Nro Siskojen. muistelmia. Kohti länttä. Lasten suusta. jo vuodesta ja kynästä. Kuuma kesä. kuuskytkolme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nro 1 2.5.2008. Siskojen. muistelmia. Kohti länttä. Lasten suusta. jo vuodesta 1940. ja kynästä. Kuuma kesä. kuuskytkolme"

Transkriptio

1 marja Nro Siskojen muistelmia Kohti länttä jo vuodesta 1940 Lasten suusta ja kynästä Kuuma kesä kuuskytkolme

2

3

4 Paljon ehti tapahtua ennen kuin Marja pääsi jälleen Ahvolan Kokkokalliolle vuonna Tutkivat reportterimme kertovat. (s. 6) Sisällysluettelo 6 Matkalla Marjan kanssa Kerttu ja Hilkka Vähänen 12 Tuhkatkin pesästä Lasten suusta 14 Lasten kynästä Anselmi Nousiainen, Senni Nousiainen ja Eetu Laitinen 16 Kuvamuistoja 18 Siskon muistelmia Marjasta ja muustakin Sisko Fjäder 22 Juhlan aikaa 24 Lasten suusta, osa 2 26 Showpaini eli wrestling Otto Elomaa 27 Oton elokuva-arvostelu Vertigo Otto Elomaa Mitä todella tapahtui kuumana kesänä kuuskytkolme? Autenttiset päiväkirjat avautuvat sivulta 30. Sisko ja sen sisko. Sisko paljastaa kaiken minkä muistaa. (s. 18) Etkö tunne tätä miestä? Älä huoli, pian olet koukussa häneen. Lue lisää sivulta Marjasta sanottua 30 Kuuma kesä kuuskytkolme Päivi Ikonen 34 Ois kesä ainainen 36 Suvun suuri kertomus Leena Laitinen 44 Balladi kalarosmoista Päivi Ikonen 45 Lasten suusta, osa 3 Tämä on luettava! Huikea tarina siitä, kuinka Riitta tapasi Saku Koivun ja Elsa Mikki Hiiren suuressa lännessä. (s. 48) 46 Suvun ensimmäinen Kirjastontäti muistelee Kaarina Vehviläinen 48 Matkailua 68 vuotta myöhemmin Kohti länttä Riitta Ikonen ja Elsa Vähänen 61 Kun isoäiti netin osti Päivi Ikonen 62 Simca tonni Päivi Ikonen 63 Hei-p! Elsa Vähänen 64 Kolmas aamu ja muita matkamuistoja 66 Lasten suusta, osa 4 4 marja

5 marja Vol. 1 Numero 1/ Toimitus Itätuulenkuja 7 A Espoo puh Päätoimittaja Leena Laitinen Toimituspäällikkö Päivi Ikonen Toimittajat Hilkka Vähänen Kerttu Vähänen Urheilutoimittaja Elsa Vähänen Kulttuuritoimittaja Otto Elomaa Ilmoituspäällikkö Ruokatoimittaja Vappu Ikonen Matkailutoimittaja Riitta Ikonen Kuva- ja runotoimittaja Mari Ikonen Vakituiset avustajat Marina Ekman Arto Elomaa Sisko Fjäder Eetu Laitinen Leena Lottanen Anselmi Nousiainen Senni Nousiainen Elina Suni Heikki Suni Raija Suni Iivo Vehviläinen Kaarina Vehviläinen Pekko Vehviläinen Hannu Vähänen Taitto K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Kustantaja Kempulssi Oy Pohjantie Espoo Painos 70 kpl Espoo 2008 Redfina Oy ISO 9002 Aikakauslehtien Liiton kannatusjäsen Lehden arvoinen Marja Idea uudesta aikakauslehdestä syntyi pohdinnoista, mitä lahjaksi 80 vuotta täyttävälle äidille. Ostetaan kirja. Mutta sillähän on jo kirja. Ja toinenkin kirja. Tilataan lehti. Mutta sillehän tulee jo lehti. Oikeastaan tosi monta lehteä. Paitsi se, jota vielä ei ole edes olemassa. Siitä se lähti, projekti, jonka tulos on nyt käsissänne: kaikkien aikojen ensimmäinen Marja-lehti. Lehti, joka kertoo Marjan elämästä, matkoista, perheestä ja suvusta kuuden sukupolven ulottuvuudella. Lehden sivumäärä on paisunut samaa tahtia avustajakunnan kanssa. Kaikki, joilta apua pyydettiin, antoivat sitä auliisti, ja nopeimmat tarjosivat itse. Sanan kiirittyä toimitukseen tulvi dokumentteja, joista viimeiset siirtyivät lehden palstoille reaaliajassa hetkeä ennen painoonmenoa. Lehteä tehdään ennen kaikkea lukijoille, sanotaan. Tässä tapauksessa voidaan sanoa, että lehden tekivät ennen kaikkea sen lukijat. Aluetoimitusten verkosto ulottui Suomessa yhdeksälle paikkakunnalle, ja kaukaisin toimitus perustettiin Aruban saarelle Karibianmerelle. Ajallisesti Marja-lehti piirtää lähes parinsadan vuoden kaaren. Varhaisimmat haastattelupohjaiset lausunnot ulottuvat vuoteen 1919, valokuvat vuoteen 1910, suvun lentävät lauseet 1800-luvun alkupuolelle. Tuoreimmissa reportaaseissa eletään huhtikuuta Lehdenteon suurimpia ongelmia on valita, mitkä jutut otetaan mukaan ja mitkä jäävät rannalle, sivumäärä kun on väistämättä rajallinen. Tavallisesti tekijät voivat lohduttautua sillä, että lukija ei koskaan saa tietää, mitä jäi uupumaan, ja on siksi autuaan tyytyväinen näkemäänsä. Tällä kertaa on toisin. Lukijat huomaavat taatusti ensin sen, mikä puuttuu. Varsinkin, jos oma teksti tai lempikuva on jätetty pois. Tässä joukossa voi olla esimerkiksi merkin kuvaus tekijän Pariisin-matkoista tai kunniamaininnan saanut raittiuskilpakirjoitus. Tai aihe, jota kirjoittaja ei keksinyt edes tarjota toimitukselle. Voitte kuitenkin olla varmoja, että koirat älähtelevät, kun kalikoita alkaa kalahdella. Me puolestamme olemme jo etukäteen iloisen varmoja siitä, että jutut herättävät yhteiskunnallista keskustelua. Eihän se noin mennyt vaan näin! Eihän tuo sitä sanonut vaan minä! Sehän tapahtui vuonna yy eikä äks! Väärin sammutettu! Neljäs valtiomahti on taas näyttänyt voimansa ja täyttänyt tehtävänsä. Leena Laitinen ja Päivi Ikonen marja 5

6 Marja Ikonen o.s. Suni syntyi toukokuun toinen päivä 1928, tasan 80 vuotta sitten. Hän vietti lapsuutensa Jääsken kauniissa maisemissa, kiersi evakkona kahdesti ympäri Suomea ja kotiutui lopulta Karan kylään, Riihimäen kupeeseen. Kylään, jossa hän asuu vielä tänäkin päivänä. Marja, 1 v. 6 marja

7 Matkalla Marjan kanssa Kerttu ja Hilkka Vähänen Marjan elämän aikana on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista, mutta kenties mieleenpainuvimpia olivat juuri evakkomatkat. 30. marraskuuta vuonna vuotias Marja lähti aamulla kouluun kuin minä tahansa muuna päivänä. Koulun opettaja seisoikin portailla käännyttämässä lapsia. Menkää kotiin, sota on syttynyt. Talvisota oli alkanut samana aamuna. Evakkoon lähdettiin muutamaa kuukautta myöhemmin. Näin Marjan vaija eli isoisä Antti Suni kirjoitti evakkoon lähdöstä jälkikäteen: Elettiin vuotta 1940, kello oli kahdeksan illalla 27. helmikuuta. Nelivuotias pojanpoikani Heikki jo nukkui, itse olin juuri makuulle panemassa, kun naapuri astui sisään kertoen tuovansa ikäviä uutisia. Oli tullut käsky, että nämä seudut tyhjennetään asukkaista, ja Jääsken asemalla on oltava kello yhdeksän. Tällöin evakkoon lähtivät Marjan lisäksi hänen äitinsä, isovanhempansa ja sisaruksensa, Sisko ja Heikki. Nuorin sisko Kaarina ei ollut vielä syntynyt. Aikaa pakata oli niukasti, sillä Jääsken asemalle oli 20 kilometrin matka. Tiedonannossa tarkennettiin, että tämä oli viimeinen tilaisuus lähteä, joten myöhästymiseen ei ollut varaa. Laukkuja sai ottaa mukaan yhden henkilöä kohden, joten esikoinen Marja, yhdeksänvuotias Sisko ja neljävuotias Heikki pakkasivat reppuihin kaiken, minkä jaksoivat kantaa. Vaatteita otettiin niin paljon kuin pystyttiin: päällekin ängettiin useampi kerros helmikuun pakkasia vastaan. Sisko pakkasi mukaan myös nukkensa ja niiden vaatteet. Hetken varoituksella he joutuivat jättämään hyvästit kaikelle tutulle. Asemalle saavuttiin puolenyön aikaan, mutta junaa jouduttiin odottamaan vielä seuraava päivä. Yö vietettiin Suojeluskunnan talolla, avarassa huoneessa täynnä tuttuja ja tuntemattomia aina Viipurista asti. Illan hämärtyessä taivaanranta hohti Kannaksen suunnalla kauttaaltaan punaisena. Siellä paloi. Ensimmäinen evakkomatka Juna saapui seuraavana yönä ja lastaus suoritettiin pimeässä. Lähtöön ei päästy vielä, koska veturin täytyi heti palata rintamalle. Oli Marja Eino-isän sylissä, vieressä Eeva-äiti. kuitenkin lohtu päästä kaminan lämmittämään junavaunuun, jota kutsuttiin härkävaunuksi, pois kylmästä räntäsateesta. Yhteen vaunuun oli tungettu 45 ihmistä, ja matka Kihniöön kesti viisi päivää. Savonlinnan kohdalla törmättiin ilmapommitukseen. Juna pysähtyi metsään, ja evakoille annettiin lupa suojautua puiden marja 7

8 Antti-vaija ja Eeva-mummo jälleen Karjalassa syksyllä alle. Kukaan Marjan vaunusta ei kuitenkaan lähtenyt, sillä valkoinen lumi ja harva metsä eivät luoneet suurta suojaa. Ylhäällä kaartelevien koneiden äänet kuuluivat kirkkaina vaunuihin. Juuri kun oltiin jatkamassa matkaa, konekiväärisuihku pyyhkäisi vaunurivin päästä päähän. Hetken kaikki pidättivät henkeä, mutta luodit eivät tulleet läpi: lentokone oli ollut liian kaukana. Junamatka päättyi Kihniöön. Talvisodan rauha julistettiin, jolloin evakkoudesta tuli pysyvää. Köyhä pitäjä oli tulvillaan evakkoja, ja ruoasta oli pulaa, joten Marjan perhe muutti lähipitäjään Nakkilaan. Siellä lapset pääsivät ensimmäistä kertaa sitten evakkoon lähdön taas kouluun. Näin Marja itse on myöhemmin muistellut: Kun oltiin Nakkilassa evakkoina, saatiin huomata olevamme vieraita. Meitä oli muutama evakko ja me olimme omassa ryhmässämme, ja ne nakkilalaiset kerääntyivät siihen ympärille meitä ihmettelemään. Niissä oli toisenlaista, pohjoissatakuntalaista verta, hiukan kovempaa joukkoa kuin muut suomalaiset. Ryssiksi ne meitä sanoivat. Se oli Toukokuussa Marjan isä Eino Suni sai työpaikan tilanhoitajana Tyrnävällä, lähellä Oulua. Sinne muutti koko perhe ja isovanhemmat. Marja ja Sisko joutuivat taas uuteen kouluun. Siellä ihmeteltiin, kun etelästä tulleet eivät olleetkaan yhtään ylpeitä. Tammikuussa muutettiin jälleen, nyt Rauman lähelle Kiukaisiin. Pohjanmaalla oli kylillä omat tapansa. Siellä kelloja pidettiin kaksi tuntia edellä, jotta maito ehtii meijeriin. Koulu oli valtionlaitos, joten sen kello oli vain tun- nin edellä. Molemmat tytöt myöhästyivät koulusta ensimmäisenä päivänä kirkkaasti. Koulumatka oli kolme kilometriä ja se taittui katsellessa Pohjanmaan lakeutta. Kesäkuussa 1941 perheen asuessa Pirkkalassa Marjan isä kutsuttiin sotaan. Pirkkalassa syntyi myös Marjan nuorin sisko Kaarina 15. kesäkuuta, viikon ennen jatkosodan alkua. Sinä kesänä vaija, naiset ja lapset tekivät peltotyöt, mutta kesä oli kuiva ja sato huono. Elokuussa Karjala vallattiin takaisin, ja perhe alkoi odottaa kotiinpaluuta. Elämänsä ensimmäisen kerran Marja kävi Riihimäellä 13-vuotiaana, kun heidän perheensä vaihtoi junaa siellä matkalla takaisin Karjalaan. Karjalan jälleenrakennus Marjan perhe palasi Karjalaan marraskuun alussa Heidän oma talonsa oli poltettu, kuten monet muutkin. Ensilumi oli juuri satanut, ja kylän taloista törröttivät pystyssä enää nokiset savupiiput. Onneksi vaijan ja mummon mökki oli vielä tallella, ja siellä vietettiin se talvi. Marjan isä kotiutettiin jouluksi Sunit perhekuvassa vuonna 1946, ylärivissä vasemmalta Marja, Sisko ja Heikki, alla Kaarina Eevan ja Einon välissä. 8 marja

9 ikänsä vuoksi. Ruuaksi löydettiin venäläisten istuttamia, aika kamalanmakuisia perunoita. Myös akanapuuron maku on jäänyt ikuisesti mieleen, mutta ruokaa kuitenkin riitti. Seuraavana keväänä opettaja palasi kylään, avattiin kauppoja ja lisää evakkoja palasi. Kesällä rakennettiin uusi talo. Marja takoi raunioista löytyneitä nauloja suoriksi, jotta ne voitiin käyttää uudelleen. Sähköt saatiin takaisin ja myös pellot tuottivat satoa. Huhtikuussa 1944 Marja pääsi ripille. Hän muistelee rippikoulun olleen yllättävän raskasta. Tyttöjen piti tulla kaksi viikkoa syksyllä ja kaksi viikkoa kevättalvella joka aamu kansakoulun yläkertaan, joka toimitti kirkon virkaa, opettelemaan pitkiä virsiä ja Raamatun pätkiä ulkoa. Vasta myöhemmin Marja on miettinyt, että sen täytyi johtua siitä, että kylä oli täynnä nuoria sotilaita, ja siksi tyttöjen haluttiin mieluummin pänttäävän Raamattua kuin riiailevan poikien kanssa kirkonkylällä. Keväällä 1944 Siskolla todettiin diabetes, ja hän joutui olemaan jonkin aikaa sairaalassa Viipurissa. Myös mummon sydäntauti paheni, ja hän joutui vuodelepoon. Kesä alkoi kuitenkin kauniina ja lämpimänä. Mummo nukkui pois kesäkuun yhdeksäntenä, samana päivänä kun suurhyökkäys alkoi. Sinä päivänä suomalaisten tankit jyrisivät kylän läpi kohti Viipuria. Hautajaisvalmistelut aloitettiin ja kutsut lähetettiin, mutta monet sukulaiset olivat jo lähteneet takaisin evakkoon. Hautajaiset pidettiin 15. kesäkuuta Jääsken hautausmaalla. Matkaa sinne oli 18 kilometriä, ja aukeilla paikoilla hevossaattue liikkui yksi hevonen kerrallaan, ettei olisi herätetty lentokoneiden huomiota. Marja ja Ristolan Liisa menivät sinne pyörillä. Viipurista Marja ja Risto Riihimäen maauimalassa. Marjan ja Riston kaksostytöistä Leena kastettiin Eeva-mummon ja Vappu Synnöve-mummin sylissä keväällä -63. Ahaalla vasemmalla Per Fjäder ja Riitta Ikonen, oikealla Päivi Ikonen. Ylärivissä vasemmalta Bror ja Sisko Fjäder, Irmeli Ikonen, Kaarina Suni, Toivo Ikonen, Risto Ikonen, Veli-Pekka Ikonen, Marja sylissään Mari, Heikki Suni ja Eino Suni. Karjalan heimon on osa ja arpa taas rakentaa koti ja raivata sarka. Ja toivossa kylvää, ah milloinka niitto on työssäsi apuna Maalaisliitto. päin kuului kova melske koko päivän: tykinlaukauksia ja ammusjunan räjähdys. Hautajaisten ohi kulki evakkokärryjä Kannakselta. Hautajaisruoka jaettiin myös heille piirakkanyytteinä. Vakavat kasvot vastasivat: Lähtekää työkii joutui, se tulloo nyt! Runon lähetti Marjan serkku Leena Lottanen, joka muistaa runon luvun Harvialasta. Runo komeili plakaatissa ladon seinässä, jonka luona nuoriso tapasi kokoontua. marja 9

10 Toinen evakkomatka 19. kesäkuuta oli epätodellinen päivä. Oli kaunis päivä ja paras mahdollinen harvennusaika, mutta ketään ei ollut pelloilla. Koko päivän pakattiin ja hyvästeltiin paikkoja. Liikkeelle lähdettiin vasta illalla pommitusvaaran ollessa pienempi. Mukaan otettiin kaksi hevosta, porsas ja neljä lehmää, joita Marja ajoi. Marja, hänen isänsä ja Liisaserkku lähtivät seuraavana päivänä takaisin hakemaan toista tavarakärryä. Matka taittui satulattomilla hevosilla. Marja oli odottamassa muita pellon laidalla, kun vihollisen maataistelukone ilmaantui yläpuolelle. Hätääntymiseen ei ollut aikaa, joten rauhallisesti Marja sitoi hevosen puuhun ja maastoutui itse suuren kiven juureen. Tavarat saatiin lopulta onnellisesti kuljetettua Jääskeen. Kolmen viikon matkustamisen aikana perhe kiersi Saimaan ja päätyi Päijänteen rannalle. Evakkokärryt kulkivat suurena jonona, sotilaspojat ohjasivat ne kulkemaan sivuteitä. Yöpymispaikkoina toimivat ladot ja puimalat. Nuoremmat sisarukset istuivat matkan kärryissä, mutta Marja käveli yhtä päivää lukuun ottamatta koko matkan Karjalasta. Kun välillä pysähdyttiin pidemmäksi aikaa, lehmät päästettiin niitylle tai kaupungeissa puistoihin. Mielessä kävi pelko, ettei satojen lehmien joukosta kukaan tunnistaisi omiaan, mutta onneksi lehmät tunsivat hoitajansa. Marjan kaitsemista lehmistä Mansikki oli johtaja, vaikka olikin ainoa, jolla ei ollut sarvia. Kun tiellä tuli auto vastaan ja lehmät piti saada sivuun, ei tarvinnut kuin huutaa: Mansikki, auto! ja koko lehmäjoukko väisti tieltä. Marja myöntää, että matkan ollessa pitkäveteinen hän paremman tekemisen puutteessa huusi autovaroitusta välillä myös silloin, kun autoja ei ollut mailla eikä halmeilla. 16-vuotiaan uhmaa, hän nykyään hymisee. Heinä-elokuussa lähdettiin kuitenkin takaisin Karjalaan. Oli tullut sana, että rintama oli pysähtynyt Ihantalaan ja työikäisiä kutsuttiin takaisin sadonkorjuuseen. Niinpä Marja, hänen isänsä, Helka-serkkunsa ja Iivari-setänsä Takaisin Karjalaan. Marja Ahvolan Kokkokalliolla vuonna 1944 ja 15. syyskuuta marja

11 Ahvola Lada seisahtuu tienvarteen ja hän saa jalat alleen. 45 vuotta haihtuu ilmaan, hän on nuori tyttö kipaisemassa kotipihaan. Kulumat ja vaivat unohtuvat emmekä me tyttäret pysy perässä, kun huivipäinen hahmo kapuaa jo Kokkokalliolle palavissaan, hengästymättä, kepein askelin. Siellä se siintää, unen ja muistin maisema, sielun koti. Kivijalan keskellä koivu. Kirjoittanut Mari Ikonen huhtikuussa matkustivat takaisin kotiin. Kotitalossa oli armeijan viestitäydennyspaikka ja puhelinkeskus, mutta palaajat saivat kuitenkin toisen yläkerran huoneista asuttavakseen. Heinätöitä tehtiin yhdessä levossa olevien sotilaiden kanssa. Sokerijuurikkaita ei voinut enää pelastaa, rikkaruohot rehottivat liikaa, mutta viljoja laitettiin seipäille ja puitiin yötä myöten, vaikka tuore vilja tukki koneet. Puutarhamarjoja poimittiin sotilaille lääkkeeksi punatautiin. Syyskuun alussa tullut aselepo kiihdytti työtahtia. 19. syyskuuta illalla kaikki olivat kerääntyneet kuulemaan rauhanehdot keskuksen radiosta. Kukaan ei itkenyt, sillä näin oli aavistettu käyvän. Asiaan oli ehditty tottua. Nyt oli lähdettävä lopullisesti pois. Seuraavana päivänä kierreltiin vielä katsomassa maisemia. Kärryt oli jo pakattu, mukaan lastattiin myös viljaa ja perunaa. Lähtö oli seuraavana aamuna. 22. päivänä tavarat pakattiin junaan, itse mentiin hevoskyydillä. Kun päästiin Enson ohi kohti Imatraa, alettiin lähestyä uutta rajaa. Sen kohdalle oli jo kiinnitetty tien yli lauta, jossa luki Valtakunnan raja. Sotilaat nostivat laudan sivuun ja niin päästiin Suomeen. Luhankaan oli kuitenkin vielä matkaa. Muutto Hausjärvelle Marraskuussa 1944 Sunin perhe asui Luhangassa, kun joku huomasi Karjala-lehdessä ilmoituksen, että Hausjärvellä oli kolme tilaa myytävänä. Marjan isä lähti saman tien junalla Heinolan ja Lahden kautta Riihimäelle tarkistamaan asiaa. Hän hyväksyi paikan ja myös Eeva Suni saapui Riihimäelle kauppakirjoja tekemään. Oli myöhäinen syksy, ja muuttaa piti ehtiä ennen jäiden tuloa. Perhe saapui lotjalla Päijännettä pitkin myrskyisenä yönä. Aamulla he pääsivät Lahteen, josta jatkettiin loppumatka junalla. Talolle ei ollut kunnon tietä eikä siellä ollut alkuun sähköjä. Kun he saapuivat sinne ensimmäisen kerran, oli niin pimeätä, että Marja ajoi vahingossa hevoskuorman ojaan, josta se nostettiin seuraavana päivänä. Tontilla oli jo valmiiksi rakennus, ruotsalainen lahjoituksena Suomen valtiolle annettu valmistalo. Navettaa ei vielä ollut. Ensimmäinen talvi Apilistossa oli hyvin pimeä, koska sähköjä ei ollut ja öljystä oli pulaa, kaikesta oli pulaa, mutta jotenkin aina selvittiin. Vuonna 1989, 23. päivä syyskuuta, tasan 45 vuotta ja yhden päivän myöhemmin, Marja palasi kotiseudulleen Jääskeen sisarustensa ja lastensa kanssa. Kylä oli autio, kaikki rakennukset oli purettu. Oman kotitalon kohdalla kasvoi suuri koivu. Tutut lapsuuden kalliot ja järvet olivat kuitenkin vielä paikoillaan. Kirjoittajat ovat Marjan 17-vuotiaita lapsenlapsia. Lähteet: Marja-mummon omat muistelut, eri vuosina tehdyt haastattelut, 1967 julkaistu artikkeli Antti Sunista ja Viipurin seudun Putkosten sukukirja. Kerttu (vas.) ja Hilkka eläytyvät Titanic-elokuvan tunnelmiin Puuhamaassa kesällä marja 11

12 Tuhkatkin pesästä Lasten suusta Viisikko ja minimalistinen hiuslook. Hätäpuhelu Marjan viisi pienokaista ovat harvinaisen pirteällä tuulella. Lopulta jotakin hajoaa metelin ja temmellyksen keskellä. Marja poistuu saman tien ja menee puhelimeen. Ilmeisesti eniten syylliseksi itsensä tunteva Riitta säikähtää ja varoittaa muitakin: Nyt she shoittaa sherihville. Kylmää kyytiä Huonoruokainen Per-serkku kyläilee Marja-tädillä. Täti voitelee pojalle piirakkaa. Otat sie piirakkaa ja maitoo? En, ei mulla ole nälkä. Juustoa vai makkaraa päälle? Makkaraa. Piirakka katoaa mukisematta. Pipo, pyssy ja Pekko. Kirjastonhoitajan karu lapsuus Riitta palaa kotiin elämänsä ensimmäisen koulupäivän jälkeen ja heittäytyy karjuen purkamaan turhautumistaan lattialle: Miksei mulle kerrottu että ne AAKKOSETKIN pitää opetella?!??! Nainen ja valinta Minkä viiru kohal? Minkä viiru kohal? Varhaisimmat vuotensa silkkaa ahvolaa haastelleelle Päiville sopivanvärisen matonraidan valinta potan sijoituspaikaksi oli aina yhtä vaikea. Lilleri lalleri Keskeltä keittiön lattiaa löytyy särkynyt kananmuna ja kirjoituspöydän takaa kolme vaiteliasta hyvin nuorta naista, Mari, Leena ja Vappu. Yhdeltäkään ei irtoa tunnustusta, joten turma jää mysteeriksi. Kuluu kuukausia. Eräänä iltana Ohukainen ja Paksukainen tappelevat telkkarissa. Toinen heittää toista raa alla kananmunalla. Leena avaa ilahtuneena suunsa: Hei multakin putos kerran mun... Kolmoset Tuulikkitädin kesäpaikassa Hirvenkurussa. 12 marja

13 Hupaisa ilta Hilkka, Elsa ja Kerttu essumekoissaan Grande cuisine Pekko viettää pienenä poikana tovin hoidossa Marja-tädillä. Kotiin palattuaan hän ylistää erityisesti tarjottua ateriaa: Niiiin ihanaa! Pehmeää! Valkoista! Ruokalajin nimi on kuitenkin arvoitus. Kaarina-äiti pähkäilee. Vanukasta? Maitokiisseliä? Jäätelöäkö? Lopulta on pakko selvittää asia valmistajalta. Pekko on onnellisena pistellyt ison lautasellisen kaurapuuroa. Nuoret filosofit Kaarina oli Iivon synnyttyä muutaman vuoden kotiäitinä ja sai usein vastatakseen kiperiä kysymyksiä. Pekko: Täytyykö ihmisen aina ajatella jotain? Iivo: Kuinka monta huomentaita vielä tulee? Kumpaiseenkin äidin oli tunnustettava, ettei oikein tiedä. Iivo: Niin. Taivaan isä vain tietää. Maailmanselitys, osa 1 Kaikki oli selvää Hilkalle ja Kertulle jo viiden vuoden iässä. Ensin oli hyvin pimeää ja kylmää ja tyhjää, mutta sitten kuului BANG ja tuli paljon pölyä ja myöhemmin merta. Meressä ui alkuperäisiä kaloja, mutta kun ne ryömivät maalle ne muuttuivat dinosauruksiksi, kunnes meteoriitti putosi niiden päähän. Sitten tuli apinoita, jotka muuttuivat ihmisiksi, ja sitten syntyi jo Eeva-mummo ja sitten Marja-mummo ja sitten äiti ja sitten me! Maailmanselitys, osa 2 Nelivuotias Otto mietiskelee automatkalla: Eikös niin, äiti, että Aatami ja Eeva oli maailman ensimmäiset ihmiset ja eikös niin että sitten tuli taivaalta äärettömän iso meteoriitti joka PUM tappoi ne. Ja eikös niin että sitten Aatami ja Eeva muuttuivat apinoiksi? Tanssittiin nyt keskellä tupaa ja vietettiin iltaa hupaa Konjakkia juotiin menes Annikki puotiin viinaa meille hakemaan ja tuo Mari limunaatia makeaa Leivos Eeva piparkakut ja tulkaa korttii pelaan kaikki Sakut ja huudot kuului näin: Tuokaa mulle viiniä ja mulle iso lasi riisiä. Päivi Ikonen Kirjoittaja kirjoitti 5 6-vuotiaana sinikantisen vihon täyteen runoja. Fysiikan lait Marjan tyttärien hieman vartuttua alkaa teinipoikia pyöriä nurkissa. Kerran Marja johdattaa vihjailevasti keskustelun liiterin nurkalla hakkaamista odottavaan halkopinoon ja riskeihin nuorukaisiin, jotka silmäilevät hämmästyneinä toisiaan. Eeei me... mutta mä voin kyllä LASKEE, kuinka vahva mies siihen tarvittais, lupaa auliisti Myrkky, porukan fyysikko. Jaettu voitto Iivo pelaa vuotta vanhemman Supa-tytön kanssa. Pelin päätyttyä häneltä kysytään, kumpi voitti. Iivo: ME voitettiin! Sama trendi sukupolvea aikaisemmin: Viisikko Eeva-mummon 70-vuotisjuhlissa 1977.

14 Lasten kynästä Kevät Kaunis kevät kohta koittaa kevät nyt talven voittaa keväällä on sinivuokkoja niitä tahdon poimia ma Kohta on äitienpäivä sinivuokkoja annan hälle mä Ruusu ja pelargoni Kasvoi ruukussa kukka niin sanoi vanha sukka ja kyllä se on totta toteaa harmaa rotta Kukan nimi ruusu oli oli siellä myös pelargoni Päivi Ikonen, 5 v. Anselmi Nousiaisen omakuva Marja-mummolle. Senni Nousiaisen, 5 v., piirustus Marja-mummolle. 14 marja

15 Eetu Laitinen, 9 v., tarjoaa synttäriajelun Marja-mummolle. marja 15

16 Kuvam Suvun vauvoja. Vasemmalla Senni, alla Otto. Mie oon syöntkii. Eino-vaija. Ameriikan-serkku Irma Winston-miehineen Koivikossa kesällä Mei povarni iest ko lähet ni mää vaik Pietarii. Katri-mummo tietä kysyvälle. 16 marja

17 uistoja Mon luuloo ja arveloo. Eino-vaija. Mari ja Leena äidin ja mummon tekemissä kansallispuvuissa. Tämä on elämää. Kerttu karusellissa. Aliisan toinen joulu ja ensimmäiset synttärit. marja 17

18 Siskon muistelmia Marjasta ja muustakin Lapsena Marja oppi lukemaan ennen koulua, ja siihen loppuivat yhteiset leikit. Mutta sitä ennen uitiin, näyteltiin ja pelattiin Mustaa Pekkaa. Sisko Fjäder Sunin Iitin-tuvan lattialla oli leveät puna-mustaraidalliset matot, jotka olivat maata ja lattia vettä pärjää siinä sitten isommille. Kesällä oltiin aina uimassa. Antti-vaija lämmitti joka päivä saunan, siellä hiekka rahisi lauteille, mutta laihat, sinisenkirjavat jäsenet lämpisivät ja taas veteen! Vain sadepäivinä oltiin rannan mummon ja vaijan mökin vintissä, serkukset Helka, Tapani, Terttu, Pentti, Marja ja Sisko; joskus myös Brasilian-Paavo ja -Eva Laura-tädin ollessa lapsineen käymässä Suomessa. Pienet tytöt Terttu ja Sisko saivat pukeutua kastemekkoihin olimme aina keijuja tai enkeleitä näytelmissämme. Vintissä pelattiin myös Mustaa Pekkaa tai itsetehtyä Jehua. Palasokeripaketin pahvista leikattiin kortteja, joissa oli numerot yhdestä kahteentoista ja kuusi kääntäjää. Valttikortti oli Jehu, pelottava sankari. Muistan ison, valkean pesusienen, joka oli tuliainen Brasiliasta, ennennäkemätön ja käyt- Sisko Fjäder Marjan 75-vuotisjuhlissa Hausjärvellä Siskokset kultaiselta 70-luvulta: Kaarina, Marja ja Sisko. Vai olisiko 60-luvun loppua? 18 marja

19 tämätön. Toinen esine vintillä oli pieni puinen punottu matka-arkku, luultavasti Eeva-serkun. Ainakin se oli Brasilian käynyt ja on nyt minulla. Pakkasin siihen nukenvaatteita talvisodan evakkomatkalle lähtiessä. Piirakoita ja kirjoja Jäätelöä Viipurissa Marja pääsi pienenä Viipuriin ja jääkylmään Linnaan sisälle. Nyt ko ois viel jäätelöö!, hän haaveili viluisena maisemia ihaillessaan. Viipurissa käytiin ainakin valokuvassa. Marja istutettiin tuolille, ja minun hikistä kättäni kuvaaja siirteli asennosta toiseen. Lopulta istuin epämukavasti, ja se näkyy naamasta. Eeva-äidin sisar Alina Hyvärinen asui Viipurissa perheineen, ja siellä oltiin kortteerissa päivällä linja-auton lähtöä odotellen. Ja linja-autoasemalta sai jäätelötikkuja! Vapaussodan muistomerkki pystytettiin Ahvolaan pian kansalaissodan päätyttyä vuonna Sunin Eeva-mummo (o.s. Seitsonen) paistoi kesäisin usein ehkä joka päivä piirakoita mökin leivinuunissa. Uunin selkäpuoli lämmitti kammarin, jossa mummo nukkui. Vaija nukkui tuvan sängyssä. Olin usein siellä yötä, ja Heikki vietti kai suuren osan ajastaan Mummolassa. Mummon kammarissa oli ihana lampunvarjostin. Lasikupu, vihreä ja siitä roikkui erivärisiä lasirimpsuja. Ne helisivät tuuletettaessa. Antti-vaija sitoi kirjoja, jotka sitten laitettiin korkeaan mustaan lasiovilla varustettuun kaappiin. Upea rivi puna- ja vihreäselkäisiä teoksia! Sin jäit kaik muun muassa iso kuva-raamattu. Hukkuvat ihmiset lapsineen vedenpaisumuskuvassa, joka sai minut näkemään painajaisia. Antti-vaijan rakkaus kirjoihin oli kai harvinaista eläkeikäiselle maanviljelijälle. Mutta myös Ahvolan Nuorisoseuran talo oli perustettu ja rakennettu Sunin maille. Seuratalon lähelle nousi myös Vapaussodan muistomerkki. Siinä luki: Tahtoi näillä tantereilla vapaa Suomi suuret lunnaat. Nuorten urhoin uhriveri kastoi täällä kaikki kunnaat. Lotta Svärd -järjestön kioski oli patsasta vastapäätä tien toisella puolella. Marja oli pikkulottana myymässä siellä. Ennen talvisotaa aikuiset kertoivat sodasta Ahvola on ankarin, Suninmäki sankarin, sanotaan laulussa. Sunilla oltiin valkoisia; kiinnostuneet voivat lukea lisää Paavo Susitaipaleen Ahvola-kirjasta. Punaisiakin sukulaisia kyllä oli: Alina-tädin ja Aino-tädin miehet. Asia ei kuitenkaan mitenkään vaikuttanut arkielämässä, vaan he olivat sukulaisia siinä missä muutkin. Alinan mies Roine osti sittemmin oman auton ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi. Mutta koska hän ansaitsi aika huonosti, Hyvärisen perhe asui monena talvena Sunin talossa, koska maalla oli aina leipää ja tilaakin enemmän. Se oli iso ja vauras talo siihen asti, kunnes tuli 1930-luvun lama ja Eino-isän piti alkaa maksaa pois sisarusosuuksia. marja 19

20 Kohti Penedoa Evakkomatkoja ja soittotunteja Kesällä 1944 oli Sunin Eevamummon hautajaiset. Mummo kuoli aamulla 9.6., ja koko yön marssivat täydennysjoukot Jääskestä Viipuriin. Mummon hautajaiset olivat Kaarinan kolmevuotispäivänä. Mustareunaiset kutsukirjeet oli lähetetty, mutta vain lähimmät tulivat. Kannakselta tulivat rajalta lähteneet evakot, jotka sanoivat: Se tulloo nyt. Ja tulihan se. Täpötäydet hevos- Laura Kurki ja Marja sukujuhlissa Sunilla. Lauran ensimmäinen aviomies oli Einon Toivo-veli, jonka kanssa hän muutti Brasilian Penedoon vuonna Kirjailija Pirjo Tuomisen romaani Jälkeemme kukkiva maa kertoo Lauran ja hänen tyttärensä Eva Hildénin tarinan. Sunilla Hyväriset olivat muun muassa vuonna 1930, joka oli katovuosi. Synnyin samana syksynä ja Alinasta tuli kummini. Yhdeksi kummiksi tuli Aune Immonen, kiertävä tarkkailukarjakko, joka kerran kuussa kävi taloissa ottamassa jokaisen lehmän maidosta näytteet. Kortteeri, yksi kammari, Aunella oli Sunilla, jossa hän vietti myös vapaa-aikansa. Miksi suomenruotsalaiset elävät lyhyempään kuin suomensuomalaiset? kärryt lähtivät länteen. Antti-vaija ajoi toista hevosta, isä-eino toista. Minä istuin nojatuolissa, toisessa Kaarina, jota hoivasin koko matkan Ahvolasta Luhankaan. Sateenvarjo oli kattona sateella ja päivänvarjona auringossa. Kolme viikkoa kului. 8. tai 9. päivänä heinäkuuta oltiin Luhangassa. Marja kävi sotien välillä Hannilassa Ikosen Liisan kanssa soittotunneilla opettaja Saima Virsun luona. Hevonen valjaisiin ja menoksi. Niistä tunneista oli melkoinen hyöty myöhemmin, kun Marja osasi nuotista ottaa tyttötriomme (Marja, Eeva Ruuskanen ja Sisko) äänet. Esiinnyimme ainakin Kutinhaan lavalla. Marjan opiskelut alkoivat kansanopistosta, sitten hän kävi kansankorkeakoulun, jossa rehtori sanoi, että olisi vahinko jos ette jatkaisi. Niin Marja oli vuoden opiskelemassa Ruotsissa, jossa hän oppi ruotsin kielen. Kun tuli sieltä kotiin, alkoi lukea ylioppilastutkintoa yksityisesti. Laiha oli kuin silityslauta, haki alhaalta välillä korppuja ja palasi vinttikamariin lukemaan. Marjan ja Riston häistä vuonna 1955 muistan, että se kevät oli hirvittävän kylmä. Neljäs kesäkuuta piti olla häät, ja meillä oli hääkoivut haettu navettaan isoihin vesipaljuihin, jotta niihin tulisi lehdet. Tulihan niihin, mutta kyllä ne 20 marja

21 koivut sitten lemusivat kirkossa ihan kamalasti navetalle. Volkkarilla Osloon Meidän tyttötriomme esiintyi kerran Norjassa asti. Siellä järjestettiin nimittäin Maaseudun Nuorten Liiton Pohjoismainen tietokilpailu. Suomen edustajat olivat Marja ja Risto Ikonen, Heikki Suni, Matti Ikonen, Eeva ja Tauno Ruuskanen. Kuskina oli Bror Fjäder Siskoineen ja autona Veljekset Fjäder -yhtiön läpimätä Volsu-kleinbussi. Autoon haettiin varaosia juhannusaattona Oslossa. Kaikki huoltamot olivat tietysti kiinni. Etsimme kylttiä VW, ja löytyihän se viimein. Siihen asti pidimme vuorotellen ovenrivasta kiinni, ettei se aukea. Minulla varsinkin oli se ovenpitelijän osa. Sitten ajettiin etelä-norjaan ja juuri ja juuri ehdittiin tilaisuuteen. Juhla oli jo menossa ja meillä kansallispuvut laukuissa, joten Lontoo 30 vuotta sitten Olin toukokuussa 1978 Lontoossa Marja-siskoni kanssa. Erityisen ihastuneita olimme puistoihin, nurmikenttiin ja narsisseihin. Matkan kohokohtia oli, kun meidät pysäytettiin kadulla. Joku kysyi meiltä tietä! Kaarina Vehviläinen jouduimme suoraan syöksymään sisään matkavaatteissa laulamaan Karjalan kunnailla. Ikimuistettava matka se oli kenttävarustuksineen. Välillä pysähdeltiin tien viereen keittämään spriikeittimellä perunoita. Niin paljon ei tietenkään ollut rahaa, että olisi baariin päästy. Sen tietokilpailun Suomen joukkue muuten voitti. Palkinnoissa ei kyllä ole paljon lapsille kertomista, sanoo Heikki. Pieni viikinkilaiva telineessä, siinä kaikki. Kirjoittaja on Marjan 77-vuotias sisko. Bror ja Sisko Fjäder Marjan kanssa Putkosten sukukokouksessa Helsingissä elokuussa Eeva Sunin äiti Maria Sofia Lottanen oli omaa sukua Putkonen. marja 21

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

RUSA esittää: Bertin murrosikä

RUSA esittää: Bertin murrosikä RUSA esittää: Bertin murrosikä joka osaa lentää. Bertin Luku 1: Bertin Bert on asunut koko ik rivitalossa. Talo on pien punainen ja yksikerrok Bertin kaveripiiri pienen Bert on sanonut, että h kun kaverit

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään.

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. , ja Ravintolassa mohammed Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. Ok On hyvä idea, mitä sinä ajattelet? Minä tiedän yhden thai-ravintolan Kemissä, siellä on herkullista ruokaa. Haluatko,

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot