European Green City Index Merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "European Green City Index Merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutukset"

Transkriptio

1 European Green City Index Merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutukset Economist Inteligence Unitin tutkimus tilaajana Siemens

2 European Green City Index Kaupungit Sisältö 4 Esipuhe 8 Tulokset 10 Tulosten analysointi 20 Tutkimusmenetelmä 24 Helsinki Dublin, Irlanti European Green City -indeksi vertailee 30 merkittävän eurooppalaisen kaupungin ympäristöystävällisyyttä. Se huomioi 30 eri ympäristöön vaikuttavaa osa-aluetta ympäristöpolitiikasta veden kulutukseen ja jätteiden kierrätyksestä hiilidioksidipäästöihin. Lontoo, Iso-Britannia Pariisi, Ranska Lissabon, Portugali Madrid, Espanja 2

3 Oslo, Norja Tukholma, Ruotsi Helsinki, Suomi Tallinna, Viro Riika, Latvia Kööpenhamina, Tanska Vilna, Liettua Amsterdam, Alankomaat Berliini, Saksa Varsova, Puola Bryssel, Belgia Kiova, Ukraina Praha, Tsekin tasavalta Zürich, Sveitsi Bratislava, Slovakia Wien, Itävalta Budapest, Unkari Ljubljana, Slovenia Zagreb, Kroatia Belgrad, Serbia Bukarest, Romania Sofia, Bulgaria Rooma, Italia Istanbul, Turkki Ateena, Kreikka 3

4 European Green City Index Esipuhe Esipuhe Kaupungeilla suuri ympäristövaikutus: Kaupunkialueilla asuu tällä hetkellä yli puolet maapallon väestöstä, ja niiden arvioidaan tuottavan jopa 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Jatkuvasti kiihtyvällä kaupungistumisella on monia haittavaikutuksia, esimerkiksi viljeltävä maaala sekä elintärkeät viheralueet vähenevät ja juomaveden saatavuus heikkenee. Tiheä asutus lisää kaupunkien ympäristövaikutuksia. Kaupungit ovat merkittävässä osassa, kun etsitään kestäviä ratkaisuja ympäristöhaasteisiin kuten ilmastonmuutokseen. Tiiviillä kaupunkialueilla saavutetaan ympäristöllisiä mittakaavaetuja, joilla kaupunkilaisten ympäristövaikutuksia voidaan pienentää. Tällainen kehitys on jo käynnissä Euroopassa. YK:n väestöjaoston mukaan 72 prosenttia maanosan väestöstä asuu kaupungeissa, mutta Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) mukaan kaupunkien osuus energiankulutuksesta on ainoastaan 69 prosenttia. Tämä johtuu esimerkiksi julkisen liikenteen kasvaneesta suosiosta ja asuntojen pienemmästä koosta. Pienempien asuntojen lämmitykseen ja valaistukseen kuluu muita asumismuotoja vähemmän energiaa. Useat eurooppalaiset kaupungit ovat osoittaneet sitoutuvansa ympäristöpäästöjen vähentämiseen allekirjoittamalla EU:n pormestareiden ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors), joka on Euroopan komission tammikuussa 2008 käynnistämä aloite. Pormestarit sitoutuvat pienentämään kaupunkien hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sopimuksella kaupunkeja halutaan esimerkiksi kannustaa tekemään yleensä ensimmäinen suunnitelma hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ympäristönsuojelun taso vaihtelee eri kaupungeissa, mutta rohkaisevaa kehitystä on jo nähtävissä. European Green City Index -tutkimuksen 30 kaupungista lähes jokaisen hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ovat pienemmät kuin EU27-maiden keskiarvo, 8,46 tonnia 1). Osa myönteisestä kehityksestä johtuu pitkään jatkuneista, suotuisista olosuhteista. Euroopassa on vallinnut poliittinen tasapaino ja rauha, jota viime vuosi- 4 1) Perustuu uusimpiin saatavissa oleviin tietoihin, joista suurin osa on vuosilta

5 kymmeninä ovat rikkoneet ainoastaan Balkanin niemimaan sodat. Lisäksi kansalaisten tietoisuus ympäristön suojelusta ja ympäristötavoitteista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tätä kehitystä tukee osaltaan myös EU:n jatkuvasti kehittyvä ympäristölainsäädäntö. Ongelmia kuitenkin riittää ympäristötietoisessakin Euroopassa. Raportissa kuvatuissa kaupungeissa keskimäärin yksi asukas kolmesta kulkee työmatkansa autolla, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä ja heikentää ilmanlaatua. Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on vain 7,3 prosenttia. Se on kaukana EU:n tavoitteesta nostaa uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkien käyttövedestä lähes yksi litra neljästä hukkuu putkistovuotojen vuoksi. Jätteestä kierrätetään nykyisin vain alle viidennes. Kaupungeilla on usein liian vähän voimavaroja ympäristöystävällisen käyttäytymismallin juurruttamiseen asukkaiden, yritysten tai edes hallinnon keskuudessa. Erityisesti kasvaviin kuluihin ja veroihin suhtaudutaan kielteisesti. Nykyinen taloudellinen tilanne saattaa vaikeuttaa muutosta entisestään. Vaikka monet ympäristöystävällisistä teknologioista auttaisivat pienentämään kuluja pitkällä aikavälillä, ne edellyttävät usein tavallista suurempia alkuinvestointeja ja jäävät välittömien taloudellisten tarpeiden varjoon. Tutkimusmenetelmä: European Green City -indeksin tarkoituksena on auttaa kaupunkeja ympäristötavoitteiden toteuttamisessa. Indeksi mittaa ja pisteyttää 30 Euroopan kaupungin ympäristöystävällisyyden yleisellä tasolla sekä yksityiskohtaisilla arvioilla. Se on työkalu, jonka avulla niin yksityiset kansalaiset kuin kaupungin johtavat päättäjätkin voivat syventää ympäristötietämystään ja tehostaa siten päätöksentekoaan. Mittarin laati Economist Intelligence Unit -tutkimuslaitos (EIU) yhdessä Siemensin kanssa. Menetelmää arvioi ja tutkimukselle antoi tärkeää palautetta kaupunkiympäristön kestävän kehityksen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Tutkimus ei ole ensimmäinen vertailu Euroopan kaupunkien ympäristövaikutuksista. Sen ei ole tarkoitus kilpailla muiden tärkeiden aloitteiden tai tutkimusten kanssa, kuten European Urban Ecosystem Survey -tutkimuksen tai European Green Capital Award -palkinnon kanssa. Tutkimuksen arvo muodostuu tietojen laajuudesta sekä muodosta, jossa tutkimus esitetään. Indeksi ottaa huomioon jokaisesta kaupungista 30 erillistä indikaattoria, jotka mittaavat laajasti ympäristönsuojelun osa-alueita ympäristöhallinnosta ja vedenkulutuksesta aina jätehuoltoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Pisteytysmenetelmä on läpinäkyvä, yhtenäinen ja toistettavissa. Indeksi on ainutlaatuinen, koska kaupunkeja voidaan verrata keskenään. Yksittäisille kaupungeille on annettu suhteelliset pistemäärät yleisellä tasolla sekä erillisissä kategorioissa. Indeksin tulokset kertovat vain osan totuudesta. Raportti täydentää indeksiä kuvaamalla kaupunkeja ja niitä syitä, jotka vaikuttavat arvosanoihin. Lisäksi luettavana on kaupunkiprofiili, jossa selitetään Helsingin haasteita, vahvuuksia 5

6 European Green City Index Esipuhe sekä heikkouksia. Tutkimus nostaa myös esiin eri kaupunkien hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia keksintöjä, joita muut kaupungit voisivat soveltaa. Tämä indeksi poikkeaa muista tutkimuksista, koska sen on toteuttanut itsenäinen tutkimuslaitos. Tutkimukseen ei ole vaikuttanut eri kaupunginhallitusten myöntämä vapaaehtoinen rahoitus. Näin tutkimukseen on voitu ottaa 30 Euroopan maan 30 tärkeintä kaupunkia, jotka ovat joko poliittisia tai liike-elämän keskuksia. Paikallishallinto, poliittiset päättäjät, palveluntarjoajat, ympäristöjärjestöt, kestävän kaupunkiympäristön asiantuntijat sekä kaupunkilaiset voivat indeksin avulla vertailla omaa kaupunkia muihin kaupunkeihin yleisesti sekä jokaisen arviointiluokan sisällä. Indeksin avulla voidaan myös vertailla kaupunkeja ryhminä yksittäisten kriteerien, esimerkiksi maantieteellisen alueen tai ansiotulojen, perusteella. Indeksistä on haluttu luoda työkalu, jonka avulla Euroopan kaupunkeja kannustetaan ottamaan entistä suurempi vastuu ilmastomuutoksen hillitsemisestä ja muista ympäristöhaasteista. Tärkeimmät havainnot Vuoden 2009 European Green City -indeksissä nousivat esille seuraavat asiat: Kaikki Pohjoismaiset kaupungit sijoittuvat indeksin kärkeen. Kööpenhamina on indeksissä ensimmäisellä sijalla, pienellä erolla toiseksi tulleeseen Tukholmaan. Kolmannella sijalla oleva Oslo täydentää Skandinavian kaupunkien kärkikolmikon. Helsinki on seitsemännellä sijalla. Wien, Amsterdam ja Zürich ovat järjestyksessä indeksin neljäs, viides ja kuudes kaupunki. Indeksissä menestyivät vauraat kaupungit. Kymmenessä parhaassa kaupungissa bruttokansantuote asukasta kohti on yli euroa (ostovoimapariteettina mitattuna). Varakkailla kaupungeilla on mahdollisuus investoida enemmän varoja esimerkiksi energiatehokkaaseen infrastruktuuriin ja ympäristöasiantuntijoiden palkkaukseen. Vauraus ei kuitenkaan aina määrää kaikkea, koska yksittäiset kaupungit pärjäävät erillisissä alaluokissa huomattavasti taloudellista painoarvoaan paremmin. Esimerkiksi Vilna, jossa tulotaso on alhainen, on ilmanlaatukategoriassa indeksin paras kaupunki. Toisaalta kokonaisindeksissä kahdeksantena oleva Berliini sijoittuu rakennuskategoriassa ensimmäiseksi, vaikka sen BKT asukasta kohti on melko pieni. Itäisen Euroopan kaupungeissa tulotaso on indeksin alhaisin, BKT asukasta kohti alle euroa. Vilna suoriutuu Itä-Euroopan kaupungeista parhaiten ja sijoittuu 13. sijalle. Seuraavaksi tulee Riika, joka on indeksissä 15. sijalla. 6

7 Muut itäisen Euroopan kaupungit ovat indeksissä viimeisinä. Kaupungit kärsivät edelleen myös kommunistisen hallinnon vuosikymmeniä jatkuneesta ympäristöasioiden laiminlyönnistä. Tämä on nähtävissä joka puolelle itäistä Eurooppaa rakennetuissa, huonosti eristetyissä, betonielementeistä kootuissa asuinrakennuksissa ja voimakkaasti saastuttavassa raskaassa teollisuudessa. Monilla kaupungeilla on tosin innovatiivisia ympäristöaloitteita, kuten Ljubljanan "arvonta", jonka avulla kannustetaan kierrätettävän jätteen lajitteluun. Itäisen Euroopan kaupungit tasapainottelevat muiden vaikeiden kysymysten kuten työttömyyden, taloudellisen kasvun ja laittoman asuntokannan kanssa. Indeksi osoittaa, että kaupungin koon ja indeksin sijan välillä on vain vähäinen yhteys. Kuitenkin sekä itäisen että läntisen Euroopan parhaiten sijoittuvat kaupungit ovat yleisesti ottaen pienehköjä, alle miljoonan asukkaan kaupunkeja. Tämä on tietyllä tavalla loogista, koska pintaalaltaan pienessä kaupungissa on esimerkiksi helpompaa pyöräillä tai kävellä töihin. Vastaavasti indeksin suurimmat kaupungit, joiden asukasluku on vähintään kolme miljoonaa, pärjäävät melko hyvin ja tulevat pisteytyksessä 15 parhaan joukkoon. Berliinin kokonaistulos on paras (8. sija), jonka jälkeen tulee Pariisi (10.), Lontoo (11.) ja Madrid (12.). Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin kaupunkeihin. Ateena (22.) ja Istanbul (25.) sijoittuvat molemmat melko huonosti. Parhaiten menestyneet suurkaupungit ovat voittaneet kokoonsa liittyvät ongelmat yleensä siksi, että ne ovat vauraita. Niillä on myös kokemusta, jonka avulla on ollut mahdollista kehittää ympäristöpolitiikkaa. Suurkaupungit ovat myös voineet käyttää resurssejaan ottamalla käyttöön esimerkiksi kaukolämpöverkon tai laajan julkisen liikenteen verkoston. Kaupungit, joiden asukkaat toimivat aktiivisesti omissa yhteisöissään, saavat indeksissä hyvät pisteet. Tässä tutkimuksessa ei voitu mitata kansalaisten sitoutumista ympäristökysymyksiin, mutta indeksissä parhaiten menestyvien kaupunkien ja Euroopan maiden kansalaisyhteiskunnista tehtyjen muiden tutkimusten välillä on selkeä yhteys. Jos kansalaisten osallistumisprosentti vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöihin (uskonnollisiin, ammatillisiin ja hyväntekeväisyysjärjestöihin) oli korkea, maan tärkein kaupunki menestyi todennäköisesti hyvin European Green City -indeksissä. Tutkituista kaupungeista Kööpenhamina, Tukholma ja Amsterdam sijoittuivat molempien luetteloiden kärkeen, kun taas Bukarest ja Sofia pärjäsivät huonosti kummassakin. Seuraavassa ovat indeksin täydelliset tulokset, jotka sisältävät sekä yhteispistemäärät että erilliset kahdeksasta alakategoriasta saadut pisteet. Tarkempi arviointi Helsingin vahvuuksista ja heikkouksista on sivulla 24. Lisää tietoa tutkimuksen tuloksista: 7

8 European Green City Index Tulokset Tulokset Kokonaisarvosana CO 2 Energia Rakennukset Indeksin kokonaisarvosanat ja kahdeksan osakategorian arvosanat. Kaupunki Arvosana 1 Kööpenhamina 87,31 2 Tukholma 86,65 3 Oslo 83,98 4 Wien 83,34 5 Amsterdam 83,03 6 Zürich 82,31 7 Helsinki 79,29 8 Berliini 79,01 9 Bryssel 78,01 10 Pariisi 73,21 11 Lontoo 71,56 12 Madrid 67,08 13 Vilna 62,77 14 Rooma 62,58 15 Riika 59,57 16 Varsova 59,04 17 Budapest 57,55 18 Lissabon 57,25 19 Ljubljana 56,39 20 Bratislava 56,09 21 Dublin 53,98 22 Ateena 53,09 23 Tallinna 52,98 24 Praha 49,78 25 Istanbul 45,20 26 Zagreb 42,36 27 Belgrad 40,03 28 Bukarest 39,14 29 Sofia 36,85 30 Kiova 32,33 Kaupunki Arvosana 1 Oslo 9,58 2 Tukholma 8,99 3 Zürich 8,48 4 Kööpenhamina 8,35 5 Bryssel 8,32 6 Pariisi 7,81 7 Rooma 7,57 8 Wien 7,53 9 Madrid 7,51 10 Lontoo 7,34 11 Helsinki 7,30 12 Amsterdam 7,10 13 Berliini 6,75 14 Ljubljana 6,67 15 Riika 5,55 16 Istanbul 4,86 =17 Ateena 4,85 =17 Budapest 4,85 19 Dublin 4,77 20 Varsova 4,65 21 Bratislava 4,54 22 Lissabon 4,05 23 Vilna 3,91 24 Bukarest 3,65 25 Praha 3,44 26 Tallinna 3,40 27 Zagreb 3,20 28 Belgrad 3,15 29 Sofia 2,95 30 Kiova 2,49 Kaupunki Arvosana 1 Oslo 8,71 2 Kööpenhamina 8,69 3 Wien 7,76 4 Tukholma 7,61 5 Amsterdam 7,08 6 Zürich 6,92 7 Rooma 6,40 8 Bryssel 6,19 9 Lissabon 5,77 10 Lontoo 5,64 11 Istanbul 5,55 12 Madrid 5,52 13 Berliini 5,48 14 Varsova 5,29 15 Ateena 4,94 16 Pariisi 4,66 17 Belgrad 4,65 18 Dublin 4,55 19 Helsinki 4,49 20 Zagreb 4,34 21 Bratislava 4,19 22 Riika 3,53 23 Bukarest 3,42 24 Praha 3,26 25 Budapest 2,43 26 Vilna 2,39 27 Ljubljana 2,23 28 Sofia 2,16 29 Tallinna 1,70 30 Kiova 1,50 Kaupunki Arvosana =1 Berliini 9,44 =1 Tukholma 9,44 3 Oslo 9,22 4 Kööpenhamina 9,17 5 Helsinki 9,11 6 Amsterdam 9,01 7 Pariisi 8,96 8 Wien 8,62 9 Zürich 8,43 10 Lontoo 7,96 11 Lissabon 7,34 12 Bryssel 7,14 13 Vilna 6,91 14 Sofia 6,25 15 Rooma 6,16 16 Varsova 5,99 17 Madrid 5,68 18 Riika 5,43 19 Ljubljana 5,20 20 Budapest 5,01 21 Bukarest 4,79 22 Ateena 4,36 23 Bratislava 3,54 24 Dublin 3,39 25 Zagreb 3,29 26 Praha 3,14 27 Belgrad 2,89 28 Istanbul 1,51 29 Tallinna 1,06 30 Kiova 0,00 8

9 Liikenne Vesi Jätteet ja maankäyttö Ilman laatu Ympäristöhallinto Kaupunki Arvosana 1 Tukholma 8,81 2 Amsterdam 8,44 3 Kööpenhamina 8,29 4 Wien 8,00 5 Oslo 7,92 6 Zürich 7,83 7 Bryssel 7,49 8 Bratislava 7,16 9 Helsinki 7,08 =10 Budapest 6,64 =10 Tallinna 6,64 12 Berliini 6,60 13 Ljubljana 6,17 14 Riika 6,16 15 Madrid 6,01 16 Lontoo 5,55 17 Ateena 5,48 18 Rooma 5,31 =19 Kiova 5,29 =19 Pariisi 5,29 =19 Vilna 5,29 =19 Zagreb 5,29 23 Istanbul 5,12 24 Varsova 5,11 25 Lissabon 4,73 26 Praha 4,71 27 Sofia 4,62 28 Bukarest 4,55 29 Belgrad 3,98 30 Dublin 2,89 Kaupunki Arvosana 1 Amsterdam 9,21 2 Wien 9,13 3 Berliini 9,12 4 Bryssel 9,05 =5 Kööpenhamina 8,88 =5 Zürich 8,88 7 Madrid 8,59 8 Lontoo 8,58 9 Pariisi 8,55 10 Praha 8,39 11 Helsinki 7,92 12 Tallinna 7,90 13 Vilna 7,71 14 Bratislava 7,65 15 Ateena 7,26 =16 Dublin 7,14 =16 Tukholma 7,14 18 Budapest 6,97 19 Rooma 6,88 20 Oslo 6,85 21 Riika 6,43 22 Kiova 5,96 23 Istanbul 5,59 24 Lissabon 5,42 25 Varsova 4,90 26 Zagreb 4,43 27 Ljubljana 4,19 28 Bukarest 4,07 29 Belgrad 3,90 30 Sofia 1,83 Kaupunki Arvosana 1 Amsterdam 8,98 2 Zürich 8,82 3 Helsinki 8,69 4 Berliini 8,63 5 Wien 8,60 6 Oslo 8,23 7 Kööpenhamina 8,05 8 Tukholma 7,99 9 Vilna 7,31 10 Bryssel 7,26 11 Lontoo 7,16 12 Pariisi 6,72 13 Dublin 6,38 14 Praha 6,30 15 Budapest 6,27 16 Tallinna 6,15 17 Rooma 5,96 18 Ljubljana 5,95 19 Madrid 5,85 20 Riika 5,72 21 Bratislava 5,60 22 Lissabon 5,34 23 Ateena 5,33 24 Varsova 5,17 25 Istanbul 4,86 26 Belgrad 4,30 27 Zagreb 4,04 28 Bukarest 3,62 29 Sofia 3,32 30 Kiova 1,43 Kaupunki Arvosana 1 Vilna 9,37 2 Tukholma 9,35 3 Helsinki 8,84 4 Dublin 8,62 5 Kööpenhamina 8,43 6 Tallinna 8,30 7 Riika 8,28 8 Berliini 7,86 9 Zürich 7,70 10 Wien 7,59 11 Amsterdam 7,48 12 Lontoo 7,34 13 Pariisi 7,14 14 Ljubljana 7,03 15 Oslo 7,00 16 Bryssel 6,95 17 Rooma 6,56 18 Madrid 6,52 19 Varsova 6,45 20 Praha 6,37 21 Bratislava 5,96 22 Budapest 5,85 23 Istanbul 5,56 24 Lissabon 4,93 25 Ateena 4,82 26 Zagreb 4,74 27 Bukarest 4,54 28 Belgrad 4,48 29 Sofia 4,45 30 Kiova 3,97 Kaupunki Arvosana =1 Bryssel 10,00 =1 Kööpenhamina 10,00 =1 Helsinki 10,00 =1 Tukholma 10,00 =5 Oslo 9,67 =5 Varsova 9,67 =7 Pariisi 9,44 =7 Wien 9,44 9 Berliini 9,33 10 Amsterdam 9,11 11 Zürich 8,78 12 Lissabon 8,22 =13 Budapest 8,00 =13 Madrid 8,00 =15 Ljubljana 7,67 =15 Lontoo 7,67 17 Vilna 7,33 18 Tallinna 7,22 19 Riika 6,56 20 Bratislava 6,22 =21 Ateena 5,44 =21 Dublin 5,44 =23 Kiova 5,22 =23 Rooma 5,22 25 Belgrad 4,67 26 Zagreb 4,56 27 Praha 4,22 28 Sofia 3,89 29 Istanbul 3,11 30 Bukarest 2,67 9

10 European Green City Index Tulosten analyysi Tulosten analyysi European Green City -indeksi keskittyy kaupunkien ympäristöystävällisyyden vertailuun. Tuloksia analysoitaessa perusteellisemmin voidaan selvittää, miksi tietyt kaupungit menestyvät ympäristöasioissa toisia paremmin. Indeksin avulla on saatu selville syy-seuraussuhteita. Vauraudella on merkitystä: European Green City -indeksi osoittaa, miten läheinen suhde vaurauden ja ympäristöasioiden hoidon välillä on. Vauraudella ja ympäristötehokkuudella on selvä yhteys. Vaikuttaa siltä, että vauraammat kaupungit asettavat myös muita kunnianhimoisempia tavoitteita. Yksi selkeistä tutkimuksessa havaituista yhteyksistä on asukasta kohden lasketun BKT:n ja kaupungin kokonaispistemäärän välillä. Kokonaispistemäärä on yhteenlaskettu pistemäärä nollasta sataan. Se kuvastaa kaikkien mitattujen indikaattorien perusteella laskettua ympäristöystävällisyyttä. Vaikka lisääntyvän saastumisen ja taloudellisen kehityksen välillä nähdään yleensä selkeä yhteys ainakin kehityksen varhaisessa vaiheessa, päinvastainen kehitys on toteutunut kaupungistuneessa Euroopassa. Maanosassa taloudellinen kasvu keskittyykin palveluihin. Kun tuotanto henkeä kohti kasvaa keskimäärin euroa, kaupungin yhteispistemäärä kasvaa 2/3 pistettä. Tämä riippuvuussuhde selittää jopa 2/3 kaupunkien välisistä eroista. Infrastruktuuria tarkasteltaessa yhteys on selvä. Korkealaatuinen ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri edellyttää investointeja, jotka varakkaiden kaupunkien hallinto pystyy paremmin rahoittamaan. Köyhempien kaupunkien täytyy samanaikaisesti kamppailla useiden kehitykseen liittyvien ongelmien, esimerkiksi työttömyyden tai lisääntyvän laittoman rakentamisen kanssa. Nämä vievät helposti huomion pois kestävän kehityksen edistämisestä. Korkea BKT johtaa myös indeksissä hyvään sijoitukseen ympäristöhallinnossa. Toisin sanoen varakkaammat kaupungit pystyvät sekä tarjoamaan ympäristöystävällisemmän infrastruktuurin että asettamaan kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita kuin köyhemmät kaupungit. Esimerkiksi kaksi kolmesta kaupungista, joilla ei ole edes perustason ympäristösuunnitelmaa, ovat tutkimukseen osallistuneista kaupungeista köyhimpiä. "Raha on erittäin tärkeää", sanoo Pedro Ballesteros Torres, Euroopan komission energian ja liikenteen pääosaston johtava hallintovirkamies, joka vastaa Covenant of Mayors -sopimuksesta. "Yleensä ympäristökysymyksissä kehittyneimmät kaupungit ovat myös Euroopan rikkaimpia kaupunkeja. Kun infrastruktuuri on kunnossa, on helpompaa toteuttaa erilaisia suunnitelmia. Asiat voisivat kuitenkin olla myös toisin. Esimerkiksi Berliini, jonka BKT asukasta kohden on ainoastaan keskitasoa, on saanut hyvän pistemäärän useissa eri kategorioissa edistyksellisen ympäristöpolitiikan ansiosta. Varsova, joka on varallisuustaulukossa heikomman 50 prosentin joukossa, on puolestaan ympäristöhallinnon kategoriassa jaetulla viidennellä sijalla. Vaikka kustannukset voivat rajoittaa joitain toimenpidevaihtoehtoja, ne eivät ole yleisesti rajoittava tekijä. Raha on tietyllä tavalla erittäin hankala asia, myöntää Outi Väkevä, joka kuuluu Helsingin ilmansuojelutyöryhmään: On kuitenkin mahdollista saada paljon aikaan tarvitsematta silti maksaa ylimääräistä. Hän huomauttaa, että esimerkiksi energiatehokkuus säästää rahaa sekä pie- 10

11 nentää päästöjä. Oslon kaupungin ympäristö- ja liikennejaoston ympäristökoordinaattori Guttorm Grundt myöntää että Oslon vauraus auttaa myös ympäristökysymyksissä. Hän tosin huomauttaa tiettyjen toimenpiteiden, kuten ympäristösertifikaatin hankkimisen olevan edullista. Hänen mukaansa kaupunki vaikuttaa asukkaisiinsa omalla esimerkillään, toimenpiteillä joiden tavoitteena on parantaa rakennusten ja ajoneuvojen energiatehokkuutta. Se säästää rahaa, pienentää kulutusta ja vähentää jätteen määrää, Grundt sanoo. Hän lisää, että vaurauden ja kestävän ympäristöpolitiikan suhde voi olla epäsuora. Oslon kaltaisen vauraan kaupungin ei tarvitse huolehtia esimerkiksi slummien ongelmista. Köyhempien kaupunkien täytyy uhrata tämän tyyppisiin kysymyksiin aikaa ja voimavaroja, jotka rikkaat kaupungit voivat käyttää muuhun toimintaan. Vaurauden ja ympäristöystävällisyyden välinen suhde näyttää kasvavan tämänhetkisessä taloudellisessa taantumassa. Väkevä huomauttaa, että suhteellisen varakkaalla Helsingilläkin on vain vähän rahaa, jonka se voi ohjata ympäristönsuojeluun. Raporttia tehtäessä selvisi, että niinkin erilaiset kaupungit kuin Dublin, Budapest Vaurauden ja ympäristöystävällisyyden välinen yhteys 100 Yhteispistemäärä EGC-indeksissä varsinainen suhteutettu 10,000 Berliini Madrid Vilna Riika Rooma Varsova Budapest Lissabon Bratislava Ljubljana Tallinna Ateena Praha Istanbul Belgrad Zagreb Bukarest Sofia Kiova Wien Pariisi Tukholma Amsterdam Zürich Bryssel Lontoo Dublin Kööpenhamina Helsinki 20,000 30,000 40,000 50,000 60,000 70,000 80,000 Oslo BKT asukasta kohti 11

12 European Green City Index Tulosten analyysi ja Belgrad tulevat todennäköisesti vähentämään ympäristönsuojeluun käytettäviä varoja nykyisten taloudellisten ongelmiensa vuoksi. Muut kaupungit tulevat epäilemättä tekemään samoin. Nähtäväksi jää, miten kaupungit tasapainoilevat ympäristötekojen ja säästöjen välillä. Historialla on merkitystä: Itäisen Euroopan kaupungit joutuvat vastaamaan läntisiä kaupunkeja kovempiin haasteisiin, koska niiden infrastruktuuri on melko vanhaa ja tehotonta. Perinteisiä asenteita on vaikea muuttaa. Lisäksi on ymmärrettävää, että itäisessä Euroopassa on esimerkiksi aiempaa enemmän auton haluavia ihmisiä alueen omaksuttua kulutuskulttuurin. Berliinin muurin murruttua 20 vuotta sitten Eurooppa ryhtyi korjaamaan myrskyisän vuosisadan jättämiä vaurioita. Politiikan ja talouden aloilla on tapahtunut suurta kehitystä, mutta ympäristövaikutukset ovat edelleen näkyvissä. Indeksin 15 parhaan kaupungin joukosta 13 on länsieurooppalaisia, ja 15 huonoimmin sijoittuneen kaupungin ryhmässä on 11 itäisen Euroopan kaupunkia. Alueet ovat keskenään taloudellisesti eri asemassa, mutta kysymys voi olla myös perinnöstä. Monet itäisen Euroopan kaupungit joutuvat edelleen käsittelemään kymmeniä vuosia kestäneen kommunismin aikaisen ympäristön laiminlyönnin seurauksia. Vaikka esimerkiksi saastuttava teollisuus on suurimmaksi osaksi kadonnut, huonosti eristetyt betonielementtilähiöt ovat edelleen jäljellä. Belgrad oli vuosikausia taloudellisessa saarrossa, ja kaupunkia pommitettiin vuonna Sen kansainvälisesti eristetty asema on lisännyt vaikeuksia entisestään. Vastaavasti tietyt byrokraattiset käytännöt ovat voineet jäädä elämään, vaikka maa olisikin siirtynyt demokratiaan. Ihmiset ovat valmiita oppimaan ja muuttamaan asioita nopeassa tahdissa, mutta maissa vallitsee varsin suuri hajanaisuus, Torres väittää. Toisaalta pohjoismaiset kaupungit ovat kaikki yhteispistemäärältään indeksin kärjessä. Se kertoo näiden kaupunkien perinnöstä, joka on täysin päinvastainen kuin itäisessä Euroopassa. Esimerkiksi Kööpenhamina on ottanut ympäristökysymykset ja kestävän energiapolitiikan vakavasti vuoden 1970 öljykriisin jälkeen. Myös Tukholmalla on pitkät ympäristön huomioimisen perinteet, ja kaupungilla onkin kuudes peräkkäinen ympäristösuunnitelma käytössä. Historia, kuten vaurauskin, vaikuttaa ympäristöystävällisyyteen useilla eri tavoilla. Infrastruktuuri muodostuu pitkän ajan kuluessa. Sitä on vaikeaa muuttaa nopeasti, olipa kysymys sitten asuntokannasta, joukkoliikennepalveluista tai vesiputkistosta. Järjestelmien pitkäikäisyys ei ole kuitenkaan käytön kannalta yhtä ratkaisevaa kuin niiden ylläpito. Esimerkiksi sekä Wienin että Ljubljanan vesijohtoverkosto on rakennettu 1800-luvun lopulla, mutta Wien on vesiluokituksessa 2. sijalla, kun taas Ljubljana on 27. sijalla. Infrastruktuurin iällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, olivatpa sen uusimiseen liittyvät vaikeudet käytännön syistä johtuvia tai taloudellisia. Kööpenhaminan rakennukset esimerkiksi ovat mitatusta joukosta energiatehokkaimpia, vaikka niistä vain 7 prosenttia on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana. Berliini johtaa indeksin rakennuskategoriaa. Se on menestynyt erittäin hyvin raken- 12

13 nuskannan korjauksissa, minkä ansiosta kaupungin itäosan betonielementtitalon energiankulutus on lähes puolittunut. Tulevaisuuteen suuntautuneita suunnitelmia ovat Oslon tavoite luoda sähköautojen latausverkosto ja Wienin tukema maakaasuautojen käyttöönotto. Molemmissa tapauksissa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, eli tieverkostoa entistä ympäristöystävällisemmin. Yksilöiden asenteita ja haluja on vaikeampaa muuttaa kuin ympäristöä. Koska kaupungin ympäristönsuojelun taso riippuu suuressa määrin asukkaiden teoista yksilöinä, ryhmissä ja yhteisönä, asukkaat täytyy voittaa ympäristönsuojelun puolelle. Itäisessä Euroopassa uudet vaurastumisen myötä muodostuneet kulutustottumukset ovat yksi huolenaihe. Yhteisöjen vaurastuessa jotkut asukkaat voivat käyttää tuoretta varallisuuttaan valintoihin, jotka ovat haitallisia ympäristölle. Monet itäisen Euroopan kaupunkialueet saivat korkean pistemäärän liikennekategoriassa siksi, että suuri osa asukkaista kulkee työmatkansa joukkoliikennevälineillä. Tämän mittausalueen viisi parasta kaupunkia sijaitsee itäisessä Euroopassa, kun taas Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo kuuluvat vähiten pisteitä saaneisiin kaupunkeihin. Itäisen Euroopan ylivoimainen tulos tällä alueella vaikuttaa kuitenkin johtuvan paremminkin vaihtoehtojen puutteesta kuin tietoisesta ympäristön huomioimisesta. Asetelmien muuttumisesta on jo havaittavissa merkkejä. Bratislava on tästä hyvä esimerkki. Tutkituista kaupungeista Bratislavan asukkaat käyttävät eniten julkisia kulkuneuvoja työmatkoihin, mutta myös autojen ensirekisteröintien määrä nousi jyrkästi edellisellä vuosikymmenellä. Tallinnassa, Zagrebissa, Ljubljanassa ja Prahassa kehitys on samansuuntainen. Myös Vilnan pormestari toteaa jatkuvasti lisääntyvän autoilun olevan kaupungin suurin ympäristöhaaste. Ihmisillä on merkitystä: Kaupunkien asukkaiden yksittäiset päätökset vaikuttavat yhteisötasolla enemmän kuin kaupungin hallinnon tekemät päätökset. Asukkaiden sitoutuneisuuden ja ympäristönsuojelun tason välillä vallitsee riippuvuussuhde. Hyvät tulokset ympäristönsuojelussa eivät yleensä ole sattumaa. Euroopan maiden hallitusten on pitänyt esimerkiksi hiilikaupan avulla säädellä yksityishenkilöiden hiilen käyttöä, koska olemassa olevat taloudelliset markkinat eivät hinnoitelleet hiilidioksidipäästöjen negatiivisia vaikutuksia. Näistä toimenpiteistä huolimatta vihreät, ympäristöystävälliset vaihtoehdot ovat erityisesti lyhyellä aikavälillä edelleen kalliimpia kuin muut vaihtoehdot. Kaupunkien hallintoelimillä on myös suhteellisen vähän valtaa. Kaupunkien asukkaiden yksittäiset päätökset vaikuttavat yhdessä tehokkaammin kuin lukuisat toimintasuunnitelmat. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi asuntojen lämpöeristys tai työmatkojen kulkeminen julkisilla kulkuneuvoilla. Siemensin, McKinsey & Companyn ja Economist Intelligence Unitin 2) yhteistyönä laatima raportti vuodelta 2008 osoittaa, että noin 75 prosenttia teknisistä muutoksista, joiden avulla Lontoo saisi pitkäaikaiset hiilidioksidipäästöarvot laskemaan, riippuu asukkaiden tai yritysten päätöksistä eikä hallituksen toiminnasta. Tämä osoittaa, että yksilöiden sitoutumisella kansalaisyhteiskuntaan on 2) Sustainable Urban Infrastructure: London Edition a view to 2025, Siemens AG,

14 European Green City Index Tulosten analyysi voimakas yhteys kaupungin ympäristönsuojelun tasoon. Tämä suhde on entistä selvemmin nähtävissä kun verrataan European Green City -indeksin tuloksia Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, EFILWC) 3) laatimaan riippumatomaan raporttiin. Säätiön vuonna 2006 tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti osallistumista kansalaisyhteiskunnan toimintaan, ja se perustui EU-maiden kansalaisista tehtyyn laaja-alaiseen kartoitukseen. Rahasto laati tutkimuksessa kaksi indeksiä. Toinen indeksi koski ihmisten vapaaehtoista osallistumista järjestötoimintaan, esimerkiksi uskonnollisten ryhmien, ammattiliittojen, ammatillisten tai hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaan. Osallistuminen on hyödyllinen väline tutkittaessa kansalaisyhteiskunnan laatua. Toinen indeksi mittasi osallistumista politiikkaan, eli kansalaisten aktiivista osallistumista poliittiseen toimintaan esimerkiksi äänestämällä, kokouksiin osallistumalla tai ottamalla yhteyttä viranomaisiin. Indekseissä tutkittiin 23 maa- Sijoitusten vertailu, EFILWC Voluntary Participation -indeksi ja European Green City -indeksi Maiden/kaupunkien sijoitus European Green City -indeksissä varsinainen suhteutettu Bukarest Sofia Vilna Riika Varsova Budapest Lissabon Ateena Madrid Praha Rooma Tallinna Kaaviosta näkyvät ainoastaan maat, jotka sisältyvät molempiin tutkimuksiin Pariisi Berliini Ljubljana Lontoo Dublin Wien Bryssel Kööpenhamina Tukholma Amsterdam Helsinki Maiden sijoitus Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön vapaaehtoisen osallistumisen indeksissä. 14 3) First European Quality of Life Survey: Participation in civil society, European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, Dublin, 2006.

15 ta, joiden kaupunkeja myös European Green City -indeksi tutkii. Kun indeksejä verrataan keskenään, päädytään kahteen mielenkiintoiseen tulokseen. Ensimmäiseksi havaittiin, että politiikkaan osallistumisen ja kaupungin ympäristönsuojelun tason välinen vastaavuus on suhteellisen pieni. Toinen havainto oli, että vapaaehtoiseen järjestötoimintaan osallistumisen ja kaupungin ympäristönsuojelun tason välillä on suuri vastaavuus. Toisin sanoen poliittinen sitoutuneisuus ei näy vahvana ympäristötietoisuutena, mutta aktiivinen kansalaisyhteiskunta on sen kannalta erittäin tärkeää. Kaupunginhallintoon kuuluvien päättäjien kannattaa tutkia, miten he voisivat sitouttaa asukkaat kansalaistoimintaan, jos he haluavat parantaa kaupungin yleistä toimivuutta. Koolla on merkitystä aluksi: Vaikka kaupungin koon ja indeksissä saadun yleisarvosanan välillä ei ollut suurta riippuvuutta, sekä itäisessä että läntisessä Euroopassa pienemmät kaupungit pärjäsivät yleensä suuria paremmin. Itäisen Euroopan kaupungeissa on kuitenkin havaittavissa voimakas riippuvuus suuren väkiluvun ja alhaisen ympäristönsuojelun tason välillä. Yhteispistemäärä laski noin yhdellä pisteellä jokaista lisäasukasta kohti. Kaupungin suuren koon voi tulkita Green City -indeksin perusteella olevan joko haitta tai etu. Jos muiden tekijöiden vaikutus poistetaan, tietyssä ympäristössä pystytään käsittelemään miljoonan ihmisen päästöt helpommin kuin kymmenen miljoonan ihmisen. Tuuli voi pienemmässä kaupungissa esimerkiksi puhaltaa muodostuvat ilmansaasteet pois nopeammin tai jätettä voi kertyä hitaammin. Toisaalta suuret kaupungit myös hyötyvät koostaan, koska niillä on enemmän julkisia varoja ekologisesti kestävän infrastruktuurin rakentamiseen. Kaupunkien väkiluvun ja indeksissä sijoittumisen välillä ei näyttäisi olevan ilmeistä vastaavuutta. Pienemmät kaupungit ovat hajaantuneet ensimmäisellä sijalla olevan Kööpenhaminan (jonka väkiluku on suunnilleen puoli miljoonaa) ja 26. sijalla olevan Zagrebin (väkiluku on noin ) väliin. Erilliset mittaukset paljastavat, että myös kaupungin koon ja osakategorioiden välillä on vain vähäinen riippuvuus. Poikkeuksena tästä ovat asukasluvultaan pienemmät kaupungit, joissa yleensä kävellään tai pyöräillään töihin, koska pienillä paikkakunnilla välimatkatkin ovat keskimäärin lyhyempiä. Tällöinkin vastaavuus on kuitenkin pieni. Itäisen ja läntisen Euroopan kaupunkeja erikseen tarkasteltaessa havaitaan kuitenkin selvästi, että pienemmillä kaupunkialueilla on tiettyjä etuja. Pienemmät Länsi-Euroopan kaupungit (Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo) saavuttivat tutkimuksessa korkeimmat yhteispistemäärät, ja entisen Itä-Euroopan parhaiten sijoittuneet kaupungit Vilna ja Riika ovat myös pieniä kaupunkeja. Kaikkien edellä mainittujen kaupunkien väkiluku on alle miljoonan. Indeksin perusteella on havaittavissa vastaavuus huonon sijoituksen ja suuren koon välillä itäisen Euroopan kaupungeissa. Jokaista noin asukasta kohti pistemäärä laskee karkeasti arvioituna yhdellä. Erityisesti suurempi väkiluku vaikuttaa negatiivisesti ilmansaasteja hiilidioksidipäästökategorioihin. Itäisessä Eu- 15

16 European Green City Index Tulosten analyysi roopassa on havaittavissa, että luonto selviytyy paremmin pienempien kaupunkien vähäisemmistä ympäristövaikutuksista. Läntisen Euroopan kaupungeissa merkitys on vähäinen ja häviämässä. Niissä koon ja ympäristövaikutusten tilastollinen merkittävyys on erittäin vähäinen. Kaupungin kokonaispistemäärä laskee yhdellä jokaista miljoonaa asukasta kohti. Itäisen Euroopan kaupungeissa tätä vastaavuutta voidaan jälleen kerran selittää historiallisilla syillä. Näillä kaupungeilla ei ole yhtä pitkää kokemusta ympäristöpolitiikasta kuin lännessä. Suuren koon haittavaikutukset ovat kumottavissa, kun suurimmat kaupungit saavat lisäkokemusta ympäristöasioiden hallinnasta. Jotkut pienet kaupungit menestyvät hyvin, koska aikanaan johtajat ovat päättäneet esimerkillisestä politiikasta, ja kansalaisten keskuudessa vallitsi yksimielisyys asioiden esimerkillisestä hoitamisesta, sanoo Torres: Absoluuttisesti ja tilastollisesti katsoen suurilla kaupungeilla on paremmat resurssit, ja jotkut niistä sijoittuvat erittäin hyvin. Asukasluvun ja ympäristönsuojelun tason välinen vastaavuus itäisen Euroopan kaupungeissa Yhteispistemäärä EGC-indeksissä Vilna Ljubljana Bratislava Tallinna 0.5 Riika Zagreb Praha Sofia Belgrad Varsova Budapest Bukarest varsinainen suhteutettu Kiova Väkiluku ( ) 16

17 EU vaikuttaa rahoituksella ja kulttuurilla: Euroopan unioniin liittyminen on vaikuttanut erittäin positiivisesti ympäristöpolitiikkaan uusimmissa jäsenmaissa sekä niissä maissa, jotka haluavat jättää jäsenhakemuksensa. EU-rahoitus on ratkaisevaa ympäristönsuojelun tehostamisessa alhaisen tulotason kaupungeissa. Eurooppa tukee ympäristönsuojelua rahoituksella. Kuten edellä on todettu, rahan ja investointien sekä onnistuneen ympäristönsuojelun välillä on suuri vastaavuus. EU rahoittaa mm. Budapestin ja Vilnan vesilaitoksia sekä Prahan kehätietä. Euroopan investointipankki (European Investment Bank, EIB) avustaa Tallinnan vedenjakelu- ja viemärijärjestelmien kehittämistä. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (European Bank for Reconstruction and Development) rahoittaa Zagrebin suurimman täyttömaa-alueen kunnostusta. Koska taantuma iskee voimakkaasti kaupunkien budjetteihin, EU:n tuki on tulevaisuudessa todennäköisesti entistäkin tärkeämpää. Euroopan unionin laajeneminen vaikuttaa ympäristön tilaan. Unionin tavoitteet, kuten hii- lidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä tavoite, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen sekä energiankulutuksen pienentäminen tähtäävät muutokseen. EU:n liittymisvaatimuksien vuoksi uusimmat itäisen Euroopan jäsenmaat ovat säätäneet aiempaa paljon edistyneemmän ympäristölainsäädännön. Vastaava kehitys tapahtui aiemmin eteläisen Euroopan jäsenvaltioissa. Vaatimukset vaikuttavat samalla tavoin myös jäsenyyttä hakevissa maissa. Ei liene sattumaa, että tutkimuksessa huonoimmat pisteet saanut kaupunki sijaitsee maassa, joka ei vielä tavoittele EU:n jäsenyyttä. Modernissa eurooppalaisessa kaupungissa on myös vapaaehtoisia järjestöjä, jotka osaltaan vahvistavat ja lisäävät tietoisuutta ympäristönsuojelusta. Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanja (European Sustainable Cities and Towns campaign) aloitettiin vuonna 1994, ja kestävää kehitystä käsittelevän Ålborgin sopimuksen oli vuoteen 2004 mennessä allekirjoittanut yli 600 eurooppalaisen kunnan edustajat. Vuoden 2008 alussa EU perusti ns. Covenant of Mayors -sopimuksen, joka keskittyy erityisesti ilmastonmuutokseen ja kestävään energiankäyttöön. Tässäkin sopimuksessa on yli 600 allekirjoitusta. Jäseneksi liittyminen on sitouttanut monet kaupungit ensimmäistä kertaa kestävän energiankäytön suunnitelmiin. Vaikka rahalla on suuri merkitys konkreettiselle infrastruktuurille, kestävä kehitys tarvitsee myös vastuullista ja tehokasta ympäristöhallintoa ja sen mukanaan tuomaa jatkuvuutta. Käsitys siitä, että tämän pitäisi olla toimintamallina kaikissa Euroopan valtioissa, saa yhä enemmän kannatusta Sijainti merkitsee: Kestävä kehitys riippuu sekä käytettävien resurssien määrästä että siitä, mihin resurssit käytetään. Jokaisen vertailevan ja ympäristökysymyksiä mittaavan indeksin ongelmana on se, että käytettävissä olevien luonnonvarojen määrä ja paikallinen ekologinen kestävyys vaihtelevat huomattavasti paikkakunnittain. Kestävä kehitys edellyttää YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomission tekemän tutkimuksen perusteella julkaistun ns. Brundtlandin raportin 4) mukaan sitä, että valtiot 4) Brundtland Commission, Our Common Future, Oxford University Press,

18 European Green City Index Tulosten analyysi sitoutuvat vastaamaan tämän päivän tarpeisiin ilman, että tulevien sukupolvien mahdollisuudet vastata omiin tarpeisiinsa vaarantuvat. Käytännöt, jotka saattaisivat kuluttaa luonnonvarat nopeasti loppuun tietyllä alueella, voivat olla täysin kestävän kehityksen periaatteen mukaisia toisella maantieteellisellä alueella. Tämä tekee vertailun tuloksista vaikeammin tulkittavia. Kaksi esimerkkiä indeksissä hyvin sijoittuneista kaupungeista valaisevat edellistä kohtaa. Tukholman kokonaispistemäärä on indeksin toiseksi korkein, mutta se jää yllättäen 16. sijalle vesikategoriassa. Ongelmana eivät ole jätevedet, koska jäteveden käsittely on toimivaa ja sitä käytetään jopa energianlähteenä. Vesivuotojen määräkin on alle keskiarvon. Huono sijoitus johtuu yksinkertaisesti kaupungin asukkaiden tuhlailevasta vedenkäytöstä, eikä kaupunki ole juurikaan ryhtynyt toimenpiteisiin veden säästämiseksi. Vastaava käytös olisi ongelma kuumalla ja kuivalla alueella sijaitsevissa kaupungeissa kuten Madridissa, tai jopa Lontoossa jossa sademäärä asukasta kohti on pienempi kuin Addis Abebassa. Tukholmassa veden käyttö ei ole ongelma, koska puhdasta vettä on runsaasti käytettävissä. Tämän vuoksi nykyinen veden runsas käyttökin on kestävää. Hiilidioksidipäästöt ja energian käyttö ovat sidoksissa toisiinsa. Maantieteellisellä sijainnilla ei ole yhtä tärkeää merkitystä, koska ilmakehään vapautuva hiilidioksidi vaikuttaa globaaliin ilmastonmuutokseen. Tähän liittyy kuitenkin tiettyjä ongelmia. Esimerkiksi Oslo on indeksissä jaetulla 24. sijalla käytetyssä energiassa. Tämä on yksi energiakategorian osaindikaattoreista, jotka vaikuttavat kategorian kokonaispistemäärään, jossa Oslo on ykkösenä. Suurin osa kaupungin sähköstä ja kaukolämpö tuotetaan uusiutuvalla energialla, erityisesti vesivoimalla ja jätteillä. Kaupungissa ei ole energiatehokkuutta edistävää rahastoa, jonka tarkoituksena olisi energiankäytön pienentäminen. Toisaalta voidaan kysyä, kuinka tärkeää sitten on rajoittaa täysin ympäristöystävällisen energian käyttöä, kun sen sijaan voitaisiin paneutua muihin ympäristöasioihin. Grundt myöntää: Koska Norja ei juuri pysty viemään vesivoimalla tuotettua energiaa ulkomaille ja meillä on riittävästi energiaa, tämä ei ole akuutti ongelma. Kun yhdistymme tiiviimmin Euroopan sähköverkkoon, tästä tulee tärkeä kysymys. Käytännössä olosuhteet eivät poikkea kovinkaan paljon toisistaan eri puolilla maanosaa, ja indeksissä koetetaan ottaa mahdollisimman paljon huomioon eri tekijöitä. Tutkimusta täytyisi kuitenkin tulkita se tosiseikka mielessä, että kestävä kehitys tarkoittaa luonnon asettamien rajojen kunnioittamista. Nämä rajat voivat vaihdella suuresti eri puolilla Eurooppaa. Kestävää kehitystä voi edistää: Kaupungit voivat käyttää useita keinoja halutessaan olla ympäristöystävällisempiä. Ensiksi ympäristöpolitiikalla ja hyvällä ympäristöhallinnolla on selkeästi merkitystä. Niiden avulla varmistetaan esimerkiksi se, että uusien rakennusten ja infrastruktuurin suunnittelussa, tai vanhojen korjaamisessa, sovelletaan tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. Kaupungit voivat rohkaista asukkaitaan joko kannustimien tai rangaistusten avulla muuttamaan toimintatapojaan. Esimerkiksi ruuhkamaksujärjestelmä voi vähentää lii- 18

19 kennettä tai kaupunkipyörillä on mahdollista edistää vaihtoehtoisia ja edullisia tapoja työmatkojen kulkemiseen. Kaupungin päättäjät voivat myös varmistaa, että kaupungin rajojen sisäpuolella olevat luonnonympäristöt säilytetään, viheralueiden alkuperäinen käyttötarkoitus turvataan ja liiallinen rakentaminen vielä rakentamattomille alueille estetään. Toiseksi kaupungit voivat rajoittaa ympäristöhaittojaan teknologian avulla. Kaupungin hallinto voi ohjata asukkaita ympäristönsuojeluun. Asukkaat voivat puolestaan edistää ympäristönsuojelua esimerkiksi aloitteilla tai muuttamalla tapojaan. Sustainable Urban Infrastructure: London Edition -tutkimus osoitti, että Lontoo pystyisi vähentämään hiilidioksidipäästöjä yli neljänneksellä pelkästään rakennusten eristyksiä parantamalla, energiatehokkaita valoja ja muita laitteita käyttämällä sekä asentamalla rakenteisiin edistyneemmät ja ympäristöystävälliset ohjausmekanismit. Näin suurkaupunki ottaisi merkittävän harppauksen tavoitteessaan CO2-päästöjen vähentämiseksi 60 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Teknologioihin tarvittavat investoinnit maksaisivat itsensä takaisin 20 vuodessa pienempinä energialaskuina. Myös erityisosaamisen avulla voidaan tehostaa energiankäyttöä. Amsterdamin ainutlaatuisen jäte-energialaitoksen hyötysuhde on erittäin korkea. Se tuottaa yli 75 prosenttia kaupungin kotitalouksien energiantarpeesta. Laitos pystyy jopa erottelemaan kannattavasti kullan ja muut metallit tuhkasta, ja ainoastaan yksi prosentti alkuperäisestä jätteestä päätyy maantäyttöön. Kaikki teknologiat eivät tietenkään ole kustannustehokkaita. Edellä mainitussa tutkimuksessa osoitettiin, että Lontoossa hybridiautojen ja aurinkopaneelien käyttö on kallista suhteessa siihen, minkä verran niiden avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Osa teknologioista tarvitsee myös yhteiskunnan tukia yleistyäkseen. Niiden avulla kannustetaan useissa maissa esimerkiksi aurinkoenergian käyttöönottoa. Kolmanneksi on tärkeää, että suurkaupunkien asukkaat sitoutetaan ja motivoidaan kestävään luonnonvarojen käyttöön. Koulutus ja julkinen tiedotus ovat tärkeitä tietoväyliä, joiden avulla ihmisille kerrotaan ympäristöystävällisistä valinnoista. Useat indeksissä mukana olevat kaupungit ovat ottaneet käyttöön vesimittareita ja asuntokohtaisia sähkömittareita, joiden avulla asukkaat voivat tarkkailla ja rajoittaa omaa energiankulutustaan. Asukkaat toimivat usein myös edelläkävijöinä, jotka kannustavat kaupungin johtoa ja muita toimihenkilöitä muutoksiin. Esimerkiksi Oslossa ensimmäisten sähköautojen omistajat järjestäytyivät ja suostuttelivat kaupunginhallituksen luopumaan autojensa tietulli- ja pysäköintimaksuista. Sähköautot saivat myös luvan käyttää kaupungin julkiselle liikenteelle varattuja kaistoja. Päättäjien ja asukkaiden sitoutuminen päämääriin on olennaisen tärkeää, tapahtuipa se sitten missä muodossa tahansa. Indeksissä parhaat pisteet saaneen Kööpenhaminan kaupunginjohtaja Ritt Bjerregaard korostaa sitä, että kaupunki voi saavuttaa ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet, jos kaupungin asukkaat muuttavat tottumuksiaan: Elämäntapojen muutokseen motivoivat kampanjat ovat tärkeitä. Työskentelemme lujasti, jotta kaupungin asukkaat tulevat mukaan kehittämään ratkaisuja ongelmiin. 19

20 European Green City Index Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmä European Green City Index -tutkimus vertailee merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutuksia sekä sitoutumista vaikutusten vähentämiseen. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia jatkuvia aloitteita on tehty ja mitä uusia tavoitteita on asetettu. Economistyhtiön tutkimusosasto EIU (Economist Intelligence Unit) on kehittänyt tutkimusmenetelmän yhteistyössä Siemensin kanssa. Menetelmää on arvioinut ja siitä on antanut palautetta kaupunkiympäristön kestävän kehityksen asiantuntijoista koostuva työryhmä. European Green City Index pisteyttää kaupungit kahdeksassa kategoriassa: hiilidioksidipäästöt, energiankäyttö, rakennukset, liikenne, veden laatu, jätteidenkäsittely ja maankäyttö, ilmanlaatu sekä kestävä ympäristöpolitiikka. Lisäksi siinä otetaan huomioon 30 erillistä indikaattoria. Indeksin 30 indikaattorista 16 perustuu määrälliseen aineistoon. Niiden avulla pyritään mittaamaan kaupungin ympäristövaikutuksia, eli mikä on kaupunki-ilman hiilidioksidipitoisuus, miten paljon kaupunki käyttää energiaa, ja miten paljon se tuottaa jätettä sekä ilmansaasteita. Loput 14 indikaattoria ovat laadullisia arvioita siitä, mitä kaupungit pyrkivät tekemään ympäristön eteen. Ne arvioivat myös tavoitteita, kuten onko kaupunki esimerkiksi sitoutunut lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, vähentämään liikenneruuhkia tai parantamaan kierrätysmahdollisuuksia ja jätteiden uudelleenkäyttöä. 20

European Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet

European Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet European Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet Martti Kohtanen Toimitusjohtaja, Siemens Osakeyhtiö Lehdistötilaisuus 8.12.2009 Copyright 2009 Siemens Osakeyhtiö Sisällys Megatrendi: kaupungistuminen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen AsuntoForum, 23.3.2009 280 260 240 220 200 Suomi Asuntojen korjausrakentaminen volyymi-indeksi

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011. 278/2011 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMN SÄÄDÖSKOKOLMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013. 168/2013 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas

Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Mitä kymmenellä eurolla voi ostaa? Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaksi cd-singleä tai jokin hyvä lehti joka viikko kuukauden ajan? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi,

Lisätiedot

The Covenant capacity -hanke

The Covenant capacity -hanke The Covenant capacity -hanke Paikallishallinnon osaamisen kehittäminen ilmasto- ja energia-asioissa suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan Laura Heikkilä koulutuskoordinaattori, FCG Koulutus ja konsultointi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Edustuston päällikkö (vaativuustasot 4-7) 36 100. Muu ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos 20 000. Avustaja, hallinnollinen avustaja 15 400

Edustuston päällikkö (vaativuustasot 4-7) 36 100. Muu ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos 20 000. Avustaja, hallinnollinen avustaja 15 400 N:o 722 4359 Paikalliskorotusten perusarvot toistaiseksi olevassa virkasuhteessa Liite 1 Virkanimike tai tehtävä Perusarvo euroa vuodessa Edustuston päällikkö (vaativuustasot 1-3) 36 700 Edustuston päällikkö

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot