Kuusamo Lapland Koillis-Suomi matkalla kansainvälisyyteen 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "31.12.2003. Kuusamo Lapland Koillis-Suomi matkalla kansainvälisyyteen 2010"

Transkriptio

1 Kuusamo Lapland Koillis-Suomi matkalla kansainvälisyyteen 2010

2 2 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO 3 2. KOILLIS-SUOMEN MATKAILU NYT KANSAINVÄLISELLÄ KARTALLA 4 3. VAHVUUDET JA MAHDOLLISUUDET YRITYSNÄKÖKULMASTA 7 4. MARKKINAT JA NIIDEN TARPEET MARKKINATRENDEJÄ MAITTAIN VISIO JA TAVOITTEET STRATEGISET VALINNAT VALITUT KOHDEMARKKINAT Markkinointipanostus suuruusluokkana Kohderyhmät LIITTOUTUMINEN JA KUMPPANUUS VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN LINJAUKSIA TUOTEKEHITYSTARPEET KOULUTUSTARPEET LIIKENNE MUU KEHITTÄMISTARVE INFRASTRUKTUURIHANKKEET TOIMENPITEET VIESTINNÄN TOIMINTAMA LLI ALUEEN SISÄINEN ORGA NISOITUMINEN LIITTOUTUMINEN MARKKINOINTIKOKEILUT JA -MALLIT TUOTEKEHITYS KOULUTUS LAADUN VARMISTAMINEN INFRASTRUKTUURIHANKKEET SEURANTAJÄRJESTELMÄ JA ASIAKASPALAUTE SEURANTA 24 LIITE 1 25 LIITE 2 26 LIITE 3 27 LIITE 4 28 LIITE 5 29

3 3 1. Johdanto Koillis-Suomen alueen muodostavat Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla. Matkailullisesti tämä on aluekokonaisuus, jonka yhdistävänä tekijänä on Kuusamon lentokenttä. Matkailu on alueen tärkeä elinkeino ja yksi kehittämisen painopisteistä. Ruka kuuluu Suomen suurimpiin ja tunnetuimpiin matkailukeskuksiin. Salla on suosittu perheiden talvilomakohteena. Taivalkoski on Kalle Päätalon kotipitäjä ja kehittänyt matkailuaan kulttuuriin pohjautuen. Posiolta tunnetaan lähinnä Pentik-mäki, Korouoma ja Kitkajärvi, jonka lisäksi MTV:n Suuri Seikkailu toi uutta näkyvyyttä. Matkailun kotimaisuusaste on noin 80 %. Ulkomaisten matkailijoiden määrä, yöpymisvuorokautta v. 2002, on melko vähäinen verrattuna muihin suuriin Lapin kohteisiin. Kansainvälistyminen onkin vasta alullaan. Viimeisen parin vuoden aikana ulkomaalaisten määrät ovat kuitenkin kaksinkertaistuneet, mikä antaa hyvää pohjaa ja uskoa tulevaisuuteen. Yritykset ovat investoineet ja lisänneet toimintojaan, mutta pääsesonki on vielä lyhyt. Matkailupalvelut vastaavat jo varsin hyvin ulkomaalaisten asiakkaiden tarpeisiin. Pahimmat pullonkaulat ovat alueen tuntemattomuus kansainvälisillä markkinoilla ja liikenneyhteydet. Näistä lähtökohdista Koillis-Suomen kunnat ja yrittäjät ovat ottaneet tavoitteekseen kansainvälisen matkailun voimakkaan kasvun. Alueella on valmistauduttu yhteiseen 3- vuotiseen hankkeeseen, jossa yritysten ja kuntien kesken sovitaan kansainvälistymisen peruslinjat ja askeleet. Tavoitteena on kehittyä kansallisesti tunnetuista matkailukeskuksista vetovoimaiseksi kansainväliseksi matkailualueeksi. Hanke sisältää kaksi vaihetta, joista ensimmäinen vaihe käsittää yhteisen kansainvälistymisstrategian laatimisen. Toisen vaiheen aikana käynnistetään varsinaiset toimenpiteet ja rakennetaan alueen yhteinen matkailun kansainvälistymisen toimintamalli. Tämä raportti on kuvaus ensimmäisen vaiheen 8-12/2003 toteutuksesta ja tuloksista. Raporttiin on koottu yritysten yhteiset valinnat ja tahdon ilmaus siitä, mitä halutaan tehdä yhdessä seuraavina vuosina kansainvälisillä markkinoilla. Ensimmäisen vaiheen aikana on valittu yhteistyön painopisteet, kohdemarkkinat ja markkinointipanostuksen suuruusluokka, pohjustettu tavoiteltavia kohderyhmiä ja tuotekehitystarvetta, määritelty liittoutumisen ja viestinnän peruslinjat sekä muita kehittämistarpeita. Valinnat pohjautuvat alueen vahvuuksiin ja markkinatilanteeseen sekä -trendeihin, joihin on perehdytty sekä tilasto- ja muun tutkimustiedon pohjalta että asiantuntijoita kuulemalla. Kahden yritystyöpajan lisäksi on pidetty laaja yhteistyöfoorum, jossa kuultiin yhteistyökumppaneita ja markkinoilla toimivia asiantuntijoita sekä alueella toimivien puheenvuoroja. Työtä ovat johtaneet ohjausryhmän puheenjohtaja, Kuusamon elinkeinojohtaja Mika Perttunen sekä kansainvälistymishankkeen projektipäällikkö, ohjausryhmän sihteeri Outi Saastamoinen. Strategiaprosessin on vetänyt ja raportin laatinut toimitusjohtaja Heleena Luusua, Nord Info GmbH Nordeuropa Marketing, Saksasta. Naturpolis Kuusamo kansainvälistymishankkeen ohjausryhmä on käsitellyt strategian kokouksessaan Ohjausryhmän jäseniä ovat edellä mainittujen puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi Juha Aatsinki Sallan kunta, Juha Kuukasjärvi Rukapalvelu Oy, Tarja Mourujärvi Rukakeskus Oy, Veijo Nykänen Posion kunta, Juha Schroderus Hotelli Herkko, Jussi Seppänen Hotelli Revontuli, Hannu Tolppa Kitka Experience Ky, Hannu Tuovila Kuusamon kaupunki, Pekka Turpeinen Taivalkosken kunta, Sirkka Kylmänen Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Mervi Nikander Lapin liitto. Lisäksi asiantuntijajäseninä ovat toimineet Bart Braafhart Sallan kunta ja Ulla Matturi Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry.

4 4 2. Koillis-Suomen matkailu nyt kansainvälisellä kartalla Koillis-Suomi Naturpolis Kuusamon alueella rekisteröitiin noin ulkomaista yöpymisvuorokautta vuonna Näistä kaksi kolmannesta (65%) on Kuusamossa, vajaa kolmannes Sallassa ja loput Taivalkoskella sekä Posiolla. Yöpymisistä 43 % on kesäkaudella (touko-loka) ja 57 % talvella (marras-huhti). Ulkomaalaisia on viidennes (19%) kaikista yöpymisistä. Rekisteröityjen yöpymisten lisäksi kaupallisessa välityksessä olevissa loma-asunnoissa on ulkomaisia majoittujia arvioilta vähintään vuorokautta. Suurin osa yöpyjistä ( vrk) tulee Benelux-maista. Seuraavat isot markkina-alueet ovat naapurimaa Venäjä ( vrk) ja Saksa+Sveitsi ( vrk). Iso-Britanniasta yöpymisvuorokausia on 6 400, Ranskasta 5 200, Italiasta 1 900, Ruotsista ja Espanjasta vrk. Virosta oli tilapäisesti vuoden 2002 kesällä yöpymistä (marjanpoimijoita), joita ei enää v tilastoissa ole. Venäjän kysyntä on vähentynyt noin vrk. Muut markkina-alueet jäävät alle yöpymisvuorokauden, mutta yhdessä muodostavat noin vrk. Esimerkiksi Japanista yöpymisiä on 903 vrk. Palvelutarjonnassa hyvä pohja Koillis-Suomen alue tarjoaa hyvät lähtökohdat kansainvälisen matkailun kehittämiseen ympärivuotisesti. Tärkein yhteinen tekijä on Kuusamon lentokenttä, josta 100 km:n eli runsaan tunnin matkan säteellä sijaitsevat Salla, Taivalkoski ja Posio. Ulkomaisia kiinnostavia elementtejä ovat luontopalvelut kesällä ja talvella, Oulangan, Riisitunturin ja Paanajärven kansallispuistot, Kylmäluoman ja Hossan retkeilyalueet, vaellus-, vesi- ja pyöräilyreitit, hiihto- ja kelkkareitit, Sallan poropuisto, lumilomat, mökkilomat, huskyja moottorikelkkasafarit, incentive-palvelut, joulutuotteet sekä retket rajan taakse Venäjän Karjalaan. Palvelukeskittymät Ruka ja Sallatunturi sekä niitä ympäröivät luontopalvelut ovat hyvä yhdistelmä. Kitkajärvi ja muu runsaslukuinen vesistö on käyttämätön mahdollisuus. Alueella on monenlaista hotelli- ja mökkikapasiteettia. Kaikkiaan majoitusliikkeitä on 43 kpl, joissa on yhteensä 4695 vuodepaikkaa. Näistä on hotelleja 16 kpl (Kuusamo 7, Salla 4, Taivalkoski 3, Posio 2), joissa yhteensä vuodepaikkaa. Myynnissä olevaa mökkikapasiteettia on lisäksi noin vuodepaikkaa. Erilaisia kokoustiloja löytyy jopa 2000 henkilölle kerrallaan. Suurimmat kokoustilat ovat Kuusamotalo 530 hengelle ja liikuntakeskus noin hengelle. Viimeksi on valmistunut 330 hengen kokouskeskus Rukalle. Ravintolapaikkoja alueella on yhteensä kpl. Yritysten vahva osaaminen on niinikään hyvä pohja kansainvälistymiselle. Yritykset ovat tottuneet palvelemaan vaativia asiakkaita. Rukan avainyritykset ovat vieneet läpi 3- vuotisen laadun kehittämisohjelman. Koillis-Suomi verrattuna kilpailijoihin Muihin Lapin matkailualueisiin verrattuna kansainvälistyminen on Koillis-Suomen kunnissa vasta alkuvaiheessaan. Rovaniemellä ulkomaisia yöpymisiä on noin vrk, Pohjois- Lapissa vrk ja Tunturi-Lapissa samoin vrk.

5 5 Suurimmat matkailukeskukset ovat Saariselkä ulkomaista yöpymisvuorokautta ja Levi vrk. Kuusamossa ulkomaisia yöpymisvuorokausia on ja Sallassa vrk. (Tilastokeskus, majoitustilastot; last 12 months., Sep 2002-Aug 2003). Hyvällä kasvu-uralla Vaikka kansainvälistyminen on Koillis-Suomessa tiensä alussa, kehitys on pyörähtänyt liikkeelle vauhdilla. Ulkomaisten talvimatkailijoiden määrät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Talvikaudella ulkomaisia yöpymisiä oli vrk, kaudella niitä oli jo vrk. Kesällä kehitys ei ole ollut yhtä voimakasta, kasvua tuli vuosina noin 3 % (Kuusamo + Salla June -Aug 2001 yht vrk ja kesällä 2003 yht vrk). Ulkomaiset yöpymisvuorokaudet Koillis-Suomessa, kasvu Koillis-Suomi yht Kuusamo Salla Posio+Taivalkoski Asiakkaat ja tuotteet Suurimmat ulkomaiset asiakasryhmät ovat brittien ja venäläisten jouluryhmät ja perheet, arviolta viidennes kaikista ulkomaisista. Kesän kiertomatkailijat ovat toinen volyymiltaan merkittävä kohderyhmä, näistä erityisesti hollantilaiset omilla autoilla liikkuvat pariskunnat ja pienryhmät muodostavat noin viidesosan kaikista ulkomaisista. Incentive-asiakkaat ovat rahallisesti erittäin tärkeä kohderyhmä. Special interest-ryhmät, mm. bird watching lintumatkailu, kalastus, retkeily ovat vielä asiakasmäärältään pieni mutta kasvava kohderyhmä. Ulkomaisia lumilomalaisia on myöskin toistaiseksi verrattain vähän, mutta ne tulevat lisääntymään, samoin kuin kilpaurheilutapahtumat ja niihin liittyvät valmennusryhmät sekä muut tapahtumakävijät. Kesän mökki- ja luontolomien kysyntä on myöskin vielä pientä, mutta sen kasvuun uskotaan. Kohderyhmät ja tuotteet on esitetty sesongeittain kuvassa sivulla 19.

6 6 Kokemuksia jakelukanavista Tärkein jakelukanava on yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa. Koillis -Suomen matkailupalvelut ovat myynnissä yllättävän monen matkanjärjestäjän katalogissa. Aluetta myy eri markkinoilla peräti noin 100 matkanjärjestäjää, mm: Saksassa 36, Benelux-maissa 16, Venäjällä / CIS-maissa 15, Iso-Britanniassa 13, Espanjassa 10, Ranskassa 9 ja Italiassa 5 matkanjärjestäjää. Myynnissä olevat tuotteet ovat suurimmaksi osaksi kiertomatkoja ja myyntiluvut ovat jääneet pieniksi. Venäjän/CIS, Iso-Britannian ja Beneluxin muutamat matkanjärjestäjät tuottavat suurimman osan alueen kansainvälisestä matkailusta. Muilta osin syyt heikkoon myyntiin tulee selvittää. Jo tehtyjen matkanjärjestäjätutkimusten tulokset Saksassa, Hollannissa ja Britanniassa osoittavat, että Koillis-Suomen alueen tunnettuus markkinoilla on erittäin heikkoa ja että markkinalähtöiseen tuotteistamiseen ja high light-tuotteiden kehittämiseen sekä kansainväliseen viestintään tulee panostaa voimakkaasti. (Matkanjärjestäjien myynti- ja tuotekehitystarveanalyysi Saksassa ja Hollannissa; Nord Info GmbH 2003, Kuusamo Holidays maaseutumatkailuhankkeen aktiviteettitarjonta ja kansainvälinen kysyntä, Ellare Oy 2003). Monet matkanjärjestäjät edellyttävät ns. esitemaksua, josta olisi syytä kokonaan luopua. Sen sijaan matkanjärjestäjien kanssa tulee sopia pitkäjänteisestä markkinointiyhteistyöstä. Sallan ja Kuusamon toteuttama charter-projekti yhdessä MEKin ja matkanjärjestäjän kanssa on esimerkki hyvästä sitoutumisesta yhteistyöhön. Paikallisten incoming-toimistojen työ koetaan erittäin tärkeäksi. Niillä on voimakas intressi alueen myyntiin, erikoisuuksien tuotteistamiseen ja kilpailukykyisten tuotekokonaisuuksien rakentamiseen. Destination Management- tyyppisten yritysten tarpeen arvioidaan edelleen kasvavan internet-kaupan kasvun myötä. Suomalaiset incoming-toimistot ovat tärkeitä myyntikanavia tietyillä markkina-alueilla ja uusilla markkinoilla. Suora internet-myynti on vielä vähäistä. Vain muutaman yrityksen tuotteita on mahdollisuus varata internetistä.

7 7 3. Vahvuudet ja mahdollisuudet yritysnäkökulmasta Koillis-Suomen matkailun vahvuudet ja mahdollisuudet, heikkoudet ja uhkat kansainvälisillä markkinoilla yritysten näkökulmasta on esitetty swot-analyysissa: Vahvuudet luonto, kansallispuistot, retkeilyalueet tasokkaat luontopalvelut monipuolinen majoitustarjonta talvi, lumivarmuus ei massakohde - tilaa hengittää osaavat yrittäjät, kokemus toimintavarmuus yhteistyöperinne vip palveluosaaminen (incentive) kotimaan markkinaosaaminen venäjän markkinatuntemus Mahdollisuudet Yhteinen lentokenttä Suomi pienoiskoossa uudet kaudet ja tuotteet nyk. asiakkaille ympärivuotisuus heräävä kiinnostus markkinoilla uudet matkanjärjestäjät yhteistyö yli rajojen Lappi, Napapiiri,Venäjän raja, Karjala Pan Parks Heikkoudet saavutettavuus tunnettuus saatavuus, mistä ostaa kielitaidon puutteet off season tuotteet palvelutilanteiden valmius kokemattomuus kv markkinoilla tuotepakettien puute Uhat lentoliikenteen kehittymättömyys ahneus hinnoittelussa lyhytjänteisyys markkinoilla laadun heikkeneminen (massat) Vahvat kilpailuaseet, pidettävä Vahvat Naturpolis Kuusamon kilpailuaseet ovat luonto, kansallispuistot, ympärivuotiset luontopalvelut ja luontoon liittyvä osaaminen, jota voi tarjota kaikille markkinoille kaikkina sesonkeina. Yritysten osaaminen, palvelukyky, toimintavarmuus ja laatu ovat hyvällä tasolla. Myös turvallisuus ja siihen liittyvä palveluiden organisointikyky on kilpailuetu. Pohjoisen kilpailevista matkailualueista poiketen Venäjän markkinaosaaminen on vahva. Kehitettävä, vahvistettava Pahimmat pullonkaulat ovat tuntemattomuus kansainvälisillä markkinoilla ja puutteelliset liikenneyhteydet, jotka ovat ensisijaisia kehittämisen kohteita. Off season kauden tuotteita tulee kehittää, samoin näyttäviä imago-tuotteita. Kiristyvässä kilpailussa on entistäkin tärkeämpää, että hinta-laatu on kohdallaan. Palveluhenkilöstön kielitaidossa on monelta osin parantamisen varaa. Palvelujen saatavuutta ja ostamisen helppoutta tulee parantaa. Oikeaaikainen, joustava hinnoittelu ja monipuolinen mahdollisuuksien paketoiminen tuotteiksi vaativat vielä kehittämistä. Tuotteisiin tulee saada ripaus paikallista kulttuuria, paikallista arkielämää ja alkuperäisyyttä. Erityisen tärkeää sen näkyminen on ruoassa, mutta myöskin rakentamistavassa, sisustuksessa ja palveluissa. Varottava, käännettävä voitoksi Mikäli kehitys jatkuu kahden viimeisen vuoden kaltaisena, vaarana on lyhytjänteinen voitontavoittelu ja liiallinen ahneus hinnoittelussa. Kehittämisen tulee olla pitkäjänteistä ja loogista kaikista tilanteissa, myöskin kiivaan kasvun vuosina. Myös kapasiteetin riittävyyttä on seurattava ja kyettävä vastaamaan kysyntään nopeasti uudella tarjonnalla.

8 8 4. Markkinat ja niiden tarpeet Mahdollisuudet markkinoilla ovat periaatteessa rajattomat. Suomen luontopohjaiset, eksoottiset ja hyvin organisoidut luontopalvelut kiinnostavat yhä enemmän kaikilla Euroopan markkinoilla, mitä osoittavat mm. alla olevassa taulukossa esitetyt viiden vuoden kasvuluvut. Yhteenveto markkinatiedoista v Iso-Brit. Venäjä/ CIS Saksa Hollanti Ranska Espanja Italia Ulkomaan matkoja (-01) milj.kpl yöp.vrk. Suomessa Suomen markkinaosuus 0,50% 11,90% 0,46% 0,42% 0,39% 0,54% 0,36% Ko. Maan osuus ulkom.yöp. Suomessa 8,9% 12,5% 12,1% 4,6% 3,8% 2,2% 3,2% Kasvu vrk/% 52% -3% 13% 61% 39% 59% 34% Lapin osuus ko maan yöp. vrk/% 27% 22% 22% 23% 35% 22% 18% Koillis-Suomen osuus ko. maan yöp. vrk/% 1,7% 2,8% 2,2% 8,3% 3,2% 1,3% 1,4% Koillis-Suomea myyvät matkanjärj Ongelmana kuitenkin yhä on Suomen tuntemattomuus ja pieni markkinaosuus. Vain 0,6 % eurooppalaisten 223 miljoonasta lomamatkasta suuntautuu Suomeen. Toisaalta Suomella on erinomainen mahdollisuus kasvattaa markkinaosuuttaan riippumatta matkailun yleisestä kehityksestä. Suomi on uusi ja kiinnostava kohde, jonne matkustavat luonto-orientoituneet, kaiken nähneet edelläkävijät ja hyvin toimeentulevat. Suomesta on tullut hovikelpoinen mm. talvi- ja incentive-tuotteiden, EU-jäsenyyden ja taloudellisen kehityksensä takia. Myös Nokia, nimekkäät kilpa-urheilijat, uudet rock-yhtyeet, nuorten koulumenestys ja jopa Joulupukki vievät Suomea maailman kartalle. Matkailun arvioidaan kasvavan Euroopassa 3-5 % vuodessa seuraavan 20 vuoden aikana. Suomessa tavoitteeksi v on asetettu 5,5 % vuosikasvu, mikä viime vuosien kehityksen valossa näyttää ylimitoitetulta. Kansainvälinen kilpailu tulee yhä kiristymään, kun kaikki maat panostavat matkailuun. Uudet EU maat ja niille suunnatut tuet lisäävät kilpailua entisestään. Tulevia markkinoita on mm. Kiina, mutta ei ihan lähivuosina.

9 9 Matkailu on uudistusten kourissa. Monet matkanjärjestäjät ja lentoyhtiöt ovat kriisissä. Halpalentoyhtiöt ovat mullistaneet lentoliikenteen, ja internet on muuttamassa niin tiedottamista kuin markkinointia ja myyntiäkin. Mullistuksista huolimatta matkailu kasvaa, siitä ollaan kaikkialla yksimielisiä. Ihmisellä on perustarve matkustaa ja kokea uutta. Kriisien myötä matkailu saattaa tilapäisesti vähetä ja muuttaa suuntaansa, mutta ei lakkaa. Liikenneja tietoliikenneyhteydet kehittyvät, maailma tulee lähemmäksi ja ihmisillä on helpompi saada impulsseja ja lähteä liikkeelle. Tulevaisuudessa lomat tulevat olemaan yhä aktiivisempia: tärkeää on viihtyminen, uuden kokeminen ja oppiminen sekä seikkailu (Entertainment, Education, Exitement). Koillis - Suomen alue vastaa puitteiltaan hyvin eurooppalaisten, uutta etsivien matkailijoiden tarpeita. Luontoa, luonto-aktiviteetteja, terveellisiä elämäntapoja ja paikallisuutta arvostetaan. Kuitenkin lomalla halutaan myös viihdykettä ja säpinää. Kaikkea pitää olla tarjolla, alkuperäisen luonnon rauhaa, aktiivista tekemistä, monenlaisia palveluja ja paikallisväriä. Väestön ikääntyminen lisää matkustusta, sillä nykypäivän eläkeläiset ovat nuorekkaita ja aktiivisia ja heillä on vapaa-aikaa sekä rahaa. Väestö ikääntyy kaikkialla Euroopassa. Joka neljäs saksalainen on jo nyt yli 55-vuotias, ja v joka kolmas on täyttänyt 55-vuotta. Työssä käyville lomat ovat tärkeitä irtiottoja. Lomiin panostetaan rentoutumisen, hyvinvoinnin ja itsensä henkisen sekä fyysisen kehittämisen merkeissä. Ihmiset haluavat liikkua, kuntoilla, hoivata ja hemmotella. Perheestä ja lapsista pidetään huolta ja lomaillaan heidän ehdoillaan. Aktiivinen nuoriso tekee, toimii ja liikkuu, he käyttävät harrastuksiinsa aikaa ja rahaa. Perheet ovat pieniä ja sinkkuperheitä on paljon, mikä vaikuttaa palveluihin. Loma-aika ei sinänsä lisäänny, mutta lomia pidetään lyhyemmissä jaksoissa ja useampia vuodessa. Ihmiset matkustavat paljon ja osaavat vaatia, joten laadun on oltava kohdallaan. Yksilöllisyys kasvaa, mikä edellyttää tuotteilta monipuolisuutta ja muunneltavuutta (ns. massaräätälöinti). Markkinointi helpottuu internetin myötä, mutta toisaalta valtavaan tarjontaan hukkuu helposti. Matkailussa tunneasiat ovat tärkeitä. Päätökset tehdään useimmiten tunteen, ei tosiasioiden perusteella.

10 Markkinatrendejä maittain Yhteistä kaikille markkina-alueille on luonto- ja aktiviteettipainotteisuus. Ne ovat Koillis- Suomen vahvuudet myös jatkossa. Eri maihin sopivat pitkälti samat tuotteet vain ao. kulttuuriin soveltaen. Tuotteita tuleekin tarjota enemmänkin teemapohjalta. Benelux Suosittuja tuotteita ovat kesällä kiertomatkailu omalla autolla tai Fly&Drive sekä lyhytlomat. Talvella Koillis-Suomi tarjoaa mielenkiintoisen tuotekokonaisuuden, sisältäen monipuolisia aktiviteetteja hiihdosta luontosafareihin ja luisteluun. Hollantilaisia kiinnostavat myös tapahtumat, aktiviteettiloma ja incentive-kauppa. He ovat ennakkoluulottomia matkailijoita, joille on mahdollista tarjota jopa autolomaa talvella. Mahdollisuutena on profiloituminen muista Lapin kohteista poikkeavasti ja vahvuuksien, mm. lumilautailun rohkea esille tuominen. Britannia Britanniassa myydään eniten joulumatkoja, mutta myös luontoelämykset ja aktiviteetti-lomat kiinnostavat. Lumilomat, Special Interest ja aktiviteetteihin pohjautuvat seikkailumatkat ovat nousussa.incentive-segmentti on kiinnostava, sillä britit käyttävät incentive-matkoihin paljon rahaa, EUR/hlö (ilman lentoja). Myyntiä auttaa valuuttakursseista johtuva hyvä hintataso. Lapissa yöpyy talvikaudella jo runsaat brittiä, mikä on Koillis-Suomelle hyvä lähtökohta. Venäjä Suomen imago venäläisten silmissä on talvinen, ja uuden vuoden vietosta Suomessa on tullut jo eräänlainen brandi. Kesätarjonnan hittituote on mökkiloma perheen kanssa. Venäläisten lomaan liittyvät ostosmahdollisuudet. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat korkeatasoinen mökkiloma, luontoseikkailut, koskenlaskut ja muut aktiviteetit. Potentiaalista uutta asiakaskuntaa on saavutettavissa entisen CIS-alueen maista. Koillis -Suomen vahvuus on kielitaitoinen ja Venäjän kulttuuria tunteva oma DMC-alueella. Infrastruktuuriin liittyvänä mahdollisuutena ovat rautatie-/lentoyhteydet Kantalahdesta. Saksa Saksalaisia kiinnostavat erilaiset teematuotteet, Studienreisen, vaellus ja muut kesän luontoaktiviteetit. Talvella suosittuja ovat koiravaljakot ja moottorikelkat sekä hiihto. Yöpyminen jäähotellissa tai iglussa ovat markkinoilla näkyviä imagotuotteita. Incentivekohteena Lappi on Pohjoismaiden suosituin kohde, mikä antaa myös Koillis-Suomen alueelle hyvän lähtökohdan. Senior-matkailu kasvaa 29 % vuoteen 2010 mennessä. Saksalaiset ovat tunnettuja tiukasta rahan käytöstään, mutta toisaalta saksalainen on valmis maksamaan tasosta. Mahdollisuutena on viipymän pidentäminen ja erilaiset teemamatkat.

11 11 Ranska Markkinatrendeinä Järvi-Suomi on nousemassa Lapin rinnalle. Luontoaktiviteettien harrastus on vähentynyt, sen sijaan suomalainen elämäntapa, nähtävyydet sekä perinteet kiinnostavat. Lisääntyneet lennot Ranskasta Suomeen kuten charterlennot Pariisi-Rovaniemi ovat edesauttaneet matkailijamäärien kasvua. Mahdollisuutena on tuotannon laajentaminen olemassa olevien matkanjärjestäjien kanssa. Joulumatkailulla on suuri imagollinen merkitys ranskalaisille. Käynti- ja elämyskohteet, pakettimatkat, tunnelmalliset majoituskohteet, kulttuurikiertomatka (Pentik, Päätalo ym.) ja mielenkiintoiset tapahtumat kuten Kuusamo River Rafting ovat Ranskan markkinoille sopivia tuotteita. Italia Italia on Koillis-Suomelle pieni, mutta kasvava mahdollisuuksien markkina. Vapaan matkaohjelman toteuttaminen ja päätösten tekeminen matkan aikana sopii italialaisille erinomaisesti. Siksi tarjolla tulee olla tuotteita, jotka ohjaavat kulutuskäyttäytymistä, mutta eivät rajoita sitä. Aktiviteeteista kysyntää olisi mm. järjestetyille pyörämatkoille. Koillis - Suomen mahdollisuuksina tulevaisuudessa on päästä aktiviteettimatkanjärjestäjien myyntiin ja tavoittaa kuluttajia uudella kulttuurimatkatarjonnalla. Espanja Mahdollisuuksia ovat Espanjan markkinoille erikoistuneiden incoming-toimistojen ohjelmat. Kannustematkat Espanjasta (rahankäyttö ilman lentoja EUR/pv) voivat olla yksi tulevia markkinointisegmenttejä. MEK Madrid on toteuttamassa yhteistä talvimainoskampanjaa Saariselkä/Kuusamo päämarkkina-alueelleen. Sallassa toimii espanjalaisten omistama hotelli, jonka yhteistyöverkostoa Espanjassa kannattaisi käyttää hyödyksi. Espanjalaiset tekevät paljon ryhmämatkoja busseilla eri puolilla Eurooppaa, johon alueella ei ole vielä vastattu. Matkailutulo 2002 Kmo+Salla (talvi + kesä) 1500 x Venäjä/ Ukraina Benelux Saksa +Sveitsi Iso- Britanni a Ranska Viro Italia Japani Ruotsi Espanja Talvi Kesä

12 12 5. Visio ja tavoitteet Koillis-Suomen yhteisenä tavoitteena on kehittyä kotimaassa tunnetuista matkailukeskuksista vetovoimaiseksi kansainväliseksi matkailualueeksi. Visio 2015: Koillis-Suomen alue on vuonna 2015: Eurooppalaisten aktiivilomailijoiden suosima, luontoarvot, luontopalvelut ja paikallisuuden yhdistävä matkailualue, palveluiltaan ylivoimainen ja ympäri vuoden helposti saavutettavissa ja ostettavissa. Palvelukeskittymät ja ympäröivät luonto-aktiviteetit muodostavat matkailijalle mielenkiintoisen kokonaisuuden. Alue on matkailussa edelläkävijä ja verkottuu yli perinteisten tuote-, alue- ja hallinnollisten rajojen. Strategiset tavoitteet Koillis-Suomen yhteiset matkailun strategiset tavoitteet ovat Nousta näkyväksi lomakohteeksi Helpottaa asiakkaan valintoja Yhdistää resurssit Keskittyä Liittoutua Olla ylivoimainen painopiste viestinnässä yhteydet Kuusamon lentokentälle matkan ostaminen pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen yhteistyö kaikilla kansainvälistymisen osa-alueilla valita tavoiteltavat kohdemarkkinat matkanjärjestäjäkohtainen markkinointi ja tuote löytää hyödylliset kumppanit jalostaa palvelut huippukuntoon kv asiakkaille Mitattava tavoitetaso määritellään yöpymisvuorokausina ja lentoyhteyksien määränä. Tavoitteena on ulkomaisten yöpymisten kolminkertaistuminen vuoteen 2015 mennessä: Yöp. vrk v v v.2015 yhteensä kesällä talvella Markkinakohtaiset tavoitteet on esitetty liitteessä 3. Lentoyhteyksien osalta tavoitellaan charter-lentojen kymmenkertaistumista ja reittilentojen kaksinkertaistumista vuoteen 2010 mennessä: lennot v charter 20/vuosi 80/vuosi 200/vuosi reittilennot 2/ pv 3/ pv 4/ pv

13 13 6. Strategiset valinnat Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyö keskitetään seuraaviin peruslinjoihin: Tunnettuus viestintä on numero 1. Yhteistyön painopiste on tunnettuuden lisäämisessä, keinoina lehdistö- ja TV-työskentely, yhteistyö kansainvälisten TV-ohjelmatuottajien kanssa sekä muut uudet, innovatiiviset viestinnän keinot. Viestintää täydentää kohdennettu ja matkanjärjestäjien kanssa räätälöity markkinointi valituilla kohdemarkkinoilla. Toimenpiteissä haetaan uusia, tehokkaita malleja, joten viestintä- ja markkinointikokeiluja tehdään. Viestinnässä korostuvat huolellinen suunnittelu ja pitkäjänteisyys sekä nopea reagointi tilanteisiin. Saavutettavuus lentoyhteydet ovat toinen numero 1. Kuusamon lentokenttä on painopisteenä koko alueen matkatuotannossa. Reittilentojen osalta asiakkaita on liian vähän lentojen lisäämiseksi, mutta toisaalta riittämättömät lentoyhteydet ovat tulppa asiakasmäärien kasvulle. Esimerkiksi v Kuusamossa oli yöpymisvuorokautta Irlannista. Nämä jäävät toteutumatta, kun lentoyhtiö lopetti Dublinin lennon. Erityisesti kesällä Kuusamoon on mahdoton päästä. Ratkaisuna nähdään keskitetty suorien lomalentojen sarjatuotanto päämarkkinoilta. Lomalentoja lisätään yhteistyössä matkanjärjestäjien ja Finnairin sekä muiden lentoyhtiöiden kanssa. Resurssien yhdistäminen - Kuusamon lentokentän vaikutusalueella. Resurssit yhdistetään sekä tuotannossa että markkinoinnissa. Lisäksi mietitään yhteisesti infrastruktuurin ja kapasiteetin kehittäminen, koulutus ja tutkimus sekä muut kansainvälistymisen osa-alueet. Liittoutuminen alueen ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Liittoutumisen hyödyt analysoidaan ja rakennetaan pysyvät suhteet tulokselliseksi katsottuihin avaintoimijoihin. Kumppaneiden hakemisessa ollaan innovatiivisia ja toimitaan yli perinteisten tai totuttujen rajojen, kansainvälisten ja myös matkailutoimialan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Keskittyminen valitaan markkinat, joilla toimitaan yhdessä. Markkina-alueet valitaan kehityspotentiaalin ja omien resurssien suhteessa. Ensisijainen keskittyminen viidelle markkina-alueelle: Benelux, Venäjä/CIS, Iso-Britannia, Saksa + Sveitsi ja Ranska. Tuotekehitys markkina- ja kohderyhmäkohtaisesti. Painottuminen isoja asiakasmääriä tuoviin volyymituotteisiin, mm. lomalentoihin. Toinen painopiste on näkyvyyttä lisäävien imagotuotteiden kehittäminen ja kolmas painopiste hiljaisten kausien kehittäminen. Lisäksi tulee kautta linjan kehittää paikallista arkea, historiaa ja perinteitä tuotteissa. Saatavuus ostaminen helpoksi asiakkaalle ja myynti helpoksi yritykselle.tuotteiden ja jakelun kehittäminen siten, että kysyntään voidaan vastata joustavasti ja tehokkaasti (Bausteine, Dynamic Packaging) Palvelut huippukuntoon panostaminen koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Laatu on paras kilpailuase. Avainasioita ovat asiakaskohtainen palvelukyky, toimintavarmuus ja kielitaito. Tutkimus antaa kehittymistä varten tietopohjaa markkinoista, asiakkaiden kokemuksista ja alueen liiketoiminnasta. Kilpailuaseita ovat kohderyhmä- ja matkanjärjestäjäkohtainen tuotekehitys, joustava myynti ja laatu. Muusta Lapista erottuvana tekijänä on raja ja sen takainen Karjala mahdollisuuksineen. Rajan merkitystä painottavat alueen kunnat enemmän kuin yrittäjät.

14 Valitut kohdemarkkinat Lähivuosien yhteiset markkinointitoimenpiteet keskitetään yritysten tekemien valintojen mukaan seuraaville markkinoille: Markkina-alueet, kesäkausi: Prioriteetti I: Benelux, Saksa+Sveitsi, Ranska Prioriteetti II: Venäjä/CIS, Iso-Britannia Prioriteetti III: Espanja, Italia, Skandinavia Markkina-alueet, talvikausi: Prioriteetti I: Iso-Britannia, Venäjä/CIS, Saksa+Sveitsi Prioriteetti II: Benelux, Ranska Prioriteetti III: Italia, Baltia Markkinoinnin ykkös- kohderyhmään kuuluu siten viisi maata: Benelux, Venäjä/CIS, Iso- Britannia, Saksa+Sveitsi ja Ranska. Toiseen ryhmään kuuluvat Italia, Espanja, Baltia ja Skandinavia. Valintoihin vaikuttivat kunkin markkina-alueen viime vuosien tulokset Koillis-Suomen alueella sekä kehityspotentiaalit. Periaatteessa kaikki markkinat ovat mahdollisia, tulokset riippuvat oikeiden yhteistyökumppaneiden löytymisestä markkinoilla, viestinnän onnistumisesta ja liikenneyhteyksistä. Mm. pienten markkina-alueiden, kuten Beneluxin, Espanja ja Italian Suomi- kysyntä on kasvanut erittäin voimakkaasti viime vuosina. Yksittäisten yhteistyömuotojen isoa merkitystä osoittaa mm. Portugalista saapunut ryhmä, joka yksistään toi v Kuusamoon yöpymisvuorokautta. Beneluxin osalta on vuonna 2003 tehty 3-vuotinen Voigt/ MEK/ kunnat yhteistyösopimus. Markkinointi lomalentojen käynnistämiseksi Iso-Britanniasta Kuusamoon on alkamassa, minkä tuloksena lentojen odotetaan käynnistyvän talvikaudella

15 Markkinointipanostus suuruusluokkana Kv. markkinointipanostusten tavoitetaso on yritysten ja kuntien osalta noin euroa / vuosi, jolloin EU- ja muu julkinen rahoitus lisättynä markkinointipanostus voisi nousta yhteensä euroon/vuosi Kohderyhmät Kohderyhmien valinnassa kiinnitetään huomiota markkinoihin ja niillä toimiviin matkanjärjestäjiin, tuotevalikoimaan ja molempien kehityspotentiaaleihin. Tärkeintä ovat yhteistyökumppanit ja pitkäjänteinen työ heidän kanssaan. Matkanjärjestäjien kanssa tulee saavuttaa luotettava ja molemminpuolinen yhteistyö, jonka tuloksena markkinoille on tarjolla oikeat tuotteet ja myynnin tehostaminen yhdessä matkanjärjestäjän kanssa. Koillis-Suomen kannattaa tavoitella eri kohderyhmiä laajasti, kuhunkin sesonkiin soveltuen. Vapaa-ajan matkustus eli leisure travel on perusta volyyminsa takia. Charter-pohjaisen tuotannon saavuttaminen tuo isoja asiakasmääriä. Kehittämisen pohjana ovat nykyiset kohderyhmät, mm. joulu- ja kiertomatkailijat, joille on mahdollista tarjota uusia tuotteita. Ulkomaisille lumilomalaisille Koillis -Suomi on hyvä ja monipuolinen uutuus- kohde. Kesän mökki- ja luontolomien kysyntä on vielä pientä, mutta tulee kasvamaan. Incentive-asiakkaat ovat tuottoisa kohderyhmä, johon kannattaa panostaa. Suomi on incentive-matkailussa tunnettu maailmalla ja alueen yrityksillä on hyvä ammattitaito. Kokous- ja kongressiasiakkaat sopivat palvelutarjonnan ja kokouskapasiteetin puolesta varsinkin hiljaisina kausina koko alueelle. Tätä segmenttiä täydentävät erinomaisesti kansainväliset urheilu- ja muut tapahtumat, joista alueella on jo kokemuksia. Asiakkaat ovat tulevaisuudessa entistä enemmän individualisteja, joten eri Special Interest ryhmät on yksi kasvava asiakaskunta. Ryhmät voivat toistaiseksi olla pieniä, mutta keskittymällä harvoihin tuotteisiin, mm. bird watching lintumatkailu, kalastus, retkeily, on mahdollista saavuttaa isojakin asiakasmääriä.

16 Liittoutuminen ja kumppanuus Liittoutumista tarkastellaan kolmella tasolla: Yhteistyö ja liittoutuminen alueen sisällä Liittoutuminen markkinoilla ja Liittoutuminen matkailun ulkopuolisten toimialojen kanssa (cross-marketing). Alueen sisällä eli Kuusamon lentokentän vaikutusalueella tärkeimmiksi liittoumiksi nähdään kiinteä yhteistyö omien markkinointiyhdistysten - Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys, Matkalle Sallaan yhdistys, Taivalkosken matkailuyhdistys - kesken sekä alueella toimivien incomingtoimistojen kanssa. Posion yritykset suuntautuvat yhteistyöhön Ruka-Kuusamo matkailuyhdistyksen kanssa. Viestintä, markkinointi, tuotetarjonta ja markkinointi sekä muu kansainvälinen toiminta halutaan tehdä yhdessä. Sitä varten rakennetaan toimiva verkosto ja pelisäännöt. Liittoutumista Lapin kanssa pidetään erittäin tärkeänä ja sitä tavoitellaan kuitenkin siten, että täsmälliset yhteistyön tavoitteet, yhteistyömuodot ja organisoituminen tulee mietittäväksi seuraavan vaiheen aikana. Lappi on markkinoilla tunnettu ja kilpailukykyinen, joten Koillis-Suomen on helpointa saavuttaa näkyvyyttä osana Lappia. Suomessa matkailevista ulkomaalaisista %, maasta riippuen, käy Lapissa. Toisena mahdollisena kumppanina nähdään Kainuun alue, jonka suuntaan pidetään korvat ja silmät auki. Myös liittoutuminen naapurimaan Venäjän kanssa saattaa olla tulevaisuuden mahdollisuus. Markkinoilla tärkeimmät kumppanit ovat matkanjärjestäjät, lentoyhtiöt ja media. Toisella sijalla ovat MEK, kaupalliset markkinointiyhtiöt ja urheilutapahtumat, joiden lisäksi mm. Pan Parks verkostoon tutustutaan mahdollista tiiviimpää liittoutumista silmällä pitäen. Finland Convention Bureaun kanssa liittoutumista harkitaan, tavoitteena hiljaisten kausien täyttäminen kokousasiakkailla. Liittoumat matkailun ulkopuolisten toimialojen kanssa nähdään mielenkiintoisena mahdollisuutena. Yhteistyökumppania tullaan hakemaan ensisijaisesti kohdemaassa toimivan yrityksen kanssa. Cross-marketing kumppani voisi olla esimerkiksi ranskalainen lumikenkien valmistaja tai joku muu vastaava Out door-tuotteis iin liittyvä yritys.

17 Viestinnän ja markkinoinnin linjauksia Viestinnässä ja markkinoinnissa ollaan ison murroksen edessä internetin käytön ja sen luomien mahdollisuuksien yhä edetessä ja muuntuessa asiakkaan tarpeisiin. Tärkeintä tulee olemaan viestin kohdentaminen ja paloittelu asiakkaan tarpeiden ja hakusanojen vaatimusten mukaisesti sekä tarvittavat linkitykset. Hankkeen tärkein tavoite on tunnettuuden lisääminen markkinoilla, joten viestintä on hankkeen a&o. - viestintä räätälöidään markkinakohtaisesti ja liittoutumien mukaan - viestintäsuunnitelman laatii markkinoilla toimiva viestinnän ammattilainen - lehdistö- ja mediasuhteiden hoitoon paneudutaan tavoitehakuisesti - tv-ohjelmien tuottamiseen alueelta panostetaan Uusina markkinointikeinoina (normaalisti käytettyjen esitteiden, messujen, workshopien, et-toursien jne. lisäksi) huomioidaan mm. tehostettu matkanjärjestäjäyhteistyö, myyntiin tähtäävät erillistoimenpiteet, matkatoimistokoulutus, cross-marketing, palkinto- ja lukijamatkat, erilaiset markkinointi- ja myyntikokeilut sekä harrastejärjestöt. Markkinointi suunnitellaan maakohtaisesti ja yhteistyössä matkanjärjestäjien kanssa. Yhteisenä kattonimenä kansainvälisillä markkinoilla käytetään toistaiseksi Kuusamo Lapland. Nimi paikallistaa alueen osaksi Lappia ja täsmentää sijainnin Lapissa. Jatkotyön aikana viestintäsuunnittelun yhteydessä kattonimen tarve ja nimi varmistetaan markkinatutkimuksella. Muita kattonimessä mahdollisesti huomioitavia seikkoja ovat rajan läheisyys (frontier, carelian), tuotekuva ja aktiivinen tekeminen sekä perinteet. Samoin tutkitaan eläinhahmon käyttäminen yhteisenä maskottina. Eläimen uskotaan herättävän positiivista mielikuvaa luonnosta ja luonnonläheisestä alueesta. Yksi ehdotus on KoSu-jänis, joka on talvella valkoinen ja kesällä ruskea, mikä kuvaa matkailun ympärivuotisuutta ja muuntautumiskykyä. Markkinoilta saadut ensimmäiset kommentit tosin arvioivat, että alueen eläinhahmoksi sopisi paremmin karhu, leikkimielisesti ja leppoisasti kuvattuna.

18 Tuotekehitystarpeet Tuotekehityksellä on mahdollista erottautua kilpailijoista. Painopisteet ovat: Markkina-, matkanjärjestäjä- ja kohderyhmäkohtainen tuotekehitys matkanjärjestäjäkohtaiset tuote- ja myyntianalyysit niihin perustuva tuotepohjan uudistaminen ja laajentaminen tuotteiden markkinakohtainen viimeistely ja tuotekansiot Koko alueen huomioiminen tarjonnassa viikko-ohjelmat, incentive, tuotekohtaiset yritysverkostot, sisäiset kiertomatkat, käyntikohteet ja reitit, viikkopaketit; yksi majoitus ja käyntikohteet ympäristöön Imagotuotteet ja volyymituotteet tapahtumat ja näyttävät erikoisuudet imagotuotteina mm. kesärinne, luxus juhannus-charter Bird Watching Race, Nature Photo, Karhunkierros volyymituotteina suorat lomalennot, joulu, lumilomat, mökkiloma, multiaktiviteetit kv. kokoukset ja incentive Hiljaisten kausien tuotekehitys (suurin osa vuodesta) Tapahtumat; urheilutapahtumat, mäkikarnevaalit, Oulanka Canoeing, Corporate White Rafting Competition, Raft Jazz, Father and Sons summer campout, Seppätapahtuma, Pentikin Keramiikka, jääkiipeily jne. teema-, aktiviteetti-, special interest-, incentive-tuotteiden edelleenkehittäminen erilaiset teemat; vesi-, seikkailu-, talvikalastus, lumi ja jää, luistelu, liikuntateemat, hevosohjelmat, käden taito- ja perinneteemat sekä ruokateemat pyöräily, multiaktiviteetit Incentive-tuotannon hyödyntäminen ja laajentaminen MICE-tuotannoksi/ Meetings, Incentive, Conventions and Events Muita tuotekehitystarpeita paikallisen arkielämän ja perinteen sisällyttäminen tuotteisiin, ruokaan, rakentamiseen ja sisustukseen Kurkistus Karjalaan Alueen tuoteinformaation kokoaminen asiakkaan näkökulmasta Tuotekehitystarpeet on koottu alla olevaan kuvaan sesongeittain. Tuotekehitys täsmentyy markkina-alueittain ja kohderyhmittäin seuraavan vaiheen aikana. Jo tehtyjen hankkeiden tuotekehitystiedot (mm. ruokaprojekti, maaseutumatkailu) tulee hyödyntää jatkossa.

19 19 NATURPOLIS KUUSAMO Tuotekehitystarve kansainvälisille markkinoille ALKUKESÄ touko-kesä KESÄ heinä-elo SYKSY syys-loka ALKUTALVI marras JOULUN SEUTU joulukuu, tammi KEVÄTTALVI helmi-huhti Volyymi/ % vuodesta; 9/2002-8/2003 Muutos 2 vuodessa Hotellien käyttöaste n. Vetovoimatuote (nyt ) Päämarkkina/ kohderyhmä (nyt ) Vahvuudet ja mahdollisuudet Kehitystarve 9177 vrk vrk vrk vrk vrk vrk. 13% 23% 4% 8% 26% 27% 8884 / +293vrk / / / / / % 11% 181% 1495% 46% 119% 20% 40% 35% 35% 45% 55-60% bird watching, kiertomatkailu Britit/special interest,hollanti families, groups special interest luonnon herääminen, luontoteemat, valo wellness Tapahtumat;Bird watching race, Koskenlaskukilpailu, Raft Jazz, kv. kokoukset/incentive, Juhannuscharter teemalomat, multiaktiviteetit, kulttuuri ja perinteet käden taidot kiertomatkailu, mökkiloma, maaseutuloma, Karhunkierros (marjastus/viro) Benelux+Germany /small groups, bus groups (Viro/marjastus) pää Hollantiin avattu luontoteemat, mökkiloma wellness Mökkiloma / Venäjä Teemalomat/green experience, Viikkoohjelma,Kulttuuri- ja Kiertomatkat, Seppäviikko ym. Tapahtumat Multiaktiviteetit, Maaseutulomat Golf ruska, Karhunkierros ruska, kansallispuistot, retkeily. luonnon antimet wellness Aktiviteettilomat, multiaktiviteetit, teemalomat, marjat/sienet. Kv-kokoukset, Nature Photoym tapahtumat, viikko-ohjelma Golf harjoitteluleirit, hiihto, joulu hiihtourheilijat, Britit/perheet Kilpaurheilupaikat, ensi lumi, tapahtumapaikat Freestyle, Nordic Opening Wellness Kv-kokoukset ja tapahtumat/ Cross marketing, viikko-ohjelma joulucharterit, uusi vuosi, venäläinen joulu, incentive incentive, hiihto, lumiloma, Venäjän safarit Venäjä/perheet, Ger,Fra,Benelux, Britit/perheet, Britit / incentive Fra, Bel / incentive hyvä talvi / vahva tuote, joulutuote, MICE, hyvä infra joulun teemat lumilomacharterit wellnes wellness Jouluohjelmat, naisten/lasten huomioiminen / Ukraina, Iso-Britannia, Ranska, Saksa Lumilomat, MICE, Kurkistus Karjalaan luvut sis. Kuusamo+Salla, yht vrk, muutos kahdessa vuodessa + 55 %.

20 Koulutustarpeet Kansainvälistymiseen liittyy monia koulutustarpeita, joista päällimmäisenä ovat kieli- ja palvelukoulutus, markkinatietous, kulttuurit ja tavat sekä kv-liiketoimintaosaaminen. Valittuihin kohdemarkkinoihin syvennytään perinpohjaisesti. Myös luontoteemat, paikallinen arki ja historia edellyttävät yritysten ja henkilöstön lisäkouluttautumista. Benchmarking- ja opintomatkat ovat erityisen tärkeitä paitsi oppimismielessä, myös alueen yhteistyötä edistävinä tekijöinä. Matkoilla tullaan helpommin tutuiksi ja on aikaa keskustella asioista. Markkinoilla on huutava puute myynnissä tarvittavasta Suomi- ja aluetietoudesta. Matkatoimistot eivät tunne Suomea eivätkä osaa sitä myydä. Matkatoimistojen kouluttamista varten on olemassa online- koulutusohjelmia, joiden avulla ajantasainen tuotetietous on siirrettävissä markkinoille helposti ja edullisesti. Laatu on kilpailuase, johon Koillis-Suomen yritykset haluavat panostaa kaikissa olosuhteissa. Laadun varmistaminen on erityisen tärkeää volyymien ja kansainvälisten asiakkaiden lisääntyessä. Tavoitteena on Rukan avainyritysten tekemän laadunvarmistamishankkeen laajentaminen koko Koillis-Suomen alueelle tai yritysten liittyminen Matkailun Edistämiskeskuksen Laatutonni-ohjelmaan. Laadun kehittäminen tulee olla jatkuvaa, mutta voitava toteuttaa ilman raskasta organisointia. Jatkotyön aikana koulutustarpeet analysoidaan yksityiskohtaisemmin ja toteutetaan tarvetta vastaavat koulutusohjelmat Liikenne Kuusamon lentokentän vahvistaminen on yhteinen tavoite. Tämä tarkoittaa lentoyhteyksien huomattavaa lisäämistä sekä joustavia transfer-yhteyksiä Kuusamon lisäksi Sallaan, Posiolle ja Taivalkoskelle. Yritykset pyrkivät keskittämään lentopohjaisen matkatuotantonsa Kuusamon kentän kautta. Isoimmat haasteet liittyvät lentojen lisäämiseen. Reittilentojen osalta tilanne on hankala - asiakkaita on toistaiseksi liian vähän lentojen lisäämiseksi, mutta toisaalta riittämättömät lentoyhteydet ovat tulppa asiakasmäärien kasvulle. Minimivaatimus on, että päämarkkinoilta päästään päivittäin suoraan jatkoyhteydellä Helsingistä Kuusamoon, ilman että tarvitsee yöpyä Helsingissä. Erityisesti kesällä Kuusamoon on mahdoton päästä joustavasti. Finnair Oyj:n kanssa jatketaan neuvotteluja parhaiden ratkaisujen löytymiseksi. Reittilentoja korvaavana ratkaisuna nähdään keskitetty suorien lomalentojen sarjatuotanto keskeisiltä päämarkkinoilta. Näistä on hyviä kokemuksia. Lomalentoja pyritään saamaan yhteistyössä matkanjärjestäjien ja lentoyhtiöiden, mm. Finnairin kanssa ainakin Venäjän, Iso-Britannian, Beneluxin, Saksan ja Ranskan markkinoilta. Finnair on kiinnostunut lentämään suoria lomalentoja Euroopasta, mutta edellyttää matkanjärjestäjiltä riskikiintiöitä.

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2010

Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2010 Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2010 Strategiapäivitys 2008 Johdanto Kuusamo Lapland alueen muodostavat alunperin Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla. Vuonna 2008 mukaan ovat liittyneet myös

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Alankomaat SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Kokemuksia Keski-Euroopan markkinoilta - onko Suomi kiinnostava?

Kokemuksia Keski-Euroopan markkinoilta - onko Suomi kiinnostava? Kokemuksia Keski-Euroopan markkinoilta - onko Suomi kiinnostava? Heleena Luusua 11.2.2010 Tulevaisuuden Kokemuksia Keski-Euroopasta perusmotiivit Kokemuksia Keski-Euroopasta Markkinoista ja trendeistä

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kuusamo Lapland. matkalla kansainvälisyyteen 2013

Kuusamo Lapland. matkalla kansainvälisyyteen 2013 Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2013 Strategiapäivitys maaliskuu 2011 Kuusamo Lapland matkalla kansainvälisyyteen 2013 1 Sisällysluettelo: Johdanto... 2 Kuusamo Lapland kansainvälisellä kartalla...

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 24.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.5.2013 31.10.2013 30.1.2014 Sisältö/ Saksa ja Sveitsi 2/2013 Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Tampere UKK-instituutti 13.2.2012 Tilaisuuden avaus Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä ismo.kolari@proagria.fi,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME

KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME International food and activity projekti, Matkailupäällikkö Leena Puumalainen, projektipäällikkö Tiina Saarinen 15.11.2010 = Annen synttärit :) Central Baltic Interreg IV A Southern

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen Kesäkuu 2015 02/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Kärkihankkeet 2015-2018

Kärkihankkeet 2015-2018 Matkailun poikkihallinnollinen sateenvarjo- (strateginen) ohjelma Suomi johtavaksi stopover - maaksi Kärkihankkeet 2015-2018 Finrelax- Suomesta hyvinvoin/matkailun kärkimaa Merellinen saaristo kansainvälises/

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8

20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8 20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8 Lentoliikenteen tulevaisuus Write - mitä here on odotettavissa? your presentation name Tero Taskila Lentoliikenne on murroksessa Markkinat ovat erittäin herkkiä

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Kuusamo Lapland -alueen matkailuviennin koordinointi

LOPPURAPORTTI Kuusamo Lapland -alueen matkailuviennin koordinointi LOPPURAPORTTI Kuusamo Lapland -alueen matkailuviennin koordinointi Dnro POPELY0460/05.02.09.2011C Eura 2007-tunnus A557819 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA JA KOHDERYHMÄ Kuusamo Lapland alueen 50 yritystä ovat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot