European Green City Index Merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "European Green City Index Merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutukset"

Transkriptio

1 European Green City Index Merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutukset Economist Inteligence Unitin tutkimus tilaajana Siemens

2 European Green City Index Kaupungit Sisältö 4 Esipuhe 8 Tulokset 10 Tulosten analysointi 20 Tutkimusmenetelmä 24 Helsinki Dublin, Irlanti European Green City -indeksi vertailee 30 merkittävän eurooppalaisen kaupungin ympäristöystävällisyyttä. Se huomioi 30 eri ympäristöön vaikuttavaa osa-aluetta ympäristöpolitiikasta veden kulutukseen ja jätteiden kierrätyksestä hiilidioksidipäästöihin. Lontoo, Iso-Britannia Pariisi, Ranska Lissabon, Portugali Madrid, Espanja 2

3 Oslo, Norja Tukholma, Ruotsi Helsinki, Suomi Tallinna, Viro Riika, Latvia Kööpenhamina, Tanska Vilna, Liettua Amsterdam, Alankomaat Berliini, Saksa Varsova, Puola Bryssel, Belgia Kiova, Ukraina Praha, Tsekin tasavalta Zürich, Sveitsi Bratislava, Slovakia Wien, Itävalta Budapest, Unkari Ljubljana, Slovenia Zagreb, Kroatia Belgrad, Serbia Bukarest, Romania Sofia, Bulgaria Rooma, Italia Istanbul, Turkki Ateena, Kreikka 3

4 European Green City Index Esipuhe Esipuhe Kaupungeilla suuri ympäristövaikutus: Kaupunkialueilla asuu tällä hetkellä yli puolet maapallon väestöstä, ja niiden arvioidaan tuottavan jopa 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Jatkuvasti kiihtyvällä kaupungistumisella on monia haittavaikutuksia, esimerkiksi viljeltävä maaala sekä elintärkeät viheralueet vähenevät ja juomaveden saatavuus heikkenee. Tiheä asutus lisää kaupunkien ympäristövaikutuksia. Kaupungit ovat merkittävässä osassa, kun etsitään kestäviä ratkaisuja ympäristöhaasteisiin kuten ilmastonmuutokseen. Tiiviillä kaupunkialueilla saavutetaan ympäristöllisiä mittakaavaetuja, joilla kaupunkilaisten ympäristövaikutuksia voidaan pienentää. Tällainen kehitys on jo käynnissä Euroopassa. YK:n väestöjaoston mukaan 72 prosenttia maanosan väestöstä asuu kaupungeissa, mutta Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) mukaan kaupunkien osuus energiankulutuksesta on ainoastaan 69 prosenttia. Tämä johtuu esimerkiksi julkisen liikenteen kasvaneesta suosiosta ja asuntojen pienemmästä koosta. Pienempien asuntojen lämmitykseen ja valaistukseen kuluu muita asumismuotoja vähemmän energiaa. Useat eurooppalaiset kaupungit ovat osoittaneet sitoutuvansa ympäristöpäästöjen vähentämiseen allekirjoittamalla EU:n pormestareiden ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors), joka on Euroopan komission tammikuussa 2008 käynnistämä aloite. Pormestarit sitoutuvat pienentämään kaupunkien hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sopimuksella kaupunkeja halutaan esimerkiksi kannustaa tekemään yleensä ensimmäinen suunnitelma hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ympäristönsuojelun taso vaihtelee eri kaupungeissa, mutta rohkaisevaa kehitystä on jo nähtävissä. European Green City Index -tutkimuksen 30 kaupungista lähes jokaisen hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ovat pienemmät kuin EU27-maiden keskiarvo, 8,46 tonnia 1). Osa myönteisestä kehityksestä johtuu pitkään jatkuneista, suotuisista olosuhteista. Euroopassa on vallinnut poliittinen tasapaino ja rauha, jota viime vuosi- 4 1) Perustuu uusimpiin saatavissa oleviin tietoihin, joista suurin osa on vuosilta

5 kymmeninä ovat rikkoneet ainoastaan Balkanin niemimaan sodat. Lisäksi kansalaisten tietoisuus ympäristön suojelusta ja ympäristötavoitteista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tätä kehitystä tukee osaltaan myös EU:n jatkuvasti kehittyvä ympäristölainsäädäntö. Ongelmia kuitenkin riittää ympäristötietoisessakin Euroopassa. Raportissa kuvatuissa kaupungeissa keskimäärin yksi asukas kolmesta kulkee työmatkansa autolla, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä ja heikentää ilmanlaatua. Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on vain 7,3 prosenttia. Se on kaukana EU:n tavoitteesta nostaa uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkien käyttövedestä lähes yksi litra neljästä hukkuu putkistovuotojen vuoksi. Jätteestä kierrätetään nykyisin vain alle viidennes. Kaupungeilla on usein liian vähän voimavaroja ympäristöystävällisen käyttäytymismallin juurruttamiseen asukkaiden, yritysten tai edes hallinnon keskuudessa. Erityisesti kasvaviin kuluihin ja veroihin suhtaudutaan kielteisesti. Nykyinen taloudellinen tilanne saattaa vaikeuttaa muutosta entisestään. Vaikka monet ympäristöystävällisistä teknologioista auttaisivat pienentämään kuluja pitkällä aikavälillä, ne edellyttävät usein tavallista suurempia alkuinvestointeja ja jäävät välittömien taloudellisten tarpeiden varjoon. Tutkimusmenetelmä: European Green City -indeksin tarkoituksena on auttaa kaupunkeja ympäristötavoitteiden toteuttamisessa. Indeksi mittaa ja pisteyttää 30 Euroopan kaupungin ympäristöystävällisyyden yleisellä tasolla sekä yksityiskohtaisilla arvioilla. Se on työkalu, jonka avulla niin yksityiset kansalaiset kuin kaupungin johtavat päättäjätkin voivat syventää ympäristötietämystään ja tehostaa siten päätöksentekoaan. Mittarin laati Economist Intelligence Unit -tutkimuslaitos (EIU) yhdessä Siemensin kanssa. Menetelmää arvioi ja tutkimukselle antoi tärkeää palautetta kaupunkiympäristön kestävän kehityksen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Tutkimus ei ole ensimmäinen vertailu Euroopan kaupunkien ympäristövaikutuksista. Sen ei ole tarkoitus kilpailla muiden tärkeiden aloitteiden tai tutkimusten kanssa, kuten European Urban Ecosystem Survey -tutkimuksen tai European Green Capital Award -palkinnon kanssa. Tutkimuksen arvo muodostuu tietojen laajuudesta sekä muodosta, jossa tutkimus esitetään. Indeksi ottaa huomioon jokaisesta kaupungista 30 erillistä indikaattoria, jotka mittaavat laajasti ympäristönsuojelun osa-alueita ympäristöhallinnosta ja vedenkulutuksesta aina jätehuoltoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Pisteytysmenetelmä on läpinäkyvä, yhtenäinen ja toistettavissa. Indeksi on ainutlaatuinen, koska kaupunkeja voidaan verrata keskenään. Yksittäisille kaupungeille on annettu suhteelliset pistemäärät yleisellä tasolla sekä erillisissä kategorioissa. Indeksin tulokset kertovat vain osan totuudesta. Raportti täydentää indeksiä kuvaamalla kaupunkeja ja niitä syitä, jotka vaikuttavat arvosanoihin. Lisäksi luettavana on kaupunkiprofiili, jossa selitetään Helsingin haasteita, vahvuuksia 5

6 European Green City Index Esipuhe sekä heikkouksia. Tutkimus nostaa myös esiin eri kaupunkien hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia keksintöjä, joita muut kaupungit voisivat soveltaa. Tämä indeksi poikkeaa muista tutkimuksista, koska sen on toteuttanut itsenäinen tutkimuslaitos. Tutkimukseen ei ole vaikuttanut eri kaupunginhallitusten myöntämä vapaaehtoinen rahoitus. Näin tutkimukseen on voitu ottaa 30 Euroopan maan 30 tärkeintä kaupunkia, jotka ovat joko poliittisia tai liike-elämän keskuksia. Paikallishallinto, poliittiset päättäjät, palveluntarjoajat, ympäristöjärjestöt, kestävän kaupunkiympäristön asiantuntijat sekä kaupunkilaiset voivat indeksin avulla vertailla omaa kaupunkia muihin kaupunkeihin yleisesti sekä jokaisen arviointiluokan sisällä. Indeksin avulla voidaan myös vertailla kaupunkeja ryhminä yksittäisten kriteerien, esimerkiksi maantieteellisen alueen tai ansiotulojen, perusteella. Indeksistä on haluttu luoda työkalu, jonka avulla Euroopan kaupunkeja kannustetaan ottamaan entistä suurempi vastuu ilmastomuutoksen hillitsemisestä ja muista ympäristöhaasteista. Tärkeimmät havainnot Vuoden 2009 European Green City -indeksissä nousivat esille seuraavat asiat: Kaikki Pohjoismaiset kaupungit sijoittuvat indeksin kärkeen. Kööpenhamina on indeksissä ensimmäisellä sijalla, pienellä erolla toiseksi tulleeseen Tukholmaan. Kolmannella sijalla oleva Oslo täydentää Skandinavian kaupunkien kärkikolmikon. Helsinki on seitsemännellä sijalla. Wien, Amsterdam ja Zürich ovat järjestyksessä indeksin neljäs, viides ja kuudes kaupunki. Indeksissä menestyivät vauraat kaupungit. Kymmenessä parhaassa kaupungissa bruttokansantuote asukasta kohti on yli euroa (ostovoimapariteettina mitattuna). Varakkailla kaupungeilla on mahdollisuus investoida enemmän varoja esimerkiksi energiatehokkaaseen infrastruktuuriin ja ympäristöasiantuntijoiden palkkaukseen. Vauraus ei kuitenkaan aina määrää kaikkea, koska yksittäiset kaupungit pärjäävät erillisissä alaluokissa huomattavasti taloudellista painoarvoaan paremmin. Esimerkiksi Vilna, jossa tulotaso on alhainen, on ilmanlaatukategoriassa indeksin paras kaupunki. Toisaalta kokonaisindeksissä kahdeksantena oleva Berliini sijoittuu rakennuskategoriassa ensimmäiseksi, vaikka sen BKT asukasta kohti on melko pieni. Itäisen Euroopan kaupungeissa tulotaso on indeksin alhaisin, BKT asukasta kohti alle euroa. Vilna suoriutuu Itä-Euroopan kaupungeista parhaiten ja sijoittuu 13. sijalle. Seuraavaksi tulee Riika, joka on indeksissä 15. sijalla. 6

7 Muut itäisen Euroopan kaupungit ovat indeksissä viimeisinä. Kaupungit kärsivät edelleen myös kommunistisen hallinnon vuosikymmeniä jatkuneesta ympäristöasioiden laiminlyönnistä. Tämä on nähtävissä joka puolelle itäistä Eurooppaa rakennetuissa, huonosti eristetyissä, betonielementeistä kootuissa asuinrakennuksissa ja voimakkaasti saastuttavassa raskaassa teollisuudessa. Monilla kaupungeilla on tosin innovatiivisia ympäristöaloitteita, kuten Ljubljanan "arvonta", jonka avulla kannustetaan kierrätettävän jätteen lajitteluun. Itäisen Euroopan kaupungit tasapainottelevat muiden vaikeiden kysymysten kuten työttömyyden, taloudellisen kasvun ja laittoman asuntokannan kanssa. Indeksi osoittaa, että kaupungin koon ja indeksin sijan välillä on vain vähäinen yhteys. Kuitenkin sekä itäisen että läntisen Euroopan parhaiten sijoittuvat kaupungit ovat yleisesti ottaen pienehköjä, alle miljoonan asukkaan kaupunkeja. Tämä on tietyllä tavalla loogista, koska pintaalaltaan pienessä kaupungissa on esimerkiksi helpompaa pyöräillä tai kävellä töihin. Vastaavasti indeksin suurimmat kaupungit, joiden asukasluku on vähintään kolme miljoonaa, pärjäävät melko hyvin ja tulevat pisteytyksessä 15 parhaan joukkoon. Berliinin kokonaistulos on paras (8. sija), jonka jälkeen tulee Pariisi (10.), Lontoo (11.) ja Madrid (12.). Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin kaupunkeihin. Ateena (22.) ja Istanbul (25.) sijoittuvat molemmat melko huonosti. Parhaiten menestyneet suurkaupungit ovat voittaneet kokoonsa liittyvät ongelmat yleensä siksi, että ne ovat vauraita. Niillä on myös kokemusta, jonka avulla on ollut mahdollista kehittää ympäristöpolitiikkaa. Suurkaupungit ovat myös voineet käyttää resurssejaan ottamalla käyttöön esimerkiksi kaukolämpöverkon tai laajan julkisen liikenteen verkoston. Kaupungit, joiden asukkaat toimivat aktiivisesti omissa yhteisöissään, saavat indeksissä hyvät pisteet. Tässä tutkimuksessa ei voitu mitata kansalaisten sitoutumista ympäristökysymyksiin, mutta indeksissä parhaiten menestyvien kaupunkien ja Euroopan maiden kansalaisyhteiskunnista tehtyjen muiden tutkimusten välillä on selkeä yhteys. Jos kansalaisten osallistumisprosentti vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöihin (uskonnollisiin, ammatillisiin ja hyväntekeväisyysjärjestöihin) oli korkea, maan tärkein kaupunki menestyi todennäköisesti hyvin European Green City -indeksissä. Tutkituista kaupungeista Kööpenhamina, Tukholma ja Amsterdam sijoittuivat molempien luetteloiden kärkeen, kun taas Bukarest ja Sofia pärjäsivät huonosti kummassakin. Seuraavassa ovat indeksin täydelliset tulokset, jotka sisältävät sekä yhteispistemäärät että erilliset kahdeksasta alakategoriasta saadut pisteet. Tarkempi arviointi Helsingin vahvuuksista ja heikkouksista on sivulla 24. Lisää tietoa tutkimuksen tuloksista: 7

8 European Green City Index Tulokset Tulokset Kokonaisarvosana CO 2 Energia Rakennukset Indeksin kokonaisarvosanat ja kahdeksan osakategorian arvosanat. Kaupunki Arvosana 1 Kööpenhamina 87,31 2 Tukholma 86,65 3 Oslo 83,98 4 Wien 83,34 5 Amsterdam 83,03 6 Zürich 82,31 7 Helsinki 79,29 8 Berliini 79,01 9 Bryssel 78,01 10 Pariisi 73,21 11 Lontoo 71,56 12 Madrid 67,08 13 Vilna 62,77 14 Rooma 62,58 15 Riika 59,57 16 Varsova 59,04 17 Budapest 57,55 18 Lissabon 57,25 19 Ljubljana 56,39 20 Bratislava 56,09 21 Dublin 53,98 22 Ateena 53,09 23 Tallinna 52,98 24 Praha 49,78 25 Istanbul 45,20 26 Zagreb 42,36 27 Belgrad 40,03 28 Bukarest 39,14 29 Sofia 36,85 30 Kiova 32,33 Kaupunki Arvosana 1 Oslo 9,58 2 Tukholma 8,99 3 Zürich 8,48 4 Kööpenhamina 8,35 5 Bryssel 8,32 6 Pariisi 7,81 7 Rooma 7,57 8 Wien 7,53 9 Madrid 7,51 10 Lontoo 7,34 11 Helsinki 7,30 12 Amsterdam 7,10 13 Berliini 6,75 14 Ljubljana 6,67 15 Riika 5,55 16 Istanbul 4,86 =17 Ateena 4,85 =17 Budapest 4,85 19 Dublin 4,77 20 Varsova 4,65 21 Bratislava 4,54 22 Lissabon 4,05 23 Vilna 3,91 24 Bukarest 3,65 25 Praha 3,44 26 Tallinna 3,40 27 Zagreb 3,20 28 Belgrad 3,15 29 Sofia 2,95 30 Kiova 2,49 Kaupunki Arvosana 1 Oslo 8,71 2 Kööpenhamina 8,69 3 Wien 7,76 4 Tukholma 7,61 5 Amsterdam 7,08 6 Zürich 6,92 7 Rooma 6,40 8 Bryssel 6,19 9 Lissabon 5,77 10 Lontoo 5,64 11 Istanbul 5,55 12 Madrid 5,52 13 Berliini 5,48 14 Varsova 5,29 15 Ateena 4,94 16 Pariisi 4,66 17 Belgrad 4,65 18 Dublin 4,55 19 Helsinki 4,49 20 Zagreb 4,34 21 Bratislava 4,19 22 Riika 3,53 23 Bukarest 3,42 24 Praha 3,26 25 Budapest 2,43 26 Vilna 2,39 27 Ljubljana 2,23 28 Sofia 2,16 29 Tallinna 1,70 30 Kiova 1,50 Kaupunki Arvosana =1 Berliini 9,44 =1 Tukholma 9,44 3 Oslo 9,22 4 Kööpenhamina 9,17 5 Helsinki 9,11 6 Amsterdam 9,01 7 Pariisi 8,96 8 Wien 8,62 9 Zürich 8,43 10 Lontoo 7,96 11 Lissabon 7,34 12 Bryssel 7,14 13 Vilna 6,91 14 Sofia 6,25 15 Rooma 6,16 16 Varsova 5,99 17 Madrid 5,68 18 Riika 5,43 19 Ljubljana 5,20 20 Budapest 5,01 21 Bukarest 4,79 22 Ateena 4,36 23 Bratislava 3,54 24 Dublin 3,39 25 Zagreb 3,29 26 Praha 3,14 27 Belgrad 2,89 28 Istanbul 1,51 29 Tallinna 1,06 30 Kiova 0,00 8

9 Liikenne Vesi Jätteet ja maankäyttö Ilman laatu Ympäristöhallinto Kaupunki Arvosana 1 Tukholma 8,81 2 Amsterdam 8,44 3 Kööpenhamina 8,29 4 Wien 8,00 5 Oslo 7,92 6 Zürich 7,83 7 Bryssel 7,49 8 Bratislava 7,16 9 Helsinki 7,08 =10 Budapest 6,64 =10 Tallinna 6,64 12 Berliini 6,60 13 Ljubljana 6,17 14 Riika 6,16 15 Madrid 6,01 16 Lontoo 5,55 17 Ateena 5,48 18 Rooma 5,31 =19 Kiova 5,29 =19 Pariisi 5,29 =19 Vilna 5,29 =19 Zagreb 5,29 23 Istanbul 5,12 24 Varsova 5,11 25 Lissabon 4,73 26 Praha 4,71 27 Sofia 4,62 28 Bukarest 4,55 29 Belgrad 3,98 30 Dublin 2,89 Kaupunki Arvosana 1 Amsterdam 9,21 2 Wien 9,13 3 Berliini 9,12 4 Bryssel 9,05 =5 Kööpenhamina 8,88 =5 Zürich 8,88 7 Madrid 8,59 8 Lontoo 8,58 9 Pariisi 8,55 10 Praha 8,39 11 Helsinki 7,92 12 Tallinna 7,90 13 Vilna 7,71 14 Bratislava 7,65 15 Ateena 7,26 =16 Dublin 7,14 =16 Tukholma 7,14 18 Budapest 6,97 19 Rooma 6,88 20 Oslo 6,85 21 Riika 6,43 22 Kiova 5,96 23 Istanbul 5,59 24 Lissabon 5,42 25 Varsova 4,90 26 Zagreb 4,43 27 Ljubljana 4,19 28 Bukarest 4,07 29 Belgrad 3,90 30 Sofia 1,83 Kaupunki Arvosana 1 Amsterdam 8,98 2 Zürich 8,82 3 Helsinki 8,69 4 Berliini 8,63 5 Wien 8,60 6 Oslo 8,23 7 Kööpenhamina 8,05 8 Tukholma 7,99 9 Vilna 7,31 10 Bryssel 7,26 11 Lontoo 7,16 12 Pariisi 6,72 13 Dublin 6,38 14 Praha 6,30 15 Budapest 6,27 16 Tallinna 6,15 17 Rooma 5,96 18 Ljubljana 5,95 19 Madrid 5,85 20 Riika 5,72 21 Bratislava 5,60 22 Lissabon 5,34 23 Ateena 5,33 24 Varsova 5,17 25 Istanbul 4,86 26 Belgrad 4,30 27 Zagreb 4,04 28 Bukarest 3,62 29 Sofia 3,32 30 Kiova 1,43 Kaupunki Arvosana 1 Vilna 9,37 2 Tukholma 9,35 3 Helsinki 8,84 4 Dublin 8,62 5 Kööpenhamina 8,43 6 Tallinna 8,30 7 Riika 8,28 8 Berliini 7,86 9 Zürich 7,70 10 Wien 7,59 11 Amsterdam 7,48 12 Lontoo 7,34 13 Pariisi 7,14 14 Ljubljana 7,03 15 Oslo 7,00 16 Bryssel 6,95 17 Rooma 6,56 18 Madrid 6,52 19 Varsova 6,45 20 Praha 6,37 21 Bratislava 5,96 22 Budapest 5,85 23 Istanbul 5,56 24 Lissabon 4,93 25 Ateena 4,82 26 Zagreb 4,74 27 Bukarest 4,54 28 Belgrad 4,48 29 Sofia 4,45 30 Kiova 3,97 Kaupunki Arvosana =1 Bryssel 10,00 =1 Kööpenhamina 10,00 =1 Helsinki 10,00 =1 Tukholma 10,00 =5 Oslo 9,67 =5 Varsova 9,67 =7 Pariisi 9,44 =7 Wien 9,44 9 Berliini 9,33 10 Amsterdam 9,11 11 Zürich 8,78 12 Lissabon 8,22 =13 Budapest 8,00 =13 Madrid 8,00 =15 Ljubljana 7,67 =15 Lontoo 7,67 17 Vilna 7,33 18 Tallinna 7,22 19 Riika 6,56 20 Bratislava 6,22 =21 Ateena 5,44 =21 Dublin 5,44 =23 Kiova 5,22 =23 Rooma 5,22 25 Belgrad 4,67 26 Zagreb 4,56 27 Praha 4,22 28 Sofia 3,89 29 Istanbul 3,11 30 Bukarest 2,67 9

10 European Green City Index Tulosten analyysi Tulosten analyysi European Green City -indeksi keskittyy kaupunkien ympäristöystävällisyyden vertailuun. Tuloksia analysoitaessa perusteellisemmin voidaan selvittää, miksi tietyt kaupungit menestyvät ympäristöasioissa toisia paremmin. Indeksin avulla on saatu selville syy-seuraussuhteita. Vauraudella on merkitystä: European Green City -indeksi osoittaa, miten läheinen suhde vaurauden ja ympäristöasioiden hoidon välillä on. Vauraudella ja ympäristötehokkuudella on selvä yhteys. Vaikuttaa siltä, että vauraammat kaupungit asettavat myös muita kunnianhimoisempia tavoitteita. Yksi selkeistä tutkimuksessa havaituista yhteyksistä on asukasta kohden lasketun BKT:n ja kaupungin kokonaispistemäärän välillä. Kokonaispistemäärä on yhteenlaskettu pistemäärä nollasta sataan. Se kuvastaa kaikkien mitattujen indikaattorien perusteella laskettua ympäristöystävällisyyttä. Vaikka lisääntyvän saastumisen ja taloudellisen kehityksen välillä nähdään yleensä selkeä yhteys ainakin kehityksen varhaisessa vaiheessa, päinvastainen kehitys on toteutunut kaupungistuneessa Euroopassa. Maanosassa taloudellinen kasvu keskittyykin palveluihin. Kun tuotanto henkeä kohti kasvaa keskimäärin euroa, kaupungin yhteispistemäärä kasvaa 2/3 pistettä. Tämä riippuvuussuhde selittää jopa 2/3 kaupunkien välisistä eroista. Infrastruktuuria tarkasteltaessa yhteys on selvä. Korkealaatuinen ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri edellyttää investointeja, jotka varakkaiden kaupunkien hallinto pystyy paremmin rahoittamaan. Köyhempien kaupunkien täytyy samanaikaisesti kamppailla useiden kehitykseen liittyvien ongelmien, esimerkiksi työttömyyden tai lisääntyvän laittoman rakentamisen kanssa. Nämä vievät helposti huomion pois kestävän kehityksen edistämisestä. Korkea BKT johtaa myös indeksissä hyvään sijoitukseen ympäristöhallinnossa. Toisin sanoen varakkaammat kaupungit pystyvät sekä tarjoamaan ympäristöystävällisemmän infrastruktuurin että asettamaan kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita kuin köyhemmät kaupungit. Esimerkiksi kaksi kolmesta kaupungista, joilla ei ole edes perustason ympäristösuunnitelmaa, ovat tutkimukseen osallistuneista kaupungeista köyhimpiä. "Raha on erittäin tärkeää", sanoo Pedro Ballesteros Torres, Euroopan komission energian ja liikenteen pääosaston johtava hallintovirkamies, joka vastaa Covenant of Mayors -sopimuksesta. "Yleensä ympäristökysymyksissä kehittyneimmät kaupungit ovat myös Euroopan rikkaimpia kaupunkeja. Kun infrastruktuuri on kunnossa, on helpompaa toteuttaa erilaisia suunnitelmia. Asiat voisivat kuitenkin olla myös toisin. Esimerkiksi Berliini, jonka BKT asukasta kohden on ainoastaan keskitasoa, on saanut hyvän pistemäärän useissa eri kategorioissa edistyksellisen ympäristöpolitiikan ansiosta. Varsova, joka on varallisuustaulukossa heikomman 50 prosentin joukossa, on puolestaan ympäristöhallinnon kategoriassa jaetulla viidennellä sijalla. Vaikka kustannukset voivat rajoittaa joitain toimenpidevaihtoehtoja, ne eivät ole yleisesti rajoittava tekijä. Raha on tietyllä tavalla erittäin hankala asia, myöntää Outi Väkevä, joka kuuluu Helsingin ilmansuojelutyöryhmään: On kuitenkin mahdollista saada paljon aikaan tarvitsematta silti maksaa ylimääräistä. Hän huomauttaa, että esimerkiksi energiatehokkuus säästää rahaa sekä pie- 10

11 nentää päästöjä. Oslon kaupungin ympäristö- ja liikennejaoston ympäristökoordinaattori Guttorm Grundt myöntää että Oslon vauraus auttaa myös ympäristökysymyksissä. Hän tosin huomauttaa tiettyjen toimenpiteiden, kuten ympäristösertifikaatin hankkimisen olevan edullista. Hänen mukaansa kaupunki vaikuttaa asukkaisiinsa omalla esimerkillään, toimenpiteillä joiden tavoitteena on parantaa rakennusten ja ajoneuvojen energiatehokkuutta. Se säästää rahaa, pienentää kulutusta ja vähentää jätteen määrää, Grundt sanoo. Hän lisää, että vaurauden ja kestävän ympäristöpolitiikan suhde voi olla epäsuora. Oslon kaltaisen vauraan kaupungin ei tarvitse huolehtia esimerkiksi slummien ongelmista. Köyhempien kaupunkien täytyy uhrata tämän tyyppisiin kysymyksiin aikaa ja voimavaroja, jotka rikkaat kaupungit voivat käyttää muuhun toimintaan. Vaurauden ja ympäristöystävällisyyden välinen suhde näyttää kasvavan tämänhetkisessä taloudellisessa taantumassa. Väkevä huomauttaa, että suhteellisen varakkaalla Helsingilläkin on vain vähän rahaa, jonka se voi ohjata ympäristönsuojeluun. Raporttia tehtäessä selvisi, että niinkin erilaiset kaupungit kuin Dublin, Budapest Vaurauden ja ympäristöystävällisyyden välinen yhteys 100 Yhteispistemäärä EGC-indeksissä varsinainen suhteutettu 10,000 Berliini Madrid Vilna Riika Rooma Varsova Budapest Lissabon Bratislava Ljubljana Tallinna Ateena Praha Istanbul Belgrad Zagreb Bukarest Sofia Kiova Wien Pariisi Tukholma Amsterdam Zürich Bryssel Lontoo Dublin Kööpenhamina Helsinki 20,000 30,000 40,000 50,000 60,000 70,000 80,000 Oslo BKT asukasta kohti 11

12 European Green City Index Tulosten analyysi ja Belgrad tulevat todennäköisesti vähentämään ympäristönsuojeluun käytettäviä varoja nykyisten taloudellisten ongelmiensa vuoksi. Muut kaupungit tulevat epäilemättä tekemään samoin. Nähtäväksi jää, miten kaupungit tasapainoilevat ympäristötekojen ja säästöjen välillä. Historialla on merkitystä: Itäisen Euroopan kaupungit joutuvat vastaamaan läntisiä kaupunkeja kovempiin haasteisiin, koska niiden infrastruktuuri on melko vanhaa ja tehotonta. Perinteisiä asenteita on vaikea muuttaa. Lisäksi on ymmärrettävää, että itäisessä Euroopassa on esimerkiksi aiempaa enemmän auton haluavia ihmisiä alueen omaksuttua kulutuskulttuurin. Berliinin muurin murruttua 20 vuotta sitten Eurooppa ryhtyi korjaamaan myrskyisän vuosisadan jättämiä vaurioita. Politiikan ja talouden aloilla on tapahtunut suurta kehitystä, mutta ympäristövaikutukset ovat edelleen näkyvissä. Indeksin 15 parhaan kaupungin joukosta 13 on länsieurooppalaisia, ja 15 huonoimmin sijoittuneen kaupungin ryhmässä on 11 itäisen Euroopan kaupunkia. Alueet ovat keskenään taloudellisesti eri asemassa, mutta kysymys voi olla myös perinnöstä. Monet itäisen Euroopan kaupungit joutuvat edelleen käsittelemään kymmeniä vuosia kestäneen kommunismin aikaisen ympäristön laiminlyönnin seurauksia. Vaikka esimerkiksi saastuttava teollisuus on suurimmaksi osaksi kadonnut, huonosti eristetyt betonielementtilähiöt ovat edelleen jäljellä. Belgrad oli vuosikausia taloudellisessa saarrossa, ja kaupunkia pommitettiin vuonna Sen kansainvälisesti eristetty asema on lisännyt vaikeuksia entisestään. Vastaavasti tietyt byrokraattiset käytännöt ovat voineet jäädä elämään, vaikka maa olisikin siirtynyt demokratiaan. Ihmiset ovat valmiita oppimaan ja muuttamaan asioita nopeassa tahdissa, mutta maissa vallitsee varsin suuri hajanaisuus, Torres väittää. Toisaalta pohjoismaiset kaupungit ovat kaikki yhteispistemäärältään indeksin kärjessä. Se kertoo näiden kaupunkien perinnöstä, joka on täysin päinvastainen kuin itäisessä Euroopassa. Esimerkiksi Kööpenhamina on ottanut ympäristökysymykset ja kestävän energiapolitiikan vakavasti vuoden 1970 öljykriisin jälkeen. Myös Tukholmalla on pitkät ympäristön huomioimisen perinteet, ja kaupungilla onkin kuudes peräkkäinen ympäristösuunnitelma käytössä. Historia, kuten vaurauskin, vaikuttaa ympäristöystävällisyyteen useilla eri tavoilla. Infrastruktuuri muodostuu pitkän ajan kuluessa. Sitä on vaikeaa muuttaa nopeasti, olipa kysymys sitten asuntokannasta, joukkoliikennepalveluista tai vesiputkistosta. Järjestelmien pitkäikäisyys ei ole kuitenkaan käytön kannalta yhtä ratkaisevaa kuin niiden ylläpito. Esimerkiksi sekä Wienin että Ljubljanan vesijohtoverkosto on rakennettu 1800-luvun lopulla, mutta Wien on vesiluokituksessa 2. sijalla, kun taas Ljubljana on 27. sijalla. Infrastruktuurin iällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, olivatpa sen uusimiseen liittyvät vaikeudet käytännön syistä johtuvia tai taloudellisia. Kööpenhaminan rakennukset esimerkiksi ovat mitatusta joukosta energiatehokkaimpia, vaikka niistä vain 7 prosenttia on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana. Berliini johtaa indeksin rakennuskategoriaa. Se on menestynyt erittäin hyvin raken- 12

13 nuskannan korjauksissa, minkä ansiosta kaupungin itäosan betonielementtitalon energiankulutus on lähes puolittunut. Tulevaisuuteen suuntautuneita suunnitelmia ovat Oslon tavoite luoda sähköautojen latausverkosto ja Wienin tukema maakaasuautojen käyttöönotto. Molemmissa tapauksissa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, eli tieverkostoa entistä ympäristöystävällisemmin. Yksilöiden asenteita ja haluja on vaikeampaa muuttaa kuin ympäristöä. Koska kaupungin ympäristönsuojelun taso riippuu suuressa määrin asukkaiden teoista yksilöinä, ryhmissä ja yhteisönä, asukkaat täytyy voittaa ympäristönsuojelun puolelle. Itäisessä Euroopassa uudet vaurastumisen myötä muodostuneet kulutustottumukset ovat yksi huolenaihe. Yhteisöjen vaurastuessa jotkut asukkaat voivat käyttää tuoretta varallisuuttaan valintoihin, jotka ovat haitallisia ympäristölle. Monet itäisen Euroopan kaupunkialueet saivat korkean pistemäärän liikennekategoriassa siksi, että suuri osa asukkaista kulkee työmatkansa joukkoliikennevälineillä. Tämän mittausalueen viisi parasta kaupunkia sijaitsee itäisessä Euroopassa, kun taas Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo kuuluvat vähiten pisteitä saaneisiin kaupunkeihin. Itäisen Euroopan ylivoimainen tulos tällä alueella vaikuttaa kuitenkin johtuvan paremminkin vaihtoehtojen puutteesta kuin tietoisesta ympäristön huomioimisesta. Asetelmien muuttumisesta on jo havaittavissa merkkejä. Bratislava on tästä hyvä esimerkki. Tutkituista kaupungeista Bratislavan asukkaat käyttävät eniten julkisia kulkuneuvoja työmatkoihin, mutta myös autojen ensirekisteröintien määrä nousi jyrkästi edellisellä vuosikymmenellä. Tallinnassa, Zagrebissa, Ljubljanassa ja Prahassa kehitys on samansuuntainen. Myös Vilnan pormestari toteaa jatkuvasti lisääntyvän autoilun olevan kaupungin suurin ympäristöhaaste. Ihmisillä on merkitystä: Kaupunkien asukkaiden yksittäiset päätökset vaikuttavat yhteisötasolla enemmän kuin kaupungin hallinnon tekemät päätökset. Asukkaiden sitoutuneisuuden ja ympäristönsuojelun tason välillä vallitsee riippuvuussuhde. Hyvät tulokset ympäristönsuojelussa eivät yleensä ole sattumaa. Euroopan maiden hallitusten on pitänyt esimerkiksi hiilikaupan avulla säädellä yksityishenkilöiden hiilen käyttöä, koska olemassa olevat taloudelliset markkinat eivät hinnoitelleet hiilidioksidipäästöjen negatiivisia vaikutuksia. Näistä toimenpiteistä huolimatta vihreät, ympäristöystävälliset vaihtoehdot ovat erityisesti lyhyellä aikavälillä edelleen kalliimpia kuin muut vaihtoehdot. Kaupunkien hallintoelimillä on myös suhteellisen vähän valtaa. Kaupunkien asukkaiden yksittäiset päätökset vaikuttavat yhdessä tehokkaammin kuin lukuisat toimintasuunnitelmat. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi asuntojen lämpöeristys tai työmatkojen kulkeminen julkisilla kulkuneuvoilla. Siemensin, McKinsey & Companyn ja Economist Intelligence Unitin 2) yhteistyönä laatima raportti vuodelta 2008 osoittaa, että noin 75 prosenttia teknisistä muutoksista, joiden avulla Lontoo saisi pitkäaikaiset hiilidioksidipäästöarvot laskemaan, riippuu asukkaiden tai yritysten päätöksistä eikä hallituksen toiminnasta. Tämä osoittaa, että yksilöiden sitoutumisella kansalaisyhteiskuntaan on 2) Sustainable Urban Infrastructure: London Edition a view to 2025, Siemens AG,

14 European Green City Index Tulosten analyysi voimakas yhteys kaupungin ympäristönsuojelun tasoon. Tämä suhde on entistä selvemmin nähtävissä kun verrataan European Green City -indeksin tuloksia Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, EFILWC) 3) laatimaan riippumatomaan raporttiin. Säätiön vuonna 2006 tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti osallistumista kansalaisyhteiskunnan toimintaan, ja se perustui EU-maiden kansalaisista tehtyyn laaja-alaiseen kartoitukseen. Rahasto laati tutkimuksessa kaksi indeksiä. Toinen indeksi koski ihmisten vapaaehtoista osallistumista järjestötoimintaan, esimerkiksi uskonnollisten ryhmien, ammattiliittojen, ammatillisten tai hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaan. Osallistuminen on hyödyllinen väline tutkittaessa kansalaisyhteiskunnan laatua. Toinen indeksi mittasi osallistumista politiikkaan, eli kansalaisten aktiivista osallistumista poliittiseen toimintaan esimerkiksi äänestämällä, kokouksiin osallistumalla tai ottamalla yhteyttä viranomaisiin. Indekseissä tutkittiin 23 maa- Sijoitusten vertailu, EFILWC Voluntary Participation -indeksi ja European Green City -indeksi Maiden/kaupunkien sijoitus European Green City -indeksissä varsinainen suhteutettu Bukarest Sofia Vilna Riika Varsova Budapest Lissabon Ateena Madrid Praha Rooma Tallinna Kaaviosta näkyvät ainoastaan maat, jotka sisältyvät molempiin tutkimuksiin Pariisi Berliini Ljubljana Lontoo Dublin Wien Bryssel Kööpenhamina Tukholma Amsterdam Helsinki Maiden sijoitus Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön vapaaehtoisen osallistumisen indeksissä. 14 3) First European Quality of Life Survey: Participation in civil society, European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, Dublin, 2006.

15 ta, joiden kaupunkeja myös European Green City -indeksi tutkii. Kun indeksejä verrataan keskenään, päädytään kahteen mielenkiintoiseen tulokseen. Ensimmäiseksi havaittiin, että politiikkaan osallistumisen ja kaupungin ympäristönsuojelun tason välinen vastaavuus on suhteellisen pieni. Toinen havainto oli, että vapaaehtoiseen järjestötoimintaan osallistumisen ja kaupungin ympäristönsuojelun tason välillä on suuri vastaavuus. Toisin sanoen poliittinen sitoutuneisuus ei näy vahvana ympäristötietoisuutena, mutta aktiivinen kansalaisyhteiskunta on sen kannalta erittäin tärkeää. Kaupunginhallintoon kuuluvien päättäjien kannattaa tutkia, miten he voisivat sitouttaa asukkaat kansalaistoimintaan, jos he haluavat parantaa kaupungin yleistä toimivuutta. Koolla on merkitystä aluksi: Vaikka kaupungin koon ja indeksissä saadun yleisarvosanan välillä ei ollut suurta riippuvuutta, sekä itäisessä että läntisessä Euroopassa pienemmät kaupungit pärjäsivät yleensä suuria paremmin. Itäisen Euroopan kaupungeissa on kuitenkin havaittavissa voimakas riippuvuus suuren väkiluvun ja alhaisen ympäristönsuojelun tason välillä. Yhteispistemäärä laski noin yhdellä pisteellä jokaista lisäasukasta kohti. Kaupungin suuren koon voi tulkita Green City -indeksin perusteella olevan joko haitta tai etu. Jos muiden tekijöiden vaikutus poistetaan, tietyssä ympäristössä pystytään käsittelemään miljoonan ihmisen päästöt helpommin kuin kymmenen miljoonan ihmisen. Tuuli voi pienemmässä kaupungissa esimerkiksi puhaltaa muodostuvat ilmansaasteet pois nopeammin tai jätettä voi kertyä hitaammin. Toisaalta suuret kaupungit myös hyötyvät koostaan, koska niillä on enemmän julkisia varoja ekologisesti kestävän infrastruktuurin rakentamiseen. Kaupunkien väkiluvun ja indeksissä sijoittumisen välillä ei näyttäisi olevan ilmeistä vastaavuutta. Pienemmät kaupungit ovat hajaantuneet ensimmäisellä sijalla olevan Kööpenhaminan (jonka väkiluku on suunnilleen puoli miljoonaa) ja 26. sijalla olevan Zagrebin (väkiluku on noin ) väliin. Erilliset mittaukset paljastavat, että myös kaupungin koon ja osakategorioiden välillä on vain vähäinen riippuvuus. Poikkeuksena tästä ovat asukasluvultaan pienemmät kaupungit, joissa yleensä kävellään tai pyöräillään töihin, koska pienillä paikkakunnilla välimatkatkin ovat keskimäärin lyhyempiä. Tällöinkin vastaavuus on kuitenkin pieni. Itäisen ja läntisen Euroopan kaupunkeja erikseen tarkasteltaessa havaitaan kuitenkin selvästi, että pienemmillä kaupunkialueilla on tiettyjä etuja. Pienemmät Länsi-Euroopan kaupungit (Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo) saavuttivat tutkimuksessa korkeimmat yhteispistemäärät, ja entisen Itä-Euroopan parhaiten sijoittuneet kaupungit Vilna ja Riika ovat myös pieniä kaupunkeja. Kaikkien edellä mainittujen kaupunkien väkiluku on alle miljoonan. Indeksin perusteella on havaittavissa vastaavuus huonon sijoituksen ja suuren koon välillä itäisen Euroopan kaupungeissa. Jokaista noin asukasta kohti pistemäärä laskee karkeasti arvioituna yhdellä. Erityisesti suurempi väkiluku vaikuttaa negatiivisesti ilmansaasteja hiilidioksidipäästökategorioihin. Itäisessä Eu- 15

16 European Green City Index Tulosten analyysi roopassa on havaittavissa, että luonto selviytyy paremmin pienempien kaupunkien vähäisemmistä ympäristövaikutuksista. Läntisen Euroopan kaupungeissa merkitys on vähäinen ja häviämässä. Niissä koon ja ympäristövaikutusten tilastollinen merkittävyys on erittäin vähäinen. Kaupungin kokonaispistemäärä laskee yhdellä jokaista miljoonaa asukasta kohti. Itäisen Euroopan kaupungeissa tätä vastaavuutta voidaan jälleen kerran selittää historiallisilla syillä. Näillä kaupungeilla ei ole yhtä pitkää kokemusta ympäristöpolitiikasta kuin lännessä. Suuren koon haittavaikutukset ovat kumottavissa, kun suurimmat kaupungit saavat lisäkokemusta ympäristöasioiden hallinnasta. Jotkut pienet kaupungit menestyvät hyvin, koska aikanaan johtajat ovat päättäneet esimerkillisestä politiikasta, ja kansalaisten keskuudessa vallitsi yksimielisyys asioiden esimerkillisestä hoitamisesta, sanoo Torres: Absoluuttisesti ja tilastollisesti katsoen suurilla kaupungeilla on paremmat resurssit, ja jotkut niistä sijoittuvat erittäin hyvin. Asukasluvun ja ympäristönsuojelun tason välinen vastaavuus itäisen Euroopan kaupungeissa Yhteispistemäärä EGC-indeksissä Vilna Ljubljana Bratislava Tallinna 0.5 Riika Zagreb Praha Sofia Belgrad Varsova Budapest Bukarest varsinainen suhteutettu Kiova Väkiluku ( ) 16

17 EU vaikuttaa rahoituksella ja kulttuurilla: Euroopan unioniin liittyminen on vaikuttanut erittäin positiivisesti ympäristöpolitiikkaan uusimmissa jäsenmaissa sekä niissä maissa, jotka haluavat jättää jäsenhakemuksensa. EU-rahoitus on ratkaisevaa ympäristönsuojelun tehostamisessa alhaisen tulotason kaupungeissa. Eurooppa tukee ympäristönsuojelua rahoituksella. Kuten edellä on todettu, rahan ja investointien sekä onnistuneen ympäristönsuojelun välillä on suuri vastaavuus. EU rahoittaa mm. Budapestin ja Vilnan vesilaitoksia sekä Prahan kehätietä. Euroopan investointipankki (European Investment Bank, EIB) avustaa Tallinnan vedenjakelu- ja viemärijärjestelmien kehittämistä. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (European Bank for Reconstruction and Development) rahoittaa Zagrebin suurimman täyttömaa-alueen kunnostusta. Koska taantuma iskee voimakkaasti kaupunkien budjetteihin, EU:n tuki on tulevaisuudessa todennäköisesti entistäkin tärkeämpää. Euroopan unionin laajeneminen vaikuttaa ympäristön tilaan. Unionin tavoitteet, kuten hii- lidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä tavoite, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen sekä energiankulutuksen pienentäminen tähtäävät muutokseen. EU:n liittymisvaatimuksien vuoksi uusimmat itäisen Euroopan jäsenmaat ovat säätäneet aiempaa paljon edistyneemmän ympäristölainsäädännön. Vastaava kehitys tapahtui aiemmin eteläisen Euroopan jäsenvaltioissa. Vaatimukset vaikuttavat samalla tavoin myös jäsenyyttä hakevissa maissa. Ei liene sattumaa, että tutkimuksessa huonoimmat pisteet saanut kaupunki sijaitsee maassa, joka ei vielä tavoittele EU:n jäsenyyttä. Modernissa eurooppalaisessa kaupungissa on myös vapaaehtoisia järjestöjä, jotka osaltaan vahvistavat ja lisäävät tietoisuutta ympäristönsuojelusta. Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanja (European Sustainable Cities and Towns campaign) aloitettiin vuonna 1994, ja kestävää kehitystä käsittelevän Ålborgin sopimuksen oli vuoteen 2004 mennessä allekirjoittanut yli 600 eurooppalaisen kunnan edustajat. Vuoden 2008 alussa EU perusti ns. Covenant of Mayors -sopimuksen, joka keskittyy erityisesti ilmastonmuutokseen ja kestävään energiankäyttöön. Tässäkin sopimuksessa on yli 600 allekirjoitusta. Jäseneksi liittyminen on sitouttanut monet kaupungit ensimmäistä kertaa kestävän energiankäytön suunnitelmiin. Vaikka rahalla on suuri merkitys konkreettiselle infrastruktuurille, kestävä kehitys tarvitsee myös vastuullista ja tehokasta ympäristöhallintoa ja sen mukanaan tuomaa jatkuvuutta. Käsitys siitä, että tämän pitäisi olla toimintamallina kaikissa Euroopan valtioissa, saa yhä enemmän kannatusta Sijainti merkitsee: Kestävä kehitys riippuu sekä käytettävien resurssien määrästä että siitä, mihin resurssit käytetään. Jokaisen vertailevan ja ympäristökysymyksiä mittaavan indeksin ongelmana on se, että käytettävissä olevien luonnonvarojen määrä ja paikallinen ekologinen kestävyys vaihtelevat huomattavasti paikkakunnittain. Kestävä kehitys edellyttää YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomission tekemän tutkimuksen perusteella julkaistun ns. Brundtlandin raportin 4) mukaan sitä, että valtiot 4) Brundtland Commission, Our Common Future, Oxford University Press,

18 European Green City Index Tulosten analyysi sitoutuvat vastaamaan tämän päivän tarpeisiin ilman, että tulevien sukupolvien mahdollisuudet vastata omiin tarpeisiinsa vaarantuvat. Käytännöt, jotka saattaisivat kuluttaa luonnonvarat nopeasti loppuun tietyllä alueella, voivat olla täysin kestävän kehityksen periaatteen mukaisia toisella maantieteellisellä alueella. Tämä tekee vertailun tuloksista vaikeammin tulkittavia. Kaksi esimerkkiä indeksissä hyvin sijoittuneista kaupungeista valaisevat edellistä kohtaa. Tukholman kokonaispistemäärä on indeksin toiseksi korkein, mutta se jää yllättäen 16. sijalle vesikategoriassa. Ongelmana eivät ole jätevedet, koska jäteveden käsittely on toimivaa ja sitä käytetään jopa energianlähteenä. Vesivuotojen määräkin on alle keskiarvon. Huono sijoitus johtuu yksinkertaisesti kaupungin asukkaiden tuhlailevasta vedenkäytöstä, eikä kaupunki ole juurikaan ryhtynyt toimenpiteisiin veden säästämiseksi. Vastaava käytös olisi ongelma kuumalla ja kuivalla alueella sijaitsevissa kaupungeissa kuten Madridissa, tai jopa Lontoossa jossa sademäärä asukasta kohti on pienempi kuin Addis Abebassa. Tukholmassa veden käyttö ei ole ongelma, koska puhdasta vettä on runsaasti käytettävissä. Tämän vuoksi nykyinen veden runsas käyttökin on kestävää. Hiilidioksidipäästöt ja energian käyttö ovat sidoksissa toisiinsa. Maantieteellisellä sijainnilla ei ole yhtä tärkeää merkitystä, koska ilmakehään vapautuva hiilidioksidi vaikuttaa globaaliin ilmastonmuutokseen. Tähän liittyy kuitenkin tiettyjä ongelmia. Esimerkiksi Oslo on indeksissä jaetulla 24. sijalla käytetyssä energiassa. Tämä on yksi energiakategorian osaindikaattoreista, jotka vaikuttavat kategorian kokonaispistemäärään, jossa Oslo on ykkösenä. Suurin osa kaupungin sähköstä ja kaukolämpö tuotetaan uusiutuvalla energialla, erityisesti vesivoimalla ja jätteillä. Kaupungissa ei ole energiatehokkuutta edistävää rahastoa, jonka tarkoituksena olisi energiankäytön pienentäminen. Toisaalta voidaan kysyä, kuinka tärkeää sitten on rajoittaa täysin ympäristöystävällisen energian käyttöä, kun sen sijaan voitaisiin paneutua muihin ympäristöasioihin. Grundt myöntää: Koska Norja ei juuri pysty viemään vesivoimalla tuotettua energiaa ulkomaille ja meillä on riittävästi energiaa, tämä ei ole akuutti ongelma. Kun yhdistymme tiiviimmin Euroopan sähköverkkoon, tästä tulee tärkeä kysymys. Käytännössä olosuhteet eivät poikkea kovinkaan paljon toisistaan eri puolilla maanosaa, ja indeksissä koetetaan ottaa mahdollisimman paljon huomioon eri tekijöitä. Tutkimusta täytyisi kuitenkin tulkita se tosiseikka mielessä, että kestävä kehitys tarkoittaa luonnon asettamien rajojen kunnioittamista. Nämä rajat voivat vaihdella suuresti eri puolilla Eurooppaa. Kestävää kehitystä voi edistää: Kaupungit voivat käyttää useita keinoja halutessaan olla ympäristöystävällisempiä. Ensiksi ympäristöpolitiikalla ja hyvällä ympäristöhallinnolla on selkeästi merkitystä. Niiden avulla varmistetaan esimerkiksi se, että uusien rakennusten ja infrastruktuurin suunnittelussa, tai vanhojen korjaamisessa, sovelletaan tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. Kaupungit voivat rohkaista asukkaitaan joko kannustimien tai rangaistusten avulla muuttamaan toimintatapojaan. Esimerkiksi ruuhkamaksujärjestelmä voi vähentää lii- 18

19 kennettä tai kaupunkipyörillä on mahdollista edistää vaihtoehtoisia ja edullisia tapoja työmatkojen kulkemiseen. Kaupungin päättäjät voivat myös varmistaa, että kaupungin rajojen sisäpuolella olevat luonnonympäristöt säilytetään, viheralueiden alkuperäinen käyttötarkoitus turvataan ja liiallinen rakentaminen vielä rakentamattomille alueille estetään. Toiseksi kaupungit voivat rajoittaa ympäristöhaittojaan teknologian avulla. Kaupungin hallinto voi ohjata asukkaita ympäristönsuojeluun. Asukkaat voivat puolestaan edistää ympäristönsuojelua esimerkiksi aloitteilla tai muuttamalla tapojaan. Sustainable Urban Infrastructure: London Edition -tutkimus osoitti, että Lontoo pystyisi vähentämään hiilidioksidipäästöjä yli neljänneksellä pelkästään rakennusten eristyksiä parantamalla, energiatehokkaita valoja ja muita laitteita käyttämällä sekä asentamalla rakenteisiin edistyneemmät ja ympäristöystävälliset ohjausmekanismit. Näin suurkaupunki ottaisi merkittävän harppauksen tavoitteessaan CO2-päästöjen vähentämiseksi 60 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Teknologioihin tarvittavat investoinnit maksaisivat itsensä takaisin 20 vuodessa pienempinä energialaskuina. Myös erityisosaamisen avulla voidaan tehostaa energiankäyttöä. Amsterdamin ainutlaatuisen jäte-energialaitoksen hyötysuhde on erittäin korkea. Se tuottaa yli 75 prosenttia kaupungin kotitalouksien energiantarpeesta. Laitos pystyy jopa erottelemaan kannattavasti kullan ja muut metallit tuhkasta, ja ainoastaan yksi prosentti alkuperäisestä jätteestä päätyy maantäyttöön. Kaikki teknologiat eivät tietenkään ole kustannustehokkaita. Edellä mainitussa tutkimuksessa osoitettiin, että Lontoossa hybridiautojen ja aurinkopaneelien käyttö on kallista suhteessa siihen, minkä verran niiden avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Osa teknologioista tarvitsee myös yhteiskunnan tukia yleistyäkseen. Niiden avulla kannustetaan useissa maissa esimerkiksi aurinkoenergian käyttöönottoa. Kolmanneksi on tärkeää, että suurkaupunkien asukkaat sitoutetaan ja motivoidaan kestävään luonnonvarojen käyttöön. Koulutus ja julkinen tiedotus ovat tärkeitä tietoväyliä, joiden avulla ihmisille kerrotaan ympäristöystävällisistä valinnoista. Useat indeksissä mukana olevat kaupungit ovat ottaneet käyttöön vesimittareita ja asuntokohtaisia sähkömittareita, joiden avulla asukkaat voivat tarkkailla ja rajoittaa omaa energiankulutustaan. Asukkaat toimivat usein myös edelläkävijöinä, jotka kannustavat kaupungin johtoa ja muita toimihenkilöitä muutoksiin. Esimerkiksi Oslossa ensimmäisten sähköautojen omistajat järjestäytyivät ja suostuttelivat kaupunginhallituksen luopumaan autojensa tietulli- ja pysäköintimaksuista. Sähköautot saivat myös luvan käyttää kaupungin julkiselle liikenteelle varattuja kaistoja. Päättäjien ja asukkaiden sitoutuminen päämääriin on olennaisen tärkeää, tapahtuipa se sitten missä muodossa tahansa. Indeksissä parhaat pisteet saaneen Kööpenhaminan kaupunginjohtaja Ritt Bjerregaard korostaa sitä, että kaupunki voi saavuttaa ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet, jos kaupungin asukkaat muuttavat tottumuksiaan: Elämäntapojen muutokseen motivoivat kampanjat ovat tärkeitä. Työskentelemme lujasti, jotta kaupungin asukkaat tulevat mukaan kehittämään ratkaisuja ongelmiin. 19

20 European Green City Index Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmä European Green City Index -tutkimus vertailee merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutuksia sekä sitoutumista vaikutusten vähentämiseen. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia jatkuvia aloitteita on tehty ja mitä uusia tavoitteita on asetettu. Economistyhtiön tutkimusosasto EIU (Economist Intelligence Unit) on kehittänyt tutkimusmenetelmän yhteistyössä Siemensin kanssa. Menetelmää on arvioinut ja siitä on antanut palautetta kaupunkiympäristön kestävän kehityksen asiantuntijoista koostuva työryhmä. European Green City Index pisteyttää kaupungit kahdeksassa kategoriassa: hiilidioksidipäästöt, energiankäyttö, rakennukset, liikenne, veden laatu, jätteidenkäsittely ja maankäyttö, ilmanlaatu sekä kestävä ympäristöpolitiikka. Lisäksi siinä otetaan huomioon 30 erillistä indikaattoria. Indeksin 30 indikaattorista 16 perustuu määrälliseen aineistoon. Niiden avulla pyritään mittaamaan kaupungin ympäristövaikutuksia, eli mikä on kaupunki-ilman hiilidioksidipitoisuus, miten paljon kaupunki käyttää energiaa, ja miten paljon se tuottaa jätettä sekä ilmansaasteita. Loput 14 indikaattoria ovat laadullisia arvioita siitä, mitä kaupungit pyrkivät tekemään ympäristön eteen. Ne arvioivat myös tavoitteita, kuten onko kaupunki esimerkiksi sitoutunut lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, vähentämään liikenneruuhkia tai parantamaan kierrätysmahdollisuuksia ja jätteiden uudelleenkäyttöä. 20

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Esa Varho 2016 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Esa Varho 2014 Oras Group, kaksi brändiä Käyttäjäystävälliset tuotteet elektronisten hanojen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot