LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE"

Transkriptio

1 Lähellä LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE 2/2011 TEEMA: 20 vuotta liiton toimintaa Katsaus historiaan Vapaaehtoistoiminnan vuosi Kesän lähestyessä

2 Lähellä 4 Rikkaita vuosia - Eine Aureusva on pioneeri vapaaehtoistyössä. SISÄLTÖ Pääkirjoitus... 3 Rikkaita vuosia... 4 Eine Aureusva Näkökulmia omaishoitoon: Omaiset ja läheiset mukaan suunnitteluun... 6 PÄÄKIRJOITUS Onneksi on omaishoitaja 16 Katsaus liiton 20-vuotiseen historiaan - Kuvissa perustava kokous ja Sairaan hyvät -projektin päätöstilaisuus Köynnöskrassin siemenet ovat lähteneet Puutarhatöistä saa mielihyvää hyvin kasvuun. Nyt ne täytyy siirtää isompiin ruukkuihin, neuvoo Joonatan Mäkelä. Omaiset ja läheiset mukaan suunnitteluun - Paljon on kehittämistä ja tehtäviä riittää, toteaa Reija Heinola Vapaaehtoiset auttajamme - Hämeenlinnalainen Pentti Karhusaari on tuttu auttaja retkillä ja ulkojuhlissa. Toiveena tavallinen elämä ei sen enempää... 8 Lähellä uutisia vuotta eikä suotta Katsaus liiton historiaan Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n tarkennetut vaatimukset hallitusohjelmaan Annelin ajatuksia Ajankohtaista Lähellä asioita ajassa Vapaaehtoiset auttajamme: Suurella sydämellä tekoja toisille Oma kokemus herätti halun vaikuttaa. 34 Kelaa ja Relaa Päijät-Hämeessä liikunnan riemua kelaten.. 35 Raskasta ja antoisaa vapaaehtoistyötä Merkityksellistä tekemistä Ilmiöitä... Iloa ja voimaa omaishoidon arkeen Kulttuurinurkka Lääkäri lähelläsi Lakimies lähelläsi Puutarhatöistä saa mielihyvää Svensk resumé Paikallisyhdistykset Hyvää kesää kaikille Lähellä -lehden lukijoille ja yhteistyökumppaneille! Tänä päivänä puhutaan paljon omaishoidon arvosta. Omaishoito säästää kuntien hoitomenoja. Kaikki ei kuitenkaan ole mitattavissa rahassa. Omaishoidon arvon mittarina käytetyt eurot ovat vain osa totuutta. Toinen puoli on elämän laatu. Kun veljeni 28 vuotta sitten vammautui vakavasti, oli hänen nuori morsiamensa, kuten koko kotiväkikin, vaikean ratkaisun edessä. Nuori mies otettiin kotiin, vaikka kunto edellyttikin laitoshoitoa. Noiden vuosien säästö yhteiskunnalle on ollut merkittävä, arvioituna miljoonan euron luokkaa siitäkin huolimatta, että kotikaupungissamme oli lähes alusta alkaen mahdollisuus jonkinlaiseen korvaukseen omaisen hoitamisesta. Omaishoitotilanne on muokannut arkea aivan omanlaisekseen. Elämä ei ole ollut helppoa, mutta varmasti elämänmakuista niin omaishoitajalla kuin hoidettavallakin. Vaikka välillä on kovinkin vaikeaa ja tarvitaan kaikkien läheisten tukea, on palkitsevaa nähdä, että kotona voidaan pärjätä. Kun keskustelimme kuolemasta, totesi veljeni oman ymmärryksensä kautta, että hän ainakin haluaa elää ikuisesti. Se oli paras kiitos omaishoitajalle ja tukiverkostolle. Juhlimme Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton 20 - vuotistaivalta. Tässä lehdessä tapaamme omaishoitajan, jonka äidinrakkaus omaishoitajana on kestänyt lähes 60 vuotta. Omaishoitotilanteita on hyvin monenlaisia. Apua tarvitsevia on vauvasta vaariin. Lähellä -lehti, samoin kuin liittokin, kunnioittaa jokaisen omaishoitajan elämäntyötä. Mitään tärkeämpää ei voi olla. Vaikka raha on paljon mittari, ei inhimillistä lämpöä korvaa mikään. Antoine Saint Exepery lausuu kirjassa Pikku Prinssi kuolemattomia elämän viisauksia, jotka ovat totta tämän päivän omaishoidossa. Kirjan kettu sanoo ruususta näin: Se on aika, jonka olet ruusuun käyttänyt, joka tekee siitä ruususta niin tärkeän. Olemme valinneet juhlavuoden teemaksi Onneksi on omaishoitaja. Omaishoitaja on korvaamaton paitsi kansantaloudelle, myös jokaiselle arjessaan omaishoitajan apua tarvitsevalle. Pikku prinssi kirjan kettu toteaa Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin; tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. Nautinnollista kesää ja juhlaa arkeen jokaiselle omaishoitajalle. JULKAISIJA: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu PÄÄTOIMITTAJA: Merja Salanko-Vuorela TIEDOTUSKOORDINAATTORI: Juha Viitanen TOIMITUSSIHTEERI: Juha Viitanen TOIMITUSNEUVOSTO: Pirkko Jyväkorpi, Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Merja Salanko-Vuorela, Kaija-Leena Sinkko, Juha Viitanen SVENSK RESUMÉ: Maria Österlund OSOITTEENMUUTOKSET: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh ILMOITUSMYYNTI: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , MAINOSILMOITUSAINEISTOT: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) ULKOASU: Tuulikki Poutanen, puh PAINOPAIKKA: Kehityksen kirjapaino, PL 205, Pori, puh. vaihde , faksi (02) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY KANSI: Vapaaehtoistyön pioneeri ja omaishoitaja Eine Aureusva KUVA: Pia Järnstedt. 2 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/2011 3

3 TEKSTI JA KUVA: PIA JÄRNSTEDT Eine Aureusva haluaa hoitaa poikaansa Harria kotona, sillä hän uskoo sen olevan Harrille paras ratkaisu. Muille Eine sanoo ohjeeksi, että kannattaa hoitaa kotona, jos pystyy ja jaksaa. Mutta jos ei voi, niin tärkeää on löytää hyvä hoitopaikka ja olla edelleen läheisen elämässä tiiviisti mukana. Kangasalalainen Eine Aureusva on tottunut haastateltava. Eine on ollut viimevuosina useamminkin esillä omaishoidon asioista kertovissa lehtijutuissa. Hän on rohkea kertomaan oman tarinansa kautta omaishoidon iloista ja murheista. Elämä on opettanut tervettä nöyryyttä, mutta myös todellista sinnikkyyttä ajaa asioita silloin, kun heikomman etu on aikeissa jäädä jalkoihin. Einellä on viisi lasta joista ensimmäinen, Harri, syntyi vuonna Harrilla on Downin syndrooma ja siihen liittyvä sydänvika. Harri on ollut aina hyvin iloinen ja valoisa lapsi. Eine on hoitanut poikaansa kotona 58 vuotta. Vuosien myötä Harrille on tullut lisäksi epilepsia, Alzheimerin tauti ja keliakia. Harri ei enää puhu tai pysy pystyssä omin avuin. Viime vuosina on myös kuulo miltei kokonaan mennyt. Eine haluaa saattaa poikaansa loppuun asti. Ei laitokseen tilannetta. Monesti taustalla onkin ollut silkka tietämättömyys eikä ilkeys. Tänäkin päivänä, jos Eine ottaa yhteyttä kuntaan, tulee sieltä usein ohjeena kommentti Harrin siirtämisestä laitokseen. Joskus se tuntuu melko painostavaltakin, kun ei voi laitospuheiden pelossa lainkaan valittaa omaa jaksamistaan. Aktiivinen yhdistysihminen Eine Aureusva on päättäväinen ihminen. Hän sai kotikuntansa muuttamaan laittomat omaishoidon palkkioluokituksen kriteerit valittamalla asiasta hallinto-oikeuteen. Aiemmat kunnan omaishoidon kriteerit määräsivät, että ylintä maksuluokkaa maksettiin vain, jos otti hoidettavan laitoksesta kotiinsa. Lain mukaan ei saa kuitenkaan olla muita kriteerejä kuin hoidon sitovuus ja vaativuus. Hallintooikeuden päätöksellä Eine on nyt oikeutettu korkeimpaan omaishoitajan palkkioluokkaan. Hän sanoo, ettei olisi yksin jaksanut valitusrumbaa, mutta apuna on ollut joukko tukijoita - muun muassa Pirkanmaan omaishoitajat Pioni ry:n hallituksen jäsenet. Eine on yhdistysihminen ja seitsemän yhdistyksen jäsen. Yhdistystoiminta on Einelle henkireikä, sieltä saa tukea ja uusia ajatuksia. Eine haluaa myös itse vaikuttaa ja olla mukana suunnittelemassa toimintaa. Hän on innoissaan Pirkanmaan Omaishoitajat Pioni ry: n toiminnasta. Eine on ollut mukana yhdistyksen perustamisesta lähtien. Pionissa on erittäin innostunutta ja vireää toimintaa ja juuri nyt tehdään suuria suunnitelmia uuden pro- Neuvolassa tai lääkärissä ei vielä tuohon aikaan ohjattu tai neuvottu äitiä vammaisen lapsen hoidossa. Eine joutui kuulemaan painostusta laitoshoitoon ja ikäviäkin kommentteja. Eine sai omalta äidiltään parhaan tuen ja neuvon hoitaa Harria ihan samalla tavalla kuin muitakin lapsia. Arki on ollut monesti erittäin raskasta, mutta Eine kertoo, ettei ole koskaan joutunut ihan äärirajoille jaksamisessaan. Omaishoidossa kohtaa joskus ihmisten nurjaakin puolta, kun tahtoen tai tahtomattaan ihmiset ihmettelevät ja kommentoivat ääneen ajatuksiaan sairauksista ja vammaisuudesta. Ilkeät kommentit ja kopeat katseet Eine on selättänyt avoimuudellaan. Jos joltain on puuttunut sydämen sivistystä, on hän selittänyt lyhyesti ja avoimesti Rikkaita vuosia jektin siivittäminä. Eine toimi aikaisemmin myös toisen tamperelaisen yhdistyksen, Tampereen seudun Omaishoitajat ry:n, hallituksessa. Voimaa vapaaehtoistyöstä Eine Aureusva on pioneeri vapaaehtoistyössä. Hän oli jo luvulla Helsingissä perustamassa äiti-lapsi -ryhmää yhdessä seurakunnan kanssa. Ryhmä toimi vielä vuonna 1995, kun Eine muutti Helsingistä Kangasalle. Kerho- ja leirityö oli Einelle rakasta. Hän saattoi ottaa Harrin niihin mukaan ja siksi Eine toimikin paljon kerhoissa ja leireillä vapaaehtoisena. Eineä on ihmisenä helppo lähestyä ja siksi ihmiset jäävät helposti juttelemaan hänen kanssaan. Avoimuus ja kiinnostus ihmisiin välittyy nopeasti ja rohkaisee toisia lähestymään. Kerho- ja leirityön lisäksi Eine on ollut tukihenkilönä monelle mielenterveyskuntoutujalle ja vanhukselle. Näistä suhteista on jäänyt molemmin puolin valtavasti tärkeää elämänkokemusta ja lämpöä. Omaakin elämää kantaa huolenpito toisista, etenkin heikommassa asemassa olevista. Vapaaehtoistyö antaa merkitystä, sisältöä ja vaihtelua elämään. Haaveena matkailu Einen elämän kohokohtia ovat kaikkien viiden lapsen syntymät. Oma sotalapsikokemus Ruotsissa on voimavara. Ruotsin perhe oli hyvä ja turvallinen ja ruotsinkielen taidon lisäksi sai pysyviä ihmissuhteita, jotka toimivat tänä päivänäkin. Eine on iloinen myös omasta, hyvästä terveydestään. Lievää allergiaa lukuun ottamatta kunto on hyvä ja ryhti suora. Einen elämässä on vielä myös haaveita. Jos terveys säilyy hyvänä, niin voisi vielä jonain päivänä matkustaa ja lomailla, sillä se on jäänyt vähemmälle. Mielellään Eine myös vierailisi Helsingissä. Siellä olisi mukava läpikäydä rakkaita muistoja kiertelemällä vanhoja tuttuja paikkoja. Omaishoitajat ja Läheiset liiton hallitus luovuttaa Eine Aureusvalle pöytäviirin liiton 20-vuotisjuhlassa kunnioituksena elämäntyöstä. 4 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/2011 1/2011 5

4 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON TEKSTI: PIRKKO JYVÄKORPI KUVA: TUULIKKI HOLOPAINEN - Palvelujärjestelmämme ei vastaa riittävässä määrin omaishoitajien ja hoidettavien tuen tarpeisiin. Meillä ei ole ymmärretty ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan merkitystä omaishoidossa. Tutkittua puhetta kehittämispäällikkö Reija Heinolan suusta. Hän uskoo, että parempaa on tulossa. Omaiset ja läheiset mukaan suunnitteluun REIJA HEINOLA, tutkija ja kehittäjä Reija Heinola toimii kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Ikäihmisten palvelut -yksikössä. Hän toimi kehittämispäällikkönä myös Stakesin Ikääntyminen ja palvelut ryhmässä. - Tulin Stakesiin vuonna Sitä ennen olin työssä Raha-automaattiyhdistyksessä vanhustenhuollon investointi- ja kehittämishankkeiden avustusten valmistelijana. Ennen Ray:tä toimin Vanhustyön keskusliitossa ikääntyneiden palveluasumisen ja omaishoidon sekä ikääntyvien maahanmuuttajien palvelujen kehittämishankkeissa. Reija Heinola, valitsitko sinä vanhukset vai vanhukset sinut? - Minulla on hyviä kokemuksia suvun vanhoista ihmisistä. Sen vuoksi kai asenteeni on myönteinen iäkkäitä kohtaan. Sairaanhoitajana työskennellessäni huomasin, että iäkkäiden ihmisten hoitolaitoksissa hoito ei ollut kovin virikkeellistä pitkäaikaishoidossa. Se oli yksi sysäys lähteä kehittämään vanhustyötä. Jatkoin opiskeluja ja valmistuin Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi kulttuuriantropologiasta. Vanhustenhuollossa on viime vuosina tapahtunut paljon kehitystä, mutta paljon on vielä kehitettävää. Olemme viime vuosina hoksanneet, että ennakointi ja ennaltaehkäisy ovat suuressa merkityksessä vanhustenhuollossa. Toiminnasta on tullut hauskempaa sekä iäkkäille ihmisille että työntekijöille. Ikäihmisistä, potilaistakin, tulee toimijoita. He ovat oman elämänsä hallitsijoita, toteaa kehittämispäällikkö Reija Heinola. Hän toimii Terveyden ja hyvinvointi laitoksen (THL) Ikäihmisten palvelut yksikössä. Ennakoiva työ tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pientäkin tukea osattaisiin antaa silloin, kun ihmiset apua tarvitsevat. Ammattilaiset voisivat Reija Heinolan mukaan olla rinnalla kulkijoita. - Ennakoivuus tarkoittaa omaishoidon näkökulmasta myös varautumista tulevaisuuteen hankkimalla tietoa erilaisista omaishoidon tilanteista, hyvää palvelujen suunnittelua sitä, että omaiset ja läheiset ovat mukana suunnittelussa. Kuntien kannalta ennakoiva ote tarkoittaa muun muassa toimivien ikäihmisten neuvontapisteiden perustamista ja niihin riittävän henkilökunnan palkkaamista. Kunnat eivät ole ainoita toimijoita, vaan kunnassa on paljon erilaisia organisaatioita, kuten seurakunnat, järjestöt ja yritykset. Neuvontapisteet voivat järjestää yhteistyössä vaikkapa järjestöjen kanssa iäkkäille omaishoitajille ja hoidettaville liikuntaharjoittelua. Yhteinen toiminta lisää yhteistä hyvää. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä voidaan puolestaan arvioida iäkkäiden hoitajien ja hoidettavien tilannetta ja järjestää tarvittava tuki ja seuranta. Kehittämispäällikkö Reija Heinola toivoo, että toukokuun alussa voimaan tullut uusi terveydenhoitolaki toteutuisi hyvin ja että kuntien matalankynnysten neuvonta paikat tulevat iäkkäille tutuiksi ja avun antajiksi. Tavoite on tietty myös se, että nettineuvonta toimii. - Ihmisille pitää löytyä mielekästä toimintaa ja yhteisöön osallistumismahdollisuuksia. Reija Heinola tietää, että eri puolilla maatamme tehdään hyvää työtä kuten Seinäjoen Ikäkeskuksessa, Seniorineuvola Ankkurissa Joensuussa, Ylöjärven ja Lahden terveyskioskeissa. Tuen voi räätälöidä tilanteeseen sopivaksi Räätälöidyt tukimuodot tekevät tuloaan. Ne ovat hyviä, yhteiskunnalle edullisempia ja asiakkaalle parempia palveluita. Vanhustyön keskusliitto on tutkimuksessaan Omaishoito yhteistyönä, iäkkäiden dementiaperheiden tukimalli todennut, että räätälöidyt tukimuodot tuovat mukanaan yhteiskunnalle säästöjä. Palvelut ke- hitettiin ihmisten toiveiden mukaan ja niitä oli kehittämässä koko perhe. Tuloksena oli paitsi säästö myös se, että pariskuntien yhdessä asumisen aika piteni huomattavasti. - Räätälöity tuki tarvitsee koordinaattorin ja avaraa mieltä, Reija Heinola painottaa ja lisää, että hoito- ja palvelutavoite pitää tehdä ihmisen mukaan. Asenteilla on omaishoidon tukemisessa ratkaiseva merkitys. Onko kunta valmis hankkimaan esimerkiksi sijaishoitopaikkoja, jotka miellyttävät sekä hoitajaa että hoidettavaa? Asenne on myös esteenä, kun tukea ei myönnetä psyykkisesti sairaan henkilön omaishoitajalle. Ei ole epäilyistäkään siitä, etteikö psyykkisesti sairaan ihmisen hoitaminen ole raskasta työtä. Lisätietoja: Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen M-L, Pietilä M, Savikko N & Pitkälä K. Omaishoito yhteistyönä - iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Tutkimusraportti 14, Vanhustyön keskusliitto, Helsinki Seinäjoen Ikäkeskus Seniorineuvola Ankkuri Joensuussa /seniori/seniorineuvontaankkuri.htx Ylöjärven terveyskioski /terveyspalvelut/terveyskioski/ Lahden terveyskioski, antaa neuvontaa kaikenikäisille Reija Heinola tietää, että tämän päivän Suomessa kehittämistä ja tehtäviä riittää. 6 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/2011 7

5 TEKSTI JA KUVA: PIRJO KOLJONEN Marika Koskinen on omaishoitaja ja työssäkäyvä kahden lapsen äiti. Tytär Ida, 11, on täysin autettava cp-vammainen, pyörätuolissa istuva nuori neiti, jonka kanssa kommunikoidaan viittomalla. Perheeseen kuuluvat myös aviopuoliso Sami ja Idan pikkuveli Samu, 5. Ulkomaille Koskiset pitävät kreikkalaisesta elämäntyylistä ja ilmastosta. Lomamatkat tehdään lasten ehdoilla muiden lapsiperheiden tapaan. - Meille se on hankalampaa, koska kaikki muutokset vaikuttavat Idan käyttäytymiseen. Mutta emme jää sen takia kotiin. Kaksi ensimmäistä matkaa Idan kanssa tehtiin Floridaan, isovanhempien luokse. Ida oli tuolloin parivuotias ja matkanteko oli tavallaan helppoa sylilapsen kanssa. Haasteelliseksi matkan teki se, että Ida sai ravintoa vatsaan menevän letkun kautta. Letkut, ruiskut, nesteet ja ravinteet, joita ei Amerikasta saanut, matkasivat silmäterinä mukana. Lomamatkojen teko vaatii huolellista etukäteissuunnittelua. Pitää miettiä soveltuuko lomakohde Idalle esimerkiksi maastonsa puolesta. Kun sopiva paikka on löytynyt, alkaa sopivan hotellin etsiminen. Uima-allas on ehdoton vaatimus, koska Ida pystyy kannattelemaan itseään altaassa vyön varassa ja hän nauttii vedessä uimisesta lämpöisessä ilmastossa. Hotellissa on myös oltava hissi ja hotelli huoneessa TV ja mahdollisuus katsella mukaan otettuja omia tuttuja DVD -elokuvia. Koskiset ovat käyneet, usein samassa paikassa Rodoksella, vain hotellia on silloin tällöin vaihdeltu. Muutama vuosi sitten Marika löysivät esitteen, jossa oli ilmoitus liikuntarajoitteiselle sopivasta hotellista Kreetalla. Matkatoimisto informoi lentokentän henkilökunnalle Idan liikuntarajoitteisuudesta ja pyörätuolin tarpeesta. Idalla on tavallinen pyörätuoli, joka otetaan koneen matkustamoon mukaan. Isä kantaa tarvittaessa Idan itse lentokoneeseen. Perhe haetaan ensimmäisenä koneeseen, jotta Ida voidaan laittaa istumaan kaikessa rauhassa omalle paikalleen. Vasta sitten muut matkustajat pääsevät astumaan koneeseen. Toimii hyvin jo Kreikassakin Elämässä voi sattua ihan mitä vaan Toiveena Marika ja Ida kotioloissa. tavallinen elämä - ei sen enempää Kreetan matkalla Koskiset huomasivat vasta perille päästyään, että hotellin invahuoneet olivatkin hotellin ensimmäisessä kerroksessa olevia yksiöitä. Oppaat korjasivat asian ja tilalle saatiin kaksi yksiötä vierekkäinen. Kahden viikon loma sujui hyvin ja sen aikana selvisi, että hotellissa on olemassa yksi kolmiohuoneisto. Se varattiinkin saman tien seuraavalle lomalle. Hotellin tai matkatoimiston käsitys erityisasiakkaan tarpeista saattaa olla erilainen kuin palvelua tarvitsevan matkaajan. Ida nautti perheen kanssa tehdyistä kävelyretkistä. Hän ymmärtää olevansa erilainen. Suomessa häntä tuijotetaan, mutta Kreikassa mentaliteetti on toisenlainen. Siellä hänet otetaan lämpöisesti vastaan pyöräntuolinsa kanssa. Ravintolassa sattuu ja tapahtuu. Kerran Ida innoissaan ja väsyneenä puhui käsillään ja huitaisi vahingossa lasin lattialle. Äiti rauhoitteli Idaa, jolloin tarjoilija totesi äidille - Mitä nyt yhdestä lasista, tehän olette lomalla! Tarjoilijan kommentti lämmitti huolestuneen äidin sydäntä. Idan kanssa 24/7 - Voisiko matkoille saada mukaan avustajan, jopa niin, että omaishoitaja maksaisi vain omavastuuosuuden avustajan kuluista. Omaishoitaja kun joutuu ottamaan palkatonta vapaata ansiotyöstä. Kaikki omat virkavapaat ja lomat käytetään silloin, kun koulua ei ole. Kun koulu loppuu toukokuussa ja alkaa syksyllä, on siinä monta palkatonta päivää, joista ei saa mitään korvausta, pohtii Marika. Vaikka ulkomaan lomat ovat olleet koko perheen unelmalomia, niin toki Koskisen perhe viettää vapaata muutenkin. Kesän aikana useat käynnit Linnanmäellä tuovat vaihtelua arkirutiiniin. Suunnitelmissa on myös matka Ruotsiin laivalla, jossa on avarat näköalahissit, palvelut ja lasten leikkihuoneet samassa tasossa. Ruotsissa käydään Astrid Lindgrenin Junibackenissa. Lauantai-aamuisin Koskisen perhe käy uimassa Wilhelmiinan palvelutalolla Helsingissä. Siellä on lämmitetty allas ja hallin akustiikassa on huomioitu erityistarpeet, siellä ei esimerkiksi kaiu. Jaatiset ry on järjestänyt paikalle erikoisuimaohjaajan. Vanhemmille tämä toimii samalla hetken henkireikänä ja myös vertaistapaamisena. Ratsastusterapia olisi Idalle mieleinen ja hyväksi todettu kuntoutusmuoto, mutta KELA katsoo sen harrastuksesi eikä myönnä avustusta. Kuka pitää Idan puolta Kaikki omat virkavapaat ja lomat käytetään silloin, kun koulua ei ole. Mitä Ida tekee peruskoulun jälkeen? Mitä murrosikä tuo tullessaan? Näitä kysymyksiä Koskisen perhe tällä hetkellä pohtii. - Lapset saattavat ovat julmia toisilleen. Kodin ulkopuolella voi olla ihmisiä jotka eivät ymmärrä Idaa ja puhuvat ilkeitä asioita. Saattavat jopa kiusata Samua tai sulkea hänet pois leikeistä Idan takia. Miten valmistan pientä miestä, Samua, jolla ikää kokonaiset viisi vuotta? Miten kerron hänelle asioista niin, ettei se pelota? Idan CPvamma ja pyörätuoli kun ovat pikkuveljelle normaali jokapäiväinen asia, jota hän ei edes miellä erikoisuudeksi. Samulle hän on rakas isosisko Ida, jolla on hymykuoppa, kertoo Marika. Monen omaishoitajan tavoin Marikakin haluaisi vastaukset kysymyksiinsä sieltä kuuluisalta apteekin hyllyltä. - Parisuhteemme kaipaa myös huolenpitoa. Tarvitaan omaa ja yhteistä loma-aikaa, akkujen lataamista - omaishoitajan vapaata. Asioista kun pitäisi itse jaksaa ottaa selvää; kuka on nyt juuri tästä asiasta vastaavana; KELA, oma kunta tai joku muu instanssi? Suurin toive on, että kaiken tiedon saisi tulevaisuudessa yhdestä paikasta, kiteyttää Marikan omaishoitajan toiveensa. 8 LÄHELLÄ 2/2011 1/2011 LÄHELLÄ 2/2011 9

6 ARJEN AVUKSI ARJEN AVUKSI Apuvälinevuokraus auttaa ja helpottaa kotihoitoa Sopivat apuvälineet tukevat kotona asumista sekä liikkumista. Tutussa ja turvallisessa ympäristössä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky säilyvät pitempään. Omaisetkin jaksavat paremmin. Suosituimpia vuokravälineitä ovat kotihoitosängyt, patjat, nostimet ja suihkutuolit. Vuokraus on helppoa ja vaivatonta puhelinsoitto Respectaan riittää! Vuokrauspalvelu puh LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/2011 4/

7 ARJEN AVUKSI TERVEYSMYYMÄLÄ KAMPISSA Rullaramppi ARJEN AVUKSI Lapinrinne 2, Helsinki, puh. (09) Avoinna ma-pe , la Asiantuntevaa palvelua apuvälineissä Pari Boy -lääkesumuttimet Terveystyynyt ja -patjat Back-on-track hoitosuojat Selkä- ja polvituet Inkontinenssituotteet Pienapuvälineet Kotisairaanhoidon tuotteita Esittelykäyntejä Toimitamme myös postitse! Rullaramppi on erittäin tukeva ja kevyt alumiininen ramppi pyörätuolille, rollaattorille ja sähkömopolle. Rullaramppi on helposti siirreltävissä esteeltä toiselle ja rullattuna helppo ottaa mukaan matkalle. Sama ramppi toimii kotona, mökillä, kylässä ja autossa. Rullaramppia voidaan jatkaa ja lyhentää tarpeen mukaan. Turvallinen 10 vuoden takuu! LAHJAKSI LÄHIMMÄISELLE! Pirka Erityiskengät Umpi tai avokärki, nahka tai kangas TILAA ILMAINEN ESITE! Pumpulin pehmeät, höyhenen kevyet AVUSTAJAKESKUS Tarjoaa avustajapalveluja vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Avustajapalveluja ostopalveluina kunnille ja yksityisille tahoille: - avustajien ja avustajien sijaisten välitys - työnantajavelvollisuuksien hoitaminen - avustajien ohjaus - palvelunkäyttäjien neuvonta Suomen Apu-Tuote Oy puh Myös muita ratkaisuja asunnonmuutostöihin! Oriveden Pirka-Kenkä Ky Puh. (03) YHTEYSTIEDOT: Honkalampi-säätiö, Avustajakeskus Niskakatu 21, JOENSUU Avustajakeskusvastaava Pirjo Mäkisalo puh , S H O P R I D E R OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen SOITA JA KYSY TARJOUS! Laajan valikoimamme löydät osoitteesta 778XL 2980,- UL8W ,- 888SL 2300,- Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Kivipuronpolku TUUSULA Malli myynnissä vain meillä! Hinnat sis. alv 23%. Toimitusmaksu 120,- 12 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

8 LÄHELLÄ UUTISIA TEKSTI JA KUVA: MARJA AJANTO OPINNÄYTETTÄ JA NÄYTELMÄÄ Etelä-Savon ammattiopiston aikuislinjan lähihoitajaopiskelijat järjestivät opinnäytetyönään omaishoitajille ILOA KEVÄÄ- SEEN -virkistyspäivän Mikkelissä. Jo koulun alettua opiskelijoille oli ollut selvää tehdä opinnäytetyö koko luokan voimin jollakin mukavalla ja repäisevällä toiminnalla. Opiskelijat olivat saaneet harjoittelupaikoissaan konkreettista kokemusta erilaisista hoitopaikoista ja todenneet alan vaativuuden ja raskauden. Näiden ajatusten myötä heille nousi selvänä esille kohderyhmä; virkistyspäivä suunnattaisiin ehdottomasti omaishoitajille. OMAISHOITAJAN ELÄMÄÄ - ELÄMÄÄ OMAISHOITOPERHEISSÄ Olemme kokoamassa kirjaa omaishoitajien kokemuksista. Omaishoitajan ääni on viime aikoina kuulunut monenlaisissa selvityksissä ja oppikirjoissa. Nyt keräämme omaishoitajien arkea kuvaavista kirjoituksista kirjaa, joka toimitetaan ensi vuoden aikana (ilmestyy loppuvuodesta 2012). Antologia on tarkoitettu tueksi omaishoitajille, lahjakirjaksi ja keskustelumateriaaliksi. Omaishoitotilanteissa tieto ja kokemus siitä, ettei ole yksin, voi tukea jaksamista. Moni asia muuttuu, kun omaishoito tulee osaksi arkea. Miltä tuntuu, kun perheen tilanne ja vastuut menevät uusiksi, parisuhde muuttuu, dementoitunut läheinen ei muista enää, odotettu lapsi onkin erilainen, tapaturma tai sairastuminen pysäyttää elämän. Omaishoitoon liittyy iloa ja surua, kipeitä kokemuksia, syyllisyyttä, riittämättömyyttä, eksymistä palveluviidakkoon, oivallusta ja onnistumista. Yhtä Omaishoitajia saapuikin paikalle maaliskuisena lauantaina kiitettävä määrä. Jokunen oli ottanut myös omaisensa mukaan. Kaikki toivotettiin lämpimästi kätellen tervetulleiksi virkistäytymään Etelä-Savon ammattiopistolle, jonka väljissä tiloissa tilaisuus pidettiin. Opiskelijat saivat apua tapahtuman järjestämiseen Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ltä sekä SPR:ltä, mutta muuten he toteuttivat päivän talkootyönään. Yksi vastasi tarjoilus- kaikki omaishoitoperheissä on paljon huumoria, rakkautta, hauskoja sattumuksia kuin ristiriitaisia kohtaamisia ja vaikeita tunteita. ta, toinen arpajaisista ja kolmas työsti opiskelijoille yhtenäiset asut. Vastuualueita oli sen seitsemää sorttia, sillä pelastussuunnitelmaa myöten oli kaikki pohdittu huolella etukäteen. Vain päivän tähtiesiintyjät hankittiin muualta; näyttelijät Tarja Pyhähuhta ja Ritva Parviainen viihdyttivät yleisöä räväkällä esiintymisellään mukavia jutustellen, laulellen ja improvisoiden. Loistava esitys sai vedet niin katsojien kuin taiteilijoidenkin silmiin, vuoroin naurusta, vuoroin liikutuksesta. Opiskelijat puolestaan tarjosivat yhteislaulua, keskusteluseuraa, verenpaineen ja sokeriarvojen mittausta sekä hartiahierontaa ja rentoutushetkiä. Vatsat täyttyivät lihakeitosta ja kahvihampaan pakotus hoidettiin herkullisilla pullakahveilla. Virkistyspäivästä tuli kuin tulikin nimensä veroinen. Iloiset ja virkistyneet omaishoitajat poistuivat opiskelijoiden heille virittämän kiitoslaulun jälkeen arpajaisvoitot kainalossaan tyytyväisinä tahoilleen. Näitä lisää kuului monen ovesta poistuneen harras toive. Omaishoitajat seuraavat kiinnostuneina näytelmää. Sana ja muoto ovat vapaat; kirjoitus voi olla runo, lyhyt tarina, pakina, asiatekstiä jne. Kirjoituksen maksimipituudeksi toivomme n. 2-3 liuskaa. Kirjoittaa voi kokemuksista, tunteista ja ajatuksista omaishoitajana, elämästä omaishoitoperheessä. Minkälaisia ratkaisuja olette perheessänne tehneet, miten olette menneet eteenpäin. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen tai Voit myös laittaa postia osoitteeseen: Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry/ Merja Purhonen, Hämeentie 105 A, Helsinki mennessä. Otsikoksi tai kuoreen maininta omaishoitajan elämää. Voit kirjoittaa nimelläsi tai käyttää nimimerkkiä. Kaikki antologiaan valitut kirjoittajat saavat kirjasta tekijäkappaleen. Lisäksi palkitsemme kolme kirjotusta materiaalipalkinnoin. Lähettämällä kirjoituksesi antologiaan, annat samalla mahdolliselle kirjoitukselle julkaisuluvan. HAASTATELTAVIA ETSITÄÄN! Etsin haastateltavaksi pro gradu-tutkielmaani varten aikuisten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien vanhempia. Tutkimuksessa pyrin kartoittamaan sitä, millaista tukea ja tietoa aikuisten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien vanhemmat tarvitsevat arjessa pärjäämisen tueksi. Tutkin myös, onko aikuisen lapsen vanhemmilla mahdollisuus saada riittäviä tukipalveluita itselleen ja millä tavoin vanhemmat tulevat mielenterveyspalveluissa huomioiduksi. Haastatteluaineisto käsitellään nimettömänä, eikä valmiista tutkimuksesta voi tunnistaa vastaajia. Mikäli innostuit ajatuksesta lähteä mukaan haastateltavaksi, minuun voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen: tai puhelimitse numeroon: Kirsi Aalto, Sosiaalipolitiikka,Tampereen yliopisto RAIJA OLKKONEN ELÄKKEELLE Omaishoitajat ja Läheiset -liiton ystävällisenä äänenä tunnettu Raija Olkkonen on siirtymässä eläkkeelle. Raija on ollut liiton palveluksessa kahteen eri otteeseen. Ensimmäinen työrupeama oli vuosina , jolloin Raijan tehtäviin kuului mm. Lähellä -lehden ilmoitusmyyntiä. Toisen kerran saimme hänet liiton palvelukseen vuonna Näihin päiviin asti hän on hoitanut liiton puhelinkeskusta, ilmoittautumisia ja toiminnanjohtajan sihteerin tehtäviä. Raija on toiminut myös Lähellä -lehden toimitusneuvoston sihteerinä. Lähellä -lehti kiittää Raijaa ja toivottaa hänelle leppoisia eläkepäiviä matkailun ja kulttuuriharrastusten parissa. VERKOSTOTYÖTÄ ITÄMEREN MAISSA TEHOSTETAAN Ruotsin omaishoitajayhdistyksen Anhörigas Riksförbundetin puheenjohtaja kutsui koolle Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan omaishoitajayhteistyötä tekeviä tahoja. Kokouksessa maaliskuussa Helsingissä Suomea edustivat Merja Salanko-Vuorela Omaishoitajat ja Läheiset - liitosta, sekä Suomen Omaishoidon verkoston edustajina Helena Noroila Suomen Parkinsonliitosta ja Jonna Skand Folkhälsanista. Kokoukseen oli kutsuttu Euroopan omaistyötä tekevien tahojen yhteiselimen Eurocarersin varapuheenjohtaja hollantilainen Henk Bakkerode, joka kertoi omaishoidon yhteistyöstä Euroopassa. Kokouksen tuloksena nähtiin tarpeelliseksi tiivistää Itämeren maiden yhteis-työtä omaishoidon kysymyksissä. Yhteyshenkilönä toimii Kokouksessa kuultiin alustuksia eri maiden tavasta tukea omaishoitajia. Taustalla seisomassa Åke Hillman Ruotsin SCA:sta. ruotsalainen Åke Fagerberg. Tilaisuuden emäntänä toimi Annika Stehndahl-Viitala SCA Oy.stä. Mukana oli myös inkontinenssiasiantuntijoita eri maista. Hyvä omainen, oletko sinä omaishoitaja? ~ Onko läheisesi sairastunut tai vammautunut? ~ Autatko häntä arjen toimissa? ~ Onko työmääräsi kotona lisääntynyt? ~ Oletko usein huolissasi läheisestäsi ja elämäntilanteestasi? ~ Onko läheisesi luonne muuttunut? ~ Onko oma vapaa-aikasi vähentynyt? ~ Jäävätkö omat toiveesi ja tarpeesi taustalle? ~ Onko yöuniesi määrä vähentynyt? ~ Onko ystäväpiirisi kaventunut? ~ Onko oma terveydentilasi heikentynyt? ~ Onko vastuunjako perheessäsi muuttunut? ~ Onko asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja virastoissa lisääntynyt? ~ Oletko joutunut järjestämään kotiin tilaa apuvälineille ja hoitotarvikkeille? ~ Pitääkö sinun hankkia tilapäishoitaja läheisellesi, kun et itse ole läsnä? ~ Oletko huomannut edellä mainittujen asioiden kuormittavan sinua? Jos vastasit kyllä moneenkysymykseen, perheessänne saattaa olla alkava tai jo alkanut omaishoitotilanne. Lakeuden Omaishoitajat ry Tohtori Mary Larkin on omaishoidon jälkeisestä ajasta väitellyt tutkija ja yliopisto-opettaja De Montfort - yliopistosta Leicesteristä. Hän alusti Britannian kansallisesta omaishoidon strategiasta Careriprojektin järjestetyssä päätösseminaarissa Helsingin yliopistomuseo Arppeanumissa. TOIMITTAJA TIINA MERIKANNON PITKÄT JÄÄHYVÄISET -DOKUMENTTI VOITTI Vuoden juttu -sarjassa Bonnierin Suuren journalistipalkinnon Entinen omaishoitaja ja yhdistysaktiivi Kalevi Suojanen toimi kymmenen vuoden ajan omaishoitajana Alzheimerin tautia sairastaneelle vaimolleen Mairelle. Vuoden jutuksi valittiin noista kymmenestä vuodesta tehty, televisiossa Ajankohtaisessa Kakkosessa esitetty dokumentti Pitkät jäähyväiset. Do- Ajoissa omaishoitajan tukena -projekti Huolehdithan myös itsestäsi. Sinä olet tärkeä! Terveisin, Omaishoitajaksi tunnistautuminen on tärkeää, Lakeuden Omaishoitajat ja Läheiset ry auttaa asiassa julisteen avulla. kumentti kertoo Maire ja Kalevi Suojasen elämästä vuosina Suojaset olivat yhdessä yli 30 vuotta. Mairelle diagnosoitiin luvun alkupuolella Alzheimerin tauti. Maire kuoli kesällä vuotiaana Kalevin olessa tuolloin 65-vuotias. 14 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

9 20 vuotta -eikä suotta TEKSTI: MERJA SALANKO-VUORELA Katsaus liiton historiaan perustetaan Helsingin Seurahuoneella Vanhusten Omaiset ja Läheiset -niminen yhdistys. Perustamiskirjan ensimmäinen allekirjoittaja on nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen - ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Saara-Maria Paakkinen - hallitukseen valitaan omaishoitajia ja alan asiantuntijoita huomioiden myös eri poliittiset suuntaukset - toiminnanjohtajaksi ja käynnistäjäksi kutsutaan Merja Salanko-Vuorela - vuoden lopussa henkilöjäseniä on toimisto sijaitsee Itäisellä Teatterikujalla Helsingissä Perustava kokous syksyllä 1992 ilmestyy ensimmäinen LÄHELLÄ -lehti - Raha-automaattiyhdistys myöntää vanhusten omaisten tukemiseen projektiavustuksen ensimmäisen kerran - Joutsenoon perustetaan ensimmäinen paikallinen vanhusten omaisten yhdistys OMAISHOIDON TUKI saadaan sosiaalihuoltolakiin (asetus omaishoidon tuesta) - liitto käynnistää lomatoiminnan omaishoitajille yhteistyössä sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa - toimisto sijaitsee Paasivuorenkadulla Helsingissä toiminta laajennetaan koskemaan kaikkia omaishoitajia, uudeksi nimeksi tulee Omaishoitajat ja Läheiset ry, Närståendevårdare och Vänner rf toimisto muuttaa Helsingin Lapinlahdenkadulle - käynnistetään Kelan rahoittamaa toimintaa omaishoitajille mm. Päiväkummussa ja Punkaharjun kuntoutussairaalassa projektit (mm. omaishoidon kouluttajaprojekti, kotimiestoiminta -projekti) vakiinnuttavat toimintaa - ensimmäinen aluetoimisto Joensuuhun (Itä-Suomi ja Oulun lääni) - ilmestyy omaishoitajien kirjoituksista koottu kirja Omaishoitaja arjen ristiaallokossa. -järjestetään ensimmäinen valtakunnallinen omaishoitajien päivä toiminta muuttuu liittomuotoiseksi, paikallisyhdistyksiä vuoden alussa kuusi - liiton puheenjohtajaksi valitaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnanpuheenjohtaja, kansanedustaja Virpa Puisto - omaishoitajien vapaapäivät lakisääteiseksi toinen aluetoimisto (Länsi-Suomi) Poriin - paikallisyhdistyksiä on 34 - Omaishoitajat ja Läheiset ry hyväksytään Rahaautomaattiyhdistyksen jäsenjärjestöksi paikallisyhdistyksiä 37, kannattajayhteisöjä 46 - henkilöjäseniä lähes omaishoitajat ovat YHTEISVASTUUKERÄYKSEN kotimainen pääkohde - käynnistyy säännöllinen omaishoitajaryhmien ohjaajakoulutus ammattilaisille - liiton palveluksessa on 10 palkattua työntekijää - liiton lisäksi 10 paikallisyhdistystä saa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä - LÄHELLÄ -lehtiä on ilmestynyt 32. Painos a jälleen uusi lakialoite omaishoidon tuen uudistamiseksi - sääntömuutoksen seurauksena yhdistyksen nimi muuttuu ja uusi nimi on Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner - Förbundet rf omaishoitajille sosiaalihuoltolakiin kaksi lakisääteistä vapaapäivää - omaishoitajat pääsevät vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen piiriin - indeksisidonnaisuutta tarkennetaan - liitolle kolmas aluetoimisto Rovaniemelle - Omaishoitajayhdistykset kattavat noin puolet Suomen kunnista - käynnistyy Työn ja omaishoidon yhteensovittamisen - projekti (TOP) Tasavallan presidentti Tarja Halonen saapumassa Sairaan hyvät projektin päätösseminaariin. Onneksi on omaishoitaja 16 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

10 liitto muuttaa Lapinlahdenkadulta omiin uusiin tiloihin Hämeentielle Helsinkiin - Hyvä ja laadukas palvelukokonaisuus omaishoidossa -hanke käynnistyy - julkaistaan 10 teesiä omaishoidosta - ensimmäinen Omaishoitajien kirkkopyhä lisätilaksi saadaan omat koulutustilat Hämeentie 105:n pohjakerroksesta - liitolla on 58 paikallisyhdistystä - henkilöjäseniä on omaishoidon tuen piirissä on henkilöä. - perustetaan Suomen omaishoidon verkosto, jossa on mukana useita järjestöjä - ensimmäinen valtakunnallinen omaishoitajien viikko laki omaishoidon tuesta - kuntien päättäjille valmistuu opas lain soveltamisesta - liiton 37 paikallisyhdistyksessä on yhteensä 59 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa omaishoidon kehittämishanketta - liiton palveluksessa on 21 palkattua työntekijää - liiton paikallisyhdistysten palveluksessa on yli 70 palkattua työntekijää - valtion tilintarkastajat teettävät Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:llä selvityksen omaishoidon tilasta, tehdään julkaisu Hoitaahan ne joka tapauksessa - ilmestyy 51. Lähellä -lehti - liitolla aluetoimistot Porissa, Rovaniemellä Pieksämäellä ja Salossa, projektitoimistot Oulussa, Outokummussa ja Tampereella Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton perustamisesta tulee kuluneeksi 15 vuotta - ilmestyy liiton 15-vuotisjuhlakirja Rakasta mutta raskasta Omaishoitajaa Lähellä Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto 15 vuotta - liiton ensimmäinen EU -hanke Ukrainan Feodosiassa käynnistyy Hyvin toimiva hallitus on merkittävä voimavara 20-vuotiaalle liitolle. Kuvassa hallituksen jäsenet (vasemmalta oikealle) Erkki Mäkinen, Annikki Korhonen, Leena Karhu-Westman, Seija Hyvärinen, Meeri Rinta-Jouppi, Kaarinan Johansson, Seija Paatero ja Yrjö Mattila. Kuvasta puuttuvat Anneli Kiljunen, Marja-Leena Lehtinen ja Paula Sihto kansanedustaja Anneli Kiljunen liiton puheenjohtajaksi Lähellä -lehti kyseli hallituksen jäseniltä, - ns. Sata-komitea ehdottaa omaishoidon tuen miten he kokevat roolinsa. Tässä joitakin ajatuksia. siirtoa Kelalle - liiton yhdistyskentässä tapahtuu muutoksia samanaikaisesti kuntaliitosten kanssa minen ei riitä, tarvitaan myös talouden asian- Raha on rajallista ja siksi pelkkä sisällön osaa- Liiton opinto- ja virkistysmatkalla - hoitotyön tueksi julkaistaan kirja Omainen hoitajana tuntijuutta, toteaa Leena Karhu-Westman, Strasbourgissa joka taloustyöryhmän vetäjänä valmistelee vuonna talouskysymyksiä hallituksen päätettäväksi Marja-Leena Lehtisen mielestä on tärkeää, - Itä-Suomen aluetoimisto muuttaa Kuopioon että hallituksen jäsenet kuuntelevat ja kohtaavat omaishoitajia myös kentällä. - liiton uusi hallintosääntö valmistuu Liiton - etsivään työhön suuntautuva Ovet -projekti käynnistyy Erkki Mäkisen mukaan hallitustyöstä saa ja puheenjohtaja - liiton hallitusohjelmavaatimukset lähetetään voi antaa syvempää näkemystä myös lääkärin Anneli Kiljunen poliittisille puolueille työn kannalta. puhuu Hyvän valmistelun ansiosta päätöksenteko neuvottelupäivillä sujuu joustavasti ja hallituksen jäsenillä on aikaa perehtyä asioihin, joita on todella paljon, Joensuussa vuonna mainitsee Yrjö Mattila, joka lakimiehenä joutuu ottamaan kantaa myös juridisiin kysymyk alkaa uusi strategiakausi projektien määrä yhdistyksissä vähenee, koska Rahaautomaattiyhdistys ei enää rahoita omaishoitajien lomitusta yliopiston juhlasalissa - liiton 20 -vuotisjuhla pidetään Helsingin siin hallitustyöskentelyssä. Seija Paateron mielestä paikallisyhdistyskokemus tuo hallitukseen todellisen kansalaistoi- - liiton Careri -projekti käynnistyy etsimään omaishoidon hyviä - julkaistaan juhlapostimerkki Onneksi käytäntöjä ja kehittämään strategiatyötä omaishoitajien on hyväksi - julkaistaan juhlakirja Onneksi on omaishoitaja minnan näkökulman. - liitto muuttuu paikallisyhdistysten liitoksi, kaikki levittämään ja juurruttamaan yhdistysten Meeri Rinta-Joupin mielestä on tärkeää, henkilöjäsenet kuuluvat paikallisyhdistyksiin projekteista saatuja kokemuksia että hallitus edustaa jäsenkunnan alueellista - Voimapolku -projektin avulla tuetaan omaishoitajien - ilmestyy omaishoitajien ja ammattihenkilöstön jakautumaa. voimaantumista jotta paluu takaisin työelämään omaishoidon yhteistyöhön tietoa ja tukea antava kirja Omaishoito. jälkeen onnistuisi paremmin - Oulun aluetoimisto muuttaa Raaheen 18 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

11 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n TARKENNETUT VAATIMUKSET HALLITUSOHJELMAAN ANNELIN AJATUKSIA Hallitusohjelmavaatimukset vuosille Kansallinen omaishoidon ohjelma vuoteen 2015 mennessä: Omaishoito huomioitava eri ministeriöiden toimialoilla Omaishoitajien asiantuntijuus huomioitava kehittämistyössä Järjestöjen roolia selkiytettävä ja toimintaedellytykset turvattava Tavoitteet vuoteen 2013 mennessä Alan lainsäädännön parantaminen Omaishoitajien vapaan, osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen Omaishoitajien kuntoutuksen kehittäminen Järjestöjen roolin vahvistaminen omaishoitajien tukemisessa Sanoista teoksi Kiireellisimmät toimenpiteet vuoteen 2013 mennessä 1. Lainsäädännön parantaminen Sata-komitean ehdottamasta hoitotukien yhdistämisestä tulee luopua ja säätää omaishoitoa koskeva lainsäädäntö erillisenä sosiaalihuoltolakia täydentävänä erityislakina, jossa määritellään tarkoin myös kuntien tehtävät omaishoitajien tukemisessa. Omaishoidon hoitopalkkio tulee toteuttaa Kansaneläkelaitoksen maksamana. Omaishoidon tukeminen tulee resurssoida riittävästi. Omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien määrää tulee kasvattaa :een. Omaishoidon tuen verotusta on parannettava: omaishoidon hoitopalkkiosta on perittävä vain lakisääteiset sosiaaliturvamaksut eläkekertymän turvaamiseksi, muilta osin sen tulee olla verovapaa. Omaishoidon hoitopalkkio on säädettävä etuoikeutetuksi tuloksi. Omaishoitajat tulee saada työterveyshuollon piiriin. Oikeutta omaishoidon tukeen tulee arvioida yhtenäisellä kriteeristöllä yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Omaishoitajien tarvitsemat palvelut tulee säilyttää lähipalveluina. Omaishoidon vuoksi ansiotyöstä perhevapaalle jäävien toimeentulo on varmistettava ennakkopäätösmenettelyllä, jonka mukaan henkilö olisi oikeutettu vähintään raskaan siirtymävaiheen omaishoidon hoitopalkkioon vapauduttuaan työstä. 2. Omaishoitajan vapaan, osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen Omaishoitajalla tulee olla oikeus sairastuessaan saada hoidettava nopeasti hoitoon. On perustettava omaishoidon kriisikeskuksia äkillisiä omaishoidon muutostilanteita varten (pilottikokeilu aloitettava vuonna 2012). Oikeus lakisääteisiin vapaisiin on oltava kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla. Vapaapäiväjärjestelyiden tulee toimia ja tilapäishoitoon on kehitettävä uusia malleja. Omaishoitajan hyvinvoinnin ja terveyden kannalta välttämättömiä menoja (esim. kuntoutus, lääkärikäynnit) ei katsota vapaaksi, vaan omaishoitajilla on oltava oikeus vapaapäivien lisäksi irrottautua omaishoivasta oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi vaadituksi ajaksi. Omaishoitajalle on turvattava mahdollisuus osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan, mm. vertaistukiryhmiin. 3. Omaishoitajien kuntoutuksen kehittäminen Omaishoitajilla tulee olla mahdollisuus säännölliseen kuntoutukseen. Kuntoutuslaitosten resurssit veteraanikuntoutuksen vähentyessä tulee suunnata omaishoitajien ja hoidettavien kuntoutustoimintaan. Omaishoitajien pääsy kuntoutukseen on turvattava takaamalla riittävät sijaishoitojärjestelyt. 4. Järjestöjen roolia omaishoitajien tukemisessa vahvistettava Omaishoitajia sekä heitä edustavia järjestöjä tulee omaishoitoa kehitettäessä kuulla kumppaneina, asiantuntijoina, suunnitteluun osallistujina sekä laadun valvojina. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton sekä muiden järjestöjen toimintaedellytykset omaishoitajien tukemisessa tulee turvata ja mahdollistaa järjestöpohjainen auttamistyö. Vertaistuki- ja vertaisryhmätoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen on turvattava keskeisenä järjestöjen osaamisalueena ja toimintamuotona. Yleishyödyllisten järjestöjen asemaa ja toimintaedellytyksiä on vahvistettava myös lisäämällä yhteistyötä ja kumppanuutta päättäjien ja omaishoitajia edustavien järjestöjen välillä. Kirjoitan tätä tekstiä keskellä kiireistä ja historiallisen jännittävää eduskuntavaalikampanjaa. Vaaleihin on kymmenisen päivää ja vaalien lopputulos on vielä täysi arvoitus. Kevään gallupit ovat nostaneet neljä suurta puoluetta tasaisiin asemiin. Se, kuka saa suurimman puolueen paikan ja etuoikeuden hallitusneuvottelujen vetäjäksi, voi olla kiinni hyvin pienestä äänimäärästä. Viisaampia olemme jo silloin, kun tätä tekstiä viimein toukokuun loppupuolella luetaan. Saattaa olla, että maahamme on muodostettu uusi hallitus. Joka tapauksessa hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja linjat seuraavalle neljälle vuodelle ovat muodostumassa. Mikä tulee olemaan omaishoitajien asema maamme tulevassa politiikassa? Mikäli puolueiden vaaliohjelmiin on luottaminen, niin hyvältä näyttää: hallitusohjelmaan nostetaan - kokoonpanosta riippumatta - omaishoitajien aseman parantaminen. Monet vaativat yhtenäisiä kriteereitä tuen saamiselle, maksatuksen siirtämistä Kelalle, verotuksen keventämistä, palveluiden parantamista. Mutta puheet ja teot eivät ole aina ennenkään kohdanneet. Siksi liitoltamme vaaditaan nyt valpasta edunvalvontaa enemmän kuin koskaan. Ei voi olla oikein, että kannatusta haalitaan vetoamalla omaishoitajien aseman pa- rantamiseen, mutta vallankahvassa lupaukset unohdetaan. Kansalaisten tahto on, että yhteiskunta osallistuu vammaisten, sairaiden ja vanhusten hoitoon ja takaa ihmisarvoisen elämän jokaiselle - myös omaishoitajalle. Omaishoitajien omista hallitusohjelmatavoitteista keskeisimpiä ovat lainsäädännön parantaminen ja kansallisen omaishoitajaohjelman laatiminen. Lainsäädännön kehittämistarvetta on paljon. Omaishoitoa koskeva lainsäädäntö on pidettävä erillisenä lakina, jossa määritellään tarkasti myös kuntien rooli omaishoidon keskeisenä tukijana. Omaishoidolle on laadittava koko maassa sovellettavat yhtenäiset kriteerit, jotta tuen saanti ei enää ole kiinni asuinkunnasta. Samalla tuen maksatus tulee siirtää Kelan hoitoon. Omaishoidon tukeminen tulee resursoida riittävästi. Kansallisen omaishoitajaohjelman laatiminen on välttämätöntä, jotta voimme nostaa näkyville omaishoitajien merkityksen yhteiskunnassa ja huomioida omaishoidon kokonaisvaltaisesti osana hyvinvointipolitiikkaa. Yhteiskunta kehittyy, perhesuhteet muuttuvat ja arvomaailma moninaistuu. Ei ole itsestäänselvyys, että tulevat sukupolvet suostuvat toimimaan omaishoitajina nykyisillä ehdoilla. Meidän suuri haasteemme on työllisyyden vahvistaminen ja ihmisten jatkaminen työelämässä yhä pidempään. Tämä täytyy sallia myös omaishoitajille. Kaikki katkokset työurassa heikentävät ihmisen tulevaa eläketurvaa. Emme halua, että tulevaisuudessa on yhä enemmän hyvin pienituloisia eläkeläisiä, jotka ovat antaneet kaikkensa mutta jäävät lopulta itse tyhjän päälle. Jo tällä hetkellä pienituloisimmat eläkeläiset ovat nimenomaan yli 75-vuotiaita naisia, jotka ensin ovat hoitaneet kodin ja lapset, käyneet nuoresta asti myös pienituloisissa palkkatöissä, ehkä oman terveytensä menettäen ja lopulta hoitaneet omaa puolisoaan tämän viimeiset vuodet. Omaishoitoa onkin siksi kehitettävä nimenomaan suhteessa työelämään. Se edellyttää tukipalveluiden monipuolistamista ja vahvistamista, työmarkkinoiden parempaa joustoa omaishoitotilanteissa ja omaishoitopalkkiotason parantamista. Omaishoidon verotusta on myös välttämätöntä keventää. Tavoitteemme on, että omaishoidon hoitopalkkiosta peritään vain lakisääteiset sosiaaliturvamaksut eläkekertymän turvaamiseksi, mutta muilta osin sen tulee olla verovapaa. Meidän tulee suhtautua vakavasti omaishoidon kehittämiseen ja tulevaisuuteen. Nyt 20-vuotisjuhlamme kynnyksellä on hyvä suunnata ajatukset vahvasti tulevaisuuteen ja ajatella myös rohkeasti, miltä omaishoito näyttää maassamme 20 vuoden kuluttua. Toivon Sinulle ja läheisillesi kaunista alkavaa kesää ja voimia jokaiseen päivään! Anneli 20 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

12 KUNTOUTUSTA KUNTOUTUSTA Caritaksen Omaishoitajan Oma Aika -palvelut Hyvä omaishoitaja! Käytä oikeutesi vapaisiin, me huolehdimme läheisestäsi Oululainen Caritas-Säätiö tarjoaa monipuolisia palveluja omaishoitajille ja -hoidettaville. Tarjoamme tilapäishoitoa omaishoitajan vapaiden ajaksi vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille Jokainen asiakas saa käyttöönsä oman kauniisti kalustetun huoneiston, täysihoidon sekä kuntouttavaa ja virkistävää toimintaa. Hoitoon voi tulla myös vain päiväksi. Hoitoon hakeudutaan kotikunnan maksusitoumuksella (omaishoitajan lakisääteinen vapaa) tai itsemaksavana. Kerromme mielellämme lisää: SOITA, puh / Satu Höykinpuro Lue lisää: OMAISHOITAJA Teet arvokasta työtä, mutta muistathan myös itseäsi. Kalevalan kuntoutuskoti-säätiö Kuhmossa on Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelusetelijärjestelmään kuuluvayksityinen palveluntuottaja. Asumispalvelumme ovat ympärivuorokautisia ja soveltuvat erinomaisesti omaishoitajien lakisääteisten vapaiden pitämiseen. PALVELUSETELI HINTAMME (myös itsemaksavat) Omatoiminen 95 /vrk (kodinhoidontuki I lk) Avustettava 115 /vrk (kodinhoidontuki II III) Hintaan sisältyy majoitus kahden tai yhden hengen huoneessa täysihoidolla, hoitajien toteuttama perushoito ja huolenpito sekä talon ryhmä, -virike- ja vapaa-ajan toiminta. Tarjoamme edullisesti myös monipuolisia kuntoutuspalvelujamme. Tervetuloa tutustumaan! Varaukset puh , Leena Uhlbäck 22 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

13 AJANKOHTAISTA AJANKOHTAISTA OMAISHOITAJALOMAT Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala. Yhdessä on hyvä teemaloma omaishoitajille ja apua tarvitseville läheisille. Omavastuu 125 henkilöltä sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa, täysihoidon ja lomaohjelman. Apua tarvitseville läheisille on järjestetty omaa ohjelmaa viikon aikana, muilta osin omaishoitaja huolehtii läheisensä hoidosta. Lomalla on mukana liiton kaksi lomaohjaajaa. Loman toteuttava lomajärjestö: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Hakuaika päättyy Hakemus palautetaan osoitteeseen: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 B 20, Helsinki Härmän kuntokeskus, Ylihärmä. Näin vierekkäin teemaloma omaishoitajille ja apua tarvitseville läheisille. Omavastuu 115 henkilöltä sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa (päärakennus), puolihoidon, iltapalan diabeetikoille, osahieronnan ja kylvyn sekä lomaohjelman. Lomalla on mukana kaksi liiton lomaohjaajaa. Tällä lomalla ei ole sijaishoitoa, vaan omaishoitaja huolehtii apua tarvitsevan läheisensä hoidosta. Loman toteuttava lomajärjestö: Lomayhtymä ry. Hakuaika päättyy OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi. Hetki itselle teemaloma omaishoitajille. Loma soveltuu myös kuuroille, vaikeasti huonokuuloisille, viittomakieltä käyttäville omaishoitajille. Omavastuu 115 henkilöltä sisältää majoittumisen kahden hengen huoneessa, puolihoitoruokailut, iltapalan diabeetikoille, osahieronnan, kylvyn ja lomaohjelman. Lomalla on mukana liiton lomaohjaaja sekä kuurojentyöntekijä. Kylpylä Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto järjestää Kylpylä Kivitipussa Onneksi on omaishoitaja seminaari johon lomalaiset ovat tervetulleita. Lomalla on viittomakielen tulkkaus. Huom! Kuurot, vaikeasti huonokuuloiset tai viittomakieltä käyttävät hakijat: Pyydämme ilmoittamaan hakulomakkeessa seuraavat tiedot: Onko hakijalla Kelan tulkkauspalvelupäätöstä ja kuinka monta tulkkaustuntia voi loman aikana käyttää. Lisätietoja ja hakulomakkeen tilaus: kurssisuunnittelija Eeva-Maija Mielonen: tai puhelimitse , tai sivuilta fi /hakulomakkeet Loman toteuttava lomajärjestö: Lomayhtymä ry. Yhteistyökumppanina loman toteutuksessa on Kuurojen Liitto ry. Hakuaika päättyy Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi. Satua arkeen teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 120 sisältää majoituksen kahden hengen huoneissa, täysihoidon, lomaohjelman ja Summassaaren vapaaajan ohjelman. Lisäksi lomalaisten käytettävissä ovat saunat ja allasosasto sekä kuntosali, jotka sijaitsevat erillisessä rakennuksessa, jonne käynti ulkokautta. Lomalla on mukana myös liiton lomaohjaaja. Loman toteuttava lomajärjestö: Solaris-Lomat ry. Hakuaika päättyy Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja. Yhdessä lomalla -teemaloma omaishoitajille ja apua tarvitseville läheisille. Omavastuu 120 henkilöltä sisältää majoittumisen kahden hengen huoneessa (päärakennus), täysihoitoruokailut ja yhden hoidon sekä lomaohjelman. Lomalla on mukana kaksi liiton lomaohjaajaa. Loman toteuttava lomajärjestö: Solaris-lomat ry. Hakuaika päättyy Runnin Kylpylä, Runni. Katse huomiseen erityisloma Sinulle, jolla omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan läheisesi kuolemaan. Omavastuu 115 sisältää majoittumisen kahden hengen huoneessa, puolihoidon, iltapalan diabeetikoille, osahieronnan, kylvyn ja hemmottelutuokion saunassa sekä lomaohjelman. Lisäksi Runnin Kylpylän vapaa-ajan ohjelma. Lomalla on mukana liiton erityislomaohjaaja. Loman toteuttava lomajärjestö: Lomayhtymä ry. Hakuaika päättyy Runnin Kylpylä, Runni. Katse huomiseen erityisloma Sinulle, jonka hoidettava läheinen on siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan. Omavastuu 115 sisältää majoittumisen kahden hengen huoneessa, puolihoidon, iltapalan diabeetikoille, osahieronnan, kylvyn ja hemmottelutuokion saunassa sekä lomaohjelman. Lisäksi Runnin Kylpylän vapaa-ajan ohjelma. Lomalla on mukana liiton erityislomaohjaaja. Loman toteuttava lomajärjestö: Lomayhtymä ry. Hakuaika päättyy Herttuan Kuntoutuskeskus, Kerimäki. Pidän itsestäni huolta teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 125 sisältää majoittumisen kahden hengen huoneessa, puolihoidon, lomaohjelman ja Herttuan vapaa-ajan ohjelman. Lomalla on mukana liiton lomaohjaaja. Loman toteuttava lomajärjestö: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Hakuaika päättyy Hakemus palautetaan osoitteeseen: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 B 20, Helsinki Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Vuorela. Omaloma teemaloma omaishoitajille ja heidän apua tarvitseville läheisilleen. Omavastuu 145 henkilöltä sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa, puolihoidon ja lomaohjelman, jossa on omaa ohjelmaa sekä omaishoitajille että apua tarvitseville läheisille. Lisäksi Kunnonpaikan vapaa-ajan ohjelma. Lomalla on mukana liiton lomaohjaaja. Apua tarvitsevalle läheiselle on mahdollisuus varata paikka avustettavien osastolta (täysin vuodepotilaita ja muistihäiriöisiä sinne ei voida ottaa). Loman toteuttava lomajärjestö: Huoltoliitto ry. Hakuaika päättyy Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa. Mielenrauhaa, elämäniloa teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 125 sisältää majoittumisen kahden hengen huoneessa, puolihoidon, lomaohjelman ja Peurungan vapaa-ajan ohjelman. Lomalla on mukana liiton lomaohjaaja. Loman toteuttava lomajärjestö: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Hakuaika päättyy Hakemus palautetaan osoitteeseen: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 B 20, Helsinki. Huomioikaa, että kutakin lomaa haettaessa tulee käyttää loman toteuttavan lomajärjestön omaa hakulomaketta! Hakulomakkeita voi tilata joko puhelimitse numerosta tai sähköpostitse tai tulostaa internetistä OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT (KELA) Kuntoutuskurssit ovat kolmeosaisia (poikkeuksena Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen kurssit). Yhdeksän ja viiden vuorokauden mittaisten laitosjaksojen välissä on yhden käyntikerran mittainen verkostopäivä, jonka tarkoituksena on selvittää omaishoitoperheen arjen tilannetta ja tarpeita (esimerkiksi palvelut ja apuvälineet). Verkostopäivään sisältyy käynti omaishoitajan kotona ja/tai yhteydenotto ko. kunnan terveys- ja sosiaalitoimeen. Välimatkojen ollessa pitkiä, voidaan yhteydenpito kotipaikkakunnalle hoitaa myös puhelimitse tai sähköpostitse. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutukseen haetaan toimittamalla kuntoutushakemus liitteineen Kelan toimistoon tai kuntoutuslaitokseen. Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. kuntoutushakemus (KU 102) B-lääkärinlausunto omaishoitajasta (alkuperäinen, alle vuoden vanha) OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY Omaishoitajaa koskevasta B-lääkärinlausunnosta tulee selvitä kuntoutuksen tarvetta aiheuttava sairaus, vika tai vamma ja suositeltu kuntoutus perusteluineen. Lääkärinlausunnon hakija hankkii omalla kustannuksellaan. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista. Hakemukset voi myös tulostaa Kelan www-sivuilta (www. kela.fi ). Kelasta saa neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan joko Kelan toimistoon tai esivalinnan tekevälle taholle (kuntoutuslaitos). Kuntoutuskurssit 2011 Omaishoitajien t ovat alueellisia (poikkeuksena Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen kurssit), joka tarkoittaa sitä, että omaishoitaja voi hakea ainoastaan oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n yhteistyökumppaneista Kela myönsi kursseja Summassaaren kuntoutumiskeskukselle sekä Kyyhkylä-säätiölle. Tästä syystä Omaishoitajat ja Läheiset liiton yhteistyökursseja on ainoastaan Länsi- ja Itä-Suomen alueen omaishoitajille. Tietoja omaishoitajien kuntoutuskursseista saatte Kelan toimistoista ja Omaishoitajat ja Läheiset liitosta. OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET LIITTO RY:N YHTEISTYÖKURSSIT: KUNTOUTUMISKESKUS SUMMASSAARI Kelan Länsi-Suomen alueella asuville omaishoitajille. Omaishoitajien laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten on oltava vastaanottajalla mennessä. AJANKOHTAISTA Omaishoitajien laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten oltava vastaanottajalla mennessä. Omaishoitajien laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta välisenä aikana verkostopäivä/kotikäynti laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa Kuntoutumiskeskus Summassaari. Hakemusten on oltava vastaanottajalla mennessä. Kuntoutumiskeskus Summassaari, Summassaarentie 180, PL 94, Saarijärvi, puh , Ilkka Raatikainen. KYYHKYLÄ-SÄÄTIÖ Kelan Itä-Suomen alueella asuville omaishoitajille. Omaishoitajien kurssi laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta Ensimmäisen ja toisen jakson välillä on 1 kotikäynti / verkostopäivä laitosmuotoinen jakso 5 vuorokautta Hakemukset vastaanottaa hakijan asuinpaikan Kelan toimisto Kyyhkylä-säätiö, Kyyhkyläntie 9, Mikkeli, puh. (015) , Anni Rantalainen. KAIKKI HAETTAVANA OLEVAT OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT Kurssinumero, kurssin alkamispäivämäärä ja kurssipaikka jaoteltuina alueittain. Tarkempia tietoja näistä kursseista saa Kelasta. AJANKOHTAISTA 24 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

14 AJANKOHTAISTA AJANKOHTAISTA Pohjois-Suomi Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Omaishoitajien Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus Omaishoitajien Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus Omaishoitajien Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Rokua Omaishoitajien Taukokangas Länsi-Suomi Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Omaishoitajien Kuntoutumiskeskus Summassaari Omaishoitajien Kuntoutumiskeskus Summassaari OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY Omaishoitajien Kuntoutumiskeskus Summassaari Omaishoitajien Länsi-Suomen Diakonialaitoksen Sotainv. sair.koti ja kunt. Itä-Suomi Omaishoitajien, avomuotoinen Huoltoliitto ry / Kunnonpaikka Omaishoitajien, avomuotoinen Huoltoliitto ry / Kunnonpaikka Omaishoitajien Vetrea Terveys Oy / Iisalmi Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Omaishoitajien Kyyhkylä Oy Lounais-Suomi Omaishoitajien Ikaalisten Kylpylä Kuntoutumiskeskus Omaishoitajien Ikaalisten Kylpylä Kuntoutumiskeskus Omaishoitajien Ikaalisten Kylpylä Kuntoutumiskeskus Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Omaishoitajien avomuotoinen kurssi Terveyskylpylä Ruissalo / Sunborn Saga Oy Omaishoitajien avomuotoinen kurssi Terveyskylpylä Ruissalo / Sunborn Saga Oy Etelä-Suomi Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Liikuntavammaisten Yhdessä kuntoa kurssi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Omaishoitajien Kuntoutus ORTON Oy Omaishoitajien Kuntoutus ORTON Oy Omaishoitajien Kuntoutus ORTON Oy Omaishoitajien Kuntoutus ORTON Oy Omaishoitajien Kuntoutus ORTON Oy VIHERPEUKALO jokaisen puutarhanystävän unelmaloma hengen huoneissa iltapala ja ohjattua toimintaa tulopäivän lounaalla ja päättyy la klo 10 aamiaisen jälkeen on 100 / henkilö BUEN FEELING -HYVÄN OLON MATKAT! FUENGIROLA, ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA kun matkustaminen vaatii erityisjärjestelyjä Loistavaa palautetta saaneet Hyvän olon matkat on suun niteltu erityisesti senioreiden, liikuntarajoitteisten ja esim. omaishoitajaa tarvitsevien matkustajien tarpeita silmälläpitäen. Matkoilla on jo Suomesta lähtiessä mukana suomalainen fysioterapeutti. SEURAAVAT MATKAT SYYS-LOKAKUUSSA. Varaukset syksyn matkoille kesäkuun alkuun mennessä! Kysy ja varaa ennakkoon. Tai kerää oma ryhmä (min. 10 hlöä) ja pyydä tarjous haluamallanne ajalle. Suorat lennot Helsinki-Malaga. Neljän tähden hotelli Confortel rauhallisella alueella meren rannalla. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto Oy Matka-Vekka. Henkilökohtaiset hoidot, ohjatut aamu - lenkit, venyttely-rentousryhmät, ohjausta ja neuvontaa, myös huoneapu mahdollista. TIEDUSTELUT Maarit Eskola-Heikkinen, Fysio-Eskola, p , , 26 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

15 LÄHELLÄ ASIOITA AJASSA... Lailla halutaan turvata iäkkäiden oikeus tarpeenmukaiseen hoivaan Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu luonnos laiksi, jolla turvattaisiin iäkkäiden oikeus tarpeenmukaiseen hoivaan, kun tarve on monipuolisesti arvioitu. Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, omaishoidon tukea tai ympärivuorokautista hoivaa. Lakiluonnos vahvistaa vuonna 2008 annetun laatusuosituksen ja tuoreiden asiantuntijaryhmien ehdotuksia. Kantavaksi ajatukseksi on kirjattu palvelujen toteuttaminen niin, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus elää arvokasta elämää. Palvelujen on perustuttava tietoon asiakkaan tarpeista, ja toiminnan on oltava asiakaskeskeistä, laadukasta ja turvallista. Iäkkään henkilön oikeus sosiaalipalveluihin ehdotetaan sidottavaksi aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseen ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Päätös palvelujen saamisesta pitäisi tehdä 3 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Iäkkäällä henkilöllä olisi oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa. Terveyden- ja sairaanhoidon saannista säädettäisiin jatkossakin terveydenhuoltolaissa. Vahvempi oikeus palveluihin ei olisi rajattu vain ympärivuorokautiseen hoivaan, vaan myös iäkkään henkilön avustamiseen hänen kotonaan ja kodin ulkopuolella tapahtuvissa päivittäisissä perustoiminnoissa, joista henkilö ei suoriudu ilman toisen henkilön tukea. Iäkkäälle henkilölle nimettäisiin vastuutyöntekijä, joka koordinoisi koko palvelukokonaisuutta ja vastaisi yleisesti siitä, että henkilö saa palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjatut palvelut. Vastuutyöntekijä antaisi tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä auttaisi palvelujen ja muun sosiaaliturvan saantiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Lisäksi lailla annettaisiin vanhusneuvostoille nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ihmisten ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, joka koskee iäkkäitä ihmisiä. Kunnan olisi asetettava vanhusneuvosto, joka seuraisi ja vaikuttaisi päätöksentekoon kunnan eri toimialoilla. Laki on osa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Terveydenhuoltolaki tulee voimaan toukokuun alussa, sosiaalihuoltoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan. Lakiluonnoksen peruslinjauksia on valmisteltu sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmässä sekä ikäfoorumissa, johon on osallistunut iäkkäitä ihmisiä, iäkkäiden ihmisten palveluiden ja palvelujärjestelmän, kuntien, valvonnan sekä vanhusoikeuden asiantuntijoita. Lakiluonnos lähetetään nyt laajalle lausuntokierrokselle. Media unohtaa potilaan sairauskulut Taudeille annetaan mediassa usein hintalappuja, kun kerrotaan, kuinka kalliiksi esimerkiksi diabetes, masennus tai sydäntaudit tulevat yhteiskunnalle. Potilaiden haastatteluissa rahan ja sairauden liitto kuitenkin vaietaan kuoliaaksi, vaikka vakava sairaus voi viedä keskituloisenkin ihmisen perheineen taloudelliseen ahdinkoon. Tässä piilee journalismin paradoksi, jolla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus, toteaa suomalaista terveysjournalismia väitöskirjassaan tutkinut Ulla Järvi. Kun media vaikenee sairauksien taloudellisista vaikutuksista ihmisten elämään ja pitää esillä vain sairauksien kansantaloudelle aiheuttamia kustannuksia, hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus yhteisvastuusta hämärtyy. Median näkökulma on usein, että sairas käy kaikkien kukkarolla. Järven mukaan tällainen hokema on omiaan lisäämään sairauksiin liittyvää stigmaa ja häpeää. Nykyisessä terveyspoliittisessa keskustelussa korostuu yksilön velvollisuus huolehtia terveydestään. Helsingin Sanomien läskikapinaa ja Ylen Elämä pelissä -ohjelmasarjaa tutkinut Järvi havaitsi median katseen kohdistuvan yksilöön. Näin sivuutettiin esimerkiksi elintarviketeollisuuden, työnantajien, koulun, valtiovallan ja jopa terveydenhuollon yhteisöllinen vastuu terveyden edistämisestä. Järvi muistuttaa väitöskirjassaan myös suomalaisen terveysjournalismin ansioista. Vaikeistakin sairauksista kuten syövästä tai masennuksesta voidaan nykyisin puhua niin työpaikan kahvipöydässä kuin sukujuhlissa. Media on antanut sairauksille sanat. Julkaisun tiedot: Media terveyden lähteillä Miten sairaus ja terveys rakentuvat 2000-luvun mediassa. Tilaukset : Lisätietoja: fimnet.fi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry - uusi valtakunnallinen järjestö kokoaa kentän Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) perustivat uuden valtakunnallisen keskusjärjestön SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n. Perustajajärjestöt ovat merkittäviä alansa vaikuttajia. Niillä on jäseninä yhteensä yli viisisataa valtakunnallista ja alueellista järjestöä, yhteisöä ja kuntaa. STKL, Tekry ja YTY siirtävät omat toimintansa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:lle. SOSTE kokoaa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen ja edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia toimia ihmisten parhaaksi. Järjestöt ovat merkittävä voimavara ja yhteisöllisyyden rakentaja yhteiskunnassa. Suomessa toimii lähes 9000 sosiaali- ja terveysjärjestöä, työntekijöitä niissä on noin ja lähes miljoona ihmistä on mukana vapaaehtoisina, vertaistoimijoina ja järjestöaktiiveina. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten työpanos vastaa henkilötyövuotta. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n puheenjohtajaksi valittiin Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman ja varapuheenjohtajaksi Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen. Usein joutuu miettimään mikä on heitteillejättöä, mikä ei Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer teki selvityksen laitospaikkojen vähentämisen vaikutuksista kotihoitoon. Selvityksen mukaan kotihoito on todellisessa kriisissä. Kotihoitoon on resurssoitu aivan liian niukasti henkilökuntaa ja se on katkeamispisteessä. 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee työnsä kotihoidossa raskaaksi ja 44 prosenttia epäilee työkykynsä säilymistä seuraavien kahden vuoden aikana. Asiakkaan luona käytettävä aika on rajattu minimiin ja erityisen raskaaksi työntekijät kokevat eettisyyden kanssa painimisen sekä fyysisen, usein ahtaissa tiloissa tapahtuvan, nopeatahtisen hoitamisen. Valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti laitospaikkoja vähennetään ja kotiin annettavia pal- veluja lisätään. Kotihoidossa hoidetaan entistä haasteellisempia ja huonokuntoisempia asiakkaita. Laki ei määrää kuinka paljon hoitohenkilökuntaa kotihoidossa täytyy olla eikä henkilöstömitoitus tällä hetkellä vastaa nykyistä hoitoisuustasoa. SuPer vaatiikin henkilöstömitoituksia lakisääteisiksi. Kotihoidon työntekijät kokevat riittämättömyyttä, jopa häpeää, koska joutuvat tinkimään eettisistä periaatteistaan jokaisella asiakaskäynnillään. Työ ei näin ollen ole palkitsevaa. Jatkuva huoli asiakkaista, myös vapaa-ajalla, on raskasta. Vastaajista 56 prosenttia ilmoitti, ettei poissaolevan työntekijän tilalle saada tai oteta säästösyistä sijaista. Tämä johtaa työntekijöiden uupumiseen. Asiakkaan luona käytettävä aika on rajattu minimiin, joka vaikuttaa asiakkaiden saamaan hoidon laatuun. Kyselyyn vastanneiden mukaan kotihoidossa hoidetaan paljon huonokuntoisia vanhuksia, joiden paikka olisi muualla. Selvityksen tuloksena syntyi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin toimenpide-ehdotukset kotihoitoon. SuPeriin kuuluu yli lähija perushoitajaa, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lähi- ja perushoitajat ovat suurin ammattiryhmä vanhustenhoidossa. Sosiaaliturvan muutoksenhaun käsittelyajat lyhentyneet Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa olevien valitusten käsittelyruuhkaa on saatu purettua ja käsittelyaikoja lyhennettyä. Ruuhkan purkaminen on ollut lautakunnan toiminnan tärkein lyhyen aikavälin tavoite. Joulukuussa 2010 käsittelyaika oli 14,7 kuukautta, kun se edellisenä vuonna oli vielä kuukautta. Tammikuussa 2011 käsittelyaika oli enää 13 kuukautta. Lisätyövoiman avulla käsittelyajan arvioidaan laskevan vuoden 2011 loppuun mennessä noin yhdeksään kuukauteen. Pidemmän aikavälin tavoitteeseen - kuuden kuukauden käsittelyaikaan - on silti vielä matkaa. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan asettama työryhmä esittää tuoreessa muistiossaan useita uusia keinoja tilanteen kehittämiseksi. Kelan sisäistä ohjeistusta koskevat ehdotukset otetaan käyttöön välittömästi. Lainsäädännön muutosta vaativien toimien kohdalla lainsäädännön valmistelu käynnistetään heti, jotta lait saadaan viivytyksettä uuden eduskunnan käsittelyyn ja voimaan mahdollisimman pian. Työryhmä pitää tärkeänä, että samaan aikaan Kela kehittää ja uudistaa sisäisiä toimintojaan esimerkiksi panostamalla ymmärrettävään ja asiakaslähtöiseen viestintään, perustelemalla etuuspäätökset selkeästi sekä huolehtimalla henkilöstön riittävästä koulutuksesta. Eduskunnassa on juuri hyväksytty sosiaaliturvaetuuksien oikaisumenettelyn yksinkertaistamista koskeva laki, joka vähentää muutoksenha- Sitra selvittänyt uutta lähestymistapaa omaishoitoon Sitran palvelusetelihankkeen rahoittamassa vanhuspalveluprojektissa Tampereella on luotu omaishoidettaville uusi lähestymistapa - henkilökohtaisen budjetti. Tavoitteena on helpottaa omaishoitajien ja -hoidettavien arkea tarjoamalla päätösvaltaa, itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta palvelujen hankkimiseen. Henkilökohtaisella budjetilla omaishoidettava saa kunnalta käyttöönsä rahaa tarvitsemiinsa ja hyödylliseksi kokemiinsa palveluihin. Nämä palvelut voivat olla julkisesti tai yksityisesti tuotettuja. Tampereella henkilökohtainen budjetti muodostettiin omaishoitajien tukipaketin kautta. Siihen kuuluu omaishoitopalkkio, palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritellyt palvelut ja tarvittava tuki hoitoon. Henkilökohtaiseen budjettiin käytettävä raha ei ole uutta, vaan se otetaan samoista määrärahoista mistä palvelut on tähän asti maksettu, projektijohtaja Mari Patronen Tampereen kaupungista tarkentaa. Omaishoidolle hinta Tampereella on esimerkkien kautta kuvattu ja laskettu euroiksi kaikki ne palvelut, jotka omaishoitaja ja hänen hoidettavansa tällä hetkellä saavat. Omaishoidon palkkiot vaihtelivat euron välillä vuodessa. Omaishoitoperheen palveluiden vuosikustannus vaihteli euron välillä. Keskimäärin tukipalveluihin kului vuositasolla euroa. Palveluihin kuului esimerkiksi kotihoidon palveluita, apuvälineitä, päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa asumisen palveluyksikössä. Vertailun vuoksi tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on euroa. Tampereella osa omaishoitoperheistä ei halunnut muuta kunnallista tukea kuin omaishoidon palkkion. Osa perheistä sai paljon hoitoa tukevia palveluja. Joillekin perheille sopi kuasioita noin viidellä sadalla vuodessa. Lautakuntaan tuli vuonna 2010 yhteensä noin valitusta. Eniten valituksia tuli työkyvyttömyyseläkkeitä, vammaisetuuksia, elatustukea, sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea koskevista päätöksistä. ratkaisu, jossa he saivat vain palveluja, mutta eivät palkkiota. Olemme joutuneet miettimään, onko hyvää haluava järjestelmämme sellainen, jossa vaativat asiakkaat saavat palvelua ja hiljaisemmat joutuvat selviytymään itsekseen, Tampereen kaupungin Ikäihmisten palveluiden tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta sanoo. Asiakkaalle tukea ja neuvoa asiakasohjauksella Henkilökohtaisen budjetin mallissa omaishoidettava on keskiössä. Kunnan työntekijä selvittää palvelutarpeen yhdessä hoidettavan ja hänen omaishoitajansa kanssa. Tarvittavat palvelut määritellään ja suunnitellaan yhdessä. Palvelujen hankinnan omaishoitoperhe hoitaa itsenäisesti. Omaishoitoperhettä kannustetaan ottamaan vastuuta. Vastineeksi he saavat itselleen paremmin sopivia palveluita. Ongelmien ilmaantuessa perhe voi kääntyä kunnan puoleen. Omaishoitoperhettä ei saa jättää yksin budjettinsa kanssa, koska silloin on vaarana hoitovajeen syntyminen. Kansainvälisistä kokemuksista tiedämme, että varsinkin ikäihmiset tarvitsevat alussa tukea hyötyäkseen budjetin käytöstä, Patronen korostaa. Henkilökohtainen budjetti voidaan toteuttaa palveluseteli- tai sosiaalihuoltolain kautta. Palvelusetelilakiin pohjautuvassa mallissa palveluseteli kattaisi hoito- ja palvelusuunnitelmassa hyväksytyn palvelupaketin. Palvelut hankittaisiin maksukortilla. Kunta hallinnoisi maksukorttiin liittyviä tilejä, ja asiakkaalla olisi maksukortin käyttöoikeus. Maksukortti mahdollistaisi sähköisen seurannan ja vähentäisi byrokratiaa. Palvelut voisi hankkia hyväksytyiltä palvelun tuottajilta. Sosiaalihuoltolain kautta toteutettuna henkilökohtainen budjetti vaatisi perusteellista valmistelua ja vaikutusten arviointia, koska laki ei tunne henkilökohtaisen budjetin käsitettä. Sen sijaan palvelusetelilaki tarjoaa mahdollisuuden edetä nopeastikin esimerkiksi alueellisten pilottien kautta, johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi. 28 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

16 SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY puh. (09) We make your brand visible Kuninkaanlahdenkatu 7, PORI PL 205, PORI faksi LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

17 TEKSTI MATTI MÄKELÄ KUVAT AIRI SUURONEN, SISKO LIIMATTA, TANJA KOSKELA Omaishoitoyhdistyksissä hehkuu vapaaehtoistoimijoiden hyvä tahto. Tässä jutussa pääset mukaan Suomi-kierrokselle katsomaan mitä kaikkea nuo hyväsydämiset saavatkaan aikaan. VAPAAEHTOISET AUTTAJAMME Koillismaan miesomaishoitajien ryhmä on kokoontunut vuodesta 2004 asti kuukausittain. Retkelle Oulun Eedeniin osallistuivat vasemmalta Veikko Virrankari, Jorma Kujala, Väinö Manninen ja Pauli Paloniemi Kuusamosta sekä Heikki Kivelä Taivalkoskelta. Suurella Vihtatalkoita etelässä Etelä-Suomen pääkaupungissa Hämeenlinnassa ei ole puhettakaan hitaudesta. Viidessä minuutissa yhdistyksen edustaja Airi Suuronen vastaa kysymykseen mitä kaikkea vapaaehtoistoiminnan kentässä tapahtuu. -Yhdistyksen johtokunnan jäsenet huolehtivat yhdistystoiminnan pyörittämisestä ja kehittämisestä sekä vastaavat projektikokonaisuuksista. Puhelinkeskustelut, kuuntelemisen, ohjauksen, neuvonnan ja Hyvinvointikeskuksen päivystykset hoitaa myös johtokunta. Heistä löytyy ryhmänvetäjiä jumpparyhmään, laulu-, keskustelu-, peli-, keilausryhmään, afasiakuntoutujien ja läheisten ryhmään ja seudullisiin omaishoitajien vertaistukiryhmiin. Kirjoittajia, vesiliikuntaa ja erityislasten omaisten vertaisryhmää ohjaa johtokuntaan kuulumaton vapaaehtoinen. Auttajia löytyy sovittaessa myös kampaajan palveluihin, leivontaan ja myyjäisiin, käsitöiden tekemiseen myyntiin ja ate- Hattulalainen Pentti Karhunsaari on tuttu auttaja Hämeenlinnan seudun retkillä ja ulkojuhlissa. sydämellä riapäivien pitoon. Varainkeräykseen ja monipuolisiin virkistystoimintoihinkin löytyy tekijänsä. Retkien ja juhlien järjestäminen, teatteri-, luonto-, ostos- ja tutustumisretket, tai vihtatalkoot eivät suju, ellei ole vapaaehtoistoimijoita ja toiminnan hyvä koordinaatio hallussa. Koskien laskua Itä - Suomessa tekoja toisille Vapaaehtoiset kimmeltävät myös Joensuussa. Yhdistyksen puheenjohtaja Maire Kivimäki kertoo, että yhdistyksen tarjoamat jäsenillat, vertaisryhmät, kävelyretket, ohjelma- laulu-, jumppa-, kuntosali- ja keilailuryhmät vetävät hyvin innostuneita mukaansa. Myös virkistysmatkat eri kohteisiin vetävät omaishoitajia ja hoidettavia. Osanottajia on aina 50 henkeä ja kaikki halukkaat eivät joskus mahdu mukaan. Ruunaan koskien lasku on ollut yksi merkittävimmistä ja tulevalle kesälle on pyydetty uusintaretkeä. Viime kesänä Koskenlaskuun uskaltautui 30 henkeä. -Hauskaa oli, toteaa Maire ja mainitsee vielä, että kunta- ja järjestöyhteistyön lisäksi vapaaehtoisvoimin on voitu järjestää myös miesomaishoitajien kotiruokakursseja. Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Uimaavustajia uudessa tilanteessa, sillä kymmenen Ray-rahoi- sihteeri Mia Marsch kertoo yhdistyksen olevan Kuusamossa tusvuoden jälkeen toimintaa pyöritetään nyt kokonaisuudessaan vapaaehtoisvoimin. - Olemme nyt hiukan tyhjän päällä, kun ei ole palkallista työvoimaa, mutta me vapaaehtoiset yritämme nyt auttaa yhdistyksen ja alueemme omaishoitajia. Tärkeä asia on, että yhdistyksellä on toimitilat, jossa voi kokoontua vapaasti. Vapaaehtoisvoimin huolehdimme aktiivisesta vaikuttamisesta ja ajankohtaisen tiedon viennistä kuntapäättäjille, pyöritämme vertaisryhmiä jäsenistön mies- ja naisryhmille kerran kuussa ja järjestämme virkistystä, kuten retkiä, lomia ja juhlia usein yhteistyössä kuntien ja seurakuntien kanssa. Vapaaehtoisia löytyy auttamaan myös messujen, tapahtumien ja juhlien järjestelyihin. Entisiä naisomaishoitajia tulee avuksi erilaisiin tapahtumiin ja entisiä miesomaishoitajia on käytettävissä mieshoidettavien uima-avustajiksi. Vuosittaisesta joulujuhlastamme on muodostunut suosittu perinne. Uutena vapaaehtoistoiminnan muotona käynnistämme kolmen päivän lomat Oivangissa keväisin ja syksyisin, toteaa Mia. Löytöjä Kemistä käsivarteen Länsi-Pohjan omaishoitajien majapaikassa Torniossa auttajia on löytynyt mukavasti ja toiminnassa korostuu omaishoitajien vertaistuki. Alueen yhdeksässä kunnassa ja kahdessa kaupungissa toimii aktiivisesti parinkymmenen vapaaehtoistoimijan joukko vertaisryhmien järjestelytöissä. Lisäksi kerran kuussa pyörii Torniossa ja Kemissä omaishoidettavien hoivaparkkitoiminta. Alan opiskelijat vetävät ja vastaavat hoivaparkin viriketoiminnasta. Heidän apunaan on avustajina vapaaehtoisia eläkeläisiä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjatta Uusitalo laskee, että lisäksi yhdistyksen toimintaan osallistuu toiminta-alueen kunnissa vapaaehtoisia omaishoitajia arviolta 30. Aktiivisia auttajia toimii yhdistyksen hallitustoiminnassa, yhdistystoiminnan tukemisessa, tunnetuksi tekemisessä ja kehittämisessä. Omaishoitajien pikkujoulu omaishoitajien viikolla on ollut menestys jo usean vuoden ajan kylpylähotelli Levitunturissa ja tapahtumien järjestelyihin, arpojen ja myyntitavaroiden hankkimiseen ja myyntiin löytyy myös tekijöitä, toteaa Marjatta. Vertaisohjaaja Kaija Jääskeläinen (oik.) ja Paula Tuomainen Palvelukeskus Suvituulen kuntosalilla. Henkilö, joka on itse kokenut omaishoitotilanteen elämässään, voi olla erinomainen vertaistoimija ja vierellä kulkija. Pohjanmaalla Perhonjokursseja Voimaantumiskilaaksossa järjestetään heille voimaantumiskursseja. Tavoitteena on voimaannuttaa osallistujia, löy- Pohjanmaalla tää menneisyyden läpikäymisen jälkeen uskoa tulevaisuuteen, laajentaa sosiaalista verkostoa ja ylläpitää toimintakykyä. Yksi kurssin tavoitteista on myös motivoitua kouluttautumaan vapaaehtois- ja vertaistoimijaksi. - Keskeistä vapaaehtoisverkoston perustamisessa on se, että vapaaehtoiset ja omaishoitajat kohtaavat, jotta pystytään löytämään jokaiselle vapaaehtoiselle toimijalle sopiva toimintamuoto sekä löydetään omaishoitajan tarpeisiin soveltuva vapaaehtoinen, toteaa projektivastaava Katariina Joutsen. Jokainen askel on merkityksellinen Keväinen kierros viidessä yhdistyksessä osoitti miten rikasta ja täynnä elämää olevaa toimintaa vapaaehtoiset toteuttavat. Ilman vapaaehtoisia moni omaishoitotilanteessa oleva olisi vailla virkistystä, tukea ja vaikuttamismahdollisuuksia. Auttajan jokainen askel on merkityksellinen ja pienelläkin teolla voi olla suuri vaikutus. 32 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

18 KIRJOITTAJA LEENA HERRANEN ON MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT :N TOIMINNANOHJAAJA Oma kokemus herätti Lasteni näkövamman todennut lääkäri sanoi, ettei mitään ole tehtävissä ja lähetti meidät kotiin. Ei seurantaa, ohjausta tai neuvontaa. Mielestäni tarvitsin tietoa, perehdytystä näkövamman vaikutuksista lasten kehitykseen ja omaan rooliini äitinä, mallia kuinka toimia. Ratkaistavaksi jäi myös kahden vammaisen lapsen kasvattaminen ja ansiotyön yhteensovittaminen. Myöhemmin ymmärsin lääkärin tarkoittaneen, ettei lääketieteellisesti ole tehtävissä mitään. Olen oppinut, että paljon voi ja tulee tehdä, jotta vammaiset lapset saavat mahdollisuuden olla tavallisina lapsina mukana elämässä. Myös vanhemmat tarvitsevat tukea ja ohjausta. Tästä tuli pe- halun vaikuttaa Omaishoitokentällä olen saanut tavata upeita ihmisiä, kuulla uskomattomia selviytymistarinoita ja ratkaisukeinoja. Olen nähnyt kuinka omaishoitajat tukevat toisiaan ja kuullut yhteistä itkua ja naurua. Olen myös kohdannut sen, että osa omaishoitajista uupuu taakkansa alle tai uhrautuu liiaksi. rusta halulleni olla mukana järjestötoiminnassa. Kokemus herätti halun vaikuttaa asioihin. Aitoa kohtaamista - Pahalta tuntuvat ne tilanteet, joissa yhteiskunta käyttää hyväksi kiltteyttä, nöyryyttä ja velvollisuuden tunnetta. Moni omainen on valmis taistelemaan läheisensä hyvinvoinnin puolesta työssäni kohtaan aitoa välittämistä. Kun sairaus tai vamma järkyttää arkea, alkaa moni nähdä enemmän. Ihmisissä on yllättävän paljon herkkyyttä ja halua auttaa toisiaan, ymmärrystä huolehtia ympärillä olevista ja puolustaa heikompia. Saan tavata vilpittömiä ihmisiä ja aitoa kohtaamista. Tätä toivon lisää koko yhteiskuntaan. Vapaaehtoisesta palkkatyöhön - Palkkatyöni Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä aloitin vuonna 2006 käynnistääkseni VENE -projektin ( , omaishoitajien vertaistuki, ohjaus ja neuvonta). Projektista saadun pa- Leena Herranen lautteen pohjalta haettiin uutta projektia ja nyt olen toiminnanohjaajana VALOT -projektissa ( , asiakaslähtöinen omaishoitajien ohjausmalli terveydenhuoltoon). Nautin kehittämistyöstä. Se tuntuu minulle sopivalta. Työ on haasteellista, siinä saa laittaa itsensä likoon ja joutuu uskomaan itseensä. On palkitsevaa yrittää saada aikaan jotakin uutta, jonka perustana on omaishoitoperheiltä saatu palaute ja tarpeet. Koen ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja demokratian tärkeinä arvoina, joiden pohjalta on ollut mielekästä ponnistaa eteenpäin. Vaikuttamistyö on haasteellista - Järjestössä kehittämis- ja vaikuttamistyö vaativat jatkuvaa itsensä kehittämistä, neuvottelutaitoa ja toisten kuuntelemista. Se vaatii myös rohkeutta, tietoa yhteiskunnallisista asioista, tavoitteista, arvoista ja visioista. Vaikuttaminen on monitahoista keskustelua omaishoitajien, virkamiesten, päättäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Vaikuttamistyössä saa olla tekemässä oikeita asioita ja se on haasteellista. On hyödyllistä verkostoitua laajasti niin sosiaali- ja terveysjärjestöjen, julkisen puolen, seurakuntien kuin yrittäjienkin kanssa. Verkostoituminen auttaa ymmärtämään toisten työtä ja näkökulmaa asioihin. Järjestön palkkalistalla olen kokenut, että saan tehdä työtä samanlaisista asioista kiinnostuneiden ja motivoituneiden ihmisten kanssa. Meillä on sama päämäärä. Sydämellään työtä tekeviä vapaaehtoisia kulkee rinnalla. Heidän innostuksensa, halunsa olla mukana ja yhteistyö antaa konkreettisesti voimaa. Aina tulee hyvä mieli, kun yhteistyössä tehty juttu onnistuu. TEKSTI: KALEVI LAAKSONEN KUVA: PETRI TORVELAINEN, STUDIO PT-KUVA Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry järjesti Lahden Urheilutalolla liikunnallisen tempauksen, jonka teemana oli erityisliikunta ja sen moninaiset soveltamismallit. Kelaa ja Relaa Päijät-Hämeessä liikunnan riemua kelaten Yksi illan kohokohtia oli Wilson Kirwan ja Siiri Äitee Rantasen tanssiesitys ja samalla mukana pyörähtelivät pyörätuolitanssin mestarit Pirjo Malmberg- Tarvonen ja Stig Tarvonen. Koska yhdistyksemme ei saanut hakemaansa Raha-automaattiyhdistyksen avustusta, yhdistyksen johtokunta ja vapaaehtoiset ideoivat miten omaishoitajan ja hoidettavan arkista tilannetta voisi tuoda paremmin esille tavallisille ihmisille ja päättäjille. Valmistelu on tärkeää Etsimme tapahtumalle yhteistyökumppaneita. Suomen Vammaisurheilu ja liikunta Vau ry sekä SOLIA- toiminta ja Liikuntakeskus Pajulahti lähtivät innolla mukaan. Kehitimme tapahtuman, joka oli ainutlaatuinen Päijät-Hämeen alueella. Kun vielä saimme tapahtuman juontajaksi paikallisradiosta tutun Hanski Kinnusen, olivat perusasiat kunnossa. Tapahtumapaikaksi valikoitui Lahden keskustassa oleva Urheilutalo. Yhteistyökumppanit toteuttivat omilla ideoillaan erilaista liikunnan riemua ja melkein aina mukana oli pyörätuoli tai sen sovelluksia. Idearyhmä etsi sopivia ja myös julkisuudessa tunnettuja henkilöitä esiintymään tapahtumaan. Mukaan tulivat talkooperiaatteella muun muassa entinen mäkihyppääjä Janne Ahonen, juoksija ja Suomen positiivisemmaksi henkilöksi valittu Wilson Kirwa, pituushyppääjälegenda Jarmo Kärnä, huippukoripalloilija Roope Suonio, jääkiekkoilija Tommi Paakkolanvaara, vammaisurheilun huipulta Pasi Kuusinen, Henry Manni ja Aleksi Kirjonen, entinen mäkikotka Niilo Nikke Halonen ja 1950 luvun hiihtäjäkuuluisuus Siiri Äitee Rantanen. Taitoratakisan maalissa Janne Ahonen (vas) ja Wilson Kirwa. Julkisuuden henkilöt laitettiin leikkimieliseen pyörätuolirygby -kisaan. Yleisö eli innolla mukana taputtaen ja kannustaen omia suosikkejaan. Kauaskantoinen merkitys Mukaan saatiin haastekisana myös suurin osa Päijät-Hämeen kuntien ja kaupunkien johtajista. Heidät laitettiin kisailemaan pyörätuolilla radalla, johon oli tehty nousuja ja esteitä. Yleisö saikin nähtäväkseen, miten pyörätuolilla voi tehdä myös kaatumisia ja pyörähtelyjä. Myös paikalla olleet julkisuuden henkilöt ja yleisö pääsivät kokeilemaan pyörätuolia samaisella radalla. Tapahtuman suurin tavoite oli saada julkisuutta omaishoitajille. Saimmekin hyvin näkyvyyttä niin paikallisissa lehdissä kuin paikallisradiossakin. Taloudellinen tavoite jäi toivettamme pienemmäksi. Uskomme kuitenkin, että omaishoitoasioista päättävät ihmiset ymmärtävät tulevaisuudessa paremmin, miten tärkeätä työtä jokainen omaishoitaja tekee ja että erilaista tukea tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän. Yhdistys pyrkii tekemään tapahtumasta vuotuisen perinteen. Neuvoksi muille yhdistyksille, jotka harkitsevat vastaavanlaista tapahtumaa. Aloittakaa riittävän ajoissa, hankkikaa kaikki tarvittavat luvat hyvissä ajoin, etsikää riittävän iso yhteistyökumppanien ryhmä ja pyytäkää mukaan paljon talkoolaisia. 34 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

19 TEKSTI JA KUVA: JUHA VIITANEN TEKSTI JA KUVA: JENNI MIETTINEN Koirakaveri antaa lämpöä ja voimaa jaksamiseen. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa monenlaisia tapoja olla omaishoitoperheiden tukena. Vapaaehtoinen voi ulkoilla dementoituneen kanssa, hän voi tarjota apua kaupassa käyntiin tai jos kyseessä on vapaaehtoispariskunta, niin toinen voi jäädä hoidettavan kanssa ja toinen mennä omaishoitajan kanssa asioille lääkärin, kauppaan, parturiin, hammaslääkäriin, kaikkiin normaaleihin menoihin. Mahdollisuuksia on monia. Irma, entinen omaishoitaja ja nykyinen vapaaehtoistoimija, näkee tärkeänä läsnäolon ja kuuntelemisen. - Olen ollut tällä seudulla niin pitkään, että tunnen monia ihmisiä ja kun heitä tulee vastaan vaikkapa kadulla, niin helposti alan puhumaan heidän kanssaan. Osa ei pysty puhumaan ja osa sanoo, että kiitos kun kuuntelit minua. Tärkeintä tuntuu olevan, että nämä ihmiset saavat kertoa asioitaan sellaiselle joka ymmärtää siitä miltä toisesta saattaa tuntua., Irma kertoo kohtaamisistaan omaishoitajien ja hoidettavien kanssa. Raskasta ja antoisaa Irma on kohdannut ihmettelyä, miten hän omaishoitajuutensakin jälkeen jaksaa olla niin monessa mukana. -Kerran omaishoitaja, aina omaishoitaja. Vapaaehtoistoiminnankursseilla voisi puhua siitä, miten voisi saada ne ihmiset, jotka eivät ole kohdanneet omaishoitajuutta, huomaamaan ketkä heidän lähiympäristössään ovat omaishoitajia. Minulla on vahva tunne, että ihmiset tarvitsevat apua, Irma miettii. Eväitä ihmisten kohtaamiseen Loppilainen Irma Partanen on ollut vapaaehtoistoiminnassa mukana pitkään. Vuonna 1975 vapaaehtoisena aloittanut Irma on käynyt monet kurssit. Kokemusta ja tietoa on haettu niin Eläkeliiton kuin Omaishoitajat ja Läheiset -Liitonkin kursseilta. vapaaehtoistyötä Kuoleman kohtaamista ja sen herättämiä tunteita on pohdittu useammallakin vapaaehtoisten tukihenkilökurssilla joihin Irma on osallistunut. Nämä kurssit ovat olleet silmiä avaavia ja raskaasta aiheesta huolimatta ne ovat antaneet Irmalle uusia eväitä vapaaehtoistoiminnan arkeen. - On keskusteltu muun muassa siitä, minkälaisia tunteita on, kun lapsi tekee itsemurhan. Eräällä kurssilla olin alle 60-vuotiaana vanhin. En ollut aiemmin ajatellutkaan miltä se tuntuu kun 30-vuotiaana jää neljän alaikäisen lapsen kanssa yksin kun puoliso yhtäkkiä kuolee. Erityisesti läheisensä menettäneen kohtaaminen vaatii tilannetajua. - Ei minun tarvitse puhua, jos kohtaan ihmisen, joka on omaisensa menettänyt. Tarvitsee kuunnella, mitä sillä ihmisellä on sanottavaa. Esimerkiksi voi istua viereen ja olla sanomatta mitään. Koskaan ei saa sanoa, että minä tiedän miltä sinusta tuntuu. Ei sitä koskaan tiedä miltä toisesta tuntuu. Voi esimerkiksi sanoa millä tavalla kokee asian. Yhtenä hedelmällisenä opetuksena kursseilta on tarttunut ajatus siitä, miten omaishoitoperheen kohtaamisessa on huomioitava myös hoidettava. - Pitää pystyä ajattelemaan suhtautumista hoidettavaan, että hänkin kokee tulevansa huomioiduksi, Irma täsmentää. Rohkeasti mukaan Irmakin on havainnut, että nykyään ihmisiä on vaikea saada sitoutettua vapaaehtoistoimintaan. Hänen mielestään ihmisiä ei saa sitouttaa pakolla, vaan on käytettävä erilaisia keinoja. -Kannattaisi esimerkiksi käydä eläkeläisjärjestöissä puhumassa vaikkapa ystävätoiminnasta. Tuntuu, että monesti ihmiset eivät tiedä, mitä kaikkea on vapaaehtoistoiminnan saralla tarjolla tai toisaalta mitä on saatavana. Hyvin vahvasti tuntuu, että ihmisten yksityisasioihin ei saisi ylipäätänsä puuttua. Kerran tulin jouluna kirkolta ja pihalla eräs mummo tuli vastaan ja sanoi menevänsä laboratorioon. Sanoin, että et kai sentään pyhäiltana. Puhuin hänen kanssaan, vein kotiin ja soitin hänen tyttärelleen. Tuntuu, että jos jotain olisi sattunut, niin minulle olisi tullut huono omatunto jos en olisi puuttunut asiaan. Ei ihmistä saa jättää heitteille. Aina ei voi ajatella, että se on yksityisasia. Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua kuka tahansa. Irma neuvoo: - Kursseille kannattaa osallistua, koska niillä käsitellään kaikkea sitä, mitä vapaaehtoinen tekee. Jos sen jälkeen kokee, että ei ota asiaa omakseen, niin ei tarvitse jatkaa. Kursseille osallistuminen ei edellytä, että aloitat vapaaehtoisena. Koulutettuja vapaaehtoisia tuetaan eri tavoin. Irma on kokenut saavansa riittävästi tukea, mutta toiveitakin on. - Kursseilla on keskusteltu paljon omasta jaksamisesta. Monilla kurssilla olleena muistan, että, kysytään heti että miten sinä jaksat. Niille, jotka säännöllisesti tekevät vapaaehtoistoimintaa, voisi järjestää virkistyspäiviä, Irma linjaa näkemyksiään. Merkityksellistä tekemistä sisältöä elämäänsä. Tämä innostus voi saada aikaan ympäristössä paljon hyvää ja tuottaa uusia keksintöjä ja parannuksia. Työn laadun ja sitoutumisen määrän saa kukin valita oman jaksamisen ja mahdollisuuksien mukaan: myös se takaa toiminnan mielekkyyden. Kaikkea on tarjolla lyhyestä haravointikeikasta pitkäaikaiseen ystävätoimintaan. Omaishoitajille tyypillisiä vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat mm. vertaistukiryhmien ohjaaminen sekä omaishoitajuuteen liittyvissä tapahtumissa avustaminen. Mutta minkälaista muuta vapaaehtoistoimintaa on tarjolla? Tähän vastaa Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Anitta Raitanen. Merkityksellistä tekemistä ihmisestä lähtien, näin Anitta Raitanen kiteyttäisi sen, mistä vapaaehtoistoiminnassa tänä päivänä on kyse. Kun toiminta on tekijälleen merkityksellistä, se antaa kummallekin osapuolelle yhtä paljon. Tekijä itse saa parhaassa tapauksessa aivan uutta ja innostavaa Löytämisen helppous Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Anitta Raitanen toimistossaan. Raitanen kertoo, että vapaaehtoistoimintaan hakeutumisen helpottamiseksi on tehty paljon. Uusinta uutta on tuntitili.fi, jossa hakuehtoja täyttämällä voi löytää juuri itselleen sopivan toimintamuodon. Esimerkiksi 30 tuntia vuodessa pääkaupunkiseudulla kiinnostuksen kohteena eläimet ja luonto sekä toimintamuotona aktivismi ja tempaukset, saa ehdotuksiksi toimintaa Oikeutta eläimille -järjestössä tai Luontoliitossa. Liikunnasta kiinnostuneelle toimintaa tarjoavat esimerkiksi Pesäpalloliitto ja Palloliitto. Netissä toimii monia muitakin helppoja tapoja tehdä ja tukea vapaaehtoistoimintaa vaikka kotisohvalta käsin. Jos taas internet ei ole tuttu paikka, voi toimintaa etsiä myös puhelimitse. Raitanen kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä esimerkiksi oman paikkakuntansa JATKUU LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

20 tekemistä... seurakuntaan, Suomen Punaisen Ristin osastoon tai Mannerheimin lastensuojeluliittoon. Myös erilaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt ottavat mielellään toimintaansa mukaan vapaaehtoisia. Maanlaajuista keskitettyä puhelinpalvelua ollaan kehittämässä. Lisäksi järjestöt pyrkivät ilmoittamaan mm. lehti-ilmoituksilla alkavista koulutuksista ja esittelyistä. Yksi vapaaehtoistoiminnan tuntomerkeistä on se, ettei aiempaa koulutusta tai kokemusta vaadita. Järjestöt ja yhdistykset perehdyttävät halukkaat toimintaan. Ei siis kannata jäädä pois siksi, ettei osaa kaikkea etukäteen. Erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja Esimerkkejä vapaaehtoispalvelujen tarjoajista Suomen punainen risti spr.fi oleystava.fi, sivu suoraan ystäväpalveluun Vaihde: Seurakunta suurellasydämellä.fi, evankelisluterilaisten seurakuntien ylläpitämä sivusto, joka välittää vapaaehtoistoimintaa. Mannerheimin lastensuojeluliitto mml.fi Vaihde: Digitalkoot on peli, jossa voit auttaa Kansalliskirjastoa päivittämään sanomalehtiarkistojaan. Pelissä etenemisen ohessa pelaaja saa uudelleen kirjoitettavakseen haalistuneen tai muuten vanhenneen sanan Kansallisarkiston vanhoista suomalaisista lehdistä. Peli tekee hauskaksi muuten monia päiviä yhdeltä ihmiseltä vaativan tylsän työn. Jos kaipaat käytännöllistä ja toiminnallista puuhaa, Ensi- ja turvakotien liitto etsii tukihenkilöiden ja nettikeskustelijoiden lisäksi mm. remonttimiehiä ja leipureita. Emmaus Helsinki taas pitää hyväntekeväisyyteen tuottonsa lahjoittavaa kirpputoria. Kiinnostuneet voivat toimia kirpputorilla oman jaksamisen mukaan. Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa paljon mahdollisuuksia antaa tukea lapsille, nuorille tai vanhemmille. Päivystäjiä tarvitaan puhelin- ja nettipalveluihin. Lisäksi tarjolla on kylämummi- ja kylävaaritoimintaa. He ovat vapaaehtoisia, jotka vierailevat perhekahviloissa, kirjastojen lastenosastolla, sairaaloissa ja päiväkodeissa. Mummit ja vaarit voivat lukea tai vaikka auttaa läksyjen teossa, tärkeintä on kuitenkin läsnäolo. Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminta hakee ystäviä ikäihmiselle, nuorelle, maahanmuuttajalle, mielenterveyskuntoutujalle, vammaiselle tai vangille. Jos olet itse ystävän tarpeessa, voit ilmoittautua samassa osoitteessa. Sivustolta löytyy myös testi, jossa voit kokeilla, mikä toiminta sopisi sinulle parhaiten. Mikäli haluat olla ennemminkin luonnon ystävä, tarjoaa WWF talkooleirejä luonnon keskellä. Talkootyön lisäksi leiri tarjoaa telttamajoituksen luonnon helmassa, saunontaa ja mukavaa seuraa. Yksi päivä on kokonaan retkeilylle varattu. FAKTAA VAPAAEHTOISTOIMINNASTA Vapaaehtoistoimintaa määritellään seuraavasti: vapaaehtoista, palkkiotonta ja muulle kuin läheiselle hyvää tuottavaa toimintaa. Naisten ja miesten tekemä vapaaehtoistyön määrä on suunnilleen sama. Eniten vapaaehtoistoimintaa tekevät vuotiaat. Eniten vapaaehtoisia toimii vanhusten ja lasten parissa. Naisten ja miesten suosituimmat kohteet ovat samat auttamistyö ja talkootyö. Eroavaisuuksia tulee kuitenkin esille, esimerkiksi siivoustyö ja ruuanlaitto ovat naisille ominaisempi auttamistapa kun taas miehien osuus puutarha- ja pihatöissä on huomattavasti korkeampi. KANSALAISAREENA RY Kansalaisareena ry:n tarkoituksena on edistää kansalaisten vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa ja osallistumista sekä lisätä valtakunnallista yhteistyötä kolmannella sektorilla. Kansalaisareena kerää ja välittää tietoa nettisivustollaan sekä mm. järjestämissään koulutuksissa niin yksityishenkilöille kuin järjestöillekin. Kansalaisareenassa itsessään on myös tarjolla vapaaehtoistyötä projektien ja tutkimusten muodossa. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton yhteistyökumppani koulutuksessa. Palveluitamme jäsenyhteisöille ovat: opintojaksot, vertaisopintoryhmät, ammatillinen lisäkoulutus, koulutushankkeet ja kulttuuripalvelut. Tutustu verkkomateriaaleihimme: Kouluttajan rakennustyömaa BOKSI -työkaluja järjestökouluttajalle Kouluttajan esitystaito Kokouskäytännöt Lue verkkolehti OK-kanava osoitteessa: 38 LÄHELLÄ 2/2011 LÄHELLÄ 2/

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n tarkennetut vaatimukset hallitusohjelmaan 2011-2015

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n tarkennetut vaatimukset hallitusohjelmaan 2011-2015 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n tarkennetut vaatimukset hallitusohjelmaan 2011-2015 Puolueen hallitusohjelmavalmistelijoille Hallitusohjelmavaatimukset vuosille 2011-2015 Kansallinen omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Eväitä keskusteluun:

Eväitä keskusteluun: Eväitä keskusteluun: Jotkut läksyt oppii parhaiten tyynessä, jotkut taas myrskyssä (Willa Cather) Omaishoito Omaishoidon tärkein motiivi on suhde, joka ei ole syntynyt hoidon tarpeen perusteella vaan on

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä:

Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia; heitä, jotka ovat omaishoitajia; heitä, joista tulee omaishoitajia; ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. Rosalynn

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013 Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Ajankohtaista omaishoidosta 1. Syyskokoukset: liiton uusi hallitus 2. Rahoitus, toimintasuunnitelmien

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Omaishoito Suomessa Omastehooldus Soomes 13.10.2011 Omastehoolduse foorum, Paide

Omaishoito Suomessa Omastehooldus Soomes 13.10.2011 Omastehoolduse foorum, Paide Omaishoito Suomessa Omastehooldus Soomes 13.10.2011 Omastehoolduse foorum, Paide Merja Kaivolainen koulutus ja kehittämispäällikkö Omaishoito Suomessa Omaishoitajien tukeminen Virallinen palvelujärjestelmä

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Miten omaishoito kehittyy? Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu

Miten omaishoito kehittyy? Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu Miten omaishoito kehittyy? Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n ja paikallisyhdistysten hallitusten neuvottelupäivät 30.8.2013 Anne-Mari Raassina,

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Yhdistys- toiminnasta virtaa

Yhdistys- toiminnasta virtaa Yhdistys- toiminnasta virtaa Omaishoitajat ja läheiset -liiton seminaari Pidämme puolta pidämme huolta Kylpylähotelli Päiväkummussa ti 4.11.2014 Marianne Lind Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot