Nro Siskojen. muistelmia. Kohti länttä. Lasten suusta. jo vuodesta ja kynästä. Kuuma kesä. kuuskytkolme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nro 1 2.5.2008. Siskojen. muistelmia. Kohti länttä. Lasten suusta. jo vuodesta 1940. ja kynästä. Kuuma kesä. kuuskytkolme"

Transkriptio

1 marja Nro Siskojen muistelmia Kohti länttä jo vuodesta 1940 Lasten suusta ja kynästä Kuuma kesä kuuskytkolme

2

3

4 Paljon ehti tapahtua ennen kuin Marja pääsi jälleen Ahvolan Kokkokalliolle vuonna Tutkivat reportterimme kertovat. (s. 6) Sisällysluettelo 6 Matkalla Marjan kanssa Kerttu ja Hilkka Vähänen 12 Tuhkatkin pesästä Lasten suusta 14 Lasten kynästä Anselmi Nousiainen, Senni Nousiainen ja Eetu Laitinen 16 Kuvamuistoja 18 Siskon muistelmia Marjasta ja muustakin Sisko Fjäder 22 Juhlan aikaa 24 Lasten suusta, osa 2 26 Showpaini eli wrestling Otto Elomaa 27 Oton elokuva-arvostelu Vertigo Otto Elomaa Mitä todella tapahtui kuumana kesänä kuuskytkolme? Autenttiset päiväkirjat avautuvat sivulta 30. Sisko ja sen sisko. Sisko paljastaa kaiken minkä muistaa. (s. 18) Etkö tunne tätä miestä? Älä huoli, pian olet koukussa häneen. Lue lisää sivulta Marjasta sanottua 30 Kuuma kesä kuuskytkolme Päivi Ikonen 34 Ois kesä ainainen 36 Suvun suuri kertomus Leena Laitinen 44 Balladi kalarosmoista Päivi Ikonen 45 Lasten suusta, osa 3 Tämä on luettava! Huikea tarina siitä, kuinka Riitta tapasi Saku Koivun ja Elsa Mikki Hiiren suuressa lännessä. (s. 48) 46 Suvun ensimmäinen Kirjastontäti muistelee Kaarina Vehviläinen 48 Matkailua 68 vuotta myöhemmin Kohti länttä Riitta Ikonen ja Elsa Vähänen 61 Kun isoäiti netin osti Päivi Ikonen 62 Simca tonni Päivi Ikonen 63 Hei-p! Elsa Vähänen 64 Kolmas aamu ja muita matkamuistoja 66 Lasten suusta, osa 4 4 marja

5 marja Vol. 1 Numero 1/ Toimitus Itätuulenkuja 7 A Espoo puh Päätoimittaja Leena Laitinen Toimituspäällikkö Päivi Ikonen Toimittajat Hilkka Vähänen Kerttu Vähänen Urheilutoimittaja Elsa Vähänen Kulttuuritoimittaja Otto Elomaa Ilmoituspäällikkö Ruokatoimittaja Vappu Ikonen Matkailutoimittaja Riitta Ikonen Kuva- ja runotoimittaja Mari Ikonen Vakituiset avustajat Marina Ekman Arto Elomaa Sisko Fjäder Eetu Laitinen Leena Lottanen Anselmi Nousiainen Senni Nousiainen Elina Suni Heikki Suni Raija Suni Iivo Vehviläinen Kaarina Vehviläinen Pekko Vehviläinen Hannu Vähänen Taitto K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Kustantaja Kempulssi Oy Pohjantie Espoo Painos 70 kpl Espoo 2008 Redfina Oy ISO 9002 Aikakauslehtien Liiton kannatusjäsen Lehden arvoinen Marja Idea uudesta aikakauslehdestä syntyi pohdinnoista, mitä lahjaksi 80 vuotta täyttävälle äidille. Ostetaan kirja. Mutta sillähän on jo kirja. Ja toinenkin kirja. Tilataan lehti. Mutta sillehän tulee jo lehti. Oikeastaan tosi monta lehteä. Paitsi se, jota vielä ei ole edes olemassa. Siitä se lähti, projekti, jonka tulos on nyt käsissänne: kaikkien aikojen ensimmäinen Marja-lehti. Lehti, joka kertoo Marjan elämästä, matkoista, perheestä ja suvusta kuuden sukupolven ulottuvuudella. Lehden sivumäärä on paisunut samaa tahtia avustajakunnan kanssa. Kaikki, joilta apua pyydettiin, antoivat sitä auliisti, ja nopeimmat tarjosivat itse. Sanan kiirittyä toimitukseen tulvi dokumentteja, joista viimeiset siirtyivät lehden palstoille reaaliajassa hetkeä ennen painoonmenoa. Lehteä tehdään ennen kaikkea lukijoille, sanotaan. Tässä tapauksessa voidaan sanoa, että lehden tekivät ennen kaikkea sen lukijat. Aluetoimitusten verkosto ulottui Suomessa yhdeksälle paikkakunnalle, ja kaukaisin toimitus perustettiin Aruban saarelle Karibianmerelle. Ajallisesti Marja-lehti piirtää lähes parinsadan vuoden kaaren. Varhaisimmat haastattelupohjaiset lausunnot ulottuvat vuoteen 1919, valokuvat vuoteen 1910, suvun lentävät lauseet 1800-luvun alkupuolelle. Tuoreimmissa reportaaseissa eletään huhtikuuta Lehdenteon suurimpia ongelmia on valita, mitkä jutut otetaan mukaan ja mitkä jäävät rannalle, sivumäärä kun on väistämättä rajallinen. Tavallisesti tekijät voivat lohduttautua sillä, että lukija ei koskaan saa tietää, mitä jäi uupumaan, ja on siksi autuaan tyytyväinen näkemäänsä. Tällä kertaa on toisin. Lukijat huomaavat taatusti ensin sen, mikä puuttuu. Varsinkin, jos oma teksti tai lempikuva on jätetty pois. Tässä joukossa voi olla esimerkiksi merkin kuvaus tekijän Pariisin-matkoista tai kunniamaininnan saanut raittiuskilpakirjoitus. Tai aihe, jota kirjoittaja ei keksinyt edes tarjota toimitukselle. Voitte kuitenkin olla varmoja, että koirat älähtelevät, kun kalikoita alkaa kalahdella. Me puolestamme olemme jo etukäteen iloisen varmoja siitä, että jutut herättävät yhteiskunnallista keskustelua. Eihän se noin mennyt vaan näin! Eihän tuo sitä sanonut vaan minä! Sehän tapahtui vuonna yy eikä äks! Väärin sammutettu! Neljäs valtiomahti on taas näyttänyt voimansa ja täyttänyt tehtävänsä. Leena Laitinen ja Päivi Ikonen marja 5

6 Marja Ikonen o.s. Suni syntyi toukokuun toinen päivä 1928, tasan 80 vuotta sitten. Hän vietti lapsuutensa Jääsken kauniissa maisemissa, kiersi evakkona kahdesti ympäri Suomea ja kotiutui lopulta Karan kylään, Riihimäen kupeeseen. Kylään, jossa hän asuu vielä tänäkin päivänä. Marja, 1 v. 6 marja

7 Matkalla Marjan kanssa Kerttu ja Hilkka Vähänen Marjan elämän aikana on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista, mutta kenties mieleenpainuvimpia olivat juuri evakkomatkat. 30. marraskuuta vuonna vuotias Marja lähti aamulla kouluun kuin minä tahansa muuna päivänä. Koulun opettaja seisoikin portailla käännyttämässä lapsia. Menkää kotiin, sota on syttynyt. Talvisota oli alkanut samana aamuna. Evakkoon lähdettiin muutamaa kuukautta myöhemmin. Näin Marjan vaija eli isoisä Antti Suni kirjoitti evakkoon lähdöstä jälkikäteen: Elettiin vuotta 1940, kello oli kahdeksan illalla 27. helmikuuta. Nelivuotias pojanpoikani Heikki jo nukkui, itse olin juuri makuulle panemassa, kun naapuri astui sisään kertoen tuovansa ikäviä uutisia. Oli tullut käsky, että nämä seudut tyhjennetään asukkaista, ja Jääsken asemalla on oltava kello yhdeksän. Tällöin evakkoon lähtivät Marjan lisäksi hänen äitinsä, isovanhempansa ja sisaruksensa, Sisko ja Heikki. Nuorin sisko Kaarina ei ollut vielä syntynyt. Aikaa pakata oli niukasti, sillä Jääsken asemalle oli 20 kilometrin matka. Tiedonannossa tarkennettiin, että tämä oli viimeinen tilaisuus lähteä, joten myöhästymiseen ei ollut varaa. Laukkuja sai ottaa mukaan yhden henkilöä kohden, joten esikoinen Marja, yhdeksänvuotias Sisko ja neljävuotias Heikki pakkasivat reppuihin kaiken, minkä jaksoivat kantaa. Vaatteita otettiin niin paljon kuin pystyttiin: päällekin ängettiin useampi kerros helmikuun pakkasia vastaan. Sisko pakkasi mukaan myös nukkensa ja niiden vaatteet. Hetken varoituksella he joutuivat jättämään hyvästit kaikelle tutulle. Asemalle saavuttiin puolenyön aikaan, mutta junaa jouduttiin odottamaan vielä seuraava päivä. Yö vietettiin Suojeluskunnan talolla, avarassa huoneessa täynnä tuttuja ja tuntemattomia aina Viipurista asti. Illan hämärtyessä taivaanranta hohti Kannaksen suunnalla kauttaaltaan punaisena. Siellä paloi. Ensimmäinen evakkomatka Juna saapui seuraavana yönä ja lastaus suoritettiin pimeässä. Lähtöön ei päästy vielä, koska veturin täytyi heti palata rintamalle. Oli Marja Eino-isän sylissä, vieressä Eeva-äiti. kuitenkin lohtu päästä kaminan lämmittämään junavaunuun, jota kutsuttiin härkävaunuksi, pois kylmästä räntäsateesta. Yhteen vaunuun oli tungettu 45 ihmistä, ja matka Kihniöön kesti viisi päivää. Savonlinnan kohdalla törmättiin ilmapommitukseen. Juna pysähtyi metsään, ja evakoille annettiin lupa suojautua puiden marja 7

8 Antti-vaija ja Eeva-mummo jälleen Karjalassa syksyllä alle. Kukaan Marjan vaunusta ei kuitenkaan lähtenyt, sillä valkoinen lumi ja harva metsä eivät luoneet suurta suojaa. Ylhäällä kaartelevien koneiden äänet kuuluivat kirkkaina vaunuihin. Juuri kun oltiin jatkamassa matkaa, konekiväärisuihku pyyhkäisi vaunurivin päästä päähän. Hetken kaikki pidättivät henkeä, mutta luodit eivät tulleet läpi: lentokone oli ollut liian kaukana. Junamatka päättyi Kihniöön. Talvisodan rauha julistettiin, jolloin evakkoudesta tuli pysyvää. Köyhä pitäjä oli tulvillaan evakkoja, ja ruoasta oli pulaa, joten Marjan perhe muutti lähipitäjään Nakkilaan. Siellä lapset pääsivät ensimmäistä kertaa sitten evakkoon lähdön taas kouluun. Näin Marja itse on myöhemmin muistellut: Kun oltiin Nakkilassa evakkoina, saatiin huomata olevamme vieraita. Meitä oli muutama evakko ja me olimme omassa ryhmässämme, ja ne nakkilalaiset kerääntyivät siihen ympärille meitä ihmettelemään. Niissä oli toisenlaista, pohjoissatakuntalaista verta, hiukan kovempaa joukkoa kuin muut suomalaiset. Ryssiksi ne meitä sanoivat. Se oli Toukokuussa Marjan isä Eino Suni sai työpaikan tilanhoitajana Tyrnävällä, lähellä Oulua. Sinne muutti koko perhe ja isovanhemmat. Marja ja Sisko joutuivat taas uuteen kouluun. Siellä ihmeteltiin, kun etelästä tulleet eivät olleetkaan yhtään ylpeitä. Tammikuussa muutettiin jälleen, nyt Rauman lähelle Kiukaisiin. Pohjanmaalla oli kylillä omat tapansa. Siellä kelloja pidettiin kaksi tuntia edellä, jotta maito ehtii meijeriin. Koulu oli valtionlaitos, joten sen kello oli vain tun- nin edellä. Molemmat tytöt myöhästyivät koulusta ensimmäisenä päivänä kirkkaasti. Koulumatka oli kolme kilometriä ja se taittui katsellessa Pohjanmaan lakeutta. Kesäkuussa 1941 perheen asuessa Pirkkalassa Marjan isä kutsuttiin sotaan. Pirkkalassa syntyi myös Marjan nuorin sisko Kaarina 15. kesäkuuta, viikon ennen jatkosodan alkua. Sinä kesänä vaija, naiset ja lapset tekivät peltotyöt, mutta kesä oli kuiva ja sato huono. Elokuussa Karjala vallattiin takaisin, ja perhe alkoi odottaa kotiinpaluuta. Elämänsä ensimmäisen kerran Marja kävi Riihimäellä 13-vuotiaana, kun heidän perheensä vaihtoi junaa siellä matkalla takaisin Karjalaan. Karjalan jälleenrakennus Marjan perhe palasi Karjalaan marraskuun alussa Heidän oma talonsa oli poltettu, kuten monet muutkin. Ensilumi oli juuri satanut, ja kylän taloista törröttivät pystyssä enää nokiset savupiiput. Onneksi vaijan ja mummon mökki oli vielä tallella, ja siellä vietettiin se talvi. Marjan isä kotiutettiin jouluksi Sunit perhekuvassa vuonna 1946, ylärivissä vasemmalta Marja, Sisko ja Heikki, alla Kaarina Eevan ja Einon välissä. 8 marja

9 ikänsä vuoksi. Ruuaksi löydettiin venäläisten istuttamia, aika kamalanmakuisia perunoita. Myös akanapuuron maku on jäänyt ikuisesti mieleen, mutta ruokaa kuitenkin riitti. Seuraavana keväänä opettaja palasi kylään, avattiin kauppoja ja lisää evakkoja palasi. Kesällä rakennettiin uusi talo. Marja takoi raunioista löytyneitä nauloja suoriksi, jotta ne voitiin käyttää uudelleen. Sähköt saatiin takaisin ja myös pellot tuottivat satoa. Huhtikuussa 1944 Marja pääsi ripille. Hän muistelee rippikoulun olleen yllättävän raskasta. Tyttöjen piti tulla kaksi viikkoa syksyllä ja kaksi viikkoa kevättalvella joka aamu kansakoulun yläkertaan, joka toimitti kirkon virkaa, opettelemaan pitkiä virsiä ja Raamatun pätkiä ulkoa. Vasta myöhemmin Marja on miettinyt, että sen täytyi johtua siitä, että kylä oli täynnä nuoria sotilaita, ja siksi tyttöjen haluttiin mieluummin pänttäävän Raamattua kuin riiailevan poikien kanssa kirkonkylällä. Keväällä 1944 Siskolla todettiin diabetes, ja hän joutui olemaan jonkin aikaa sairaalassa Viipurissa. Myös mummon sydäntauti paheni, ja hän joutui vuodelepoon. Kesä alkoi kuitenkin kauniina ja lämpimänä. Mummo nukkui pois kesäkuun yhdeksäntenä, samana päivänä kun suurhyökkäys alkoi. Sinä päivänä suomalaisten tankit jyrisivät kylän läpi kohti Viipuria. Hautajaisvalmistelut aloitettiin ja kutsut lähetettiin, mutta monet sukulaiset olivat jo lähteneet takaisin evakkoon. Hautajaiset pidettiin 15. kesäkuuta Jääsken hautausmaalla. Matkaa sinne oli 18 kilometriä, ja aukeilla paikoilla hevossaattue liikkui yksi hevonen kerrallaan, ettei olisi herätetty lentokoneiden huomiota. Marja ja Ristolan Liisa menivät sinne pyörillä. Viipurista Marja ja Risto Riihimäen maauimalassa. Marjan ja Riston kaksostytöistä Leena kastettiin Eeva-mummon ja Vappu Synnöve-mummin sylissä keväällä -63. Ahaalla vasemmalla Per Fjäder ja Riitta Ikonen, oikealla Päivi Ikonen. Ylärivissä vasemmalta Bror ja Sisko Fjäder, Irmeli Ikonen, Kaarina Suni, Toivo Ikonen, Risto Ikonen, Veli-Pekka Ikonen, Marja sylissään Mari, Heikki Suni ja Eino Suni. Karjalan heimon on osa ja arpa taas rakentaa koti ja raivata sarka. Ja toivossa kylvää, ah milloinka niitto on työssäsi apuna Maalaisliitto. päin kuului kova melske koko päivän: tykinlaukauksia ja ammusjunan räjähdys. Hautajaisten ohi kulki evakkokärryjä Kannakselta. Hautajaisruoka jaettiin myös heille piirakkanyytteinä. Vakavat kasvot vastasivat: Lähtekää työkii joutui, se tulloo nyt! Runon lähetti Marjan serkku Leena Lottanen, joka muistaa runon luvun Harvialasta. Runo komeili plakaatissa ladon seinässä, jonka luona nuoriso tapasi kokoontua. marja 9

10 Toinen evakkomatka 19. kesäkuuta oli epätodellinen päivä. Oli kaunis päivä ja paras mahdollinen harvennusaika, mutta ketään ei ollut pelloilla. Koko päivän pakattiin ja hyvästeltiin paikkoja. Liikkeelle lähdettiin vasta illalla pommitusvaaran ollessa pienempi. Mukaan otettiin kaksi hevosta, porsas ja neljä lehmää, joita Marja ajoi. Marja, hänen isänsä ja Liisaserkku lähtivät seuraavana päivänä takaisin hakemaan toista tavarakärryä. Matka taittui satulattomilla hevosilla. Marja oli odottamassa muita pellon laidalla, kun vihollisen maataistelukone ilmaantui yläpuolelle. Hätääntymiseen ei ollut aikaa, joten rauhallisesti Marja sitoi hevosen puuhun ja maastoutui itse suuren kiven juureen. Tavarat saatiin lopulta onnellisesti kuljetettua Jääskeen. Kolmen viikon matkustamisen aikana perhe kiersi Saimaan ja päätyi Päijänteen rannalle. Evakkokärryt kulkivat suurena jonona, sotilaspojat ohjasivat ne kulkemaan sivuteitä. Yöpymispaikkoina toimivat ladot ja puimalat. Nuoremmat sisarukset istuivat matkan kärryissä, mutta Marja käveli yhtä päivää lukuun ottamatta koko matkan Karjalasta. Kun välillä pysähdyttiin pidemmäksi aikaa, lehmät päästettiin niitylle tai kaupungeissa puistoihin. Mielessä kävi pelko, ettei satojen lehmien joukosta kukaan tunnistaisi omiaan, mutta onneksi lehmät tunsivat hoitajansa. Marjan kaitsemista lehmistä Mansikki oli johtaja, vaikka olikin ainoa, jolla ei ollut sarvia. Kun tiellä tuli auto vastaan ja lehmät piti saada sivuun, ei tarvinnut kuin huutaa: Mansikki, auto! ja koko lehmäjoukko väisti tieltä. Marja myöntää, että matkan ollessa pitkäveteinen hän paremman tekemisen puutteessa huusi autovaroitusta välillä myös silloin, kun autoja ei ollut mailla eikä halmeilla. 16-vuotiaan uhmaa, hän nykyään hymisee. Heinä-elokuussa lähdettiin kuitenkin takaisin Karjalaan. Oli tullut sana, että rintama oli pysähtynyt Ihantalaan ja työikäisiä kutsuttiin takaisin sadonkorjuuseen. Niinpä Marja, hänen isänsä, Helka-serkkunsa ja Iivari-setänsä Takaisin Karjalaan. Marja Ahvolan Kokkokalliolla vuonna 1944 ja 15. syyskuuta marja

11 Ahvola Lada seisahtuu tienvarteen ja hän saa jalat alleen. 45 vuotta haihtuu ilmaan, hän on nuori tyttö kipaisemassa kotipihaan. Kulumat ja vaivat unohtuvat emmekä me tyttäret pysy perässä, kun huivipäinen hahmo kapuaa jo Kokkokalliolle palavissaan, hengästymättä, kepein askelin. Siellä se siintää, unen ja muistin maisema, sielun koti. Kivijalan keskellä koivu. Kirjoittanut Mari Ikonen huhtikuussa matkustivat takaisin kotiin. Kotitalossa oli armeijan viestitäydennyspaikka ja puhelinkeskus, mutta palaajat saivat kuitenkin toisen yläkerran huoneista asuttavakseen. Heinätöitä tehtiin yhdessä levossa olevien sotilaiden kanssa. Sokerijuurikkaita ei voinut enää pelastaa, rikkaruohot rehottivat liikaa, mutta viljoja laitettiin seipäille ja puitiin yötä myöten, vaikka tuore vilja tukki koneet. Puutarhamarjoja poimittiin sotilaille lääkkeeksi punatautiin. Syyskuun alussa tullut aselepo kiihdytti työtahtia. 19. syyskuuta illalla kaikki olivat kerääntyneet kuulemaan rauhanehdot keskuksen radiosta. Kukaan ei itkenyt, sillä näin oli aavistettu käyvän. Asiaan oli ehditty tottua. Nyt oli lähdettävä lopullisesti pois. Seuraavana päivänä kierreltiin vielä katsomassa maisemia. Kärryt oli jo pakattu, mukaan lastattiin myös viljaa ja perunaa. Lähtö oli seuraavana aamuna. 22. päivänä tavarat pakattiin junaan, itse mentiin hevoskyydillä. Kun päästiin Enson ohi kohti Imatraa, alettiin lähestyä uutta rajaa. Sen kohdalle oli jo kiinnitetty tien yli lauta, jossa luki Valtakunnan raja. Sotilaat nostivat laudan sivuun ja niin päästiin Suomeen. Luhankaan oli kuitenkin vielä matkaa. Muutto Hausjärvelle Marraskuussa 1944 Sunin perhe asui Luhangassa, kun joku huomasi Karjala-lehdessä ilmoituksen, että Hausjärvellä oli kolme tilaa myytävänä. Marjan isä lähti saman tien junalla Heinolan ja Lahden kautta Riihimäelle tarkistamaan asiaa. Hän hyväksyi paikan ja myös Eeva Suni saapui Riihimäelle kauppakirjoja tekemään. Oli myöhäinen syksy, ja muuttaa piti ehtiä ennen jäiden tuloa. Perhe saapui lotjalla Päijännettä pitkin myrskyisenä yönä. Aamulla he pääsivät Lahteen, josta jatkettiin loppumatka junalla. Talolle ei ollut kunnon tietä eikä siellä ollut alkuun sähköjä. Kun he saapuivat sinne ensimmäisen kerran, oli niin pimeätä, että Marja ajoi vahingossa hevoskuorman ojaan, josta se nostettiin seuraavana päivänä. Tontilla oli jo valmiiksi rakennus, ruotsalainen lahjoituksena Suomen valtiolle annettu valmistalo. Navettaa ei vielä ollut. Ensimmäinen talvi Apilistossa oli hyvin pimeä, koska sähköjä ei ollut ja öljystä oli pulaa, kaikesta oli pulaa, mutta jotenkin aina selvittiin. Vuonna 1989, 23. päivä syyskuuta, tasan 45 vuotta ja yhden päivän myöhemmin, Marja palasi kotiseudulleen Jääskeen sisarustensa ja lastensa kanssa. Kylä oli autio, kaikki rakennukset oli purettu. Oman kotitalon kohdalla kasvoi suuri koivu. Tutut lapsuuden kalliot ja järvet olivat kuitenkin vielä paikoillaan. Kirjoittajat ovat Marjan 17-vuotiaita lapsenlapsia. Lähteet: Marja-mummon omat muistelut, eri vuosina tehdyt haastattelut, 1967 julkaistu artikkeli Antti Sunista ja Viipurin seudun Putkosten sukukirja. Kerttu (vas.) ja Hilkka eläytyvät Titanic-elokuvan tunnelmiin Puuhamaassa kesällä marja 11

12 Tuhkatkin pesästä Lasten suusta Viisikko ja minimalistinen hiuslook. Hätäpuhelu Marjan viisi pienokaista ovat harvinaisen pirteällä tuulella. Lopulta jotakin hajoaa metelin ja temmellyksen keskellä. Marja poistuu saman tien ja menee puhelimeen. Ilmeisesti eniten syylliseksi itsensä tunteva Riitta säikähtää ja varoittaa muitakin: Nyt she shoittaa sherihville. Kylmää kyytiä Huonoruokainen Per-serkku kyläilee Marja-tädillä. Täti voitelee pojalle piirakkaa. Otat sie piirakkaa ja maitoo? En, ei mulla ole nälkä. Juustoa vai makkaraa päälle? Makkaraa. Piirakka katoaa mukisematta. Pipo, pyssy ja Pekko. Kirjastonhoitajan karu lapsuus Riitta palaa kotiin elämänsä ensimmäisen koulupäivän jälkeen ja heittäytyy karjuen purkamaan turhautumistaan lattialle: Miksei mulle kerrottu että ne AAKKOSETKIN pitää opetella?!??! Nainen ja valinta Minkä viiru kohal? Minkä viiru kohal? Varhaisimmat vuotensa silkkaa ahvolaa haastelleelle Päiville sopivanvärisen matonraidan valinta potan sijoituspaikaksi oli aina yhtä vaikea. Lilleri lalleri Keskeltä keittiön lattiaa löytyy särkynyt kananmuna ja kirjoituspöydän takaa kolme vaiteliasta hyvin nuorta naista, Mari, Leena ja Vappu. Yhdeltäkään ei irtoa tunnustusta, joten turma jää mysteeriksi. Kuluu kuukausia. Eräänä iltana Ohukainen ja Paksukainen tappelevat telkkarissa. Toinen heittää toista raa alla kananmunalla. Leena avaa ilahtuneena suunsa: Hei multakin putos kerran mun... Kolmoset Tuulikkitädin kesäpaikassa Hirvenkurussa. 12 marja

13 Hupaisa ilta Hilkka, Elsa ja Kerttu essumekoissaan Grande cuisine Pekko viettää pienenä poikana tovin hoidossa Marja-tädillä. Kotiin palattuaan hän ylistää erityisesti tarjottua ateriaa: Niiiin ihanaa! Pehmeää! Valkoista! Ruokalajin nimi on kuitenkin arvoitus. Kaarina-äiti pähkäilee. Vanukasta? Maitokiisseliä? Jäätelöäkö? Lopulta on pakko selvittää asia valmistajalta. Pekko on onnellisena pistellyt ison lautasellisen kaurapuuroa. Nuoret filosofit Kaarina oli Iivon synnyttyä muutaman vuoden kotiäitinä ja sai usein vastatakseen kiperiä kysymyksiä. Pekko: Täytyykö ihmisen aina ajatella jotain? Iivo: Kuinka monta huomentaita vielä tulee? Kumpaiseenkin äidin oli tunnustettava, ettei oikein tiedä. Iivo: Niin. Taivaan isä vain tietää. Maailmanselitys, osa 1 Kaikki oli selvää Hilkalle ja Kertulle jo viiden vuoden iässä. Ensin oli hyvin pimeää ja kylmää ja tyhjää, mutta sitten kuului BANG ja tuli paljon pölyä ja myöhemmin merta. Meressä ui alkuperäisiä kaloja, mutta kun ne ryömivät maalle ne muuttuivat dinosauruksiksi, kunnes meteoriitti putosi niiden päähän. Sitten tuli apinoita, jotka muuttuivat ihmisiksi, ja sitten syntyi jo Eeva-mummo ja sitten Marja-mummo ja sitten äiti ja sitten me! Maailmanselitys, osa 2 Nelivuotias Otto mietiskelee automatkalla: Eikös niin, äiti, että Aatami ja Eeva oli maailman ensimmäiset ihmiset ja eikös niin että sitten tuli taivaalta äärettömän iso meteoriitti joka PUM tappoi ne. Ja eikös niin että sitten Aatami ja Eeva muuttuivat apinoiksi? Tanssittiin nyt keskellä tupaa ja vietettiin iltaa hupaa Konjakkia juotiin menes Annikki puotiin viinaa meille hakemaan ja tuo Mari limunaatia makeaa Leivos Eeva piparkakut ja tulkaa korttii pelaan kaikki Sakut ja huudot kuului näin: Tuokaa mulle viiniä ja mulle iso lasi riisiä. Päivi Ikonen Kirjoittaja kirjoitti 5 6-vuotiaana sinikantisen vihon täyteen runoja. Fysiikan lait Marjan tyttärien hieman vartuttua alkaa teinipoikia pyöriä nurkissa. Kerran Marja johdattaa vihjailevasti keskustelun liiterin nurkalla hakkaamista odottavaan halkopinoon ja riskeihin nuorukaisiin, jotka silmäilevät hämmästyneinä toisiaan. Eeei me... mutta mä voin kyllä LASKEE, kuinka vahva mies siihen tarvittais, lupaa auliisti Myrkky, porukan fyysikko. Jaettu voitto Iivo pelaa vuotta vanhemman Supa-tytön kanssa. Pelin päätyttyä häneltä kysytään, kumpi voitti. Iivo: ME voitettiin! Sama trendi sukupolvea aikaisemmin: Viisikko Eeva-mummon 70-vuotisjuhlissa 1977.

14 Lasten kynästä Kevät Kaunis kevät kohta koittaa kevät nyt talven voittaa keväällä on sinivuokkoja niitä tahdon poimia ma Kohta on äitienpäivä sinivuokkoja annan hälle mä Ruusu ja pelargoni Kasvoi ruukussa kukka niin sanoi vanha sukka ja kyllä se on totta toteaa harmaa rotta Kukan nimi ruusu oli oli siellä myös pelargoni Päivi Ikonen, 5 v. Anselmi Nousiaisen omakuva Marja-mummolle. Senni Nousiaisen, 5 v., piirustus Marja-mummolle. 14 marja

15 Eetu Laitinen, 9 v., tarjoaa synttäriajelun Marja-mummolle. marja 15

16 Kuvam Suvun vauvoja. Vasemmalla Senni, alla Otto. Mie oon syöntkii. Eino-vaija. Ameriikan-serkku Irma Winston-miehineen Koivikossa kesällä Mei povarni iest ko lähet ni mää vaik Pietarii. Katri-mummo tietä kysyvälle. 16 marja

17 uistoja Mon luuloo ja arveloo. Eino-vaija. Mari ja Leena äidin ja mummon tekemissä kansallispuvuissa. Tämä on elämää. Kerttu karusellissa. Aliisan toinen joulu ja ensimmäiset synttärit. marja 17

18 Siskon muistelmia Marjasta ja muustakin Lapsena Marja oppi lukemaan ennen koulua, ja siihen loppuivat yhteiset leikit. Mutta sitä ennen uitiin, näyteltiin ja pelattiin Mustaa Pekkaa. Sisko Fjäder Sunin Iitin-tuvan lattialla oli leveät puna-mustaraidalliset matot, jotka olivat maata ja lattia vettä pärjää siinä sitten isommille. Kesällä oltiin aina uimassa. Antti-vaija lämmitti joka päivä saunan, siellä hiekka rahisi lauteille, mutta laihat, sinisenkirjavat jäsenet lämpisivät ja taas veteen! Vain sadepäivinä oltiin rannan mummon ja vaijan mökin vintissä, serkukset Helka, Tapani, Terttu, Pentti, Marja ja Sisko; joskus myös Brasilian-Paavo ja -Eva Laura-tädin ollessa lapsineen käymässä Suomessa. Pienet tytöt Terttu ja Sisko saivat pukeutua kastemekkoihin olimme aina keijuja tai enkeleitä näytelmissämme. Vintissä pelattiin myös Mustaa Pekkaa tai itsetehtyä Jehua. Palasokeripaketin pahvista leikattiin kortteja, joissa oli numerot yhdestä kahteentoista ja kuusi kääntäjää. Valttikortti oli Jehu, pelottava sankari. Muistan ison, valkean pesusienen, joka oli tuliainen Brasiliasta, ennennäkemätön ja käyt- Sisko Fjäder Marjan 75-vuotisjuhlissa Hausjärvellä Siskokset kultaiselta 70-luvulta: Kaarina, Marja ja Sisko. Vai olisiko 60-luvun loppua? 18 marja

19 tämätön. Toinen esine vintillä oli pieni puinen punottu matka-arkku, luultavasti Eeva-serkun. Ainakin se oli Brasilian käynyt ja on nyt minulla. Pakkasin siihen nukenvaatteita talvisodan evakkomatkalle lähtiessä. Piirakoita ja kirjoja Jäätelöä Viipurissa Marja pääsi pienenä Viipuriin ja jääkylmään Linnaan sisälle. Nyt ko ois viel jäätelöö!, hän haaveili viluisena maisemia ihaillessaan. Viipurissa käytiin ainakin valokuvassa. Marja istutettiin tuolille, ja minun hikistä kättäni kuvaaja siirteli asennosta toiseen. Lopulta istuin epämukavasti, ja se näkyy naamasta. Eeva-äidin sisar Alina Hyvärinen asui Viipurissa perheineen, ja siellä oltiin kortteerissa päivällä linja-auton lähtöä odotellen. Ja linja-autoasemalta sai jäätelötikkuja! Vapaussodan muistomerkki pystytettiin Ahvolaan pian kansalaissodan päätyttyä vuonna Sunin Eeva-mummo (o.s. Seitsonen) paistoi kesäisin usein ehkä joka päivä piirakoita mökin leivinuunissa. Uunin selkäpuoli lämmitti kammarin, jossa mummo nukkui. Vaija nukkui tuvan sängyssä. Olin usein siellä yötä, ja Heikki vietti kai suuren osan ajastaan Mummolassa. Mummon kammarissa oli ihana lampunvarjostin. Lasikupu, vihreä ja siitä roikkui erivärisiä lasirimpsuja. Ne helisivät tuuletettaessa. Antti-vaija sitoi kirjoja, jotka sitten laitettiin korkeaan mustaan lasiovilla varustettuun kaappiin. Upea rivi puna- ja vihreäselkäisiä teoksia! Sin jäit kaik muun muassa iso kuva-raamattu. Hukkuvat ihmiset lapsineen vedenpaisumuskuvassa, joka sai minut näkemään painajaisia. Antti-vaijan rakkaus kirjoihin oli kai harvinaista eläkeikäiselle maanviljelijälle. Mutta myös Ahvolan Nuorisoseuran talo oli perustettu ja rakennettu Sunin maille. Seuratalon lähelle nousi myös Vapaussodan muistomerkki. Siinä luki: Tahtoi näillä tantereilla vapaa Suomi suuret lunnaat. Nuorten urhoin uhriveri kastoi täällä kaikki kunnaat. Lotta Svärd -järjestön kioski oli patsasta vastapäätä tien toisella puolella. Marja oli pikkulottana myymässä siellä. Ennen talvisotaa aikuiset kertoivat sodasta Ahvola on ankarin, Suninmäki sankarin, sanotaan laulussa. Sunilla oltiin valkoisia; kiinnostuneet voivat lukea lisää Paavo Susitaipaleen Ahvola-kirjasta. Punaisiakin sukulaisia kyllä oli: Alina-tädin ja Aino-tädin miehet. Asia ei kuitenkaan mitenkään vaikuttanut arkielämässä, vaan he olivat sukulaisia siinä missä muutkin. Alinan mies Roine osti sittemmin oman auton ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi. Mutta koska hän ansaitsi aika huonosti, Hyvärisen perhe asui monena talvena Sunin talossa, koska maalla oli aina leipää ja tilaakin enemmän. Se oli iso ja vauras talo siihen asti, kunnes tuli 1930-luvun lama ja Eino-isän piti alkaa maksaa pois sisarusosuuksia. marja 19

20 Kohti Penedoa Evakkomatkoja ja soittotunteja Kesällä 1944 oli Sunin Eevamummon hautajaiset. Mummo kuoli aamulla 9.6., ja koko yön marssivat täydennysjoukot Jääskestä Viipuriin. Mummon hautajaiset olivat Kaarinan kolmevuotispäivänä. Mustareunaiset kutsukirjeet oli lähetetty, mutta vain lähimmät tulivat. Kannakselta tulivat rajalta lähteneet evakot, jotka sanoivat: Se tulloo nyt. Ja tulihan se. Täpötäydet hevos- Laura Kurki ja Marja sukujuhlissa Sunilla. Lauran ensimmäinen aviomies oli Einon Toivo-veli, jonka kanssa hän muutti Brasilian Penedoon vuonna Kirjailija Pirjo Tuomisen romaani Jälkeemme kukkiva maa kertoo Lauran ja hänen tyttärensä Eva Hildénin tarinan. Sunilla Hyväriset olivat muun muassa vuonna 1930, joka oli katovuosi. Synnyin samana syksynä ja Alinasta tuli kummini. Yhdeksi kummiksi tuli Aune Immonen, kiertävä tarkkailukarjakko, joka kerran kuussa kävi taloissa ottamassa jokaisen lehmän maidosta näytteet. Kortteeri, yksi kammari, Aunella oli Sunilla, jossa hän vietti myös vapaa-aikansa. Miksi suomenruotsalaiset elävät lyhyempään kuin suomensuomalaiset? kärryt lähtivät länteen. Antti-vaija ajoi toista hevosta, isä-eino toista. Minä istuin nojatuolissa, toisessa Kaarina, jota hoivasin koko matkan Ahvolasta Luhankaan. Sateenvarjo oli kattona sateella ja päivänvarjona auringossa. Kolme viikkoa kului. 8. tai 9. päivänä heinäkuuta oltiin Luhangassa. Marja kävi sotien välillä Hannilassa Ikosen Liisan kanssa soittotunneilla opettaja Saima Virsun luona. Hevonen valjaisiin ja menoksi. Niistä tunneista oli melkoinen hyöty myöhemmin, kun Marja osasi nuotista ottaa tyttötriomme (Marja, Eeva Ruuskanen ja Sisko) äänet. Esiinnyimme ainakin Kutinhaan lavalla. Marjan opiskelut alkoivat kansanopistosta, sitten hän kävi kansankorkeakoulun, jossa rehtori sanoi, että olisi vahinko jos ette jatkaisi. Niin Marja oli vuoden opiskelemassa Ruotsissa, jossa hän oppi ruotsin kielen. Kun tuli sieltä kotiin, alkoi lukea ylioppilastutkintoa yksityisesti. Laiha oli kuin silityslauta, haki alhaalta välillä korppuja ja palasi vinttikamariin lukemaan. Marjan ja Riston häistä vuonna 1955 muistan, että se kevät oli hirvittävän kylmä. Neljäs kesäkuuta piti olla häät, ja meillä oli hääkoivut haettu navettaan isoihin vesipaljuihin, jotta niihin tulisi lehdet. Tulihan niihin, mutta kyllä ne 20 marja

21 koivut sitten lemusivat kirkossa ihan kamalasti navetalle. Volkkarilla Osloon Meidän tyttötriomme esiintyi kerran Norjassa asti. Siellä järjestettiin nimittäin Maaseudun Nuorten Liiton Pohjoismainen tietokilpailu. Suomen edustajat olivat Marja ja Risto Ikonen, Heikki Suni, Matti Ikonen, Eeva ja Tauno Ruuskanen. Kuskina oli Bror Fjäder Siskoineen ja autona Veljekset Fjäder -yhtiön läpimätä Volsu-kleinbussi. Autoon haettiin varaosia juhannusaattona Oslossa. Kaikki huoltamot olivat tietysti kiinni. Etsimme kylttiä VW, ja löytyihän se viimein. Siihen asti pidimme vuorotellen ovenrivasta kiinni, ettei se aukea. Minulla varsinkin oli se ovenpitelijän osa. Sitten ajettiin etelä-norjaan ja juuri ja juuri ehdittiin tilaisuuteen. Juhla oli jo menossa ja meillä kansallispuvut laukuissa, joten Lontoo 30 vuotta sitten Olin toukokuussa 1978 Lontoossa Marja-siskoni kanssa. Erityisen ihastuneita olimme puistoihin, nurmikenttiin ja narsisseihin. Matkan kohokohtia oli, kun meidät pysäytettiin kadulla. Joku kysyi meiltä tietä! Kaarina Vehviläinen jouduimme suoraan syöksymään sisään matkavaatteissa laulamaan Karjalan kunnailla. Ikimuistettava matka se oli kenttävarustuksineen. Välillä pysähdeltiin tien viereen keittämään spriikeittimellä perunoita. Niin paljon ei tietenkään ollut rahaa, että olisi baariin päästy. Sen tietokilpailun Suomen joukkue muuten voitti. Palkinnoissa ei kyllä ole paljon lapsille kertomista, sanoo Heikki. Pieni viikinkilaiva telineessä, siinä kaikki. Kirjoittaja on Marjan 77-vuotias sisko. Bror ja Sisko Fjäder Marjan kanssa Putkosten sukukokouksessa Helsingissä elokuussa Eeva Sunin äiti Maria Sofia Lottanen oli omaa sukua Putkonen. marja 21

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Arkipäivän elämää Kuvia vuosikymmenten takaa Perunoitten istuttaminen oli yksi kevään töistä. Valmiiksi idätetyt perunat piti laittaa kyntövakoon tasaisin välimatkoin. Kuvassa istutusta

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen Lue lapselle runo päivässä 2014 Kuvitukset: Mirkka Eskonen Maanantai Oravasatu Oli orava. Unessa hännällään se purjehti kauas etelään. Siis lenteli häntä purjeenaan. Siitä tässä nyt kerrotaan. Se saapui

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot