Ylijohtaja Anita Lehikoinen

Transkriptio

1 KATSAUS YLIOPISTOUUDISTUKSEEN: PROFILOITUMINEN JA UUSI RAHOITUSMALLI Teknillisen yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus työpaja , Vanajanlinna Ylijohtaja Anita Lehikoinen

2 YLIOPISTOLAKI- UUDISTUKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

3 Yliopistouudistuksen tavoitteita keväällä 2009 Taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen Paremmat mahdollisuudet reagoida yliopiston omiin tarpeisiin ja yhteiskunnan odotuksiin Toimintamahdollisuuksia parantaminen ympäröivän yhteiskunnan kanssa Yliopiston omalla varallisuudella lisätään yliopiston omiin päätöksiin perustuvia toimintamahdollisuuksia Mahdollistetaan oma, yliopistotoiminnan erityispiirteet huomioiva henkilöstöpolitiikka Varmistetaan yliopistoinstituution yhteiskunnallisen merkityksen säilyminen Sitouttaa yhteiskunnan muut toimijat yliopiston tehtävien tukemiseen Varmistaa yliopistolaitoksen kansainvälinen kilpailukyky jatkossakin

4 Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin tuloksia Myönteistä Strateginen tavoitteenasettelu on vauhdittunut ja tämä on mahdollistanut strategisia voimavarakohdennuksia Yliopistot kyvykkäämpiä reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin Hallitustyöskentely on ammattimaistunut ja jäntevöitynyt - korostunut yliopiston kokonaisjohtamisen näkökulma Rehtorilla on aiempaa selkeämpi vastuu toiminnan operatiivisesta johtamisesta Osa yliopistoista on vahvistanut johtamisen resursseja ja ammattimaistanut johtamista

5 Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin tuloksia Myönteistä Yliopistot ovat omaksuneet uuden roolinsa työnantajaosapuolena Uhkakuvat laajamittaisista irtisanomisista ja palvelussuhteen muutoksen vaikutuksesta tutkimuksen vapauteen eivät ole toteutuneet Talouden seuranta on tehostunut ja keskipitkän suunnittelun tärkeys on korostunut Kustannustehokkuus ja tietoisuus ovat lisääntyneet Organisaatioita on uudistettu ja sisäisten yksiköiden kokoa on kasvatettu Elinkeinoelämä- ja sidosryhmäsuhteet ovat tiivistyneet Ministeriön ohjausta pidetään edelleen vahvana

6 Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin tuloksia Haasteet strategia Sisällöllisesti tarkkarajaisemmat strategiat, visioiden sijaan painoa enemmän kehittämistä kuvaavalle suuntalinjalle Strategisiin valintoihin tulee pystyä myös toiminnan rajaamismielessä Yliopistojen tulee lisätä strategista liikkumavaraa omin ja keskinäisin päätöksin Koulutus- ja tieteenalatasolla tehtävät strategiset valinnat ja näiden vaikutukset perustehtäviin Eri tason yksiköille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa yliopiston strategian sisältöön

7 Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin tuloksia Haasteet hallituksen rooli, johtaminen ja henkilöstö Vahvemmin strategisten valintojen ja painopisteiden hakemisen suuntaan - rohkeampaa uudistamisotetta Eri toimielinten toimivaltarajojen ja tehtävien selkeyttäminen Sidosryhmäyhteistyö vaatii vielä merkittävää kehittämistä Johtamisen ammattimaistaminen ja johtamiskäytänteiden kehittäminen Henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Yliopiston maineen vahvistaminen kilpailukykyisenä työnantajana Henkilöstöpolitiikan kannustavuuden ja palkitsevuuden lisääminen Määräaikaisen henkilökunnan laajamittaisempi vakinaistaminen

8 YLIOPISTOJEN TALOUDELLINEN TILA, LASKENNALLINEN RAHOITUSMALLI

9 Havaintoja sopimusneuvottelujen keskusteluteemoista Yliopistojen taloustilanne vuonna 2011 oli hyvä Tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen varauduttu osassa yliopistoista Kansainvälistymisessä strategiset kumppanuudet haussa, kannustettiin kansainväliseen benchmarkingiin SHOK-konseptista yliopistoilla moninaisia, varsin kriittisiä kokemuksia. Useat yliopistot toivat esiin, että yliopistouudistuksen jälkeinen tilanne monin osin parempi kuin arvioinnin tulokset antavat ymmärtää Aikuiskoulutuksessa haasteena täydentävän koulutuksen ja erikoistumisopintojen kehittäminen Rakenteellinen kehittäminen edennyt eräin osin hitaahkosti (UNIFIn selvitys; tekniikan alan työnjaot) Yliopistot toivoivat opintoaikojen rajaamiseen tiukkaa linjaa Alueellisessa toiminnassa tulisi päästä eroon yksittäisistä hankkeista ja painopiste yliopistojen pitkäjänteiseen kehittämiseen

10 Yliopistojen maksuvalmius (Quick Ratio), 2011 ennakkotiedot

11 Yliopistojen vakavaraisuus, 2011 ennakkotiedot

12 Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan vuodelle 2013, Hallituksen TAE 2013, Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan M (mom ) Sisältää edelliseen vuoteen nähden mm. - 8,2 M yliopistojen rakenteiden uudistaminen (HO) - 1,5 M kertaluonteisten lisäysten poisto + 28,1 M ALV-kompensaation tarkentuminen + 2,0 M aiemmin päätetty hammaslääketieteen lisäys Kuopiossa Yliopistoindeksin jäädyttäminen vuodelta 2013 tarkoittaa n. 44,7 M Kehyksen puitteissa lääketieteellisen alan koulutuslaajennus ja Taideyliopiston lisärahoitus Laskennallisen perusrahoituksen ulkopuolella AYO toiminnan lisärahoitus 80 M, muiden yliopistojen kuin AYO:n lisärahoitus 37 M ja ALV-kompensaatio 139,9 M HY/ISY apteekkikompensaatiot 30,2 M (mom ) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus 5 M (mom, ) Tutkimusmäärärahojen myöntämisvaltuudeksi Suomen Akatemialle ehdotetaan 282 M

13 Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2013 alkaen

14 Suomalaisten osallistuminen EU:n 7. puiteohjelmaan organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyypeistä eniten rahoitusta on varmistunut yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Yksittäisistä organisaatioista eniten rahoitusta ovat saaneet VTT, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Osallistumiset ja onnistuminen organisaatiotyypeittäin Varmistunut rahoitus organisaatiotyypeittäin Lähde: Euroopan komissio (tilanne ), NAG Partners -analyysi

15 Suomalaisten välinen yhteistyö Pallon koko kuvaa organisaation yhteistyöhankkeiden määrää muiden suomalaisten organisaatioiden kanssa, viivan paksuus yhteisten hankkeiden määrää kahden organisaation välillä ja pallon väri verkoston eri klustereita. Lähde: Euroopan komissio (tilanne ), NAG Partners -analyysi

16 YLIOPISTOJEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ JA KEHITYSTRENDEJÄ

17 HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Hallitusohjelma Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen OKM-YO sopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Yliopiston tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus

18

19 Väestöllinen huoltosuhde Suomessa v indeksi 80 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. v Alle 15-v. v Talous kiristyy 40 Hoivatarve kasvaa Eläköityminen lisääntyy vuosi Lähde: Tilastokeskus ja VM/ kuntauudistusaineisto

20 Väestönmuutos Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos henkilöä Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan yhteensä noin henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin henkilöä.

21 Suomi maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa (World Economic Forum 2012) Suomen vahvuuksia terveys koulutusmahdollisuudet tiede ja turvallisuus Parantaakseen sijoitustaan Suomen tulisi hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaammin hillitä inflaatiota pyrkiä parantamaan heikkeneviä kokonaistaloudellisia näkymiä

22 Suomi kansainvälisessä vertailussa - panosindikaattorit

23 Suomi kansainvälisessä vertailussa - tulosindikaattorit

24 Times Higher Education World University Rankings

25 Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen toimintaohjelma OKM:n ja TEMin yhteistyönä valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Korkeatasoinen tutkimus, laadukas opetus ja innovaatiotoiminta ja yrittäjyys tukevat toisiaan eivätkä ole ristiriidassa keskenään; innovaatiotoiminta tarvitsee korkeatasoista tutkimusta Valmistelussa kuulemiset ja vuorovaikutus tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisten sidosryhmien kanssa keskeistä Tavoitteena Konkretisoida ja vauhdittaa hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjausten toimeenpanoa Kirjata keskeiset kehittämistoimet ja tarpeelliset täsmennykset hallituskauden jälkipuoliskolle Muodostaa hallitusohjelman puolivälitarkisteen tutkimus- ja innovaatiopoliittisen osan osa hallituksen strategiaprosessia Pohjustaa pidemmän aikajänteen (hallituskauden yli meneviä) politiikkalinjausten valmistelua.

26 Tulevaisuusselonteko Eduskunnalle annettavassa tulevaisuusselonteossa on teemana Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030 Valmistelu käynnistyi keväällä 2012 valmistelusta ja toimeenpanon edistämisestä vastaa valtioneuvoston kanslia hankkeen muina osapuolina ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes. Ennakointivaiheessa luodaan näkemyksiä tulevaisuuden suunnista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia ja ratkaisuja Suomen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin rakentamiselle sekä ylläpitämiselle. ennakointi käynnistetään seuraavien kuuden otsikon puitteissa: niukkuuden mahdollisuudet, uusi pohjoisen maantiede, yritysten uudistuminen, hallinto mahdollistajaksi, tulevaisuuden työelämä sekä kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus. lisäksi käsitellään neljää läpileikkaavaa teemaa, jotka ovat joustavuus ja kriisinkestävyys, osaamiset ja kyvykkyydet, ICT mahdollistajana ja globaali näkökulma. Blogit ja niistä viriävät keskustelut osoitteessa Strategiavaiheen tuloksena on hallituksen tulevaisuusvisio ja toimintalinjaukset. Selonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2013.

27 Yliopistot ja kasvusopimukset Kaupunki- ja metropolipolitiikan linjauksissa on selkeä painotus sopimusjärjestelyjen kehittämiseen: jatketaan sopimusperusteista kaupunkiseutupolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä kannustetaan kaupunkeja strategiseen kehittämistyöhön ja strategisiin valintoihin. Tavoitteena on strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat v kaupungit ja korkeakoulut vahvistavat yhteistyötään sekä yhteisiä tavoitteita mm. innovaatioympäristön kehittämisessä, kansainvälistymisessä, vetovoimaisen kaupunkiympäristön luomisessa, palvelujen järjestämisessä, asuntopolitiikassa ja liikenteen (erityisesti joukkoliikenteen) järjestämisessä. Korkeakoulujen ja kaupunkien strategista yhteistyötä kehitetään myös näiden keskinäisten sopimusten avulla. kasvusopimusten valmistelussa päävastuu valtion puolelta TEM:llä kaupunkiseudut tekevät oman strategiatyönsä pohjalta ehdotuksen kasvusopimuksen sisällöksi loppusyksystä 2012, tarkoituksena solmia sopimukset keväällä 2013

28 KANSAINVÄLISIÄ KEHITYSTRENDEJÄ

29 Challenging and changing environment Changing drivers of R&D&I&HEIpolicies: -Globalisation, emerging countries, emerging knowhow -Grand societal and Environmental Challenges -Financial crises -Need of a broad based innovation concept and multidisciplinary approach -National policies versus European policies? National versus regional policies? Local and organisational strategies? Lisbon Treaty Global environment Emerging economies, grand challenges, global networking EUROPE Financial crisis coherence and quality? EU/ ER(I)A Joint efforts such as JTIs, ETPs, JP, ERC, Horizon2020, Bologna process/european Higher Education Area POLICIES A Strategy for Smart, Sustainable and Inclusive Growth EU2020 Strategy Innovation Union flagship Budget Review, Financial Regulations National environment / example: FINLAND Different actors and levels: European, national, regional, local, organisational Small domestic population and markets, limited intellectual and economic resources, fragmented research activities, small number of foreign researchers and students, extensive amount of HEIs and research performing organisations, low inflow of foreign direct investments in R&D&I Changing mechanisms in STI&HEI: - Researcher careers/ Tenure track -Research infrastructures -Modern universities and RTOs -Joint programmes and joint degrees -Distribution of knowledge -Joint pooling of funding (virtual common pots, real common pots, others) -Joint evaluation and assessment activities -Virtual learning

30 Changing World changing the paradigm Framework conditions for cooperation New, innovative ways of seeing the world Knowledge, information sharing CHINA INDONESIA Other emerging economies INDIA RUSSIA and its neighbours SOUTH- AFRICA BRAZIL and other Latin American countries Mexico, Argentina, Chile, Uruguay etc Funding mechanisms and operation models Joint actions solve grand societal challenges

31 Joint campuses, programmes, courses, degrees Changing challenges changing the paradigm Social dimension: values, inclusiveness, public common good, access to information Research infrastructures and programmes Multidisciplin cross-discip approach Knowledge, information sharing Recryting of teachers, experts Mobility of students, researcher experts, administra

32

33 University of the future, Ernst & young

34

35 The Future of the University: A Perspective from the Oort Cloud, James J. Duderstadt 20 digital technology makes it increasingly possible to emulate human interaction in all the senses with arbitrarily high fidelit perhaps we should not bind teaching and scholarship too tightly to buildings and grounds. In the near future it could be possible that anyone with even a modest Internet or cellular phone connection will have acc to the recorded knowledge of our civilization along with ubiquitous learning opportunities and access to networkbased communities throughout the world. the university, no longer constrained by space, time, monopoly, or archaic laws, but rather responsive to the needs a global, knowledge society and unleashed by technology to empower and serve all of humankind. the cyberinfrastructure that is now transforming scholarship and the communications technology enabling new forms o learning communities have not yet propagated into the core of the university. stimulate the appearance of entirely new paradigms for learning and research that could not only sweep aside the traditio campus-based, classroom-focused approaches to higher education but seriously challenge the conventional academic disciplines and curricula it has become increasingly clear that our current paradigms for the university, its teaching and research, service to socie and financing, all must change rapidly and perhaps radically.the real question is not whether higher education will b transformed, but rather how and by whom.