuonne 1934 tilaisuuksia mainitaan olleen 20 ja niissä osanottajia Täytyy sanoa, että innokkaina ovat Vatnuorin asukkaat olleet maataloudellista valistusta hakemassa. Maamiesseuran puheenjohtajana oli Antton Heino pidettiin Makslahdessa Gabriel Hoikkalan talossa maamiesseuran kokous, joka oli ensimmäinen vuoden 1939 jälkeen. Piirimiehiä valittiin eri kyliin, Körin kylässä oli kaksi tuulimyllyä jauhamassa rukiita hienoksi Vatuoriin Kalle Teikari ja Antton Hoiv. Maamiesseura toimi siirtoseurana pääasiassa Perniössä ja Porvoon ympäristössä. Viimeinen kokous oli Porvoossa Körillä oli tapana vanhojen isäntien kokoontua Lehdon Tahvon sahalle tarinoimaan. Ympärillä oli muutama tukkipuu, pino pärepuita ja pölkkypinoja. Me pojat kuunneltiin korvat tarkkana sirkkelin luona isäntien juttuja. Körin kylässä oli kaksi tuulimyllyä jauhamassa rukiita hienoksi, Mikko Lahtisen mylly pyöri vielä 1920-luvulla, mutta Kalle Pukin mylly oli lopettanut jo vähän aikaisemmin. Myöhempinä vuosina Tahto Lehto kotitarvemyllyllään suoritti viljan jauhatusta sekä sirkkelisahallaan toimitti kotitarvesahausta. Marjan poiminta oli kouluikäisten kesätöitä, niistä sai aina muutaman markan kun vei torille Uuraaseen tai Viipuriin. Olen tehnyt monta marjanmyyntimatkaa, olipa melkein joka aamu kerääntynyt myyjiä Vatnuorin laiturille perunasäkkien ja marjalaatikoiden kanssa. Laiturilla oli rullavaunurata vaunuineen, jolla tavarat kuljetettiin. Louhi-laivan reitti oli päivittäin Kiiskilä, Vatnuori, Teikarsaari, Ryövälinniemi, Uuras, Ravansaari, Rientola, Viipuri. Kun Uuraassa kuulimme, että Viipurissa oli parempi hinta, pahoittelimme miksi emme menneet sinne asti. Taunon kanssa veimme myös ongittuja kaloja sekä siimalla vedettyjä ankeriaita kalan välittäjille. Uuraassa sellainen oli Sippo-rouva. Hailiverkoilla käytiin, kivipauloilla laskettaessa veneessä oli vanhempi mies, toisena poika, näin mahtui veneeseen verkot ja muut varusteet eikä vene tullut painavaksi. Vatnuorissa jo 1880-luvun puolivälissä tulivat käyttöön 6-kyynärän, se on 3,6 m korkuiset hailiverkot, joissa oli jouhipaulat ja jotka olivat siihen aikaan suurimmat. Kalastajat Kristian Hovi, Tuomas Kallonen ja Tuomas Pukki olivat ostaneet ensimmäiset tällaiset verkot pohjalaisilta Koivistolla kalastusta harjoittaneilta kalastajilta. Talvella alettiin ajamaan rankoja rannalle, sahattiin ja pinottiin, oli paljon metsätöitä. Puutavara- liikenne suureni tuntuvasti. Vatnuorissa alkoi uusia aika, valtavat ropsipinot ilmestyivät rannoille. Leppiniemessä oli puupinot mitä en muista koskaan olleen niin suuria. Kaljaasien isännät tekivät isäntien kanssa kauppoja. Vili-pappa oli ollut kaljaasissa töissä, siihen aikaan Rusin Gabrielin kaksimastoinen kaljaasi kuljetti nulikkahalkoja Helsinkiin, aikaisemmin Pietariin. Rusin kaljaasi haaksirikkoutui Petäjikön rannassa Kevätkesästä pojat pääsi raakkujukaksi, ropsipölkky olalle tai kaksi, jotka paiskattiin lauttaan. Meillä pienillä pojilla oli hommaa, molskipuseron taskussa oli mitta, millä mitattiin. Hevoset olivat vatsaan asti vedessä kärryineen, mittatikulla mitattiin puu latvapäästä ennen väylään heittämistä. Kaljaasissa kaksi-kolme miestä otti vastaan, joskus ottivat yhden pojan avuksi. Meidän poikien tuntipalkka oli 1,5 mk, merimiehen kuukausipalkka 850 mk, kirvesmiehen nuorempien 700, kahden vuoden kuluttua 1050 mk, matruusien palkka mk. Kouluikäisinä pojat ansaitsivat 200 ja 300 mk puvut omilla säästöillään. Hienoja pukuja molemmat, juhlissa sitten näkyi, kuka oli kuinkin paljon tienannut. Moottoriveneet Heiska ja Mörkö kuljettivat miehiä lastaustöihin Uuraaseen. Lähtivät Vatnuorin laiturista aamulla jo kello 4. Kiiskilässäkin kävi useampi laiva lastaamassa, sielläkin kävi Körin ja Vatnuorin miehiä, mutta Villasen Tauno polki polkupyörällä Koiviston kauppalaan asti lastaamaan, oli se rankka matka. Talvisaikaan kuljettiin Uuraaseen hevosella tai kelkalla jäätietä pitkin, matkaa oli noin 12 km. Koiviston satamasta lähti ulos talvitelakoille laivoja joulukuun viimeisellä viikolla. Meidän Ahti, Villasen Matti ja Kallosen Valto hiihtivät katsomaan tapahtumia. Eteen tuli paha paikka, jäivät väylän toiselle puolelle, miten pääsisi pois. Oli jo iltahämärä, lopulta selvittiin, kun laivamiehet tulivat apuun. He heittivät köyden jäähileitten yli, pojat yksi kerrallaan, köysi ympärillä vedettiin suksineen väylältä jääkalikoiden yli väylän toiselle puolelle. Lähellä puoltayötä pojat tulivat kotiin jäätynein suksin. Kylä oli jo hälytystilassa, oli lähetetty jo hälytys poikien etsinnästä. Vuonna 1938 Kotkassa rakennettiin Sutelan Liittoa, Viljo oli Väinö-veljensä kanssa siellä töissä alkoivat ikävät vuodet Talvisodan jälkeen alkoi päästä takaisin, meillä oli jäänyt vain saunarakennus. Isä asui ensin Tilliniemellä, Töllikön Antolla. Asemasodan aikana 1942 vanhemmat ikäluokat pääsivät rakentamaan, myös Viljo pääsi, hän oli KTR 3:n miehiä. Kannakselaiset, osa vanhemmista miehistä, pääsi Suomen lahdelle kalastamaan armeijalle sekä siviileille, koska oli huutava pula elintarvikkeista. Selventääkseni Veikon haastattelun aikoja, sen aikakauden oloja, olen lainannut Koivistoa käsittelevästä kirjallisuudesta: Koivisto ja sen asukkaista ja elinkeinoista, pv. 1953, K.W.Hoppu ja Erkki KansanahoVatnuori, kylä meren syleilyssä, pv Olavi Hovi Honkalaivat ja halkolastit, pv 1975 Sulo Jukanen Koiviston merenkulun historia, pv Yrjö Kaukiainen, lainatut tekstit on erotettu yhtäläisyysmerkeillä. Kiitos, Pirkko, Jouko ja Markku, oli ilo kirjoittaa Veikon muistelmat aikakaudelta, jota itsekin vielä muistan. Hilkka Kanervikko

8 8 Nro 4 Huhtikuu 2010 Tääl` tapahtuu Turun ja ympäristön Koivistolaiset Kajuuttailta klo 17 teemana Koiviston kirkon 100-vuotisjuhla. Näemme juhlista tehdyn videon klo 17 alkaen olemme Vappu-tunnelmissa Kajuutassa. Tarjolla iltapalaa kera munkkien ja siman. Ohjelmaakin löytyy, joten tuuppa nauttimaan illasta kanssamme. Tervetuloa! Johtokunta 3.5. on Kajuutassa vuorossa naisten päivä klo 13. Eistilä-Ingertilä-Jaakkola kyläyhdistys matkailee Koivistolle Saarenpäähän Perillä olemme kolme kokonaista päivää ja ohjelmamme on: 1. Retkipäivä, tutustutaan linnoitusalueisiin ja siihen liittyvään sotahistoriaan. Käymme mm. kasarmilla, Pitkäniemessä, tykkiasemilla jne. oppaana Matti Agge. 2. Retkipäivä, Käymme kirkkosaaressa, joka on uusi retkikohde ja johon varusteena tarvitaan ehdottomasti kumisaappaat. Tarkoituksena on koluta koko kirkkosaari. 3. Retkipäivä, käymme kotikylissä ja paluumatkalla yritämme löytää venäläisen kenraalin Suomen hyökkäysvaiheen aikana käyttämän bunkkerin, jonka sijainti on tiedossamme. Matkan hinta 465 johon sisältyy matkat Helsingistä, viisumit, erikoisluvat Saarenpäähän, venäjän viranomaisten vaatima matkavakuutus, venekuljetus Saarenpäähän, majoitus ja ruokailut. Nouto ja vienti Turun alueelle on Ilmoittautumiset mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään Tuomo Hilska , Suomen Autolomat Oy Olavinlinnantie 2 C, HELSINKI Kaikille lähtijöille tullaan lähettämään ohjelma, joka sisältää myös kirjalliset ohjeet viisumeista ja maksuista jne. Koiviston Heinot ry. pitää sääntömääräisen vuosikokouksen klo Turussa, laivaravintola Mustassa Rudolfissa, Itäinen Rantakatu, Auran sillan lähellä. Kaikki sukuseuran jäsenet ovat tervetulleita. Tervetuloa Hallitus Römpöttiläiset - Perinteinen kevät tapaaminen Lahdessa alk. klo haastelun, arpajaisten sekä hyvän ruuan merkeissä. Kotikokki Simpaset Ky, Mukkulankatu 16 Ilmoitathan tulostasi mennessä Tuulalle puh Tervetuloa! Lähde kanssamme Härkälään - Kovistolle Perjantaina erilainen opastettu kiertoajelu Viipurissa. Yöpyminen Viipuri-hotelissa (mahd. Victoriassa) Lauantaina Koiviston kirkolla, Härkälässä, Kurkelassa ja kukapa tietää missä. Lounas mahdollisesti Mannolan pensionaatissa. Sunnuntaina hyvää ostosaikaa Viipurissa. Viipurin iltaohjelmatarjontaa selvitetään Hinta n. 250,- Ilmoittautumiset mennessä Härkälän kylä/ Kata Aaltonen: ilt. p tai TT-matkat / Tapani Teikari: tai p Kurkela - Hoikkalan Koulupiirin matka Saarenpäähän Ja Pietariin (myös muille halukkaille) Bussi lähtee Turun-linja-autoasemalta klo 7.30 ja ajaa reittiä Salo-Helsinki (rautatieasema) Vaalimaa. Saarenpää ryhmä: 412 / hlö min. 15 hlö (Mahdollisuus käydä myös Tiurin saarella. Ilmoita siitä heti. Lisämaksu riippuu määrästä). Muutamia paikkoja jäljellä. Hintaan sisältyy: Viisumit, matkavakuutus (jokaisen on syytä ottaa oma matkavakuutus tämän muodollisen vakuutuksen lisäksi). Edestakainen bussikuljetus, 1. yö Viipurissa Druzhpa hotellissa. Viipurin kierto-ajelu ja illallinen. Aamiaisen jälkeen tutustumiskäynti Makslahdessa ja Koivistolla. Ryhmät eroavat. Venekuljetukset ja majoitukset Saarenpäässä 2 yötä, ruokailut, sauna sekä polkupyörien käyttö. Sunnuntaina 4.7. paluu saarelta, ryhmät kohtaavat ja lounas Viipurin Pyöreässä tornissa. Pietarin ryhmä: 455 / hlö min 20 hlö Hintaan sisältyy: Alkumatka samoin kuin Saarenpään ryhmä Opastettu kanavaristeily ja illallinen Pietarissa. Majoitus Hotelli Moskovassa. Aamiainen ja opastettu n.3:n tunnin kaupunki kieroajelu eri nähtävyyksineen ja käynti Iisakin kirkossa. Ajo Terijoelle, majoitus Baltiets hotellissa ja illallinen. Aamiaisen jälkeen käynti Repinin museossa sekä tutustuminen Raivolan lehtikuusimetsään. Ajo Koiviston kautta,jossa ryhmät kohtaavat ja Viipuriin, jossa lounas Pyöreässä tornissa. Sitovat ilmoittautumiset Lähetä kopio passistasi + 1 kpl passikuvasi viisumia varten (joko mustavalkoinen tai väri) sekä viisumianomuskaavake täytettynä (netistä EU-GATE/ lataa ja tulosta viisumi) tai matkatoimistosta. Saarenpään matkat: Matkan tarkoitus: Turismi, venäläinen matkanjärjestäjä Gidropribor, matkakohde: Krasnyj Ostrov. Pietarin ryhmälle: Matkan tarkoitus turismi, kohde: Pietari ja venäläinen matkanjärjestäjä jätetään auki. Vastuunalainen matkanjärjestäjä: Suomen Autolomat Oy Olavinlinnantie 2 C, Helsinki Tuomo Hilska , Viipuri - Koivisto + Piisaari Pietari Hotellit Viipuri, htl Viipuri Pietari, htl Ibis***, HINTA 469 Hintaan sisältyy: bussikuljetukset hyvätasoisella turistibussilla, majoitus 2 hengen huoneissa aamiaisella, hotellien rekisteröintimaksut, ryhmäviisumi (35 ), vakuutus, retkikahvit, Pietarin opastettu ohjelma sisäänpääsyineen (20 ), ohjelmassa mainitut ruokailut (55 ), lasi shampanjaa Lisämaksusta: H1-lisä: 138, laivamatka Pii-saareen (maksetaan paikan päällä), retkieväät. Ohjelma (sitoumuksetta): 8.6. Lähtö Turusta klo linja-autoasemalta, laituri 15. Matkan varrelta tulevia pyydetään ilmoittamaan pysäkin, miltä nousevat bussiin. Matkalla pidetään pari kahvipaussia. Ennen rajaa pidetään tauko Rajahovissa, jossa kauppa, rahanvaihto ja ravintola. Rajanylityksen jälkeen ajetaan Viipuriin ja majoitutaan Viipuri-hotelliin. Yhteinen päivällinen Pyöreässä Tornissa klo Matka alkaminen juhlistetaan lasillisella shampanjaa Aamiaisen jälkeen n. klo lähtö Koivistolle, josta retki Pii-saareen, jos lupa ja vene onnistutaan järjestämään. Iltapäivällä n. klo jatketaan matkaa kohti Pietaria (ajoaika n. 3 h) Terijoen kauniitten rantojen kautta. Majoittumisen jälkeen illallinen hotellin ravintolassa Aamiaisen jälkeen retkipäivä. Opas tulee hakemaan ryhmän hotellilta klo ja lähdetään kaupunkikierrokselle ja Pietarhoviin, jossa kierros palatsin puistossa ja yhteinen lounas. Iltapäivällä palataan Pietariin, jossa omatoimista tutustumista keisarien, kanavien ja kultakupolien kaupunkiin Aamiaisen jälkeen kotimatka alkaa. Viipurissa vielä pysähdys tuliaisostosten tekoon. Rajalla mahdollisuus ruokailuun. Illaksi kotiin. Viisumia varten toimitettava: viisumianomus täytettynä, 1 passikuva ja passikopio viim mennessä. HUOM! Passin oltava voimassa 6 kk matkan jälkeen. PASSI MUKAAN! Ilmoittautumiset mennessä Matkatori puh , Yliopistonkatu 26 B, 4 krs., Turku Matkavastaava Mauri Heino Saarenpään ryhmä: Matti Agge Gundvikintie LIELAX Puh Pietarin ryhmä: Kyösti Hoikkala Aatoilantie NOUSIAINEN dnainternet.net Puh

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä Keski-Suomen metsänhoitajat ry suunnittelee kolmipäiväistä matkaa Kannaksen ja Pietarin suuntaan syksyllä,

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kappale kauneinta Suomea

Kappale kauneinta Suomea Kappale kauneinta Suomea Kapeat mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat tekevät Heinäveden reitistä ainutlaatuisen elämyksen, joka kaikkien pitäisi ainakin kerran elämässään kokea.

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Nyt on juhlan aika, olemme kahdeksan vuotta ahkeroineet sukumme taustojen selvittämiseksi ja nyt työ on saatu hyvään päätökseen. Työmme tuloksena on syntynyt sukukirja, joka julkaistaan

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä Herttoniemen seurakunnan toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien läpyskä talvi ja kevät 2016 KOULUIKÄISTEN KERHOT Kerhot alkavat loppiaisen jälkeen ja jatkuvat huhtikuun loppuun. Keskiviikkoisin

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.

JÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y. JÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y. TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET. sivu RÖSKÖSSÄ PIDETTY VUOSIKOKOUS...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA... 2 SUKUSEUROJEN YHTEINEN

Lisätiedot

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä:

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä: Sukuviesti 1/2013 Tässä viestissä: Virvon, varvon Sukuseuran uudet kotisivut Matka Karjalaan kesäkuussa 2013 Kirvun sukujen tapaaminen Orimattilassa 20.4.2013 Jäsenmaksu Sukuseuran myyntinurkka ja yhteystiedot

Lisätiedot

Mesikämmen 2/2006 2/2006

Mesikämmen 2/2006 2/2006 Mesikämmen 2/2006 2/2006 Partiolippukunta Mankkaan Eräsusien tiedotuslehti 2/2006 2 Mesikämmen 2/2006 Mesikämmen on partiolippukunta Mankkaan Eräsusien virallinen tiedotuslehti. Päätoimittaja ja taitto:

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Kauniin Kivijärven rannalla sijaitseva kurssikeskus antaa monipuoliset mahdollisuudet liikkua

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

SF-Caravan ry:n karavaanarien GOLF-kerho Jäsenlehti 3 / 2010

SF-Caravan ry:n karavaanarien GOLF-kerho Jäsenlehti 3 / 2010 SF-Caravan ry:n karavaanarien GOLF-kerho Jäsenlehti 3 / 2010 Terveisiä Mikkelistä yläkuvassa kevätgolfin voittaja joukkue Anna-Leena ja Esa Laakkonen. Alakuvassa sunnuntain arvotuilla pareilla pelatun

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

8:30 10:00 Moottoritekniikan uusin kehitys ja keinot päästöjen hillitsemiseksi, tekniikan tohtori Juhani Laurikko

8:30 10:00 Moottoritekniikan uusin kehitys ja keinot päästöjen hillitsemiseksi, tekniikan tohtori Juhani Laurikko Perjantai 13.03.2009 Ympäristöystävällinen autotekniikka koulutuspäivä: Koulutuskeskus Salpaus Auditorio, Vipusenkatu 5 A, 15230 Lahti Kurssin hinta SATL:n jäsenille 150 euroa ja muille 180 euroa (alv

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille.

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. 38 Sampsa Oinaala Kuvat Tommi Taipale Kesäkyläläiset Valtimolta on 1960-luvun

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu SUKUKOKOUS RÖSKÖSSÄ 6. PÄIVÄNÄ HEINÄKUUTA 2013...2 Ilmoittautumiset ja maksut...2 Vuosikokouksen työjärjestys...3 Ajo-ohje Rösköön...4 Majoittuminen Röskössä...4 SYKSYN

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot